Saariston ystävä Skärgårdsvännen

Transkriptio

1 Saariston ystävä Skärgårdsvännen N:o 5 Toukokuu 2000 Maj TUULIMYLLYJÄ HELSINGIN EDUSTALLE? Kukapa meistä ei haluaisi saasteettomasti tuotettua energiaa? Tai vaihtoehtoja fossiilisille polttoaineille ja ydinvoimalle? Tuuli on yksi vaihtoehto, mutta miten se sopisi Helsingin saaristoon? Maaliskuussa valmistui Helsingin edustan tuulivoimaloiden teknistaloudellinen selvitys. Siinä käsitellään paitsi teknisiä edellytyksiä ja hintoja, myös alueellisia sijoitusmahdollisuuksia. Sopivia voimalatyyppejä on kyllä tarjolla ja sopivin on selvityksen mukaan off shore-mallinen eli merialueelle sijoittuva. Tiheän asutuksen takia ei mantereelle tai sisäsaarille haluta voimaloita rakentaa. Selvityksessä päädyttiin neljään sijoituspaikkaan: Rysäkari, Katajaluoto, Kuivasaari ja Isosaari. Yhteensä olisi mahdollista pystyttää näille alueille jopa 80 tuulivoimalaa. Näiden tuottama sähkö vastaisi tällöin noin 10% Helsingin sähkönkulutuksesta eli kattaisi noin kerrostaloasukkaan sähköntarvetta. Haitallisia ympäristövaikutuksia ei juuri ole kuin yksi: maisemahaitta. Jos Helsingin ulkosaaristoon pystytetään tällainen määrä tuulimyllyjä, merkitsee se aikamoista muutosta merimaisemaan. Sitä pitääkin verrata muiden energiavaihtoehtojen aiheuttamiin haittoihin: hiilidioksidiin, muihin ilmapäästöihin ja ydinjätteisiin. Kumpi on pienempi haitta? ML Kevätkokous - Vårmöte 24.5 Katso takasivua - se baksidan!

2 2 Julkaisija: Saariston ystävät - Skärgårdens vänner ry Kotisivu: Yhteys: Martin Lodenius, Trutholmsvägen 4 bost 2, Helsingfors martin.lodenius@helsinki.fi Rantojen täytöt ja käyttö puhuttavat Otsikolla Rakentava rantakeskustelu käytiin yli nelituntinen keskustelu Helsingin ja Espoon rantojen ja merenlahtien kohtalosta. Pitäisikö pääkaupunkiseudun rannat ottaa nyt kaupunkirakentamisen lisäalueiksi vai pitäisikö ne säästää virkistykselle ja suojelulle? Suomen Arkkitehtiliiton kestävän kehityksen alaosaston EKO- SAFAn järjestämä tilaisuus suunnitelluista merenlahtien täytöistä ja rantojen rakentamisesta keräsi useita kymmeniä osanottajia. Tilaisuus pidettiin Suomen ympäristökeskuksen kattoterassin neuvottelutilassa, josta avautui näkymä myös aiheena olleille alueille. Helsingin ja Espoon päättäjiä ja kaupunkisuunnittelijoita oli kutsuttu kuultavaksi uusista rantavisioista ja rakentamissuunnitelmista. Näkemyksiään pääkaupunkiseudun rantojen tulevaan käyttöön esittivät mm. kaupunginosayhdistykset: Lauttasaariseura, Töölöseura, Eteläiset kaupunginosat ry sekä melontaseura, Saariston ystävät ry, Uudenmaan luonnonsuojelupiiri, kaupunginvaltuutettu, teatterinjohtaja, eduskunnan jäsen, ympäristöjuristi ja paikallisagendatyöryhmä. Pääkaupunkiseudulle suuntautuvasta muuttoliikkeestä ja sen vaatimasta lisärakentamisesta sekä työn alla olevien yleiskaavojen aluevarauksista on käyty vuoropuhelua lehtien palstoilla pitkin talvea. Aiheesta ei ollut kuitenkaan keskusteltu vielä avoimesti. Asuntorakentamista on kaavailtu sijoitettavan satamien ja teollisuuden käytöstä vapautuville alueille. Rakentamista on visioitu myös aivan uusille alueille, mm. eräille rakentamattomille ranta-alueille ja merestä täyttämällä aikaansaataville tekosaarille. Näistä eniten kansalaisia ovat huolestuttaneet Lauttasaaren länsipuolella sijaitsevan pienen Koivusaaren laajentaminen 40 ha:n suuruiseksi ja Katajanokan kokoiseksi 5000 asukkaan kivikaupungiksi. Siihen liittyisi Espoon puolella Hanasaaren laajennus teatteri- ja toimistotorneineen. Nämä visiot liittyvät kiinteästi metrolinjan laajentamiseen länteen. Helsinki ja Espoo ovat sopineet länsimetron suunnittelun aloittamisesta - kaikkien linjausvaihtoehtojen pohjana on pidetty asukasluvun kasvua. Erityisesti Koivusaarta on perusteltu sillä. Helsingissä on laadittu yleiskaavatasoinen karttaesitys verikartta, johon tulevat ja visioidut rakentamiskohteet on merkitty punaisella. Kaupungin suunnitelmia rannoille esitteli kaavasuunnittelija Pertti Kare, kaupunkisuunnitteluvirastosta ja sitä täydensi Jyrki Lohi, kaupunkisuunnittelu-

3 3 lautakunnan puheenjohtaja. Rakennusviraston päällikkö, kaupungininsinööri Reijo Korhonen esitteli vesiaiheiden kunnostusta ja uusien kanavien suunnitelmia. Espoon kaupungin suunnitelmia valotti kaavoitusarkkitehti Pertti Maisala. Espoossa rannat ovat pitkään olleet toissijaisia alueita, mutta nyt kaupunki on herännyt huomaamaan niiden arvon. Uudisrakentamista on suunniteltu Keilaniemen ja Hanasaaren lisäksi Westendin rannoille ja Otaniemeen. Kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Pekka Lahdentausta oli lähettänyt tilaisuuteen kannanottonsa. Hän ilmoittaa suhtautuvansa kielteisesti kaikkiin tarpeettomiin meren täyttöihin, myös Länsiväylän varren teatterihankkeeseen. Merialueen, rantojen ja pääkaupunkiseudun saariston merkityksestä kertoi biologi Ilkka Viitasalo Helsingin kaupungin ympäristökeskuksesta. Hän muistutti että vastaavia saaristoalueita on koko maailmassa vain 7. Täällä ihmisen ympäristöönsä jättämä ekologinen jalanjälki on jo suuri, eikä sitä pitäisi kasvattaa. Nyt pitäisi tarkkaan harkita miksi rantoja ja rannoille pitäisi rakentaa vai pitäisikö ne todella säästää tulevillekin sukupolville. Uudenmaan ympäristökeskuksen arkitehti Tarja Laine kertoi viranomaisen roolista rantarakentamisen ohjauksessa. Rakentamattomat, luonnontilaiset rannat nähdään arvoina, jotka halutaan säästää. Tilaisuus osoitti että avointa ja yhteistä pohdintaa koko alueen rannoista tarvitaan Keskustelu jatkuu mm. Saariston ystävät ry:n kevätkokouksessa Maisa Siirala arkkit. EKO-SAFA:n johtokunta, tilaisuuden puheenjohtaja Pääkaupunkiseudun saaristot ja rannat säilytettävä Saariston ystävien hallitus hyäksyi kokouksessaan seuraavan Helsingin kaupunginvaltuustolle ja -hallitukselle osoitetun kannanoton. Samassa kokouksessa yhdyttiin myös usean järjestön aloitteeseen, jossa vaaditaan merellisen kaupunkipuiston perustamista. Helsingin uuden yleiskaavan suunnittelutyössä on tullut esiin monia piirteitä, jotka yhdistyksemme mielestä vaikuttavat kielteisesti pääkaupunkiseudun tulevaan kehitykseen. Haluamme sen takia tuoda ilmi joitakin tärkeiksi katsomiamme seikkoja. Rannat ja pääkaupunkiseudun edustan saaret ovat oleellinen osa pääkaupunkiseudun merellistä maisemaa sekä mantereelta että mereltä päin katsottuna. Luonnontilaisista rannoista on jo nyt muodostunut harvinaisuus ja kaupunkilaisten ylpeyden aihe. On ensisijaisen tärkeää, että merellisen kaupungin rantojen käyttöä suunnitellaan niin, että kaupunkilaisilla säilyy pääsy rannoille ja että tarpeeksi suuri osa rannoista säilytetään rakentamattomina. Pääkaupunkiseudun rantoja on jo rakennettu niin pitkälle, että rannoille pääsy on olennaisesti vaikeutunut ja rantamaisema paikallisesti rumentunut. Saariston ystävät ry pitää tärkeänä, että suunnitelluista merentäytöistä ja rantoja sulkevasta rakentamisesta luovutaan ja että nykyistä rantaviivaa ei muuteta. Erityisen arvokkaita ovat vielä pääasiallisesti luonnontilaisina säilyneet rannat ja saaret. Tuemme ehdotusta perustaa merellinen kaupunkipuisto, joka turvaisi rantojen ja saariston säilymisen pääkaupunkiseudulla kaikkien kansalaisten käytössä.

4 4 SAARISTON YSTÄVÄT ry SKÄRGÅRDENS VÄNNER rf Kertomus vuoden 1999 toiminnasta Yhdistyksen hallitus Saariston ystävät ry:n hallituksen kokoonpano oli Heikki Ingervo, Martin Lodenius (puheenjohtaja), Anneli Mikkonen, Juha Ojala, Maisa Siirala, Kari Silfverberg, Ilkka Viitasalo (jäsenrekisteri, talous), Mariitta Vuorenpää (varapuheenjohtaja). Tilintarkastajina toimivat Sakari Kuikka ja Timo Myllymäki (varalla Kaisa Pajanen ja Matti Nieminen). Hallitus kokoontui vuoden aikana seitsemän kertaa. Tiedo kirjelmät tus ja Yhdistyksen jäsenlehti "Saariston ystävä - Skärgårdsvännen" ilmestyi kaksi kertaa vuoden aikana. Saariston ystävien kotisivua ( on kehitetty ja päivitetty. Yhdistys osallistui keskusteluun vesiskootteriliikenteen rajoittamisesta pääkaupunkiseudun saaristossa. Yhdistyksen esitettä levitettiin mm. kirjastoihin. Talous ja tilinpäätös Yhdistyksen talous perustuu jäsenmaksuihin eikä ulkopuolista rahoitusta saatu vuonna Saariston ystävät - Skärgårdens vänner Hallitus - styrelse 2000: Kokoukset ja retket Yhdistyksen kevätkokous pidettiin 14. huhtikuuta Pauligin huvilassa. Kokouksen jälkeen pidetyn ylesötilaisuuden aihe oli Helsingin ja Espoon saaristoliikenne. Syyskokous pidetiin Pauligin huvilassa. Yleisötilaisuuden aiheena oli Helsingin saariston arkeologiset löydöt, josta alusti Sallamaria Tikkanen. Kesäkuussa tehtiin retki Espoon Suvisaaristoon ja elokuussa Viron pohjoisranni-kolle Käsmuun. Heikki Ingervo, vpj (heikki.ingervo@helsinki.fi) Martin.Lodenius, pj (martin.lodenius@helsinki.fi) Anneli Mikkonen (anmi@ziehl-ebm.fi) Timo Myllymäki (Timo.Myllymaki@ksv.hki.hki.elisa.fi) Maisa Siirala (Maisa.Siirala@vyh.fi) Kari Silfverberg (Kari.Silfverberg@ymk.hel.fi) Sallamaria Tikkanen (sallamaria.tikkanen@nba.fi) Ilkka Viitasalo, talous, jäsenrek. (ilkka.viitasalo@ymk.hel.fi)

5 Kutsu yhdistyksen kevätkokoukseen ke 24.5 klo Suomen ympäristökeskuksen kattoterassilla, Kesäkatu 6, C-rappu, 8 krs. 5 Kallelse till föreningens vårmöte on 24.5 kl på takterassen till Finlands miljöcentral, Sommargatan 6, C-trappan, 8 vån. 1) Avataan kokous, todetaan sen laillisuus ja valitaan kokousvirkailijat 2) Esitetään kertomus vuoden 1999 toiminnasta ja tilinpäätös sekä tilintarkastajien lausunto 3) Vahvistetaan vuoden 1999 tilinpäätös 4) Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä vuoden 1999 hallitukselle 5) Käsitellään muita mahdollisesti esille tulevia asioita 6) Päätetään kokous Kutsu keskustelutilaisuuteen rantojemme käyöstä - kaupungin virkamiehet ja järjestöjen edustajat esittävät näkemyksensä alk samassa paikassa. Tervetuloa! Kallelse till debatt om användning av våra stränder - stadens tjänstemän och representanter för organisationer diskuterar med början kl på samma plats. Välkomna! Söderskärille! Yhdistyksen Söderskärin retkellä on tällä hetkellä vielä muutama paikka vapaana. Risteilemme Helsingin ja Sipoon saaristoissa ja käymme Söderskärin majakkasaarella. Hyvässä lykyssä arktisten vesilintujen massamuutto osuu tälle illalle. Lähtö klo 16, paluu auringon laskiessa. Hinta 50 (-100 riippuu osall.määrästä) mk. Max. 30 henk. Pikaiset ja sitovat ilmoittautumiset Ilkka Viitasalolle (puh ; s-posti ilkka.viitasalo@ymk.hel.fi).