Pohjoisen ulottuvuuden kehysasiakirja (voimassa alkaen)
|
|
- Ari Karvonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 epävirallinen suomennos Pohjoisen ulottuvuuden kehysasiakirja (voimassa alkaen) 1. Johdanto 1. Pohjoinen ulottuvuus kattaa laajan maantieteellisen alueen Euroopan arktisilta ja subarktisilta alueilta Itämeren etelärannikolle, mukaan lukien sen läheisyydessä sijaitsevat maat, ja Luoteis- Venäjältä idässä Islantiin ja Grönlantiin lännessä. 2. Pohjoinen ulottuvuus keskittyy enenevässä määrin Luoteis-Venäjään, joka on suurin tämän politiikan kattamista alueista, ja sen koko pohjoisen ulottuvuuden alueelle tuomiin erityisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. 3. Itämeri ja Kaliningrad, jolle sen erityinen maantieteellinen sijainti tuo kehittymismahdollisuuksia, samoin kuin laajat arktiset ja subarktiset alueet mukaan lukien Barentsin alue, kuuluvat pohjoisen ulottuvuuden politiikan painopistealueisiin. 4. Nykyinen kehysasiakirja on kumppanien yhteinen saavutus. Pohjoisen ulottuvuuden kumppanit tunnustavat, että niiden yhteistyökehystä voidaan viedä eteenpäin vain kumppanuuden hengessä ja keskinäisen luottamuksen pohjalta. Pohjoisen ulottuvuuden politiikka on tästä lähtien yhteinen hanke ja siitä kannetaan yhteinen vastuu. Se auttaa takaamaan, että Pohjois-Eurooppaan ei synny jakolinjoja. 2. Toimijat 5. Pohjoisen ulottuvuuden kumppaneita ovat Euroopan unioni, Islanti, Norja ja Venäjän Federaatio. 6. Muita osallistujia ovat: A) Pohjoisen alueelliset neuvostot: Barentsin euroarktinen neuvosto (BEAC), Itämeren valtioiden neuvosto (CBSS), Pohjoismaiden ministerineuvosto (NCM), Arktinen neuvosto (AC) Kaikki neljä pohjoisen alueellista neuvostoa erilaisine jäsenkokoonpanoineen kartoittavat kehitys- ja yhteistyötarpeita omilla alueillaan ja tukevat hankkeiden toimeenpanoa eri tavoin. B) Pohjoisessa toimivat kansainväliset rahoituslaitokset, erityisesti Euroopan jälleenrakennusja kehityspankki (EBRD), Euroopan investointipankki (EIB), Pohjoismaiden 1
2 investointipankki (NIB) ja Maailmanpankki (IBRD), jotka toiminnallaan tukevat politiikkaa ja kaikki muut kansainväliset rahoituslaitokset, jotka saattavat tulevaisuudessa toteuttaa ohjelmia alueella. C) Muut Euroopan unionin ja muiden pohjoisen ulottuvuuden kumppanien instituutiot ja toimielimet. 7. Muita pohjoisen ulottuvuuden toimijoita ovat mm.: Itämeren ja Barentsin alueen alueelliset ja alialueelliset järjestöt ja komiteat, alue- ja paikallisviranomaiset, kansalaisjärjestöt ja muut kansalaisyhteiskuntaa edustavat järjestöt (mukaan lukien erityisesti alkuperäiskansojen järjestöt), yliopistot, tutkimuskeskukset ja liike-elämän ja ammattijärjestöjen yhteisöt jne. 8. Valko-Venäjää voitaisiin kannustaa osallistumaan asiantuntijatason yhteistyöhön pohjoisen ulottuvuuden puitteissa. 9. USAn ja Kanadan tarkkailija-aseman kautta pohjoinen ulottuvuus luo myös puitteet vahvistaa pohjoisen ulottuvuuden kumppaneiden transatlanttista yhteistyötä maailman pohjoisiin alueisiin liittyvissä kysymyksissä. Muitakin kiinnostuneita maita voidaan kutsua osallistumaan tarkkailijoina. 3. Tavoitteet 10. Pohjoisen ulottuvuuden politiikan tavoitteena on luoda yhteinen kehys vuoropuhelun ja konkreettisen yhteistyön edistämiselle, vakauden, hyvinvoinnin ja tehokkaamman taloudellisen yhteistyön vahvistamiselle, taloudellisen integraation ja kilpailukyvyn edistämiselle ja kestävälle kehitykselle Pohjois-Euroopassa. 11. Pohjoisen ulottuvuuden politiikka pyrkii siihen, että kumppanit ja osallistujat täydentäisivät toisiaan. Pohjoinen ulottuvuus vahvistaa alueellista yhteistyötä parantamalla Pohjois-Euroopan alueellisten järjestöjen synergioita välttäen samalla mahdollisia päällekkäisyyksiä, ja helpottaa ihmisten välistä yhteydenpitoa. Pohjoinen ulottuvuus maksimoi käytettävissä olevien inhimillisten ja taloudellisten voimavarojen käytön alueella ja takaa, että niitä käytetään kaikkein tehokkaimmalla tavalla. Parhaista ongelmanratkaisukäytännöistä ja tavoista vastata haasteisiin luodaan esimerkkitapauksia. 12. Pohjoisen ulottuvuuden kehyspolitiikka keskittyy yhteistyöaloille, joilla alueellinen ja alialueellinen painotus tuo lisäarvoa. Painopiste asetetaan tuloshakuisille ehdotuksille, jotka hakevat tukea Euroopan unionilta ja kansallisilta rahoitusinstrumenteilta, kansainvälisiltä ja 2
3 yksityisiltä rahoituslaitoksilta samoin kuin yksityiseltä sektorilta. Kansallisia ja alueellisia kehitysohjelmia kunnioitetaan ja edistetään: kaikki uudet aloitteet täydentävät kansallisten ja alueellisten viranomaisten pyrkimyksiä asianomaisilla alueilla. 13. Pohjoisen ulottuvuuden politiikka on luonteeltaan läpinäkyvää ja avointa kaikkia toimijoitaan kohtaan ja se ottaa asianmukaisesti huomioon toissijaisuusperiaatteen. Se perustuu kansainvälisesti tunnustettuihin periaatteisiin, kuten hyvään hallintoon, läpinäkyvyyteen ja osallistumiseen, kestävään kehitykseen, sukupuolten väliseen tasa-arvoon, vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeuksiin, kulttuurin monimuotoisuuteen, sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen, oikeudenmukaisiin työolosuhteisiin ja yritysten yhteiskuntavastuuseen, syrjimättömyyteen ja alkuperäiskansojen suojeluun, ja tukee kansalaisyhteiskunnan ja demokraattisten instituutioiden edelleen vahvistamista. 14. Pohjoinen ulottuvuus on EU:n ja Venäjän välisen neljän yhteisen alueen alueellinen ilmentymä. Venäjä ja Euroopan unioni tekevät pohjoisen ulottuvuuden politiikasta läpileikkaavan aiheen ja tarvittaessa välineen, jonka avulla yhteisten alueiden tiekarttoja toteutetaan; Islanti ja Norja osallistuvat täysimääräisesti asioihin, jotka koskevat pohjoista ulottuvuutta. Pohjoisen ulottuvuuden politiikka tulee käsittelemään edelleen joitakin tavoitteita, joilla on erityistä painoarvoa pohjoisen kannalta, kuten sen haurasta ympäristöä, aslkuperäiskansojen asioita, kulttuurin monimuotoisuutta, terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia jne. 15. Rajat ylittävä yhteistyö on läpileikkaava teema, joka tuo lisäarvoa ali-alueellisella ja kansallisella tasolla vahvistaen kestävää alueellista kehitystä, kansalaisyhteiskunnan mukanaoloa ja kansalaisten välistä yhteydenpitoa. Samalla pidetään mielessä kehitys, jota on tapahtunut kohti Pietarin huippukokouksessa toukokuussa 2003 määrättyä pitkän ajan tavoitetta viisumivapaasta matkustamista Euroopan unionin ja Venäjän välillä. Islanti ja Norja tukevat tätä tavoitetta suhteissaan Venäjään. Pohjoisen ulottuvuuden politiikka kannustaa kunnallisia ja alueviranomaisia maa- ja merirajan kummallakin puolella ryhtymään konkreettisiin yhteisen edun mukaisiin yhteistyöhankkeisiin. 16. Pohjoisen ulottuvuuden politiikka pyrkii parantamaan ihmisten ja tavaroiden rajanylitysolosuhteita. Tämä helpottaa taloudellista yhteistyötä ja ihmisten välistä kanssakäymistä. 17. Pohjoisen ulottuvuuden politiikka tukee yhteistyötä myös sellaisten alueiden välillä, joilla ei ole keskenään välitöntä kansallista maa- tai merirajaa. Täten pohjoinen ulottuvuus tukee alue- ja keskushallintotason rajat ylittävää ja valtioiden välistä yhteistyötä yhtenä alueellista kehitystä edistävistä välineistä. 3
4 18. Pohjoisen ulottuvuuden politiikka edistää yhteistyötä alueen kaupunkialueiden välillä, jotta saataisiin aikaan vahva kaupunkiverkosto ja hyvin toimiva aluerakenne helpottamaan maailmanlaajuisesti kilpailukykyisen alueen kehittämistä. 4. Painopistealueet 19. Edellä olevan 14 kappaleen mukaisesti on sovittu seuraavista pohjoisen ulottuvuuden painopistealueista: Taloudellinen yhteistyö, mukaan lukien kaupan, sijoitusten, tullimenettelyjen, pienten ja keskisuurten yritysten, liike-elämän, innovaatioiden, toimivien työmarkkinoiden, rahoituspalvelujen, infrastruktuurin, energian, maatalouden, metsätalouden, kuljetusten ja logistiikan, tietoliikenteen ja tietotekniikan edistäminen. Vapaus, turvallisuus ja oikeus, mukaan lukien ihmisten välisen yhteydenpidon helpottaminen, rajahallinnon kehittäminen, hyvä hallinto, oikeusjärjestelmän ja oikeudellisen yhteistyön tehokkuuden kehittäminen rikos- ja siviiliasioissa, taistelu järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan, ihmiskauppa, huumekauppa, laiton maahanmuutto ja muu rajat ylittävä rikollisuus. Ulkoinen turvallisuus: pelastuspalvelu. Tutkimus, koulutus ja kulttuuri, mukaan lukien lisääntyvä tutkimuksen ja koulutuksen vaihtoohjelmiin liittyvä yhteistyö, nuorisopolitiikka, ihmisten välisen yhteydenpidon edistäminen, kulttuuri- ja talouselämän yhteydet, alueellisen ja paikallisen kulttuuri-identiteetin ja - perinnön näkyvyys. Ympäristö, ydinturvallisuus ja luonnonvarat, mukaan lukien ydin- ja muihin saasteisiin liittyvien uhkien vähentäminen, meriturvallisuus, Itämeren ja Barentsin meren merellisen ympäristön suojelu, luonnon monimuotoisuus, metsät, kalakannat ja arktisten ekosysteemien suojelu; yhteistyö vesipolitiikan alalla, ilmastonmuutos, ympäristölainsäädäntö ja hallinnon kapasiteetin vahvistaminen 1. Sosiaalinen hyvinvointi ja terveydenhoito, mukaan lukien tarttuvien tautien ja elämäntapasairauksien ehkäisyn edistäminen ja yhteistyön edistäminen terveys- ja sosiaalipalvelujen alalla. 1 HELCOMin, Baltic 21:n ja alueellisten neuvostojen työtä arvostetaan. 4
5 5. Institutionaaliset järjestelyt 20. Pohjoisen ulottuvuuden ministerikokouksiin osallistuvat ulkoministeri- tai vastaavalla tasolla neljä kumppania, Euroopan unionin jäsenvaltiot / komissio, Islanti, Norja ja Venäjän Federaatio. Kokouksia pidetään joka toinen vuosi kumppanien sopimassa paikassa. Kumppanit voivat sopia ylimääräisen ministerikokouksen koolle kutsumisesta milloin tahansa. 21. Pohjoisen ulottuvuuden virkamieskokouksia pidetään samassa kokoonpanossa kuin ministeritason kokouksia aina kun on tarpeellista tai ainakin niinä välivuosina, jolloin ministerikokous ei kokoonnu. 22. Kumppaneita, tarkkailijoita ja osallistujia kutsutaan sekä ministeri- että virkamieskokouksiin. Muut toimijat voivat osallistua erityiskutsusta. 23. Ministerikokousten tehtävänä on antaa poliittista ohjausta ja valvoa pohjoisen ulottuvuuden toimeenpanoa. Pohjoisen ulottuvuuden kehykseen kuuluvien kokousten asialistat valmistellaan neuvotellen pohjoisen ulottuvuuden kumppaneiden kesken. Ministeri- ja virkamieskokouksilla voi olla erityinen keskusteluteema, josta on sovittu asialistan yhteydessä. 24. Jatkuvuuden takaamiseksi 20 ja 21 kappaleissa mainittujen kokousten välisenä aikana perustetaan asiantuntijatason ohjausryhmä, joka koostuu Euroopan unionin, Islannin, Norjan ja Venäjän Federaation edustajista. Ohjausryhmä kokoontuu tavallisesti kolme kertaa vuodessa kumppanien sopimassa paikassa ja siten, että vältetään päällekkäisyydet edellä mainittujen ministeri- ja virkamieskokousten kanssa. Muita kiinnostuneita neuvostoja, elimiä ja järjestöjä voidaan kutsua kokouksiin pohjoisen ulottuvuuden kumppanien sopimuksen pohjalta. 6. Hanketoteutus ja seuranta 25. Pohjoisen ulottuvuuden kumppanit suosivat kumppanuusmallia, erityisesti pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuutta (NDEP), tehokkaana keinona järjestää hankkeiden käytännön toteutus sovituilla painopistealueilla. Kaikkien uusien kumppanuuksien tulisi nauttia pohjoisen ulottuvuuden kumppanien tukea, niillä tulisi olla varmistettuna alusta lähtien tarkoituksenmukainen rahoitus, niiden tulisi olla johdon suhteen itsenäisiä ja täydentää kansallisten viranomaisten pyrkimyksiä kuten 12 kappaleessa kuvataan. 5
6 26. Kumppanuuksien lisäksi ulkoministeri- tai virkamieskokoukset voivat hyväksyä realistisen lukumäärän teemoja ja konkreettisia hankkeita sovituilla painopistealueilla yksityiskohtaisine rahoitus- ja toimintaparametreineen. Ne toteutetaan pohjoisen ulottuvuuden kehyksessä yhteisrahoituksen periaatteisiin nojautuen edellyttäen, että ne saavat tukea pohjoisen ulottuvuuden kumppaneilta. Kansainvälisten rahoituslaitosten ja yksityisten rahastojen mukanaolo olisi mitä toivottavinta. 27. Ohjausryhmä pitää itsensä ajan tasalla sovittujen hankkeiden toteuttamisesta. Hankeseuranta muodostaa myös pohjan 28 kappaleessa määrätylle raportoinnille. 7. Tiedonvälityksen keinot 28. Jatkuva tiedonkulku on pohjoisen ulottuvuuden politiikan olennaisimpia elementtejä. Ohjausryhmä valmistelee toimintaraportin ennen jokaista ulkoministerikokousta. 29. Pohjoisen ulottuvuuden tietojärjestelmään, joka sijaitsee Euroopan komission ulkosuhdeosaston (Relex) sivustolla, kootaan pohjoisen ulottuvuuden kumppanien lähettämien tietojen perusteella päivitetyt ja yhteensovitetut tiedot hankkeista, jotka on toteutettu pohjoisen ulottuvuuden kehyksen puitteissa. Muut osallistujat voivat toimittaa tietoja esitettäväksi omalla valtuutuksellaan, mikäli mikään kumppani ei sitä vastusta. Kaikki sivulla esillä oleva lisämateriaali, joka esitetään pohjoisen ulottuvuuden kumppanien yhteisenä mielipiteenä, edellyttää ohjausryhmän hyväksyntää. 8. Rahoitus 30. Yleissääntönä on pohjoisen ulottuvuuden kumppanien ja tarvittaessa kansainvälisten ja yksityisten rahoituslaitosten yhteisrahoituksen periaate. Pohjoisen ulottuvuuden toimia toteuttavat eri toimijat ja niitä rahoitetaan eri lähteistä, mukaan lukien olemassa olevista ja tulevista Euroopan unionin rahoitusinstrumenteista ja -ohjelmista, kansallisista budjeteista, kansainvälisistä alueellisista organisaatioista, kansainvälisistä rahoituslaitoksista, alueellisista ja paikallisista julkisista järjestöistä, muista julkisista elimistä, kuten yliopistoista, sekä yksityisistä lähteistä mukaan lukien kansalaisyhteiskunnan taholta. Pohjoinen ulottuvuus kiinnittää erityistä huomiota mahdollisiin ongelmiin, jotka syntyvät erilaisten rahoitusinstrumenttien käytöstä alueellisessa ja rajat ylittävässä yhteistyössä. 6
7 9. Arviointi 31. Tämä pohjoisen ulottuvuuden politiikan kehysasiakirja on pysyväisluonteinen. Sitä voidaan kuitenkin tarkistaa tarpeen vaatiessa. Kaikkien pohjoisen ulottuvuuden toimijoiden tulisi toimittaa arvionsa pohjoisen ulottuvuuden ministeri- ja virkamieskokouksiin tarkistusten helpottamiseksi. 7
Pohjoinen ulottuvuus
Pohjoinen ulottuvuus ULKOASIAINMINISTERIÖ 2009 Sisältö Esipuhe, Alexander Stubb, Ulkoasiainministeri 1 Mikä pohjoinen ulottuvuus? 2 Historiasta 2 Pohjoisen ulottuvuuden politiikka 4 Maantieteestä 5 Laajentuva
LisätiedotPohjoinen ulottuvuus
Pohjoinen ulottuvuus ULKOASIAINMINISTERIÖ 2012 Sisältö Esipuhe, Erkki Tuomioja, Ulkoasiainministeri 1 Mikä pohjoinen ulottuvuus? 2 Historiasta 2 Pohjoisen ulottuvuuden politiikka 4 Maantieteestä 5 Miten
LisätiedotEU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI
EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö EU:n Itämeri-strategia EU:n uudistetun Itämeri-strategian päämäärät 1) Meren pelastaminen
LisätiedotSuomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela
Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela 30.9.2005 1 Saimaa 30.9.2005 2 Pohjoinen ulottuvuus 30.9.2005 3 Pohjoisen ulottuvuuden politiikka toinen ohjelmakausi päättyy vuonna 2006 Seuraava jakso
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan liitteessä neuvoston 20. kesäkuuta 2016 hyväksymät neuvoston päätelmät arktisesta alueesta.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. kesäkuuta 2016 (OR. en) 10400/16 COEST 166 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 20. kesäkuuta 2016 Vastaanottaja: Valtuuskunnat
LisätiedotSUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA
SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö Hallituksen Itämeri-selonteko 2009 Ympäristö - rehevöitymisen vähentäminen - ympäristömyrkyt, merenkulun päästöt,
LisätiedotTyöministeriö EDUSKUNTAKIRJELMÄ TM
Työministeriö EDUSKUNTAKIRJELMÄ TM2005-00146 MP Vattulainen Eeva 21.10.2005 VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia EU/Komission tiedonanto neuvostolle, parlamentille ja sosiaalikomitealle
LisätiedotLIITTEET. asiakirjasta KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.1.2017 COM(2017) 22 final ANNEXES 1 to 2 LIITTEET asiakirjasta KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE
LisätiedotArktinen kansainvälinen luonnonvarapolitiikka; suositukset toimenpidealueiksi
Arktinen kansainvälinen luonnonvarapolitiikka; suositukset toimenpidealueiksi Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston 14.3.2017 tilaisuuden pohjalta laadittu kooste 2.6.2017 1 Kv. luonnonvarapolitiikan
LisätiedotSuuntaviivat Pohjoismaiden ministerineuvoston yhteistyölle Luoteis-Venäjän kanssa
MR-SAM hyväksynyt 13. marraskuuta 2008 Suuntaviivat Pohjoismaiden ministerineuvoston yhteistyölle Luoteis-Venäjän kanssa 2009-2013 Yhteistyön luonne Pohjoismaiden ministerineuvosto ja Venäjä ovat kehittäneet
Lisätiedot8. Miten EU toimii? III EU:n tavoitteet ja toiminta
8. Miten EU toimii? EU:n toimielimet EU:n tärkeimmät toimielimet ovat: 1) Ministerineuvosto eli Euroopan unionin neuvosto 2) Eurooppa-neuvosto eli huippukokous 3) Euroopan parlamentti 4) Euroopan komissio.
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. toukokuuta 2009 (29.05) (OR. en) 10140/09 CRIMORG 81 ENFOPOL 142 TRANS 211
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 20. toukokuuta 2009 (29.05) (OR. en) 10140/09 CRIMORG 81 ENFOPOL 142 TRANS 211 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea
LisätiedotULKOASIAINMINISTERIÖ LUOTTAMUKSELLINEN Itäosasto EU:N POHJOINEN ULOTTUVUUS; SUOMEN LÄHTÖKOHDAT JATKOTYÖLLE
ULKOASIAINMINISTERIÖ MUISTIO LUOTTAMUKSELLINEN Itäosasto 1.12.2004 1 EU-MINVA EU:N POHJOINEN ULOTTUVUUS; SUOMEN LÄHTÖKOHDAT JATKOTYÖLLE Tämän muistion tarkoituksena on esitellä EU:n pohjoisen ulottuvuuden
LisätiedotSuomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007
Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Lapset ja nuoret Ikääntyvä väestö Perhevapaakustannukset ja tasa-arvo Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Sosiaali- ja terveysministeriön
LisätiedotSuurelle valiokunnalle
LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNAN LAUSUNTO 10/2005 vp Valtioneuvoston selvitys EU:n pohjoisesta ulottuvuudesta; Suomen lähtökohdat jatkotyölle Suurelle valiokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Suuri valiokunta
LisätiedotAjankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari
Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari 10.12.2008 Riitta Oksanen Yleisen kehityspolitiikan ja suunnittelun yksikkö (KEO-10) Kehityspoliittinen ohjelma 2007 Kohti oikeudenmukaista
LisätiedotMIETINTÖ MINISTERINEUVOSTON EHDOTUKSESTA
MIETINTÖ MINISTERINEUVOSTON EHDOTUKSESTA n mietintö koskien ministerineuvoston ehdotusta suuntaviivoiksi Pohjoismaiden ministerineuvoston yhteistyölle Luoteis-Venäjän kanssa vuodesta 2014 lähtien 1. n
LisätiedotItämeristrategian rahoitus
Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia
LisätiedotEU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset
EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020
LisätiedotKehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus
Kehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus Jussi Viitanen, metsäalan neuvonantaja, kehityspoliittinen osasto, toimialapolitiikan yksikkö, ulkoasiainministeriö Ympäristö ja luonnonvarat
LisätiedotEUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU
EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. joulukuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. joulukuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0317 (NLE) 15374/17 COLAC 134 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 1. joulukuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak.
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä
LisätiedotEU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi
EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu
LisätiedotLIITTEET. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.5.2016 COM(2016) 266 final ANNEXES 1 to 2 LIITTEET asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Indonesian tasavallan kokonaisvaltaisesta
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. kesäkuuta 2011 (24.06) (OR. en) 11844/11 SOC 586 EDUC 207
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 20. kesäkuuta 2011 (24.06) (OR. en) 11844/11 SOC 586 EDUC 207 ILMOITUS Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 10535/11 SOC 422
LisätiedotUusi koheesiokumppanuus
Uusi koheesiokumppanuus Lähentyminen kilpailukyky yhteistyö Kolmas taloudellista ja sosiaalista koheesiota käsittelevä kertomus Euroopan yhteisöt Europe Direct -palvelu auttaa sinua löytämään vastaukset
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. marraskuuta 2016 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. marraskuuta 2016 (OR. en) 13645/1/16 REV 1 SPORT 72 FREMP 170 RELEX 884 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto
LisätiedotJULISTUS I YHTEINEN JULISTUS COTONOUN SOPIMUKSEN 8 ARTIKLASTA
JULISTUS I COTONOUN SOPIMUKSEN 8 ARTIKLASTA Cotonoun sopimuksen 8 artiklaa kansallisen ja alueellisen vuoropuhelun osalta sovellettaessa 'AKTvaltioiden ryhmällä' tarkoitetaan AKT-suurlähettiläskomitean
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.12.2015 COM(2015) 664 final 2015/0304 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta satamavaltioiden suorittamaa valvontaa koskevan Pariisin yhteisymmärryspöytäkirjan
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0206/587. Tarkistus
22.3.2019 A8-0206/587 587 Johdanto-osan 13 a kappale (uusi) (13 a) Jäsenvaltioiden olisi käytettävä asetuksella (EU) N:o 1024/2012 perustettua sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmää (IMI) alueellisten
LisätiedotULKOASIAINMINISTERIÖ SUOMEN PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN OHJELMA
ULKOASIAINMINISTERIÖ SUOMEN PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN OHJELMA ARKTISESSA NEUVOSTOSSA 2000-2002 Hyvät arktisen ystävät, Kesäkuussa 1991 kahdeksan arktisen maan edustajat kokoontuivat Rovaniemelle keskustelemaan
LisätiedotPuhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi
Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi 22.1.2014 Piia Karjalainen, Liikenne- ja viestintäministeriö Merenkulku Itämerellä ja globaalisti uusien haasteiden edessä Elinkeinoelämän
Lisätiedot10416/19 ess/as/jk 1 LIFE.1.C
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 21. kesäkuuta 2019 (OR. en) 10416/19 SOC 496 EMPL 384 ECON 649 EDUC 328 SAN 310 GENDER 30 ANTIDISCRIM 20 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan liitteessä neuvoston istunnossaan marraskuuta 2016 hyväksymät päätelmät urheiludiplomatiasta.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. marraskuuta 2016 (OR. en) 14279/16 SPORT 79 FREMP 180 RELEX 932 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 22. marraskuuta 2016
LisätiedotUE-MD 1103/15 HKE/phk 1 DGC 2A
EUROOPAN UNIONIN JA MOLDOVAN TASAVALLAN VÄLINEN ASSOSIAATIO Tulliasioiden alakomitea Bryssel, 20. tammikuuta 2015 (OR. en) UE-MD 1103/15 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: EU:N JA MOLDOVAN TASAVALLAN TULLIASIOIDEN
Lisätiedot10054/12 rir/ht/ell 1 DG G 1
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 7. kesäkuuta 2012 (13.06) (OR. en) 10054/12 FSTR 41 POLGEN 88 REGIO 64 FC 26 ECON 417 ENV 372 TRANS 166 PECHE 171 RECH 156 JAI 340 COEST 156 ENER 178 MI 344 MAR 66 COMPET
LisätiedotEdellyttäen, että edellä mainitut valtuuskunnat poistavat varaumansa, pysyvien edustajien komiteaa ja neuvostoa pyydetään
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 2. kesäkuuta 2003 (04.06) (OR. en) 9771/03 EUROJUST 12 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Ed. asiak.
LisätiedotCentral Baltic -ohjelma Josefina Bjurström, Information Officer Central Baltic Contact Point Finland
Central Baltic -ohjelma 2014-2020 Josefina Bjurström, Information Officer Central Baltic Contact Point Finland 15.10.2014 Helsinki Ohjelmamaat Suomi + Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia Ohjelma-alue Suomessa
LisätiedotPARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I. Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa
PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa Brysselissä 17 18. syyskuuta 2001 DT\441996.doc PE 302.062 PE 302.062 2/6 DT\441996.doc
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.12.2012 COM(2012) 682 final 2012/0321 (NLE) C7-0421/12 Ehdotus NEUVOSTON ASETUS eurooppalaiseen tutkimusinfrastruktuurikonsortioon (ERIC) sovellettavasta yhteisön oikeudellisesta
LisätiedotEU:n Kansalaisten Eurooppa ohjelma liikunta-alalle. Mauri Uusilehto Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö
EU:n Kansalaisten Eurooppa ohjelma liikunta-alalle Mauri Uusilehto Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Ketkä voivat osallistua? Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaan voivat osallistua kaikki Euroopan kansalaisuutta
LisätiedotUusi Kansalaisten Eurooppa ohjelma 2014-2020. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija 21.2.2014
Uusi Kansalaisten Eurooppa ohjelma 2014-2020 Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija 21.2.2014 Tilanne tällä hetkellä Ohjelmasta Euroopan parlamentin päätös19.11.2013, ministerineuvoston päätös lähipäivinä?
LisätiedotMäärärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille yhteisöille.
90. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot Kioton joustomekanismit Tavoitteena on vahvistaa Suomen toimintaa kansainvälisessä ympäristöpolitiikassa, mihin pyritään mm. toteuttamalla Kioton pöytäkirjan
LisätiedotSuurelle valiokunnalle
ULKOASIAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO 7/2009 vp Valtioneuvoston selvitys komission tiedonannosta "Euroopan unionin Itämeren alueen strategia" Suurelle valiokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Suuri valiokunta on 17
LisätiedotSuomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys
Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Heikki Pajuoja Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 29.10.2013 1 Sisällys Tausta Metsäpolitiikka ja muut metsien käyttöön vaikuttavat politiikat
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.4.2016 COM(2016) 172 final 2016/0090 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS julkisten hankintojen komiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta tarkistetun julkisia hankintoja
LisätiedotKonferenssin päätöslauselma 13. elokuuta 2002
VIIDES ARKTISEN ALUEEN PARLAMENTAARIKKOKONFERENSSI Tromssa, Norja, 11. - 13. elokuuta 2002 Konferenssin päätöslauselma 13. elokuuta 2002 Me, Kanadan, Tanskan/Grönlannin, Suomen, Islannin, Norjan, Venäjän,
LisätiedotEUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005
EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005 Naapuruus- ja kumppanuuspolitiikan tausta ohjelmakauden 1995 1999 ongelmat ulkorajatoiminnassa 2000 komissaari Barnierin vierailu Interreg
LisätiedotMISSÄ ASUN? Katu? Kaupunginosa? Kunta? Kaupunki? Maakunta? Maa?
MISSÄ ASUN? Katu? Kaupunginosa? Kunta? Kaupunki? Maakunta? Maa? MAAKUNNAT YHTEISKUNTA ENNEN JA NYT Ennen ELÄMÄ SAMASSA PAIKASSA turvallisuus, varmuus identiteetti ja mahdollisuudet määrätty auktoriteettien
Lisätiedot8461/17 team/paf/ts 1 DGG 2B
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. huhtikuuta 2017 (OR. en) 8461/17 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 25. huhtikuuta 2017 Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed.
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen
LisätiedotEU:N ITÄMERI-STRATEGIA
EU:N ITÄMERI-STRATEGIA 2014-2015 Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö EU:n 2012 uudistetun Itämeri-strategian päämäärät 1) Meren pelastaminen - kirkas vesi - luonnon monimuotoisuus -
Lisätiedot10667/16 team/mmy/vb 1 DGG 2B
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 27. kesäkuuta 2016 (OR. en) 10667/16 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat FSTR 35 FC 29 REGIO 42 SOC 434 AGRISTR
LisätiedotOIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet
OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden
LisätiedotEU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.
EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus
LisätiedotEuregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu
Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0150/1. Tarkistus. Beatrix von Storch ECR-ryhmän puolesta
1.2.2016 B8-0150/1 1 Johdanto-osan F a kappale (uusi) F a. katsoo, että uusia lainsäädäntöehdotuksia ei pidä hyväksyä niin kauan kuin nykyistä EU:n lainsäädäntöä ja politiikkavälineitä ei ole saatettu
LisätiedotDGC 2A EUROOPAN UNIONIN JA GEORGIAN VÄLINEN ASSOSIAATIO. Bryssel, 20. tammikuuta 2015 (OR. en) Tulliasioiden alakomitea UE-GE 4652/15
EUROOPAN UNIONIN JA GEORGIAN VÄLINEN ASSOSIAATIO Tulliasioiden alakomitea Bryssel, 20. tammikuuta 2015 (OR. en) UE-GE 4652/15 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: EU:N JA GEORGIAN TULLIASIOIDEN ALAKOMITEAN
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2011
TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään
LisätiedotNEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN
NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 25/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: KIRJEENVAIHTO EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille
LisätiedotEsityslista Kestävä kehitys
Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Miksi tämä tuntuu niin vanhanaikaiselta? Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 658 final 2016/0322 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.8.2012 COM(2012) 439 final 2012/0213 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS tehostetun yhteistyön yleistä kehystä koskevan Euroopan unionin ja Euroopan lennonvarmistusjärjestön välisen
LisätiedotKESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS
KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa
LisätiedotErasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma
Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien
LisätiedotEtelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012
LisätiedotSähköisen tunnistamisen eidastilannekatsaus
Sähköisen tunnistamisen eidastilannekatsaus 3.10.2017 @kimmomakinen JulkICT -osasto eidas Sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla Euroopan
LisätiedotLIITE. asiakirjaan EHDOTUS NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 29.7.2015 COM(2015) 368 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan EHDOTUS NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Bosnia ja Hertsegovinan välisellä vakautus-
LisätiedotUlkoasiainvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Ulkoasiainvaliokunta 16.9.2011 2010/0273(COD) LAUSUNTOLUONNOS ulkoasiainvaliokunnalta kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle ehdotuksesta Euroopan
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.5.2016 COM(2016) 304 final 2016/0157 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS viisumien myöntämisen helpottamisesta tehdyn Euroopan unionin ja Georgian välisen sopimuksen mukaisesti
LisätiedotEtelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu
LisätiedotYhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru
Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta
LisätiedotLuomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille
Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,
LisätiedotOulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi
Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen Tahtotilana Uuden Oulun visio Uusi Oulu on pohjoisen kumppanuusverkoston menestyvä keskus. Se on elinvoimaltaan
LisätiedotKOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020
YHDENNETTY ALUEELLINEN INVESTOINTI KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 Euroopan unionin neuvosto hyväksyi joulukuussa 2013 virallisesti EU:n koheesiopolitiikan alalla uudet säännöt ja lainsäädännön seuraavaa
LisätiedotLIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.9.2014 COM(2014) 578 final ANNEX 7 LIITE asiakirjaan ehdotus neuvoston päätökseksi Länsi-Afrikan valtioiden, ECOWAS:n ja UEMOA:n sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden
LisätiedotLAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta
EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle
LisätiedotTerveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen
Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0482/25. Tarkistus
9.1.2019 A8-0482/25 25 Johdanto-osan 1 a kappale (uusi) (1 a) Jäsenvaltioiden talous kaipaa pikaisesti sosiaalista, taloudellista ja alueellista yhteenkuuluvuutta varten suunnattua julkista investointisuunnitelmaa,
LisätiedotRahoitusjärjestelmä tukemaan arvon tuottamista
Rahoitusjärjestelmä tukemaan arvon tuottamista STAS - Rahoitusseminaari THL 25.9.2009 Juha Teperi Esityksen teemat Palvelujärjestelmäpolitiikan tavoitteet ja rahoitus Kuinka maksaa hoitavista palveluista?
LisätiedotAsia Tallinnan EU-ministerikokouksen julkilausuma sähköisen hallinnon kehittämisestä
Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM2017-00515 JulkICT Korhonen Juhani 02.10.2017 Asia Tallinnan EU-ministerikokouksen julkilausuma sähköisen hallinnon kehittämisestä Kokous Epävirallinen sähköisen hallinnon
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta 11. joulukuuta 2003 PE 337.050/32-35 TARKISTUKSET 32-35 Mietintöluonnos (PE 337.050) John Bowis ehdotuksesta
LisätiedotCAP27 Rahoituskauden valmistelu Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö
CAP27 Rahoituskauden valmistelu Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö MMM 16.5.2019 Esityksen sisältö CAP-uudistuksen ilmasto- ja ympäristötavoitteet Vihreä arkkitehtuuri: Ehdollisuus I pilarin ekojärjestelmä
LisätiedotKuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä
Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä Kuntien kulttuuritoimintalain infotilaisuudet Maaliskuu 2019 Kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju 6 Kehittämistehtävä Opetus-
Lisätiedot1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?
Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2
LisätiedotLänsi-Suomen ESR-haku Kannonkoski / Antti Hänninen (Keski-Suomen ELY-keskus)
Länsi-Suomen ESR-haku 21.12.2015 1.3.2016 20.1.2016 Kannonkoski / Antti Hänninen (Keski-Suomen ELY-keskus) Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä,
LisätiedotKysely kansalaisjärjestölinjauksesta
Kysely kansalaisjärjestölinjauksesta 1. Voidaanko kansalaisjärjestöiltä edellyttää kehitysyhteistyöhankkeissaan kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen liittyvää kapasiteetin luomista kohdemaissa? Kyllä 90.9%
Lisätiedot15774/14 vpy/sj/kkr 1 DG D 2A
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 204 (.2) (OR. en) 5774/4 EJUSTICE 8 JUSTCIV 30 COPEN 296 JAI 90 ILMOITUS Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena toisinto asiakohdassa mainitusta asiakirjasta, jonka turvallisuusluokitus on poistettu.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. helmikuuta 2018 (OR. en) 9694/01 DCL 1 CATS 20 COPEN 25 TURVALLISUUSLUOKITUKSEN POISTAMINEN Asiakirja: Päivämäärä: 7. kesäkuuta 2001 Muuttunut jakelu: Julkinen Asia:
LisätiedotSosiaalisen vuoropuhelun elvyttäminen
Sosiaalisen vuoropuhelun elvyttäminen Eurooppalaisten työmarkkinaosapuolten, Euroopan komission ja Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltion lausuma Työmarkkinaosapuolten välisen vuoropuhelun edistäminen
LisätiedotArjen turvaa kunnissa
Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1
LisätiedotSisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli
Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät Tampere 19-20.10.2011 Järjestöt kylässä vma/2011 Arjen turvan keskeiset elementit Lähtökohtia Laaja turvallisuusajattelu
LisätiedotLuovaa osaamista. Valtteri Karhu
Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla
Lisätiedot90. (24.90 ja 24.10, osa) Kriisinhallinta ja ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot
90. (24.90 ja 24.10, osa) Kriisinhallinta ja ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot Siviilikriisinhallinta Suomi osallistuu kansainväliseen kriisinhallintaan ulko- ja turvallisuuspoliittisin perustein
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 2009 7.3.2008 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ohjelman käynnistämisestä korkea-asteen koulutuksen laadun
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.7.2016 COM(2016) 456 final 2016/0213 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista FI FI PERUSTELUT
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.9.2016 COM(2016) 621 final 2016/0301 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EU ICAO-sekakomiteassa omaksuttavasta Euroopan unionin kannasta, joka koskee päätöstä ilmaliikenteen hallintaa
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.7.2017 COM(2017) 384 final 2017/0162 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Armenian tasavallan välisen viisumien myöntämisen helpottamista koskevan sopimuksen
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.12.2016 COM(2016) 779 final 2016/0385 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS julkisesti tuettuja vientiluottoja koskevan OECD:n järjestelyn osallistujien työryhmässä esitettävästä markkinaviitearvoihin
Lisätiedot