Saariston ystävä Skärgårdsvännen

Transkriptio

1 Saariston ystävä Skärgårdsvännen N:o 8 Marraskuu 2001 November Kutsu yhdistyksen syyskokoukseen to klo Helsingin ympäristökeskuksen auditoriossa, Helsinginkatu 24 Kallelse till föreningens höstmöte to kl i Helsingfors miljöcentrals auditorium, Helsingegatan 24 Syyskokouksessa Kari Silfverberg alustaa HELSINGIN AGENDA 21-TYÖSTÄ ERITYISESTI RANTOJEN JA SAARISTON OSALTA Tervetuloa! Välkomna!

2 Syyskokouksen esityslista: 1) Avataan kokous, todetaan sen laillisuus ja valitaan kokousvirkailijat 2) Vahvistetaan yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle ) Päätetään jäsenmaksujen suuruudesta sekä vahvistetaan talousarvio vuodelle ) Päätetään hallituksen jäsenten lukumäärästä sekä valitaan puheenjohtaja ja muut hallituksen jäsenet 5) Valitaan kaksi varsinaista ja kaksi varatilintarkastajaa 6) Käsitellään muita mahdollisesti esille tulevia asioita 7) Päätetään kokous Toimintasuunnitelma, luonnos vuodelle 2002 Saariston ystävät ry jatkaa niitä toimintamuotoja, joita on toteutettu viime vuosina. Näihin kuuluvat mm. : Hankkeen on tarkoitus tuottaa uutta tietoa Helsingin ranta- ja saaristoalueista ja aktivoida asukkaita rantaluonnon ja rantojen virkistyskäytön vaalimiseen sekä osallistumaan rantoja ja saaristoa koskevaan suunnitteluun. Hankkeeseen osallistuu useita yhteistyötahoja. S Saariston ystävät ry järjestää vuoden aikana 2 sääntömääräistä jäsenkokousta, kevät- ja syyskokouksen. Kokouksiin pyritään saamaan saaristo- ja rantakysymyksiä valottavia, ajankohtaisia alustuksia. S Saariston ystävä-lehdestä pyritään toimittamaan 2 numeroa vuodessa, kevät- ja syysnumero, kuten tähän asti. Lehti toimitetaan jäsenille jäsenrekisterin mukaisesti joko postitse tai in liitteenä. S S S Lausuntoja ja kannanottoja valmistellaan ajankohtaisista kysymyksistä, mm. rantoihin ja saaristoalueisiin liittyvistä kaavoitustoimista. Tuetaan Merellisen kansallisen kaupunkipuiston suunnittelua ja aikaansaamista pääkaupunkiseudulle. Tuetaan Stadin Rannat kampanjaa, Saariston ystävät ry:lle myönnetyn mk avustuksen pohjalta. Avustus on myönnetty käytettäväksi Helsingin ranta- ja saaristoalueiden luontoa, maisemaa, rakenteita ja toimintoja ym. sekä asukkaiden näkemyksiä ja toiveita kartoittavien inventointien suunnitteluun sekä aihepiiriin liittyvien asukas- ja koulutustilaisuuksien järjestämiseen ja tiedottamiseen. S Pyritään järjestämään oma kesäretki johonkin pääkaupunkiseudun / Suomenlahden virkistyssaareen. Jäsenkunnalta otetaan vastaan aloitteita ja esityksiä kohteista. Tämän lisäksi osallistutaan sopiviin muiden järjestämiin ranta- ja saaristotilaisuuksiin. S Selvitetään onko kiinnostusta ja mahdollisuuksia järjestää saaristoaiheinen valokuvaus- ja/tai piirustuskilpailu. S Jäsenmaksu pyritään pitämään edelleen kohtuullisena, hallituksen ehdotus tullee olemaan euroa. Jäsenten hankintaa pyritään tehostamaan kaikin mahdollisin keinoin. Sommarössä Maisa Siirala, SYry:n hallituksen pj

3 Hyvä saariston ystävä, Tämä pian mennyt vuosi 2001 on ollut ainakin pääkaupunkiseudulla rantojen vuosi. Rantojen käytöstä sekä mahdollisista ja mahdottomista meren täytöistä on keskusteltu eri areenoilla pitkin vuotta. Keskustelu alkoi jo edellisenä vuonna tilaisuudella, johon oli kutsuttu kuultavaksi sekä Helsingin että Espoon päätöksentekijöitä. Otsikkona oli tuolloin "Pitäisikö pääkaupunkiseudun rannat ottaa nyt kaupunkirakentamisen lisäalueiksi vai pitäisikö ne säästää virkistykselle ja suojelulle?" Tällöin oli ensimmäistä kertaa esillä kansalaisten verikartaksi ristimä kartta, johon oli merkitty laajoja täyttöalueita pitkin Helsingin rantoja. Näkemykset olivat aika erilaisia, Helsingin kaupunkisuunnittelu-lautakunnan silloinen puheenjohtaja vähätteli meren täyttöjä, Espoon viesti oli täytöille kielteinen. Mitä sen jälkeen on sitten tapahtunut. - Huoli jatkuu. Molemmissa kaupungeissa valmistellaan uutta yleikaavaa. Helsingissä kaava kattaa koko kaupungin, naapurissa työn alla on Espoon eteläosien yleiskaava. Kumpaankin sisältyvät myös ranta-ja saaristo-alueet. Koko pääkaupunkiseudun rannikon tuleva käyttö on nyt siis ratkaistavana.vuoden alussa astui voimaan uusi maankäyttö- ja rakennuslaki, sen mukaan kaavat on valmisteltava vuoro-vaikutuksessa asukkaiden kanssa. Espoossa on teetettty jo joitakin vuosia sitten koko rantavyöhykkeen kattanut rantaselvitys. Sitä esiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnalle ensimmäisen kerran vasta viime vuonna, laajempaa kansalaiskeskustelua rannoista ei ole käyty. Sensijaan Espoon eteläosien yleiskaavasta järjestettiin laaja yhteistyöseminaari tammikuussa 2001 ja asukkaiden kuulemis-tilaisuuksia on järjestetty eri puolilla aluetta. Espoon eteläosien yleiskaavasta löytyy tietoa Internetissä osoitteessa Helsingissä osallistumisesta on laadittu työohjelma johon kuuluu mm. aloitustilaisuus tammikuun 2002 alussa, viisi alueellista näyttelyä eri puolilla Helsinkiä sekä 8 alueellista paikallispajaa. Yleiskaava 2002:lla on sivut Internetissä osoitteessa: Sivuilla on tietoa yleiskaavan valmistelusta, sisällöstä ja osallistumismahdollisuuksista. Yleiskaava 2002:een liittyvä Kehityskuva oli lähete-keskustelussa valtuustossa Tämän jälkeen on laadittu Yleiskaava 2002 luonnos, jonka kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee 13. joulukuuta Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston auditoriossa pidettiin Espoon, Vantaa, Sipoon ja Helsingin kaavoituksesta vastaavien lautakuntien ja virkamiesten yhteistilaisuus. Tilaisuudessa kuultiin kuntien katsaus ajankohtaisista asioista ja käsiteltiin pääkaupunkiseudun yhteisiä suuria kysymyksiä kuten uuden asutuksen sijoittumista ja liikennettä. Rannat tulivat esille jo ensimmäisessä esittelyssä sillä Helsingistä vilautettiin uutta yleiskaavakarttaa. Siinä olivat verikartasta jäljellä ainakin Koivusaari, Lauttasaaren kärki ja Vartiosaari. Ja Taivalsaaren hotellihanke etenee asemakaavalla vastustuksesta huolimatta. Huoli rannoista ei siis ole turha. Nyt voi taas yrittää vaikuttaa - kun uusiakin kanavia tarjotaan. Jotain positiivistakin on tapahtunut. Espoon tekninen keskus on laatinut esitteen "Merellisen Espoon Raitit..." ja muuta mielenkiintoista sekä kunnostanut valtaosan raitistoa joka ulottuu Espoonlahdelta Laajalahdelle. Helsingin liikuntavirasto on julkaissut kartan Helsingin kalavesistä ja Saaristo-oppaan, kirjan jossa esitellään liikuntaviraston saaret ja merelliset ulkoilualueet sekä luonnonsuojelualueet. Nämä teokset ovat vapaasti saatavissa ja alueet käytettävissä - ottaen huomioon luonnon ja muiden liikkujien tarpeet. Nautitaan tästä merestä talvellakin, vaikka vain rannoilta katsellen. Ja yritetään itse toimia niin ettei sen kuormitus lisäänny. Syyskokouksessa saamme kuulla lisää näistä asioista - tervetuloa! Maisa Siirala, SY ry:n pj

4 Niille, jotka eivät olleet läsnä yhdistyksen kevätkokouksessa, julkaisemme tässä muutamia Katja Pellikan kuvia Helsingin meriveden tilasta. Vuoteen 1987 asti Helsingissä oli useita jätevedenpuhdista-moita, jotka laskivat käsitellyt jätevetensä lahti- ja rantavesiin. Nykyisin Helsingin puhdistetut jätevedet johdetaan Viikin keskuspuhdistamolta Katajaluodon alueelle ulkosaaristoon ja Espoon jätevedet Suomenojan puhdistamolta Knaperskärin alueelle Espoon ulkosaaristoon. Kokonaisfosforin pitoisuus laski etenkin Laajalahdella 1970-luvun puolivälissä fosforinpoiston tehostuttua jätevedenpuhdistamoilla. Ulkosaaristossa kokonaisfosforin pitoisuus on viime vuosina sen sijaan hieman kasvanut. -4-

5 Sinilevien määrä pieneni huomattavasti 1970-luvun puolivälissä niin Vanhankaupungin- kuin Laajalahdellakin jätevesien fosforinpoiston tehostumisen myötä. Jätevesien purkupaikan siirryttyä Katajaluodon alueelle (1987-) lahtien sinilevien määrät ovat vähentyneet selvästi, mutta alueet ovat yhä hyvin reheviä. Sen sijaan Katajaluodon alueella ja erityisesti puhtaampana pidetyllä Länsi-Tontun vertailualueella sinilevien määrä on viime vuosina hieman lisääntynyt. Syynä lienee Itämeren yleinen rehevyystason kasvu. Viikin jätevedenpuhdistamolla on ajoittain ollut ongelmia ja jätevettä on jouduttu päästämään mereen huonosti puhdistettuna. Tästä johtuen vuoden 2000 ja etenkin vuoden 1994 ulosteperäisten bakteerien pitoisuudet ovat olleet varsin suuria. -5-

6 Stadin rannat -kampanja etenee Helsingissä perustettiin tammikuussa 2001 Stadin rannat - kampanja ajamaan luonnonmukaisten ja vapaiden rantojen säi-lymistä kaupunkilaisten ja siellä vierailevien virkistyskäytössä. Kampanja on rantojen tulevaisuudesta huolta kantavien järjestöjen ja kansalaisten toimintaverkosto. Mukana on yli 20 järjestöä, mm. kaikki kaupunginosayhdistykset, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ja Saariston ystävät ry. Eri projekteilla pyritään keräämään tietoja rannoista ja niiden käytöstä ja kehittämään uudenlaisia vuorovaikutuksen muotoja kaupunkilaisten, kaupunginhallinnon ja tutkijoiden välille. Kampanja järjesti syksyllä monipuolisen luentosarjan rannoista ja järjestettiin keskustelutilaisuus otsikolla "Stadin rannat - uhkaako uusi yleiskaava Helsingin rantoja?". Tilaisuus alkoi rantoja kiertävällä risteilyllä joka päättyi Hietaniemen Taivalsaareen. Paneliin oli kutsuttu Helsingin kaupunkisuunittelulautakunnan puheenjohtaja ja eri ryhmien edustajat kertomaan nykyisiä näkemyksiään rantojen tulevasta käytöstä. Tilaisuus oli hengeltään erittäin positiivinen, poliitikot kiittelivät sen järjestämisestä ja olivat valmiita keskustelemaan kunnes puheenjohtajana esitin lopuksi konkreettisen kysymyksen Taivalsaareen suunnitellusta kylpylä-hotellista. Se osoittautui liian araksi aiheeksi keskusteltavaksi. Saariston ystävät ry:lle myönnettiin mk avustus käytettäväksi Helsingin rantaja saaristoalueiden luontoa, maisemaa, rakenteita ja toimintoja ym. sekä asukkaiden näkemyksiä ja toiveita kartoittavien inventointien suunnitteluun sekä aihepiiriin liittyvien asukas- ja koulutustilaisuuksien järjestämiseen ja tiedottamiseen. Tämän tutkimuksen toteuttaminen on yhdistyksen loppuvuoden ja vuodenvaihteen tärkeimpiä asioita. Stadin rannat-kampajan risteily rantautui Taivalsaareen, suunnitellun kylpylähotellin rantaan. Kuva Heikki Ingervo. -6-

7 Stadin rannat-risteily: Matti Visanti (kaupunkisuunnitteluvirasto), Ilkka Viitasalo (Hgin ympäristökeskus ja SY), Markku Marttinen (Uudenmaan TE-keskus). Kuva Heikki Ingervo. Vuorovaikutusseminaari Töölö - Seura järjestää kaupunki-suunnitteluviraston yleissuunnitteluyksikön myötävaikutuksella osallistumisen ja vuorovaikuttamisen toimintatapoja ja mahdollisuuksia käsittelevän seminaarin RAKENTAVA OSALLISTUMINEN , alkaen kello Seminaariin ovat tervetulleita virkamiehet, luottamushenkilöt, yhdistysaktiivit ja asukkaat. Paikka on kaupunkisuunnitteluviraston auditorio ja areenatila puheenjohtajana toimii kaupunkisuunnittelun professori Antero Markelin. Muistathan yhdistyksen kotivun: SAARISTON YSTÄVÄT - SKÄRGÅRDENS VÄNNER Hallitus - Styrelse 2001 Maisa Siirala (puh.joht.) maisa.siirala@vyh.fi Leena Eerola leena.eerola@vyh.fi Bo Grönholm bo.gronholm@kolumbus.fi Heikki Ingervo heikki.ingervo@helsinki.fi Martin Lodenius (varapuh.joht) martin.lodenius@helsinki.fi Anneli Mikkonen anneli@allu.pp.fi Jan Olin jan.olin@ksv.hel.fi -7-

8 Lähettäjä: Saariston ystävät - Skärgårdens vänner ry c/o Martin Lodenius Trutholmsvägen 4 bost Helsingfors