Sisällysluettelo: Puhispulinat 3. Viva Business Intelligence 4. Vesi tulevaisuuden Nokiana 5. Finnkino 6. Kevään RIG-illat 7

Transkriptio

1 Newsletter 2/2003

2 Sisällysluettelo: Puhispulinat 3 Viva Business Intelligence 4 Vesi tulevaisuuden Nokiana 5 Finnkino 6 Kevään RIG-illat 7 REC - Remburssi Entrepreneurship Club 8 FIF-terveisiä Linköpingistä 9 Fresseä ja yön pimeitä tunteja, Stratos-kertomus 11 Muuta mukavaa tapahtunutta 14 Tulevia tapahtumia 15 Yhteystietoja 16 Julkaisija Remburssi - Kansainvälisen liiketoiminnan yhdistys ry Päätoimittaja Antti Ilvesmäki ja Anna Kumpulainen info@remburssi.org 2 Remburssi Newsletter 2/2003

3 Puhispulinat Hyvää alkavaa syksyä nykyiset ja tulevat Remburssilaiset, Kesä on parhaimmillaan tätä kirjoitettaessa, mutta on aika kääntää katse jo syksyn tapahtumiin. Newsletterin ilmestyessä on kesä vietetty, ultimatet pelattu Kauppakorkeakoulun Actin kanssa ja syksyn opinnot edessä, kuten myös Rempan loppuvuoden ohjelma. Luvassa on alumniilta lukukauden alussa, infosauna uusille tulokkaille sekä pari RIG-iltaa, SOS-tapahtumaa, muutama yritysvierailu, uuden toimitilamme tuparit sekä perinteiset pikkujoulut Innopolissa. Kevättään suunniteleville on Stratos haku loppusyksystä edessä. Stratos 2003 päättyi toukokuussa vietettyyn matkaan Barcelonassa, josta tuonnempana lehdessä. Remburssi Investment Group on saamassa uutta potkua sijoittajakilpailusta RIGläisten kesken. Kilpailusta enemmän ensimmäisessä RIGillassa Remburssin kansainvälinen luonne vaati veronsa tänäkin vuonna. Lähes poikkeuksetta Remburssin hallitus saa pienen kasvojen kohotuksen kesällä hallituksenjäsenten lähtiessä opiskelijavaihtoon ulkomaille. Tällä kertaa tiedotusvastaava Antti Ilvesmäki lähtee haistelemaan uusia tuulia Singaporeen ja ulkosuhdevastaavamme suuntaa Ruotsiin loppusyksystä. Remburssin kesäpiknikin yhteydessä pidetyssä ylimääräisessä yhdistyksen kokouksessa loppuvuoden tiedotusvastaavaksi valittiin Anna Kumpulainen, joka toimi Remburssin hallituksessa jo kaudella Remburssin evakko päättyy vihdoin lokakuun lopussa, kun saamme uuden toimiston TUAS-talosta. Pakkomuutto kesällä 2002 päärakennukselta väliaikaisiin tiloihin ei ole toivottavasti näkynyt jäsenistöllemme, mutta on hieman hankaloittanut Remburssin hallituksen ja eri projektien arkipäivää. Huoneemme ei tule olemaan Otaniemen keskipisteessä, mutta poikkea toki viimeistään ensimmäisten luentojen alettua uudessa rakennuksessa tai ottamalla varaslähtöä tupaantuliaisissamme loka-marraskuun vaihteessa. Remburssin jokavuotinen haaste on uusien Remburssilaisten aktivoiminen. Suurin osa remppa-aktiiveista, ovat kolmannesta ännänteen vuosikurssia, joita kohderyhmänä on vaikeampi tavoittaa. Markkinoinnin peruslähtökohtana Otaniemessähän ovat Otasuunnistus ja kampusrieha, jotka ovat suunnattu niemen uusille tulokkaille. Remppakin on varsinkin kampusriehassa ollut systemaattisesti läsnä. Kuitenkin tulokset näkyvät vuoden tai kahden päästä, mikä vaatii tiimiltämme motivaatiota panostaa tulevaisuuteen. Koitamme tänä vuonna saada jälleen ständin pääaulassa, joka takaa parhaimman näkyvyyden. Nähdään siellä. Sampo Korppi-Tommola Remburssi Newsletter 2/2003 3

4 Viva Business Intelligence Mitä on Business Intelligence? Remburssi Students of Strategy -kerhon vuoden ensimmäisen ekskursion aiheena oli Business Intelligence ja kohteena suomalainen Viva Business Intelligence ( Pohtiessamme ekskursion aihetta päätimme lähestyä tällä kertaa strategisia kysymyksiä tiedonhankinnan näkökulmasta. Kaikki strateginen ja taktinen päätöksenteko kuitenkin perustuu tiedustelutietoon maastosta tai liiketoimintaympäristöstä. Parempi tieto maastosta ja vastapuolen liikkeistä antaa mahdollisuuden ennakoida tapahtumia ja sitä kautta saavuttaa menestystä, vaikka muut resurssit olisivatkin pienemmät kuin kilpailijoilla. Ekskursiota järjestäessä pohdimme, mikä mahtaisi olla Vivan näkemys viime aikoina jonkin verran myös lehdistössä esillä olleesta bisnesstrategian tiedustelusta. Mahtaisiko se olla sotilaspuolelta tuttua tiedustelutoimintaa, valtioiden välistä salaisten agenttiverkkojen mobilisointia, tietojärjestelmä, vai kuinka yritykset tällä hetkellä muuten hankkivat tietoa strategisen päätöksenteon perustaksi. Vivan vanhan Remburssi-aktiivin Heikki Lummaan kanssa keskustellessa ilmeni BI:n olevan jatkuva ja systemaattinen prosessi. Sen tavoitteena on tuottaa ja välittää tietämystä (intelligence) yrityksen markkina- ja kilpailuympäristöstä. Lisää kuulisimme tästä itse ekskursiolla. Keskiviikoksi 2.4. Vivan tiloihin Annankadulle ilmestyi kaikki parikymmentä ilmoittautunutta ja alkupalojen jälkeen päästiin pian asiaan. Illan isäntä Heikki Lummaa esitteli nopeasti kasvavan Vivan toimintaa, jonka jälkeen hänen Solutions Manager -kollegansa Irmeli Hirvensalo esitteli tarkemmin alan käsitteistöä. Yksi Vivan perustajista, teknologiasta vastaava Pekka Korpi esitteli tämän jälkeen Vivan kansainvalisiä yhteistyökuvioita Global Intelligence Alliancen puitteissa yhdessä ruotsalaisen Docere Intelligencen ja kanadalaisen Mc3 Intel:n kanssa (GIA Vaikka BI onkin nuori ala, sielläkin tarvitaan yhteistoimintaa, ja on hienoa nähdä, että tällä kertaa suomalaiset ovat vetovuorossa. Yleisö esitti innokkaasti kysymyksiä, joiden jälkeen intiimi tunnelma vaati taukoja mm. neuvotteluhuoneen ikkunan avaamista ja tarjoilujen nauttimista varten. Lopuksi pääsimme näkemään myös Vivan tarjoamaa alustaratkaisua BI-prosessin helpottamiseksi. Yksi tärkeä osa BI:tä on myös valtavan tietotulvan hallitseminen ja yrityksen omaan liiketoiminta-alueeseen liittyvien asioiden suodattaminen muusta turhasta tiedosta. Nykypäivänä etenkin kiireisille päättäjille on tärkeää, että heidän saamansa tieto on oleellista. Muussa tapauksessa johtajien kaikki aika menee valtavassa tietomassassa kahlaamiseen. Kaiken kaikkiaan Vivan ihmiset osasivat hyvin kertoa sen, mitä strategisesti olimme tulleet hakemaan. Myös työpaikkana Viva ja BI vaikuttivat varsin mielenkiintoisilta ja vauhdikkailta, toisin sanoen alana, jolla tapahtuu paljon. Nyt vain sitten rakentamaan omia tiedusteluprosesseja! Antti Hätinen SoS -vastaava 4 Remburssi Newsletter 2/2003

5 Vesi tulevaisuuden Nokiana Helsingin Vesi Aprillipäivänä OK 20 pienellä puolen viettämämme illan aiheena oli veteen liittyvä liiketoiminta, ja Suomen mahdollisuudet luoda vedestä menestyvä vientituote. Puhujana oli Helsingin veden (HV) asiakaspalvelupäällikkö Anatoli Korelin. Pääkaupunkiseutuhan ottaa vetensä Päijänteestä Päijännetunnelia pitkin. HV:llä on lupa ottaa vettä 13 kuutiota/s. Tällä hetkellä pääkaupunkiseudun veden käyttö on noin 3 kuutiota/s joten varaa on. Vertailukohdaksi: voimaloiden patoaman Kymijoen virtaama on 250 m2/s. Anatolin mukaan Helsingissä on erittäin hyvälaatuinen vesi. Päijänteen korkealaatuinen raakavesi otetaan 22 metrin syvyydessä olevasta putkestaan ja puhdistuslaitoskin on juuri uusittu. Vesi on kuulemma puolueettomissa sokkotesteissä useasti päihittänyt kalliit merkkivedet. Kraanoistamme mahdollisesti tuleva ruskea vesi johtuu ruostuneista kotitalousputkistoista. Helsingin veden aikeilla viedä laadukasta vettänsä arabimaihin taustalla on varsin mielenkiintoinen tarina. Yritykseen soitettiin eräänä päivänä ja kysyttiin olisiko heidän mahdollista toimittaa Arabiemiraatteihin ihan joku järjetön määrä, joka oli reilusti yli pääkaupunkiseudun kulutuksen. Tästä tietysti kieltäydyttiin. Kuitenkin muutaman viikon kuluttua Anatoli sai lukea lehdistä, että HV on aikeissa kuljettaa vettänsä Emiraatteihin. No, kun sitten iso toimittajalauma alkoi kyselemään, mitkä ovat tarkemmat HV:n speksit aiheeseen liittyen, oli kyseistä mahdollisuutta oikeasti pakko alkaa kartoittamaan. Kyseessä olikin isompi homma kuin ennalta saattaisi arvata, sillä maailmalla veden vientiä on harrastanut ainoastaan Uusi-Seelanti. Vaihtoehdoiksi muodostui viedä vettä joko pullotettuna tai sellaisenaan tankkerilla. Pulloratkaisun hyviä puolia ovat pieni aloitusinvestointi ja bisneksen liikkeelle lähdön helppous. HV onkin päättänyt alkaa viemään vettänsä pulloissa, ja muutama testikontti oli esitystä pidettäessä jo lähdössä matkalle Arabiemiraatteihin. Ongelmaksi saattaa ilmaantua se, että etelän kuumuus jotenkin pilaisi veden. Pullovedelle on kysyntää myös Venäjällä, pääasiassa Pietarissa, jossa kraanavettä ei ole todellakaan fiksua juoda. HV aikoo asemoida pullovetensä näillä näkymin keskiluokan suosimaksi laadukkaaksi pöytävedeksi, jota saa hieman halvemmalla kuin kalliita merkkivesiä. Tankkerilla vieminen sisältää useita lisäongelmia. Ensinnäkään Suomen satamiin ei ole rakennettu tarpeeksi suuria vesijohtoja. Lisäksi ainut suurille tankkereille sopiva satama on Fortumin hallussa; Illan teemasta huolimatta yleisö nautti muutakin kuin kraanavettä. Remburssi Newsletter 2/2003 5

6 Vuosaareenkaan ei tule mahtumaan oikein isoja aluksia. Yksi ongelma on kalliit kanavamaksut - jos ei satu olemaan hyvä kaveri arabien kanssa. Onneksi vettä saa sentään kuljettaa vanhoilla yksipohjaisilla tankkereilla, sillä veden pääsy mereen ei näillä näkymin ole aiheuttamassa suuria ympäristökatastrofeja. Tietysti on otettava huomioon myös tuodun veden imago. Mitenköhän ihmisille maistuu vesi, joka on tuotu öljytankkerilla? Suurimmat rajoitukset maailmanvalloitukselle asettaa rahoitus. Tankkerien hankinta, vesijohtojen vetäminen satamaan ja lisäpuhdistuskapasiteetin hankkiminen ovat isoja investointeja, joihin HV:llä ei välttämättä ole varaa. Arabeille kyseessä on tietysti pikkuraha, mutta Anatolin mukaan bisneksenteossa heidän kanssaan on oltava tarkkoja. Arabit haluaisivat tehdä sopimuksista pitkiä, noin 20 vuotisia kiinteillä hinnoilla. Haluammeko todellakin antaa muille näin paljon valtaa luonnonvaroistamme. Lisäksi arabeilla on tapana pelata omien pelisääntöjensä mukaan, jossa pyhien kirjojen tulkinnat saattavat tuottaa ikäviä pikku yllätyksiä bisneksiin. HV on päättänyt aloittaa aluksi pulloveden myymisen, josta se mahdollisesti jatkaa isompien määrien Finnkino viemiseen tankkerilla joskus hamassa tulevaisuudessa. Tankkeribisneksessä HV:n rooli olisi ainoastaan raakaveden jakaminen. Puhdistuksen paikan päällä ja loppuasiakkaille kauppaamisen saa hoitaa joku muu. Käytännön järjestelyissä tulee olemaan monia haasteita jo HV:n julkisyritys-statuksen vuoksi. Muita laajennuksia liiketoimintaansa HV aikoo yrittää löytää suositusta vesiautomaattikonseptista. Anatoli kertoi, että he aikovat liittää omat suodattimilla varustetut pömpelinsä suoraan vesijohtoverkkoon. Näin säästetään huomattavia summia vesipöniköiden roudauksessa. Tietysti herää kysymys, että miksi vettä ylipäätänsä pitää täällä Suomessakin saada automaateista suuren maailman tapaan, jos kraanavesi on kerta ihan yhtä hyvää? Ehkäpä päällimmäisenä esittelystä jäi mieleen, se että tätä meidän hyvälaatuista vettä pitäisi alkaa arvostamaan ja myös juomaan enemmän. Emme ehkäpä tee niin, koska kukaan ei markkinoi sitä. No nyt markkinoi: Juo kraanavettä vanhassa vara parempi. Anssi Balk Remburssi ja Acti tutustuivat Suomen suurimman elokuvateatteriketjun toimintaan Remburssi suuntasi 16.4 ekskursiolle Finnkinolle seuranaan Kauppakorkeakoulun markkinoinnin, kansainvälisen liiketoiminnan, Area Studies Programmin ja yrittäjyyden ainejärjestö Acti. Finnkinolta emäntänä oli ohjelmistosuunnittelija Anna Karlsson ja isäntänä tuotepäällikkö Mika Nieminen. Ohjelmassa oli muutama tunti virallista ohjelmaa, minkä jälkeen vaihdettiin vapaalle elokuvan merkeissä. Slide shown aikana tuli tutuiksi elokuva-alan toimintalogiikka lähtien elokuvan saapumisesta Suomeen ja matkasta valkokankaalle kaikkine koukeroineen aina valkokankaalle asti. Myös Finnkinon Baltian liiketoimista ja elokuvateatteribisneksen tulevaisuudennäkymistä keskusteltiin. Illan elokuvana oli Johnny English, joka tarjosi paljon odotettuja ja jokusen odottamattomankin käänteen. Samalla tuli tutuksi myös Finnkinon presidenttisviitti. Finnkinon toimintaan tutustumisen ohessa teimme tuttavuutta myös kyltereihin. Tunnelma oli mukava, ja ekskursio onnistui tuomaan yhteen samanhenkisiä opiskelijoita. Kaiken kaikkiaan ekskursio oli mielenkiintoinen. Kyseessä kun on ala, jolla paidankaulukset eivät kiristä ja töitä tehdään silloin kun muut ovat viihteellä. Hyvää vaihtelua ekskursioiden arkeen siis. Yhteistyötä Actin kanssa on luvassa jatkossakin, eli tarkkailkaa postianne! Liina Saarinen Ulkosuhdevastaava 6 Remburssi Newsletter 2/2003

7 Kevään RIG-illat Rig-illassa keskusteltiin Janne Tanskasen alustamana osakurssien teknisestä analyysistä. Paikalle oli saapunut noin 10 Rig-aktiivia. Illan aikana tutustuttiin teknisen analyysin perusfilosofiaan, yleisimpiin menetelmiin ja valotettiin aiheen ympärillä kuohuvan keskustelun perusteita. Mikäli tilaisuus jäi väliin, mutta arvopaperien tekninen analyysi kiinnostaa, kannattaa lukea prof. Martti Luoman kirjoittama johdatus aiheeseen osoitteesta Ikään kuin yhteenvetona todettiin, ettei tekninen analyysi helposti taivu rahakoneeksi, koska osakekurssien ennustettavissa olevaa osaa on vaikea muotoilla matemaattiseen muotoon. Kuitenkin yhdessä kokemuksen ja pelimiehen silmän kanssa se voi auttaa jossain tilanteissa hahmottamaan osakekurssien tilaa. Kevään toisessa sijoitusillassa oltiin sotajalalla tutkien sotien vaikutusta osakekursseihin. Illan oli alustanut niin ikään Rig-vastaava Janne. Aihe poiki vilkasta keskustelua jopa melkein kaksi tuntia. Irakin sota veteli Rig-illan aikoihin viimeisiään, joten sodan vaikutukset osakekursseihin olivat jo selvästi nähtävillä. Pääasiassa vertailtiin Dow Jones ja Nasdaq indeksien arvoja ja uutistapahtumia toisiinsa, ja keskusteltiin muutosten syistä. Niin kuin odotettavissa olikin, keskustelussa ei löydetty mitään aina toimivaa yleistä nyrkkisääntöä sodan vaikutukselle pörssikursseihin, mutta aihe tuntui ajankohtaisuudessaan antavan ymmärrystä siihen miten osakurssit reagoivat ja eivät reagoi uutistapahtumiin. Molempien tilaisuuksien kalvot löytyvät osoitteesta Uutta mielenkiintoista sijoitusasiaa Rig-illoissa ensi syksynä ja Janne Tanskanen RIG-vastaava Teknisen analyysin, fundamentaalianalyysin ja rahoitusteorian pääteesit. Remburssi Newsletter 2/2003 7

8 REC - Remburssi Entrepreneurship Club REC pyrkii yhdistämään pk-seudun yliopistoissa olevia yrittäjyydestä kiinnostuneita saman foorumin alle. Toimintamme muistuttaa Prodekon Start- Ups:ia, mutta laajemmalla pohjalla. Yrittäjyyteen liittyvien tahojen kanssa tehdään yhteistyötä, jotta niukat resurssit saadaan paremmin palvelemaan yrittäjyydestä kiinnostuneita. Kiinnostuksemme kohteena ovat opiskelijoille sopivat liiketoimintamallit, eli käytännössä miten opiskella ja vieläpä harjoittaa liiketoimintaa samanaikaisesti. Vastaavaa toimintaa harjoitti aikanaan Tyri eli Teekkariyrittäjät, jonka joukoissa olivat mm. Tatu Ylönen ja Risto Siilasmaa, joten kunniakkaat perinteet velvoittavat. Ensimmäinen REC-ilta 8.4. osoittautui yleisömenestykseksi, kun paikalle tuli niin paljon porukkaa, että tuoleja ja ruokaa ei riittänyt kaikille. Illan kohokohta taisi olla paikalletulleiden rohkeimpien yrittäjien lyhyet esitykset omista liiketoimistaan. Tilaisuus oli järjestetty yhteistyössä Prodekon Start- Ups:in kanssa ja tapahtuman ruoka- ja juomahuollosta huolehtivat nuoret Prodekolaiset, joten siitä kiitos heille. Tapahtuman yhtenä tarkoituksena oli kerätä osallistujilta palautetta REC:n toiminnan kehittämiseksi. Innolinkon Tuomas Maisalan tekemän palautelo- makkeen täyttikin aika moni ja yleisesti kiitettiin REC:n tarjontaa kiinnostavaksi. Varsin mieluisa yllätys oli, että muutamia kauppakorkean edustajiakin tuli paikalle ja tästä rohkaistuneena tulemme kehittämään REC:n toimintaa siten, että yhteistyötä kauppakorkean puolelle syvennetään entisestään. Illan aikana tuli ilmi monenlaisia liiketoimintamalleja aina nettipuljusta lukiokirjojen kierrätykseen, joten yrittämistä löytyy. Kaikille yhteistä oli tietenkin toimijoiden opiskelijaläheisyys. Tämä tietenkin palautti monien mieliin F-Securen ja SSH:n alkutaipaleet ja palautelomakkeissa olikin toivomuksena saada kuulla jo paljon kokeneempien yrittäjien kokemuksista. REC yrittää saada toiveen toteutetuksi jo syyskaudella. Tho Phan Yrittäjyysvastaava REC:n ensimmäisessä tilaisuudessa riitti yleisöä eteiseen asti. 8 Remburssi Newsletter 2/2003

9 FIF-terveisiä Linköpingistä Framtidens Industriföretag ohjelmasta ensimmäisiä kertoja lukiessani minulle jäi päällimmäisenä mieleen maininta tvärprogram. FIF oli esitteen mukaan sekä tvärpersonligt, tvärnordiskt, tvärvetenskapligt, tvärindustriellt että tvärs i tiden. Tämän kevään aikana olen ollut ottamassa lupauksen paikkansapitävyydestä selvää. Olen asunut Linköpingissä ja opiskellut kaupungin teknillisessä korkeakoulussa tammikuun alkupuolelta lähtien. Kokemus on ollut oikein mukava. Framtidens Industriföretag eli tuttavallisesti FIF on yksi TKK:n kansainvälisistä vaihto-ohjelmista. Se sopii useiden eri koulutusohjelmien opiskelijoille. Lupaus erilaisista lähtökohdista olevien ihmisten yhteen kokoamisesta täyttyi, kun neljän hengen suomalainen Linköping-porukkamme tutustui toisiinsa tammikuisella lauttamatkalla lahden yli. Pääainetta naapurimaahan suorittamaan meitä tuolloin lähti yksi tyttö ja kolme poikaa, joista yksi on suomenruotsalainen, kaksi suomensuomalaista ja yksi puoliksi kumpaakin. Koulutusohjelma jokaisella oli eri. Minun tutalaisuuteni lisäksi edustettuina ovat kone-, sähkö- ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelmat. Vuosikurssimme ovat väliltä 3-n. Olemme silti tulleet keskenämme toimeen erittäin hyvin, niin yhteisien kouluprojektien kanssa painiessa kuin vapaa-ajalla matkustellessa tai muuten hauskaa pitäessä. Kuten mainostettiin, FIF on myös Pohjoismaiden välinen, koska se yhdistää Linköpingin teknillisen korkeakoulun lisäksi Tukholman Kungliga Tekniska Högskolanin ja Otaniemen. Neljä suomalaista fiffaria lähti KTH:lle opiskelemaan jo viime syksynä. Yhdessä jatkamme saman ohjelman parissa vielä ensi syyslukukauden ajan Otaniemessä, jonne mukaamme on hyväksytty myös yhdeksän ruotsalaista. Toiseen pohjoismaiseen kulttuuriin on ollut kiva tutustua. Vaikeaa se ei ole ollut, koska Ruotsi on paljon Suomen kaltainen. Ruokakaupassakin voi pakettien kyljestä useimmiten lukea sisällön suomen kielellä. Joitakin eroja kuitenkin on. Suomalaiseen täsmällisyyteen ja nopeaan toimeenryhtymiseen kasvaneena oli aluksi hieman hankalaa tottua siihen, että koko päivä saattoi kulua kiikuttaessa paperilomaketta toimistosta toiseen. Kun Suomessa neuvottelun ja päätöksen jälkeen tartutaan toimeen, niin Ruotsissa monesti puhutaan ja tehdään uusia päätöksiä paljon pidempään. Eräs silmiinpistävä hauska eroavaisuus on myös ollut laskiaispullien runsaus Ruotsissa. Jo tammikuun alussa saapuessamme niitä mainostettiin joka kahvilan ikkunassa ja pullat olivat myynnissä vielä ainakin pääsiäisenä! Linköping on kaupunkina minulle kovin mieluinen. Se on kaunis ja suhteellisen pieni kaupunki asukkaineen. Tukholma sijaitsee Linköpingistä parisataa kilometria koilliseen ja matka sinne taittuu tarvittaessa muutamassa tunnissa. Ja mikä mielestäni parasta, kaupunki on pyöräilijän unelmapaikka! Välimatkat ovat lyhyitä ja pyörätiet vievät joka paikkaan. Ei siis ihme, että yliopiston piha ja asuintalojemme edustat ovat täynnä pyöriä. Laskiaispullia Ruotsissa saa myös 8 hlön versioina! Remburssi Newsletter 2/2003 9

10 Monteringsteknik-kurssilla ohjelmoimme oikeaa robottia. Vaihtarit asuvat Linköpingissä yleensä samalla opiskelija-asuinalueella vain kilometrin päässä koululta. Asumme kahdeksan hengen korridoreissa, joissa jaamme yhteisen keittiön ja olohuoneen. Tavoitteena on, että samassa asunnossa ei asu kahta vaihtaria enempää. Oma korridorini on viihtyisä (ympärivuotiset joulukoristeet vain luovat tunnelmaa), kämppikset kivoja (yksi venäläinen ja ruotsalaisia) sekä kalustettu huoneeni oikein hyväkuntoinen. Ruotsalaisiin olen parhaiten tutustunut juuri kotosalla ollessa. Sunnuntai-iltaisin kahvittelemme yhdessä, kun viikon roskiksentyhjennysvuorolainen on leiponut tarjottavaksi jotain hyvää. Myös yhteiset korridor-bileet ovat suosittu juhlimismuoto Linköpingissä. FIF-esitteen lupaama poikkitieteellisyys tulee esille opiskellessamme ensin tekniikkaa Ruotsissa ja sieltä palattuamme jatkaessamme tuotantotalouden ja tietotekniikan kursseilla TKK:lla. Linköpingissä meillä kaikilla neljällä fiffarilla on yhteiset kurssit: asennusta, teollisuusrobotteja sekä suuri kymmenen opintoviikon projektikurssi. Eri teollisuudenaloihin tulee tutustuttua ohjelman aikana. Projektikurssilla selvittäessämme Electroluxin kodinkoneiden uudelleenkokoamistehtaan toiminnan kannattavuutta, olemme saaneet kontakteja myös yritysmaailmaan ja oman Produktionssystem-labramme henkilökuntaan. Opiskelemme kurssimme ruotsiksi ruotsalaisten joukossa. Kurssit eivät ole liian vaativia, opintoviikkomäärät tuntuvat Suomeen verrattuna suuremmilta samaa työmäärää kohden. Työtä on kuitenkin riittänyt sopivasti, siten että aikaa on jäänyt myös harrastamiseen. Linköpingissä on opiskelijoille hyvät harrastusmahdollisuudet ja niitä hyödyntäen esimerkiksi minä aloitin taekwondon. Myös muiden vaihto-oppilaiden kanssa vietetään aikaa yhdessä kokaten, saunoen, urheillen ja juhlien. Mahdollisuuden poikkitieteellisyyteen tarjoaa myös yliopistomme kolme eri tiedekuntaa. Linköpingin teknillinen korkeakoulu kuuluu suurimpana tiedekuntana lähes opiskelijan yliopistoon. Mahdollisesti kursseja olisi voinut suorittaa myös humanistisesta tai terveystieteiden tiedekunnasta. Osa kursseista järjestetään Norrköpingin kampuksella neljänkymmenen kilometrin päässä, vaikka mukavuudenhaluisina me päädyimme valitsemaan vain Linköpingissä järjestettäviä kursseja. Linköpingissä on myös hyvä mahdollisuus englannin kielellä opiskeluun, mutta me halusimme keskittyä ruotsin taitojemme parantamiseen. Luennoitsijoita ymmärränkin jo sujuvasti, mutta suullisen kielitaidon kehittyminen on valitettavasti kärsinyt viettäessäni aikaa enimmäkseen suomalaisten ja muiden vaihtarien kanssa. FIF on ollut helppo vaihto-ohjelma siinä mielessä, että vaihtoon pääsemisestä sekä asunnoista ja kurssitarjonnasta paikan päällä sai tietää jo hyvissä ajoin etukäteen. Helppoa on myös se, että suorittamamme kurssit hyväksytään suoraan pääaineeseemme. Kuten FIF-esite mainosti, on ohjelmalla todellakin jatkumoa. Neljästoista FIF-erä on jo valittu ensi lukuvuotta varten. Meillä nykyisillä on vielä muutama työntäyteinen ja toivottavasti edelleen yhtä mukava viikko edessä Linköpingissä ennen muuttoa takaisin Suomeen. Kannattava kokemus tämä on varmasti ollut. Anna Kumpulainen 10 Remburssi Newsletter 2/2003

11 Fresseä ja yön pimeitä tunteja Stratoslaisten kevääseen kuului sekä samppanjaa että raakaa työtä. Tässä erään stratoslaisen tarina kokemuksistaan ohjelmassa ja sen päättäneestä matkasta Barcelonaan. Stratos-kevääni lähti käyntiin jyrkällä kulmakertoimella: koordinaattori soitti tammikuussa ohjelman jo käynnistyttyä ja antoi muutaman tunnin miettimisaikaa mukaanlähdölle. Harjoitustyötä tarjoava yritys oli tullut mukaan viime tingassa ja tarjosi erittäin mielenkiintoista aihetta pureskeltavaksi. Päätös oli sitä myöten selvä! Minun ja harjoitustyöparini Stratos alkoi suoraan tapaamisella toimeksiantajalla. Meidät perehdytettiin ongelmaan ja tapasimme myös pohdinnan kohteena olevan USA:n myyntikonttorin johtajan. Kun vielä osastoltakin näytettiin vihreätä valoa erikoistyöksi ajattelemamme harjoitustyön aiheelle, olimme valmiit hommiin. Seuraavana aamuna edessämme oli näppäimistö ja valkoista tyhjyyttään värisevä ruutu. Mitä Stratos on? Stratos ei ole kuitenkaan pelkkä harjoitus- tai erikoistyö. Se on koulutuspäiviä. Tehdaskierroksia, vaikuttavia esityksiä ja ajoittain jopa kuninkaallista kohtelua. Ja kosteita iltoja kauluspäivien jälkeen. Uusia tuttavuuksia muiltakin osastoilta kuin omasta pienestä kuppikunnasta. Ja matka. Mitä se vaati? Verta, hikeä ja kyyneleitä. Tai no, näppäimistön jatkeena hikoilua ja pitkiä tunteja ainakin. Erikoistyön tekeminen kahden ihmisen panoksella imaisi lähes loputtomalta tuntuvan mustan aukon kalenteriin. Aukko tosin muuttui auringoksi, kun viimeisen esityksen jälkeen vaikuttunut yritysyleisömme hukutti meidät yksityiskohtaisiin kysymyksiin. Olimme osuneet ainakin lähelle ongelman ydintä. Tehdaskierroksella Raflatacilla Espanjassa. Loppupeleissä Stratokseen kuuluva harjoitustyö henkilöityi erikoistyön ja siten koulun muotoon. Stratos itsessään oli minulle yhtä kuin koulutuspäivät, ihmiset ja matka. Se erikoistyö tuli siinä sivussa mukavana kylkiäisenä. Ohjelma vaatii eniten puhdasta aikaa. Tammikuisen puhelun aikana en tarvinnut minuuttiakaan miettimisaikaa kiehtovan erikoistyöaiheen, vaan ajankäyttöni kanssa. Olin jo ahneuksissani haalinut kalenterin täyteen muutakin enemmän tai vähemmän mukavaa ajanvietettä. Raivattavissa olevat riennot saivat päätöksen myötä väistyä, sillä minuuttiaikatauluun viritetty opiskelijaelämä ei kutsunut. Ajallisen satsauksen myötä koulutustorstait toivat mukanaan rauhallisia suvantohetkiä: oli mukavaa herätä aamulla kaikessa rauhassa, kun luvassa oli ohjattua vapaa-aikaa ja mielenkiintoisia kohtaamisia tuskaisen harjoitustöiden väännön sijaan. Kevään aikana tuli myös opittua, että koulutuspäivä on yhtä kuin puolitoista seuraavaksi aamuksi oli turha sopia mitään suuren luokan luomistyötä vaativaa, kuten stratostyöaiheen parissa painiskelua Remburssi Newsletter 2/

12 Sagrada Familia. Mitä jäi käteen? Päällimmäisenä uusia tuttavuuksia. Loppujen lopuksi sitä huomasi jumahtaneensa täysin omiin pieniin kiltaympyröihinsä. Uusiin ihmisiin tutustuminen ilman pätevää syytä ei olekaan enää yllättäen kovin helppoa. Stratos mikä ihana tekosyy. Koulutuspäivät olivat oikeastaan kuin excursioita tosin joka kerta koulutuspäivän alkaessa tuntui siltä, kun meidät olisi upgreidattu businessluokkaan. Kevään myötä yritykset hemmottelivat meidät täysin piloille näin ollen meille muodostui varsin vankka käsitys siitä, mitä erinomainen excu pitää sisällään. Lisäksi päähän jäi paljon detaljitietoa eri teollisuudenaloista ja yrityksistä. Tiesitkö, että sauna on saksalaisen tytäryhtiön edustajan mielestä paras paikka integroida kulttuureita? Itse en ollut tiennyt, kuinka paljon venttiileitä yhteen paperikoneeseen mahtuu. Ja että ne näyttävät aivan jättimäisiltä salaattikulhoilta. Yllätysjatkoilla. 12 Remburssi Newsletter 2/2003

13 Päällimmäiseksi usean stratoslaisen mieleen jäivät muistot kevään päättäneeltä matkalta. Koko tulenpalavan deadlinepätsin ja loputkin mehut puristaneen tenttikauden ajan hoin itselleni, että kunhan vain pääsen Barcelonan koneeseen niin sitten elämä helpottaa. Ei se tosin koneessa helpottanut, vaan vasta ensimmäisen palmun pilkistäessä pyöreästä ikkunasta. Tai viimeistään ensimmäisen Freixenet-pullon poksahtaessa auki cava-tehtaalle suuntautuneen excursion jälkeen. Anne-Mari Laiho Stratoslaiset ryhmäkuvassa. Remburssi Newsletter 2/

14 Muuta mukavaa tapahtunutta Elokuisena keskiviikkoiltana 6.8. Remburssi järjesti perinteisen ultimate-pelin Kauppakorkeakoulun Actin kanssa. Pelaajia paikalle tuli parikymmentä. Lukuunottamatta Ossinlammen kentän kuoppaisuudesta johtuneita nilkkojen nyrjäytyksesiä ilta oli oikein onnistunut. Sää suosi ja jälkipeleissä Rantasaunalla makkara ja salaatti tekivät kauppansa. Kiekko lentää Remburssin hallituksen pitämällä Otasuunnistus-rastilla fuksit saivat koota maailmankarttapalapelin. Arvosteluperusteina kansainvälisessä tehtävässä olivat ainakin joukkueen yrittäjyys, strategia sekä palasten sijoittaminen pöydälle. Anna Kumpulainen Tiedotusvastaava Prodeko-fuksien taidonnäyte. 14 Remburssi Newsletter 2/2003

15 Tulevia tapahtumia: Alumni -ilta Infosauna RIG SoS-excursio Fortumille SoS-excursio Keskolle Loka-marraskuun vaihteessa Remburssin tuparit uudessa TuAs-talossa SoS RIG REC Pikkujoulut Remburssin 20-vuotisjuhla Päivitetyt tiedot tapahtumista: Tervetuloa! Remburssi Newsletter 2/

16 Yhteystietoja Hallitus 2003 Puheenjohtaja Sampo Korppi-Tommola gsm Ulkosuhdevastaava Liina Saarinen gsm Tiedotusvastaava Anna Kumpulainen gsm Stratos-vastaava Antti Pirttimäki gsm Yrityssuhdevastaava Juho Mattila gsm RIG-vastaava Janne Tanskanen gsm Rahastonhoitaja Pasi Kuusela gsm Yrittäjyysvastaava Tho Phan gsm SOS-vastaava Antti Hätinen gsm Remburssi Newsletter 2/2003