Maiseman huomioon ottaminen alueidenkäytön suunnittelussa ja rakentamisessa

Transkriptio

1 Maiseman huomioon ottaminen alueidenkäytön suunnittelussa ja rakentamisessa Maankäyttö- ja rakennuslain arviointiin liittyvä työpaja Ympäristöministeriössä AIKA: Maanantai , klo PAIKKA: Ympäristöministeriö, Kuukkeli-Sali (kellarissa), Kasarmikatu 25, Helsinki LÄSNÄ: Erja Werdi, Ympäristöministeriö Aila Korpivaara, Ympäristöministeriö Marja Mäntynen, Ympäristöministeriö Sirpa Pietikäinen, EU-parlamentti Hanna Tajakka, Viherarkki Oy Mervi Vallinkoski, Jyväskylän kaupunki Ranja Hautamäki, Tampereen kaupunki Elina Kataja, Eriksson arkkitehdit Oy Elina Kalliala, Ramboll Oy Pia-Liisa Orrenmaa, Helsingin kaupunki Jukka Jormola, Suomen ympäristökeskus Maija Faehnle, Suomen ympäristökeskus Leena Kopperoinen, Suomen ympäristökeskus Raija Seppänen, Maa- ja metsätalousministeriö Seppo Närhi, Puutarhaliitto Marja Oittinen, SITO Oy Tommi Luukkonen, Porvoon kaupunki Taru Lahdenperä, Lahden ammattikorkeakoulu Aino-Kaisa Nuotio, Ramboll Oy MUISTIO Tilaisuuden avaus ja esittäytymiset, rakennusneuvos Aila Korpivaara Aila Korpivaara toivotti työpajaan osallistujat tervetulleiksi. Aila esitti puheenvuorossaan näkökulmia maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) toimivuuden arviointitilanteeseen yleisellä tasolla. Arvioinnissa lähtökohtana on, miten laki toimii muuttuneessa toimintaympäristössä, jossa esim. ilmasto- ja energia-asiat ovat enemmän esillä kuin lain laadinta-aikaan. MRL-toimivuuden arvioinnissa on myös pohdittava, kuinka laki toimii erilaisilla paikkakunnilla kaupunkiseuduilla tai syrjäisemmillä alueilla. Aila totesi myös, että elinympäristöön kohdistuvat odotukset ovat kasvaneet entisestään. MRL-arvioinnissa pohditaan, kuinka laille asetetut tavoitteet (esim. osallistamisesta) ovat toteutuneet ja ovatko nämä tavoitteet edelleen tänä päivänä relevantteja. Arvioinnissa on tarkoitus saada käsitys siitä, kuinka suurella uudistukselle on lain osalta tarvetta vai pärjätäänkö lain osien muuttamisella. MRL-arvioinnin pohjaksi on teetetty tiedeyhteisöjen edustajilla katsauksia MRL:stä, se löytyy internetistä: Aila toi esille näistä erityisesti ajatuksen siitä, minkälainen MRL on juridisessa mielessä. Eli on syytä pohtia, mikä merkitys on lailla ja mikä muilla toimintatavoilla. MRL on puitelaki, joka ei suoraan kerro, miten on tehtävä, vaan se luo puitteet suunnittelujärjestelmälle joustavalla tavalla. Aila totesi puheenvuoronsa lopuksi, että olemme koolla juuri sopivaan aikaan, sillä juuri parhaillaan on vaihe, jossa MRL:ää on syytä analysoida eri toimialojen näkökulmasta. Työpajassa on hyvä myös tuoda esille niitä EU-tason vaatimuksia ja haasteita, joita tulisi MRL:ssä ottaa huomioon.

2 Maiseman huomioon ottaminen maankäytön suunnittelussa, EU-parlamentaarikko Sirpa Pietikäinen Sirpa Pietikäinen toi esille, että maankäytön suunnittelussa on hänen mielestään totaalisen sokea piste, kun keskitytään rakentamiseen ja muu ympäristö on sille alisteinen näyttämö, vaikka asetelma pitäisi olla päälaellaan. Ensin pitäisi tuntea ja olla selvillä maisemasta ja alueesta, mitä ollaan kaavoittamassa. Työpajassa ja MRL-arvioinnissa tulee pohtia sitä, miten paljon tämän tulisi näkyä MRL:ssä ja miten paljon muualla. Kuitenkin mm. kunnallistekniikan suunnittelussa tulisi tämä olla nykyistä enemmän lähtökohtana. Sirpa toi esille Ilkka Hanskin mosaiikkisuojelu-ajatuksen, jonka mukaan joka tasolla tulisi aina kolmannes alueesta jättää kaavoittamatta. Myös aivan tonttikohtaisesti pitäisi asettaa vaatimuksia esim. paikan ominaispiirteiden huomioon ottamiseksi. Sirpa puhui viherkaavasta, jolla olisi suuri merkitys niin biodiversiteetin, ilmastonmuutoksen, ihmisten hyvinvoinnin sekä estetiikan kannalta. Kaupunkien vihreässä on suurin potentiaali mm. vihermassan kasvattamisen kannalta, ja vihermassan lisääminen on tärkeää hiilidioksidin sitomiskyvyn lisäämiseksi. Kasvillisuudella on monia muitakin tärkeitä merkityksiä, kuten pienilmaston parantaminen, pölyn sitominen, varjon tarjoaminen, hulevesien viivyttäminen. Pitäisi myös ajatella eri tavalla kuin ennen eli myös uusi rakennettu tai parannettu ympäristö on tärkeää biodiversiteetin lisäämiseksi. Olisi häivytettävä jyrkkä jako ihmisen ja luonnon maailman väliltä. Viherkaava on myös väline, jolla turvattaisiin viheralueiden yhteydet niin asuinalue- kuin kaupunkitasolla. Sirpa kertoi EU:n vihreä infrastruktuuri hankkeesta, joka on lähtenyt käyntiin siitä, että luonnon monimuotoisuus on kiihtyvällä vauhdilla vähentynyt. Alueiden suojelu perinteisellä luonnonsuojelualueiden määrittämisellä ei turvaa biodiversiteettiä, vaan tilalle on tultava uudenlaista mosaaikkisuojeluajattelua, jossa myös huonolaatuisten ympäristöjen kohentamisella on tärkeä rooli, ei vain nykyisten arvojen suojelulla. Parhaillaan on menossa LIFE-ohjelma, jonka kautta on tarkoitus löytää hyviä esimerkkejä eri tasoilta. Lopuksi Sirpa totesi, että viherkaava ei voi olla muusta maankäytön suunnittelusta erillinen asia, vaan se tulee nivoa kiinteästi osaksi muuta maankäytön suunnittelua. Tällainen ajattelu toivon mukaan tulee näkymään myös seuraavassa MRL:ssä. YM:n puheenvuoro, Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi / hallitussihteeri Erja Werdi Käynnissä olevia MRL-muutoshankkeita on menossa kaksi, joista toinen koskee hulevesiä ja toinen rakennushankkeeseen ryhtyvän velvollisuuksia. Tavoitteena on tehdä MRL-toimivuuden arviointi tällä hallituskaudella, että saadaan käsitys siitä, miten lakia pitäisi muuttaa. Sen pohjaksi kerätään tietoa eri toimijoilta siitä, miten laki toimii heidän näkökulmastaan. YM on myös käynnistänyt erityisiä hankkeita MRL-arvioinnista. Erja toi esille, että MRL:n on oltava joustava, koska sen on toimittava koko Suomessa. Tärkeä kysymys myös MRL:n kannalta on kuntarakenneuudistus, jossa hallituksen vahva tahto on, että kuntia tulisi yhdistää ja siten niiden kokonaismäärä vähenee. Toi esille että viherinfrasta olisi hyvä MRLloppuraportissa tuoda esille EU:sta tulevia ajatuksia, vaikka EU ei sinällään voi säädellä, miten kunnat kaavoittavat. MRL-loppuraportti on tavoite saada valmiiksi v loppuun mennessä, parhaillaan tehdään väliraporttia, joka menee seurantaryhmälle. Auki on myös vielä, edellyttääkö nykyinen ministeri vielä käynnistettäväksi joitain MRL-uudistuksia tällä hallituskaudella.

3 Tietyistä teemoista on järjestetty työpaja-tyyppisiä teemoja, kuten luonto, liikenne ja rakennusperintö, jo ennen tätä maisema-aiheista työpajaa. MAMA-kyselyn tulosten yhteenveto, Hanna Tajakka / puutarhuri, puutarha-agronomi (MMM) (esitys ja kysely liitteenä) Kysely lähetettiin 900:lle kaavoittajalle, maisemasuunnittelijalle ym. Keskustelua/kommentointia: - Aino-Kaisa Nuotio (AKN): SKOLiin kuuluvien suunnittelutoimistojen maisemasuunnittelun tilauskanta on 5 mijoonaa euroa - Raija Seppänen (RS): on hyvä erottaa, mitkä asiat ovat tärkeitä, kuten hulevesiasiat Maisema maakuntakaavoituksessa/lainsäädäntöneuvos Marja Mäntynen Keskustelua/kommentointia: - AKN: onko maakuntakaavoissa otettu huomioon arvokkaiden maisema-alueiden lisäksi myös vähemmän miellyttäviä maisemakysymyksiä, kuten esim. ylijäämämaiden tai betonimurskaamojen sijoittelua)? - Marja: kyllä on, jos ne eivät ole pelkästään yhden kunnan asioita - AKN: esim. Helsingin seutu niin laaja alue, ja täällä ko. alueita pitäisi olla paljon, miten ne sijoitetaan, jotta ne tuottaisivat mahdollisimman vähän häiriötä ympäristölle - Elina Kataja (EKt): maakuntakaavassa on paljon poliittista sisältöä, miten se sopii VATtavoitteisiin esim. koskien maisemaa, onko tässä havaittu ristiriitaa? - Marja: maakuntakaavassa voi olla keskenään hyvin ristiriitaisia asioita, ja tämä vaatii nidien yhteensovittamista, kaavan sisältövaatimuksiin on kirjattu myös esim. elinkeinoelämän toimintaedellytysten huomioon ottaminen - EKt: miten sujuu maakuntien välinen yhteistyö, kun ei ole valtakunnan tason suunnittelu, esim. maisema-alueiden jatkuminen maakuntakaavasta toiseen? - Marja: maakuntakaavojen laatijoita on velvoitettu ottamaan naapuri huomioon - RS: maakuntakaavatasolla suurimmat vaikutukset tulevat siitä, mihin pysyvä rakentaminen osoitetaan, eli näille alueille kohdistuu maisemallisestikin suurimmat muutokset, näillä alueilla on tärkeää muutoksen hallinta ja rakennetun maiseman laatukysymykset, maakuntakaavataso on sen tasoinen kaava, että näitä taas ei kovin paljoa tällä tasolla voida käsitellä Puheenvuorot (työpajan pohjaksi) Kaavojen sisältövaatimukset, Mervi Vallinkoski / maisema-arkkitehti - keskustelua käytiin (RS, AKN, Mervi Vallinkoski (MV) siitä, että on tärkeää hahmottaa, mitä asioita milläkin kaavatasolla ratkaistaan ja miten nämä kytkeytyvät toisiinsa Maisemaselvitykset ja vaikutusten arviointi, Elina Kataja / maisema-arkkitehti ja Elina Kalliala / maisema-arkkitehti MRL:ssä selvästikin käytetään maisema-termiä, kun puhutaan maakuntakaava- ja yleiskaavatasosta, ja puistoista puhutaan tarkemmalla suunnittelutasolla. Laissa toistuu termi riittävyys, jonka tulkinta on haasteellista. Laissa ei vaikutusten arvioinnin kohdalla ole mainintaa vaikutusten arvioinnista kohdistuen virkistysalueiden riittävyyteen. Maisemaselvitysten painopiste vaihtelee usein siten, että

4 maakuntakaava- ja yleiskaavatasolla tehdään maisemarakenneanalyysejä, kun taas asemakaavatasolla korostuvat usein maisemakuvakysymykset sekä kulttuuriympäristöanalyysit. Maisemarakenteeseen kohdistuvien vaikutusten esittäminen on haasteellisempaa kuin maisemakuvaan kohdistuvien vaikutusten esittäminen. Selvityksen laadinnan päävaiheet oli kuvattu kolmivaiheisena. Pääpaino on keskimmäisessä vaiheessa (tunnistaminen), jossa tehdään itse selvitykset. Enemmän painoa pitäisi myös antaa määrittelyvaiheelle (engl. scope), jossa tulisi pysähtyä miettimään, mitä on tehtävä. Tämä olisi tärkeää myös sen kannalta, että resurssit ovat usein rajalliset, ja ne pitäisi suunnata olennaisimpiin selvityksiin. Kolmas eli aktivointivaihe (jossa selvitysten sisältö siirtyy suunnitteluun) saa myös usein hyvin vaatimattoman roolin. Tässä vaiheessa tulisi tapahtua keskeisten tunnistettujen tekijöiden huomioon ottaminen suunnittelussa, ja pohtia miten se tapahtuu (kaavamääräyksiin, tontinluovutusehdoin tms). Tärkeää on, että tuotetut suositukset ovat sellaisia, että ei tarvitse olla maisema-alan asiantuntija niitä ymmärtääkseen. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden rajauksen tulkinnan tärkeys korostuu kun siirrytään tarkemmalle suunnittelutasolle. Maisemavaikutusten arvioinnissa on selvitysten jälkeinen neljäs vaihe eli merkittävyyden arviointi. Tämä jää usein hyvin vähälle huomiolle, vaan esim. vaikutusten arviointiraporteissa korostuvat itse selvitykset. Merkittävyyden hahmottaminen on tärkeää senkin takia, että osataan laittaa paukkuja nimenomaan merkittävimpien haittavaikutusten lieventämiseksi. Vaikutusten arviointi kaavoituksessa on hyvä opas myös maisemavaikutusten arvioinnin soveltamisessa. Hyvin tärkeää on pohtia myös vaikutusten arvioinnin oikeaa ajoitusta. Olisi myös kiinnitettävä enemmän huomiota aitoon vaihtoehtotarkasteluun. Keskustelu/kommentointi: - Jukka Jormola (JJ): lieventämistoimenpiteiden mietintä jää usein vähälle huomiolle, lisäksi ajattelua tulisi laajentaa kompensaation suuntaan eli ettei vain ehkäistä väistämättömiä haittoja, vaan pyritään kompensoimaan niitä erityisillä suunnitelluilla toimenpiteillä - RS: kaikki tehdyt selvitykset tulisi arvioida kokonaisuutena, mikä saa kussakin arvioinnissa eniten painoarvoa, selvityksien tekijöiden tulee olla mukana suunnittelussa - MV: selvitykset ja vaikutusten arviointi tulisi kulkea käsi kädessä suunnittelun kanssa, vaikutusten arviointi pitää kytkeä suunnitteluun ja sen tulisi olla työkalu, jolla taataan suunnitelmien parempaa laatua Rakentamisen ohjaus, Pia-Liisa Orrenmaa / maisema-arkkitehti Pia-Liisa on ainoa maisema-arkkitehti Suomessa, joka työskentelee rakennusvalvonnassa. On huomannut, että myös pientalorakentajien osalta tulisi pihasuunnitelmat vaatia, koska suunnittelemattomuus johtaa siihen, että esim. hulevesiasioissa on tullut ongelmia näin tulee todennäköisesti olemaan tulevaisuudessa Helsingissä. Helsingin kaupungilla on ohje pihan ja lähiympäristön suunnittelu. Siinä on melko pyöreästi määritelty pihasuunnittelun tarve. Pihasuunnittelu on yhä teknisempää ja pihoja rakennetaan mm. yhä enemmän kansipihoina. Ympäristösuunnittelualan koulutus on kirjavaa, parhaiten pihasuunnitelmien laadinnan ovat hoitaneet maisema-arkkitehdit sekä suunnitteluhortonomit (AMK). Pia esitti, että ideaalitilanteessa pihan pää-

5 suunnittelija olisi maisema-arkkitehti, jota avustaa esim. LVI-suunnittelija, maarakennusasiantuntija jne. Pia toi esille väitteen, että todennäköisesti prosenttia suomalaisista mieltää pihasuunnittelun kasvien sijoittamiseksi pihoille (eivätkä esim. televisiosta tulevat puutarhaohjelmat tukevat tätä näkemystä). Pihasuunnittelu on kuitenkin vaativaa ja paljon teknistä tietoutta vaativa ala. Siinä tulee ottaa huomioon lukuisia lakeja, määräyksiä, ohjeita ja ohjelmia. Kasvien sijoittelu (estetiikka) tulee viimeisenä. Pia totesi, ettei myöskään riitä pelkästään se, että rakennusluvan liitteenä on pihasuunnitelma. Sen laatu on myös tarkistettava, ja se vaatii rakennusvalvonnalta alan ammattitaitoa. Keskustelu/kommentointi: - Ranja Hautamäki (RH): pihasuunnittelu alkaa usein vasta toteutusvaiheessa, mutta jo asemakaavavaiheessa tulisi pihoja suunnitella yleissuunnittelutasolla, jotta päästäisiin kokonaisuuden kannalta parhaimpaan tulokseen, on outoa, ettei tähän panosteta, vaikka pihat ovat tosi tärkeä vetovoimatekijä asuinalueilla - Pia-Liisa: meillä on varmaan ollut perinteisesti liikaa tilaa Suomessa, ja siksi pihan rakentaminen ei ole saanut huomiota, Helsingissä on kuitenkin jo toinen tilanne, ja on herätty vaatimaan pihasuunnittelultakin tasoa - RS: yhdyskuntarakenteen eheyttäminen korostaa pihasuunnittelun tärkeyttä, jotta ympäristöstä tulisi laadukas, teollisuusympäristöjen rakentamisesta kaipaisi lisää hyviä käytöntöjä ja onnistuneita esimerkkejä - Pia-Liisa: maaseutukunnissa tuntuu, että kaipaisi maisemasuunnittelua jopa enemmän, koska siellä ei tunnu olevan minkäänlaista taitoa sijoitella rakennukset siten, että ympäristöstä tulisi viihtyisä, hankkeet saavat toteutua ehdoitta, kunhan ne toteutuvat, pitkän tähtäimen näkemys on unohtunut maiseman kustannuksella - RS: EU:n maaseuturahaston uusi kausi menossa, jossa on maaseutuympäristöjen kehittämiseen rahaa, maisema-arkkitehdit ja arkkitehdit eivät ole hakeneet rahaa, välineitä on olemassa, muttei niitä käytetä - AKN: jo asemakaavasta pitäisi tulla esille, mitä vaateita pihalle on, jotta se joka ryhtyy rakentamaan tietäisi, mitä haasteita toteutusvaiheessa on - Pia-Liisa: vaade tulee usein liian myöhään, eikä rahaakaan usein ole varattu suunnitteluun tai rakentamiseen - Ranja: miten rakentamistapaohjeet ja lähiympäristön suunnitteluohjeet toimivat pihasuunnittelun ohjaamisessa? - Pia-Liisa: ne ovat hyviä, niissä kerrotaan laatutaso, vaikka ne ovatkin ohjeellisia, niin ainakin Helsingissä suunnittelijat kuitenkin hyvin noudattaa niitä, ja sillä tavalla saadaan yhtenäisyyttä - MV: esim. JKL:ssä ei vaadita rakennusluvan liitteenä pihasuunnitelmaa, ja lähiympäristösuunnitelmaan kirjatuista ohjeista on usein rakentajataho kommentoinut, että ei kai näitä tarvitse noudattaa - EKt: USA:ssa rakennusjärjestyksessä vaadittiin tiettyjä asioita esim. teollisuusympäristöjen osalta, niitä ei voinut ohittaa - Erja Werdi (EW): ohjeet saadaan sitoviksi, jos ne sidotaan kaavassa tai esim. tontinluovutusehdoissa LOUNAAN JÄLKEEN Kaavojen rinnalla tehtävät yleissuunnitelmat / yleisten alueiden suunnittelu, Ranja Hautamäki / maisema-arkkitehti

6 Keskustelu/kommentit: - EW: kun MRL-muutosehdotus koskien hulevesiasiaa on ollut lausunnolla, niin voidaan arvioida, kytkeytyykö se onnistuneella tavalla tähän TYÖPAJAT Jakauduttiin kahteen työpajaan, jotka molemmat käsittelivät kaikkia kolmea kysymyskokonaisuutta. Ne olivat: - Kun ajattelette nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain mukaista kaavoitusjärjestelmää, eri kaavatasoja ja kaavojen sisältövaatimuksia, käsitelläänkö niissä mielestänne maisemarakenteeseen, luonnonoloihin ja maisemakuvaan liittyviä kysymyksiä asianmukaisella tavalla ja tasolla? Minkälaisia ongelmia ja kehittämistarpeita näette asiaan liittyen? - Mikä on mielestänne maisemaselvitysten (maisemarakenne, maisemakuva) ja maisemasuunnittelun riittävä taso eri kaavatasoilla, ja määritteleekö maankäyttö- ja rakennuslaki tämän riittävän selkeästi? Onko maisemavaikutusten arviointi riittävällä tavalla esillä nykyisessä lainsäädännössä? - Ovatko maisemanäkökohdat mielestänne riittävästi esillä yleisten alueiden suunnittelussa? Entä rakentamisen ohjauksessa ja rakennuslupaprosesseissa? Minkälaisia ongelmia niihin liittyy ja mitä kehittämistarpeita näette niihin liittyen? Yhteenveto ja loppukeskustelu (erillinen muistio työpajojen yhteenvedosta tulossa myöhemmin) Loppupuheenvuoroissa esitettyä: - EW: kertoi esittävänsä YM:ssä voitaisiinko viimeistään v aloittaa tekemään opasta, johon kerättäisiin hyviä esimerkkejä päivän aiheista, maisema-kysymykset voisivat sopia myös ilmastonmuutos-hankkeen osaksi - AKN: meillä maisemasuunnittelijoiden määrä on varsin pieni verrattuna Pohjoismaihin, saati sitten muuhun Eurooppaan - MV: maisema-arkkitehtiopiskelija on kiinnostunut laatimaan diplomityö Suomen MRL:n vertailusta Pohjoismaiden vastaaviin lakeihin, YM:stä voisi löytyä pientä rahoitusta, joka maksettaisiin esim. yhdistykselle, joka taas teettäisi ko. selvityksen diplomityönä - MV: VYLin toiminta supistuu maaliskuusta alkaen, MAMA-työryhmän työ jää yhä enemmän oto-toiminnan varaan - Tommi Luukkonen (TL): se supistuu n. kolmannekseen nykyisestä, ja hankitaan jatkossa ostopalveluna Puutarhaliitosta - EW: voi olla, että jos MRL uhkaa paisua, se saatetaan pilkkoa osalaeiksi, mutta mikään teema ei todennäköisesti eriydy omaksi laikseen Päivän kuluessa Erja Werdi toi esille useassa yhteydessä, että MAMA-ryöryhmän sekä maisema-alan edustajien yleensä, kannattaisi varmaan ottaa kantaa tuleviin lakimuutosehdotuksiin (koskien hulevesiä sekä osuutta, jossa käsitellään mm. suunnittelutehtävien vaativuusluokitusta). Sovittiin pidettäväksi uusi työpaja esim. ensi kesän jälkeen Tampereella.