Suuntaviivat Pohjoismaiden ministerineuvoston yhteistyölle Luoteis-Venäjän kanssa

Transkriptio

1 MR-SAM hyväksynyt 13. marraskuuta 2008 Suuntaviivat Pohjoismaiden ministerineuvoston yhteistyölle Luoteis-Venäjän kanssa Yhteistyön luonne Pohjoismaiden ministerineuvosto ja Venäjä ovat kehittäneet Luoteis-Venäjällä tehtävää yhteistyötä vuoden 1995 puolivälistä lähtien. Suuntaviivat toimivat lähtökohtana Pohjoismaiden ministerineuvoston (PMN) kehittäessä yhteistyötä. Pohjoismaiden ministerineuvosto haluaa syventää yhteistyötä ja nostaa keskiöön demokraattisen yhteiskuntakehityksen, avoimet pluralistiset suhteet yli rajojen sekä talousyhteistyön ja keskinäisen kaupankäynnin edellytysten parantamisen. Pohjoismaiden ministerineuvosto pitää näitä painopistealueita ratkaisevan tärkeinä seuraavista syistä: Demokraattinen yhteiskuntakehitys edellyttää jatkuvaa huomion kiinnittämistä ihmisoikeuksiin ja oikeusvaltioperiaatteisiin, jotka ovat edellytyksenä kansalaisten vuoropuhelulle ja välttämättömälle osallistumiselle yhteiskuntaan. Hyvin toimivat, riippumattomat yhteiskuntarakenteet ovat ratkaisevan tärkeitä vapaan mielipiteenmuodostuksen ja yhteiskunnan kansalaisten vastuullistamisen kannalta. Kokemus osoittaa, että laajat ja monimuotoiset rajat ylittävät yhteydet kaikilla tasoilla ovat ratkaisevan tärkeitä naapurimaiden keskinäisen ymmärryksen varmistamiselle. Tämä muodostaa vakauden ja turvallisten kehitysolosuhteiden perustan sekä alueellisesti että laajemmasta kansainvälisestä näkökulmasta. Talousyhteistyön ja keskinäisen kaupankäynnin edellytysten parantaminen edellyttää säänneltyä markkinataloutta, joka voi tasapainottaa vapaan yrittäjyyden yksilöille ja yrityksille tuomia etuja huomioimalla välttämättömät talouselämän perusehdot. Tässä yhteydessä ratkaisevan tärkeitä ovat lainsäädäntökehys ja fyysinen infrastruktuuri, kestävän kehityksen varmistaminen sekä hyvinvoinnin jakautumisen huomioiminen. Luoteis-Venäjän kanssa tehtävä yhteistyö on erityisen tärkeää, koska Venäjä on sekä Pohjoismaiden että EU:n suurin naapuri. Venäjän kehitys vaikuttaa alueen vakauteen ja turvallisuuteen. Olennaista on, että yhteistyöllä edistetään Venäjän osallistumista alueella tehtävään yhteistyöhön aktiivisena kumppanina. Pohjoismailla ja Venäjällä on niiden etujen mukaisesti vastuu alueeseen rajoittuvien merialueiden suojelusta, ei pelkästään taloudellisesti merkittävänä kuljetusreittinä vaan myös kulttuuriperintönä, matkailukohteena ja kestävän kalastuksen periaatteita noudattavana meriympäristönä. PMN:n yhteistyö Luoteis-Venäjän kanssa kytkeytyy läheisesti EU:n Venäjä-yhteistyön toimintalinjoihin ja erityisesti niiden neljään yhteiseen alueeseen. Yhteistyötä tulee niin ikään tarkastella EU:n Itämeristrategian valossa, jolloin varmistetaan Venäjän aktiivinen osallistuminen Itämeren alueen yhteistyöhön. Lisäksi yhteistyön tulee erityisesti tukea pohjoista ulottuvuutta. Luoteis-Venäjän kanssa tehtävän yhteistyön tulee vahvistaa Itämeren aluetta ja tukea Pohjoismaiden pääministereiden Punkaharjulla kesäkuussa 2007 pitämän kokouksen lehdistötiedotteen ja huhtikuussa 2008 annetun Riksgränsenin julkilausuman tavoitteita.

2 PMN:n yhteistyön Luoteis-Venäjän kanssa tulee olla kohdennettua ja sitä on tehtävä sellaisilla alueilla, joilla saadaan pohjoismaista lisäarvoa maiden kahdenväliseen yhteistyöhön ja EU-yhteistyöhön nähden. Aloitteita yhteistyön käynnistämisestä etusijalla olevista aiheista voivat tehdä sekä pohjoismaiset että venäläiset kumppanit. Kyseessä on alueellinen yhteistyö Luoteis-Venäjän joko Pohjoismaihin tai Baltian maihin rajoittuvien osien kanssa. Yhteistyö täydentää yksittäisten Pohjoismaiden kansallisia aloitteita ja luo tiiviin koordinoinnin ja yhteistyön ansiosta synergiaa muissa alueellisissa järjestöissä tehtävään yhteistyöhön, mukaan lukien Itämeren neuvosto 1, Arktinen neuvosto ja Barentsin euroarktinen neuvosto sekä Barentsin alueneuvosto. Näin on mahdollista toteuttaa erityisen arvokkaita panoksia Arkangelin alueella. Asiantuntijaraportoinnista Moskovan asianomaisille viranomaisille vastaavat venäläiset yhteistyökumppanit. Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristö (PMNS) taas tiedottaa Venäjän federaation Kööpenhaminan-suurlähetystölle toiminnasta yleisesti Venäjän viranomaisten kanssa mahdollisesti pidettävien kokousten lisäksi. Lisäksi pyritään järjestämään vuosittain kokous Venäjän ulkoministeriön kanssa Moskovassa. Pohjoismaiden neuvoston kanssa jatketaan keskustelua yhteistyöstä. Suuntaviivojen luonne Suuntaviivat toimivat Pohjoismaiden ministerineuvoston työkaluna ja ohjaavat sen toimintaa. Suuntaviivat ovat lähtökohtana yhteisten tavoitteiden ja toiminnan kehittämiselle Pohjoismaiden ja Luoteis-Venäjän välillä. Niitä laadittaessa on kuultu Venäjän asianomaisia viranomaisia. Pohjoismaisilla yhteistyöministereillä (MR-SAM) ja pohjoismaisella yhteistyökomitealla (NSK) on päävastuu yhteistyön yhteisen pohjoismaisen osuuden koordinoinnista. Alakohtaisilla ministerineuvostoilla ja virkamieskomiteoilla on vastuu kunkin yhteistyöalan koordinoinnista asianomaisten venäläisten osapuolten kanssa. Alakohtaisilla ministerineuvostoilla on vastuu Pohjoismaiden ja Venäjän välisen yhteistyön konkreettisesta asiasisällöstä, mutta päävastuu on yhteistyöministereillä. Tämä tarkoittaa sitä, että yhteistyötä tehdään MR-SAMin hyväksymien periaatteellisten suuntaviivojen mukaisesti, mutta eri alojen ministerineuvostot määrittelevät yhteistyön tarkan sisällön. Suuntaviivat eivät ole lopullinen tuote, vaan yksi askel yhteistyön jatkuvassa kehittämisessä Pohjoismaiden ministerineuvoston ja Luoteis-Venäjän välillä. Yhteistyön painopistealueet Etusijalla on yhteistyön jatkaminen aloilla, joilla on jo vakiintunutta yhteistyötä ja joilla molemmat osapuolet haluavat kehittää yhteistyötä, kuten ihmiskaupan torjunnan ja ennaltaehkäisyn parissa. Kaikki Pohjoismaat pitävät tärkeänä Pohjoismaiden tunnettuutta edistäviä toimenpiteitä. Tasa-arvoperiaatteet ovat keskeisellä sijalla ja ne on valtavirtaistettava yhteistyössä. Pohjoismaiden ja Venäjän välisen poliittisen yhteistyön kehittäminen vaikuttaa useimpiin Pohjoismaiden ministerineuvoston yhteistyöalueisiin. On kuitenkin tarpeellista korostaa keskeisimpiä yhteistyön aiheita, jotka toimivat suuntaa antavina eri ministerineuvostoille. Venäläiset osapuolet osallistuvat eri yhteistyöalojen kohdentamiseen ja yhteisten painopistealueiden määrittelyyn. Pohjoismaiden ministerineuvosto on erityisen kiinnostunut kehittämään tiettyjä avainalueita, joita ovat: Koulutus, tutkimus ja innovaatio mukaan lukien luovat toimialat 1 Erityistä huomiota kiinnitetään Itämeren neuvoston rakenneuudistukseen, vrt. pääministerien Riiassa 4. kesäkuuta 2008 tekemä päätös. 2

3 Ympäristö, ilmasto ja energia mukaan lukien Itämeren ja muiden lähellä sijaitsevien merialueiden ympäristön tila sekä ympäristöteknologioiden ja uusiutuvien energialähteiden edistäminen, jolloin yhteiset lähestymistavat kestävään kehitykseen voivat olla hyödyllisiä. Talousyhteistyön ja keskinäisen kaupankäynnin edellytysten parantaminen, mukaan lukien oikeusalan yhteistyö, lahjonnan torjunta sekä teollisoikeuksien ja tekijänoikeuksien suojelu. Pohjoisen ulottuvuuden kumppanuudet, erityisesti sosiaali- ja terveyskumppanuus, jossa painopiste on ihmiskaupan torjunnassa ja HIVin/AIDSin leviämisen estämisessä ottaen huomioon muilla foorumeilla ja erityisesti Itämeren neuvostossa tehtävä työ, ympäristökumppanuus pääasiassa NEFCOn kautta sekä osallistuminen mahdollisen uuden kulttuurikumppanuuden valmisteluihin 2. Demokratiakehityksen ja kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen paikallishallinnon ja hyvän hallintotavan alalla tehtävällä yhteistyöllä sekä parlamentaarikkojen, tiedotusvälineiden, toimittajien ja vapaaehtoisjärjestöjen kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Yhteistyön välineet Yhteistyön arvo on sen laadussa ja osapuolten sitoutumisessa. Konkreettisen yhteistyön toteuttamisessa käytettävät välineet voivat vaihdella. Niitä ovat muun muassa: Osaamisen kehittäminen ja verkostot -ohjelma Yhteisesti hyväksytyt yhteistyöohjelmat, toimintasuunnitelmat ja julkilausumat Yhteiset aloitteet tavoitteena käynnistää erityistä kehityspotentiaalia sisältäviä hankkeita, jotka voivat toimia tiennäyttäjinä Pohjoisen ulottuvuuden sosiaali- ja terveyskumppanuuteen osallistuminen, pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuuden tukeminen sekä mahdollisen uuden kulttuurikumppanuuden valmisteluun osallistuminen Yhteistyö vapaaehtoisjärjestöjen kanssa Pohjoismaiden ministerineuvoston kansalaisjärjestöohjelmien puitteissa Luoteis-Venäjän osallistaminen Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteisiin hankkeisiin esimerkiksi innovaatioiden alalla Raja-alueyhteistyö mukaan lukien EU:n kanssa tehtävä yhteistyö ja EU:n välineiden käyttäminen sekä Pohjoismaiden ja Venäjän välinen yhteistyö kolmikantayhteistyönä Pohjoismaiden, Luoteis- Venäjän ja Baltian maiden välillä Yhteistyö muiden alueellisten toimijoiden kesken Pohjoismaisten laitosten kautta tehtävä yhteistyö Pohjoismaiden ministerineuvoston arktinen yhteistyöohjelma. PMN ja sen toimistot sekä Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristön alaisuuteen kuuluvat pohjoismaiset tiedotustoimistot toimivat Pohjoismaiden ja Venäjän välisen yhteistyön katalysaattoreina. 2 Pohjoismaissa tukikohtaansa pitävillä kansainvälisillä rahoituslaitoksilla NEFCOlla ja NIBillä on tärkeä asema pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuudessa. Ne työskentelevät jo aktiivisesti Helcomin kanssa Itämeren suojelun toimintaohjelman (BSAP) toteuttamiseksi. NIB osallistuu myös aktiivisesti pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuuteen samoin kuin tulevaan liikenne- ja logistiikkakumppanuuteen. 3

4 Toimistot tekevät tiiviistä yhteistyötä Pohjoismaiden edustustojen kanssa ja koordinoivat yhteispohjoismaisia toimia. Toimistot pyrkivät tunnistamaan suuntauksia ja löytämään mahdollisuuksia Pohjoismaiden ja Venäjän väliseen yhteistyöhön yhdessä Pohjoismaiden suurlähetystöjen kanssa. Ne tuovat myös esille pohjoismaisuutta ja profiloivat pohjoismaista yhteistyötä laajalti. Lisäksi ne hallinnoivat hankkeita, mukaan lukien Pohjoismaiden ja Venäjän yhteiset hankkeet, Pohjoismaiden, Venäjän ja Baltian maiden yhteiset hankkeet ja Pohjoismaiden, Venäjän ja EU:n väliset hankkeet, ja vastaavat käytännössä muun muassa asioiden käsittelystä ja laadun valvonnasta. PMN:n toimistojen päälliköt raportoivat suoraan Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteerille. Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristön (Kööpenhamina), PMN:n Pietarin- ja Kaliningradin-toimistojen sekä Pohjoismaiden paikallisten edustustojen välillä edellytetään pidettävän kokouksia puolivuosittain. Lisäksi vuosittain järjestetään kokous Pohjoismaiden suurlähetystöjen kanssa Moskovassa. Taloudelliset periaatteet Pohjoismaiden ja Venäjän välisen yhteistyön lähtökohtana on yhdenvertainen kumppanuus, jossa kumpikin osapuoli rahoittaa omat kustannuksensa lukuun ottamatta kansalaisyhteiskunnan vahvistamista koskevia aloitteita ja erityistapauksia, joissa voidaan yhteisesti sopia muunlaisesta kustannustenjaosta. MR-SAM päätti 13. joulukuuta 2007 pidetyssä kokouksessaan, että Osaamisen kehittäminen ja verkostot -ohjelman toimenpiteissä tarvitaan vähintään 30 prosentin osarahoitus. Tämä ei kuitenkaan koske kansalaisyhteiskunnan vahvistamista koskevia aloitteita. Yhteistyöhön ei sisälly tehtäviä, jotka luonnostaan on katettava kunkin osapuolen omasta valtion budjetista. Aikataulu Suuntaviivat vahvistetaan vuosiksi siten, että ne noudattelevat EU:n rahoitusnäkymien aikataulua. Suuntaviivoja arvioidaan säännöllisesti niiden voimassaoloaikana. Arviointi Yhteistyötä arvioidaan jatkuvasti. MR-SAM tekee puoliväliarvioinnin 2011 ottaen tällöin erityisesti huomioon pohjoisessa ulottuvuudessa tapahtuneen kehityksen. Ulkopuolinen arvioija osallistuu puoliväliarviointiin, jonka perusteella MR-SAM keskustelee yhteistyöstä ja tarvittaessa tarkistaa suuntaviivoja yhteistyön jatkoa ajatellen. Yhteistyöstä laaditaan sen lisäksi arviointi vuonna MR-SAMilla on vuosittain yleinen ja periaatteellinen arviointikeskustelu yhteistyöstä ja sen kehittämisestä. Keskustelun pohjana on PMN:n ja Luoteis-Venäjän välisen yhteistyön kehityksestä laadittu lyhyt raportti. Eri yhteistyöalojen ministerineuvostot ja asianomaiset laitokset laativat vuosittain tätä varten tilanneraportin. Näistä raporteista selviää konkreettisen yhteistyön sisältö ja arviointi, missä määrin kulloinkin voimassa olevat poliittiset painopistealueet on täytetty ja halutaanko painopistealueet säilyttää vai halutaanko niitä muuttaa. Eri alojen ministerineuvostojen raportit sisältävät myös lyhyen kuvauksen ja arvioinnin tulevista yhteistyötoimista. PMN:n pääsihteeri lähettää MR-SAMin hyväksymän lopullisen tilanneraportin Pohjoismaiden ulkoministereille. Näin Pohjoismaiden ja Venäjän välisen yhteistyön ja epävirallisen pohjoismaisen yhteistyön piiriin kuuluvan Pohjoismaiden ja Venäjän välisen kahdenvälisen tai muiden alueneuvostojen kautta toteutettavan yhteistyön välille saadaan luonteva yhteys. Samalla yhteistyön arvioinnista tulee keskustella Pohjoismaiden ja Venäjän välillä, mistä osapuolet voivat sopia tarkemmin keskenään. Yksittäisiä aloitteita ja konkreettisia hankkeita seurataan ja arvioidaan jatkuvasti, ja saadut kokemukset auttavat kehittämään yhteistyötä. Profilointi Profilointityötä tehdään PMN:n yleisten profilointi- ja viestintästrategioiden mukaisesti. 4

5 Sekä eri alojen ministerit että yhteistyöministerit tavoittelevat tulevaisuudessa entistä suurempaa huomiota ja tunnettuutta yhteispohjoismaisille toimille Luoteis-Venäjällä. Tarkoituksena on tiedottaa yhteistyöstä, lisätä kiinnostusta sitä kohtaan ja näkyvöittää sitä niin Pohjoismaissa kuin niiden ulkopuolellakin. Tämä tehtävä kuuluu sekä PMN:n toimistoille Luoteis-Venäjällä että myös PMN:n Kööpenhaminan-sihteeristölle. Tehtävää hoidetaan yhteistyössä Pohjoismaiden edustustojen ja asianomaisten viranomaisten sekä pohjoismaisten laitosten kanssa. Profilointityötä tehdään ja koordinoidaan venäläisten kumppaneiden kanssa ja heidät on pyrittävä saamaan mukaan yhteistyön näkyvöittämiseen kaikilla tasoilla ja mahdollisimman laajasti. 5