SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO OPETUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO OPETUSSUUNNITELMA Sähköasentaja, Automaatioasentaja Tekniikka ja liikenne Sähkö- ja automaatiotekniikan osaamisala Voimassa alkaen

2 1(119) Sisällys 1. SÄHKÖ- ja AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO SÄHKÖALAN ARVOPERUSTA JA AMMATTIALA SAVONLINNAN SEUDULLA TUTKINTOKOHTAISET TERVEYDENTILAVAATIMUKSET SOVELTUVUUSKOE OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINNON MUODOSTUMINEN ARVIOINNIN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA AMMATILLISET TUTKINNON OSAT PAKOLLISET TUTKINNON OSAT Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen (5p1SAP) 45 osp Sähkö- ja automaatioasennukset (5p1SAAS) 30osp Sähkö- ja energiatekniikka (5p1SÄEN) 30 osp Kappaletavara- automaatio (5p1KAU) 30osp VALINNAISET TUTKINNON OSAT Kiinteistöjen automaatio- ja tietojärjestelmät(5p2kiaut) 30osp Yritystoiminnan suunnittelu (S2YRSU) 15osp Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen (Sp2TYVA) 5osp Huippuosaajana toimiminen (Sp2HUTO) 15osp Yrityksessä toimiminen (S2YRTO) 15osp Paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat

3 2(119) 1. SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Ammatillinen perustutkinto voidaan suorittaa ammatillisena peruskoulutuksena. Perustutkinnon perusteisiin sisältyy opetussuunnitelman perusteet. Perustutkinnon tutkinnon perusteet on määräys, jolla ohjataan koulutuksen järjestäjiä. Tämä oppilaitoskohtainen opetussuunnitelma noudattaa sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon sähköasentaja/automaatioasentaja perusteita. Tutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista sekä ammatillisessa peruskoulutuksessa myös ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista (yhteiset opinnot) ja vapaasti valittavista tutkinnon osista. Lisäksi tutkintoon tulee voida yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia silloin, kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisten kannalta tarpeellista SÄHKÖALAN ARVOPERUSTA JA AMMATTIALA SAVONLINNAN SEUDULLA Useimmat arkielämässä ja työpaikoilla käytettävät laitteet ja järjestelmät perustuvat joko kokonaan tai osittain sähkö- ja automaatiotekniikkaan ja sen erilaisiin sovelluksiin. Alalla tarvitaan sähkön tuottamisen, jakelun, siirron, sähköistyksen, sähköasennusten korjauksen ja huollon sekä automaation ja kunnossapidon erilaisia ammattilaisia. Alan työtehtävät ovat hyvin monipuolisia, vaativia ja jatkuvasti kehittyviä. Sähkö- ja automaatioalan ammattilainen asentaa ja huoltaa kiinteistöjen ja laitosten sähkö- ja automaatiojärjestelmiä tai jakeluverkkoja. Asiakaspalvelu kuuluu olennaisena osana sähkö- ja automaatioasentajan toimenkuvaan. Sähkö- ja automaatioalalla ja siihen liittyvällä teknologialla on keskeinen merkitys yhteiskunnan, ympäristön ja ihmiskunnan kehitykseen. Tähän laajaan vaikuttavuuteen perustuu alan erityinen eettinen, ekologinen, yhteiskunnallinen ja globaali vastuu. Alan

4 3(119) toimintaa ohjaavia arvoja ja periaatteita ovat järjestelmien toimintavarmuus, luotettavuus, turvallisuus ja tehokkuus, palveluiden ja tuotteiden korkea laatu, kestävä kehitys ja elinkaariajattelu, asiakaskeskeisyys, yrittäjähenkisyys, kokonaistaloudellinen ajattelutapa sekä vastuu henkilöstön hyvinvoinnista. Lisäksi menestyksellinen liiketoiminta sekä yhteistyö kotimaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla perustuu ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, tasa-arvoon, suvaitsevaisuuteen, rehellisyyteen ja terveen kilpailun periaatteiden noudattamiseen. Sähkö- ja automaatioalan työskentely vaatii vastuuntuntoa ja huolellisuutta. Alan ammattilaisen on sisäistettävä sähköturvallisuus ja laatuajattelu, niin että asennukset ja laitteet toimivat turvallisesti ja luotettavasti. Koska energian käytössä on aina kyseessä ympäristön ja ihmisen tulevaisuus, on sähkö- ja automaatiojärjestelmiä sekä -laitteita kokoavan, asentavan ja huoltavan työntekijän osattava valita ympäristöä säästäviä ratkaisuja työssään. Uudistuva ja monipuolinen teknologia edellyttää sähkö- ja automaatioalan laaja-alaiset ja hyvät perustiedot. Nämä tiedot ja taidot muodostavat pohjan jatkuvaan oppimiseen ja kehityksen seuraamiseen. Savonlinnan seudun sähkö- ja automaatiotekniikan ammattialalla työskentelevät yritykset ovat erilaisiin sähkö- ja teleasennuksiin erikoistuneita asennusliikkeitä. Savonlinnan talousalueella on kaksi sähkönjakeluyhtiötä, voima- ja teollisuuslaitoksia, jotka työllistävät merkittävästi sähkö- ja automaatiotekniikan osaajia. Savonlinnassa on kaksi merkittävää jakokeskusten valmistukseen erikoistunutta kokoonpanotehdasta, jotka työllistävät sähköalalle valmistuvia. Teollisuus on automatisoitunut nopeasti ja teollisuuden työtehtävät painottuvat nykyisin yhä enemmän laadunvalvontaan ja automaatiojärjestelmien hoitoon sekä tuotantovälineiden ylläpito- ja korjaustöihin. Teollisuudessa toimivat sähköasentajat vastaavat yhdessä muiden ammattiryhmien kanssa sähkö-, automaatio- ja säätöjärjestelmien kunnossapidosta. Entistä tärkeämmiksi osaamisvaatimuksiksi ovat

5 4(119) nousseet taloudellinen ajattelu ja kustannustietoisuus, asiakaslähtöinen asenne, työyhteisötaidot, kulttuurien tuntemus ja kielitaito. Nykyään työntekijältä odotetaan useampien työtehtävien, menetelmien ja työkoneiden itsenäistä hallintaa. Sähköalan opetusta järjestävät oppilaitokset toimivat kiinteässä yhteistyössä yritysten kanssa TUTKINTOKOHTAISET TERVEYDENTILAVAATIMUKSET Opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 27 :ssä. Opiskelijaksi ei voida ottaa sellaista henkilöä, jonka sairaus tai vamma ilmeisesti on esteenä koulutukseen osallistumiselle. Opiskelijan pääsyä ammatilliseen koulutukseen voidaan rajoittaa vain silloin, kun sairaus objektiivisesti arvioiden estää opinnot tai se vaarantaisi opiskelijan tai muiden turvallisuutta. Sairauden tai vamman opiskelulle aiheuttamat käytännön ongelmat tulee ensisijaisesti pyrkiä ratkaisemaan opetusjärjestelyiden ja opiskelijahuoltopalveluiden avulla. Opiskelijaksi pyrkivän tulee antaa koulutuksen järjestäjälle opiskelijaksi ottamisen edellyttämät terveydentilaansa koskevat tiedot. Koulutuksen järjestäjän tulee tämän lisäksi varmistaa, että opiskelijaksi valitun henkilön terveydentila on sellainen, että hän voi selviytyä myös koulutukseen kuuluvasta työpaikoilla tapahtuvasta oppimisesta, kuten alan tehtävissä toimiminen ja tutkinnon ammattitaitovaatimusten saavuttaminen edellyttävät. Opiskelijan oikeusturvan kannalta on perusteltua, että häntä ei valita sellaiseen koulutukseen, jonka mukaisissa tehtävissä hän ei terveydentilansa vuoksi voisi toimia. Opiskelijavalintaa tehtäessä on otettava huomioon ammatteihin ja työhön sisältyvät moninaiset tehtävät. On mahdollista, että saman tutkinnon sisällä voi olla tutkinnon osia, jotka edellyttävät erilaisia terveydentilavaatimuksia ja mahdollistavat täten opiskelijalle yksilöllisiä ratkaisuja koulutuksen suorittamiseen.

6 5(119) Jotta opiskelijavalinta onnistuisi opiskelijan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla, koulutuksen järjestäjän tulee tiedottaa perustutkinnon ja koulutusalan terveydentilaa koskevista vaatimuksista ja edellytyksistä sekä mahdollisista terveydellisistä riskeistä opiskelijaksi hakeutuville hakuoppaissa ja opiskelijavalintatilaisuudessa. Opiskelijaksi hakeutuvan oma kuvaus nykyhetken terveydentilastaan ja mahdollisen sairauden hoitotilanteesta riittää pääsääntöisesti valintatilanteessa. Mikäli koulutusalan tai tutkinnon oma lainsäädäntö tai alan erityispiirteet edellyttävät opiskelijaksi valitulta lääkärintodistusta opiskelijan terveydentilasta, riittää siihen lääkärintodistuksen merkintä alalle soveltuvuudesta. Opiskelijaksi ottaminen on ehdollinen lääkärintodistuksen esittämiseen saakka. Opiskelijan sairaus tai vammautuminen ei saa keskeyttää opiskelijan koulutusta tai johtaa harkitsemattomaan koulutusammatin tai -alan vaihtoon. Sairaudesta tai vammautumisesta koulutuksen toteutumiselle aiheutuvat käytännön ongelmat tulee voida ratkaista ensisijaisesti opiskelijalle sopivilla yksilöllisillä opetusjärjestelyillä ja henkilökohtaistamisella. Opintojen ohjaus, opiskelijan tuki sekä ergonomisiin työtapoihin ja apuvälineiden käyttöön ohjaaminen edistävät koulutuksen suorittamista. Opiskelijan sairastuessa tai vammautuessa opiskelijahuollon ja työpaikkojen työterveyshuollon kanssa tehtävä yhteistyö on välttämätöntä. Kaikissa tilanteissa, joissa käsitellään ja tallennetaan henkilötietolaissa arkaluonteisiksi määriteltyjä henkilötietoja, kuten opiskelijan terveydentilaa koskevia tietoja, koulutuksen järjestäjän tulee noudattaa säädösten edellyttämää huolellisuutta ja hyvää tietojenkäsittelytapaa. Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutuksessa edellytetään henkilöltä työn kuormitukseen riittävää fyysistä kuntoa. Henkilöllä ei saa olla sellaisia synnynnäisiä tai hankittuja sairauksia, jotka vaarantaisivat hänen oman tai muiden lähellä työskentelevien terveyden

7 6(119) tai turvallisuuden. Henkilön sopivuutta erilaisiin työtehtäviin voidaan joutua harkitsemaan oireiden ja toiminnan vajavuuden perusteella mm. seuraavissa sairauksissa: astma sokeritauti (diabetes mellitus) epilepsia, muut tasapainoon vaikuttavat sairaudet värisokeus ja näön heikkous sydän- ja verenkiertosairaus tasapainoelimistön toiminnan häiriö tuki- ja liikuntaelimistön sairaus Ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmien perusteiden tarkistamisen yhteydessä ( ) lisätään mahdollisuuksia edistää toiminta- ja työkykyä ylläpitävää toimintaa huolehtimalla siitä, että terveyttä ja työkykyä vahvistavia ammattitaitovaatimuksia sisältyy monipuolisesti ammatillisiin opintoihin niiden eri vaiheissa. Tulevaisuuden ammattilaisten ammattiosaamisen vahvistamiseksi ja työkyvyn turvaamiseksi opetusministeriö ja Opetushallitus aloittivat 2006 ammattiosaajan työkyky-passin kehitystyön. Koulutuksen järjestäjälle ja opiskelijalle vapaaehtoinen ammattiosaajan työkykypassi tukee tarkistettujen tutkinnon perusteiden ammattitaitotavoitteiden toteutumista ja huomioimista opetuksessa toiminta- ja työkyvyn osalta. Työkykypassin avulla kannustetaan koulutuksen järjestäjiä tarjoamaan ja opiskelijoita valitsemaan valinnaisia toiminta- ja työkykyä tukevia opintoja. Tavoitteena on osaltaan varmistaa, että tulevaisuuden ammattilaiset suoriutuvat hyvää fyysistä toimintakykyä vaativista työtehtävistä ja jaksavat töissä terveinä ja hyvinvoivina.

8 7(119) 1.3. SOVELTUVUUSKOE Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon koulutukseen hakeutuville järjestetään soveltuvuuskoe OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN Opiskelijan osaamista on arvioitava opintojen alkaessa sekä aina ennen uuden tutkinnon osan alkamista. Ryhmänohjaaja ja opinto-ohjaaja tekevät opiskelijan kanssa alkukartoituksen osaamisen tunnistamiseksi. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on osa opiskelijan arviointia. Osaamisen tunnustamisella korvataan tai luetaan hyväksi suoritettavaan tutkintoon kuuluvia opintoja. Tunnistetut tutkinnon osat merkataan tutkintotodistukseen. Osaamisen tunnistamiselle ja tunnustamiselle vaaditaan todistus tai muu luotettava dokumentti, käytännön työ, suullinen ja / tai kirjallinen näyttö. Mikäli todetaan, että opiskelijan osaaminen ei ole riittävä eikä näin arvosanaa voida antaa, niin tällöin järjestetään tutkinnon osasta arviointi tutkinnon osan arviointisuunnitelman mukaisesti. Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen suorittaa pääsääntöisesti kyseisien opintojen opettaja tai ryhmänohjaaja. Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen kuvaus on esitetty tarkemmin IMS- järjestelmässä.

9 8(119) 1.5. SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon suorittaneella on monipuolinen ammattitaito ja hänellä on valmiudet sen jatkuvaan kehittämiseen. Hän on luotettava, laatutietoinen, oma-aloitteinen sekä asiakaspalvelu- ja yhteistyöhenkinen sekä toimii työelämän pelisääntöjen mukaan. Hän osaa soveltaa oppimiaan taito- ja tietoja vaihtelevissa työelämän tilanteissa. Hän pystyy näkemään työnsä osana suurempia tehtäväkoko- naisuuksia ja pystyy ottamaan huomioon lähialojen ammattilaisten tehtävät omassa työssään. Sähkö- ja automaatioalan ammattilainen tekee työnsä alan laatuvaatimusten mukaisesti sekä käsittelee laitteita ja materiaaleja huolellisesti sekä taloudellisesti. Hän osaa suunnitella työnsä piirustuksien ja työohjeiden avulla, osaa tehdä työhönsä liittyviä materiaali- ja työkustannuslaskelmia sekä hän osaa esitellä ja arvioida omaa työtään. Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto tuottaa tutkinnon suorittajalle tarvittavan perusosaamisen sähkö- ja automaatioalan asennus-, huolto- ja kunnossapitotehtäviin. Alan ammattilaiselle on välttämätöntä työturvallisuus-, sähkötyöturvallisuus- ja sähköturvallisuusmääräysten mukaisten työtapojen sisäistäminen sekä sähkötekniikan, automaatiotekniikan ja tietotekniikan perusosaaminen. Myös käytettävien materiaalien ja komponenttien sekä työkalujen tuntemusta ja käsittelytaitoa tarvitaan kaikissa sähköja automaatioalan tehtävissä. Sähkö- ja automaatioalan peruskoulutus antaa tutkinnon suorittajalle hyvät valmiudet itsensä ja ammattitaitonsa edelleen kehittämiseen sekä tietoyhteiskunnassa toimimiseen. Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon suorittanut osaa toimia sähkö- ja automaatioalan ammattilaisena ympäristötietoisesti, materiaali- ja energiatehokkuutta tukien.

10 9(119) Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon suorittanut automaatioasentaja osaa tehdä teollisuuden sähkökoneiden ja -laitteiden sekä automaatiojärjestelmien asennukseen, käyttöön, kunnossapitoon ja huoltoon liittyviä sähkö- ja automaatioalan osaamista vaativia tehtäviä sähköasennusstandardien ja - säädösten mukaan. Keskeisintä osaamista ovat erilaisten säätö-, kappaletavara- ja valvomojärjestelmien tuntemus, robotiikka sekä niiden asennus- ja kunnossapitotöihin liittyvien tehtävien hallinta. Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon suorittanut sähköasentaja osaa tehdä asuin-, liike-, toimisto-, teollisuus- ja julkisten kiinteistöjen sähköasennuksiin, käyttöön, huoltoon ja kunnossapitoon liittyviä tehtäviä sähköasennusalan standardien ja säädösten mukaan. Keskeisintä osaamista ovat sähköiseen talotekniikkaan liittyvät sähkö- ja kiinteistöautomaatioasennukset tai sähköverkoston asentamiseen, käyttöön, huoltoon ja kunnossapitoon liittyvät tehtävät sähköverkostoalan standardien ja säädösten mukaan. Lisäksi ammatillisen perustutkinnon tavoitteena on antaa tutkinnon suorittajalle valmiuksia yrittäjyyteen. Koulutuksen tavoitteena on myös tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatkoopintovalmiuksien, ammatillisen kehittymisen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. (L630/1998, 5 (muutos 787/2014 )). Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältyvät ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja yhteisten tutkinnon osien osaamistavoitteisiin sekä niiden arviointikriteereihin. Avaintaitojen tavoitteena on tukea sellaisen osaamisen kehittymistä, jota tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, työelämän tilanteissa selviytymisessä ja tulevaisuuden uusissa haasteissa.

11 10(119) 1.6. SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINNON MUODOSTUMINEN Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettava perustutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista (135 osaamispistettä), yhteisistä tutkinnon osista (35 osaamispistettä) ja vapaasti valittavista tutkinnon osista (10 osaamispistettä). Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelija voi yksilöllisesti sisällyttää perustutkintoonsa enemmän tutkinnon osia, jos se on tarpeellista työelämän alakohtaisten tai paikallisten ammattitaitovaatimusten tai opiskelijan ammattitaidon syventämisen kannalta. Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon tutkintonimikkeet ovat sähköasentaja ja automaatioasentaja. Muodostumistaulukossa numerointi viittaa luvuissa 2, 3, 4 ja 5 käytettyyn tutkinnon osien numerointiin. SÄHKÖ JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Tutkinnon muodostuminen ammatillisessa peruskoulutuksessa, 180 osp 2 Ammatilliset tutkinnon osat, 135 osp 2.1 Pakolliset tutkinnon osat, 105 osp Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto, sähköasentaja pakolliset tutkinnon osat ovat 2.1.1, ja Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto, automaatioasentaja pakolliset tutkinnon osat ovat 2.1.1, ja tai

12 11(119) Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen, 45 osp Sähkö- ja automaatioasennukset, 30 osp Sähkö- ja energiatekniikka, 30 osp Kappaletavara-automaatio, 30 osp 2.2 Valinnaiset tutkinnon osat, 30 osp Opiskelijan on valittava 30 osaamispistettä tutkinnon osista tai kohdan 2.1 suorittamattomista tutkinnon osista Tutkinnon osat ja vastaavat 30 osaamispistettä ammatillisessa peruskoulutuksessa. Tutkinnon osa vastaa 15 tai 30 osaamispistettä sen mukaan, mitä on määritelty luvun 2 kohdassa

13 12(119) Kiinteistöjen automaatio- ja tietojärjestelmät, 30 osp Sähköverkostoasennukset (1 20 kv), 30 osp Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta, 15 osp tai 30 osp Tutkinnon osa ammattitutkinnosta Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnosta Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 5 osp Yrityksessä toimiminen, 15 osp Huippuosaajana toimiminen, 15 osp Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa, 15 osp Tutkinnon osat vapaasti valittavista tutkinnon osista 5 15 osp 3 Yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa, 35 osp Pakolliset Valinnaiset 3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp Äidinkieli Toinen kotimainen kieli, ruotsi Vieraat kielet 8 osp 3 osp Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, 9 osp Matematiikka Fysiikka ja kemia Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen 6 osp 3 osp

14 13(119) 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, 8 osp Yhteiskuntataidot Työelämätaidot Yrittäjyys ja yritystoiminta Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto 3.4 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, 7 osp Kulttuurien tuntemus Taide ja kulttuuri Etiikka Psykologia Ympäristöosaaminen Osa-alueita kohdista osp 3 osp osp osp 16 osp Kohtien valinnaisista osa-alueista voidaan laatia pienempiä kuin 3 osp:n laajuisia osaalueita, esim. 1 2 osp:n laajuisia osa-alueita. Nämä valinnaiset osa-alueet laaditaan tutkinnon perusteissa olevien 3 osp:n osa-alueiden osaamistavoitteiden, arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien pohjalta. Lisäksi kohtien osa-alueista voidaan laatia uusia tutkinnon perusteissa olevia 3 osp:ttä laajempia 4 osp:n laajuisia valinnaisia osa-alueita. Näihin osa-alueisiin laaditaan osaamistavoitteet, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Opetushallituksen määräyksen liitteen mukaisesti. 4 Vapaasti valittavat tutkinnon osat, 10 osp 4.1 Ammattitaitoa syventäviä tai laajentavia ammatillisia tutkinnon osia 4.2 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin tai osaamistavoitteisiin perustuvia tutkinnon osia 4.3 Yhteisiä tutkinnon osia tai lukio-opintoja 4.4 Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja 4.5 Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuva yksilöllinen tutkinnon osa

15 14(119) 5 Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat 1.7. ARVIOINNIN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA Tutkinnon osien kokonaisuuksiin vaikuttavat arviointimenetelmät Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto Kaikille pakolliset tutkinnon osat Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen Sähkö- ja automaatioasennukset Koulutusohjelmakohtaisesti valittavat tutkinnon osat, sähköasentaja Sähkö- ja energiatekniikka Kaikille valinnaiset tutkinnon osat (valitaan 20 ov) Kappaletavara-automaatio Kiinteistöjen automaatio- ja tietojärjestelmät Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa: Teollisuuskytkennät Sähkönsiirtoverkostojen huolto- ja kunnossapitotyöt Korjaus-, muutos- ja asennustyöt sähkö- ja televerkoissa Tutkinnon osa ammatillisesta tutkinnosta 45 osp 30 osp 30 osp 30 osp 30 osp 15 osp 15 osp 15 osp 15 osp 15 osp Ammattiosaamisen näyttö Muu osaamisen arviointi Tämän lisäksi tutkinnon osan kokonaisuuden arviointiin vaikuttavat elinikäisen oppimisen avaintaidot

16 15(119) Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka Terveys, turvallisuus sekä toimintakyky 2. AMMATILLISET TUTKINNON OSAT 2.1. Pakolliset tutkinnon osat

17 16(119) Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen (5p1SAP) 45 osp Tässä kaikille pakollisessa sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen tutkinnon osassa opiskelija oppii tietokoneen peruskäytön, tietojen ja tietokoneen käyttöönoton perustehtävät. Hän osaa sähkötekniikan perusosaamiseen liittyvät asiat, kuten sähköiset perussuureet, Ohmin laki, Kirchoffin laki, perussuureiden mittaaminen, peruskytkentöihin liittyvät virtapiirikaaviot sekä vaihtosähkötekniikan perusteet. Hän osaa elektroniikan perusosaamiseen liittyvät asiat, kuten elektroniikan peruskytkennät, komponentit, datatiedot, mittalaitteet ja niiden käytön. Hän osaa piirilevyn valmistusta sekä elektroniikkalaitteen käsittelyn ja suojauksen. Hän osaa perustyökalujen käytön sähköalan puu-, metalli- ja muovitöissä. Hän hallitsee hätäensiaputaidot, työturvallisuuteen ja sähkötyöturvallisuuteen liittyvät perusasiat. Hän tuntee yleisimmät sähköasennusmateriaalit ja pystyy tekemään sähköasennustekniikan perustöitä. Voit suorittaa tutkinnon osan siten, että valitset itsellesi sopivimman menetelmän (vrt. toteuttamistavat) tai osoitat aikaisemmin hankitun osaamisen. Keskustele aikaisemmin hankitusta osaamisesta ensin ryhmänohjaajasi kanssa ja esitä sitten joko aikaisemmin laatimasi aineisto (kts. ammattitaidon hankkimisen osaamisvaatimukset) tai tee tutkinnon osan osien tehtävä/tehtävät ja palauta ne ammattiaineen opettajalle. Oppimateriaalit ja lähteet: Oppikirjat: Sähköiset ja muut lähteet: Sähköasennustekniikan perusteet Sähkötekniikka Sähkötekniikka opiskelukirja Analoginen elektroniikka

18 17(119) SÄHKÖTEKNIIKKA (5p1SAP1). Luokkaopetus, työsali, sähköiset verkot Opiskelija osaa sähkötekniikan perusosaamiseen liittyvät asiat, kuten sähköiset perussuureet, Ohmin laki, Kirchoffin laki, perussuureiden mittaaminen, peruskytkentöihin liittyvät virtapiirikaaviot sekä vaihtosähkötekniikan perusteet. ELEKTRONIIKKA (5p1SAP2). Luokkaopetus, työsali, sähköiset verkot Opiskelija osaa elektroniikan perusosaamiseen liittyvät asiat, kuten elektroniikan peruskytkennät, komponentit, datatiedot, mittalaitteiden käytön, piirilevyn valmistuksen ja elektroniikkalaitteen suojauksen. SÄHKÖASENNUSTEKNIIKKA (5p1SAP3). Työsali, luokkaopetus, sähköiset verkot Opiskelija tuntee ja tietää yleisimmät työkalut, asennusmateriaalit, osaa asentaa eri kiinnitysmateriaaleille ja kytkeä sähköasennuksissa käytettäviä yleisimpiä sähkökalusteita ja kaapeleita sekä suorittaa vaadittavia mittauksia tekemistään töistä. Hän hallitsee hätäensiaputaidot sekä tietää työ- ja sähkötyöturvallisuusvaatimukset ja noudattaa niitä työskentelyssään. TIETOKONEEN KÄYTTÖ JA OHJELMISTOT (5p1SAP4). Luokkaopetus, sähköiset verkot Opiskelija tietokoneisiin ja verkkoihin liittyvät tietoturva-asetukset ja kytkeä tietokoneen verkkoon. Hän osaa valmisohjelmien käytön opiskelussaan, tiedon talletuksen ja siirron. Hän osaa yleisimmät oheislaitteet, tietää internetin toimintaperiaatteen ja käytön. SÄHKÖTEKNINEN PIIRUSTUS (5p1SAP5). Työsali, luokkaopetus, sähköiset verkot Opiskelija osaa yleisimmät sähköpiirrosmerkit, laatia ja lukea sähköasennustekniikan yksinkertaisia asennus-, valmistus- ja kytkentäpiirustuksia. Hän osaa tulkita sähköalalla tarvittavia yleisimpiä koneenpiirustuksia ja rakennusalan piirustuksia. Hän hallitsee käsin piirtämisen ja tietokonepiirtämisen perusteet.

19 18(119) AMMATTITAIDON HANKKIMINEN / OSAAMISEN TUNNISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset Osaamismoduuli, osaamistavoitteet (tiedot, taidot, pätevyys) ja sisällöt Ammattitaidon hankkimisen osoittamistavat Toteuttamistavat ja oppimisympäristöt SÄHKÖTEKNIIKKA (5p1SAP1) Opiskelija Opiskelija osaa sähkötekniikan - tee kirjalliset tehtävät - Luokkaopetus - tuntee sähköiset perussuureet ja niiden fysikaaliset perusteet sekä riippuvuussuhteet, kuten Ohmin laki ja Kirchhoffin lait perusosaamiseen liittyvät asiat, kuten sähköiset perussuureet, Ohmin laki, Kirchoffin laki, perussuureiden mittaaminen, peruskytkentöihin liittyvät virtapiirikaaviot sekä - tee osaamismoduuliin liittyvät tehtävät (Sähkötekniikka,Jukka Ahoranta) - AV materiaalit - Itsenäinen opiskelu - tiedonhankinta internetin avulla - osaa virtojen ja jännitteiden mittaukset vastusten sarja-, rinnan- ja vaihtosähkötekniikan perusteet. Sisältö: sekakytkennöistä - Sähkötekniikan perusteet - osaa perussuureisiin liittyvät laskutehtävät ja osaa rakentaa laskutehtävien mukaiset kytkennät ja osaa käsitellä suureita fysiikkaan liittyvinä ilmiöinä - Sähkövirtapiirit - Sähkölähteet - Sähköstatiikka ja kondensaattori - Tasasähköpiirit - Vaihtosähköpiirit - Magnetismi Matematiikka 1 - mittayksiköt, prosentti Matematiikka 2 - menekki- ja kustannuslaskelmat - osaa perusmittauksia tehdessään - Kolmivaiheiset Vaihtosähköpiirit Fysiikka ja kemia käyttää oikein yleismittaria, - fysiikan suureet ja mittayksiköt pihtivirtamittaria ja jännitteenkoetinta - työympäristön kemialliset aineet - osaa käyttää virran ja jännitteen

20 19(119) mittaamiseen oskilloskooppia tasa- ja vaihtosähköpiireistä - osaa mittaamalla todeta erilaisten komponenttien kuten vastuksen, kelan, kondensaattorin, diodin ja sähköparin vaikutuksen tasa- ja vaihtosähköpiirin toimintaan - osaa esittää magnetismin osuuden sähkölaitteiden, kuten generaattorin, moottorin, releen ja muuntajan, toimintaan - osaa laatia peruskytkentöihin liittyviä virtapiirikaavioita käyttäen standardien mukaista esitystapaa VALINNAISET YTO Yhtälöt ja tilastot - raportointi - verotus, korko- ja kustannuslaskut Mekaniikkaa, lämpöä ja sähköä Talousmatematiikka - verotus, korko, ja kustannuslaskut - osaa määrittää jännitteen, virran ja vaihesiirtokulman mittaustuloksiin perustuen 1- ja 3-vaiheisten piirien ottaman sähkötehon.

21 20(119) AMMATTITAIDON HANKKIMINEN / OSAAMISEN TUNNISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset Osaamismoduuli, osaamistavoitteet (tiedot, taidot, pätevyys) ja sisällöt Ammattitaidon hankkimisen osoittamistavat Toteuttamistavat ja oppimisympäristöt ELEKTRONIIKKA (5p1SAP2) Opiskelija - osaa käyttää virran ja jännitteen mittaamiseen oskilloskooppia tasa- ja vaihtosähköpiireistä - osaa mittaamalla todeta erilaisten komponenttien kuten vastuksen, kelan, kondensaattorin, diodin ja sähköparin vaikutuksen tasa- ja vaihtosähköpiirin toimintaan - osaa laatia peruskytkentöihin liittyviä virtapiirikaavioita käyttäen standardien mukaista esitystapaa - tuntee elektroniikan analogisten ja digitaalisten peruskomponenttien Opiskelija osaa elektroniikan perusosaamiseen liittyvät asiat, kuten elektroniikan peruskytkennät, komponentit, datatiedot, mittalaitteiden käytön, piirilevyn valmistuksen ja elektroniikkalaitteen suojauksen. Sisältö: - analogia- ja digitaalielektroniikan peruskomponentit - yleismittari, pihtivirtamittari, oskilloskooppi ja komponenttitesteri - piirilevyn kalustaminen läpiasennettavista komponenteista käsin juottamalla - komponenttien käsittely, juottaminen, testaaminen, korjausjuottaminen ESDsuojauksen vaatimusten huomioiminen - tee komponenttien nimellisarvojen, napaisuuden ja liitäntänastojen järjestyksen selvittämisharjoitukset - tee mittausharjoitukset valmiiden harjoitusalustojen ja itse rakennettujen laitteiden avulla - virtalähteet - vahvistimet - oskillaattorit - digitaalitekniikan sovellutukset - tee piirilevyjen valmistamisen harjoitustehtävät ja tarvittavien korjauksien tekeminen - luokkaopetus - työsaliopetus - AV materiaalit - tiedonhankinta internetin avulla - laite- ja komponenttivalmistajien datalehdet - itsenäinen opiskelu Äidinkieli 2 - Ammattiosaamisen kuvaaminen eri medioita käyttäen Fysiikka ja kemia ominaisuudet sekä niistä muodostuvat peruskytkennät. Osattavia analogisia peruskytkentöjä - Fysiikan suureet ja mittayksiköt Työympäristön kemialliset aineet

22 21(119) ovat puoli- ja kokoaaltotasasuuntaus, jänniteregulaattori ja transistorinkäyttö kytkimenä. Digitaalisiin peruskomponentteihin liittyen tulee osata porttipiirien ja kiikkujen käyttö VALINNAISET YTO TVT:n hyödyntäminen - osaa peruskytkentöjen mekaanisen rakentamisen ja osaa liittää ja irrottaa juottamalla komponentteja piirilevyyn ja johtimia liittimiin ottaen huomioon ESD -suojauksen (electro static discharge) - osaa mitata analogisiin ja digitaalisiin peruskytkentöihin liittyvien signaaleja normaaleilla mittalaitteilla sekä osaa arvioida saamiaan mittaustuloksia - osaa selvittää valmiiden piirikaavioiden avulla kytkentöjen toimintaa

23 22(119) AMMATTITAIDON HANKKIMINEN / OSAAMISEN TUNNISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset Osaamismoduuli, osaamistavoitteet (tiedot, taidot, pätevyys) ja sisällöt Ammattitaidon hankkimisen osoittamistavat Toteuttamistavat ja oppimisympäristöt SÄHKÖASENNUSTEKNIIKKA (5p1SAP3) Opiskelija Opiskelija tuntee ja tietää yleisimmät - tee osaamismoduuliin liittyvät - luokkaopetus - osaa valita työkalunsa käyttötarkoituksen mukaan ja käyttää niitä oikein - osaa huoltaa käyttämänsä käsityökalut ja pitää ne käyttökunnossa - osaa käyttää työkaluja vahingoittamatta niitä, käsiteltävää kohdetta, itseään tai muita - osaa valita tarkoituksenmukaiset tarvikkeet ja työkalut kiinnittäessään laitteita erilaisille pinnoille - osaa valmistaa puusta, metalleista tai muoveista yksinkertaisia suoja- ja kiinnitystarvikkeita - osaa valita ja käyttää työssään työkalut, asennusmateriaalit, osaa asentaa eri kiinnitysmateriaaleille ja kytkeä sähköasennuksissa käytettäviä yleisimpiä sähkökalusteita ja kaapeleita sekä suorittaa vaadittavia mittauksia tekemistään töistä. Hän hallitsee hätäensiaputaidot sekä tietää työ- ja sähkötyöturvallisuusvaatimukset ja noudattaa niitä työskentelyssään. Sisältö: - yleisimpien sähkökalusteiden asentaminen - yleisimmät valaistus- ja pistorasiakytkennät - sähkö- ja käsityökalujen käyttö - jännitteettömät mittaukset yleismittarilla, asennustesterillä tai eristysvastusmittarilla - käyttöönottomittauksien tehtävät (Sähkötekniikka,Jukka Ahoranta) - hallitse työhön liittyvän asiallisen työasun ja henkilökortin käyttö - tee työkalujen valinta- ja kunnostustehtävät - tee työsuunnitelmien ja tarvikelistojen laadintatehtävät - tee yksinkertaisten asennusharjoitusten suorittaminen piirustusten sekä asennuskäytäntöjen mukaan eri asennustavoilla ja suorita käyttöönottomittaukset - suorita tulityökorttikoulutus hyväksytysti - suorita työturvallisuuskorttikoulutus hyväksytysti - suorita sähkötyöturvallisuuskoulutus SFS 6002 hyväksytysti - työsaliopetus - pienet asiakastyöt - verkko-oppiminen - AV materiaalit - tiedonhankinta internetin avulla - itsenäinen opiskelu Äidinkieli 2 - Ammattiosaamisen kuvaaminen eri medioita käyttäen Ruotsi - Vuorovaikutus, kirjalliset ohjeet, oman ammattialan sanasto Matematiikka 2