Saariston ystävä Skärgårdsvännen

Transkriptio

1 Saariston ystävä Skärgårdsvännen N:o 9 Huhtikuu 2002 April Kutsu yhdistyksen kevätkokoukseen 24.4 klo Kantakaupungin nuorisokeskus, Hietaniemenkatu 9 B, II kerros, kokoushuone 209 (seuraa opasteita!). Kallelse till föreningens vårmöte 24.4 kl i ungdomscentralens utrymmen på Sanduddsgatan 9 B, II vån, rum 209 (följ anvisningar!). Heti kevätkokouksen jälkeen klo 18 alkaen TEEMAKOKOUS HELSINGIN SAARISTO, RANNAT JA TUULIVOIMALAT: KASVUN, SUOJELUN JA KULTTUURIMAISEMAN KYSYMYKSIÄ ALUSTAJINA: S arkkitehti PERTTI KARE, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, yleiskaavatoimisto. "Yleiskaava 2002 saariston ja rantojen osalta". S dipl. ins. JOUNI KILPINEN, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, teknistaloudellinen toimisto. "Tuulivoima Helsingin edustan saaristossa Tervetuloa! Välkomna!

2 Kevätkouksen esityslista: 1) Avataan kokous, todetaan sen laillisuus ja valitaan kokousvirkailijat 2) Esitetään hallituksen kertomus vuoden 2001 toiminnasta ja tilinpäätös sekä tilintarkastajien lausunto 3) Vahvistetaan vuoden 2001 tilinpäätös 4) Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä yhdistyksen hallitukselle 5) Päätetään kokous AGENDA 21 -HANKKEITA Julkaisuluettelo ranta- ja saaristokirjallisuudesta Tiedonkeruulomakkeet rantojen ja saariston käyttäjille Päättyneen talven aikana koottiin Saariston ystävät ry:n ja allekirjoittaneen toimesta saaristoa ja rantoja koskeva julkaisuluettelo. Agenda-hankkeena luettelo keskittyy Helsingin seutua koskeviin nimikkeisiin, mutta Suomenlahti on laajemminkin mukana. Tähän mennessä mukana on noin 500 nimikettä. Julkaisuluettelo on laadittu Excel-taulukko-ohjelman pohjalle, joten sen myöhempi täydentäminen ja jakelu on suhteellisen helppoa. Luettelo tultaneen laittamaan myös yhdistyksen kotisivuille. Toinen projekti oli laatia tiedonkeruulomakkeet seuraavia ryhmiä varten: rantojen käyttäjät, veneilijät, jäilläliikkujat ja koululaiset. Monivalintakysymykset kartoittavat Helsingin ranta- ja merialueiden virkistyskäyttäjien mielipiteitä ja toiveita. Tarkoituksena on että kaupunkilaiset voisivat kaavakkeiden kautta saattaa mielirantojaan ja saariaan koskevat kantansa kuuluviin, ja viime kädessä vaikuttaa päättäjiin. Samoin on haluttu selvittää mitä helsinkiläiset rannoilla tekevät ja millaisia rantoja he eniten arvostavat. Kyselyn käytännön toteutukseen päästään toivottavasti kesän myötä. Kiitokset yhteistyöstä projekteissa mukana olleille! Marko Leppänen -2-

3 Keväinen tervehdys mereltä!! Helsingin rannoista ja sen edustan saaristosta tekevät erityislaatuisen alueen kulttuurihistoria ja luonto. Esimerkiksi Suomenlinna on kansainvälisestikin arvostettu historiallinen merilinnoitus, joka on valittu UNESCO:n maailman perintöluetteloon, sotilasarkkitehtuurin ainutlaatuisena muistomerkkinä. Ihmisten vuosisatainen toiminta Helsingin edustan rannoilla ja saaristossa näkyy myös ainutlaatuisina perinnemaisemina ja erilaisina perinneelinympäristöinä, joissa elää lukuisa joukko ihmisen mukanaan maailmalta tuomia kasveja ja eläimiä. Saariston monimuotoisuus vaikuttaa esimerkiksi siihen, että linnusto on Helsingin edustalla runsas sekä lajistollisesti että määrällisesti. Voidaankin varmasti sanoa, että saaristo ja rannat tarjoavat jokaisena vuodenaikana jotain uutta niillä liikkuville. Ketkä sitten hyödyntävät rantoja ja saaria Helsingissä? Lapset koulu- ja aikuiset työmatkoillaan. Kävelijät, lenkkeilijät ja koiran ulkoiluttajat säällä kuin säällä. Perheet lapsineen aurinkoisina vapaapäivinä. Veneilijät ja purjehtijat melkein tuulella kuin tuulella. Lintubongarit ja muut luontoretkeilijät ympäri vuoden. Oikeastaan siis kaikki helsinkiläiset. Niinpä Helsingin rantoja ja saaristoa tulee kehittää kaikkien väestöryhmien käytettävissä olevaksi virkistysalueeksi, huomioiden luonnon ja kulttuuriympäristön kantokyky. Esimerkkinä voidaan pitää Kaivopuiston edustalla sijaitsevaa Harakan saarta, jonka kaupunki sai haltuunsa vuonna Ympäristökeskus kunnosti venäläisten vanhan kasarmin Harakan luontotaloksi ja päärakennus vuokrattiin taiteilijoiden työtiloiksi. Saaren poikkeuksellisen runsaslajista kasvillisuutta ja lintujen pesimärauhaa on pyritty suojelemaan rauhoitusaluein, sekä aktiivisesti ohjaamalla liikkujat merkityille poluille ja jakamalla tietoa saaren erityispiirteistä. Viime vuosina kävijämäärät ovat jatkuvasti nousseet, mutta luontoon kohdistuvaa kulutusta on kyetty hallitsemaan. Harakan tapaan luodut virkistysalueet kykenisivät tarjoamaan uudenlaisia elämyksiä helsinkiläisille ja samalla ylläpitämään saarten ja rantojen alkuperäisen luonnon säilymismahdollisuuksia. Ehdotimmekin Helsingin kaupungin järjestämässä 4. Paikallis- Agenda21 4. kansalaisfoorumissa kansallisen merellisen kaupunkipuiston perustamista Helsingin edustalle, jotta rannoille ja saaristolle tyypilliset luonto- ja kulttuurihistorialliset arvot voidaan säilyttää kestävältä pohjalta kaikkien ulottuvilla myös tulevaisuudessa. Tällä hetkellä suunnitteilla oleva Helsinki-puisto on jo askel oikeaan suuntaan, mutta rantojen ja saariston pysyvä suojelu edellyttää voimakkaampia toimenpiteitä kuin mitä yleiskaavaluonnoksessa on tällä hetkellä alueelle varattu. Myös saariston saavutettavuuden lisäämisestä kaikille kaupunkilaisille heräteltiin keskustelua, esimerkkinä liikennelaitoksen joukkoliikennejärjestelmän laajentaminen koskemaan myös kuljetuksia kaupungin ulkoilusaarille. Agenda 21:n tavoitteena on luoda ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävämpi tulevaisuus, ihmisen ja luonnon sopusointu. Onko tämän saavuttaminen mahdollista Helsingissä, Itämeren syleilemässä pääkaupungissa-mme, jos kaupunkilaisten vuosisataiset yhteydet mereen katkaistaan? Kirsi Kostamo-Liusvaara -3-

4 30 vikar Kampanjen 30 vikar startade år 2000, då miljöorganisationen Natur och Miljö firade sitt 30-årsjubileum. Avsikten med kampanjen är att öka kunskpen om och skyddet för grunda havsvikar. En stor del av de lokala miljöföreningarna har valt ut en egen vik att jobba med, innalles c. 20 stycken. Våren 2001 färdigställde Natur och Miljö en diger kampanjhandledning som stöd för arbetet i lokalföreningarna. I huvudstadsregionen har Helsingfors Naturskyddsförening valt Botbyviken och Lillhoplaxviken till kampanjvikar. Esbovikens inre del sysselsätter Esbo Miljöförening, Kyrkslätt Miljöförening och Grankulla Miljöförening, medan tillståndet i Sibboviken intresserar Sibbo Naturskyddare. Trots att kampanjen nu är inne på sitt sista år kan nog vikprojekten komma att sysselsätta lokalföreningarna ännu en tid framåt. Erfarenheter från huvudstadsregionen visar, att också försöken att påverka vikarnas tillstånd i hög grad går ut på att försöka påverka markplaneringen. Arbetet är till sin karaktär långsamt och inkluderar bl.a samarbete med olika myndigheter och invånarföreningar. Då det gäller att uppmärksamgöra invånarna på vilken tillgång viken är för deras närmiljö och hela område, har naturskyddsföreningarna en nisch och uppgift för vilken de är väl lämpade. Speciellt i tätorter där många olika intressen tävlar om hur stränder och markområden i tillrinnings-området ska användas är det viktigt att lokal-befolkningen får mångsidig information om vikens natur-, kultur- och miljövärden. I anslutning till vikkampanjen ordnade Helsingfors Naturskyddsförening ett städtalko vid Botbyvikens stränder våren I september samma år arrangerades tillsammans med Natur och Miljö ett välbesökt evenemang Hur mår Botbyviken Mitä kuuluu Vartiokylälahdelle med seminarium på Rastböle gård och naturkulturpromenad runt viken. Därutöver har det ordnats flera mindre diskussionstillfällen, där sakkännare berättat om pågående forsknings- och planeringsprojekt kring Botbyviken och Broändabäcken. Allt från muddringar i viken till restaurering av bäckfårorna har tagits upp i diskussionerna. Nu håller en källförteckning med viklitteratur på att samman-ställas, och en naturstig planeras. I vår och i sommar arrangerar Helsingfors Naturskyddsföre-ning växtutflykter runtomkring Botbyviken och Broändabäcken. I varje utflykt deltar någon sakkunnig, och avsikten är att besöka de intressantaste områdena och objekten för den planerade naturstigen. Intresserade kan vända kontakta Helsingin Luonnonsuojeluyhdistys / Helsingfors naturskyddsförening (Helsy) för närmare uppgifter. Christina Lindén Deltagare i vikprojektet studerar fåglarna i Botbyviken

5 Saaristoon retkelle kesällä 2002! Vartiosaari, hallituksen kokous ja tutustuminen saareen, saunomista ja leppoisaa oleilua, omat eväät. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita! Turistina Helsingissä. IHA-Linesin Doris-laivalla iltaristeily, johon sisältyy ruokailu. Paluu n. klo Hinta 24,-, mutta pyrimme järjestämään ryhmäalennuksen varauksen yhteydessä n. 11 Kaunissaari. Lähtö Vuosaaresta kaupungin yhdysaluksella. Paluuaika Kaunissaaresta n. 16. Omat eväät noin 6 tunnin opastettu Suomenlinna-kierros. Järjestää Helsingin ympäristökeskus. Ilmainen Korkeasaari ja Merimuseo, kuljetukset Korkeasaareen ja sisäänpääsy ovat ilmaiset. Opastettu tutustuminen Merimuseoon. Mahdollisuus grillaamiseen. Omat eväät Pukkisaari. Viikinkiajan markkinat Vartiosaari-päivä. Tarjolla syötävää, varaa rahaa (tai omat eväät). Tiedustelut ja ilmoittautumiset joko Dina Samaletdinille tai Anneli Mikkoselle Laita päivämäärät allakkaasi ja ilmoittaudu mahdollisimman pian jotta voidaan ilmoittaa tarkempia tietoja. -5-

6 Helsingin edusta mahdollistaa tuulivoiman rakentamisen merialueelle. Yleiskaavan valmistelun yhteydessä on laadittu myös selvityksiä merialueelle sijoittuvien tuulivoimaloiden rakentamisesta. Niistä löytyy lisää tietoja kaupungin www-sivuilta joista myös seuraavat tiedot on poimittu ( Näissä on selvitetty sekä tuulivoiman hintaa ja taloudellisuutta että sijoitusvaihtoehtoja. Yhdestä tuulipuistoyksiköstä saatava sähköntuotanto olisi runsaat 100 Gwh vuodessa.tämä määrä vastaisi 2-3 % Helsingin sähköntarpeesta. Yhdestä yksiköstä saatava sähkö riittäisi lähes kerrostaloasunnon tarpeisiin. Taloudellisesti kannattava yksikkö koostuisi tyypillisesti yksittäisestä voimalasta, jotka sijaitsisivat m:n päässä toisistaan. Tällaisille yksiköille merialueelta löytyy useita teknisesti mahdollisia sijoituspaikkoja, ja yksittäinen sijaintipaikka voisi käsittää 1-2 tällaista yksikköä (10-25 myllyä). Tuulivoimaloiden mahdolliset sijoitusalueet sijaitsevat saaristovyöhykkeen ulkopuolella, jolloin tuulipuistojen rakentaminen voi tuottaa haittaa ja hyötyä veneilylle, kalastukselle ja metsästykselle avomerivyöhykkeellä. Merenpohjan syvyys pakottaa sijoittamaan tuulipuistot rantaviivaan nähden kohtisuorassa sijaitseviksi suoriksi, kaareutuviksi tai erillisistä jaksoista muodostuviksi rivimuodostelmiksi. Tuulivoimasta on tehty myös maisemallinen ja kaupunkikuvallinen selvitys (Suunnittelutoimisto Molino Oy). Siinä analysoidaan ja arvotetaan mm. Helsingin merialueen maisematilaa tuulivoimaloiden näkyvyyttä ja maisemavaikutuksia ennalta määrätyistä katsomispisteistä käsin sekä annetaan sijoitusaluesuosituksia. Teollisen mittakaavan tuulivoimaloita ei voi piilottaa. Helsingin rantaviivan rikkonaisuus, saarten mataluus ja kulttuurimaiseman visuaaliset arvot rajaavat useasta tuulivoimalasta koostuvan tuulipuiston sijoitusalueet avomerivyöhykkeelle, joka sijaitsee yli viiden kilometrin etäisyydellä rannikosta. Yksittäisiä teollisia tuulivoimaloita saattaa kuitenkin olla mahdollista sijoittaa satama- ja teollisuusalueiden välittömään läheisyyteen. -6-

7 Saariston ystävien toiminta vuonna 2001 Saariston ystävät r.y. järjesti 2 kokousta, jotka olivat avoimia myös muille kiinnostuneille. Kevätkokous järjestettiin Suomen ympäristökeskuksessa. Tilaisuudessa piti alustuksen Helsingin ympäristökeskuksen tutkija Katja Pellikka aiheesta Helsingin meriveden tilasta. Syyskokous pidettiin Helsingin ympäristökeskuksessa. Projektikoordinaattori Kari Silfverberg alusti aiheesta Helsingin Agenda 21-työstä erityisesti saariston ja rantojen osalta. Tilaisuuteen oli kutsuttu nk. asukasvetoisten kestävän kehityksen hankkeiden avustusta saaneet tahot, joiden työ liittyy läheisesti rantoihin ja saaristoon. Nämä esittelivät toimintaansa ja projektejaan. Kannanotot rantojen suunnitteluun Saariston ystävät r.y. otti osaa Helsingissä ja koko pääkaupunkiseudulla jatkuneeseen vilkkaaseen keskusteluun rantojen ja saarten käytöstä. Yhdistys osallistui useiden tilaisuuksien järjestämiseen ja toimitti Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille ja varajäsenille sekä kaupunkisuunnitteluviraston päällikkö Tuomas Rajajärvelle vetoomuksen luonnonmukaisten rantojen säilyttämisestä virkistyskäytössä. Syyskuun 19. päivänä järjestettiin yheistyössä Helsingin kaupunginosayhdistysten kanssa tilaisuus, johon kuului laivamatka Hakaniemestä Taivallahteen pitkin kaupungin rantoja ja sen päälle keskustelutilaisuuus Suomen ympäristökeskuksessa otsikolla Uhkaako uusi yleiskaava Helsingin rantoja. Paneliin oli altavastaajiksi kutsuttu yleiskaavapäällikkö Jussi Vuorinen, kaupunkisuunnittelulautakunnan pj. Maija Anttila sekä eri ryhmien edustajat. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi yhdistyksen puheenjohtaja Maisa Siirala. Kansalaisnäkemystä edusti Lauri Nordberg. SYKEn auditorio oli täysi ja keskustelu oli yleisellä tasolla yhteistyöhenkistä. Stadin rannat - kampanja Yhdistys haki Helsingin Agenda 21 rahoitusta rantojen tutkimuksia ja käyttöä koskevaan selvitystyöhön ja sai mk asukasvetoisten kestävän kehityksen hankkeiden avustuksen projektille Helsingin rantainventointi ja -tutkimus. Selvityksen tekijäksi valittiin Eero Haapanen ja hänen estyttyään Marko Leppänen. Vuoden aikana selvitettiin kirjallisuustukimuksena Helsingin kaupungin tekemät ja muiden tahojen tiedossa olevat rantoja ja saaria koskevat tutkimukset ja selvitykset (löytyi yli 300 kpl). -7-

8 Hallitus otti osaa useiden tahojen yhteiseen rantakampanjaan mm. osallistumalla WWF:n kanssa yhdessä järjestettyyn Helsingin rantojen Clean up -siivoustapahtumaan ja vastasi Harakan saaren siivouksesta. Hallinto Yhdistyken puheenjohtajana toimi Maisa Siirala. Halitukseen kuuluivat Leena Eerola, Bo Grönholm, Heikki Ingervo, Martin Lodenius (varapj.), Aneli Mikkonen, Jan Olin, Dina Samaletdin (siht.), Kari Silfverberg, Heikki Syrjänen, Ilkka Viitasalo (tal.hoit., jäsesihteeri). Tilintarkastajina toimivat Matti Nieminen ja Tiina Raivikko, varalla Timo Myllymäki ja Björn Silfverberg. Hallitus kokoontui vuoden 2001 aikana 10 kertaa. Saaristoretket Tarkoituksena oli tehdä retki Espoon Kytön saarelle. Rantautumista selvitettässä kävi ilmi että saaren epäselvistä omistusshteista johtuen kukaan ei ollut halukas myöntämään sinne maihinnousulupaa. Sommarössä Maisa Siirala, puheenjohtaja v Tiedotustoiminta Jäsenlehti Saariston ystävä - Skärgårdsvännen julkaistiin kaksi kertaa, kevätnumero ja syysnumero. Lehdessä tiedotettiin tapahtumista ja siinä oli artikkeleita saaristoluonnosta ja -kulttuurista. Yhdistyksen kotisivuja < on kehitetty ja pidetty ajan tasalla. Talous ja jäsenistö Yhdistyksen talous perustuu pääosin jäsenmaksuihin, joilla on katettu kulut. Jäsenpohjaa on pyritty edelleen laajentamaan, v.2001 lopulla yhdistyksessä oli 81 henkilöja 2 kannatusjäsentä. Kannatusjäsenet olivat Helsingin luonnonsuojeluyhdistys r.y. ja Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri r.y. -8-

9 Saariston ystävät - Skärgårdens vänner antoi seuraavan Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle osoitetun lausunnon: Lausunto Helsingin kestävän kehityksen toimintaohjelmasta Saariston ystävät ry. on perehtynyt Helsingin kestävän kehityksen toimintaohjelman luonnokseen ja toteaa seuraavaa. Yleistä Helsinki21-kampanjan eräs päätavoite on ollut parantaa kaupunkilaisten osallistumismahdollisuuksia paikallisagendatyöhön ja kestävän kehityksen toteuttamiseen. Pidämme erittäin tärkeänä, että kaupunkilaisten mahdollisuudet osallistua jatkossakin kestävän kehityksen toteuttamiseen turvataan. Kaupungin tulee tukea paikallisagendatyötä tarjoamalla resursseja kaupunkilaisten käyttöön, jotta kestävän kehityksen toimintasuunnitelma ja toteutus tulevat yhä useampien kaupunkilaisten ja yhteisöjen tietoisuuteen. Kasvihuonepäästöjen vähentäminen Kaupungin energiaratkaisuissa tulee ensisijaisesti keskittyä energian säätöön ja materiaalien kierrättämiseen, sekä kevyen- ja joukkoliikenteen kehittämiseen. Vaihtoehtoisten energianlähteiden osuutta tulee lisätä asteittain Helsingin energian-tuotannossa, selvittäen kuitenkin niiden ympäristö- ja maisemavaikutukset. Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja vaaliminen Helsingin saariston ja rantojen tarjoamat elinympäristöt on säilytettävä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Ympäristökasvatuksen, -tiedotuksen ja tutkimuksen määrää tulee lisätä kaikkien väestöryhmien keskuudessa. Elinkaariajattelun sisällyttäminen kapungin fyysiseen suunnitteluun, hankintakäytäntöihin ja rakennustoimintaan Kaupunkilaisten mielipiteet ja toiveet tulee huomioida kaavoituksen lisäksi myös kaupungin eri laitosten ja virastojen toimintojen suunnittelussa ja sijoittamisessa. Saariston ja rantojen virkistys- ja luontoalueiden määrä tulee säilyttää tämän hetkisellä tasolla ja pyrkiä jatkossa aktiivisesti lisäämään niiden pinta-aloja tehostamalla jo rakennuskäytössä olevien alueiden käyttöä tarkoituksenmukaisesti. Helsingin tulevien satama-alueiden sijoittamissuunnitelmien ja päätösten tulee perustua nykyistä luotettavampiin ja perusteellisempiin ympäristövaikutusten arviointeihin. Vuorovaikutuksen ja kansalaisosallis- -9-

10 tumisen lisääminen sekä kumppanuuden vahvistaminen Yhteistyötä eri tahojen välillä tulee tukea Helsingin kaupunginosien sisällä ja välillä saariston ja rantojen tarjoamien virkistysmahdollisuuksien saamiseksi kestävältä pohjalta yhä useampien kaupunkilaisten ulottuville. Tämän lisäksi yhteistyötä tulee lisätä Itämeren rantavaltioiden kanssa, jotta voidaan saavuttaa Itämeren hyvinvoinnin kannalta riittävän merkittäviä parannuksia. Kulttuurisen monimuotoisuuden ja rakennetun ympäristön vaaliminen Helsingin edustan saariston ja rantojen ainutlaatuisia kulttuurihistoriallisia rakennuskokonaisuuksia ja perinnemaisemia tulee suojella. Rakennusten ja rakennuskokonaisuuksien erilaisia käyttömahdollisuuksia tulee parantaa. Kulttuurista monimuotoisuutta kaupunginosa- ja aluetasolla tulee tukea esimerkiksi säilyttämällä paikallisen historian kannalta merkittäviä kohteita. Syrjäytymisen ja sosiaalisen segregaation ehkäisy Kaupunkilaisten virkistymismahdollisuudet luonnossa tulee turvata tasapuolisesti kaavoituksen avulla kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tarjoamalla riittävän monipuolisia luontokohteita voidaan vastata yhä useampien väestöryhmien tarpeisiin ja ehkäistä myös syrjäytymis-kehitystä. Merellisyys on Helsingin voimavara! Kirsi Kostamo-Liusvaara Puheenjohtaja, Saariston ystävät ry. -10-

11 SAARISTON YSTÄVÄT - SKÄRGÅRDENS VÄNNER Hallitus - Styrelse 2002 Kirsi Kostamo-Liusvaara (puh.joht., ordf.) kimkost@hotmail.com Heikki Ingervo heikki.ingervo@helsinki.fi Martin Lodenius (varapuh.joht., viceordf.) martin.lodenius@helsinki.fi Anneli Mikkonen (siht., sekr.) annelimaria.mikkonen@luukku.com Juha Ojala juha.ojala_@luukku.com Mika Penttinen penttinen.tiensuu@arkkitehdit.inet.fi Dina Samaletdin dina.samaletdin@nordea.com Maisa Siirala maisa.siirala@ Kari Silfverberg kari.silfverberg@hel.fi Ilkka Viitasalo (talous, jäsenrek., ekonomi, medl.reg.) ilkka.viitasalo@hel.fi Christina Lindén ch.linden@kolumbus.fi Oletko maksanut jäsenmaksusi? Osallistu jaostotyöskentelyyn! Jaostot - Utskott 2002 Retkijaosto: Dina Samaledtin, Heikki Ingervo, Anneli Mikkonen. Päätehtävä 2002: Retkien suunnittelu. Aluesuunnittelun seurantajaosto: Mika Penttinen, Maisa Siirala. Päätehtävä 2002: Yleiskaavoituksen seuraaminen pääkaupunkiseudulla, erityisesti rantojen osalta. Tutkimusjaosto: Martin Lodenius, Kirsi Kostamo-Liusvaara, Marko Leppänen, Christina Lindén, Anneli Mikkonen, Kari Silfverberg. Päätehtävä 2002: Yhdistyksen Agenda-21-projektin toteuttaminen. Tiedotus- ja julkaisujaosto: Kirsi Kostamo-Liusvaara, Martin Lodenius, Dina Samaledtin. Päätehtävä 2002: Yhdistyksen toiminnasta tiedottaminen, yhteydet päättäjiin, lehden toimittaminen Jaostoihin toivotaan lisää jäseniä! Jos olet kiinnostunut, ota yhteyttä henkilöön, jonka nimi on alleviivattu. Vi ser gärna fler medlemmar i utskotten! Om du är intresserad, tag kontakt med den person, vars namn är understreckat. Ellet ole, vielä voit maksaa. Jäsenmaksu 10 maksetaan tilille Leonia

12 Lähettäjä: Saariston ystävät - Skärgårdens vänner ry c/o Martin Lodenius Trutholmsvägen 4 bost Helsingfors