AuransiltaTURKU. Telakka on osoittanut kilpailukykynsä. KOHTI VAALEJA: Eduskuntavaalit su Ennakkoäänestys kotimaassa ke ti 14.4.

Transkriptio

1 AuransiltaTURKU kevät 2015 Kuvaaja: Kristian Tervo Alexander Stubb: Suomi liikkelle - Turun vahvuus yrittämisessä s. 2 ja 6 Jan Vapaavuori Auransillan haastattelussa: Auransilta selvitti: Kokoomus, miksi eläkkeistä on leikattu? s. 5 Telakka on osoittanut kilpailukykynsä s. 4 Kokoomuksen ehdokkaat Varsinais-Suomessa s. 8 KOHTI VAALEJA: Eduskuntavaalit su Ennakkoäänestys kotimaassa ke ti 14.4.

2 2 Auransilta KOLUMNI ALEXANDER STUBB Suomi on saatava liikkeelle PÄÄKIRJOITUS Varsinais-Suomi - Suomen paras paikka elää ja yrittää Suomalaiset ovat aina olleet vahvimmillaan vaikeina aikoina. Tämä on ollut pienen, sitkeän ja edistyksellisen kansakuntamme valtti. Nykytilanne on vaikea. Jotenkin tuntuu, että Suomi menee kitkuttaen eteenpäin. Tässä on peiliinkatsomisen paikka myös meillä poliitikoilla. Suomi on saatava liikkeelle. Meillä ei ole varaa pysähtyä, lamaantua ja olla uudistumatta. Enkä nyt tarkoita vain kilpailukykyä. Meillä ei ole varaa siihen, että hyvinvointiyhteiskunnassa ei voida hyvin. Meillä poliitikoilla ei ole varaa sulkea silmiämme ja vain tehdä asioita kuten ennenkin on tehty, jos ne eivät toimi. Jotta Suomi saadaan liikkeelle, meidän on kyettävä uudistumaan turvallisesti. Eikä uudistamisen vastakohta ole se, että vanhassa olisi jotakin huonoa. Esimerkiksi koulujärjestelmämme on ollut aivan maailmanluokan kärkeä. Se on toiminut. Mutta samalla kilpailu kovenee maailmalla. Jotta pysymme vauhdissa, emme voi jäädä paikallemme. Pisatuloksemme ovat jo hiukan taantuneet. Nyt pitää päästä uudelleen kärkeen. Esimerkiksi koululuokat on pidettävä alueena, jossa uusi teknologia pääsee mukaan liitutaulun rinnalle. Usein tarve uudistumiselle lähtee jostakin suuremmasta murroksesta. Suomi on parhaillaan suurten muutosvoimien keskellä. Väestömme ikääntyy ja työntekijöiden määrä vähenee. Julkisten palveluiden tarve kasvaa ja niiden rahoituksessa on kestävyysvaje. Kilpailukykymme on heikentynyt ja elinkeinorakenteemme on murroksessa. Hyvinvointiamme ylläpidetään velaksi, niin taloudellisesti kuin ympäristönkin osalta. Digitalisaatio kumoaa vanhoja toimintamalleja. Uskon, että muutama konkreettinen keino auttaa. Ensinnäkin työ on muutoksessa kaikkein tärkeintä. Työ on asetettava etusijalle. Kokoomus lähtee rakentamaan seuraavaan neljää vuotta työn kautta. Työllä on tärkeä sisältömerkitys elämässä, mutta se pitää myös hyvinvointiyhteiskuntamme pyörimässä. Jos käteen jäisi veronalennusten kautta hiukan enemmän rahaa, se voisi kannustaa työntekoon. Tai jos yritykset voisivat palkata hiukan helpommin uusia työntekijöitä vaikka koulutussopimuksen kautta nuoria helpommin. Työ luo lisää työtä. Ja sitä kautta myös hyvinvointia. Jotta Suomi saadaan liikkeelle, tarvitsemme keinojen lisäksi myös uusia tapoja toimia. Tarvitsemme määrätietoisempaa poliittista päätöksentekoa, digitalisaation mahdollisuuksiin tarttumista sekä sääntelyn purkamista. Samalla hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus on laitettava kestävälle pohjalle. Normit eivät toimi toivotulla tavalla, kun kansalaiset ja yritykset kokevat normiähkyä jo entistenkin normien kuormittamina. Julkinen talous puolestaan ei voi enää elää niin, että kaikkia uusia ja toivottuja asioita hoidetaan perustamalla lisäämällä määrärahoja eri paikkaan. Tärkeät asiat ovat usein yksinkertaisia, niin tässäkin asiassa. Tosiasiassa muutos lähtee yksittäisistä ihmisistä. Se todella lähtee siitä, että saamme Suomen liikkeelle. Siksi meidän on saatava jokainen suomalainen liikkeelle synnyttämään muutosta sinne, missä muutos tehdään. Työpaikoilla, kouluissa, sairaaloissa, tehtaissa, järjestöissä, vanhainkodeissa. He tarvitsevat tilaa ja tuulensuojaa kehittää ja innovoida toimintaa eteenpäin. Tarvitsemme muutoksentekijöitä koko maahan. Eri puolueisiin, eri ryhmiin, eri ammatteihin. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu aikaisempien sukupolvien kovalla uurastuksella. Pidetään yhdessä huoli, että jätämme tämän maan paremmassa kunnossa jälkeemme kuin millaisena olemme sen hoitaaksemme saaneet. ALEXANDER STUBB KOKOOMUKSEN PUHEENJOHTAJA, PÄÄMINISTERI Varsinais-Suomen Kokoomus haluaa, että Varsinais- Suomi on maan vetovoimaisin paikka asua, elää, yrittää ja vierailla. Tämä edellyttää, että maakunnan kaikki osaaminen ja voimavarat ovat käytössä. Kaiken takana on talouskasvu. Kuntien ja valtion velkaantuminen on taitettava. Maakuntamme tarvitsee uusia työpaikkoja, joita voivat synnyttää ainoastaan yritykset eivät viranomaiset tai poliitikot. Auransilta Julkaisija: V-S Kansallismedia Oy Kustantaja: Kansalliskustannus Oy Toimituksen osoite: Uudenmaankatu 19 A, Turku Vastaava päätoimittaja: Suvi Uusitalo, suvi.uusitalo@kokoomus.fi Puhelin: Taitto: Mediasepät Oy Painopaikka: Hämeen Lehtipaino, Hämeenlinna Tarvitsemme toimia yrittämisen edellytysten parantamiseksi. Me Varsinais-Suomessa allekirjoitamme Kansallisen Kokoomuksen vaaliohjelman, jossa työ asetetaan etusijalle esimerkiksi yrittämisen esteitä poistamalla ja verotusta suitsimalla. Verrattuna pääkaupunkiseutuun Varsinais-Suomessa on jo nyt edullista asua ja elää. Välimatkat työssäkäyntialueillamme sujuvat entistä vikkelämmin, kun panostamme toimiviin kulkuyhteyksiin. Tunnin junan avulla asioiminen myös metropolialueen suuntaan helpottuisi. Varsinaissuomalaiset korkeakoulut ovat korkeatasoisia. Maakunnastamme löytyy paljon huippuosaamista. Se on valjastettava yhteiseksi hyväksi kaikella voimallaan. Täysin ainutlaatuinen saaristo, puhdas ruoka, huippuravintolat sekä kattava kulttuuritarjonta ja historia takaavat sen, että Varsinais- Suomi voi olla Suomen vetovoimaisin matkailukohde. Varsinaissuomalaisilla tulee olla mahdollisuus ostaa lähellä tuotettua puhdasta, turvallista ja kohtuuhintaista ruokaa. Maa- ja kalatalouden on oltava tuottajille kannattava elinkeino. Kaikki hyötyvät, kun varsinaissuomalaiset voivat kokonaisvaltaisesti hyvin. VARSINAIS-SUOMI Suomen paras paikka elää ja yrittää VARSINAIS-SUOMEN KOKOOMUKSEN MAAKUNNALLISET VAALITAVOITTEET Sosiaali- ja terveyspalveluissa yksilön on oltava toiminnan keskiössä, ei hallinnon. Aidon valinnanvapauden on toteuduttava. Tärkeintä on, että kansalaiset saavat hoitoa ja palvelua, kun he sitä tarvitsevat. Me Varsinais-Suomen Kokoomuksessa emme luettele ongelmia, vaan annamme ratkaisuja. Lue, mihin haluamme tulevalla vaalikaudella erityisesti kotimaakunnassamme panostaa. Varsinais-Suomella on kaikki potentiaali toimia uuden kasvun airuena tarvitaan vain pieni korjausliike. Tutustu maakunnallisiin vaalitavoitteisiimme viereisellä sivulla! To klo 18 Kokoomusklubi Paikka: Ravintola Teerenpelin yläkerta, Eerikinkatu 8 Turun Kansallisseuran yhdessä KTA:n kanssa järjestämässä tilaisuudessa keskustelun aiheena eläkepolitiikka. Aiheesta alustaa tohtori Olli Pusa. Paikalla myös varapuheenjohtaja Anne-Mari Virolainen. Tarjoilua. Tervetuloa!

3 3 VARSINAIS-SUOMEN KOKOOMUKSEN MAAKUNNALLISET VAALITAVOITTEET 1 MAAKUNTA Varsinais-suomen on tarjouduttava rohkeasti pilottialueeksi julkisten palveluiden sähköistämisessä ja muissa täysin uusissa tavoissa tuottaa palveluja. Liikenteen VäyLät on laitettava kuntoon. Kokonaisuuteen kuuluvat elinvoimainen lentokenttä sekä tunnin juna eli nopea junayhteys Turun ja Helsingin välillä. Seuraavan hallituksen tavoitteena on oltava, että Varsinais-Suomi kehittyy eurooppalaisen liikenteen ja logistiikan solmukohdaksi ja keskukseksi. Valtatie 8:n parannusta jatketaan ja myös valtatie 9:n parannus nostetaan toimenpidelistalle. Kulkuyhteyksiä saaristoon parannetaan toteuttamalla kiinteä Parainen-Nauvo-yhteys. 2 TYÖ JA TALOUSKASVU HaLuamme, että yrittäjyys on jokaiselle luonnollinen vaihtoehto työuraksi. Liiketoiminnan mahdollisuudet uuden teknologian yhdistämisessä palveluihin, meriklusteriin, biotalouteen, lääketeollisuuteen ja maatalouteen on tunnistettava. ylilyönneistä normien ja sääntelyn tulkinnassa on päästävä paikallisella tasolla eroon niin, ettei esimerkiksi elinkeinonharjoittajien toimintaa hankaloiteta turhaan. seniorikansalaisten kokemus ja työpanos vapaaehtois- ja kolmannen sektorin toiminnassa, kuten omaishoidossa, tulee tunnistaa ja tunnustaa. Seniorien arvo hiljaisen tiedon siirtäjinä työelämässä on hyödynnettävä. 3 SIVISTYS JA KOULUTUS yritysten, korkeakoulujen ja julkisen hallinnon tavoitteellista yhteistyötä uusien ajatusten levittämiseksi ja innovaatioiden luomiseksi on koordinoitava keskitetysti ja suunnitelmallisesti. Urapolkujen koulutuksesta työelämään on oltava sujuvia. aivovuoto pääkaupunkiseudulle on tukittava. Vastavalmistuneille Varsinais-Suomessa oppinsa saaneille nuorille on löydyttävä työpaikkoja. Tunnin juna yhdessä etätyön lisääntymisen kanssa mahdollistavat työskentelyn pääkaupunkiseudulla, mutta asumisen ja elämisen kotimaakunnassa. Laadukas perusopetus on turvattava. Varsinaissuomalaisten peruskoulujen ja lukioiden on oltava kärkijoukoissa digitalisaation ja uusien opetus- ja oppimisympäristöjen tuomisessa koulujen arkeen. 4 HYVINVOINTI LäHipaLVeLujen saatavuus on turvattava koko maakunnan alueella. Myös kotihoidon ja kotipalvelujen laatu on varmistettava. Erityispalvelut on hoidettava keskitetysti, jotta päällekkäisyyksistä päästään eroon. le on edesautettava. On rakennettava vahvaa brändiä ja kannustettava yrittäjiä vientihakuisuuteen. Elintarvike- ja ruuantuotannosta on saatava Suomen ruoka-aittaan Varsinais-Suomeen yksi kasvun moottoreista, joka tukee myös matkailualaa. MAINOKSEN MAKSAA V-S KOKOOMUS VarsinaissuomaLaisten valinnanvapautta on lisättävä palveluseteleiden nykyistä laajemmalla käytöllä. On varmistettava, että asiakkaan valinnanvapautta koskeva lainsäädäntö valmistellaan ensi vaalikaudella. parhaat käytännöt sekä uudet toimintatavat on otettava sosiaali- ja terveyspalveluissa Varsinais-Suomessa ennakkoluulottomasti käyttöön. ennaltaehkäisyyn on panostettava hyvinvointisektorilla sekä koulutuksessa. Jotta vältytään päällekkäisyyksiltä, yhteistyö kaikkien alan toimijoiden, kuten varhaiskasvatuksen ja opetus- ja nuorisotoimen kesken on turvattava. kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksistä on huolehdittava ja niiden yhteistyötä kuntien kanssa on tehostettava. Varsinais-suomeen on perustettava yliopiston, TYKS:in ja alan huipputoimijoiden kanssa yhteistyössä toimiva valtakunnallinen lääkekehityskeskus. 5 MAATALOUS JA YMPÄRISTÖ maa- ja kalatalouden sekä muun ruuantuotannon on oltava yrittäjille kannattavaa. Tilojen elinvoimaisuudesta on pidettävä huolta. Elinvoimaisuus taataan vahvalla maakunnallisella edunvalvonnalla. Laadukkaan ja korkeatasoisen kotimaisen ruuan vientiä ulkomail- maakunnan koulutustarjonnan on tuettava elintarviketoimialaa nykyistä kattavammin. Korkeakoulujen tutkimustoimintaa on suunnattava tukemaan erityisesti biotaloutta. Varsinais-suomesta tulee tehdä ravinneneutraali maakunta. On tuettava siirtymistä kokonaan niin kutsuttuun suljettuun kiertoon, jossa kaikki ravinteet, kuten fosfori, otetaan talteen eikä niitä päästetä valumaan Itämereen ja muihin vesistöihin. : Mainio tuotto. Ja vain asiakasomistajile. Olemme tehneet sinua varten uuden tuotteen, Tuotto-osuuden. Tavoittelemme sile tänä vuonna 3,25 % tuottoa*. Sijoitat suoraan omistamasi Osuuspankin pääomaan. Tuotto-osuuden korko ja sen maksaminen rippuvat aina pankin toiminnan t ulokselisuudest a. Kysy lisää omasta Osuuspankistasi tai vieraile osoitteessa op.fi /t u ot t o-osu. u s *Tuottotavoite voi muuttua vuosittain ja tuotto-osuuksien takaisinmaksamiseen sisältyy tiettyjä ehtoja. Tutustu merkint ä esit t eeseen. Yhdessä hyvä t ulee.

4 4 Auransilta Kuvaaja: Kristian Tervo Jan Vapaavuori oli haluttua keskusteluseuraa Thaliantorilla Turussa 18. maaliskuuta. Päivänpolitiikan jättävä Jan Vapaavuori Auransillan haastattelussa Mitä vaikeampia aikoja eletään, sitä enemmän tarvitaan kokoomusta Jan Vapaavuori ei halua laivanrakentajapatsasta Turun torille. Suvi Uusitalo Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori istuu turkulaisen hotellin pöydässä. Hän on toistaiseksi viimeistä kertaa ministerivierailulla Varsinais-Suomessa. Olen aina täällä hyvällä mielellä. Varsinais-Suomi on vireä ja positiivinen paikka, Vapaavuori sanoo. Hän on tänään vieraillut halikkolaisessa Ellego Powertec -yrityksessä, seuraavaksi suuntana on yleisötilaisuus ja paikallisen toinen yritysvierailu. Iltapäivällä on ohjelmassa luento Suomen talouden haasteista Turun yliopistolla. Telakka porskuttaa Vapaavuorta on viime aikoina kiitelty Varsinais-Suomessa erityisesti telakkaratkaisusta. Sekä maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo että eduskuntaryhmän puheenjohtaja Arto Satonen ovat yleisötilaisuuksissa heitelleet pilke silmäkulmassa ilmoille ajatusta Vapaavuorelle omistetusta laivanrakentajapatsaasta Turun torin nurkalle. Olen hyvin otettu ja iloinen siitä, että välillä politiikassa myös kiitellään. Joku raja on kuitenkin liioittelullakin, Vapaavuori toteaa lakonisesti. Hän itse kiittelee Varsinais- Suomen liiton telakkatyöryhmän toimintaa sekä sitä vetänyttä Orpoa. Ryhmän toiminta oli hyvää alueellista edunvalvontaa, koska se oli järjestäytynyttä ja aktiivista. Työryhmän työ ei missään vaiheessa mennyt räyhäämisen puolelle, vaan se oli asiallista, rakentavaa ja yhteistyötä hakevaa. Vapaavuori uskoo telakan toiminnan olevan turvattua lähivuosien tähtäimellä. Jämähtää ei silti saa. Telakka on saanut uusia tilauksia ja osoittanut selvästi kilpailukykynsä. Samaan hengenvetoon pitää kuitenkin sanoa, että kyseessä on erittäin kilpailu ja raaka globaali ala. On selvää, että telakan pitää pystyä myös kehittämään omaa tuotantoaan. Tämä edellyttää Vapaavuoren mukaan omistajalta investointeja ja kehittämistä, sekä sidosryhmiltä ja työntekijöiltä oikeaa asennetta. Ei voida kuvitella, että tämä oli tässä nyt. Koko ajan tarvitsee mennä eteenpäin. Vapaavuoren Turun vierailun iltana uutisoitiin, että telakan ostanut saksalainen perheyhtiö Meyer aikoo investoida Turun telakkaan tänä vuonna kymmenen miljoonaa euroa. Maaliskuun lopulla brittiläinen Carnivalvarustamo kertoi tilaavansa Meyer Werftiltä neljä risteilyalusta. Niistä kaksi on määrä rakentaa Turussa. Vahvuuksia löytyy Vapaavuoren mukaan Varsinais-Suomessa on telakan lisäksi monia muita vahvuuksia. Uskon alueen vahvaan bio- ja lääketieteen osaamiseen. Aina pitäisi hakea aloja, joissa ollaan nyt jo maailman huippua tai lähellä sitä. Sen ympärille on helpompi rakentaa, Vapaavuori sanoo. Hänen mukaansa maakunnan yhteinen edunvalvontaponnistus, niin kutsuttu tunnin juna, on pitkän tähtäimen hankkeena järkevä. Logistiikka on kilpailukyvyn kannalta tärkeä asia. Mitä sujuvampi ja nopeampi yhteys rannikkomme kahden ison kaupungin välillä on, sitä enemmän kaikki hyötyvät. Se on Turun, Helsingin ja kansantalouden etu. Hanke on erittäin järkevä tavoite, mutta siihen, millä aikataululla se on realismia, en osaa ottaa kantaa. Pattitilanne taustalla Vapaavuori sanoo uskovansa kokoomuslaiseen vaalityöhön ja -tulokseen. Uskon siihen, että kun porukkamme uskoo itseensä ja tekee hyvää kenttätyötä, eikä tee hölmöyksiä loppuviikoilla, niin kaikki on mahdollista. Sekä Kataisen että Stubbin hallituksissa istunut Vapaavuori muistuttaa sisäpoliittisen asetelman olleen poikkeuksellinen. Hallitustaival SDP:n kanssa ei ole ollut helpoimmasta päästä. Pitää muistaa se hyvin hankala pattitilanne, johon viime vaalien jälkeen ajauduttiin. Jytky tavallaan lamaannutti koko suomalaisen järjestelmän, ja ajauduttiin hallitusratkaisuun, jota oikeastaan kukaan ei halunnut, Vapaavuori toteaa. Olemme kinanneet demarien kanssa enemmän tai vähemmän oikeastaan koko vaalikauden kaikista isoista keskeisistä asioista, hän lisää. Myös ulkoiset olosuhteet ovat finanssi- ja myöhemmin Ukrainan kriisin jälkeen olleet poikkeuksellisen vaikeita. Vapaavuori on vakuuttunut siitä, että vaikeita aikoina tarvitaan juuri kokoomusta. Kyllä se vain on kuitenkin näin, että mitä vaikeampia aikoja eletään, sitä enemmän tarvitaan Kokoomusta. Hyvä setti Hän uskoo Varsinais-Suomen ehdokasjoukkoon. Kun listalla ovat kaikki istuvat kansanedustajat ja useita muita tunnettuja nimiä, ja vielä monipuolinen hyvä setti, ei voi olla muuta kuin iloinen. Nopea tutustuminen Varsinais-Suomen Kokoomuksen maakunnallisiin vaalitavoitteisiin vakuuttaa niin ikään. Normien purku kuuluu Kokoomuksen tavoitteisiin myös valtakunnallisesti. Minusta on älyttömän hienoa, että myös paikallinen kokoomus on ottanut sen tavoitteekseen, Vapaavuori sanoo. Elinkeinoministerinä hän on pitänyt esillä matkailun merkitystä Suomen taloudelle. Tiedämme, että Turun saaristo on maailman hienoimpia saaristoja. Mutta se, että se onnistutaan tuotteistamaan ja kaupallistamaan olennaisesti nykyistä paremmalla tavalla se ei ole ihan yksinkertaista ja vaatii myös maakunnan sisäistä voimien kokoamista ja vähän rohkeutta ja uskallusta investoida. Näkee sitten Vapaavuori on lähdössä syksyllä Euroopan investointipankin varapääjohtajaksi. Pesti on nelivuotinen. Tuleeko päivänpolitiikkaa ikävä? Varmasti tulee ikävä ja varmasti tulee vieroitusoireita sekä tätä kiehtovaa poliittista elämää, että tietenkin niitä satoja ihmisiä kohtaan, joihin olen tutustunut. Mutta Luxemburg ei ole missään Keski-Amerikan viidakossa, ja neljä vuotta on kuitenkin lyhyt aika. Onko paluu politiikan pariin mahdollinen? Sen näkee sitten aikanaan ei näitä kannata etukäteen miettiä, Vapaavuori toteaa.

5 Yksi vaalitorien kuumin kysymys liittyy eläkkeisiin. Auransilta kysyi kokoomukselta: Miten eläkeläinen pärjää, kun kaikesta aina leikataan? Kokoomus on valmis tekemään työeläkkeisiin täysimääräiset indeksikorotukset. Henriikka Pulli Koska työtä tekevien määrä vähenee suhteessa niihin, jotka eivät ole työelämässä, emme voi loputtomasti elää tulevaisuuden piikkiin. Joudumme tasapainottamaan veronkorotuksilla ja säästöillä. Yritämme tehdä ne siten, että ne kohdistetaan kaikkiin väestöryhmiin. Kun elämme yli varojemme ja otamme velkaa, elämme lastemme ja lastenlastemme kustannuksella. Nyt julkiset menot laskevat toista vuotta putkeen ensimmäistä kertaa sitten Paavo Lipposen ensimmäisen hallituksen. Tämä on valtava suunnanmuutos. Lähtökohdista huolimatta säästöt ja veronkorotukset tuntuvat. Joudumme kuitenkin valtion velkaantumiskierteen torjumiseksi tekemään kipeitä päätöksiä. Nykyinen hallitus on tehnyt päätöksiä jo noin 6,4 miljardin euron menoleikkauksista ja veronkorotuksista. Hallituksessa yksikään puolue ei voi sanella politiikan sisältöjä. Kokoomus on kuitenkin pääministeripuolueena kantanut huolta siitä, että valtion velkaantumista laitetaan kuriin. Hallitus päätti osana kehyspäätöstä , että työeläke- ja kansaneläkeindekseihin tehdään vain 0,4 prosentin korotus vuoden 2015 alusta. Indeksitarkistuksen johdosta työeläkkeet, kansaneläkkeet sekä muut näihin indekseihin sidotut etuudet nousivat 0,4 prosenttia. Eläkkeet nousivat päätöksen myötä saman verran kuin palkat. Esimerkiksi pienituloisten eläkkeet ovat kuitenkin nousseet (leikatun) indeksikorotuksen verran 0,4 prosenttia ja pienituloisten eläkkeiden verotusta on kevennetty eli pienet eläkkeet eivät siis ole laskeneet. Lisäksi indeksileikkauksen vaikutuksia kompensoidaan hieman pienituloisille eläkeläisille. Tämä tehdään korottamalla eläketulovähennystä. Vähennystä korotetaan 70 miljoonalla eurolla. Kun rahaa ei ole paljon, haluaa Kokoomus ennen kaikkea painottaa, että olemme tehneet paljon töitä sen eteen, että eläkeläiset voisivat saada laadukkaita palveluita. Vanhuspalvelulaki tuli voimaan heinäkuussa Suurinta osaa pykälistä alettiin soveltaa heti lain tultua voimaan, osaa vuoden 2014 alusta ja loppuja tämän vuoden alusta alkaen. Esimerkiksi vuonna 2015 vanhuspalvelulain toimeenpanoon kohdistetaan 82 miljoonaa euroa. THL arvioi marraskuussa vanhuspalvelulain toteutumista toteamalla, että muun muassa iäkkäiden palvelut ovat parantuneet vanhuspalvelulain myötä, ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköt ja palvelujen järjestäjät ovat lyhyessä ajassa kehittäneet toimintaa vanhuspalvelulain mukaisesti ja vaaditut henkilöstömitoitukset toteutuvat aiempaa paremmin ja kotihoitoa suositaan yhä enemmän. Ensi vaalikaudella Kokoomuksen mielestä tulonsiirrot eivät voi nousta nopeammin kuin palkat. Koska palkankorotusvaraa ei Suomen kilpailukyvyn ylläpitämiseksi juuri ole, on myös indeksisidonnaiset tulonsiirtojen korotukset asetettava palkkaratkaisun tasolle. Tämä ei kuitenkaan koske työeläkkeitä, eli niihin Kokoomus on valmis tekemään täysimääräiset indeksikorotukset. Pitkästä työurasta on palkittava. Harhapoluilta faktan ääreen Vaalituloksen ennustaminen gallupien perusteella näyttää olevan suosittua. Spekulaatiot luovat urheilukilpailun tuntua, ja yksittäiset ehdokkaat saavat kertoimia kuin ravihevoset konsanaan. Kannatusmittausten antamien prosenttilukujen muuttaminen vaalipiirikohtaisiksi paikkamääriksi saattaa kuitenkin johtaa harhapoluille. Näissä tulkinnoissa jää usein huomiotta äänestysalueiden erityispiirteet. Suomessa eri alueiden välillä on suuria eroja, minkä tietää jokainen Lapissa käynyt turkulainen. Jaottelu kaupunkimaiseen ja maaseutumaiseen ympäristöön ja elämäntapaan on Suomessa relevanttia yhä 2000-luvulla. Tämä vaikuttaa myös äänestyspäätökseen. 5 Vaalituloksista voidaan nähdä, mitkä Suomen alueista ovat millekin puolueelle erityisen vahvaa seutua. Niin eduskuntavaaleissa 2011, kuntavaaleissa 2012 kuin eurovaaleissa 2014 Kokoomus on ollut Varsinais-Suomessa suurin puolue kannatusosuus on ollut reilusti yli valtakunnallisen tason. Turussa Kokoomuksen kannatus oli näissä neljän vuoden sisällä käydyissä vaaleissa joka kerta vähintään jopa 3,3 prosenttiyksikköä korkeampi kuin valtakunnallinen tulos. Kokoomuksen vaalitulos ei tietenkään ole kiveen hakattu sen perusteella, että puolue on ollut Varsinais-Suomessa vahva jo vuosikymmeniä. Voi kuitenkin valita, ammentaako toivoa gallupeista ja niistä tehtyjä suurpiirteisistä päätelmistä, vai antaako enemmän painoarvoa sille, mikä aiemmissa vaaleissa on ollut Kokoomuksen tosiasiallinen tulos Turussa ja ympäristökunnissa. VTM, TOHTORIKOULUTETTAVA SINI RUOHONEN KIRJOITTAJA TOIMII KOKOOMUKSEN TURUN ALUEJÄRJESTÖN VARAPUHEENJOHTAJANA ENEMMÄN MAKUJA ELÄMÄÄSI. Omistajan käyntikortti

6 6 Auransilta Alexander Stubb vieraili Turussa Suvi Uusitalo Kokoomuksen puheenjohtaja, pääministeri Alexander Stubb vieraili Varsinais-Suomen kiertueellaan Turussa 1. huhtikuuta. Kävelykadun vaalimökillä oli sateesta huolimatta tungosta. Stubb kiitteli vaalikadun lavalla kokoomuksen varsinaissuomalaista ehdokasjoukkoa. Hän totesi olevansa varma, että puolue menestyy sekä valtakunnallisesti, että Varsinais-Suomessa, joka on kokoomukselle perinteisesti vahva maakunta. - Jos koko Suomi olisi kuin Varsinais-Suomi, kokoomus dominoisi tätä maata, Stubb letkautti. Hän sanoi Kokoomuksen strategisen vaaliohjelman sekä kymmenen kohdan työlistan tarjoavat äänestäjälle puolueista konkreettisimman paketin äänestyspäätöksen tueksi. - Työllisyyttä on lisättävä. Olemme esittäneet Kokoomuksen työlistan, joukon uudistuksia, joilla työn tekeminen ja työn teettäminen teh- Kuvaaja: Kristian Tervo dään helpommaksi, Stubb muistutti. Hän tsemppasi kokoomuslaisia muistuttamalla, että gallupeissa lähes puolet äänestäjistä empii yhä valintaansa. Vaalit voitetaan jalkatyöllä, ahkerasti itsekin kiertävä Stubb totesi. Stubbin vierailupäiväksi sattui aprillipäivä, mutta kepposten kohteeksi pääministeri ei joutunut.sen sijaan hän vietti myös syntymäpäiväänsä, mikä takasikin lukuisat onnittelulaulut. Turun kävelykadulla raikui eduskuntavaaliehdokaskuoron johdolla "Paljon onnea vaan". Stubb puolestaan onnitteli samalla turkulaisia TPS:n A-junioreiden Suomen mestaruudesta. Jääkiekkomenestyksen ohella Stubb kehui Turun vahvuuksiksi monipuolista yrityskenttää sekä telakan hiljattain saamia uusia tilauksia. Hän kertoi vierailevansa kaupungissa mielellään. Kesän jokavuotiseksi kohokohdaksi Stubb mainitsi heinäkuisen Ruisrockin. Pääministeri Alexander Stubb sai onnittelulaulun Anne-Mari Virolaiselta, Ville Valkoselta, Sanna Vauranojalta, Annika Viitaselta, Tarja Mäki-Punto-Ristaselta ja Juhani Nummentalolta. Laulukuoroa johti kuoromies Pekka Saarela. Lavalla myös Turun Kokoomuksen puheenjohtaja Joonas Suominen. Kuvaaja: Kristian Tervo Kuvaaja: Timo Malkaniemi Pääministerille maistui Kokoomus-kojulla tarjoilu eväs. Makkaran pääministerille tarjoili Anneli Wellroos. Timo J. Laihinen ja Marianne Hurme mukana menossa. Pääministerin vierailu 1. huhtikuuta veti paljon väkeä Turun kävelykadulle. Kuvaaja: Timo Malkaniemi Alexander Stubb kuvasi vaalimökin esitteet ja iloiset leidit Tuire Rumpusen, Riikka Korvenalan, Raili Madekiven ja Anne Suomisen. Kuvaaja: Timo Malkaniemi Johanna Farin ja Olli Salomaa pääsivät pääministerin sateenvarjon alle.

7 7 Nyt on aika satsata itseensä ja aloittaa säästäminen. Maksuttomassa Oman Talouden Tuokiossa tavoitteesi alkavat muuttua todeksi. Varaa oma aikasi osoitteessa SUOMALAISTA CLEANTECH OSAAMISTA TEOLLISUUS- JA YHDYSKUNTARATKAISUT, JÄTEVESILIITTYMÄT SEKÄ VEDENKIERRÄTYSJÄRJESTELMÄT LIEDON SÄÄSTÖPANKKI / p * / Kaarina Lieto Loimaa Naantali Paimio Raisio Turku * Puhelu 8,35 snt/puh. + 6 snt/min., matkapuhelimesta 8,35 snt/puh. + 17,17 snt/min.

8 8 Auransilta Suomella on kolme tietä. Mennään KOKOOMUS ASETTAA TYÖN ETUSIJALLE. LAITETAAN SUOMI YHDESSÄ LIIKKEELLE. KOKOOMUKSEN EHDOKKAAT VARSINAIS-SUOMESSA Puoluesihteeri, KTM, sairaanhoitaja, Turku 25 OSSI NIKULA Toimitusjohtaja, yrittäjä, Uusikaupunki 20 JUHA HAAPAKOSKI 21 PERTTI HEMMILÄ 22 ILKKA KANERVA 23 LAURI KATTELUS 24 TARJA MÄKI-PUNTO-RISTANEN 26 JUHANI NUMMENTALO 27 PETTERI ORPO 28 SAARA-SOFIA SIRÉN 29 VILLE VALKONEN 30 SANNA VAURANOJA 31 ANNIKA VIITANEN 32 ANNE-MARI VIROLAINEN 33 LOLA WALLINKOSKI Yrittäjä, journalisti, Naantali Kansanedustaja, yrittäjä, maanviljelijä, poliisi, Salo Maa- ja metsätalousministeri,vtm, Turku Mielenterveyshoitaja, ylioppilas, Salo Kansanedustaja,VTM, Turku Yrittäjä, ekonomi, Turku Kaupunginhallituksen pj, aineenopettaja, Salo Maksaja:Varsinais-Suomen Kokoomus 19 MINNA ARVE Juridinen avustaja, oik. yo, Turku Talouspoliittinen sihteeri, KTK, Paimio Kansanedustaja, KTM, Lieto Järjestösihteeri, kaupunginvaltuuston pj, Loimaa Yrittäjä, DI, Kaarina Yrittäjä, juontaja, Turku