Loppusijoitustilan mikrobisto ja sen toiminta KYT2018 seminar, Malin Bomberg

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Loppusijoitustilan mikrobisto ja sen toiminta KYT2018 seminar, Malin Bomberg"

Transkriptio

1 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Loppusijoitustilan mikrobisto ja sen toiminta KYT2018 seminar, Malin Bomberg

2 Syväbiosfääri vs. nuori planeetta Maa Syväbiosfääri oletetaan edustavan nuoren maapallon oloja Ennen ilmakehän muodostumista elämän oli mahdollista kehittyä vain suojaisissa paikoissa, ei maapallon pinnalla, koska auringon UV-säteily olisi tappanut kaiken elämän Pimeä ja suojaisa syvä maankuori on mahdollinen alkuelämän kehityspaikka 27/04/ ster.svg/350px-earth_poster.svg.png 2

3 Millä tavalla syväbiosfääri eroaa pintabiosfääristä? Auringonvalon puute Ei fotosynteettisesti tuotettuja hiiliyhdisteitä Lämpötila Paine Suola Suomessa lämpötila kasvaa lineaarisesti Outokummussa 2.5 km syvyydessä 40 C Vesipatsaan paine Ympäröivän kallion tuottama paine Hapettomuus Pelkistyspotentiaali kasvaa syvyyden mukaan Kallioperän luonnollinen radioaktiivisuus 27/04/2018 3

4 Syväbiosfäärin laajuus Syvän merenpohjan tytkimusten perusteella on arvioitu, että jopa puolet maapallon biomassasta löytyy syväbiosfääristä (Whitman et al., 1998) mikrobisolua = g hiiltä mikrobimuodossa Syvän kallioperän osuus on arvioitu olevan noin 19% maapallon kokonais biomassasta (McMahon & Parnell 2014) Hypoteettisesti, jos kallioperän kaikki huokoset olisivat veden täyttämät 5 km syvyyteen asti ja 1% tästä tilavuudesta olisi mikrobibiomassaa è peittäisi koko maapallon 1,5 m paksulla kerroksella (Thomas Gold 1992) 27/04/2018 4

5 Mitä mikrobit tarvitsevat säilyäkseen hengissä syväbiosfäärissä? Tilaa Vettä Hiekkakiven huokoset Tuliperäiset tai metamorfiset kiteiset kivilajit - rakovyöhykkeet Huokosvedet Rakovyöhykevedet Sopiva lämpötila Toistaiseksi lämpötilaennätys Methanopyrus kandleri 122 C, kovassa paineessa Energianlähde ja solun rakennusmateriaalia 27/04/2018 5

6 Mitä on tarjolla? Energianlähde todennäköisimmin geokemiallinen ei valoa Käyminen ja hapeton soluhengitys Elektronin luovuttajat Orgaaniset yhdisteet, asetaatti, metaani Vety H 2 Elektronin vastaanottajana joku muu kuin O 2 Nitraatti NO - 3 Mangaani Mn 4+ Rauta Fe 3+ Sulfaatti SO 2-4 Rikki S 0 Hiilidioksidi CO 2 27/04/2018 6

7 Mahdolliset reaktiot Hallbeck & Pedersen, 2008, Applied Geochemistry, 23; /04/2018 7

8 Avain mikrobit Sulfaatin pelkistäjät sulfaatinpelkistyksestä energiaa Hapettavat orgaanisia hiiliyhdisteitä tai H 2 pelkistäen sulfaattia rikkivedyksi (H 2 S) Metanogeenit Hapettavat CO 2 H 2 :n avulla CH 4 :ksi Asetoklastinen metanogeneesi Asetaatin disproportionaatio, CH 3 COO + H + CH 4 + CO 2 Metanoli, di- ja tri-metylamiini Asetogeenit Asetaatin tuottoa CO 2 + H 2 Orgaaninen C + H 2 27/04/2018 8

9 Anaerobinen metaanin hapetus? Metaanin hapettajat Metaani hapettuu O 2 :n avulla hapellisissa oloissa Tiettyjä bakteerilajeja - metanotrofit Hapettomasti metaani hapettuu nitraatin, raudan tai sulfaatin avulla Tietyt bakteerit ANME-arkeonit Yksin? Yhdessä sulfaatinpelkistäjien kanssa? Typen sitoojat? N 2 sitoojamikrobit tuottavat ammoniumia Typenlähde monelle mikrobiryhmälle Samalla tuottaa vetyä (1 3 H 2 /NH 4 + riippuen nitrogenaasi entsyymistä) 27/04/2018 9

10 Miten syväbiosfäärin mikrobeja tutkitaan? Viljelymenetelmin arviolta vain 1% mikrobeista kasvaa laboratoriossa Mikrobimäärät voidaan määrittää mikroskopoimalla DNA- ja RNA-pohjaisia menetelmiä Monistetaan ja sekvensoidaan valittuja geeniosioita Suhteellisia osuuksia Lajistomäärityksiä Metagenomiset ja metatranskriptomiset menetelmät Määritetään aineenvaihduntareittejä ja arvioidaan mikrobien funktioita ja aktiivisuutta pohjavedessä Bioinformatiikkaa Mikrobien aktiivisuuteen, aineenvaihduntaan ja substraatinkäyttöön perustuvia menetelmiä 27/04/

11 Mikrobimäärät Olkiluodon syvissä pohjavesissä Solumäärä/mL 1,E+03 1,E+04 1,E+05 1,E+06 1,E+07 0 Bacterial 16S rrna gene copies ml -1 x Archaea/Bacteria ratio Depth (m) Syvyys, m Archaeal 16S rrna gene copies ml -1 x Depth (m) Depth (m) /04/

12 Olkiluodon pohjavedessä näkyy Itämeren eri vaiheet kerrostumina SO 4 SMTZ CH 4 Suolaisuus kasvaa a 27/04/ Olkiluoto Site Description 2011, Part 2 (Posiva )

13 ANME-2D/Methanoperedens Archaea 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Hapettaa metaania nitraatin avulla Hapettaa metaania sulfaatin avulla Tuottaa mahdollisesti asetaattia 296 m 328 m 340 m 347 m 405 m 415 m Euryarchaeota ANME-2D Thermoplasmatales 423 m 510 m 510 m 559 m 693 m 798 m Unidentified Archaea 27/04/

14 Monimuotoiset mikrobiyhteisöt Bacteria 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 296 m Syväbiosfääri elinympäristönä yleensä matalaenerginen ja oligotrofinen Mitään ei ole runsaasti, paitsi paikkoin metaania tai sulfaattia Metanogeenit ja sulfaatinpelkistäjät usein vähemmistönä 328 m 340 m 347 m 405 m 415 m 423 m Olkiluodosta toistaiseksi havaittu noin 1000 bakteerisukua 100 arkeonisukua 100 sienisukua (Sohlberg et al., 2015) 510 m 559 m 572 m 693 m Muita aitotumallisia ja viruksia Olkiluodon syväbiosfäärin mikrobiyhteisö syvyysprofiilissa NGS sekvensoinnin perusteella sukutasolla (Bomberg et al., 2015) 27/04/ m

15 Sienet syväbiosfäärissä Hajottavat eloperäistä ainesta Kuollut biofilmi kivipinnoilla Rapauttaa kivimateriaalia Ravinteita ja mineraaleja vapautuu muun yhteisön käyttöön Heterotrofiset anaerobiset sienet vapauttavat myös vetyä aineenvaihdunnassaan Muu yhteisö hyötyy Symbioosi (?) anaerobisten kiveä rapauttavien sienten ja sulfaatinpelkistäjien välillä (Drake et al., 2017). Perustana biofilmeille? 27/04/

16 Yleisimmät ovat ne mikrobiryhmät jotka parhaiten pystyvät hyödyntämään tarjolla olevat mahdollisimman korkeaa energiatasoa omaavat elektronin vastaanottajat ja elektronin luovuttajat; Sulfaatin pelkistäjillä on korkeampi affiniteetti H 2 :lle kuin metanogeeneilla è SRB vallitsee, jos on riittävästi SO 4 2- Jos SO 4 2- pitoisuus on alhainen è metanogeenit nappaavat H 2 :n Mikrobit toimivat yhdessä, toisen jäte on toisen ruoka Muokkaavat ympäristöään 27/04/

17 Mikrobien aktiivisuus syväbiosfäärissä Rakovyöhykkeet ovat voineet olla eristyksissä satoja tuhansia vuosia Suolapitoisuus stabiloitunut Geokemia stabiloitunut Mikrobiyhteisöjen elämäntavat stabiloituneet siihen tilaan mitä ravinne- ja energiatasot sallivat Elämä on hyvin hidasta (horrostila?) Populaatiot eivät kasva solun jakaantumisaika voi olla vuosia DNAn ja muiden tärkeiden komponenttien uusiminen ja huolto Jos populaatiotiheys kasvaa liian suureksi è virukset aktivoituvat è liiat solut lyysaantuvat è ravinteet kiertoon 27/04/

18 Hiilenlähteiden aktivoiva vaikutus Jos ravinnetaso nousee (pintavesien mukana tulleet ravinteet, louhintatoiminnot, rakovyöhykkeiden puhkaistuminen ja yhdistyminen, virusten aiheuttamaa ravinteiden kiertoa) è aktiivisuus voi lisääntyä nopeasti Nopea vaste (muutama tunti) aineenvaihdunnan vilkastuminen, transkription vilkastuminen Pidempiaikaiset muutokset yhteisön koostumukseen Ei lisäyksiä Metaani Metanoli Kuvat; P. Rajala 27/04/

19 Nopea reaktio Aineenvaihdunta kiihtyy nopeasti Merkkigeenien transkriptio dsrb sulfaatin pelkistys pmoa metaanin hapetus narg nitraatin pelkistys Rajala et al, 2015, Microorganisms 3: /04/

20 Yhteisön muutos typpiyhdisteiden avulla Nitraatti ja ammonium, energian- ja typenlähteitä syvissä pohjavesissä Yleensä niukasti saatavilla 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Voivat joutua pohjavesiin lannoitteista, torjuntaaineista, räjähteistä Original NH4 enriched NO3 enriched OD1 OP11 Malikia 0,16 Malikia Gallionella Methylobacter 1 kk inkubaatio nitraatin tai ammoniumin kanssa Bakteeriyhteisön monimuotoisuus köyhtyi ja tietyt vähemmistölajit rikastuivat NH4 assimilating NO3 assimilating Kutvonen et al., 2015, Frontiers in Microbiology, 6 27/04/ Tardiphaga' Mesorhizobium Mesorhizobium Rhizobium Delftia Curvibacter Pelomonas Undibacterium

21 Metagenomiikka/-transkriptomiikka Archaea Bacteria Both Selvitetään koko mikrobiyhteisön yhteinen DNA tai RNA Aineenvaihduntareitit? Potentiaali Aktiivisessa käytössä Hiilen fiksaatio? Typen fiksaatio? Hiilenlähteitä? Rikin kierto? Aineenvaihduntatuotteet? Asetaatti Metaani Sulfidi 27/04/

22 Summary Syvien pohjavesien mikrobiyhteisöt ovat hyvin monimuotoiset Mikrobit reagoivat muutoksiin elinympäristössään Toimivat yhteisönä, muokkaavat elinympäristöään Miten ne vaikuttavat toisiinsa? Interaktiot? Typenkierto syväbiosfäärissä on vielä huonosti tunnettu Miten tehokas typensidonta on? Metaani on yleisin hiiliyhdiste Kuka käyttää? ANME-arkeonit? 27/04/

23 Kiitokset Posiva Oy Census of Deep Life, DCO, Alfred P. Sloan Foundation, Academy of Finland VTT; Pauliina Rajala, Mari Nyyssönen, Lotta Purkamo, Maija Nuppunen-Puputti, Mirva Pyrhönen, Hanna Miettinen, Minna Vikman, Merja Itävaara GTK; Riikka Kietäväinen, Lasse Ahonen, Arto Pullinen, Ilmo Kukkonen (Uni Helsinki) 27/04/

24 TECHNOLOGY FOR BUSINESS

KYT - Syväbiosfääritutkimukset. Malin Bomberg Teknologian tutkimuskeskus VTT

KYT - Syväbiosfääritutkimukset. Malin Bomberg Teknologian tutkimuskeskus VTT KYT - Syväbiosfääritutkimukset Malin Bomberg Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Mikrobien merkitys syväbiosfäärissä Mikrobiyhteisöt ovat hyvin monimuotoiset tuhansia lajeja Yleensä matala aineenvaihdunta,

Lisätiedot

Kuparikapselin korroosio

Kuparikapselin korroosio Kuparikapselin korroosio Ydinjätteen loppusijoituksen mikrobiologia KYT2018-seminaari April 24, 2018 Pauliina Rajala VTT Technical Research Centre of Finland Ltd. Mikrobit Mikrobeilla tarkoitetaan mikroskooppisen

Lisätiedot

Ravinteet, energia ja kaasut kalliobiosfäärissä

Ravinteet, energia ja kaasut kalliobiosfäärissä Ravinteet, energia ja kaasut kalliobiosfäärissä Geologian tutkimuskeskus (GTK) Kalliorakentaminen ja sijoituspaikat Ydinjätteen loppusijoituksen mikrobiologia - seminaari, VTT Syväbiosfääritutkimus GTK:ssa

Lisätiedot

Syvien biosfäärien geomikrobiologia - Molekyylibiologiset monitorointimenetelmät, GEOMOL

Syvien biosfäärien geomikrobiologia - Molekyylibiologiset monitorointimenetelmät, GEOMOL Syvien biosfäärien geomikrobiologia - Molekyylibiologiset monitorointimenetelmät, GEOMOL KYT seminaari 26.9.2008 Merja Itävaara Projektin tausta Miksi geomikrobiologiaa tutkitaan? Loppusijoitusalueen hydrogeokemiallinen

Lisätiedot

Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä (KABIO)

Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä (KABIO) Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä (KABIO) Ilmo Kukkonen & Lasse Ahonen Geologian tutkimuskeskus, Espoo KYT2010 Seminaari 26.9.2008 Helsinki 1 Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä

Lisätiedot

Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja

Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja Jätehuolto Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja Jätteiden käyttötapoja: Kierrätettävät materiaalit (pullot, paperi ja metalli kiertävät jo

Lisätiedot

Kaasujen muodostuminen matala-aktiivisen jätteen loppusijoituksessa

Kaasujen muodostuminen matala-aktiivisen jätteen loppusijoituksessa VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Kaasujen muodostuminen matala-aktiivisen jätteen loppusijoituksessa Minna Vikman Ydinjätteiden loppusijoituksen mikrobiologia-seminaari 24.4.2018 Esityksen

Lisätiedot

* FINAS -akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuus ilmoitetaan tarvittaessa. Akkreditointi ei koske lausuntoa.

* FINAS -akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuus ilmoitetaan tarvittaessa. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Pvm: 16.9.2015 Projekti: 1510019970/1 Näytteenottopvm: 8.9.2015 Näytteenottopiste: Alvettula, kaivo Näyte saapui: 8.9.2015 Näytteenottaja: Antti Rehula Analysointi aloitettu: 8.9.2015 Määritys 15TP02480

Lisätiedot

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa Solun toiminta II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa 1. Avainsanat 2. Solut tarvitsevat jatkuvasti energiaa 3. Soluhengitys 4. Käymisreaktiot 5. Auringosta ATP:ksi 6. Tehtävät 7. Kuvat Avainsanat:

Lisätiedot

Geotermisen energian hyödyntäminen peruskallioalueilla - Kallioperän rakoilun ja vedenjohtavuuden merkitys

Geotermisen energian hyödyntäminen peruskallioalueilla - Kallioperän rakoilun ja vedenjohtavuuden merkitys Geotermisen energian hyödyntäminen peruskallioalueilla - Kallioperän rakoilun ja vedenjohtavuuden merkitys Ilmo Kukkonen Helsingin yliopisto Fysiikan laitos KYT - rakoiluseminaari GTK, Espoo 800 m Geotermisen

Lisätiedot

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:

Lisätiedot

Ekosysteemiekologia tutkii aineen ja energian liikettä ekosysteemeissä. Häiriö näissä liikkeissä (jotakin on jossakin liikaa tai liian vähän)

Ekosysteemiekologia tutkii aineen ja energian liikettä ekosysteemeissä. Häiriö näissä liikkeissä (jotakin on jossakin liikaa tai liian vähän) Ekosysteemiekologia tutkii aineen ja energian liikettä ekosysteemeissä. Häiriö näissä liikkeissä (jotakin on jossakin liikaa tai liian vähän) ekologinen ympäristöongelma. Esim. Kiinteää hiiltä (C) siirtyy

Lisätiedot

NITRIFIKAATIOBAKTEERIEN TOIMINTA

NITRIFIKAATIOBAKTEERIEN TOIMINTA NITRIFIKAATIOBAKTEERIEN TOIMINTA 1(6) Ville Kivisalmi Typen kiertoon maa- ja vesiekosysteemeissä osallistuvat bakteerit ovat pääasiassa autotrofeja kemolitotrofeja, jotka saavat energiansa epäorgaanisten

Lisätiedot

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Hiilenkierto järvessä Valuma alueelta peräisin oleva orgaaninen aine (humus)

Lisätiedot

Miten kasvit saavat vetensä?

Miten kasvit saavat vetensä? Miten kasvit saavat vetensä? 1. Haihtumisimulla: osmoosilla juureen ilmaraoista haihtuu vettä ulos vesi nousee koheesiovoiman ansiosta ketjuna ylös. Lehtien ilmaraot säätelevät haihtuvan veden määrää.

Lisätiedot

Miten kasvit saavat vetensä?

Miten kasvit saavat vetensä? Miten kasvit saavat vetensä? 1. Haihtumisimulla: osmoosilla juureen ilmaraoista haihtuu vettä ulos vesi nousee koheesiovoiman ansiosta ketjuna ylös. Lehtien ilmaraot säätelevät haihtuvan veden määrää.

Lisätiedot

Maaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla

Maaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla Maaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla Jari Haimi Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto 24.11.2015 Maaperän monimuotoisuus 2 Maaperässä elää ja vaikuttaa

Lisätiedot

Ydinjätteiden loppusijoituksen mikrobiologia KYT2018-seminaari, , Espoo. Muutama ajatus seminaarin aluksi

Ydinjätteiden loppusijoituksen mikrobiologia KYT2018-seminaari, , Espoo. Muutama ajatus seminaarin aluksi Ydinjätteiden loppusijoituksen mikrobiologia KYT2018-seminaari, 24.42018, Espoo Muutama ajatus seminaarin aluksi Paula Ruotsalainen, STUK Petri Jussila, STUK 1 Sisältö 1. Kansallinen ydinjätetutkimus KYT

Lisätiedot

MAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy

MAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy MAAN KASVUKUNTO Luomupäivät Kuopiossa 10.11.2017 Suvi Mantsinen, Toimipaikka Pälkäneellä Valmistamme luomulannoitteita ja maanparannusaineita metsäteollisuuden kuitu- ja sekalietteistä sekä kompostoiduista

Lisätiedot

Kallioperätutkimukset:

Kallioperätutkimukset: Kallioperätutkimukset: Loppusijoituksen geotieteellinen perusta Ilmo Kukkonen GTK KYT2010 seminaari Helsinki 18.3.2011 Aiheina tänään Loppusijoituksen periaate Pidätysesteet: teknilliset esteet ja kallioperä

Lisätiedot

Hakukohde: Elintarviketieteet

Hakukohde: Elintarviketieteet Hakukohde: Elintarviketieteet Mallivastaus 1 Miten elävien organismien synty muutti typen kiertoa maapallolla? Alkutilanne Planeetan muodostuessa typen oletetaan tulleen protoplaneetalle kiinteänä ammoniakkijäänä

Lisätiedot

Mikrobiryhmät. Bakteeriviljelmät

Mikrobiryhmät. Bakteeriviljelmät Mikrobit Kuuluvat moneen eri eliökunnan ryhmään (bakteereihin, arkkeihin, alkueliöihin ja sieniin lisäksi virukset) Hajottajia (lahottajat ja mädättäjät), patogeeneja (taudinaiheuttajia), tuottajia (yhteyttävät),

Lisätiedot

Mitä pajukosteikon juuriston mikrobianalyysi kertoo? , Oulun yliopisto Karoliina Iso-Junno

Mitä pajukosteikon juuriston mikrobianalyysi kertoo? , Oulun yliopisto Karoliina Iso-Junno Mitä pajukosteikon juuriston mikrobianalyysi kertoo?, Oulun yliopisto Karoliina Iso-Junno Sisältö Taustaa Työn tarkoitus Materiaalit ja menetelmät Tulokset&Pohdinta Yhteenveto Taustaa - Mikrobit Mikro-organismit:

Lisätiedot

Mikrobien merkitys maan multavuuden lisäämisessä

Mikrobien merkitys maan multavuuden lisäämisessä Mikrobien merkitys maan multavuuden lisäämisessä FT Jussi Heinonsalo, Mikrobiologian dosentti, Ilmatieteen laitos & Ilmakehätieteiden keskus INAR/ Metsätieteet MMT Kristiina Karhu, Apulaisprofessori, Maaperän

Lisätiedot

Toimiva maaperän mikrobisto

Toimiva maaperän mikrobisto Toimiva maaperän mikrobisto Maaperäilta Lohjan Kisakalliossa Ansa Palojärvi Luke Turku ansa.palojarvi@luke.fi 4.12.2018 Elävä maa toimiva mikrobisto 2 5.12.2018 Peltomaan ravintoverkko Juuret Kuollut eloperäinen

Lisätiedot

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal

Lisätiedot

Vantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä

Vantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä Vantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä Laura Hoikkala, Helena Soinne, Iida Autio, Eero Asmala, Janne Helin, Yufei Gu, Yihua Xiao,

Lisätiedot

Itämeren sedimentin ja rautamangaanisaostumien. hajottaa raakaöljyä ja naftaleenia. Suomen ympäristökeskus

Itämeren sedimentin ja rautamangaanisaostumien. hajottaa raakaöljyä ja naftaleenia. Suomen ympäristökeskus Itämeren sedimentin ja rautamangaanisaostumien bakteerien kyky hajottaa raakaöljyä ja naftaleenia Mikrokosmoskokeet 23.7.-18.12.2012 Anna Reunamo, Pirjo Yli-Hemminki, Jari Nuutinen, Jouni Lehtoranta, Kirsten

Lisätiedot

ITÄMEREN SUOLAPULSSIT: SIUNAUS VAI KIROUS? SUSANNA HIETANEN AKATEMIATUTKIJA

ITÄMEREN SUOLAPULSSIT: SIUNAUS VAI KIROUS? SUSANNA HIETANEN AKATEMIATUTKIJA ITÄMEREN SUOLAPULSSIT: SIUNAUS VAI KIROUS? SUSANNA HIETANEN AKATEMIATUTKIJA SISÄLTÖ ITÄMEREN KERROSTUNEISUUS SUOLAPULSSIN EDELLYTYKSET SUOLAPULSSIN VÄLITTÖMÄT VAIKUTUKSET SUOLAPULSSIN PITKÄAIKAISVAIKUTUKSET

Lisätiedot

- Extra: PCR-alukkeiden suunnittelutehtävä haluttaessa

- Extra: PCR-alukkeiden suunnittelutehtävä haluttaessa Kertaus CHEM-C2300 0 Tällä luennolla: - Oletteko lukeneet artikkelia, käydäänkö läpi? - Ehdotuksia tenttikysymyksiin? - Käydään läpi kurssin keskeiset asiakokonaisuudet otsikkotasolla - Extra: PCR-alukkeiden

Lisätiedot

Purkujätemetallien korroosio

Purkujätemetallien korroosio Purkujätemetallien korroosio Ydinjätteen loppusijoituksen mikrobiologia KYT2018-seminaari 24.4.2018, Otaniemi, Espoo Leena Carpén 1 Mitä ovat purkujätemetallit? Ydinvoimalaitosten käytön aikana osa rakenteista

Lisätiedot

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Geoenergia ja pohjavesi Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Geoenergiaa voidaan hyödyntää eri lähteistä Maaperästä (irtaimet maalajit), jolloin energia on peräisin auringosta

Lisätiedot

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle Solun toiminta II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle 1. Avainsanat 2. Fotosynteesi eli yhteyttäminen 3. Viherhiukkanen eli kloroplasti 4. Fotosynteesin reaktiot 5. Mitä kasvit

Lisätiedot

Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena

Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena Pauliina Salmi ja Kalevi Salonen 2nd Winter Limnology Symposium, Liebenberg, Saksa, 31.5.21 Mukailtu suomeksi

Lisätiedot

Desinfiointiaineen ja putkimateriaalin vaikutus talousvesiverkostojen bakteeristoon pilot-tutkimus. Eila Torvinen, Vesihuoltopäivät 23.5.

Desinfiointiaineen ja putkimateriaalin vaikutus talousvesiverkostojen bakteeristoon pilot-tutkimus. Eila Torvinen, Vesihuoltopäivät 23.5. Desinfiointiaineen ja putkimateriaalin vaikutus talousvesiverkostojen bakteeristoon pilot-tutkimus Eila Torvinen, Vesihuoltopäivät 23.5.2018 1 Tausta Desinfiointiaine ja putkimateriaali ovat tärkeitä talousveden

Lisätiedot

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona.

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona. 3 Tehtävä 1. (8 p) Seuraavissa valintatehtävissä on esitetty väittämiä, jotka ovat joko oikein tai väärin. Merkitse paikkansapitävät väittämät rastilla ruutuun. Kukin kohta voi sisältää yhden tai useamman

Lisätiedot

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016 Susanna Muurinen Pääravinteet N-typpi P-fosfori K-kalium Ca-kalsium Mg-magnesium Na-natrium S-rikki Pääravinteiden otto 50-500 kg ha -1 Hivenravinteet B- boori

Lisätiedot

PROBIOOTIT KODINHOIDOSSA SYVENTÄVÄÄ TIETOA

PROBIOOTIT KODINHOIDOSSA SYVENTÄVÄÄ TIETOA PROBIOOTIT KODINHOIDOSSA SYVENTÄVÄÄ TIETOA MITÄ OVAT MIKRO-ORGANISMIT? Mikro-organismi tai mikrobi on organismi, joka on niin pieni, ettei sitä näe paljaalla silmällä. Vain siinä tapauksessa, kun niitä

Lisätiedot

*2,3,4,5 *1,2,3,4,5. Helsingin yliopisto. hakukohde. Sukunimi. Tampereen yliopisto. Etunimet. Valintakoe 21.05.2012 Tehtävä 1 Pisteet / 30. Tehtävä 1.

*2,3,4,5 *1,2,3,4,5. Helsingin yliopisto. hakukohde. Sukunimi. Tampereen yliopisto. Etunimet. Valintakoe 21.05.2012 Tehtävä 1 Pisteet / 30. Tehtävä 1. Helsingin yliopisto Molekyylibiotieteiden hakukohde Tampereen yliopisto Bioteknologian hakukohde Henkilötunnus - Sukunimi (myös entinen) Etunimet Valintakoe 21.05.2012 Tehtävä 1 Pisteet / 30 Tehtävä 1.

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet Raija Tahvonen Terveellinen ruokavalio on kasvivoittoinen Runsaasti: Kasviksia, marjoja ja hedelmiä Viljatuotteet pääosin täysjyväviljaa Kalaa ja

Lisätiedot

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula Ravinteet Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus 1.11.2017 Raija Kumpula Sivu 1 3.11.2017 sisältö muutama asia kasvin veden ja ravinteiden otosta (edellisviikon aiheet) sivu- ja hivenravinteet ravinteisiin

Lisätiedot

Siipikarjanlannasta biokaasua

Siipikarjanlannasta biokaasua Siipikarjanlannasta biokaasua Sari Luostarinen Erikoistutkija, FT, Dos. sari.luostarinen@luke.fi Biokaasuprosessi Proteiinit Hiilihydraatit Rasvat HYDROLYYSI Eloperäisen materiaalin mikrobiologinen hajotus

Lisätiedot

Järki Pelto-tapaaminen Kohti täyttä satoa pellon potentiaali käyttöön! J.Knaapi

Järki Pelto-tapaaminen Kohti täyttä satoa pellon potentiaali käyttöön! J.Knaapi Järki Pelto-tapaaminen Kohti täyttä satoa pellon potentiaali käyttöön! J.Knaapi 02.03.2017 Järki Pelto-tapaaminen Kohti täyttä satoa pellon potentiaali käyttöön! J.Knaapi 02.03.2017 Järki Pelto-tapaaminen

Lisätiedot

Tarvittaessa laadittava lisäselvitys pohjavesien ominaispiirteistä

Tarvittaessa laadittava lisäselvitys pohjavesien ominaispiirteistä 3330 N:o 341 Liite 2 a Tarvittaessa laadittava lisäselvitys pohjavesien ominaispiirteistä 1. Pohjavesimuodostuman geologiset ominaispiirteet, mukaan lukien geologisen muodostuman laajuus ja tyyppi; 2.

Lisätiedot

Happamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen. Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018

Happamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen. Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 Happamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 Kuva: https://commons.wikimedia.org/wiki/file:litorinameri_5000_eaa.svg

Lisätiedot

Laaja ravinnetilatutkimus: Mikrobiologinen aktiivisuus

Laaja ravinnetilatutkimus: Mikrobiologinen aktiivisuus Laaja ravinnetilatutkimus: Mikrobiologinen aktiivisuus Vaihtoehtoja lannoitukseen kierrätysravinnepäivä Hämeenlinna 9.12.2016 Manna Kaartinen Eurofins Viljavuuspalvelu Oy Eurofins Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu

Lisätiedot

Eliömaailma. BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma

Eliömaailma. BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma Eliömaailma BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma Aitotumalliset l. eukaryootit Esitumalliset l. prokaryootit kasvit arkit alkueliöt sienet bakteerit eläimet Eliökunnan sukupuu Tumattomat eliöt

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase 21.2.2013 Jaakko Hautanen Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Metsähallituksen näkökulmasta vihreät markkinat sisältävät luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

Maaperäeliöt viljelijän tukena

Maaperäeliöt viljelijän tukena Maaperäeliöt viljelijän tukena Millaista elämää mullassa on? Jari Haimi Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto 19.4.2017 Maaperän monimuotoisuus 2 Maaperä on eliöille moniulotteinen mosaiikki

Lisätiedot

Musta hiili arktisella alueella

Musta hiili arktisella alueella Musta hiili arktisella alueella Kaarle Kupiainen (Erikoistutkija, FT) Arctic Hour Ympäristöministeriö, Aleksanterinkatu 7, Helsinki 28.5.2015, klo 8.30-9.30 Muiden ilmansaasteiden kuin musta hiilen ilmastovaikutuksista

Lisätiedot

Kallioperän redox-olosuhteiden muutosten tutkiminen

Kallioperän redox-olosuhteiden muutosten tutkiminen Kallioperän redox-olosuhteiden muutosten tutkiminen Radiokemian laboratorio Kemian laitos Juhani Suksi KYT 21 Kalliokulkeutuminen-seminaari 15.2.28 Kallioperän redox-olosuhteiden muutosten tutkiminen Uraanin

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA. Saara Kankaanrinta

BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA. Saara Kankaanrinta BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA Saara Kankaanrinta Soilfood Oy, perustaja-, hallituksen jäsen, T&K Qvidja Kraft Ab, perustaja-, hallituksen jäsen BSAG säätiö, perustaja-, hallituksen jäsen Carbon to Soil Ltd,

Lisätiedot

Prokaryoottien PCR-perustaisten havaintomenetelmien kehittäminen ja eliöiden tunnistaminen syvän kaivoksen kivi- ja vesinäytteistä

Prokaryoottien PCR-perustaisten havaintomenetelmien kehittäminen ja eliöiden tunnistaminen syvän kaivoksen kivi- ja vesinäytteistä Prokaryoottien PCR-perustaisten havaintomenetelmien kehittäminen ja eliöiden tunnistaminen syvän kaivoksen kivi- ja vesinäytteistä Hanna Sanmark Pro gradu tutkielma Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II

Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II Jupiter ja Galilein kuut Galileo-luotain luotain Jupiterissa NASA, laukaisu 18. 10. 1989 Gaspra 29. 10. 1991 Ida ja ja sen kuu Dactyl 8. 12. 1992 Jupiter 7. 12.

Lisätiedot

GeoChem. Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä 2006-2010 Mira Markovaara-Koivisto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka

GeoChem. Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä 2006-2010 Mira Markovaara-Koivisto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka GeoChem Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä 2006-2010 Mira Markovaara-Koivisto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka 15.2.2008 KYT2010 seminaari - Kalliokulkeutuminen Helsingin

Lisätiedot

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta 1. MITÄ BIOKAASU ON Biokaasu: 55 70 tilavuus-% metaania (CH 4 ) 30 45 tilavuus-% hiilidioksidia (CO 2 ) Lisäksi pieniä määriä rikkivetyä (H 2 S), ammoniakkia (NH 3 ), vetyä (H 2 ) sekä häkää (CO) + muita

Lisätiedot

VTT:n kaasutustekniikan erikoismittaukset. Sanna Tuomi, Matti Reinikainen 13.06.2013, PIKOKAASU-seminaari VTT Technical Research Centre of Finland

VTT:n kaasutustekniikan erikoismittaukset. Sanna Tuomi, Matti Reinikainen 13.06.2013, PIKOKAASU-seminaari VTT Technical Research Centre of Finland VTT:n kaasutustekniikan erikoismittaukset Sanna Tuomi, Matti Reinikainen 13.06.2013, PIKOKAASU-seminaari VTT Technical Research Centre of Finland 2 Kaasutuskaasun epäpuhtaudet Kaasutuskaasu sisältää polttoaineesta

Lisätiedot

Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 2010-2011 - Tarkkailutulosten mukaan

Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 2010-2011 - Tarkkailutulosten mukaan Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 21-211 - Tarkkailutulosten mukaan 4.1.211 1 Pintavesien tarkkailukohteet, Talvivaara Jormasjärvi Kolmisoppi Tuhkajoki Kalliojärvi Salminen Ylälumijärvi

Lisätiedot

Kertausluennot: Mahdollisuus pisteiden korotukseen ja rästisuorituksiin Keskiviikko klo 8-10

Kertausluennot: Mahdollisuus pisteiden korotukseen ja rästisuorituksiin Keskiviikko klo 8-10 Kertausluennot: Mahdollisuus pisteiden korotukseen ja rästisuorituksiin Keskiviikko 25.10 klo 8-10 Jokaisesta oikein ratkaistusta tehtävästä voi saada yhden lisäpisteen. Tehtävä, joilla voi korottaa kotitehtävän

Lisätiedot

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)

Lisätiedot

Molekyylibiologiaan perustuvat mikrobiyhteisömääritykset ja niiden käyttökohteet yhdyskuntajätevesien käsittelyssä

Molekyylibiologiaan perustuvat mikrobiyhteisömääritykset ja niiden käyttökohteet yhdyskuntajätevesien käsittelyssä Molekyylibiologiaan perustuvat mikrobiyhteisömääritykset ja niiden käyttökohteet yhdyskuntajätevesien käsittelyssä Vesihuoltopäivät 10.5.2017, Jyväskylä Jenni Kesulahti Diplomityö Aalto-yliopistossa Hankkeessa

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj 2.11.2011 Ympäristöasioita viljaketjussa Väestö lisääntyy nyt 7 mrd. vuonna 2050 9 mrd. Samaan aikaan ruokavalio muuttuu

Lisätiedot

Juurten kasvaessa maassa ne parantavat maata

Juurten kasvaessa maassa ne parantavat maata Syväjuuriset kasvit Juuret KASVIEN TUOTTAMASTA BIOMASSASTA PUOLET SIJAITSEE JUURISSA MAAN PINNAN ALLA. JUURTEN PÄÄTEHTÄVÄT ANKKUROIDA KASVI MAAHAN OTTAA MAASTA VETTÄ OTTAA MAASTA RAVINTEITA KASVAESSAAN

Lisätiedot

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1. a) Seoksen komponentit voidaan erotella toisistaan kromatografisilla menetelmillä. Mihin kromatografiset menetelmät perustuvat? (2p) Menetelmät perustuvat seoksen osasten erilaiseen sitoutumiseen paikallaan

Lisätiedot

UUDET TEKNIIKAT SISÄYMPÄRISTÖN MIKROBIEN TOTEAMISESSA

UUDET TEKNIIKAT SISÄYMPÄRISTÖN MIKROBIEN TOTEAMISESSA UUDET TEKNIIKAT SISÄYMPÄRISTÖN MIKROBIEN TOTEAMISESSA LIITU-päivä 4.5.2006 FT Helena Rintala Kansanterveyslaitos, Ympäristöterveyden osasto Mihin sisäympäristön mikrobien mittauksia tarvitaan? Rakennusten

Lisätiedot

Biohiili maanparannusaineena

Biohiili maanparannusaineena Biohiili maanparannusaineena Sanna Saarnio Joensuu, 14.2.2012 Mitä biohiili on? biohiili = hapettomissa olosuhteissa lämmön avulla hajotettua eloperäistä ainetta Pyrolyysi eli kuivatislaus

Lisätiedot

HAAPAVEDEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖLABORATORION TUTKIMUSMAKSUT 1.6.2013 ALKAEN

HAAPAVEDEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖLABORATORION TUTKIMUSMAKSUT 1.6.2013 ALKAEN Hinnastoon on koottu laboratoriossa tehtävien määritysten ja muiden peluiden verottomat ja arvonlisäverolliset hinnat. Laboratoriomme on FINAS pelun akkreditoima testauslaboratorio T190. Akkreditoidut

Lisätiedot

Metsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasupäästöt

Metsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasupäästöt Metsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasupäästöt Kelvottomat käyttöön 13.3.2018 Paavo Ojanen 1, Kari Minkkinen 1, Timo Penttilä 2 1 Helsingin yliopisto / 2 Luonnonvarakeskus Metsänkasvatuskelvottomat

Lisätiedot

Vesijärven koneellisen sekoittamisen vaikutus jäänalaiseen yhteyttävään pikoplanktoniin

Vesijärven koneellisen sekoittamisen vaikutus jäänalaiseen yhteyttävään pikoplanktoniin Vesijärven koneellisen sekoittamisen vaikutus jäänalaiseen yhteyttävään pikoplanktoniin Pauliina Salmi & Kalevi Salonen 31st Congress of SIL, Kapkaupunki, Etelä-Afrikka, 17.8.21 Mukailtu suomeksi Tavoitteet

Lisätiedot

luku2 Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen

luku2 Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen 1 Ennakkokysymyksiä 2 Metallien reaktioita ja jännitesarja Fe(s) + CuSO 4 (aq) Cu(s) + AgNO 3 (aq) taulukkokirja s.155 3 Metallien

Lisätiedot

BIOHIILI; Biohiilen vaikutus metsämaan hiilen ja typen virtoihin

BIOHIILI; Biohiilen vaikutus metsämaan hiilen ja typen virtoihin BIOHIILI; Biohiilen vaikutus metsämaan hiilen ja typen virtoihin Marjo Palviainen 1, Peng Zhao 2 ja Jukka Pumpanen 3 1 Helsingin yliopisto, Metsätieteiden laitos 2 China Agricultural University, Beijing

Lisätiedot

Suorakylvön hyödyt kymmenen keskeisintä syytä suorakylvöön

Suorakylvön hyödyt kymmenen keskeisintä syytä suorakylvöön Suorakylvön hyödyt kymmenen keskeisintä syytä suorakylvöön 1. Suorakylvö säästää polttoainetta Perinteisellä viljelymenetelmällä polttoaineen kulutus voi olla viisinkertainen suorakylvöön verrattuna Halpa

Lisätiedot

RAKENNUSTEN MIKROBISTO JA NIIDEN ROOLI RAKENNUSTEN TUTKIMISESSA

RAKENNUSTEN MIKROBISTO JA NIIDEN ROOLI RAKENNUSTEN TUTKIMISESSA RAKENNUSTEN MIKROBISTO JA NIIDEN ROOLI RAKENNUSTEN TUTKIMISESSA Anne Hyvärinen tutkimusprofessori, yksikön päällikkö Ympäristöterveyden yksikkö 23.3.2018 SIS 2018 Hyvärinem 1 Sisäilmaongelmien ratkaiseminen

Lisätiedot

Näytenumero Näytetunnus Tunnus Ottopvm. Näytteenottaja Saapunut pvm. Tutkimus alkoi Tutkimus valmis

Näytenumero Näytetunnus Tunnus Ottopvm. Näytteenottaja Saapunut pvm. Tutkimus alkoi Tutkimus valmis Tutkimustodistus '1.RA03' Kierros: elo 26.09.2018 Ranuan Infra Oy Keskustie 11 97700 Ranua Tulokset hyväksynyt Hanna Kemppe Laboratoriokemisti 040 704 0528 22569 (26.09.2018), 22570 (21.09.2018), 22571

Lisätiedot

Tekstiiliteknologia tuottaa pehmeitä ja miellyttäviä materiaaleja, jotka reagoivat kehon oman energian ja lämmön kanssa. Back2You -vaatteiden

Tekstiiliteknologia tuottaa pehmeitä ja miellyttäviä materiaaleja, jotka reagoivat kehon oman energian ja lämmön kanssa. Back2You -vaatteiden Tekstiiliteknologia tuottaa pehmeitä ja miellyttäviä materiaaleja, jotka reagoivat kehon oman energian ja lämmön kanssa. Back2You -vaatteiden kuituihin sisällytetyt bioaktiiviset mineraalit hellästi stimuloivat

Lisätiedot

Asiakasnro: KF Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A Reisjärvi Jakelu : Mirka Similä Reisjärven FINLAND

Asiakasnro: KF Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A Reisjärvi Jakelu : Mirka Similä Reisjärven FINLAND 113-2017-00010483 Päivämäärä 8.9.2017 Sivu 1 / 8 Reisjärven Vesiosuuskunta Asiakasnro: KF0000653 Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A 1 85900 Reisjärvi Jakelu : Mirka Similä (mirka.simila@selanne.net),

Lisätiedot

Kasviplanktoninkevätmaksiminkehitys VesijärvenEnonselällä

Kasviplanktoninkevätmaksiminkehitys VesijärvenEnonselällä Kasviplanktoninkevätmaksiminkehitys VesijärvenEnonselällä Pauliina Salmi Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Kalevi Salonen Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Vesijärvi keväällä

Lisätiedot

Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely

Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely Aino Pelto-Huikko Tutkija, DI 5.6.2014 Kankaanpää Vesivälitteiset epidemiat 69 vesiepidemiaa vuosina 1998 2010 Suurin osa (pienillä) pohjavesilaitoksilla (25)

Lisätiedot

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne 1. Avainsanat 2. Solut koostuvat molekyyleistä 3. Hiilihydraatit 4. Lipidit eli rasva-aineet 5. Valkuaisaineet eli proteiinit rakentuvat

Lisätiedot

Mallivastaus: Selkeys ja johdonmukaisuus. Yhteensä 21

Mallivastaus: Selkeys ja johdonmukaisuus. Yhteensä 21 Joensuun yliopisto/metsätieteellinen tiedekunta Valintakoe 009/MALLIVATAUKET BIOLOGIA. ellunkeiton aikana puusta vapautuviin kuituihin jää noin 0 % jäännösligniiniä, joka aiheuttaa sellulle sen ominaisen

Lisätiedot

Kuparin korroosio käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusolosuhteissa

Kuparin korroosio käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusolosuhteissa Kuparin korroosio käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusolosuhteissa Marjut Vähänen Sisältö Tausta Korroosioon vaikuttavat tekijät Jännityskorroosio Suolaiset ja hapettomat olosuhteet Mikro-organismit

Lisätiedot

Törmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa

Törmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa Törmäysteoria Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa tarpeeksi suurella voimalla ja oikeasta suunnasta. 1 Eksotermisen reaktion energiakaavio E

Lisätiedot

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja:

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja: Jyväskylän Ympäristölaboratorio TUTKIMUSTODISTUS Päivä: 09.10.14 Sivu: 1(1) Tilaaja: PIHTIPUTAAN LÄMPÖ JA VESI OY C/O SYDÄN-SUOMEN TALOUSHAL. OY ARI KAHILAINEN PL 20 44801 PIHTIPUDAS Näyte: Verkostovesi

Lisätiedot

Pitkän aikavälin ympäristömuutokset Pohjanlahdella geologiset aineistot. Aarno Kotilainen (GTK)

Pitkän aikavälin ympäristömuutokset Pohjanlahdella geologiset aineistot. Aarno Kotilainen (GTK) Pitkän aikavälin ympäristömuutokset Pohjanlahdella geologiset aineistot Aarno Kotilainen (GTK) Nuori Pohjanlahti Pohjanlahti ja koko Itämeren allas oli jopa 3 km paksun mannerjäätikön peitossa viimeisimmän

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Vesilaitosvesi Tilausnro (1195/BollBeha), saapunut , näytteet otettu Näytteenottaja: Leif Helander

TESTAUSSELOSTE Vesilaitosvesi Tilausnro (1195/BollBeha), saapunut , näytteet otettu Näytteenottaja: Leif Helander 1 (3) Inkoon kunta Yhdyskuntatekniset palvelut Bergman, Peter PL 6 10211 INKOO Tilausnro 113791 (1195/BollBeha), saapunut 14.5.2019, näytteet otettu 14.5.2019 Näytteenottaja: Leif Helander NÄYTTEET Lab.nro

Lisätiedot

Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus

Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus FM Hanna Prokkola Oulun yliopisto, Kemian laitos EkoPelletti-seminaari 11.4 2013 Biohajoavuus Biohajoavuudella yleensä tarkoitetaan

Lisätiedot

Toimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II)

Toimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II) Toimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II) Hanke-esittely Mirkka Hadzic, SYKE Happamat sulfaattimaat Suomen rannikolla monin paikoin jääkauden

Lisätiedot

Humusvedet. Tummien vesien ekologiaa. Lauri Arvola. Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema

Humusvedet. Tummien vesien ekologiaa. Lauri Arvola. Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema Humusvedet Tummien vesien ekologiaa Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema Sisältö Mitä humus on? Humusaineiden mittaamisesta Humusaineiden hajoaminen Mistä vesistöjen humusaineet ovat

Lisätiedot

Aijalan Cu, Zn, Pb-kaivoksen aiheuttama metallikuormitus vesistöön ja kuormituksen mahdollinen hallinta

Aijalan Cu, Zn, Pb-kaivoksen aiheuttama metallikuormitus vesistöön ja kuormituksen mahdollinen hallinta Aijalan Cu, Zn, Pb-kaivoksen aiheuttama metallikuormitus vesistöön ja kuormituksen mahdollinen hallinta Kaisa Martikainen, MUTKU-päivät 2017 Pro Gradu, Helsingin yliopisto, Geotieteiden ja maantieteen

Lisätiedot

Bioteknologia BI5. Mikrobit

Bioteknologia BI5. Mikrobit Bioteknologia BI5 Mikrobit MIKROBIT eliöitä kaikista neljästä kunnasta + virukset ja prionit kaikki mikroskooppisen pienet eliöt yksilö- ja lajimäärältään enemmän kuin muita eliöitä esiintyvät kaikenlaisissa

Lisätiedot

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 6. Kasvien vesi- ja ravinnetalous

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 6. Kasvien vesi- ja ravinnetalous Solun toiminta II Solun toiminta 6. Kasvien vesi- ja ravinnetalous 1. Avainsanat 2. Vesi nousee kasveihin lähes ilman energian kulutusta 3. Putkilokasvin rakenne ja toiminta 4. Ilmarakojen toiminta ja

Lisätiedot

Typenpoiston tehostaminen vesistön mikrobeilla

Typenpoiston tehostaminen vesistön mikrobeilla 2013-2017 Typenpoiston tehostaminen vesistön mikrobeilla Sanni Aalto 9.6.2016 Demonstraatiot 2014-16 Ulkopuoliset rahoittajat & Seurantaryhmä: MTK HS Vesi Metsähallitus Ympäristöministeriö Hämeen ELY Viron

Lisätiedot

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Viljavuusanalyysin käyttö. Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Viljavuusanalyysin käyttö. Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä LaPaMa Lannoita paremmin -malli Viljavuusanalyysin käyttö Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä 2019 Näytteenotto - teoriassa Ruudukko Linjamenetelmä 2 Näytteenotto käytännössä lohkot vaihtelevat

Lisätiedot

Maan happamuus ja kalkitus. Ravinnepiika, kevätinfo Helena Soinne

Maan happamuus ja kalkitus. Ravinnepiika, kevätinfo Helena Soinne Maan happamuus ja kalkitus Ravinnepiika, kevätinfo 23.3.2016 Helena Soinne Happo, emäs ja ph H(happo) E(emäs) + (protoni) liuoksen ph on -ionien aktiivisuuden negatiivinen logaritmi ph = -log [ ] [H+]

Lisätiedot

Nollakuidulla typen huuhtoutumisen kimppuun

Nollakuidulla typen huuhtoutumisen kimppuun Nollakuidulla typen huuhtoutumisen kimppuun Ravinteet kiertoon - vesistöt kuntoon, kärkihankekiertue 28. marraskuuta 2018 Sibeliustalo, puusepän verstas, Ankkurikatu 7, Lahti Petri Kapuinen Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Miten eri viljelykasvit vaikuttavat maan rakenteeseen

Miten eri viljelykasvit vaikuttavat maan rakenteeseen Miten eri viljelykasvit vaikuttavat maan rakenteeseen Merja Myllys Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Jokioinen valokuvat: Markus Gustafsson RaHa-seminaari 22.1.2013 . juurten välityksellä Juuren

Lisätiedot

JMS Malli 410 Malli 410 vedenpehmennyssuodatin on tarkoitettu pienen talouden käyttöön Markkinoiden pienin ja tehokkain vedenpehmennyssuodatin.

JMS Malli 410 Malli 410 vedenpehmennyssuodatin on tarkoitettu pienen talouden käyttöön Markkinoiden pienin ja tehokkain vedenpehmennyssuodatin. JMS Malli 410 Malli 410 vedenpehmennyssuodatin on tarkoitettu pienen talouden käyttöön Markkinoiden pienin ja tehokkain vedenpehmennyssuodatin. suodattaa sedimenttia 20 Mittaa veden virtausta 54,6x29,2x47

Lisätiedot