Taimi on mielenterveyskuntoutujien yhdistys. Toimipaikkamme on. Taimin yhteystiedot. Sähköpostiosoitteet. Yhdistyksen nettisivut:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Taimi on mielenterveyskuntoutujien yhdistys. Toimipaikkamme on. Taimin yhteystiedot. Sähköpostiosoitteet. Yhdistyksen nettisivut: www.taimiry."

Transkriptio

1 Mielenterveysyhdistys Taimi ry 24. vuosikerta Nro 2/2014

2 Taimin yhteystiedot Yhdistyksen nettisivut: Puhelinnumerot Toimisto Marika Vartiainen, toiminnanjohtaja Ritva Merinen, toiminnan koordinaattori Tomi Suomalainen, jäsentoiminnan ohjaaja Taimin toimiston palveluajat ma-pe klo Toimisto on kesälomalla Olohuone avoinna toimiston kesäloman ajan joka päivä klo Muuten olohuone avoinna ma-pe klo 15-18, la-su klo Sähköpostiosoitteet Toiminnanjohtaja Toimisto Puheenjohtaja Toiminnan koordinaattori Jäsentoiminnan ohjaaja Kipunoita-lehti Taimi on mielenterveyskuntoutujien yhdistys. Toimipaikkamme on Ruusantalo Koulukatu 11:ssä Tampereella. Yhdistyksessämme toimii syyskuusta toukokuun loppuun viikottain yli 40 erilaista vertaistukeen perustuvaa keskustelu- ja toiminnallista ryhmää. Lähes kaikki Taimin toiminta on kaikille avointa. Ruusantaloon on helppo tulla.

3 kipunoita 2 / 2014 Julkaisija Mielenterveysyhdistys Taimi ry Ruusantalo, Koulukatu 11, Tampere, Taimi ry on Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistys. Päätoimittaja Marika Vartiainen puh Toimitussihteeri Ritva Merinen puh Kiitokset kielihuollosta vastanneille Annalle ja Kirstille! Taitto Tomi Kallio Painopaikka: PK-Paino, Tampere. Painos 1500 kappaletta. Seuraava Kipunoita 3 / 2014 ilmestyy viikolla 35 Juttutarjoukset viimeistään mennessä osoitteeseen: Mielenterveysyhdistys Taimi ry Koulukatu 11, Tampere tai sähköpostitse: sisällys 2 Taimin esittely 3 Sisällys 4 Pääkirjoitus: Kohtaaminen ei vaadi taikatemppuja 5 Taimissa tapahtuu: Kesäretki / Tallipiha 6 Puheenjohtajalta: Kesän kynnyksellä 7 Taimissa tapahtuu 8 Kuvataiteilija Teemu Saukkonen 11 Grafi ikkasalkkuja myytävänä 12 Tampereen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluiden muutos 14 Taimi ry tilastojen valossa 17 Taimin toimistossa tavataan 18 Sosiaalialan opiskelijat olohuoneessa / Syrjinnästä vapaa alue 19 Kuka: Rosa Meriläinen 20 Keskiaukealla 22 Asiaa syömishäiriöistä / Kokemuspuheenvuoro 25 Gallup: Mitä kesäsuunnitelmia sinulla on? 26 Diabetes yleistyy huimaa vauhtia 28 Ryhmätoiminnan palautteet 29 Tampereen kaupungin mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Ruusan Kahvilan liiketoiminnan lopettaminen 31 Hän ei voinut sitä enää salata 32 Mielenterveystalo.fi -nettipalvelu 33 Keinulaudalla on kypsä esikoisromaani 34 Vertaisneuvojat päihde- ja mielenterveyspalveluissa 35 Taimin tapahtumia / Työosuusrahan vaikutus toimeentulotukeen 36 Vaikuttajafoorumissa pääsi vaikuttamaan Taimin toimintaan 37 Tuttu Taimista 38 Toimintakalenteri 39 Kuvasivu Taimin hallitus Puheenjohtaja: Aila Dündar-Järvinen Varsinaiset jäsenet: Pasi Kekäläinen (varapuheenjohtaja), Merja Mattila, Jyrki Rönkkö, Anu Vähäniemi ja Tuula Tuominen Varajäsenet: Marko Heikkilä, Veikko Vepsäläinen, Noomi Nelimarkka ja Jari Kataja

4 Pääkirjoitus Marika Vartiainen KUVA! Kohtaaminen ei vaadi taikatemppuja Strategioissa ja suunnitelmissa korostetaan niin valtakunnallisesti kuin alueellisestikin asiakaslähtöisyyttä ja ennalta ehkäisyä. Asiakkaan näkökulmasta on tärkeää, että hänet huomioidaan yksilönä, ei vain tilastollisena todennäköisyytenä tai diagnoosinsa edustajana. Jokaisella meistä on yksilölliset toiveet ollessamme autettavan roolissa. Toisten avun varaan joutuessaan, jokainen meistä varmasti kuitenkin toivoo tulevansa kohdelluksi oikeudenmukaisesti ja tulevansa kuulluksi. Tärkein asiakaslähtöisyyttä toteuttava keino lienee kuitenkin yksinkertainen. Siihen ei tarvita sirkustemppuja, kuten opiskelijatkin sivun 18 jutussa toteavat. Kohtaamistilanteessa riittää vain kun on läsnä. Ennalta ehkäisy nähdään usein jonakin vaikeasti todennettavana ja mitattavana. Valtion ja kuntien painiessa taloutensa kanssa, ennalta ehkäisy jää usein välittömän ensiavun jalkoihin. Kun kaikesta pitää säästää, säästetään siitä mitä ei ole ns. pakko tehdä. Mielenterveyden hoidossa tärkeää ennalta ehkäisyä on hoitoon pääsyn nopeus. Oikeaan aikaan annettu tuki vaikuttaa oireen voimakkuuteen ja kestoon. Näinhän on fyysistenkin vaivojen kohdalla. Mitä nopeammin diabeetikko saa hoidon säärihaavaansa, sitä todennäköisemmin hän välttyy jalka-amputaatiolta. Mielenterveyden edistämistä on esim. sosiaalinen kanssakäyminen ja vuorovaikutus. Tiedämme, että omista asioista kannattaa puhua muille eikä padota asioita sisälleen. Tänä päivänä myös tutkimuskenttä on ollut kiinnostunut liikunnan vaikutuksista mielenterveyteen. Väestötasolla ymmärrämme kuitenkin mielenterveysongelmat vielä jonkun tietyn porukan ongelmaksi, vaikka yhä useampi julkisuuden henkilö uskaltaakin puhua mielenterveysongelmistaan. Usein kuitenkin edelleen pyrimme ymmärtämään ihmisiä diagnooseista käsin. Ymmärtämättä, että jokaisella meistä on mielenterveys, toisilla se vain on enemmän kuormitettu. Asenteisiin vaikuttaminen mielenterveyden edistämiseksi vaatinee vielä aikaa ja kulttuurin muuttumista. Mielenterveyden ennalta ehkäisystä puhuttaessa emme välttämättä ymmärrä, että ennalta ehkäisyä voisi olla esim. kuuntelu, läsnäolo tai tasa-arvoinen kohtelu. Jos kohtelemme ihmisiä tasa-arvoisesti, luomme avointa ja kunnioittavaa ilmapiiriä sekä samalla myös edistämme yksilöiden mielenterveyttä. Kohtaamisessa tärkeää on yksilön kokemus. Mikäli tuttavamme kokee, että kuuntelemme aidosti ja olemme oikeasti kiinnostuneita hänen asiastaan, luomme ymmärryksen ja yhteisyyden kokemusta, joka taas suoraan vaikuttaa yksilön kokemukseen itsestään ja tilanteestaan. Mikäli kuulemme ja kohtaamme, autamme itse asiassa jo tekemättä vielä varsinaisesti mitään. Siitä ennalta ehkäisyssä pohjimmiltaan on kyse. Se ei oikeastaan vaadi muuta kuin asennoitumista. Asennoitumista siihen, että tulokset rakentuvat sisäisiksi piilossa oleviksi ja näkyvät haittojen vähyytenä tulevina vuosikymmeninä. Aurinkoista ja kohtaamisten täyteistä kesää toivottaen, Marika Vartiainen Toiminnanjohtaja p

5 Taimissa tapahtuu TAIMIN JÄSENTEN KESÄRETKI KORKEASAAREEN TORSTAINA Lähtö torstaina klo 9.00 Taimin edestä (Koulukatu 11). Paluu klo Korkeasaaresta. Tampereelle saavutaan noin klo Retken kokonaishinta jäsenille on 20. Matkalle lähtijöiltä edellytetään omatoimisuutta. Hintaan sisältyvät matkat, ruokailu ja sisäänpääsymaksu. Retkellä on mahdollisuus käydä uimassa Mustikkamaan uimarannalla omatoimisesti. Matkanjohtajina toimivat puheenjohtaja Aila Dündar-Järvinen ja toiminnanjohtaja Marika Vartiainen. Sitovat ilmoittautumiset ja maksut viimeistään Taimin toimistoon puh Maksun voi suorittaa käteisellä Taimin toimistoon tai yhdistyksen pankkitilille FI Kerro ilmoittautumisen yhteydessä maksutapasi ja mahdolliset ruokarajoitteesi. OHJELMA Juonto: Teatteri Lysti Päättömät miehet esiintyvät lavalla klo (Muu lavaohjelma tarkentuu myöhemmin. Seuraa tiedotteitamme Taimin nettisivuilta ja Ruusantalon ilmoitustaululta) Terapia-alpakat tapahtumassa mukana. Tapahtumapisteitä ympäri Tallipihan. Lisäksi avoinna Tallipihan putiikit ja kahvilat! Mielenkevennystä TALLIPIHALLA klo TAPAHTUMAN JÄRJESTÄVÄT YHTEISTYÖSSÄ TALLIPIHAN KANSSA: Mielenterveysyhdistys Taimi ry, Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry, Kriisikeskus Osviitta, Sopimusvuori ry ja Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut. Tervetuloa! Vapaa pääsy! 5

6 Puheenjohtajalta Aila Dündar-Järvinen Kesän kynnyksellä Hyvät Kipunoita- lehden lukijat ja Taimin jäsenet. Kuten viimeksikin, täytyy taas todeta, että edellisen lehden ilmestymisen jälkeen on paljon tapahtunut, valitettavasti myös surullisia asioita. Kerroin viime kirjoituksessani, että hallitus on käsitellyt ja seurannut tiiviisti Ruusan Kahvilan taloudellista tilannetta. Totesin tuolloin tammikuun lopussa, että pahimmassa tapauksessa joudumme laittamaan kahvilan kiinni ja sitä kukaan meistä ei todellakaan halua. Pahin pelkomme kävi valitettavasti toteen ja jouduimme tekemään surullisin mielin päätöksen, että Ruusan Kahvila suljetaan Samalla jouduimme luopumaan yhdestä pitkäaikaisesta, ahkerasta työntekijästämme sekä monista hyvistä keittiöapulaisista. Ruusan Kahvila sai vuosien myötä monia uskollisia asiakkaita, jotka kävivät miltei päivittäin nauttimassa hyvästä ruoasta ja herkullisista oman keittiön leivonnaisista. Haluan vielä kiittää kaikkia kahvilan työntekijöitä ja asiakkaita menneistä vuosista! Hävittyämme viime vuoden alussa Tampereen kaupungin kuntouttavan työtoiminnan tarjouskilpailussa, sinnittelimme vielä vuoden taloudellisesti kannattamattoman, mutta meille rakkaan kahvilan aukipitämiseksi. Vaikka tilanne on nyt tämä, elämme toivossa, että ehkä seuraavassa kaupungin kuntouttavan työtoiminnan kilpailutuksessa pärjäämme paremmin. Korostan, että yhdistyksen toiminta ja lukuisat vertaistukeen perustuvat toimintaryhmämme jatkavat edelleen normaalisti eikä kahvilan toiminnan sulkemisella ole mitään vaikutusta niiden toimintaan. Myös olohuone ja yläkerran kahvilatila ovat auki päivittäin. Valitettavasti olohuoneen isoin huone on toistaiseksi suljettu remontin vuoksi, mutta avaamme sen heti, kun remontti on ohi. Jätimme tammikuun lopussa Tampereen kaupungille toiminta-avustushakemuksemme. Viime vuonna avustuksemme nousi todella kiitettävästi. Maaliskuussa tuli päätös, että avustus pysyy suurin piirtein samana, josta olemme kiitollisia Tampereen kaupungin Terveyttä- ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunnalle sekä virkamiehille. Kesän lähestyminen merkitsee taas suositun kesäretkemme suunnittelua. Hallitus valitsi ehdotuksista tämän kesän kohteeksi Korkeasaaren, johon lähdemme tutustumaan nyt poikkeuksellisesti kesäkuun lopussa eli matkapäivä on torstai Tervetuloa mukaan! Onnelliseen elämään tarvitaan hyvin vähän. Kaikki on ihmisen sisimmässä, hänen ajattelutavassaan. - Marcus Aurelius Toivotan kaikille taimilaisille ja lehden lukijoille mukavaa ja aurinkoista kesää! Minulle voi ja saa lähettää postia osoitteeseen Aila Dündar-Järvinen 6

7 MINIGOLFIA! Taimilaisilla on mahdollisuus pelata minigolfia halvemmalla hinnalla koko kesän. Pelipaikkana toimii Koulukadun ratagolfkenttä. Halvempi hinta on jäsenille. Alennuksen saat esittämällä keskusliiton jäsenkortin tai Taimin jäsenmaksusta saadun käteiskuitin. Jos sinulla ei ole kumpaakaan ja olet jäsen, saat Taimin toimistolta tarvittavan käteiskuitin. Jäsenhinta on 4 kierros. Taimissa tapahtuu MINIGOLFIN KESÄTURNAUS Torstaina Kokoontuminen koulukadun minigolfkentällä klo Kolme parasta pelaajaa palkitaan. TAIMIN KESÄN AIKATAULUT Taimin toimisto on kesälomalla Tällöin toimisto on kokonaan kiinni. Olohuonetoiminta jatkuu läpi kesän seuraavanlaisesti: ma-pe avoinna klo ja la-su klo PAITSI toimiston loma-ajan ( ) joka päivä klo Olohuonetoiminnan ajan avoinna ovat alakerran biljarditila ja yläkerran kahvilatila. Saunavuorot ovat joka keskiviikko kesäkuun alusta elokuun loppuun: Naiset klo Miehet klo

8 KUVA: TEEMU SAUKKONEN KUVATAITEILIJA TEEMU SAUKKONEN: Haluan elää elämääni aina tässä hetkessä. RITVA MERINEN Kuvataiteilijan ammatti on sielullinen Tavatessamme Teemu Saukkonen on juhlanäyttelyn järjestelyjen keskellä. On maalaamisen lisäksi suunniteltava kutsukorttia ja ripustusta, järjestettävä kuljetukset ja avajaiset. - Taiteilija työ on vaativaa, Teemu Saukkonen toteaa, tässä ammatissa on kestettävä kritiikkiä, pitää sietää jatkuvaa epävarmuutta niin taiteen kuin toimeentulonkin suhteen. Teemu Saukkonen on aika pian taiteilijajuuden löydettyään myös toiminut päätyökseen taiteilijana. - Opiskeluaikanaan hän työskenteli mm. tehtaissa, kaupassa ja puistotyössä. - Lukion jälkeen kaikki kaverini menivät joko armeijaan tai opiskelemaan minne tahansa. Minun täytyi tehdä jotain, mikä oli sydämeni asia. Sitä miettiessään hän meni töihin. - Palkallani ostin kaitafilmivälineet ja pyrinkin elokuvaohjaajan linjalle Taideteolliseen korkeakouluun. Kun en päässyt, lähdin tienaamillani rahoilla reissuun. - Menin pitkin Etelä-Eurooppaa ja Pohjois-Afrikkaa. Sillä reissulla aloin piirrellä ja maalailla. Äitini oli laittanut mukaani vesivärit niistä se alkoi. Takaisin tullessani pyrin ja pääsin Kankaanpään kuvataidekouluun. - Valmistuin taidekoulusta Siitä asti intohimoni on ollut tämä taide. Olen tehnyt sitä päätyökseni. Se tarkoittaa, että paineensietokyky pitää olla hyvä. 8

9 KUVA: TEEMU SAUKKONEN Teemu Saukkosen työhuone. Seinällä teos NEW DAY. KUVA: JYRKI RÖNKKÖ Tärkeä henkilö, Teemu Saukkosen työ Taimille lahjoitetussa grafiikan salkussa. - Kohtuullisesti olen pärjännyt - olemme kasvattaneet vaimoni kanssa kolme lasta jo itsenäisiksi. Ihmisen puolella Hänellä on ollut kymmeniä näyttelyitä, yksin ja yhteisiä. Ne ovat vieneet häntä moneen erilaiseen paikkaan, ympäri maailman. Vuodenvaihteessa hänellä oli yksityinen näyttely kahden kuukauden ajan Indonesiassa Balilla. - Olin siellä kolme kuukautta ennen sitä. Sen pystyttäminen ja järjestäminen vaativat aikansa. Saukkonen ei ole elämässään jossitellut. - Olen aina halunnut tehdä nyt, heti ja koko ajan. Minä en ole halunnut tehdä sitten joskus, kun on aikaa. Olen siihen nyt hyvin tyytyväinen. Ei ole jäänyt jossittelua. Saukkonen haluaa kommunikoida taidettaan katsovan kanssa. - Haluan liikuttaa. Haluan olla ihmisen puolella. Minulla on tärkeää vuorovaikutus taiteeni katsojan kanssa. Kyllä minulla on myös vaikuttamisen halu. - Ihminen kiinnostaa minua ja ihmisten väliset suhteet. Kaikki, mikä liittyy toiseen ihmiseen: empatiaa, rakkautta, vallankäyttöä, vieraantumista Tokihan olen kiinnostunut monesta asiasta, esimerkiksi kulttuurista ja urheilusta. Mutta aina minua kaikessa kiinnostaa se, miten ihmisten täällä pallolla käy. 9

10 T eemu Saukkonen on tamperelainen kuvataiteilija. Hän on syntynyt Savonlinnassa ja kasvanut Valkeakoskella. Hänellä on kolme jo aikuista lasta. Taiteilijana hän on toiminut vuodesta Saukkosesta puhuttaessa käytetään muun muassa määritettä taidesosiologi. Ihminen ja ihmisen elämäntilanne ovat hänen taiteensa kuvauskohteina. Saukkosen taide on hyvin fyysistä. Se voi näkyä teosten suurena kokona, vaihtelevan paksuisina väripintoina ja myös erilaisina kollaasiratkaisuina. Hän on syntynyt Eli tänä vuonna hän täyttää 60 vuotta. Syntymäpäivänsä kunniaksi hänellä on Maallisia iloja -juhlanäyttely. Myös joukko taimilaisia pääsi toukokuussa tutustumaan Saukkosen näyttelyyn ja kuulemaan näyttelyn tarinaa taiteilijan itsensä kertomana. Näyttely on avoinna saakka. TR1 Taidehalli sijaitsee Tampereella Finalysonin alueella, Väinö Linnan aukio 13. Se on avoinna ti-pe 9 17, la-su Maanantaisin tila on suljettu. Perjantaisin sinne on vapaa pääsy klo Teemu Saukkosen teos Tärkeä henkilö on mukana Taimille lahjoitetussa grafiikan salkussa. Salkun myyntituotot käytetään Mielenterveysyhdistys Taimi ry:n vertaistoiminnan kehittämiseen. KUVA: JYRKI RÖNKKÖ Taiteilijan työkengät. 10

11 Eturivin graafikkojen teoksia myytävänä Taimi ry:n hyväksi 11

12 Tampereen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluiden muutos MATKALLA KOHTI PAREMPAA? Syksyllä 2013 yhdistyivät yhdeksän psykiatrista aluepoliklinikkaa kolmeksi psykiatrian keskukseksi (Hallituskatu, Sarvis ja Tipotie). Saadun potilas- ja omaispalautteenkin perusteella muutos oli välttämätön. Muutoksen tavoitteena oli parantaa potilaiden hoitoon pääsyä ja tarjota entistä laadukkaampia psykiatrisen avohoidon palveluja. Muutos oli suuri sekä potilaiden, läheisten että henkilöstön ja muiden yhteistyökumppaneiden näkökulmasta. Muutosta valmisteltiin jo vuoden 2012 syksystä lähtien erilaisin selvityksin ja käymällä keskusteluja muutoksen mukana tuomista mahdollisuuksista ja myös uhkakuvista. Mukana keskusteluissa ja kuulemistilaisuuksissa olivat niin palveluita käyttävät kuin omaisetkin. Kuntalaisille suunnattiin Tampereen kaupungin nettipohjainen Valma-kysely ja yhteistyötahoja kuultiin monissa tilaisuuksissa. Henkilökunta oli aktiivisesti mukana työpajoissa suunnittelemassa uusien yksiköiden hoidon sisältöä ja myös näihin foorumeihin pyydettiin potilas- ja omaiskokemusasiantuntijat sekä järjestöjen edustajia mukaan. Tiedottaminen muutoksesta kuntalaisille ja potilaille nähtiin tärkeänä ja sitä yritettiin kaiken aikaa kuljettaa prosessissa mukana. Tiedottamista oli sekä lehdistön, erilaisten tiedotteiden että suullisten keskustelujen muodossa. Suuri panostus oli myös uusien tilojen suunnittelussa ja kalustehankinnoissa, jotta tiloista tulisi mahdollisimman toimivat ja viihtyisät. Miten muutoksessa onnistuttiin? Tässä vaiheessa rakenteiden muutoksesta on kulunut runsas puoli vuotta. Nyt näyttää siltä, että potilaat ovat löytäneet uudet hoitopaikkansa, vaikka viime kesänä ja syksyllä asiassa oli tiedottamisesta huolimatta paljon epätietoisuutta. Henkilökunta on uusissa yksiköissä täydessä työn touhussa ja parhaillaan keskitytään edelleen hoidon sisältöjen kehittämiseen, jotta vastataan mahdollisimman hyvin potilaiden erilaisiin hoidon tarpeisiin. Esimerkiksi nyt tarjotaan entistä enemmän ryhmähoitoja ja tehdään aktiivisesti perhetyötä. Omaisille on tarjolla yksilöllistä omaisneuvontaa ja uusia hoitomuotoja kehitetään, kuten traumahoidot ja hoidot neuropsykologisiin ongelmiin sekä syömishäiriöihin. Sairaalan ja avohoidon yhteistyötä on tiivistetty ja on esimerkiksi nimetty kotiutustyöpari, johon voi ottaa yhteyttä, kun potilas kotiutuu sairaalasta. Viikoittain toimii kaikille potilaille avoin kotiutusryhmä, jonne voi mennä ennen varsinaista oman hoidon käynnistymistä. Hoitoa tarvitsevissa potilaissa oli myös aiempiin vuosiin verrattuna tapahtunut merkittävä muutos. Kolmasosa hoitoon tulevista potilaista oli alle 30-vuotiaita ja hoitojärjestelmä ei entisellään tähän tarpeeseen vastannut. Muutoksen yhteydessä perustettiinkin oma työryhmä vuotiaillle nuorille. Tähtäimenä on auttaa nuoria mahdollisimman aikaisin, jotta vältyttäisiin ongelmien kroonistumiselta ja monimutkaistumiselta. Uusissa psykiatrian yksiköissä on enemmän henkilökuntaa paikalla kuin ennen oli pienillä aluepoliklinikoilla. Tämä näkyy esimerkiksi ensi kesänä, jolloin kaikki poliklinikat ovat auki koko kesän ja sen lisäksi toimii myös 12

13 ensimmäistä kertaa kesäpäiväsairaala. Jos on tarpeen, liikkuva psykiatrinen työryhmä, joka auttaa mm. kotikäynnein, voi olla entistä tiiviimmin mukana hoidossa ja näin voidaan kenties välttää sairaalahoitoja. Uutta on myös se, että puhelinajan lisäksi poliklinikoilta saa päivystyksellisesti hoitotyöntekijän langan päähän, jos omassa voinnissa tapahtuu muutos, josta olisi hyvä hoitavan henkilön kanssa ennen seuraavaa vastaanottoaikaa keskustella. Näidenkin muutosesimerkkien ja saadun palautteen perusteella voidaan todeta, että muutoksessa on onnistuttu ainakin siinä, että hoitovalikoima on monipuolistunut. Hoito muodostaa yhden kokonaisuuden, kuntalaiset saavat samanlaista hoitoa asuinalueesta riippumatta ja hoidon saatavuus on parantunut. Myös oma hoitava työntekijä pysyy samana, vaikka muuttaisi kaupungin sisällä asuinalueelta toiseen. Apu on entistä asiantuntevampaa, kun henkilökunta erikoistuu tiettyihin sairausryhmiin ja hoitomuotoihin, joihin omalla poliklinikalla keskitytään. Yksi merkittävimmistä muutoksista potilaiden kannalta on se, että psykiatrinen erikoissairaanhoito ei enää pääsääntöisesti ole pysyvää, vaan hoidot ovat määräaikaisia. Kun hoito yhdessä potilaan, läheisten ja hoitavan työntekijän kanssa todetaan saavuttaneen tavoitteensa, hoito päätetään. Jokaiselle potilaalle tietenkin varmistetaan tarvittavan lääkehoidon jatkuvuus esimerkiksi omalääkärin tai työ- ja opiskeluterveydenhuollon toimesta. Lisäksi jokaiselle potilaalle mietitään räätälöiden mielekästä tekemistä. Tässä ovat apuna koordinaattorit, jotka tarjoavat apuaan mm. joka toinen viikko kokoontuvassa hoidon päättymisen ryhmäinfossa. On sovittu, että jos potilaan tilanne uudelleen vaikeutuu, hoitoon pääsee tarpeen mukaan uudelle jaksolle. Myös omalääkäreiden osaamista mielenterveysongelmien hoitamiseksi tuetaan siten, että yksi psykiatri antaa päätyökseen konsultaatioapua terveysasemille. Olemme tunnistaneet, että hoitojen määräaikaisuus on joidenkin potilaiden kohdalla merkittävin ja pelottavinkin muutos ja siksi entisestään kehitämme tätä osa-aluetta yhteistyössä potilaiden, läheisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Tähän aihealueeseen on nimetty oma erillinen kehittämisprojektikin. Tampereella onkin siltä osin hyvä tilanne, että täällä toimii lukuisa määrä yhdistyksiä ja järjestöjä, jotka tarjoavat monenlaista toimintaa. Mitä vielä kehitteillä? Seuraava kehittämisen vaihe on parhaillaan menossa, eli A-klinikan alkoholipäihdehoitojen integroiminen mielenterveyspalveluiden rinnalle. Tässä muutoksessa tavoitteena on Tampereen kaupungin Mielenterveyttä ja elämänlaatua yhteistyössä suunnitelman mukaisesti mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen yhtenä kokonaisuutena sekä asiakkaan aseman vahvistaminen osallisuuden lisäämisen kautta. Paljon on siis mielenterveyspalveluiden parantamiseksi tehty, mutta paljon on vielä kehitettävääkin. Kun kyse on merkittävästä rakenteellisesta ja hoitoideologisesta muutoksesta, voidaan puhua jopa kulttuurin muuttumisesta osana yhteiskunnan muutosta. Tämän laajemman näkökulman huomioiminen antaa toki perspektiiviä muutokseen kuluvaan aikaan, mutta silti katse on hyvä uudelleen suunnata yksilöön, joka on muutoksessa mukana: potilas, läheinen, henkilökunta, yhteistyökumppanit ja myös johtajat. Joidenkin kohdalla muutos on ollut liiankin nopeaa, toiset taas pitävät sitä tuskastuttavan hitaana - se on kuitenkin varmaa, että matkalla ollaan, yhdessä. ANU VÄHÄNIEMI hoitotyön päällikkö Tampereen kaupunki, avopalvelut, mielenterveys- ja päihdepalvelut 13

14 Mielenterveysyhdistys Taimi ry vuonna 2013 TILASTOJEN T VALOSSA S A MARIKA VARTIAINEN Yhdistyksellä oli vuoden 2013 lopussa 1056 jäsentä. Suurin osa jäsenistöstä on Tampereen alueelta, mutta jäseniä on myös Pirkanmaan ulkopuolelta. Kaikkiin yhdistyksen järjestämiin ryhmiin (olohuonetoiminta ja jäsenkahvila mukaan laskettuna) osallistumiskertoja vuonna 2013 oli yhteensä Tapahtumat mukaan laskettuna osallistumiskertoja oli Osallistumiskerrat nousivat 1359 kerralla vuodesta Vertaisryhmät kokoontuivat pääsääntöisesti kerran viikossa tammi-toukokuun ja syys-joulukuun välisenä aikana. Ryhmiä kokoontui viikossa yhteensä 35. Kokonaisuudessaan ryhmät kokoontuivat 912 kertaa. Osallistumiskertoja näissä ryhmissä oli yhteensä Uusia ryhmiä olivat terveys- ja hyvinvointi -ryhmä ja luonto- ja lähiliikuntaryhmä. Uudelleen tauon jälkeen aloitettiin myös ääniä kuulevien ryhmä. Toiminnalliset ryhmät kokoontuivat tammi-toukokuussa ja syys-joulukuussa yhteensä 12 kertaa viikossa. Kesäkuukausina ryhmiä järjestettiin 11 kertaa viikossa. Yhteen- 14

15 Iloinen soittopoika Taimin joulupuuroillassa. KUVA: RITVA MERINEN sä ryhmät kokoontuivat vuoden 2013 aikana 468 kertaa, osallistumiskertoja näissä ryhmissä oli Toiminnallisten ryhmien osallistujamäärät kasvoivat edellisestä vuodesta 250 osallistumiskerralla. Jäsenkahvilassa järjestettiin ohjelmaa 16 iltana. Esimerkiksi Taimin nimipäiväjuhlat, joulujuhlat, kulttuuri-illat sekä tietoillat sosiaalipalveluista, työttömien terveystarkastuksista ja mielenterveyspalvelujen organisaatiomuutoksista olivat jäsenkahvilaillan ohjelmistossa vuonna Yhteensä jäsenkahvila oli avoinna 35 kertaa, joissa osallistujia oli yhteensä 1035 eli noin 30 henkilöä/ilta. Olohuoneessa kokoonnuttiin vuoden 2013 aikana 364 kertaa, osallistumiskertoja oli yht Olohuoneen kävijämäärä lisääntyi vuodesta 2012 yhteensä 1030 käyntikerran verran. Tapahtumia yhdistyksellä oli yhteensä 27, joista retkiä oli 5: kesäretki Raumalle, Helvetinjärven vaellus, Suklaatilaan tutustuminen, Mielenterveysmessut ja SeaLife sekä Heureka tulee hulluksi -näyttely. Elokuvissa käytiin yhteensä 6 kertaa. Liikuntatapahtumissa Taimin joukkue oli mukana 15 kertaa. Näitä olivat Likkojen lenkki, alueen yhdistysten yhteiset urheilutapahtumat ja MTKL:n järjestämät liikuntatapahtumat. Yhdistys oli mukana järjestämässä Mielenkevennystä Tallipihalla -tapahtumaa kesäkuussa ja Lunarock-tapahtumaa mielenterveysviikolla marraskuussa. Tapahtumat järjestettiin yhteistyössä Muotialan asuin- ja toimintakeskuksen, Kriisikeskus Osviitan, Sopimusvuori ry:n ja Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry:n kanssa. Tallipihan tapahtumassa osallistujia oli 1200 ja Lunarock-tapahtumassa 150. Mielenterveysviikolla järjestettiin yhteistyössä Tampereen seurakuntien kanssa Kynttilähetki itsemurhan tehneiden muistoksi. Tässä tapahtumassa osallistujia oli noin 30. Yhdistys ylläpitää omaa keskustelupalstaa osana internetsivujaan. Internetsivuilla oli vuonna 2013 yhteensä noin kävijää. Keskustelupalstalle oli vuoden 2013 lopussa 638 kirjautunutta käyttäjää. Yhdistyksen toimintaan kävi vuoden aikana tutustumassa ryhmiä alueen hoitolaitoksista, muista järjestöistä ja alan oppilaitoksista. Toimintaa esiteltiin myös yksittäisille toiminnasta kiin- 15

16 nostuneille säännöllisesti. Esittelyjä oli viikossa 1-2. Yhdistyksestä käytiin esittelemässä toimintaa myös Pitkäniemen sairaalassa ja eri kuntoutusyksiköissä. Kokonaisuudessaan toiminnan esittelyjä oli vuoden 2013 aikana 41 ja yhteensä 425 henkilöä tavoitettiin esittelyiden kautta. Toimintaa esittelivät yhdistyksen henkilöstö sekä vertaiset. Kahvilassa kävi vuonna 2013 yhteensä maksavaa asiakasta. Tämä on maksavaa asiakasta vähemmän kuin vuonna Vuonna 2013 yhdistyksen hallituksen varsinaisia jäseniä ovat olleet: Aila KUVA: TOMI SUOMALAINEN Taimin nimipäivänä avattiin syksyn toiminta kakkukahveilla. Dündar-Järvinen (puheenjohtaja), Jyrki Rönkkö/Pasi Kekäläinen (varapuheenjohtaja), Noomi Nelimarkka, Jussi Lehtonen, Tapani Matilainen Merja Mattila, Mika Vikstén. Varajäseniä vuonna 2013 olivat: Ipa Rautio, Veikko Vepsäläinen, Tiina Hänninen ja Erik Kamila. Hallitus kokoontui 14 kertaa vuonna KUVA: RITVA MERINEN Nuotiohetki Seitsemisen luontoretkellä. KUVA: MIKA VIKSTÉN Mitro Repo vierailulla Taimin jäsenkahvilassa. 16

17 toimistossa Taimin tavataan KAISA VUORINEN Olen Kaisa Vuorinen ja aloitin helmikuussa opintoihini liittyvän puolen vuoden pituisen työssäoppimisjakson Taimin toimistossa. Opiskelen Tredussa eli Tampereen seudun ammattiopistossa sihteerin ammattitutkintoa, joka suoritetaan aidoissa työtehtävissä. Olen valmistunut ammattikorkeakoulusta kulttuurituottajaksi ja ennen Taimiin tuloa olen työskennellyt mm. teatterissa. Harjoittelupaikkaa etsiessä lähdin miettimään, mikä muu ala minua kiinnostaisi kulttuurialan lisäksi, ja ajatukseni lähtivät sosiaalialan suuntaan. Tiesin Taimin ja yhdistyksen tekemän tärkeän työn entuudestaan, ja nettisivuja selatessa minulle vielä vahvistui, että Taimissa voisi olla mielenkiintoisia ja monipuolisia työtehtäviä myös sihteerityön näkökulmasta. Toimistossa olen päässyt hyvin kiinni toimistotyön ja Taimin rutiineihin. Toimisto tuntuu olevan varsinainen tietopankki ja hermokeskus, jonka puoleen käännytään monenmoisessa asiassa! Olen viihtynyt taimilaisten keskuudessa erinomaisesti avoimen, hyväntuulisen ja kannustavan ilmapiirin ansiosta. Kotona vietän paljon aikaa keittiössä avomieheni kanssa ruokaa kokkaillen ja leipoen. Tykkään pitää kotini siistinä, ja pyykinpesukin on mielestäni ihan mukavaa. Kaisa työpöytänsä ääressä Sihteerityöni jatkuu usein myös kotona, sillä toimin aktiivisesti harrastajateatteri Tukkateatterin tuotanto- ja hallintopuolella, mikä vaatii ajoittain aika paljon sähköpostien vaihtoa, nettisivujen päivitystä ym. järjestelemistä. Luonnossa liikkuminen on lähellä sydäntäni; pyöräilykaudella teen pyöräretkiä kamerani kanssa ja syksyllä suuntaan sienimetsään. Hyötyliikunnan lisäksi käyn pilateksessa ja erilaisissa jumpissa vuoden mittaan. Tervetuloa moikkaamaan minua toimistoon! KUVA: RITVA MERINEN 17

18 TUPPEA JA PUHETTA sosiaalialan opiskelijat olohuoneessa Minna Canthin ja tasa-arvon päivänä sosionomiopiskelijat tekivät maisemanvaihdoksen Tampereen ammattikorkeakoulun luokkahuoneista eri yhdistysten tiloihin. Ensimmäisen vuoden opiskelijoista koostuva ryhmämme pääsi tutustumaan Taimi ry:n olohuoneeseen. Astelimme sinne odottavin mielin, ja osalla oli jopa perhosia vatsassa. Jännittäminen osoittautui kuitenkin turhaksi, sillä jo eteisessä saimme tuntea itsemme tervetulleiksi. Ihmiset ottivat meidät avosylin vastaan ja tulivat juttelemaan. Otettuamme pelikortit esiin opimme pelaamaan tuppea. Luimme runoja ja kuulimme tarinoita esimerkiksi talon historiasta. Myös naurua riitti. Tunnit hupenivat nopeasti, kun keskustelimme vakavistakin aiheista, kuten köyhyydestä ja yksinäisyydestä. Lisäksi puhuimme ympäristön vaikutuksesta ja siitä, miten erilainen tämäkin kohtaaminen olisi ollut, jos olisimme tavanneet kolkossa luentosalissa. Tuskin olisimme keskustelleet yhtä luontevasti ja avoimesti keskenämme kuin kotoisassa olohuoneessa. Jopa meille ulkopuolisille avautui olohuoneen merkitys turvallisena oleskelu- ja kohtaamispaikkana, jossa vallitsee rento ja lämmin tunnelma. Kaikki, jotka mahdollistavat olohuoneen aukiolon ja huolehtivat siitä käytännössä, tekevät arvokasta työtä yhteisönsä eteen. On yksi koulutuksemme hyvistä puolista, että pääsemme näkemään uusia paikkoja, joissa ihmiset välittävät toisistaan. Huomasimme myös, että aina ei tarvitse etukäteen suunnitella suuria sirkustemppuja, vaan jo pelkästään olemalla läsnä omana itsenään voi olla mukana luomassa hienoja hetkiä. Näin myönteisen kokemuksen jaamme mielellämme muiden opiskelijoiden kanssa. Haluamme kiittää koko olohuoneen porukkaa vieraanvaraisuudesta, yhdessäolosta ja mielenkiintoisista keskusteluista. Aurinkoista kesää kaikille! Sanna, Iida, Sini, Tiia ja Vera Syrjinnästä vapaa alue KAISA VUORINEN Taimi ry on julistautunut Syrjinnästä vapaaksi alueeksi. Kampanjaan sitoutuminen on merkki siitä, että kaikkia jäseniä, henkilökuntaa ja vierailijoita kohdellaan yhdenvertaisesti riippumatta henkilön sukupuolesta, iästä, etnisestä alkuperästä, uskonnosta tai vakaumuksesta, mielipiteestä, terveydentilasta, vammaisuudesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta. Yhdenvertaisuus on perusoikeus, joka nojaa Suomen perustuslakiin. Lisäksi yhdenvertaisuuslaki, rikoslaki, tasa-arvolaki ja työlainsäädäntö tarkentavat syrjinnän kieltoa eri elämänalueilla. Syrjintää on esimerkiksi: 1) se, että jotakuta kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa (välitön syrjintä); 2) se, että näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa jonkun erityisen epäedulliseen asemaan muihin vertailun kohteena oleviin nähden (välillinen syrjintä); 3) henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista tai tosiasiallista loukkaamista siten, että luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri (häirintä); 4) ohje tai käsky syrjiä. Yhdenvertaisuusperiaatteisiin sitoutuminen on Taimin arvojen ja toimintaperiaatteiden mukaista. Kampanjaan sitoutumisesta päätti Taimin hallitus. Mikäli koet kohtaavasi syrjintää, ota ensisijaisesti yhteyttä toiminnanjohtajaan. Lisätietoja yhdenvertaisuudesta ja syrjimättömyydestä: 18

19 A S RO RITVA MERINEN Olen paljasjalkainen tamperelainen, enkä kaipaa muualle. Toki töiden takia käyn paljon Helsingissä ja aikoinaan minulla oli siellä kymmenen vuoden ajan kakkoskämppä. Tavallisia päiviä yritän välttää, mutta arkisimmillaan päiväni alkaa kirjoittamisella. Jossain vaiheessa käyn uimahallilla uimahyppytreeneissä ja iltasella leikin lapsen kanssa. Kaipaan ja metsästän onnistumisen kokemuksia. Olen suurten hetkien ja tunteiden ystävä. Surulliseksi minut tekee tuhlattu aika. Se, jos koen päiväni valuneen hukkaan. Joskus myös maailman tapahtumat aiheuttavat voimattomuu- ILÄINEN R E M on suurten hetkien ja tunteiden ystävä den ja osaamattomuuden tunnetta. Suutun vääryyden edessä. Pidän suuttumusta hyvänä tunteena, joka antaa kimmokkeen tekoihin. Jos oikeasti suutun, en koskaan jätä asiaa silleen. Käytän paljonkin aikaa virkistykseen. Tarvitsen virkistäytymistä, koska olen sairastanut masennuksen. Virkistäytymistä tarjoaa minulle liikunta ja kulttuuri. Syön terveellisesti ja teen vähemmän töitä kuin ennen. On hienoa, että nykyään ihmiset uskovat mielisairauden kaipaavan hoitoa ja lääkitystä. Itseni lisäksi minulla on useita ystäviä ja läheisiä, KUVA: HEINI LEVÄSLAIHO joiden mieli on järkkynyt. Olen iloinen jokaisen puolesta, joka on sairaalahoitoa tarvitessaan sairaalan päässyt. Mielenterveyskuntoutujien asema on ollut tuttua juttua lapsuudesta asti, sillä isäni Jussi Särkelä työskenteli aikaisemmin Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtajana.? KUKA Rosa Meriläinen on tamperelainen kirjailija ja poliitikko. Hän on syntynyt vuonna Meriläinen opiskeli Tampereen yliopistossa valtio-oppia ja hän valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi vuonna Hän oli jo opiskeluaikanaan aktiivisesti mukana poliittisessa vaikuttamisessa. Meriläinen valittiin 25-vuotiaana Vihreän liiton edustajana Tampereen kaupunginvaltuustoon vuonna Hän toimi Tampereen kaupunginhallituksen toisena varapuheenjohtajana Meriläinen istui myös eduskunnassa yhden kauden vuosina Eduskunnassa Meriläinen oli suuren valiokunnan ja hallintovaliokunnan jäsen sekä perustuslakivaliokunnan ja Kansaneläkelaitoksen valtuuston varajäsen. Tämän jälkeen hän on kirjoittanut useita tietokirjoja ja yhden romaanin. Hän on myös tunnettu kolumnisti ja blogisti. 19

20 Keskiaukealla TAUSTAKUVA: TOMI KALLIO Alajärvellä Sitä lasten riemua, sitä aalloilla keinuntaa. Auringonpaistetta, Joskus mietteissäin mä aattelin näin Mut nykyään ain mä nyt tanssin vain On elo ihanaa kun sen oikein oivaltaa sitä surut ja murheet, ei voi, musertaa Jarmo sitä rannalla lojuntaa. Rusketuksen toivossa, auringon paahdetta. Auringon säteet laineilla, tuulenvire silmien edessä. Kesäinen Hellepäivä tätä kaikkea suo, ilmaista nautintoa meille tuo! Aune Rissanen Sininen ilta edestakainen huoku kämmenviivalla Lea Iskelmä Pohjois-Karjala kaljan huuruinen ilta risat verkkarit lottokuponki helppo raha mielessä joudun pettymään Eeva 20

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Etnisen syrjinnän pikakurssi. Ylitarkastaja Yrsa Nyman

Etnisen syrjinnän pikakurssi. Ylitarkastaja Yrsa Nyman Etnisen syrjinnän pikakurssi Ylitarkastaja Yrsa Nyman 8.9.2010 Suomen perustuslaki Perustuslain 6, yhdenvertaisuus Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut

Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut Vertaisuus ja kokemus = inhimillisen toiminnan perusasioita Hoito- ja kuntoutusjärjestelmissä

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista 2008-2013 Tea Viljanen Projektivastaava Syömishäiriöliitto-SYLI ry ENSISYLI -projekti 1 Projektin toimialue Liiton jäsenyhdistykset 2013: Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen. Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija. Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet

Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen. Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija. Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija 1 Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet 27.11.2014 Diabetes Suomessa noin 50 000 tyypin 1 diabeetikkoa, joista

Lisätiedot

Tanja Tiainen Aluepäällikkö 11.2.2014

Tanja Tiainen Aluepäällikkö 11.2.2014 Tanja Tiainen Aluepäällikkö 11.2.2014 Hoidon haasteet Alueelliset erot hoidon määrässä ja laadussa suuria Tiukat diagnoosikriteerit >hoitoon pääsyn kriteerit Diagnoosien eriarvoisuus Aikuisten hoitoon

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille 1. Sukupuoli Vastaajien määrä: 113 2. Syntymävuosi Vastaajien määrä: 113 Vastaukset s.1999-2003 3. Oletko ollut mukana nuorisopalveluiden toiminnassa?

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Testversion Ej för ifyllnad

Testversion Ej för ifyllnad Kotipalvelu alle 65-vuotiaille henkilöille finska 1. Kotipalvelu kokonaisuudessaan Hyvin tyytymätön Melko tyytymätön tyytyväinen tai tyytymätön Melko tyytyväinen Hyvin tyytyväinen a. Kuinka tyytyväinen

Lisätiedot

Jonnan tarina. Keväällä 2007

Jonnan tarina. Keväällä 2007 Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen

Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy Emmi Salo & Mervi Laaksonen Historiaa Tyttöjen tila sai alkunsa Tyttöprojekti Helmestä vuonna 2003, jossa koottiin tyttötyötä tekeviä tahoja yhteen ja

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuuden ABC

Kokemusasiantuntijuuden ABC Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi

Lisätiedot

NUORET SANKARIT Mielenterveys ja toiminnallinen vertaistuki Kulttuuripajamallissa. Markus Raivio musiikkiterapeutti, hankejohtaja SOSPED säätiö

NUORET SANKARIT Mielenterveys ja toiminnallinen vertaistuki Kulttuuripajamallissa. Markus Raivio musiikkiterapeutti, hankejohtaja SOSPED säätiö NUORET SANKARIT Mielenterveys ja toiminnallinen vertaistuki Kulttuuripajamallissa. Kansalaistoiminnankeskus Matar 29.10.2014 Markus Raivio musiikkiterapeutti, hankejohtaja SOSPED säätiö DEFINITION OF INSANITY

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

ASIAKASKYSELYN TULOKSET 2015

ASIAKASKYSELYN TULOKSET 2015 ASIAKASKYSELYN TULOKSET 2015 Asiakaskokemuksia lastensuojelun-, aikuissosiaalityön-sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden käyttäjiltä 2 Mitä palveluita vastaajat olivat käyttäneet Vastaaja on voinut

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta.

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta. Suomen Sulkapalloliiton yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Hyväksytty liittohallituksessa 9.12.2015 Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan,

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Alkusanat. Oulussa 6. joulukuuta 2010 Anna-Liisa Lämsä

Alkusanat. Oulussa 6. joulukuuta 2010 Anna-Liisa Lämsä Masennus on yleisin nuorten mielenterveyden häiriö Suomessa, ja sen arvioidaan edelleen yleistyvän nuorten keskuudessa. Masennus on myös yksi yleisimmistä nuorten sairauslomien syistä ja yleisin ennenaikaiselle

Lisätiedot

OPAS TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVAN LAPSEN LÄHEISILLE

OPAS TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVAN LAPSEN LÄHEISILLE OPAS TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVAN LAPSEN LÄHEISILLE Tämä opas on tarkoitettu teille, joiden läheinen lapsi sairastaa tyypin 1 diabetesta. Oppaaseen on koottu perustietoa sairaudesta ja sen monipistoshoidosta.

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA)

MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA) MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA) ASUA + MISSÄ TYKÄTÄ + MISTÄ MENNÄ + MIHIN ANTAA + KENELLE SOITTAA + MITÄ OLLA + KENELLÄ KYSYÄ + KENELTÄ TAVATA + KENET MATKUSTAA + MILLÄ MISSÄ asua

Lisätiedot

TYÖLLISYYSFOORUMI

TYÖLLISYYSFOORUMI TYÖLLISYYSFOORUMI 16.9.216 PALAUTERAPORTTI Kirjoittajat: Anu Järvinen, Laura Kallio ja Jemina Niemi, Osuuskunta Motive Työllisyysfoorumi järjestettiin Tampereella Scandic Rosendahlissa 16.9.216. Järjestelyistä

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö aitoa kohtaamista ja aikaa nuoren tueksi. Pauliina Koljonen

Etsivä nuorisotyö aitoa kohtaamista ja aikaa nuoren tueksi. Pauliina Koljonen Etsivä nuorisotyö aitoa kohtaamista ja aikaa nuoren tueksi Pauliina Koljonen Matkalla etsiväksi nuorisotyöntekijäksi Lukio-opintoja 2 vuotta Keskeyttämisen jälkeen vuoden työharjoittelu nuorisotyössä 1994-1996

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

VARHAINEN PUUTTUMINEN

VARHAINEN PUUTTUMINEN VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 1 SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 Sateenkaaritalon tapahtumia syksyllä 2014 muun muassa: Kuva internetistä. Kuvaaja Teuvo Vehkalahti. BBQ-Elolystit 9.9. klo 10-14 Hietalahden Villassa Sieni- ja marjaretki

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 - Itsearvioinnin tueksi opiskelijalle Selviytymistaidot Avunhakutaidot Tunnetaidot Oma tukiverkko Erilaisuus voimavarana Sosiaaliset taidot Mielenterveys arjessani

Lisätiedot

Sairauden taustatekijät, eteneminen ja hoidon saatavuus T.V.

Sairauden taustatekijät, eteneminen ja hoidon saatavuus T.V. Sairauden taustatekijät, eteneminen ja hoidon saatavuus 1 Yhteiskunta / kulttuuri nais-/miesihanne, tehokkuus, kilpailu, arvotyhjiö, valinnan mahdollisuudet Biologia perinnölliset tekijät, ruumiinrakenne,

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015. Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka

Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015. Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Hoitosuunnitelma Hoidon aloituksessa tapahtunut moniammatillinen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan kysely

Aamu- ja iltapäivätoiminnan kysely Aamu- ja iltapäivätoiminnan kysely Ryhmän ehdot: : Ehdot: Vastausvaihtoehdot: (Kysymys: Missä aamu- ja iltapäivätoiminnan ryhmässä lapsenne on mukana) : Ehdot: Vastausvaihtoehdot: (Kysymys: Missä aamu-

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 Tiina Saarinen

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017 Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Ritva Näräkkä, toiminnanohjaaja ritva.narakka@syomishairioliitto.fi 045 845 9210. Matalan kynnyksen toiminta arjen tukena

Ritva Näräkkä, toiminnanohjaaja ritva.narakka@syomishairioliitto.fi 045 845 9210. Matalan kynnyksen toiminta arjen tukena Ritva Näräkkä, toiminnanohjaaja ritva.narakka@syomishairioliitto.fi 045 845 9210 Matalan kynnyksen toiminta arjen tukena Syömishäiriöön sairastuneiden ja heidän läheistensä toimintakeskuksen käynnistäminen

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

Seniori- ja vanhustyö - Olohuoneverkosto

Seniori- ja vanhustyö - Olohuoneverkosto Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 0 Seniori- ja vanhustyö - Olohuoneverkosto Setlementti Louhela ry Päätavoite KEHITTYVÄ OLOHUONEVERKOSTO VAHVISTAA TOIMINTAKYKYÄ, OSALLISUUTTA JA YHTEISÖLLISYYTTÄYTTÄ

Lisätiedot

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 2010 Asiakaskysely Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyn toteutus ja osallistujat Porin kaupunginkirjasto tekee joka vuosi asiakaskyselyn, jolla mitataan kirjastopalvelujen laatua

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA Anne Tapola ja Hannu Ylönen Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Kokemusasiantuntija -seminaari Helsinki, 13.2.2013

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Kokkola 15.11.2010 Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL 1 Vaikuttavan päihdehoidon perusperiaatteet Hoidon täytyy olla tarvittaessa nopeasti saatavilla Hoidon täytyy keskittyä

Lisätiedot

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 Tervehdys Turun NNKY jäsen Taas saimme käyntiin uuden toimintavuoden. Tämä vuosi on juhlavuotemme.

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot