KUNTA SALLAN EHDOTUS OY Hyv.

Transkriptio

1 SUUNNITTELU JA TEKNI IKKA SALLAN KUNTA SALLAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELITT 100,, 101 ja 103 SELOSTUS Vireille tulo Luonnos I nähtävillää Luonnos II nähtävillä Ehdotus nähtävillä Hyv. EHDOTUS S FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22369

2 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS SALLAN KUNTA SALLAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELIT 100, 101 JA PERUS JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Selostus koskee päivättyä asemakaavaehdotusta. Kunta: Sallan kunta Alueen nimi: kunnanosa Kaavan nimi: Sallan kirkonkylän asemakaava Asemakaavan muutos koskee: - Korttelissa 100 tonttia 4 ja osa tontista 1 - Korttelissa 101 tonttia 3 ja osa tontista 1 - Korttelissa 103 tontit 1-3 Asemakaavan muutos koskee kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YY), hallinto- ja virastorakennusten korttelialuetta (YH) ja liikerakennusten korttelialuetta (KL) ja katualuetta (Postipolku) sekä yleisen tien aluetta (LT, kantatie 82, Savukoskentie). Asemakaavan muutoksella muodostuu: Liikerakennusten korttelialue (KM) ja asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue (AL) sekä katualue ja yleisen tien alue (LT). Suunnitteluorganisaatio: Suunnittelutyötä ohjaavat Sallan kunnan viranhaltijat ja kaavatoimikunta. Yhteyshenkilönä toimii rakennustarkastaja Erkki Yrjänheikki. Kaavan on laatinut, projektipäällikkönä ja yhteyshenkilönä toimii Eva Persson Puurula, arkkit. SAFA. 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Sallan kirkonkylän ydinkeskustassa. Asemakaavan muutoksen kohteena on noin 2 ha suuruinen alue Kantatien 82 (Rovaniemi-Kelloselkä) varrella, Kantatien ja Postipolun välillä. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavoituksen tavoitteena on kaavatoimikunnan ja kunnanhallituksen päätösten mukaisesti mahdollistaa vähittäiskaupan suuryksikön ja tarvittavien pysäköintipaikkojen rakentamisen Savukoskentien (kt 82) varteen. Hankkeen toteutus edellyttää asemakaavan tarkistusta ja päivitystä. Korttelissa 103 rakennuspaikalla 3 olevat entiset valtion virastotalo ja Teletalo eivät ole enää alkuperäisessä käytössä ja omistajat ovat vaihtuneet. Asemakaavaa on jo pitkään ollut tarve muuttaa.

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS Kuva 1. Asemakaavamuutosalueen sijainti peruskartassa MML 2013

4 SELOSTUS Persson Puurula Eva Sisällysluettelo 1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Liikenne ja tekniset verkostot Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Maanomistus Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Pohjakartta Sallan-Kelloselän alueen maankäyttöselvitys Agropark Alakurtti hanke ja Kauppakeskushanke Kantatie 82 Savukoskentie, aluevaraussuunnitelma Asemakaavan suunnittelun vaiheet Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavan tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Asemakaavan kuvaus Aluevaraukset Kaavan vaikutukset... 31

5 SELOSTUS Persson Puurula Eva Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Palvelut Työpaikat ja elinkeinotoiminta Liikenne Tekninen huolto Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön ja muinaismuistoihin Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutuksia ihmisten elinympäristöön Vähittäiskaupan suuryksikön vaikutukset Vähittäiskaupan suuryksikköjen yhteisvaikutukset Suhde MRL Lukuun 9a Vähittäiskauppaa koskevat erityiset säännökset Suhde yleiskaavaan Suhde maakuntakaavaan Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin (VAT) Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja määräykset Asemakaavan toteutus Liitteet: - Luonnosvaihe II, vastineet - Seurantalomake Asemakaavaa koskeva taustaselvitys: - Salla-Kelloselkä alueen maankäyttöselvitys 2013 (Sito/Jarmo Lokio/Santala )

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 1 (47) Kirkonkylän asemakaavan muutos k-100, 101 ja TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavatoimikunnan käsittely Kunnanhallituksen päätös asemakaavamuutoksen käynnistämisestä Kaavatoimikunnan käsittely Kuulutus vireilletulosta Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä alkaen. Tiedotus ja keskustelutilaisuus Luonnos nähtäville Kuulutus Valmisteluvaiheen viranomaisneuvottelu Luonnos II asetettu nähtäville Kaavaneuvottelu on pidetty Lapin ELY-keskuksessa. Valmisteluvaiheen (luonnos II) vastineet Kaavaneuvottelu on pidetty Lapin ELY-keskuksessa. 2.2 Asemakaava Asemakaavaehdotus nähtäville Kunnanhallituksen käsittely 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Kunnanvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan vähittäiskaupan suuryksikön ja tarvittavien pysäköintipaikkojen rakentamisen Savukoskentien varteen sekä entisen valtion virastotalon ja Teletalon alueen käyttötarkoituksen muutoksen. Asemakaavan toteutuminen alkaa heti voimaantullessaan rakentamista ohjaavana tekijänä. Toteutusta ohjaa kunnan rakennusvalvonta. Kaavahanke liittyy Agropark Alakurtti hankkeeseen, jonka tavoitteena mm. on kaavoituksen rinnalla löytää kauppakeskukselle sekä rakentaja että vuokralaiset.

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 2 (47) Kirkonkylän asemakaavan muutos k-100,, 101 ja LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Asemakaavamuutosalue on rakennettua taajama-aluetta Sallan kirkonkylän ydinkeskustassa. Savukoskentien ja Postipolun osittain rakentamatta. välinen alue on huoltoasemien leimaama ja Entiset valtion virastotalo ja Teletaloo eivät ole enää alkuperäises ssä käytössä ja omistajat ovat vaihtuneet. Suunnittelualue omakotitalotonttiin kiinteistöön. rajautuu ja länteen itään autokorjaamoon ja yhteen hotelli Takkavalkeaann ja Sallan Osuuspankin Asemakaavamuutosalueen vastapäätä Savukoskentien toisella puolella sijaitsee kyläkuvallisesti arvokas alue; VR:n kunnostettu rakennusryhmä ja Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museo sekä alueelle siirretty kotiseutumuseo. Postipolun toisella puolella sijaitsee kunnanvirasto,, kirjasto, asuinkerrostalo sekää kerrostalon takana rivitaloalue. paloasema ja Museo Rivitaloalue Teboil Liiketalo Kirjastoo Virastotalo Teletalo hotelli Kunnan- virasto Seo ok-taloo Asuinkerrostalo Palo- asema Osuuspankki Liiketaloo Kuva 2. Suunnittelualueen sijainti ilmakuvassaa (2010) (

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 3 (47) Kirkonkylän asemakaavan muutos k-100,, 101 ja 103 Kuva 3. Asemakaava muutosalueen sijainti ilmakuvassa Kuva 4. Asemakaava muutosalueen likimääräinen rajaus ilmakuvassaa

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 4 (47) Kirkonkylän asemakaavan muutos k-100, 101 ja Luonnonympäristö Luonnonolot ja luonnon monimuotoisuus Asemakaavamuutosalue on tasainen ja alueella on vain vähän kasvillisuutta. Valtaosa asemakaavamuutosalueesta on päällystetty. Huoltoasemien ja liiketalojen pihoja on asfaltoitu. Postipolku on päällystetty. Asemakaavamuutosalueella on rakentamattomia alueita, joissa on hoitamatonta ruohikkoa ja puuryhmiä. Kuva 5. Alueen kasvillisuus Postipolun molemmin puolin Kuva 6. Postipolku Asemakaavamuutosalueen läheisyydessä kunnan virastotalon ja kirjaston ympäristö on hoidettua puistoaluetta. Korkea pensasaita rajaa omakotitalon pihaa Postipolun puolella. Kuva 7. Omakotitalo ja korkea pensasaita Postipolun varrella, Savukoskentie ja museo taustalla

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 5 (47) Kirkonkylän asemakaavan muutos k-100, 101 ja 103 Kuva 8. Postipolku ja omakotitalo, näkymä Savukoskentieltä Vesistöt ja vesitalous Lähimmät vesistöt ovat Ruuhijoki/Ruuhioja, Märkäjärvi ja Ruuhijärvi. Asemakaavamuutosalue liittyy Sallan kirkonkylän vesihuollon verkostoihin. Luonnonsuojelu Asemakaavamuutosalueella ei tunneta luonnonsuojelukohteita, uhanalaisia kasvilajiesiintymiä eikä suojeltavien eläinlajien elinympäristöjä Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Asemakaavamuutosalue sijaitsee Sallan kirkonkylän ydinkeskustassa. Asemakaavamuutosalue on väljästi rakennettu, osittain rakentamaton, lukuun ottamatta entisen virastotalon ja Teletalon aluetta. Liikerakennusten korttelialueeksi kaavoitettu alue on paljolti hyödyntämättä. Sosiaalinen ympäristö Asemakaavamuutosalue sijaitsee Sallan ydinkeskustassa, jossa kirkonkylän julkiset ja kaupalliset palvelut ovat. Asemakaavamuutosalueella on huoltoasemien ja liiketalojen palveluja. Kaupunki-/taajamakuva Asemakaavamuutosaluetta hallitsevat huoltoasemat ja entinen virastotalo. Ympäristö on kaupunkikuvaltaan hyvin vaihtelevaa ja osittain hoitamatonta, rakentamatonta aluetta. Asemakaavamuutosalueen vastapäätä Savukoskentien toisella puolella ovat entiset VR:n rakennukset. Rakennusryhmä on kunnostettu ja entisessä riviasuintalossa toimii nykyisin Sallan sota- ja

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 6 (47) Kirkonkylän asemakaavan muutos k-100,, 101 ja 103 jälleenrakennusmuseo. Sallan täydentämään rakennusryhmää. kotiseututalo on siirretty alueelle Postipolun toisella puolella on kunnanviraston ja kirjaston rakennukset. Kirjaston takana on nelikerroksinen kerrostalo k ja edelleen itään päin yksikerroksinen omakotitalo. rivitaloalue. Postipolunn kulman tuntumassa on yksi Kuva 9. Savukoskentie, näkymää itään ent. virastotalon kohdalla (GoogleStreet View) Kuva 10. Savukoskentie, näkymä länteen View) Postitien liittymän kohdalla (Google Street Kuva 11. Ent. virastotalo, julkisivu Savukoskentielle

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 7 (47) Kirkonkylän asemakaavan muutos k-100, 101 ja 103 Kuva 12. Teletalo, julkisivu Postipolulle Kuva 13. Liikerakennus, julkisivu Savukoskentielle Kuva 14. Teboil huoltoasema, julkisivu Savukoskentielle Kuva 15. Seo huoltoasema, julkisivu Postipolulle (asemakaavamuutosalueen ulkopuolella)

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 8 (47) Kirkonkylän asemakaavan muutos k-100,, 101 ja 103 Asuminen Asemakaavamuutosalueen läheisyydessä on yksi kerrostalo, yksi omakotitalo sekä suurehko rivitaloalue (palvelusäätiö Vanhusten tuki RY) ). Palvelutt Asemakaavamuutosalue sijaitsee Sallann ydinkeskustassa, jossa j pääosa kirkonkylän palveluista sijaitsee. Kaupallinen vyöhyke sijoittuu pääosin Kuusamontien varteen ja osittain Savukoskentien varteen. Asemakaavamuutoksen alue on lähinnä huoltamotoh oiminnan alue. Kuva 16. Sallan kirkonkylän kaupallinen (Lähde: Sallan-Kelloselän alueen asemakaavamuutoksen alueen sijainti. vyöhyke. Kaupallinen maankäyttöselvitys rakenne ) ja

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 9 (47) Kirkonkylän asemakaavan muutos k-100,, 101 ja Liikenne ja tekniset verkostot Liikennee Asemakaavamuutosalue tukeutuu nykyiseen tie- ja katuverkostoon. Yleisen tien verkosto: - Kantatie 82 - Rovaniemi - Kelloselkä (Savukoskentie) - Seututie Salla - Kuusamo (Kuusamontie) - Seututie Kelloselkä Pelkosenniemi Etäisyys vuonna 2002 avatulle rajanylityspaikalle on n. 25 km. Etäisyys Kemijärvelle on 65 km, Kuusamoon 112 km ja Rovaniemelle 151 km. Korkein sallittuu ajonopeus Savukoskentiellä (kt 82) asemakaavamuutosalueen kohdassa on 50 km/h kiertoliittymästä Ahvenseläntien liittymään asti ja 80 km/hh sieltä eteenpäin itään. Kuva 17. Ote Liikenneviraston tienumerokartasta. Katuverkosto: Asemakaavamuutosalue sijaitsee s Savukoskentien (kt 82) ja Postipolun välissä. Postipolku kääntyy ja liittyy Savukoskentielle. Asemakaavamuutosalueen kohdassa vuoden 2012 keskimääräinen liikennemäärä oli (ajon./vrk) (ajon./vrk) jaa raskaan liikenteenn määrä 59 Kuva 18. Otteet Liikennevirastonn liikennemääräkartasta ja raskaan liikenteen liikennemääräkartastaa 2012

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 10 (47) Kirkonkylän asemakaavan muutos k-100, 101 ja 103 Savukoskentiellä (kt 82) kulkee ELY:n uusimman liikennemäärätilaston mukaan noin 3000 ajon/vrk. Sallan liikennemäärissä näkyy selvästi venäläisen liikenteen voimakas kasvu, joka on alkanut Sallan rajanylityspaikan avaamisesta v.2002 ja on kasvanut voimakkaasti koko 2000-luvun ajan. Liikenteen määrä on lähes kolminkertaistunut. Henkilöliikenteen kasvu Suomen ja Venäjän rajalla on ollut ennätysmäisessä nousussa viime vuosien aikana. Venäläisten rajanylitykset muodostavat % osuuden rajanylittäjistä. Sallan rajanylityspaikan kautta kulkee Barents Freeway (Barentsin tie) liikenneväylä. Suomen puolella kantatie 82 Rovaniemeltä Sallaan kuuluu eurooppalaiseen kattavaan TEN-T tieverkkoon. Kuitenkin raskaan liikenteen määrä on pysynyt vähäisenä. Sallan LAM mittauspisteessä liikkuu keskimäärin neljä raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa. (Lähde: Salla- Kelloselän maankäyttösuunnitelma 2013) Kevyen liikenteen väylä on rakennettu Savukoskentien varrelle. Moottorikelkkareitti kulkee Ruuhijoen länsipuolella. Linja-autot liikennöivät reiteillä Salla-Ruka-Kuusamo ja Savukoski-Salla- Kemijärvi-Rovaniemi. Lähimmät lentokentät ovat Kuusamossa ja Rovaniemellä. Sallan junaradalla ei ole tällä hetkellä henkilö- eikä tavarakuljetuksia. Henkilöliikenne ulottuu Kemijärvelle saakka. Rautatie jatkuu Kelloselälle saakka, n. 17 km, josta on enää 7 km rajalle. Suunnitteilla on Soklin kaivoksen rautatie Kelloselästä Sokliin ja kaivokseen avaamiseen liittyvä Kemijärvi - Kelloselkä radan peruskorjaus. Tekninen huolto Suunnittelualue sijaitsee nykyisellä keskusta-alueella ja on liitetty kunnallisteknisiin verkostoihin. Sähkönjakelusta vastaa Koillis-Lapin Sähkö Oy. Vesihuollosta vastaa Sallan Aluelämpö Oy Vesi ja viemärilaitos. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alueella on polttoainejakelutoimintaa (Teboil, Seo). Savukoskentien liikenne aiheuttaa päästöjä ja melua Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualueella ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöskohteita eikä siellä ole kulttuuriympäristön inventointikohteita. Valtakunnallisesti merkittävä rakennetun kulttuuriympäristön kohde, Sallan kirkko (RKY 2009), sijaitsee noin 400 metriä suunnittelualueelta länteen. Suoraa näköyhteyttä ei ole. Sallan osayleiskaavassa on merkitty kyläkuvallisesti arvokkaaksi alueeksi:

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 11 (47) Kirkonkylän asemakaavan muutos k-100,, 101 ja Radan varrella oleva VR: :n rakennusryhmä, joka on kunnostettu ja jonka viereen kotiseutumuseo on siirretty Sallan Rajakievarirakennukseksi. - Kunnanviraston,, paloaseman, asuinkerrostalon ja vanhann kunnantalon aluekokonaisuuss - Valtion vanhempi virastotalo (sijaitseee asemakaavamuutosalueella) Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi hankkeen inventointikohteet (LKYT) suunnittelualueen läheisyydessä: VR:n asemarakennuskokonaisuus, Jälleenrakennusajan kohde. RH ++, H ++ +, M ++ Sallansuu OK:n kiinteistö, Jälleenrakennus sajan kohde, Liiittyy kunnan elinkeinoelämään, Osa Sallan kirkonkylän jälleenrakennusajan rakennuskokonaisuutta. (sijaitsee Kuusamontien ja Rovaniementien risteyksessä) RH ++, H ++ +, M Maanomistus Kuva 19. Asemakaavamuutosalueen omistusolot: kunnann omistama alue (kelt.), valtion (sin.) jaa yksityisomistuksessa oleva o alue (väritön) ( Kiinteistöt: - 4:3 (ent. valtionn virastotalo) - 4:67 (Teletalo) - 4:17 (liiketalo) - 4:30 (Teboil) - 4:11 (rakentamaton, kunnan omistuksessa) - 4:19 (rakentamaton, kunnan omistuksessa) - 5:14 (kirjasto jaa asuinkerrostalo, kunnan omistuksessa) - 6:79 ja j 5:16 (Postipolku, kunnan omistuksessa) )

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 12 (47) Kirkonkylän asemakaavan muutos k-100, 101 ja Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston päätöksellä voimaan tulleet tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä valtion viranomaisen toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa. Yleistavoitteet ovat periaatteellisia linjauksia. Erityistavoitteet ovat suunnittelua koskevia velvoitteita. Suunnittelualuetta koskevat tavoitekokonaisuudet ovat: - Toimiva aluerakenne - Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu - Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat - Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet toteutuvat lähinnä maakunta- ja yleiskaavoituksessa. Valtakunnallisesti merkittävät asiat, jotka tulee huomioida asemakaavan muutoksessa ovat: - Asemakaavamuutoksen suunnittelualue sijaitsee Sallan kirkonkylän ydinkeskustassa kantatien 82 Barentsin käytävän varrella 25 km Venäjän rajaylityspaikasta. - Kaavamuutos mahdollistaa uuden seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön sijoittumisen alueelle (joka suuntautuu pääosin rajanylityspaikan kautta kulkeville venäjän matkailijoille). - Sallan kirkonkylässä sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä rakennetun kulttuuriympäristön inventointikohde, Sallan kirkko.

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 13 (47) Kirkonkylän asemakaavan muutos k-100,, 101 ja Maakuntakaava Sallan kunnan aluee kuuluu Itä-Lapin maakuntaka aavaan, joka on saanut lainvoiman Ympäristöministeriöö vahvisti Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavan. Kaavakartassa on o merkittyy sivuradan ohjeellinen linjaus Soklista Sallan rataan. Lapin liitto laatii parhaillaan Rovaniemi - Itä-Lappi maakuntakaava, joka vahvistuessaan kumoaa Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavat. Laadittavassa maakuntakaavassa ratkaistaan myös Sallan alueen vähittäiskaupan mitoitus. Sallan kirkonkylä on voimassa olevassa Itä-Lapin maakuntakaavassa merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A 30) ja keskustatoimintojen alueeksi (C 102). Kantatie 82 (Kemijärventie-Savukoskentie) ympäristöineen on merkitty Barentsinn käytäväksi, valtakunnallisesti tärkeäksi kansainväliseksi liikennekäytäväksi. Kantatie 82 on myös esitetty muutettavaksi kantatiestä valtatieksi (kt vt) ). Salla sisältyy Itä-Lapin matkailun vetovoima-alueeseen (mv rajaus). Sallan kirkko on merkitty valtakunnallisesti kulttuuriympäristöksi (ma 5911). 8401, vihreä merkittäväksi On huomioitava koko maakuntakaavan aluetta koskevat määräykset. Kuva 20. Ote maakuntakaavasta

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 14 (47) Kirkonkylän asemakaavan muutos k-100,, 101 ja 103

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 15 (47) Kirkonkylän asemakaavan muutos k-100,, 101 ja 103

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 16 (47) Kirkonkylän asemakaavan muutos k-100,, 101 ja Yleiskaava Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Sallann kirkonkylän osayleiskaavan ns. strategisena yleiskaavana (KV ). Yleiskaavaa on ohjeena asemakaavaa laadittaessa ja muutettaes sa. Suunnittelualue on osayleiskaavassa merkitty keskustatoimintojen alueeksi (C) ja rasterilla osoitettu, että aluetta kehitetäänn yhdyskuntarakennetta tiivistämällä. Kuva 21. Ote Sallan kirkonkylän osayleiskaava asta (2003) Osayleiskaavassa onn merkitty kyläkuvallisesti arvokkaaksi alueeksi (sk): - Radan varrella oleva VR:n rakennusryhmä (sisältäen nyk. Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museon), jokaa on kunnostettu ja, jonka j viereen kotiseutumuseo on siirretty. - Kunnanviraston,, paloaseman ja asuinkerrostalonn aluekokonaisuus - Valtion vanhempi virastotalo (asemakaavamuutosalueella)

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 17 (47) Kirkonkylän asemakaavan muutos k-100,, 101 ja Asemakaava Sallan kirkonkylän n ensimmäinen asemakaava on hyväksytty Suunnittelualueella on voimassa kunnanvaltuuston hyväksymä asemakaavan muutos (KV ). Kuva 22. Muutettavan asemakaava, rajaus ajantasakaavassa Vuonna 2004 hyväksyttyä asemakaavamuutosta ei ole toteutettu. Nykyisessä asemakaavassa rakennuste n sijoitteluu ja käyttötarkoitus on ohjattu tonttikohtat isesti ja kaava sisältää mm. rakennustapaa ohjaavia määräyksiä ja merkintöjä sekä Postipolulta uuden yhteyden Savukoskentielle. Korttelissa 103 tontilla 3 hallinto- ja virastorakennusten korttelialueen merkintä (YH) ei ole enää ajan tasalla. Alueellaa olevat entiset valtion virastotalo ja Teletalo eivät ole enää alkuperäisessää käytössä. Korttelissa 100 kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueen merkintä (YY) ei ole enää ajan tasalla. Kirjasto on toteutettu lähempänä kunnanvirastoa asemakaavassa merkityllä YH-alueella ja YY-aluevaraus ei ole enää tarpeellinen.

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 18 (47) Kirkonkylän asemakaavan muutos k-100, 101 ja Rakennusjärjestys Pohjakartta Rakennusjärjestys on hyväksytty Sallan valtuustossa ja tullut voimaan Uusi pohjakartta on valmistunut Kirkonkylän asemakaavan pohjakartta on hyväksytty Maanmittauslaitoksella , MML 1910/ / Sallan-Kelloselän alueen maankäyttöselvitys Sallan-Kelloselän alueen maankäyttöselvitys on päivitetty 2013 (Sito, Santasalo, Jarmo Lokio ). Selvitys sisältää maankäytön, liikenteen, logistiikan sekä kaupan selvityksen (T. Santasalo). Ensimmäinen selvitys on laadittu Jo vuonna 1999 laaditussa selvityksessä todettiin kirkonkylän huoltoasemien seutu otollisemmaksi uuden kauppakeskuksen paikaksi. Päivitetyssä selvityksessä esitetään edelleen huoltoasemien seutu Savukoskentien kt 82 varrella (kantatie 82, Rovaniemi Kelloselkä) kehitettäväksi. Toimenpiteenä esitetään alueen asemakaavamuutoksen käynnistämistä vuonna Maankäytön kehittämistoimenpiteet on esitetty toteutettavaksi vaiheittain. Asemakaavamuutos kohdistuu kehittämisvaiheeseen I. Kaupan kehitysnäkymät Salla muodostaa oman asiointialueensa, mutta tukeutuu kuitenkin myös sekä Rovaniemen, Kemijärven että Kuusamon palveluihin. Päivittäistavarakaupan asiointi suuntautuu pääosin omaan kuntaan, Sallassa asioivien osuus on %. Erikoiskaupassa sekä ravintola- ja kulttuuripalveluissa Salla suuntautuu ensisijaisesti Rovaniemeen. Omassa kunnassa asioivien osuus on keskimäärin %. Tulevaisuudessa kaupan markkinoiden kannalta merkittävä tekijä ovat venäläiset asiakkaat ja matkailijat. Sallassa väestö vähenee, mikä vaikuttaa ostovoiman kehitykseen. Kulutus asukasta kohden on kuitenkin kasvussa, joten ostovoiman arvioidaan säilyvän suurin piirtein nykyisellä tasollaan vuoteen 2030 saakka. Sallassa on loma-asuntoja yhteensä noin Loma-asukkailla lasketaan olevan Sallaan kohdistuvaa ostovoimaa noin 3,7 miljoonaa euroa. Loma-asuntojen määrän ennakoidaan kasvavan, koska määrä on 2000-luvulla ollut kasvussa. Myös ostovoiman mökkiä kohden arvioidaan kasvavan. Sisäasianministeriö on ennustanut Suomen ja Venäjän välisen rajanylitysten määrän kasvavan (Kasvavan rajaliikenteen hallinta; Sisäasiainministeriön julkaisuja 42/2012). Rajanylitysten kokonaiskasvusta on tehty erilaisia skenaarioita, joista todennäköisimpänä pidetään skenaariota 1. Tässä ennusteessa kasvu jatkuu nykyisellä kasvuvauhdilla (15-20 %).

24 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 19 (47) Kirkonkylän asemakaavan muutos k-100, 101 ja 103 Kaupan kehittämisperiaatteet Kun tarkastellaan liiketilan lisätarpeita kokonaisuudessaan, niin Sallassa olisi mahdollisuuksia uudelle liiketilalle vuoteen 2020 mennessä noin kerrosneliömetriä. Vuoteen 2025 mennessä uuden liiketilan potentiaali on Sallassa yhteensä kerrosneliömetriä. Ostovoiman kehityksen pohjalta arvioidaan tulevaa liiketilan lisätarvetta alueella. Väestön ennustetaan Sallassa vähenevän. Loma-asukkaiden määrä ja ostovoima ovat kuitenkin kasvussa, joten tämän ansioista kokonaisostovoima voi kunnassa kasvaa. Suurin potentiaali kaupan kasvulle löytyy kuitenkin venäläisistä asiakkaista ja matkailijoista. Mikäli venäläiset käyttäisivät rahaa Sallassa arvioidun mukaisesti, tarvittaisiin nykytilassa lisää liiketilaa 1500 kerrosneliömetriä. Rahankäyttöpotentiaali ei Sallassa tule toteutumaan, jos ei Sallaan rakenneta riittävästi uutta tarjontaa. Etelä- Karjalassa mm. on nähty että kysyntä lisää tarjontaa, mutta tarjonta lisää myös kysyntää. Erikoiskaupan ja autokaupan ostovoimaa virtaa ulos Sallasta talla hetkellä noin 11 miljoonaa euroa. Keskimääräisellä myyntitehokkuudella laskettuna tämä tarkoittaa noin 4000 kerrosneliömetrin vajetta erikoiskaupassa. Osa tästä siirtymästä voisi tulevaisuudessa toteutua Sallassa, mikäli Sallan erikoiskaupan tarjonta monipuolistuisi. Tarjonnan paraneminen on mahdollista, kun venäläisten matkailijoiden määrä Sallassa kasvaa. Loma-asukkaiden ostovoima on Sallassa myös kasvussa. Jos tarjonta Sallassa monipuolistuu, nykyistä enemmän loma-asukkaiden kuluttamasta rahasta kohdistuu Sallaan. Maankäytön kehittämistoimenpiteet ja toteuttamisen vaiheistus. Salla-Kelloselkä maankäyttöselvityksessä kuntakeskuksen maankäytön kehittämistoimenpiteet on esitetty vaiheittain. - Ensimmäisessä vaiheessa tulisi kehittää Savukoskentien (kantatie 82 Rovaniemi-Kelloselkä) varrella oleva alue, huoltoasemien seutu. Vuonna 2014 tulee käynnistää Kantatie 82:n alueen asemakaavamuutos kuntakeskuksen alueella. Tässä päävastuullinen vetäjä on Sallan kunta. - Toisessa vaiheessa tulisi kehittää Kuusamontien varrella oleva alue (seututie 950, Salla-Kuusamo). Vuosina ( ): toteutetaan kaupallisia hankekaavamuutoksia ja/tai tonttien yhdistämisiä kysynnän ja tarpeiden mukaan. Keskeisessä roolissa ovat kiinteistönomistajat ja hankekehittäjät, joiden kysyntään tulee kunnalla olla valmiudet vastata. - Kolmas vaihe : Teollisuustien alueen asemakaavamuutos logistiikka- tai tilaa vaativaa kauppaa varten voi tulla ajankohtaiseksi mikäli kaksi ensimmäistä vaihetta on saatu päätökseen.

25 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 20 (47) Kirkonkylän asemakaavan muutos k-100,, 101 ja Neljäs vaihe : Kansan- K ja Tasalantien sekä Ruuhenrannan alueen kaavamuutos /-muutokset kaupallista ja tiivistä pientalorakentamista suosivaksi alueeksi (AKR, M KL, AP). - Viides vaihee Narttelinniemen asemakaavoitus pientaloasumiseen voidaan käynnistää periaatteessa milloin vain kyse on ensisijaisestii kunnan resursseista ja markkinointivalmiuksista. Suunnittelualue Kuva 23. Sallan kuntakeskuksen maankäytön toteuttamisen vaiheistus (Lähde: Sallan-Kelloselän alueen maankäyttöselvitys 2013) jaa asemakaavanmuutoksen suunnittelualue suhteessa vaiheeseen I (pun.)) Agropark Alakurtti hanke ja Kauppakeskushanke Vähittäiskaupan suuryksikön maankäytön, rakennusten sijainnin ja tilatarpeen selvityksiä laaditaan Agropark Alakurtti -hankkeen puitteissa. Hankkeenn tavoitteena on kaavoituksenn rinnalla löytää vähittäiskaupan suuryksikölle sekä rakentaja että vuokralaiset. Uusi venäläisiä matkailijoita palveleva liikekeskus on Sallassaa suunnitteilla kantatie 82 varrelle. Tällää hetkellä suunnittelualueella on lähinnä huoltamotoimintaa. Sijainti on keskustaan nykyisten kaupan palveluiden ja julkisten palveluiden viereen, jolloin se s täydentää nykyistä keskustan palvelurakennetta. Paikka on hyvin saavutettavissa myös kävellen ja

26 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 21 (47) Kirkonkylän asemakaavan muutos k-100,, 101 ja 103 pyöräillen. Näin keskus palvelee matkailijoiden asukkaita. ohella myös paikallisia Vaiheistus: Kauppakeskus voidaan toteuttaa vaiheittain rakennuspaikka kerrallaan. Kauppakeskuksen alue on jaettu kolmeen rakennuspaikkaan, joilla kullakin on eri omistaja. Ensimmäinen vaihe voidaan toteuttaa rakennuspaikalla 2 ja isompi, jos rajanylitysmäärätt kasvavat huomattavan suuriksi esimerkiksi viisuminvapauden myötä. Kuva 24. ALUSTAVAA Kauppakeskuksen vaiheistuksen periaatesuunnitelma (vas) sekä ALUSTAVA vaihee 2 suunnitelma (oik). Jouni Hokkanen Perustelut hankkeelle: Tällä hetkellä on Sallassa pulaa erikoistavarakaupan palveluista. Siirtymä erikoiskaupan osalta muille paikkakunnille on huomattava n. 40% (Santasalo 2013 ). Kaavoitettavasta uuden kaupann pinta-alasta yli puolet kohdistuuu erikois- jaa käyttötavarakauppaan, joissa siirtymä on suurin. Uusi kaupan pinta-ala sijoittuuu keskustaan yleiskaavan keskustatoimintojen alueelle. Keskustann tarjonta monipuolistuu, paikalliset asukkaat ja muut liikkeet hyötyvät kuntakeskuksen kasvavastak a vetovoimasta. Uusi liikekeskus mahdollistaa myös nykyisille kaupan toimijoille mahdollisuuden liiketoiminnan kehittämiseen omilla rakennuspaikoillaan ja tarjoamalla nykyaikaista liiketilaa mahdollistaen liiketoiminnan laajentamisen. Ostovoiman kasvuu perustuuu erikoiskaupan siirtymän asukaskohtaisen kulutuksen ja matkailijoiden määrän suomesta, että erityisesti Venäjältä. vähenemiseen, kasvuun sekä Vuonna 2002 avatulla Sallan kansainvälisellä raja-asemalla 2010 rajanylitysten määrä oli rajanylitysten määrä on kasvanut nopeasti. Vuodenn , vuoden 2012 oli ja vuoden Rajanylityst ten kasvu on siten viime vuosina ollut yli 15 % vuodessa. Viisumivapauden toteutuessa vuosikymmenen lopulla arvioidaan rajanylitysten kasvavan tätäkin nopeammin..

27 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 22 (47) Kirkonkylän asemakaavan muutos k-100, 101 ja 103 Sallasta 350km säteellä asuu n ja 500km säteellä n. miljoona kuluttajaa. Kelloselän rajavartioasemalta on noin 22 kilometriä matkaa kirkonkylään ja kirkonkylä on ensimmäinen kaupallinen keskus. Asemakaavan muutos varmistaa, että Sallan keskustan palvelut voivat kehittyä nykyisten ja tulevien aikojen tarpeita vastaaviksi. Samoin koko suunnittelualueen yhdyskuntarakenne tiivistyy tehokkuusvaatimuksia vastaavaksi ja kunnan tonttivaranto vastaa paremmin tarpeita Kantatie 82 Savukoskentie, aluevaraussuunnitelma Sallan kunta yhdessä Lapin ELY- keskuksen Liikenne-vastuualueen kanssa on laatimassa aluevaraussuunnitelmaa kantatielle 82 (Savukoskentie) uuden liikekeskuksen kohdalle. Liikennejärjestelyjä on suunniteltu vaiheittain siten, että ne turvaavat kantatien toimivuuden ja eri liikennemuotojen liikenneturvallisuuden liikekeskuksen eri laajuusvaiheissa. Ensimmäisessä vaiheessa kauppakeskuksesta toteutetaan noin m2:n osa tontin idän puoleiseen osaan. Pääliittymä kantatieltä on uuden rakennuksen länsipäässä nykyisen tonttiliittymän kohdalla. Kantatielle idän suunnasta tehdään lyhyt saareke ja vasemmalle kääntymiskaista turvaamaan kantatien toimivuus ja liikenneturvallisuus. Kanavoitu keskisaareke parantaa myös kevyen liikenteen liikenneturvallisuutta, koska kantatien ylittävä suojatie Postipolun liittymän kohdalla sijaitsee keskisaarekkeen yhteydessä. Alustavasti on arvioitu, että kantatien nopeusrajoitus liikekeskuksen kohdalla on 50 km/h. Toisessa vaiheessa kauppakeskus on toteutettu kokonaisuudessaan. Kantatielle rakennetaan Postipolun ja nykyisen kiertoliittymän välillä leveä keskikaista, johon voidaan sijoittaa myös tievalaistusta ja runkopuuistutuksia. Kauppakeskuksen pääliittymä siirtyy noin 60 m länteen päin ns. Teboilin nykyisen liittymän kohdalle paalulle 220. Liittymä on kanavoitu idän suunnasta. Liikenneympäristöä parannetaan myös samassa yhteydessä uusimalla tievalaistusta sekä parantamalla liikenneympäristöä vastaamaan taajaman pääväylän luonnetta. Esitetyt liikennejärjestelyt sopivat nykyisen asemakaavan mukaiselle liikennealueelle. Asemakaavaan esitetyt tonttiliittymät ovat vaiheen 2 mukaiset liittymät. Toteuttavien liikennejärjestelyjen rahoitus ei ole vielä selvillä. Liikennejärjestelyjen periaateratkaisut on esitetty alla olevissa kuvissa.