Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon opetussuunnitelma

Transkriptio

1 Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon opetussuunnitelma Kehitysjohtajan päätös Dnro 273/ /2015, 4

2 Sisällys 1. LÄHTÖKOHDAT Alan kuvaus (eperusteet) Perustutkinnon muodostuminen ja opintopolut Valmentava työote opetuksessa ja ohjauksessa Työpaikalla tapahtuva oppiminen SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT Pakolliset tutkinnon osat Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen, 45 osp Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen, 45 osp Sähkö- ja automaatioasennukset, 30 osp Sähkö- ja automaatioasennukset, 30 osp Valinnaiset tutkinnon osat Kiinteistöjen automaatio- ja tietojärjestelmät, 30 osp Kiinteistöjen automaatio- ja tietojärjestelmät, 30 osp Sähkö- ja automaatiotekniikan osaamisala, sähköasentaja Sähkö- ja energiatekniikka, 30 osp Pienjänniteverkostoasennustyöt, 10 osp Kiinteistöjen sähköasennustyöt, 20 osp Kappaletavara-automaatio, 30 osp Kappaletavara-automaatio, 30 osp Prosessiautomaatio, 30 osp Prosessiautomaatio, 30 osp... 65

3 1. LÄHTÖKOHDAT Sähköalan ammattilaisia tarvitaan sähkön tuottamisen, jakelun ja siirron, sähköistyksen sekä sähköasennusten, korjauksen ja huollon sekä automaation ja kunnossapidon ammattitehtävissä. Sähkö- ja automaatioalan ammattilainen asentaa ja huoltaa kiinteistöjen ja laitosten sähkö- ja automaatiojärjestelmiä tai sähköjakeluverkkoja. Perustutkinnon perusteista löytyy lisätietoja Opetushallituksen julkaisemista eperusteista. Tässä asiakirjassa on kuvattu sähkö- j automaatiotekniikan perustutkinnon 1) tutkinnon osien tarjonta 2) tutkinnon osien suorittamisjärjestys, 3) koulutuksen toteuttamistavat ja -ajat sekä oppimisympäristöt 4) opiskelijan osaamisen arviointi. Näitä on tarkennettu koulutuksen järjestäjän pedagogisessa strategiassa ja sen liitteissä sekä oppilaitoskohtaisissa toteutussuunnitelmissa. Kaikkien ammatillisten perustutkintojen laajuus on 180 osaamispistettä (osp). Laajuus tarkoittaa vähimmäislaajuutta, jolla ammatillinen perustutkinto tulee tutkinnon muodostumissääntöjen mukaisesti suoritetuksi. Vuoden aikana keskimäärin saavutettu osaaminen vastaa 60:tä osaamispistettä. Tutkinnon osien osaamispisteet määräytyvät osaamisen kattavuuden, vaikeusasteen ja merkittävyyden mukaan. Ammatillinen peruskoulutus on järjestettävä siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon sen laajuutta vastaavassa ajassa (3 vuotta). 1.1 Alan kuvaus (eperusteet) Useimmat arkielämässä ja työpaikoilla käytettävät laitteet ja järjestelmät perustuvat joko kokonaan tai osittain sähkö- ja automaatiotekniikkaan ja sen erilaisiin sovelluksiin. Alalla tarvitaan sähkön tuottamisen, jakelun, siirron, sähköistyksen, sähköasennusten korjauksen ja huollon sekä automaation ja kunnossapidon erilaisia ammattilaisia. Alan työtehtävät ovat hyvin monipuolisia, vaativia ja jatkuvasti kehittyviä. Sähkö- ja automaatioalan ammattilainen asentaa ja huoltaa kiinteistöjen ja laitosten sähkö- ja automaatiojärjestelmiä tai jakeluverkkoja. Asiakaspalvelu kuuluu olennaisena osana sähkö- ja automaatioasentajan toimenkuvaan. Sähkö- ja automaatioalalla ja siihen liittyvällä teknologialla on keskeinen merkitys yhteiskunnan, ympäristön ja ihmiskunnan kehitykseen. Tähän laajaan vaikuttavuuteen perustuu alan erityinen eettinen, ekologinen, yhteiskunnallinen ja globaali vastuu. Alan toimintaa ohjaavia arvoja ja periaatteita ovat järjestelmien toimintavarmuus, luotettavuus, turvallisuus ja tehokkuus, palveluiden ja tuotteiden korkea laatu, kestävä kehitys ja elinkaariajattelu, asiakaskeskeisyys, yrittäjähenkisyys, kokonaistaloudellinen ajattelutapa sekä vastuu henkilöstön hyvinvoinnista. Lisäksi menestyksellinen liiketoiminta sekä yhteistyö kotimaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla perustuu ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, tasa-arvoon, suvaitsevaisuuteen, rehellisyyteen ja terveen kilpailun periaatteiden noudattamiseen. 1.2 Perustutkinnon muodostuminen ja opintopolut Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettava perustutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista (135 osaamispistettä), yhteisistä tutkinnon osista (35 osaamispistettä) ja vapaasti valittavista tutkinnon osista (10 osaamispistettä). Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä. Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelija voi yksilöllisesti sisällyttää perustutkintoonsa enemmän tutkinnonosia, jos se on tarpeellista työelämän alakohtaisten tai paikallisten ammattitaitovaatimusten tai opiskelijan ammattitaidon syventämisen kannalta. Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon tutkintonimikkeet ovat sähköasentaja ja automaatioasentaja.

4 Kaikilla perustutkinto-opiskelijoilla on mahdollisuus painottaa omia opintojaan eri tavoin. Käytännössä opiskelija voi suunnata opintojaan valitsemalla erilaisia polkuja voimassa olevien tutkinnon perusteiden ja lukuvuosittain vahvistettavien toteutussuunnitelmien mukaisesti. Erilaisten polkujen tarjoamista mahdollisuuksista keskustellaan opiskelijan kanssa aina henkilökohtaisten opiskelusuunnitelman (hopsin) laatimisen yhteydessä. Jatko-opinnoista kiinnostuneille opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus suorittaa sekä ammatillinen perustutkinto että ylioppilastutkinto, jota kutsutaan kahden tutkinnon poluksi. Opinnot järjestetään yhteistyössä paikallisten lukioiden kanssa. Myös lukion oppimäärän suorittaminen on mahdollista. Lisäksi jatko-opinnoista kiinnostuneet voivat halutessaan vahvistaa äidinkielen, vieraiden kielten ja matemaattis-luonnontieteellisten aineiden osaamistaan sekä yleisiä opiskeluvalmiuksiaan joko opiskelemalla yhteisiä tutkinnon osia normaalia enemmän, suorittamalla ammattikorkeakouluopintoihin valmentavia opintoja (Väylä-opintoja) tai valitsemalla opintoja Karelia-ammattikorkeakoulun tarjonnasta. Tätä polkua nimitetään jatko-opintopoluksi. Työelämään suuntaavat opiskelijat voivat valita Taitajapolun eli huippuosaajaksi valmentautumisen. Laajennetun työssäoppimispolun valinneet opiskelevat normaalia enemmän työpaikoilla. Lisäksi osassa tutkintoja on tarjolla oppisopimustyyppistä opiskelua siten, että siinä yhdistyvät oppilaitosmuotoinen opiskelu ja oppisopimuksen turvin opiskelu ja työskentely työelämässä, esimerkkinä 2+1 -malli. Työelämään suuntaava opiskelija voi suorittaa myös ammatilliseen perustutkintoon sisältyvät kahden osaamisalan opinnot, jolloin kyseessä on laajennettu ammattipolku. Kansainvälisyydestä kiinnostuneet opiskelijat voivat painottaa opinnoissaan kansainvälisyyttä valitsemalla kv-polun. Osan opinnoistaan opiskelija voi suorittaa ulkomailla. Lisäksi yrittäjyydestä kiinnostuneille tai yrittäjäksi aikoville on tarjolla yrittäjyyspolku. Yrittäjyyspolun opinnot toteutetaan tutkinnon perusteiden ja tutkintokohtaisten opetus- ja toteutussuunnitelmien mukaisesti erilaisissa oppimisympäristöissä, esimerkiksi Nuori Yrittäjyysja osuuskuntatoiminta. 1.3 Valmentava työote opetuksessa ja ohjauksessa Työ- ja elinkeinoelämän sekä opiskelijoiden tarpeiden lisäksi ammatillisen koulutuksen toteuttamista ohjaa osaamisperusteisuuden periaate. Koulutus toteutetaan työelämän toiminta- ja työtehtäväkokonaisuuksien mukaisesti huomioimalla opiskelijoiden yksilölliset tavoitteet ja aikaisemmin hankittu osaaminen. Ammatissa tarvittavia taitoja ja tietoja opitaan ensisijaisesti tekemällä alan työtehtäviä sekä arvioimalla omaa ja myös muiden toimintaa ja tekemistä erilaisissa toimintaympäristöissä. Opetushenkilöstön tehtävänä on luoda edellytykset oppimiselle ja valmentaa opiskelijoita ja tutkinnon suorittajia alalla vaadittavaan osaamiseen ja sen kehittämiseen. Valmentavan työotteen lähtökohtana on, että tuemme ja ohjaamme opiskelijaa kehittymään aktiivisena toimijana ja oman alansa ammattilaisena, joka haluaa oppia, kehittää ammatillista osaamistaan ja itseään sekä tehdä vastuullisia valintoja omien kykyjensä ja valmiuksiensa mukaisesti. Ammatillisen osaamisen ymmärrämme ammattiteorian ja käytännön taitojen integroituneena kokonaisuutena, joka näkyy yksilön ja ryhmän sujuvana yrittäjämäisenä toimintana, käytännön taitoina (kykynä tehdä ja toimia) ja kykynä ratkaista ongelmia erilaisissa työtilanteissa. Valmentavan työotteen ydin on laadukas henkilökohtaistaminen, jossa opiskelija asettaa opiskelulle ja oppimiselle tavoitteita, laatii suunnitelmia, tekee valintoja ja arvioi opintojensa etenemistä ja oman osaamisensa kehittymistä. Dialogisen ja osallistavan henkilökohtaistamisen ja erilaisten vaihtoehtoisen opintopolkujen keinoin voimme tukea opiskelijaa vastuullisten valintojen tekijänä. Vastuullisten valintojen ohella valmentavan työotteen keskeinen elementti on läsnäolo, joka on ensimmäinen edellytys onnistuneelle kohtaamiselle ja kaksisuuntaiselle vuorovaikutukselle opetuksen ja ohjauksen arjessa. Kun kohtaamme yksilöt aidosti, kuulemme ja kuuntelemme kaikkia, kysymme ja keskustelemme, osoitamme välittämistä ja mahdollistamme luottamuksen syntymisen. Kolmas merkityksellinen valmentavan työotteen osatekijä on yhdessä tekeminen, joka pohjautuu tavoitetietoiseen henkilökohtaistamiseen. Se konkretisoituu yhteistoiminnallisena työskentelynä ja vertaisilta oppimisena niin opiskelun kuin opetuksen ja ohjauksenkin suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Neljäs valmentavaa työotetta kuvaava elementti on mielekkään oppimisen ja osaamiseen kehittymisen mahdollistava monipuolinen työskentely erilaisissa oppimisympäristöissä. Olennaisinta on tarjota oppijoille mahdollisuus tavoitteelliseen ja ohjattuun sekä yhteisölliseen että itsenäiseen työskentelyyn, taitojen päämäärätietoiseen harjoitteluun ja ongelmanratkaisuun. Vuorovaikutteisessa ja monipuolisessa

5 oppimisympäristössä opiskelijoilla on mahdollisuus saada rakentavaa palautetta osaamisestaan oppimisen eri vaiheissa ja mahdollisuus myös keskustella opettajien, työelämän edustajien ja toisten opiskelijoiden kanssa omasta osaamisestaan ja sen kehittymisestä. Monipuolinen työskentely eri oppimis-ja toimintaympäristöissä pohjautuu mielekkään ja käytännön oppimisen malleille, jossa olennaista on oppijan aktiivisuus, mahdollisuus toimia ja työskennellä yhdessä toisen kanssa aidoissa (työelämän) tilanteissa, tavoitteellinen vuorovaikutus, tekemisen pohtiminen ja opitun soveltaminen erilaisiin tilanteisiin. 1.4 Työpaikalla tapahtuva oppiminen Työpaikalla tapahtuva oppiminen on työpaikalla, aidossa työympäristössä tapahtuva osa ammatillisesta perustutkintokoulutuksesta. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä työpaikalla tapahtuva oppiminen on suunniteltua, tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua. Sen tarkoituksena on antaa opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa opiskeleville mahdollisuus oppia osa tutkinnon tavoitteena olevasta ammattitaidosta työelämässä, opettaa työelämän toimintatapoja, harjaannuttaa opiskelijaa soveltamaan opittuja asioita käytännön työtehtäviin ja edistää opiskelijoiden työllistymistä. Opiskelijat yhdessä työpaikalla tapahtuvaa oppimista ohjaavien opettajien kanssa kartoittavat sopivia työpaikkoja, varmistavat niiden soveltuvuuden, valmentautuvat mielekkäällä tavalla työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen, vastaavat tarvittavien sopimusten tekemisestä, sopivat oppimisen dokumentoinnista ja arvioinnin käytänteistä sekä keräävät palautetta yhteistyössä työelämän toimijoiden kanssa. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen osalta PKKY:ssä on sitouduttu kehittämään työssäoppimisen käytänteitä ja laatua sekä lisäämään ammatillisen perustutkintojen osalta työpaikalla tapahtuva oppimisen määrää. Lisäksi olennaista on, että opetussuunnitelmaperusteiseen koulutukseen sisältyvät ammattiosaamisen näytöt järjestetään pääsääntöisesti aidoissa työtilanteissa työpaikoilla ja koulutamme työpaikoille työpaikkaohjaajat. Ammattiin opiskeleville tarjoamme mahdollisuuden valmentautua työpaikkaohjaajiksi opintojen aikana. Työpaikalla tapahtuva oppimisen ohjaamisessa hyödynnetään muun muassa sosiaalisen median tarjoamia välineitä ja sen dokumentointia tukevia ympäristöjä, sähköistä päiväkirjaa ja työpaikalla tapahtuva oppimisen ohjaajille suunnattu käyttöliittymää sekä verkko-opiskeluympäristöjä.

6 Tutkintokohtainen opetussuunnitelma 2. SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT 2.1 Pakolliset tutkinnon osat Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen, 45 osp Koodi: Ammattitaitovaatimukset TIETOKONEEN PERUSKÄYTTÖ JA TIETOJEN HALLINTA SEKÄ TIETOKONEEN KÄYTTÖÖNOTON HALLINTA Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa tehdä työpaikkahakemuksen ja laatia harjoitustöihin tai laitteiden ja järjestelmien käytön opastukseen tarvittavia kirjallisia selvityksiä kuvineen ja taulukoineen osaa hyödyntää valmisohjelmia työsuorituksiensa raportointiin, sähkötarvikelistojen laatimiseen ja sähköpiirustusten täydentämiseen tai muuttamiseen osaa käyttää tietokonetta viestintävälineenä ja apuna tiedon hankinnassa. osaa ottaa huomioon tietoturvaan liittyvät asiat käyttäessään tietoverkkoja. SÄHKÖTEKNIIKAN JA ELEKTRONIIKAN PERUSOSAAMINEN Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tuntee sähköiset perussuureet ja niiden fysikaaliset perusteet sekä riippuvuussuhteet, kuten Ohmin laki ja Kirchhoffin lait. osaa virtojen ja jännitteiden mittaukset vastusten sarja-, rinnan- ja sekakytkennöistä osaa perussuureisiin liittyvät laskutehtävät ja osaa rakentaa laskutehtävien mukaiset kytkennät ja osaa käsitellä suureita fysiikkaan liittyvinä ilmiöinä. osaa perusmittauksia tehdessään käyttää oikein yleismittaria, pihtivirtamittaria ja jännitteenkoetinta osaa käyttää virran ja jännitteen mittaamiseen oskilloskooppia tasa- ja vaihtosähköpiireistä osaa mittaamalla todeta erilaisten komponenttien kuten vastuksen, kelan, kondensaattorin, diodin ja sähköparin vaikutuksen tasa- ja vaihtosähköpiirin toimintaan osaa esittää magnetismin osuuden sähkölaitteiden, kuten generaattorin, moottorin, releen ja muuntajan, toimintaan osaa laatia peruskytkentöihin liittyviä virtapiirikaavioita käyttäen standardien mukaista esitystapaa. osaa määrittää jännitteen, virran ja vaihesiirtokulman mittaustuloksiin perustuen 1- ja 3-vaiheisten piirien ottaman sähkötehon tuntee elektroniikan analogisten ja digitaalisten peruskomponenttien ominaisuudet sekä niistä muodostuvat peruskytkennät. Osattavia analogisia peruskytkentöjä ovat puoli- ja kokoaaltotasasuuntaus, jänniteregulaattori ja transistorin käyttö kytkimenä. Digitaalisiin peruskomponentteihin liittyen tulee osata porttipiirien ja kiikkujen käyttö. osaa peruskytkentöjen mekaanisen rakentamisen ja osaa liittää ja irrottaa juottamalla komponentteja piirilevyyn ja johtimia liittimiin ottaen huomioon ESD -suojauksen (electro static discharge). osaa mitata analogisiin ja digitaalisiin peruskytkentöihin liittyvien signaaleja normaaleilla mittalaitteilla sekä osaa arvioida saamiaan mittaustuloksia.

7 osaa selvittää valmiiden piirikaavioiden avulla kytkentöjen toimintaa. KÄSITYÖKALUJEN KÄYTTÖ, SÄHKÖALAN PUU-, METALLI- JA MUOVITYÖT Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa valita työkalunsa käyttötarkoituksen mukaan ja käyttää niitä oikein. osaa huoltaa käyttämänsä käsityökalut ja pitää ne käyttökunnossa. osaa käyttää työkaluja vahingoittamatta niitä, käsiteltävää kohdetta, itseään tai muita. osaa valita tarkoituksenmukaiset tarvikkeet ja työkalut kiinnittäessään laitteita erilaisille pinnoille. osaa valmistaa puusta, metalleista tai muoveista yksinkertaisia suoja- ja kiinnitystarvikkeita. osaa valita ja käyttää työssään tarkoituksenmukaisia raaka-aineita, työstää niitä ja noudattaa niiden käsittelyohjeita. osaa liittää teräskappaleita toisiinsa hitsaamalla tai ruuviliitoksilla käyttäen oikein kone- ja levyruuveja sekä karaniittejä. osaa liittää puukappaleita toisiinsa naula- ja ruuviliitoksilla tai liimaamalla. osaa valita kiinnitystavan kiinnitettävän kalusteen ja kiinnityskohteen ominaisuuksien mukaan siten, että kiinnityksestä tulee luotettava. osaa tulkita koneenpiirustuksia, kuten valmistus- ja kokoonpanopiirustukset osaa piirtää käsin ja tietokoneella jotain suunnitteluohjelmistoa hyödyntäen yksinkertaisesta kappaleesta tarpeelliset kuvannot mitoituksineen ja mittakaavoineen. osaa mitata ja mitoittaa sekä valita sopivimman mittaustyökalun kulloinkin tarvitsemaansa kohteeseen TYÖTURVALLISUUDEN, SÄHKÖ- JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUDEN HALLINTA Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suorittaa hyväksytysti Suomen Pelastusalan keskusjärjestön perusteiden vaatimusten mukaisen tulityökurssin. suorittaa hyväksytysti Työturvallisuus keskuksen perusteiden vaatimusten mukaisen työturvallisuuskurssin. suorittaa hyväksytysti sähköalan ammattihenkilöille tarkoitetun Sähkötyöturvallisuusstandardi SFS 6002 vaatimusten mukaisen ensiapukoulutuksen. suorittaa hyväksytysti SFS 6002 sähkötyöturvallisuusstandardin määrittämän yleisen sähkötyöturvallisuutta koskevan koulutuksen opiskelija tuntee sähköturvallisuuteen liittyvien säädösten (Sähköturvallisuuslaki, sähköturvallisuusasetus, ministeriöiden päätökset ja asetukset), sähköturvallisuusviranomaisen (Tukes) ohjeet sekä sähkötyöturvallisuusstandardin SFS 6002 vaatimukset tuntee alan keskeiset tietolähteet ja osaa etsiä niistä työhön liittyviä vaatimuksia annettujen kohdetietojen avulla osaa käyttää henkilökorttia YSE 98 mukaisesti osaa käyttää asianmukaista työvaatetusta, josta ei aiheudu työssä vaaraa SÄHKÖASENNUSMATERIAALIEN TUNTEMINEN JA KÄYTTÖ Opiskelija / tutkinnon suorittaja osaa tehdä ryhmäjohtotason sähköasennustöitä, kuten perusvalaistuskytkennät ja osaa tehdä jännitteettömänä tehtävät käyttöönottotarkastukset tekemiinsä asennuksiin sekä dokumentoida ne. Tehdessään asennuksia opiskelija osaa valita käyttötarkoitukseen sopivia kalusteita, kaapeleita, kiinnitystarvikkeita ja liittimiä osaa tarvikkeiden valintoja tehdessään toimia ympäristötietoisesti, materiaali- ja energiatehokkaasti osaa tarvikelistoja tehdessään hyödyntää tietolähteitä kuten SSTL:n sähkötarvikenumeroita ja nimikkeitä sekä käyttää näitä nimikkeitä keskustellessaan alan ammattihenkilön kanssa

8 osaa sähköalan asennustöissä kiinnittää erilaisia komponentteja rakennusalan materiaaleihin (kuten puu, tiili, betoni ja rakennuslevyt) tuntee sähköalalla käytettävät johtotiet ja osaa asentaa niihin kaapelit ja sähkökalusteet. osaa valita sopivat sähköasennusmateriaalit erilaisiin tiloihin laitteissa olevien merkintöjen perusteella ottaen huomioon tilan sähkölaitteille asettamat vaatimukset esim. sähkölaitteiden kotelointiluokat osaa tehdä tarvittavat mittaukset ja aistinvaraiset tarkastukset esim. koteloinnin ja kaapeleiden kiinnitysten osalta sähkölaitteiden korjausten yhteydessä osaa tulkita ja piirtää sähköalan piirustuksia kuten asennuspiirustuksia ja keskuskuvien pääkaavioita osaa tulkita sähköalalla tarvittavia rakennusalan piirustuksia. osaa selvittää, mistä asennustyössä tarvittavat tarvikkeet voidaan hankkia Arviointi 1. Työprosessin hallinta Oman työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen valitsee ohjattuna tilanteeseen sopivan työmenetelmän ja välineet hyväksyttävän lopputuloksen saamiseksi tarvitsee seuraavan työvaiheen oivaltamiseen ohjausta valitsee tilanteeseen tarkoituksenmukaisen työmenetelmän ja välineet hyväksyttävän lopputuloksen saamiseksi. selviytyy työtehtävästä oma-aloitteisesti valitsee tilanteeseen parhaiten soveltuvan työmenetelmän ja välineet taloudellisen ja laadukkaan lopputuloksen saamiseksi. selviytyy työtehtävästä sujuvasti ja ennakoi tulevat työvaiheet sekä huomioi ne toiminnassaan toimien oma-aloitteisesti ja itsenäisesti. Tuloksellinen ja taloudellinen toiminta (yrittäjyys) toimii ohjattuna toiminnalle asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti arvioi ohjattuna omaa työtään. työskentelee välttäen turhaa hävikkiä toimii toiminnalle asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti arvioi omaa työtään. pyrkii työskentelyssään kustannus- ja materiaalitehokkuuteen kehittää toimintaansa laatutavoitteiden saavuttamiseksi arvioi omaa työtään laatuvaatimuksiin perustuen työskentelee kustannus- ja materiaalitehokkaasti 2.Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Työmenetelmien hallinta työskentelee valitsemallaan työmenetelmällä ohjeiden mukaisesti arvioi valitsemiensa työmenetelmien soveltuvuutta työn edetessä

9 sopeuttaa itsenäisesti työskentelynsä muuttuviin olosuhteisiin Työvälineiden ja materiaalin hallinta käyttää ja huoltaa työvälineitä ohjattuna valitsee ja käyttää tarvikkeita ja materiaaleja annettujen dokumenttien ja ohjeiden mukaan käyttää ja huoltaa työvälineitä oma-aloitteisesti ohjeiden mukaisesti käyttää tarvikkeita ja materiaaleja niiden ominaisuuksien edellyttämällä tavalla. valitsee tilanteeseen parhaiten soveltuvat työvälineet, käyttää niitä oikein sekä huoltaa käyttämänsä välineet käyttää tarvikkeita ja materiaaleja huolellisesti ja taloudellisesti ottaen materiaali- ja energiatehokkuuden 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten tulkitseminen tunnistaa sähkö- ja/tai automaatio suunnitelmien ja kaavioiden avulla tärkeimmät komponentit paikantaa sähkö- ja/tai automaatio suunnitelmista ja kaavioista eri komponentit hyödyntää työssään sähkö- ja/tai automaatio suunnitelmia ja kaavioita Työssä tarvittavan tiedon hallinta ja soveltaminen osaa ohjattuna etsiä ja käyttää työhönsä liittyvää tietoa sekä esittää sen ymmärrettävästi suullisesti tai kirjallisesti. osaa luokitella, vertailla ja jäsentää hankkimaansa tietoa sekä muokata sitä käyttökelpoiseksi. osaa arvioida tiedon oikeellisuutta ja luotettavuutta sekä tehdä johtopäätöksiä 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottaminen asennoituu myönteisesti turvalliseen toimintaan sekä välttää riskejä työssään noudattaa työstä annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa itselleen käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä ottaa vastuun oman toimintansa turvallisuudesta noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa huomioon työssään työyhteisön muut jäsenet varmistaa työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden sekä poistaa ja vie huoltoon vialliset työvälineet kehittää toimintaansa turvallisemmaksi havaitsee ja tunnistaa työhönsä liittyvät vaarat ja ilmoittaa niistä

10 osaa arvioida suojainten, työvälineiden ja työmenetelmien soveltuvuutta kyseiseen työhön Oppiminen ja ongelmanratkaisu tarvitsee ohjausta tavallisimpien ongelmatilanteiden ratkaisuissa selviytyy tavallisimmista ongelmatilanteista oppimateriaaleja ja ohjekirjoja hyödyntäen. työskentelee omatoimisesti ja varmistaa tarvittaessa valintansa ohjaajalta selviytyy itsenäisesti yllättävistäkin ongelmatilanteista. työskentelee innovatiivisesti ja uutta luovasti ottaen ympäristön odotukset huomioon Vuorovaikutus ja yhteistyö toimii ohjattuna työryhmän jäsenenä tai ammattihenkilön työparina. tekee annetut tehtävät loppuun tai ilmoittaa ja selvittää, miksi työ on jäänyt kesken toimii työryhmän aktiivisena jäsenenä ja sopeutuu työyhteisöön kykenee yhteistyöhön ympäristönsä ja sidosryhmiensä kanssa. toimii innovatiivisesti ja sopeutuu luontevasti työyhteisöön ja tukee sen toimintaa on yhteistyökykyinen ja halukas yhteistyöhön ympäristönsä ja sidosryhmiensä kanssa Ammattietiikka käyttäytyy asiallisesti ja noudattaa työaikoja Arviointi käyttäytyy hyvien käyttäytymistapojen mukaan neuvottelee mahdollisista poikkeamista. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä sähköasennustekniikan perustöitä sähkö- ja automaatioasennustyömaalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.

11 Osaamisen tunnustamisessa Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnon Elektroniikan ja ICT:n perustehtävät 45 osp korvaa Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen 45 osp tutkinnon osan Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen, 45 osp Toteutusajankohta 0. vuosi Opintopolku: Peruspolku Jatko-opintopolku Taitajapolku Laajennettu TOP Oppisopimuspolku Laajennettu ammattipolku KV-polku Yrittäjyyspolku Opintoympäristö: Lähiopetus TOP Verkko-opetus Projektit Sisältö/työtehtävät -Tietokoneen peruskäyttö -Tietokoneen perustyökaluohjelmien käyttö (teknisen piirtämisen perusteet, sähköasennusten suunnittelun ja dokumentoinnin perusteet) -Sähkötekniikan ja elektroniikan perusosaaminen -Käsityökalujen käyttö, sähköalan puu-, metalli- ja muovityöt -Työturvallisuuden- ja sähkötyöturvallisuuden hallinta -Sähköasennusmateriaalien tunteminen ja ryhmäjohtotason sähköasennustyöt Opiskelijan suorittamat harjoitustyöt: 1. Valaistus- ja pistorasiakytkennät pinta-asennuksena, raportoituna (Office, valokuvat, sähköpiirustukset, tarvikeluettelot jne). 2. Uppoasennuksen perusteet, raportoituna. 3. Kojeiden ja kaapeleiden kiinnitys eri asennusalustoille. 4. Turvallisuuskorttien luennot, käytännön harjoitukset ja kokeet. 5. Tasasähkötekniikan mittaus- ja laskuharjoitukset ja simuloinnit. 6. Vaihtosähkötekniikan mittaus- ja laskuharjoitukset( 1-ja 3vaihe)ja simuloinnit. 7. Analogiaelektroniikan mittaus- ja liitosharjoitukset ja simuloinnit. 8. Digitaalielektroniikan mittaus- ja liitosharjoitukset ja simuloinnit. 9. Ohjaustekniikan harjoitukset ( sähkötekniikan, elektroniikan ja digitaalitekniikan sovellukset) Ammattitaitovaatimukset: osaa tehdä työpaikkahakemuksen ja laatia harjoitustöihin tai laitteiden ja järjestelmien käytön opastukseen tarvittavia kirjallisia selvityksiä kuvineen ja taulukoineen osaa selvittää, mistä asennustyössä tarvittavat tarvikkeet voidaan hankkia osaa tulkita sähköalalla tarvittavia rakennusalan piirustuksia. osaa tulkita ja piirtää sähköalan piirustuksia kuten Osaamisen arviointi: Oppimista arvioidaan seuraamalla harjoitustöiden suorituksia ja havainnoimalla työsalityöskentelyä sekä harjoitustöihin liittyvillä kysymyksillä. Osaamista arvioidaan ammattiosaamisen näytöllä. Näyttötehtävä on TOP-jaksolla tehtävä työkokonaisuus tai vaihtoehtoisesti jakson loppupuolella arvioitava työviikon työskentely. Ellei näyttöä voi toteuttaa TOP-jaksolla, arvioidaan oppilaitoksessa työohjelman viimeinen, laajasti ammattitaitovaatimuksia vastaava harjoitustyö ammattiosaamisen näyttönä. Näyttötehtävän lisäksi opiskelijalla pitää olla hyväksytysti suoritettuna nimetyt harjoitustyöt, jotka voidaan tehdä oppilaitoksessa tai työpaikalla. Tietopuolista osaamista voidaan lisäksi mitata kirjallisella kokeella. Osana elinikäisen oppimisen avaintaitoja arvioidaan opiskelupäiväkirjan sisältö (esim. blogi, portfolio OneDrive palvelussa). Kestävä kehitys ja

12 asennuspiirustuksia ja keskuskuvien pääkaavioita osaa tehdä tarvittavat mittaukset ja aistinvaraiset tarkastukset esim. koteloinnin ja kaapeleiden Oppimisen arviointi: kiinnitysten osalta sähkölaitteiden korjausten yhteydessä Materiaalit/ohjelmistot/laitteet: osaa valita sopivat sähköasennusmateriaalit erilaisiin tiloihin laitteissa olevien merkintöjen perusteella ottaen huomioon tilan sähkölaitteille asettamat vaatimukset esim. sähkölaitteiden kotelointiluokat tuntee sähköalalla käytettävät johtotiet ja osaa asentaa niihin kaapelit ja sähkökalusteet. Etenemisen ehdot: osaa sähköalan asennustöissä kiinnittää erilaisia komponentteja Muuta: rakennusalan materiaaleihin (kuten puu, tiili, betoni ja rakennuslevyt) osaa tehdä ryhmäjohtotason sähköasennustöitä, kuten perusvalaistuskytkennät ja osaa tehdä jännitteettömänä tehtävät käyttöönottotarkastukset tekemiinsä asennuksiin sekä dokumentoida ne. Tehdessään asennuksia opiskelija osaa valita käyttötarkoitukseen sopi osaa mittaamalla todeta erilaisten komponenttien kuten vastuksen, kelan, kondensaattorin, diodin ja sähköparin vaikutuksen tasa- ja vaihtosähköpiirin toimintaan osaa tarvikelistoja tehdessään hyödyntää tietolähteitä kuten SSTL:n sähkötarvikenumeroita ja nimikkeitä sekä käyttää näitä nimikkeitä keskustellessaan alan ammattihenkilön kanssa osaa selvittää valmiiden piirikaavioiden avulla kytkentöjen toimintaa. osaa mitata analogisiin ja digitaalisiin peruskytkentöihin liittyvien signaaleja normaaleilla mittalaitteilla sekä osaa arvioida saamiaan mittaustuloksia. osaa peruskytkentöjen mekaanisen rakentamisen ja osaa liittää ja irrottaa juottamalla komponentteja piirilevyyn ja johtimia liittimiin ottaen huomioon ESD -suojauksen (electro static discharge). yrittäjyys huomioidaan oppimistehtävien yhteydessä mm. työympäristön siisteydestä huolehtiminen, materiaalien tehokas käyttö ja jätteiden oikea käsittely. -Ahorannan Sähköasennustekniikka ISBN Yenka tms. simulointiohjelma -Office-ohjelmistot -Acad/Cads -FluidSim -Opettajien antamat materiaalit

13 jänniteregulaattori ja transistorin käyttö kytkimenä. Digitaalisiin peruskomponentteihin liittyen tulee osata porttipiirien ja kiikkujen käyttö. tuntee elektroniikan analogisten ja digitaalisten peruskomponenttien ominaisuudet sekä niistä muodostuvat peruskytkennät. Osattavia analogisia peruskytkentöjä ovat puoli- ja kokoaaltotasasuuntaus, osaa määrittää jännitteen, virran ja vaihesiirtokulman mittaustuloksiin perustuen 1- ja 3-vaiheisten piirien ottaman sähkötehon osaa huoltaa käyttämänsä käsityökalut ja pitää ne käyttökunnossa. osaa esittää magnetismin osuuden sähkölaitteiden, kuten generaattorin, moottorin, releen ja muuntajan, toimintaan osaa käyttää työkaluja vahingoittamatta niitä, käsiteltävää kohdetta, itseään tai muita. osaa käyttää virran ja jännitteen mittaamiseen oskilloskooppia tasaja vaihtosähköpiireistä osaa perusmittauksia tehdessään käyttää oikein yleismittaria, pihtivirtamittaria ja jännitteenkoetinta osaa perussuureisiin liittyvät laskutehtävät ja osaa rakentaa laskutehtävien mukaiset kytkennät ja osaa käsitellä suureita fysiikkaan liittyvinä ilmiöinä. osaa virtojen ja jännitteiden mittaukset vastusten sarja-, rinnanja sekakytkennöistä tuntee sähköiset perussuureet ja niiden fysikaaliset perusteet sekä riippuvuussuhteet, kuten Ohmin laki ja Kirchhoffin lait. osaa ottaa huomioon tietoturvaan liittyvät asiat käyttäessään tietoverkkoja osaa käyttää tietokonetta viestintävälineenä ja apuna tiedon hankinnassa. osaa hyödyntää valmisohjelmia työsuorituksiensa raportointiin, sähkötarvikelistojen laatimiseen ja

14 sähköpiirustusten täydentämiseen tai muuttamiseen osaa laatia peruskytkentöihin liittyviä virtapiirikaavioita käyttäen standardien mukaista esitystapaa. osaa mitata ja mitoittaa sekä valita sopivimman mittaustyökalun kulloinkin tarvitsemaansa kohteeseen osaa käyttää asianmukaista työvaatetusta, josta ei aiheudu työssä vaaraa osaa käyttää henkilökorttia YSE 98 mukaisesti tuntee alan keskeiset tietolähteet ja osaa etsiä niistä työhön liittyviä vaatimuksia annettujen kohdetietojen avulla opiskelija tuntee sähköturvallisuuteen liittyvien säädösten (Sähköturvallisuuslaki, sähköturvallisuusasetus, ministeriöiden päätökset ja asetukset), sähköturvallisuusviranomaisen (Tukes) ohjeet sekä sähkötyöturvallisuusstandardin SFS 6002 vaatimukset suorittaa hyväksytysti SFS 6002 sähkötyöturvallisuusstandardin määrittämän yleisen sähkötyöturvallisuutta koskevan koulutuksen suorittaa hyväksytysti sähköalan ammattihenkilöille tarkoitetun Sähkötyöturvallisuusstandardi SFS 6002 vaatimusten mukaisen ensiapukoulutuksen. osaa valita työkalunsa käyttötarkoituksen mukaan ja käyttää niitä oikein. suorittaa hyväksytysti Suomen Pelastusalan keskusjärjestön perusteiden vaatimusten mukaisen tulityökurssin. osaa tarvikkeiden valintoja tehdessään toimia ympäristötietoisesti, materiaali- ja energiatehokkaasti osaa piirtää käsin ja tietokoneella jotain suunnitteluohjelmistoa hyödyntäen yksinkertaisesta kappaleesta tarpeelliset kuvannot mitoituksineen ja mittakaavoineen.

15 osaa tulkita koneenpiirustuksia, kuten valmistus- ja kokoonpanopiirustukset osaa valita kiinnitystavan kiinnitettävän kalusteen ja kiinnityskohteen ominaisuuksien mukaan siten, että kiinnityksestä tulee luotettava. osaa liittää puukappaleita toisiinsa naula- ja ruuviliitoksilla tai liimaamalla. osaa liittää teräskappaleita toisiinsa hitsaamalla tai ruuviliitoksilla käyttäen oikein kone- ja levyruuveja sekä karaniittejä. osaa valita ja käyttää työssään tarkoituksenmukaisia raaka-aineita, työstää niitä ja noudattaa niiden käsittelyohjeita. osaa valmistaa puusta, metalleista tai muoveista yksinkertaisia suoja- ja kiinnitystarvikkeita. osaa valita tarkoituksenmukaiset tarvikkeet ja työkalut kiinnittäessään laitteita erilaisille pinnoille. suorittaa hyväksytysti Työturvallisuus keskuksen perusteiden vaatimusten mukaisen työturvallisuuskurssin Sähkö- ja automaatioasennukset, 30 osp Koodi: Ammattitaitovaatimukset SÄHKÖASENNUSTEKNISET TYÖT Sähkö- ja automaatioasennusten työsuunnitelmien käyttö ja soveltaminen Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa käyttää asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeita ja ymmärtää niiden tärkeyden ja merkityksen asennustyön, asennusten ja laitteiden käytön ja elinkaaren kannalta. kerää dokumentit talteen ja luovuttaa ne asiakkaalle työn valmistuessa. osaa selvittää asennuskohteen dokumenteista tilaluokat, laitteiden kotelointiluokat ja asennuspaikat osaa huomioida mekaanisen ja sähköisen suojauksen vaatimukset asennuksia tehdessään osaa määritellä työssä tarvittavat telineet ja nostolaitteet työturvallisuuslain vaatimusten mukaan, sekä varata ja käyttää asennustyössä tarvittavat työ- ja suojeluvälineet.

16 Putkitus-, johdotus- ja kalustustyöt Opiskelija / tutkinnon suorittaja osaa valita yleisimmät asennusjohtimet ja -kaapelit, sekä tietää niiden rakenteet, sallitut vetolujuudet, taivutussäteet sekä asennuslämpötilat. osaa asentaa sähkö- ja automaatiopiirustuksissa määritellyt kaapelireitit osaa asentaa ja kiinnittää kaapelit suunnitelmien mukaisesti kaapelireiteille. osaa ottaa huomioon asennustöitä tehdessään taloudellisuuden ja asiakaspalvelun sekä toimia kustannustehokkaasti. osaa asentaa maadoitus- ja potentiaalitasausjohdotukset kytkentöineen niitä koskevien suunnitelmien mukaisesti. osaa toteuttaa kaapeloinnit häiriösuojausvaatimusten mukaisesti osaa asentaa ja kytkeä sähkösuunnitelman mukaiset valaistuksen ohjaus- ja pistorasiakalusteet sekä asennuksiin liittyvät jako-, haaroitus- ja valaisinpistorasiat. tietää yleisimmät energiasyötön ohjauksiin ja valvontoihin käytettävät kaapelit sekä väyläkaapelit ja tietää kyseisten kaapelien rakenteet sekä osaa asentaa niitä. osaa suojata kaapelit huomioiden asennusympäristöstä aiheutuvat vaatimukset osaa tehdä kaapelien kuorinta-, päättämis- ja kytkentätyöt sekä kaapelien merkintätyöt. osaa käyttää asennuksissa käytettäviä työ- ja erikoistyökaluja oikein ja turvallisesti Jakokeskusasennukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa asentaa sähkökeskukset erityyppisille asennusalustoille ja asennustiloihin, tehdä johdotukset keskuksiin kotelointiluokkaa heikentämättä ja mekaanisen suojauksen vaatimukset täyttäen ja kytkeä keskukseen liittyvät johtimet, johdot ja kaapelit. osaa tehdä tarvittavia lisäyksiä ja muutoksia kalustukseen ohjeiden mukaisesti sekä keskusasennuksiin liittyvät merkinnät. TEOLLISUUDEN KOKOONPANOTYÖT Komponetti- ja kaapeliasennukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tuntee eri tyyppisten kokoonpanoteollisuuksien komponentit osaa valita yleisimmät asennusjohtimet ja -kaapelit, sekä tietää niiden rakenteet, sallitut vetolujuudet, taivutussäteet sekä asennus- ja käyttölämpötilat. osaa asentaa kokoonpanopiirustusten, pää- ja piirikaavioiden sekä kytkentätaulukoiden avulla oikeat kalusteet, kaapelireitti-, putkitus- ja kaapelimateriaalit ja muut kokoonpanoon liittyvät tarvikkeet. osaa asentaa ja kiinnittää johtimet ja kaapelit kaapelireitteihin suunnitelmien mukaan. osaa ottaa huomioon asennustöitä tehdessään taloudellisuuden ja asiakaspalvelun sekä toimia kustannustietoisesti. osaa mitoittaa, kuoria ja asentaa keskus ym. kokoonpanoon liittyvät johtimet Sähkömoottori- releohjaus ja logiikkaohjausasennukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa laatia pää- ja ohjausvirtakaavion 1-nopeus-, 2-nopeus-, suunnanvaihto-, Y/D-, pehmo- ja taajuusmuuttajakäyttöiseen moottorilähtöön

17 osaa asentaa valmiiden kuvien avulla 1-nopeus-, 2-nopeus-, suunnanvaihto-, Y/D-, pehmo- ja taajuusmuuttajakäyttöisen moottorin osaa käyttää ohjelmoitavaa logiikkaa ja sen ohjelmointiympäristöä 1-nopeus-, 2-nopeus-, suunnanvaihto-, Y/D-, pehmo- ja taajuusmuuttajakäyttöisen moottorin toimintaparametrien asettamiseen osaa käyttää ja kytkeä raja- ja lähestymiskytkimiä em. kytkentöjä tehdessään tuntee oikosulkumoottorin toimintaperiaatteen, rakenteen ja kytkennät tuntee moottorien mekaanisen asennuksen ja huollon. tietää moottorikäyttöjen tarvitseman ylikuormitus- ja oikosulku-suojauksen periaatteet ja osaa varmistaa suojalaitteiden sopivuuden ja säätää suojalaitteet oikein moottorin kilpiarvon ja kirjallisen apumateriaalin tietojen avulla Hydrauliikka- ja pneumatiikka-asennukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tietää paineilman tuottamisen ja siirtämisen periaatteet ja ympäristövaikutukset. osaa peruskomponenttien, kuten ohjausventtiilin ja sylinterin rakenteet ja toiminta-periaatteet sekä niiden asennus-, säätö- ja ohjaustavat. osaa lukea hydrauliikka- ja pneumatiikkakaavioita osaa tehdä hydrauliikka- ja pneumatiikkajärjestelmien asennus-, käyntiinajo-, huolto- ja korjaustehtäviä. osaa selvittää järjestelmän toimintatavan kaavioiden avulla. osaa kaavioista selvittää työliikeradat, säätöjen vaikutukset ja etsiä toimintahäiriöiden syitä vikatilanteissa ja tehdä tarvittavia korjaustoimenpiteitä osaa tehdä venttiileihin liittyviä yksinkertaisia ohjauksia ja säätöjä, kuten toimisuunnan muutoksen. Sähköturvallisuusvaatimuksiin ja laatujärjestelmiin liittyvien julkaisujen käyttö ja soveltaminen Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa etsiä säädöksistä (lait, asetukset, ministeriöiden määräykset ja päätökset sekä standardit) alaa koskevia tietoja. osaa tulkita ja piirtää asennuspiirustuksia sekä pää- ja piirikaavioita osaa tulkita kokoonpanopiirustuksia sekä keskusten kojeluetteloita sekä lisätä niihin työn aikana syntyneet mahdolliset muutokset osaa käyttää myös voimassaolevien määräysten ja standardien (esim. SFS 6000) ja sähköturvallisuustutkinto 2:een liittyviä julkaisuja tarvitsemansa tiedon hankkimiseen. tuntee laatujärjestelmien tarkoituksen ja periaatteen. osaa toimia sähköturvallisuustoimintaohjeen mukaisesti kuten esim. sähköalan ammatilliseen koulutukseen Henkilö- ja Yritysarviointi SETI Oy:n julkaiseman sähköturvallisuustoimintaohjeen mukaisesti osaa tarvikkeiden valintoja tehdessään toimia ympäristötietoisesti, materiaali- ja energiatehokkaasti Asennusten varmentaminen ja käyttöönottotarkastaminen Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tietää sähköasennusten yhteydessä tehtävän oman työn varmentamisen tärkeyden ja merkityksen koko asennustyön aikana ennen asennustöiden tilaajalle luovuttamista osaa tehdä SFS 6000 standardin mukaisen käyttöönottotarkastuksen osaa täyttää kohdetta varten laaditut käyttöönottotarkastuspöytäkirjat ja lisätä asennuspiirustuksiin tarkastuksien tai työn tekemisen aikana ilmenneet muutokset. osaa antaa valmistuneen sähköasennustyön käytön opastuksen Sähkökäyttöisten pienkoneiden korjaaminen

18 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa huoltaa ja korjata yleisimpiä sähkötyökaluja ja sähkökäyttöisiä kulutuskojeita, kuten pistorasialiitännäiset käsityökalut, sähkölämmittimet, kiukaat ja liedet osaa hyödyntää laitekorjauksen avuksi laadittuja oppaita ja muuta materiaalia Arviointi 1. Työprosessin hallinta Oman työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen valitsee ohjattuna tilanteeseen sopivan työmenetelmän ja välineet hyväksyttävän lopputuloksen saamiseksi tarvitsee seuraavan työvaiheen oivaltamiseen ohjausta valitsee tilanteeseen tarkoituksenmukaisen työmenetelmän ja välineet hyväksyttävän lopputuloksen saamiseksi. selviytyy työtehtävästä oma-aloitteisesti valitsee tilanteeseen parhaiten soveltuvan työmenetelmän ja välineet taloudellisen ja laadukkaan lopputuloksen saamiseksi. selviytyy työtehtävästä sujuvasti ja ennakoi tulevat työvaiheet sekä huomioi ne toiminnassaan toimien oma-aloitteisesti ja itsenäisesti. Tuloksellinen ja taloudellinen toiminta (yrittäjyys) toimii ohjattuna toiminnalle asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti arvioi ohjattuna omaa työtään. työskentelee välttäen turhaa hävikkiä toimii toiminnalle asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti arvioi omaa työtään. pyrkii työskentelyssään kustannus- ja materiaalitehokkuuteen kehittää toimintaansa laatutavoitteiden saavut-tamiseksi arvioi omaa työtään laa-tuvaatimuksiin perustuen työskentelee kustannus- ja materiaalitehokkaasti 2.Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Työmenetelmien hallinta työskentelee valitsemallaan työmenetelmällä ohjeiden mukaisesti arvioi valitsemiensa työmenetelmien soveltuvuutta työn edetessä sopeuttaa itsenäisesti työskentelynsä muuttuviin olosuhteisiin Työvälineiden ja materiaalin hallinta käyttää ja huoltaa työvälineitä ohjattuna

19 valitsee ja käyttää tarvikkeita ja materiaaleja annettujen dokumenttien ja ohjeiden mukaan käyttää ja huoltaa työvälineitä oma-aloitteisesti ohjeiden mukaisesti käyttää tarvikkeita ja materiaaleja niiden ominaisuuksien edellyttämällä tavalla. valitsee tilanteeseen parhaiten soveltuvat työvälineet, käyttää niitä oikein sekä huoltaa käyttämänsä välineet käyttää tarvikkeita ja materiaaleja huolellisesti ja taloudellisesti ottaen huomioon materiaali- ja energiatehokkuuden 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten tulkitseminen tunnistaa sähkö- ja/tai automaatio suunnitelmien ja kaavioiden avulla tärkeimmät komponentit paikantaa sähkö- ja/tai automaatio suunnitelmista ja kaavioista eri komponentit hyödyntää työssään sähkö- ja/tai automaatio suunnitelmia ja kaavioita Työssä tarvittavan tiedon hallinta ja soveltaminen osaa ohjattuna etsiä ja käyttää työhönsä liittyvää tietoa sekä esittää sen ymmärrettävästi suullisesti tai kirjallisesti. osaa luokitella, vertailla ja jäsentää hankkimaansa tietoa sekä muokata sitä käyttökelpoiseksi. osaa arvioida tiedon oikeellisuutta ja luotettavuutta sekä tehdä johtopäätöksiä 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottaminen asennoituu myönteisesti turvalliseen toimintaan sekä välttää riskejä työssään noudattaa työstä annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa itselleen käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä ottaa vastuun oman toimintansa turvallisuudesta noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa huomioon työssään työyhteisön muut jäsenet varmistaa työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden sekä poistaa ja vie huoltoon vialliset työvälineet kehittää toimintaansa turvallisemmaksi havaitsee ja tunnistaa työhönsä liittyvät vaarat ja ilmoittaa niistä osaa arvioida suojainten, työvälineiden ja työmenetelmien soveltuvuutta kyseiseen työhön Oppiminen ja ongelmanratkaisu

20 tarvitsee ohjausta tavallisimpien ongelmatilanteiden ratkaisuissa selviytyy tavallisimmista ongelmatilanteista oppimateriaaleja ja ohjekirjoja hyödyntäen. työskentelee omatoimisesti ja varmistaa tarvittaessa valintansa ohjaajalta selviytyy itsenäisesti yllättävistäkin ongelmatilanteista. työskentelee innovatiivisesti ja uutta luovasti ottaen ympäristön odotukset huomioon Vuorovaikutus ja yhteistyö toimii ohjattuna työryhmän jäsenenä tai ammattihenkilön työparina. tekee annetut tehtävät loppuun tai ilmoittaa ja selvittää, miksi työ on jäänyt kesken toimii työryhmän aktiivisena jäsenenä ja sopeutuu työyhteisöön kykenee yhteistyöhön ympäristönsä ja sidosryhmiensä kanssa. toimii innovatiivisesti ja sopeutuu luontevasti työyhteisöön ja tukee sen toimintaa on yhteistyökykyinen ja halukas yhteistyöhön ympäristönsä ja sidosryhmiensä kanssa Ammattietiikka käyttäytyy asiallisesti ja noudattaa työaikoja Arviointi käyttäytyy hyvien käyttäytymistapojen mukaan neuvottelee mahdollisista poikkeamista. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä sähkö- / automaatioasennustyöpaikassa tai teolliseen kokoonpanoon liittyvässä työpaikassa sähkö- ja automaatiotekniikan perusasennustöitä työssäoppimispaikan suuntautumisen mukaan. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla Sähkö- ja automaatioasennukset, 30 osp Toteutusajankohta 0. vuosi Sisältö/työtehtävät Opintopolku:

21 Peruspolku Jatko-opintopolku Taitajapolku Laajennettu TOP Oppisopimuspolku Laajennettu ammattipolku KV-polku Yrittäjyyspolku Opintoympäristö: Lähiopetus TOP Verkko-opetus Projektit SÄHKÖASENNUSTEKNISET TYÖT -Putkitus-, johdotus- ja kalustustyöt -Jakokeskusasennukset TEOLLISUUDEN KOKOONPANOTYÖT -Komponentti- ja kaapeliasennukset -Sähkömoottori- releohjaus- ja logiikkaohjausasennukset -Hydrauliikka- ja pneumatiikka-asennukset -Sähköturvallisuusvaatimuksiin ja laatujärjestelmiin liittyvien julkaisujen käyttö ja soveltaminen (Asennusstandardi SFS6000) -Asennusten varmentaminen ja käyttöönottotarkastukset -Sähkökäyttöisten pienkoneiden korjaaminen Opiskelijan tekemät harjoitustyöt: 1.Kiinteistön sähköasennukset ( pinta/uppo) 2.Kiinteistön automaatio- ja heikkovirta-asennukset 3.Moottorikäytöt ( suora, suunnanvaihto, Y/D) 4.Pehmo- ja taajuusmuuttajakäytöt 5.Ohjelmoitavan logiikan harjoitukset 6.Releharjoitukset 7.Anturiharjoitukset 8.Hydrauliikka- ja pneumatiikkaharjoitukset Harjoitustöitä yhdistämällä voidaan muodostaa laajempia kokonaisuuksia. Ammattitaitovaatimukset: osaa käyttää asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeita ja ymmärtää niiden tärkeyden ja merkityksen asennustyön, asennusten ja laitteiden käytön ja elinkaaren kannalta. osaa asentaa maadoitus- ja potentiaalitasausjohdotukset kytkentöineen niitä koskevien suunnitelmien mukaisesti. osaa ottaa huomioon asennustöitä tehdessään taloudellisuuden ja asiakaspalvelun sekä toimia kustannustehokkaasti. osaa asentaa ja kiinnittää kaapelit suunnitelmien mukaisesti kaapelireiteille. osaa asentaa sähkö- ja automaatiopiirustuksissa määritellyt kaapelireitit osaa valita yleisimmät asennusjohtimet ja -kaapelit, sekä tietää niiden rakenteet, sallitut Osaamisen arviointi: Oppimista arvioidaan seuraamalla harjoitustöiden suorituksia ja havainnoimalla työsalityöskentelyä sekä harjoitustöihin liittyvillä kysymyksillä. Osaamista arvioidaan ammattiosaamisen näytöllä. Näyttötehtävä on TOP jaksolla tehtävä työkokonaisuus tai vaihtoehtoisesti jakson loppupuolella arvioitava työviikon työskentely. Ellei näyttöä voi toteuttaa TOP jaksolla, arvioidaan oppilaitoksessa työohjelman viimeinen, laajasti ammattitaitovaatimuksia vastaava harjoitustyö ammattiosaamisen näyttönä. Näyttötehtävän lisäksi opiskelijalla pitää olla hyväksytysti suoritettuna nimetyt harjoitustyöt, jotka voidaan tehdä oppilaitoksessa tai työpaikalla. Tietopuolista osaamista voidaan lisäksi mitata kirjallisella kokeella. Osana elinikäisen oppimisen avaintaitoja arvioidaan opiskelupäiväkirjan sisältö (esim. blogi, portfolio OneDrive palvelussa). Kestävä kehitys ja yrittäjyys huomioidaan oppimistehtävien yhteydessä mm. työympäristön siisteydestä huolehtiminen, materiaalien tehokas käyttö ja jätteiden oikea käsittely. Oppimisen arviointi: Materiaalit/ohjelmistot/laitteet: -Ahoranta: Sähköasennustekniikka ISBN Asennusstandardi SFS6000

22 vetolujuudet, taivutussäteet sekä -Ohjelmoitavan logiikan ohjelmistot asennuslämpötilat. -Opettajien jakama materiaali osaa määritellä työssä tarvittavat telineet ja nostolaitteet Etenemisen ehdot: työturvallisuuslain vaatimusten mukaan, sekä varata ja käyttää Muuta: asennustyössä tarvittavat työ- ja suojeluvälineet. osaa huomioida mekaanisen ja sähköisen suojauksen vaatimukset asennuksia tehdessään tietää moottorikäyttöjen tarvitseman ylikuormitus- ja oikosulku-suojauksen periaatteet ja osaa varmistaa suojalaitteiden sopivuuden ja säätää suojalaitteet oikein moottorin kilpiarvon ja kirjallisen apumateriaalin tietojen avulla kerää dokumentit talteen ja luovuttaa ne asiakkaalle työn valmistuessa. tietää yleisimmät energiasyötön ohjauksiin ja valvontoihin käytettävät kaapelit sekä väyläkaapelit ja tietää kyseisten kaapelien rakenteet sekä osaa asentaa niitä. osaa selvittää asennuskohteen dokumenteista tilaluokat, laitteiden kotelointiluokat ja asennuspaikat osaa asentaa kokoonpanopiirustusten, pää- ja piirikaavioiden sekä kytkentätaulukoiden avulla oikeat kalusteet, kaapelireitti-, putkitus- ja kaapelimateriaalit ja muut kokoonpanoon liittyvät tarvikkeet. tuntee oikosulkumoottorin toimintaperiaatteen, rakenteen ja kytkennät osaa käyttää ja kytkeä raja- ja lähestymiskytkimiä em. kytkentöjä tehdessään osaa käyttää ohjelmoitavaa logiikkaa ja sen ohjelmointiympäristöä 1-nopeus-, 2-nopeus-, suunnanvaihto-, Y/D-, pehmo- ja taajuusmuuttajakäyttöisen moottorin toimintaparametrien asettamiseen osaa asentaa valmiiden kuvien avulla 1-nopeus-, 2-nopeus-, suunnanvaihto-, Y/D-, pehmo- ja

23 taajuusmuuttajakäyttöisen moottorin osaa laatia pää- ja ohjausvirtakaavion 1-nopeus-, 2- nopeus-, suunnanvaihto-, Y/D-, pehmo- ja taajuusmuuttajakäyttöiseen moottorilähtöön osaa mitoittaa, kuoria ja asentaa keskus ym. kokoonpanoon liittyvät johtimet osaa toteuttaa kaapeloinnit häiriösuojausvaatimusten mukaisesti osaa asentaa ja kiinnittää johtimet ja kaapelit kaapelireitteihin suunnitelmien mukaan. osaa asentaa ja kytkeä sähkösuunnitelman mukaiset valaistuksen ohjaus- ja pistorasiakalusteet sekä asennuksiin liittyvät jako-, haaroitus- ja valaisinpistorasiat. osaa valita yleisimmät asennusjohtimet ja -kaapelit, sekä tietää niiden rakenteet, sallitut vetolujuudet, taivutussäteet sekä asennus- ja käyttölämpötilat. tuntee eri tyyppisten kokoonpanoteollisuuksien komponentit osaa tehdä tarvittavia lisäyksiä ja muutoksia kalustukseen ohjeiden mukaisesti sekä keskusasennuksiin liittyvät merkinnät. osaa asentaa sähkökeskukset erityyppisille asennusalustoille ja asennustiloihin, tehdä johdotukset keskuksiin kotelointiluokkaa heikentämättä ja mekaanisen suojauksen vaatimukset täyttäen ja kytkeä keskukseen liittyvät johtimet, johdot ja kaapelit. osaa käyttää asennuksissa käytettäviä työ- ja erikoistyökaluja oikein ja turvallisesti osaa tehdä kaapelien kuorinta-, päättämis- ja kytkentätyöt sekä kaapelien merkintätyöt. osaa suojata kaapelit huomioiden asennusympäristöstä aiheutuvat vaatimukset osaa ottaa huomioon asennustöitä tehdessään taloudellisuuden ja