VIHTI ILMASTOSTRATEGIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIHTI ILMASTOSTRATEGIA"

Transkriptio

1 VIHTI ILMASTOSTRATEGIA Luonnos

2 ILMASTOSTRATEGIAN TAUSTAA YK:n ensimmäiset ilmastonmuutosneuvottelut käytiin Rio de Janeirossa v Kiotossa pöytäkirjassa sovittiin vuonna 1997 teollisuusmaiden päästövähennystavoitteista 5,2% vuoteen 2012 mennessä vuoden 1990 tasosta. EU otti siinä yhteydessä yhteisen päästövähennystavoitteen 8%, joka jäsenmaiden kesken tehdyllä ns. taakanjakosopimuksella merkitsi Suomelle paluuta päästöissä vuoden 1990 tasolle eli 0- tavoitetta. Myöhemmin päätöksensä mukaan (2007) EU sitoutui vuoteen 2020 mennessä 20% päästövähennykseen sekä 20 % energian säästöön ja siihen, että liikenteessä biopolttoaineiden osuus on 10%. Maakohtaisesti Suomella uusiutuvan energian osuus on 38%. Vertailuvuotena on edelleen Merkittävä osa vuoden 2012 jälkeen tehtävistä päästövähennyksistä toteutetaan EU:n yhteisen päästökaupan avulla energiantuotannossa ja teollisuudessa sekä ns. joustomekanismien keinoin kehittyvissä ja kehitysmaissa. EU:n jäsenmaat tekevät muita sektoreita, kuin päästökaupan piirissä olevia, koskevat päästövähennystoimenpiteet omien kansallisten ohjelmiensa pohjalta. Suomen uusin kansallinen ilmasto- ja energiastrategia on vuodelta Se ulottuu vuoteen 2020 ja sillä pyritään toteuttamaan EU:n vähentämistavoitteita. Joulukuussa 2009 päätetään YK:n ilmastokokouksessa Kööpenhaminassa Kioton jälkeisestä uudesta sopimuksesta. Oletettavasti päästövähennystarpeet vuoden 2020 jälkeen ovat entistä rajummat. Jo nyt puhutaan eri yhteyksissä, esim. Valtioneuvoston ilmastopoliittisessa selonteossa (2008), vuonna 2050 tarvittavasta 60-80% päästövähennyksestä! Tässä valossa Vihdin ilmastostrategialuonnoksessa vuoteen 2020 mennessä esitettävä vähennystavoite, ainakin 20% vuoden 1990 tasosta ja toimenpiteet sen saavuttamiseksi, eivät pitkällä tähtäimellä ole riittäviä. Tulevat tavoitteet edellyttävät mm. laajempaa seudullista yhteistä ilmastopolitiikkaa. 2

3 Vihdin kunta liittyi Suomen kuntaliiton koordinoimaan ilmastonsuojelukampanjaan vuonna Kampanja liittyy kansainväliseen kuntien ympäristöjärjestön ICLEI:n (The International Council for Local Environmental Initiatives) käynnistämään kampanjaan Cities for Climate Protection, joka on tarkoitettu paikallishallintotasolle. VIHDIN SELVITYKSET JA TOIMET ILMASTONMUUTOKSEN TORJUMISEKSI Vihdin kunta on kartoittanut ilmastokampanjan yhteydessä kasvihuonekaasupäästönsä vuosina 1990, 1997, 2000, 2003 ja 2006 sekä tehnyt alustavan luonnoksen päästöjen kehityksestä ja päästöjen vähentämisestä vuoteen 2025 asti (ympäristölautakunta 2004). Viimeisen selvityksen (2006) mukaan Vihdin suurimmat CO2- päästölähteet muodostuvat liikenteestä (39%), sähkönkulutuksesta (28%) ja lämmityksestä (13%). Nopea väestönkasvu (noin 2%) ja autoliikenteen aiheuttama suuri päästöosuus on pääkaupunkiseudun työpaikoista riippuvalle kehyskunnalle, kuten Vihdille, tunnusomaista johtuen kuntaa halkovista kolmesta valtatiestä, kunnan läpi kulkevasta suuresta, ei-vihtiläisestä autovirrasta ja rahtiliikenteestä sekä päivittäiseen työmatkaliikenteeseen soveltuvan joukkoliikenteen kehittymättömyydestä ja matkustajaraideliikenteen puuttumisesta. Tämä asettaa kunnan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet erityisen haasteelliseksi ja riippuvaksi mm. auton käyttövoiman kehityksestä ja valtiovallan päätöksistä raideliikenteen toteutumisessa. Yksistään Nummelan eteläosiin pyritään kaavoittamaan asuntoja noin asukkaalle ja työpaikka-alueita noin 6000 työpaikkaa varten. Vihdin kunnan alueen kasvihuonekaasupäästöt ovat seuranta-aikana kasvaneet 8,5-9,4 t CO2-ekv/asukas ja ovat samansuuruisia kuin esimerkiksi naapurikunnista Nurmijärven, mutta suuremmat kuin pääradan raideliikenteen varrella olevien kuntien ja pienemmät kuin energiaintensiivisten teollisuuspaikkakuntien päästöt. Kasvihuonekaasujen päästökehitys ja rakenne Suomen eri kunnissa vaihtelee. Kuvaavaa on muuttovoittoalueilla tapahtuva päästöjen kasvu erityisesti liikenteen ja rakennusten lämmityksen osalta sekä 3

4 toisaalta väestöään menettävillä tai hiipuvilla teollisuuspaikkakunnilla muutosten aiheuttama päästövähenemä. Päästöjen ja Vihdin kunnan asukasluvun kasvu ovat kulkeneet käsi kädessä. Päästöjen kasvu vuosina on ollut noin 17%. Kioton ilmastosopimuksen mukaan pitäisi päästöjen vuonna 2012 olla Suomessa vuoden 1990 tasossa ja EU-komission päätöksen mukaan vuonna %, tai jos kaikki teollisuusmaat tulevat mukaan Kööpenhaminan ilmastokokouksessa, 30%. Vihdin alustavan (2004), varsin karkean päästöennusteen mukaan päästöjen kasvun taittuminen voisi tapahtua vasta 2025 paikkeilla ja edellyttäisi mm. joukkoliikenteen kehittymistä pääväylillä ja uutta Länsiratayhteyttä Nummelaan sekä kiinteistöjen lämmityksessä ja sähkönkulutuksessa siirtymistä uusiutuviin ja vähän hiilipäästöjä aiheuttaviin energialähteisiin erilaisten energiansäästötoimien ohella. Vihdin kunnanhallitus päätti , että kuntaan perustetaan ilmastostrategiatoimikunta valmistelemaan Vihdin ilmastostrategiaa. Toimikunta koostui luottamushenkilöistä ja palvelukeskusten johtajista seuraavasti: Pentti Pulkkinen pj, Aili Bertling, Mirja Juselius, Jari Kouhi, Kalevi Luoma, Nippe Nikander, Pekka Ranta, Sari Virta, Aira Elolampi, Rauno Kujanpää ja Marjo Ojajärvi. Toimikunnan sihteerinä oli Risto Salomaa. Toimikunta kokoontui kuusi kertaa ja kuuli Uudenmaan liiton ilmasto-vastaavaa Jarkko Hintsalaa sekä Motivan johtavaa asiantuntijaa Päivi Laitilaa. Toimikunnan jäsen, Kalevi Luoma, toimii Kuntaliiton llmastonsuojelukampanjan koordinaattorina. Toimikunta luovuttaa laatimansa ilmastostrategialuonnoksen kuntalaisten arvioitavaksi ja kehitettäväksi pidettävän yleisötilaisuuden yhteydessä. Täydennetty ja kunnanvaltuustossa hyväksytty ilmastostrategia jalkautetaan kesäkuussa VISIO Vihti huomioi toiminnassaan oman vaikutuksensa kasvihuonekaasupäästöihin ja ilmastonmuutokseen. 4

5 Vihti vähentää tavoitteellisesti aiheuttamiensa ja vaikutusmahdollisuuksissaan olevien päästöjen määrää. YHTEINEN TAHTOTILA Luodaan eri hallinnonalojen ja yhteistyöorganisaatioiden yhteiset käytännöt ja kehitetään seudullista yhteistyötä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Kannustetaan ja ohjataan kuntalaisia, yrityksiä ja yhteisöjä huomioimaan ja vähentämään omien toimintojensa kasvihuonekaasupäästöjä (hiilijalanjälkeä). TAVOITTEET Ilmastostrategian tavoite : Kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään ainakin 20% vuoden 1990 tasosta (212, t CO2-ekv). Tämän saavuttamiseksi Vihti asettaa seuraavat toiminnalliset tavoitteet: 1. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään - edistämällä joukkoliikennettä, pyöräilyä ja jalankulkua sekä tehostamala kunnan henkilö- ja tavarakuljetusten logistiikkaa 2. Yhdyskuntarakennetta eheytetään -täydentämällä taajamarakennetta ja hyödyntämällä olemassa olevaa infrastruktuuria 3. Sähkön kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään - parantamalla energiatehokkuutta, kunnan omien toimintojen sähkönkulutusta vähentämällä ja suosimalla uusiutuvaa ja vähän hiilipäästöjä aiheuttavaa sähköä 4. Kiinteistöjen lämmitysenergian kasvihuonekaasupäästöjä vähenetään 5

6 -parantamalla kunnan nykyisten rakennusten ja uudisrakennusten energiatehokkuutta sekä edistämällä niissä tehokkaaseen energiantuotantoon ja uusiutuviin sekä vähän hiilipäästöjä aiheuttaviin lämmitysmuotoihin siirtymistä 5. Hankinnat ja kuluttaminen ovat kestävällä tasolla -painottamalla energian, materiaalien ja palvelujen hankinnoissa ilmasto- ja energiavaikutuksia ja muita ympäristönäkökohtia huomioiden tuotteen koko elinkaari. Ehkäistään jätteiden syntyä 6. Kouluissa ja päiväkodeissa lisätään ilmastonsuojelutietoisuutta 7. Kunnan ilmastostrategia jalkautetaan kunnan työntekijöille, kuntalaisille, yrityksille ja vapaa-ajan asukkaille 8. Varaudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin Kuva 1. Vihdin kasvihuonekaasupäästöjen kehitys kok.päästo

7 Kuva 2. Vihdin kasvihuonekaasupäästöjen jakauma 2006 (%). Lähde Uudenmaanliitto Vihdin kasvihuonekaasupäästöjakauma vuonna % 8 % 3 % 15 % Kaukolämpö Sähkölämmitys Erillislämmitys Muu sähkönkäyttö 39 % 13 % Teollisuuden ja työkoneiden polttoaineet Liikenne Jätehuolto 13 % Maatalous 7 % ILMASTOSTRATEGIA OHJAA TOIMENPITEITÄ Ilmastostrategia on kunnavaltuuston hyväksymä pitkäjänteinen suunnitelma, joka ohjaa kunnan hallintokuntien ja niiden eri tulosalueiden määrätietoista toimintaa ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Se liitetään osaksi Vihdin kuntastrategiaa. Vihdin kunnan eri tulos- ja vastuualueet liittävät vuosisuunnitelmiin yksityiskohtaiset toimenpideohjelmat ilmastostrategian toteuttamiseksi. Strategian kautta kunnan henkilöstön, kuntalaisten ja paikallisten yritysten tietoisuus ilmastonmuutoksen hillinnästä ja sopeutumisen välttämättömyydestä lisääntyy ja toimintatavat muuttuvat. Ilmastostrategia toimii kahdella tasolla käsittäen Vihdin kunnan oman toiminnan sekä kuntalaisten, yhteisöjen ja yritysten toimet. Ilmastonmuutoksen torjunta merkitsee henkilökohtaisia ja kotitalouskohtaisia toimintatapojen muutoksia sekä elinkeinoelämän toimin- 7

8 taympäristön muutosta. Tämä edellyttää kaikkia osapuolia osaltaan aktiivisesti etsimään ja toimimaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi. ILMASTOSTRATEGIAN HYVÄKSYMINEN Vihdin kunnan ilmastostrategia hyväksytään valtuustossa. Se päivitetään valtuustokausittain yhdessä muiden strategioiden kanssa ja on osana kuntastrategiaa. Nyt valmistelussa oleva ilmastostrategian luonnos huomioidaan kuntastrategian päivityksessä vuoden 2010 alussa. Se siirretään kunnnan eri hallintokunnille otettavaksi huomioon niiden omissa toimintasuunnitelmissa. Ilmastostrategialuonnos lähetetään lautakunnille lausuntokierrokselle. Luonnos julkaistaan myös kunnan nettisivuilla avoimesti kommentoitavaksi ja kuntalaisten palaute huomioidaan. Ilmastostrategian on tarkoitus valmistua kesäkuussa TOIMENPITEET, VASTUUT JA SEURANTA Kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet ainakin 20% vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta Toimenpide: Kaikessa päätöksenteossa arvioidaan päätöksen vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin ja toimitaan päästöjä vähentäen Vastuu: Kaikki toimialat Seuranta: Kasvihuonekaasupäästöt kartoitetaan joka 3. vuosi 1. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään Edistetään joukkoliikennettä, pyöräilyä ja jalankulkua sekä tehostetaan kunnan henkilö- ja tavarakuljetusten logistiikkaa 8

9 Toimenpide Työssäkäynti-/joukkoliikenteen suunnittelu perustuu raide- ja bussiliikenteeseen Liikenteen suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan pyörä- ja jalankulkutiet sekä muu kevytliikenne Kunnan omista toiminnoista aiheutuvia liikenteen päästöjä vähennetään Tehdään julkinen liikenne houkuttelevaksi vaihtoehdoksi sekä taloudellisesti että toiminnallisesti esim. liityntäpysäköintiä ja vuoroja lisäämällä Lisätään työpaikkaomavaraisuutta Kunnan omien autojen ja työmatka-ajojen polttoaineen kulutus, taloudellisen ajotavan kurssit, sähköautot käyttöön ja seurantaan Vastuu Hankinta- ja liikennevastaava, kaavoitustoimi, kunnallistekniikka Kaavoitustoimi, kunnallistekniikka Hankinta- ja liikennevastaava, kaikki toimialat Hankinta- ja liikennevastaava, kaavoitustoimi Elinkeino- markkinointivastaava Kaikki toimialat Seuranta/Mittarit Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen kartoitus joka 3. vuosi Liikennetutkimus joka 5. vuosi Taloudellisen ajotavan kurssit, osallistujamäärät Joukkoliikenteen käyttäjämäärät Kevyenliikenteen väylästön pituus, km Kunnan omistamat, vaihtoehtoista polttoainetta/energiaa käyttävät ajoneuvot kpl/suht.%-osuus Kunnan omien autojen polttoaineen kulutus Bussivuorojen määrä ja liityntäpysäköintipaikat 2. Yhdyskuntarakennetta eheytetään Taajamarakennetta täydennetään hyödyntämällä olemassa olevaa infrastruktuuria Toimenpide Yhdyskuntarakennetta täydennetään ja yhdyskuntien energiatehokkuutta parannetaan Yhdyskuntarakennetta koskevien hankkeiden ja päätösten energiatehokkuus ja vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin selvitetään suunnitteluvaiheessa Seuranta/Mittarit Vastuu Kaavoitustoimi,tekninen toimi Kaavoitustoimi, kaikki toimialat 9

10 Asukastiheys taajamissa/asemakaavoitetuilla alueilla Selvitys miten kasvihuonekaasupäästöt on huomioitu kaavoituksessa Ilmastonsuojelukysely kuntalaisille joka 3. vuosi päivityksen yhteydessä Kuntalaisille jatkuva palautteenantomahdollisuus Sähkö- ja lämmitysenergian kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään Parannetaan energiatehokkuutta, kunnan omien toimien sähkönkulutusta vähennetään ja siirrytään uusiutuvaan ja vähän kasvihuonekasuupäästöjä aiheuttavaan sähköön Parannetaan olemassa olevien rakennusten ja uudisrakennusten energiatehokkuutta sekä edistetään tehokkaaseen energiantuotantoon ja uusiutuviin energialähteisiin ja vähän kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttaviin lämmitysmuotoihin siirtymistä Toimenpide Vihdin kunta tekee energiatehokkuussopimuksen ja toteuttaa toimintasuunnitelman sähkön- ja lämmitysenergiankulutuksen vähentämisen mukaisia toimenpiteitä Sähkönkulutukseltaan energiatehokkaiden toimintatapojen ja laitteiden käyttöönotto kaikissa toiminnoissa, esim. kaukovalvonta Edistetään uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa kiinteistöjen lämmityksessä Edistetään aluelämpöverkon laajentamista Nummelassa ja selvitetään rakentamisedellytyksiä muissa taajamissa Tehdään energiatehokkaiden kiinteistöjen investointiohjelma Kiinteistöjen lämmitysenergiankulutusta seurataan jatkuvasti ja raportoidaan valtuustolle vuosittain Lisätään vuorovaikutusta kuntalaisten, yritysten ja sidosryhmien kanssa Seuranta/Mittarit Vastuu Tilapalvelu, kaikki toimialat Kaikki toimialat, Nummelan aluelämpö Tekninen toimi, Nummelan aluelämpö Kaavoitustoimi, tekninen toimi, Nummelan aluelämpö Tekninen toimi Tekninen toimi Kaikki toimialat 10

11 Sähkön- ja lämmitysenergian kulutuksen päästöt kartoitetaan joka 3. vuosi Sähkön- ja lämmitysernergian kulutusseurantatiedot kohteittain Kunnan kiinteistöjen sähkön- ja lämmitysenergian kulutus vuosittain Energiansäästöä edistävien hankkeiden toteutuminen (kpl/a) Kuinka paljon Vihti investoi energiatehokkaisiin laitteisiin (euroa/v) Sähkönkulutusta seurataan jatkuvasti ja raportoidaan valtuustolle vuosittain Energiatehokkuussopimuksen (Motiva ) tehneiden yritysten määrä kunnassa Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kulutuksessa Aluelämpöverkkoon liittyneiden kiinteistöjen lukumäärä ja verkoston pituus 5. Hankinnat ja kuluttaminen ovat kestävällä tasolla Ilmastonmuutoksen vaikutukset on tunnistettu ja niihin on varauduttu. Toimenpide Huomioidaan energia- ja materiaalitehokkuus kaikissa arkipäivän toimissa; hankinnoissa, toimistoissa, sairaalaja opetustyössä jne. Lisätään sähköistä asiointia Henkilöstön koulutus Jätteen synnyn ehkäisyä, kierrätystä ja hyötykäyttöä edistetään Huomioidaan hankintojen ympäristönäkökohta- ja elinkaarikustannuskriteerien vaikutus hankintaohjeissa Seuranta/Mittarit Kotitalouksissa syntyvä jätemäärä Hankintojen vaikutusten seuranta khk-päästöihin Vastuu Hankinta-vastaava, kaikki toimialat Tietohallinto, kaikki toimialat Hankinta-vastaava, kaikki toimialat Rosk`n Roll, ymp.valvonta Hankinta-vastaava, kaikki toimialat 6. Kouluissa ja päiväkodeissa lisätään ilmastonsuojelutietoisuutta Toimenpide Ilmastonmuutoksen syistä ja seurauksista sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistoimenpiteistä annetaan opetusta Vastuu Kasvatus- ja koulutus, päivähoito,nuorisopalvelut, ympäristövalvonta 11

12 Rakennetaan ympäristöjärjestelmä (esim. vihreä lippu), jossa kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on etusijalla, mm. energiansäästöviikko Jokikunnan, Tervalammen ja Ojakkalan koulujen sekä Vihdin lukion koulukiinteistöjen sähkön-, lämmön- ja vedenkulutuksen vähentäminen sekä koulujen opetuksen profiloituminen llmastonmuutokseen Kasvatus ja koulutus, päivähoito, nuorisopalvelut, ympäristövalvonta Jokikunnan, Terva - lammen ja Ojakkalan koulut sekä Vihdin lukio, tilahallinto Seuranta/Mittarit Ilmastostrategiaan osallistuvien koulujen ja päiväkotien lukumäärä. Vihreä lippu- ym. ympäristöjärjestelmiä rakentavien koulujen ja päiväkotien lukumäärä 7. Kunnan ilmastostrategia jalkautetaan kunnan työntekijöille, kuntalaisille, yrityksille ja vapaa-ajan asukkaille Toimenpide Vihtiläiset ovat tietoisia valintojensa ja toimiensa vaikutuksesta energiankulutukseen ja kasvihuonekaasupäästöihin Tiedotetaan Vihdin ilmastostrategiasta ja miten toimii ympäristötietoinen ja vastuullinen kuntalainen ilmastonmuutoksen torjumiseksi Vastuu Ympäristövalvonta, kaikki toimialat Ympäristönvalvonta Tiedotetaan energiatehokkaista toimintatavoista sekä toimista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Kunnan henkilöstöä ja kuntalaisia neuvotaan ja ohjataan energiatehokkaisiin toimintatapoihin sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen Laaditaan esite/opas, järjestetään tilaisuuksia ja kursseja Kaikki toimialat Kaikki toimialat Ympäristövalvonta, kaikki toimialat Kaikki toimialat Kaikki toimialat Valitaan ilmastonsuojeluvastaava joka vastuualueelle Lisätään vuorovaikutusta yritysten ja sidosryhmien kanssa Kartoitetaan yritykset, jotka haluavat profiloitua ilmastonmuutoksen torjumisessa nointivastaava Elinkeino- ja markki- Seuranta/Mittarit Tehdään otantakysely kuntalaisille ja yrityksille kunnan ilmastostrategian toimenpiteiden suorittamisesta llmastonmuutoksen torjuntatoimenpiteiden huomioivien kuntalaisten ja yritysten määrän muutos 12

13 8. Varaudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin Toimenpide Maankäytön suunnittelussa huomioidaan ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit Liikenneväylien suunnittelussa ja rakentamisessa varaudutaan sään ääri-ilmiöihin Vesihuollossa huomioidaan äärevöityneet säät ja tulvahuiput Sään ääri-ilmiöiden vaikutukset otetaan huomioon kunnan valmiussuunnitelmassa ja toimialojen riskikartoituksissa Tunnistetaan ilmastonmuutoksen aiheuttamat terveysriskit ja varaudutaan niihin Vastuu Kaavoitus Kaavoitus, kunnallistekniikka Vesilaitos, kunnallistekniikka Kaikki toimialat Karviainen, Länsi- Uudenmaan ympäristöterveys Seuranta/Mittarit Hulevesien käsittely kaavoissa, hulevesiputkikokojen uusiminen/suurentaminen Tulvariskien kartoituksen ja riskien hallinnan toimenpiteiden määrä KONKREETTISIA TOIMENPITEITÄ 1. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet Lisätään bussikapasiteettia Bussivuorot Espoon juna-asemille Bussiliittymät kehä III, II ja I kautta Helsingin keskustaan Suositaan kimppakyytejä Nummelan keskustan ruuhkan purkaminen Länsiratahanketta edistetään Parannetaan/perustetaan kevyen liikenteen väyliä: Vihti-Nummela, Vihti-Ojakkala, Vihti- Olkkala, Huhmari-Tervalampi-Ojakkala Yksittäiset väylät liitetään verkoistoiksi Kartoitetan puutteet Vihdin sisäisessä liikenteessä, esim. lukiolaisten kulku kylistä Nummelaan Järjestetään taloudellisen ajotavan kursseja kunnan henkilöstölle ja kuntalaisille Motivoidaan ihmisiä työmatkaliikuntaan erilaisin kampanjoin ja tarjotaan mahdollisuus esim. työsuhdepolkupyörään Hiekoitus ja auraus on kevyenliikenteenväylillä hoidettu pääsääntöisinä töihinmeno aikoina Luodaan sellainen järjestelmä, että kunnossapito on jatkuvasti tietoinen kevyenliikenteenväylien kunnosta (päivystysnumero) Nummelaan ja muihin taajamiin järjestetään hyvä liityntäpysäköintimahdollisuus 13

14 2. Yhdyskuntarakennetta eheytetään Hyödynnetään ja täydennetään olemassa olevia taajamien infrastruktuuria Kehitetään Nummelan ja päätaajamien kevyen liikenteen ja palvelujen saavutettavuutta Kauppakeskukset ja vapaa-ajan palveluiden sijoittamisessa hyödynnetään olemassa olevaa infrastruktuuria ja huomioimalla joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen tarve Tarkennetaan rakennusmääräyksiä ja tontin luovutusehtoja huomioiden energiatehokas rakentaminen Edistetään energiatehokasta uudis- ja korjausrakentamista tarjoamalla tietoa eri vaihtoehdoista Asetetaan asemakaavassa liittymisvelvollisuus tehokkaan energiantuotannon alueellisiin verkkoihin, mikäli sellainen on kohtuullisen matkan päässä rakennuspaikasta tai vähähiiliseen energian käyttöön Tehostetaan jätteiden lajittelua erottelemalla mm. energiajäte kuivajätteen joukosta Selvitetään jätevedenpuhdistamon lietteen energian hyödyntäminen Sähkö- ja lämmitysenergiankulutuksen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään Toteutetaan energiatehokkuussopimuksen mukaiset kiinteistöjen energiakatselmukset ja toteutetaan tarpeelliseksi todetut toimenpiteet Laaditaan ohjeistus energiatehokkaista toimintatavoista kullekin yksikölle (valaistus, tietokoneet, tulostimet, ilmanvaihto- ja lämmityslaitteet jne.) Kehitetään palkitsemissysteemi energiansäästäjille. Edistetään hakkeen, pelletin ym. biopolttoaineiden, maalämmön, ilmalämpöpumppujen, tuulivoiman, kaukolämmön, vesivoiman käyttöä Kaavassa suunnitellaan alueittain sopiva lämmitysmuoto suurempina yksikköinä Kunta toimii esimerkkinä vaihtoehtoista energiaa/polttoainetta käyttävien ajoneuvojen hankinnassa Kunta antaa asukkaille energianeuvontaa 5. Hankinnat ja kuluttaminen ovat kestävällä tasolla Huomioidaan hankinnat(palvelut, kiinteistöjen ylläpito ja kulutustavarat) kaikissa toimissa Energiatehokkuus huomioidaan kone-, laite ja ajoneuvohankinnoissa Sähköinen allekirjoitus Web-videotilaisuudet, luottamushenkilökokoukset,tiedotustilaisuudet, vanhempainillat ym. RR:n jäteneuvoja kiertää kunnassa, jätteen määrää vähennetään, jätteen kierrätystä ja hyötykäyttöä edistetään 6. Kouluissa ja päiväkodeissa lisätään ilmastonsuojelutietoisuutta Kaikessa opetuksessa annetaan tietoa Valitaan kasvihuonepäästöjen vähentämisessä esimerkkikoulu(ja) ja päiväkoti(eja) Jaetaan vuosittain ilmastonsuojelukoulun tunnustukset kouluille, jotka ovat opetusohjelmassaan ja toiminnassaan huomioinneet esimerkillisesti ilmastonsuojelun Päivitetään Vihdin opetussuunnitelma vastaamaan ilmastostrategian tarpeita 14

15 7. Kunnan ilmastostrategia jalkautetaan kuntalaisille ja yrityksille Kaikki vihtiläiset ovat tietoisia valintojensa ja toimiensa vaikutuksesta energiankulutukseen ja kasvihuonekaasupäästöihin Laaditaan kunnan työntekijöille "Työntekijän käsikirja", missä käsitellään energiatehokkuutta ja yksittäisen työntekijän mahdollisuuksia vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöjen määrän vähentämiseen Laaditaan kuntalaisille vastaava opas, missä on käytännön esimerkkejä kotitalouksien mahdollisuudesta vähentää energiankulutusta ja sitä kautta kasvihuonekaasupäästöjä Järjestetään yleisöluentotilaisuuksia, tapahtumia ja haastekampanjoita 8. Varaudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin Ilmastonmuutoksen vaikutukset on tunnistettu ja niihin on varauduttu Ranta-alueilla määritellään rakennusten lattiataso riittävän korkealle huomioiden tulvariski Hulevedet imeytetään ja asfaltti-ym. tiivispintaisiksi rakennettuja alueita vähennetään Hulevesien ja ojarumpujen putkikoot mitoitetaan kasvavien tulvahuippuja mukaan Tehdään hulevesitulvariskien hallintasuunnitelma ja päivitetään kunnan muut valmiussuunni telmat ilmastonmuutoksen vaikutukset huomioiden ILMASTONMUUTOSSANASTOA Biokaasumädätys -Yhdyskuntajätteiden, jäteveslieteen tai lannan hallittu mädättäminen biokaasuksi eli metaniksi Biopolttoaine -Biomassasta prosessoitu polttoaine, esim. puuhake ja rypsiöljy. Uusiutuva energialähde Elinkaariarviointi -Mitä ympäristövaikutuksia tuotteella tai toiminnalla on alusta loppuun Energiatehokkuussopimus -Kunnan ja työ- ja elinkeinomnisteriön välinen sopimus vuosille , jolla tähdätään kunnan energiatehokkuuteen ja energiansäästön lisäämiseen Fossiiliset polttoaineet -Vuosimiljoonien aikana eloperäisestä aineesta syntyneet polttoaineet, kuten öljy, kivihiili ja maakaasu Hiilijalanjälki -Jonkin tuotteen tai toiminnan aiheuttama kasvihuonekaasukuorma (tai CO2- kuorma) niiden elinkaaren aikana. Esim. ihmisen, kunnan tai valtion hiilijalanjälki. Hulevesi -Sade-, sulamis-, ja rakennusten tai maaperän kuivatusvesi ICLEI -Kuntien kansainvälinen organisaatio, joka edistää kestävää kehitystä Ilmastonmuutos -Sääolojen muuttuminen pitkällä aikavälillä, viitataan usein kasvihuoneilmiön voimistumiseen 15

16 Infrastruktuuri -Tiet ja väylät, vesi-,viemäri- ja kaukolämpöverkostot,tietoliikenneverkostot, julkiset ja ksityisetpalvelut IPPC -Hallitusten välinen ilmastonmuutospaneeli, joka koostuu maailman johtavista ilmastoasiantuntijoista Joustomekanismit -Kioton pöytäkirjaan sisältyvät keinot kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi Kasvihuonekaasut (khk) -Vesihöyry (H20), hiilidioksidi (CO2) metaani (CH4), typpioksiduuli (N2O), CFCyhdisteet, otsoni (O3). Ihminen lisää esim. CO2- pitoisuutta polttamalla fossiilisia polttoaineita Kioton pöytäkirja Ilmastosopimus vuodelta 1997, joka sisältää mm. sitovat maakohtaiset päästövähennysvelvoitteet teollisuusmaille. Mukana ei esim. USA ja Kiina Kustannustehokkuus -Ohjauskeino, jolla voidaan saada halutunsuuntaisia vaikutuksia alhaisemmin kustannuksin Läpäisyperiaate -Ympäristönsuojelussa periaate, jossa ympäristönsuojelu tulee huomioida kaikilla sektoreilla ja tasoilla Nielu (hiilinielu) -Prosessi, joka poistaa ainetta. Ilmastonsuojelun yhteydessä tärkeimpiä nieluja ovat valtameret ja kasvavat metsät -Päästökauppa -Yhteisnimitys erilaisille markkinamekanismeille, joilla käydään kauppaa päästöoikeuksilla Taakanjakosopimus - EU:n sopimus, jonka puitteissa Kioton pöytäkirjan kasvihuonekaasujen päästö- vähennysvelvoite (EU -8% vuoden 1990 tasosta) jaettiin jäsenmaakohtaiseksi velvoitteeksi Taloudellinen ohjaus -Ohjauskeino, joka perustuu taloudellisiin kannustimiin Uusiutuva/Uusiutumaton energianlähde -Energianlähde, joka palautuu nopeasti ja on jatkuvasti käytettävissä, esim. aurinkoenergia, vesivoima ja biomassa/energianlähde, joka ei uusiudu tai uusiutuu hyvin hitaasti, esim.fossiiliset polttoaineet ja turve sekä ydinvoima (uraani) 16

1. ILMASTOSTRATEGIAN TAUSTAA 3 2. SELVITYKSET JA TOIMET ILMASTON- MUUTOKSEN TORJUMISEKSI..5 3. VISIO JA YHTEINEN TAHTOTILA.9 4. TAVOITTEET..

1. ILMASTOSTRATEGIAN TAUSTAA 3 2. SELVITYKSET JA TOIMET ILMASTON- MUUTOKSEN TORJUMISEKSI..5 3. VISIO JA YHTEINEN TAHTOTILA.9 4. TAVOITTEET.. SISÄLLYSLUETTELO 1. ILMASTOSTRATEGIAN TAUSTAA 3 2. SELVITYKSET JA TOIMET ILMASTON- MUUTOKSEN TORJUMISEKSI..5 3. VISIO JA YHTEINEN TAHTOTILA.9 4. TAVOITTEET..9 5. ILMASTOSTRATEGIA OHJAA TOIMENPITEITÄ 10

Lisätiedot

Ilmasto-ohjelman taustatekijät

Ilmasto-ohjelman taustatekijät Lappeenrannan kaupunki ILMASTO-OHJELMA Luonnos 20.4.2009 Ilmasto-ohjelman taustatekijät 2 Ilmastosopimukset Suomella on ollut vuodesta 2001 saakka kansallinen ilmastostrategia, jonka avulla pyritään toteuttamaan

Lisätiedot

Luonnos 31.3.2015 VARKAUDEN ILMASTO-OHJELMA VUOSILLE 2015 2030

Luonnos 31.3.2015 VARKAUDEN ILMASTO-OHJELMA VUOSILLE 2015 2030 Luonnos 31.3.2015 VARKAUDEN ILMASTO-OHJELMA VUOSILLE 2015 2030 1 Sisältö Sivu 2 Taustaa 2 Ilmastosopimukset ja Suomen velvoitteet 3 Ilmasto-ohjelman taustaselvitykset 3 Energiatehokkuussopimus 3 Ilmasto-ohjelma

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.

Lisätiedot

VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA. Biorex Kajaani 26.5.

VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA. Biorex Kajaani 26.5. VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA Biorex Kajaani 26.5.2014 EAKR-koordinaattori Tatu Turunen Käsitteitä Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050.

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050. Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050. Jari Viinanen jari.viinanen@hel.fi 1 Ilmastotavoitteiden ja toimenpiteiden visualisointi Kaupungilla useita lukumääräisiä tavoitteita

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa ympäristöasiantuntija Anna-Riikka Karhunen Kouvolan kaupunki Ympäristöystävällistä energiaa -seminaari, Kotka 6.6.2014 2 Kouvolan kaupunkistrategia 2014-2020

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 13.05.2014 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Kirkkonummen kunta kuuluu

Lisätiedot

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Marketta Karhu, Oulun seudun ympäristövirasto Kestävä yhdyskunta seminaari 3.12.2008 Oulu OULU, KEMPELE, KIIMINKI, OULUNSALO,MUHOS, LIMINKA, TYRNÄVÄ, YLIKIIMINKI, LUMIJOKI,

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Infotilaisuus liikenteen energiatehokkuussopimuksesta 15.4.2013 Liikenteen energiatehokkuussopimukset

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin terveyskeskus 3.12.2010 1 1. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin terveyskeskuksen energiankulutus... 3 1.2 Energiansäästötavoite

Lisätiedot

ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ

ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ Tavoitteet ja ohjelmat Toimenpiteitä Konkreettisia esimerkkejä Ympäristötarkastaja Jari Viinanen, jari.viinanen@hel.fi 30.10.2009 Jari Viinanen 1 Helsingin tavoitteet Strategia

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä ja tiennäyttäjinä energiatehokkuudessa Energiapalveludirektiivi edellyttää kunnilta

Lisätiedot

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Esityksen sisältö Ilmastohankkeet CCCRP Julia 2030 HINKU Kokonainen VACCIA ISTO Kuntien ilmastonsuojelukampanja Kuntien

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 12.2.2011 Pekka Seppälä Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42 % Osuus päästöistä 38 % Sitoumukset

Lisätiedot

Älykäs kiinteistö on energiatehokas

Älykäs kiinteistö on energiatehokas Harald Schnur, divisioonan johtaja Älykäs kiinteistö on energiatehokas Julkinen Siemens Osakeyhtiö 2015. Kaikki oikeudet pidätetään. www.siemens.fi Sivu 1 Haasteemme Ilmaston lämpeneminen Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Hankkeen eteneminen & hankekunnille tehdyn kyselyn tuloksia

Hankkeen eteneminen & hankekunnille tehdyn kyselyn tuloksia Hankkeen eteneminen & hankekunnille tehdyn kyselyn tuloksia Anu Kerkkänen, Kuntaliiton ilmastohankkeen kolmas teemaseminaari: Ilmastonäkökulma energiantuotantoon Helsinki, Kuntatalo 24.11.2010 Mikä ilmastohanke?

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö TransSmart-seminaari, Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 Kuvitus: Jarkko Vehniäinen Ulkoasu: Sami Saresma Harkitse, valitse oikein. Tule ajatelleeksi, muuta asennettasi. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen on kaikkien

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi Martinkauppi i Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA 2.11.2011 Hannu Koponen ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA Ilmastonmuutos ja vastuullinen liiketoiminta 1.11.2011 1 Vuoden keskilämpötila Talvi (J-T-H) Kesä (K-H-E) +15 +15 +15 +14,0 o C 2100

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja 1 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS (SYKE), HINKU-HANKE Aluksi mukana viisi pilottikuntaa,

Lisätiedot

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Päästökauppa selkokielellä

Päästökauppa selkokielellä Päästökauppa selkokielellä Päästökaupan alkeisoppimäärä 28.5.2015 Ilmastoslangia suomentamassa Karoliina Anttonen, TEM ja Kati Ruohomäki, EK Minkälaisia kasvihuonekaasujen vähennystavoitteita on EU:ssa

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9. Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.2011 Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) Kunnat toimivat edelläkävijöinä

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara 11.02.2014 1 1. Helsingin kaupungin Staran energiansäästösuunnitelma... 3 2. Stara energiankuluttajana... 4 2.1 Toimipisteet...

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivitys Sidosryhmäseminaari 17.12.2012 Käsiteltäviä aihealueita mm. Kuluttajat ja kuluttajatoimien

Lisätiedot

OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö

OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö Kansainväliset velvoitteet ja sitoumukset Kioton pöytäkirja 2005 Euroopan komission energia-

Lisätiedot

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 LAHDEN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA LAHDEN KAUPUNKI KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 HOLLOLA LAHTI NASTOLA Aalto yliopisto Teknillinen korkeakoulu Lahden keskus Paikallisilla

Lisätiedot

KAINUUN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA VUOTEEN 2020

KAINUUN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA VUOTEEN 2020 KAINUUN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA VUOTEEN 2020 Kainuu Sustainable Energy Action Plan (SEAP) under Covenant of Mayors Tiivistelmä Kajaani 2014! i KAINUUN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020. Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011

Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020. Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011 Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020 Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011 Ilmasto- ja energiastrategia Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia 2020 VN hyväksynyt vuonna 2008 Maakunnat ja seutukunnat

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 16.9 Sanna Kopra Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi esitetään Kainuun

Lisätiedot

Seudulliset ilmasto-ohjelmat

Seudulliset ilmasto-ohjelmat Seudulliset ilmasto-ohjelmat kuntien ja seutuyhteistyön roolit ja velvoitteet ilmastonmuutoksen hillinnässä Oulunseudun kuntapäättäjien Kestävä Yhdyskunta -seminaari 3.12.2008 Tutkimuspäällikkö Yhdyskuntasuunnittelun

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies

Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies 12.10.2011 Matti Rae, Elinkeinoelämän Ympäristöfoorumi 1 Ensto Group on kansainvälinen perheyritys Henkilöstöä

Lisätiedot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Haminan ilmasto- ja energiaohjelma 11.12.2012. Haminan kaupungin ilmasto- ja energiaohjelma

Haminan ilmasto- ja energiaohjelma 11.12.2012. Haminan kaupungin ilmasto- ja energiaohjelma Haminan ilmasto- ja energiaohjelma 11.12.2012 Haminan kaupungin ilmasto- ja energiaohjelma Sisältö 1. Taustaa... 1 2. Sopimukset, strategiat, taustaselvitykset ja energiatehokkuussopimus... 1 3. Ohjelman

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030. Tulevaisuuden aluerakentaminen, Workshop 16.6.2008 Ryhmäpäällikkö Arja Salmi, Seutu- ja ympäristötieto

Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030. Tulevaisuuden aluerakentaminen, Workshop 16.6.2008 Ryhmäpäällikkö Arja Salmi, Seutu- ja ympäristötieto Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 Tulevaisuuden aluerakentaminen, Workshop 16.6.2008 Ryhmäpäällikkö Arja Salmi, Seutu- ja ympäristötieto Pääkaupunkiseutu kasvaa ja sen myötä kasvavat energiankulutus

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä ympäristöystävällinen KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Tiivistelmä KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Ympäristöohjelman vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet toteuttamalla vähennetään

Lisätiedot

Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan?

Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan? Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan? Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kuntaliitto 12.3.2013 Lähtökohta Ilmastonmuutoksen uhka nähtävä todellisena - Keskustelua ja näkyvyyttä tulee lisätä

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä. Susan Tönnes, HSY Seututieto

Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä. Susan Tönnes, HSY Seututieto Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä, HSY Seututieto Esityksen sisältö HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä Julia 2030 hanke lyhyesti Ekotukihenkilötoiminta avain käyttäjätottumusten

Lisätiedot

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Tavoitteena vähähiilinen talous Vähähiilisyyden näkyvä rooli uudella rakennerahastokaudella:

Lisätiedot

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI Hotelli Lasaretti 2013 21.2.2014 HIILIJALANJÄLJEN LASKENTA Ecompterin Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät perustuvat Greenhouse Gas Protocollan (GHG Protocol) mukaiseen laskentastandardiin

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Tehokas energiankäyttö. -koko kunnan asia

Tehokas energiankäyttö. -koko kunnan asia Tehokas energiankäyttö -koko kunnan asia Etsi kunnalle energiansäästöä Kunnissa on runsaasti erilaisia mahdollisuuksia edistää energiansäästöä ja hyödyntää uusiutuvia energialähteitä. Energiansäästö on

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) -lomake

Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) -lomake Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) -lomake Tämä epävirallinen lomake on tarkoitettu ainoastaan yleissopimusaloitteen allekirjoittajien tietojenkeruun tueksi. Virallinen sähköinen SEAP-lomake

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projekti koordinoi ja tukee Kymenlaakson kuntien ilmasto- ja energiatavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista, edistää eri toimijoiden yhteistyötä

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seuranta Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 UKK-instituutti Tom Frisk, Pirkanmaan ELY-keskus 7.3.2014 Ilmasto- ja energiastrategian seurannan toteuttaminen Päävastuu

Lisätiedot

FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa. 5.2.2015 Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri

FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa. 5.2.2015 Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa 5.2.2015 Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri Esityksen sisältö EU:n tavoitteet nyt ja jatkossa Kansallinen ilmstopolitiikka Toimintaympäristön muutkokset

Lisätiedot

EkoKymenlaakso - ekotehokkuus lisääntyy yhteistyössä. 10.5.2012, Lahti Pia Outinen

EkoKymenlaakso - ekotehokkuus lisääntyy yhteistyössä. 10.5.2012, Lahti Pia Outinen EkoKymenlaakso - ekotehokkuus lisääntyy yhteistyössä, Lahti Pia Outinen Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Energiatehokkuus ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, uusiutuvat energiat ja

Lisätiedot

Kestävän vihreän kasvun palvelut

Kestävän vihreän kasvun palvelut Helsingin seudun ilmastoseminaari,12.2.2015 Pörssitalo, Helsinki Kestävän vihreän kasvun palvelut Helsinki Region EcoHUB Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Tarvitaan

Lisätiedot

HINKU-hankkeen Mynämäen maalämpöilta

HINKU-hankkeen Mynämäen maalämpöilta Kohti hiilineutraalia kuntaa -johtoryhmän kokous 5.5.2009 HINKU-hankkeen Mynämäen maalämpöilta Aika: perjantai 22.1.2010 klo 17.00 19.00 Paikka: Mynämäen kunnantalo, valtuustosali Avaus HINKU-hankkeesta

Lisätiedot