VIHTI ILMASTOSTRATEGIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIHTI ILMASTOSTRATEGIA"

Transkriptio

1 VIHTI ILMASTOSTRATEGIA Luonnos

2 ILMASTOSTRATEGIAN TAUSTAA YK:n ensimmäiset ilmastonmuutosneuvottelut käytiin Rio de Janeirossa v Kiotossa pöytäkirjassa sovittiin vuonna 1997 teollisuusmaiden päästövähennystavoitteista 5,2% vuoteen 2012 mennessä vuoden 1990 tasosta. EU otti siinä yhteydessä yhteisen päästövähennystavoitteen 8%, joka jäsenmaiden kesken tehdyllä ns. taakanjakosopimuksella merkitsi Suomelle paluuta päästöissä vuoden 1990 tasolle eli 0- tavoitetta. Myöhemmin päätöksensä mukaan (2007) EU sitoutui vuoteen 2020 mennessä 20% päästövähennykseen sekä 20 % energian säästöön ja siihen, että liikenteessä biopolttoaineiden osuus on 10%. Maakohtaisesti Suomella uusiutuvan energian osuus on 38%. Vertailuvuotena on edelleen Merkittävä osa vuoden 2012 jälkeen tehtävistä päästövähennyksistä toteutetaan EU:n yhteisen päästökaupan avulla energiantuotannossa ja teollisuudessa sekä ns. joustomekanismien keinoin kehittyvissä ja kehitysmaissa. EU:n jäsenmaat tekevät muita sektoreita, kuin päästökaupan piirissä olevia, koskevat päästövähennystoimenpiteet omien kansallisten ohjelmiensa pohjalta. Suomen uusin kansallinen ilmasto- ja energiastrategia on vuodelta Se ulottuu vuoteen 2020 ja sillä pyritään toteuttamaan EU:n vähentämistavoitteita. Joulukuussa 2009 päätetään YK:n ilmastokokouksessa Kööpenhaminassa Kioton jälkeisestä uudesta sopimuksesta. Oletettavasti päästövähennystarpeet vuoden 2020 jälkeen ovat entistä rajummat. Jo nyt puhutaan eri yhteyksissä, esim. Valtioneuvoston ilmastopoliittisessa selonteossa (2008), vuonna 2050 tarvittavasta 60-80% päästövähennyksestä! Tässä valossa Vihdin ilmastostrategialuonnoksessa vuoteen 2020 mennessä esitettävä vähennystavoite, ainakin 20% vuoden 1990 tasosta ja toimenpiteet sen saavuttamiseksi, eivät pitkällä tähtäimellä ole riittäviä. Tulevat tavoitteet edellyttävät mm. laajempaa seudullista yhteistä ilmastopolitiikkaa. 2

3 Vihdin kunta liittyi Suomen kuntaliiton koordinoimaan ilmastonsuojelukampanjaan vuonna Kampanja liittyy kansainväliseen kuntien ympäristöjärjestön ICLEI:n (The International Council for Local Environmental Initiatives) käynnistämään kampanjaan Cities for Climate Protection, joka on tarkoitettu paikallishallintotasolle. VIHDIN SELVITYKSET JA TOIMET ILMASTONMUUTOKSEN TORJUMISEKSI Vihdin kunta on kartoittanut ilmastokampanjan yhteydessä kasvihuonekaasupäästönsä vuosina 1990, 1997, 2000, 2003 ja 2006 sekä tehnyt alustavan luonnoksen päästöjen kehityksestä ja päästöjen vähentämisestä vuoteen 2025 asti (ympäristölautakunta 2004). Viimeisen selvityksen (2006) mukaan Vihdin suurimmat CO2- päästölähteet muodostuvat liikenteestä (39%), sähkönkulutuksesta (28%) ja lämmityksestä (13%). Nopea väestönkasvu (noin 2%) ja autoliikenteen aiheuttama suuri päästöosuus on pääkaupunkiseudun työpaikoista riippuvalle kehyskunnalle, kuten Vihdille, tunnusomaista johtuen kuntaa halkovista kolmesta valtatiestä, kunnan läpi kulkevasta suuresta, ei-vihtiläisestä autovirrasta ja rahtiliikenteestä sekä päivittäiseen työmatkaliikenteeseen soveltuvan joukkoliikenteen kehittymättömyydestä ja matkustajaraideliikenteen puuttumisesta. Tämä asettaa kunnan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet erityisen haasteelliseksi ja riippuvaksi mm. auton käyttövoiman kehityksestä ja valtiovallan päätöksistä raideliikenteen toteutumisessa. Yksistään Nummelan eteläosiin pyritään kaavoittamaan asuntoja noin asukkaalle ja työpaikka-alueita noin 6000 työpaikkaa varten. Vihdin kunnan alueen kasvihuonekaasupäästöt ovat seuranta-aikana kasvaneet 8,5-9,4 t CO2-ekv/asukas ja ovat samansuuruisia kuin esimerkiksi naapurikunnista Nurmijärven, mutta suuremmat kuin pääradan raideliikenteen varrella olevien kuntien ja pienemmät kuin energiaintensiivisten teollisuuspaikkakuntien päästöt. Kasvihuonekaasujen päästökehitys ja rakenne Suomen eri kunnissa vaihtelee. Kuvaavaa on muuttovoittoalueilla tapahtuva päästöjen kasvu erityisesti liikenteen ja rakennusten lämmityksen osalta sekä 3

4 toisaalta väestöään menettävillä tai hiipuvilla teollisuuspaikkakunnilla muutosten aiheuttama päästövähenemä. Päästöjen ja Vihdin kunnan asukasluvun kasvu ovat kulkeneet käsi kädessä. Päästöjen kasvu vuosina on ollut noin 17%. Kioton ilmastosopimuksen mukaan pitäisi päästöjen vuonna 2012 olla Suomessa vuoden 1990 tasossa ja EU-komission päätöksen mukaan vuonna %, tai jos kaikki teollisuusmaat tulevat mukaan Kööpenhaminan ilmastokokouksessa, 30%. Vihdin alustavan (2004), varsin karkean päästöennusteen mukaan päästöjen kasvun taittuminen voisi tapahtua vasta 2025 paikkeilla ja edellyttäisi mm. joukkoliikenteen kehittymistä pääväylillä ja uutta Länsiratayhteyttä Nummelaan sekä kiinteistöjen lämmityksessä ja sähkönkulutuksessa siirtymistä uusiutuviin ja vähän hiilipäästöjä aiheuttaviin energialähteisiin erilaisten energiansäästötoimien ohella. Vihdin kunnanhallitus päätti , että kuntaan perustetaan ilmastostrategiatoimikunta valmistelemaan Vihdin ilmastostrategiaa. Toimikunta koostui luottamushenkilöistä ja palvelukeskusten johtajista seuraavasti: Pentti Pulkkinen pj, Aili Bertling, Mirja Juselius, Jari Kouhi, Kalevi Luoma, Nippe Nikander, Pekka Ranta, Sari Virta, Aira Elolampi, Rauno Kujanpää ja Marjo Ojajärvi. Toimikunnan sihteerinä oli Risto Salomaa. Toimikunta kokoontui kuusi kertaa ja kuuli Uudenmaan liiton ilmasto-vastaavaa Jarkko Hintsalaa sekä Motivan johtavaa asiantuntijaa Päivi Laitilaa. Toimikunnan jäsen, Kalevi Luoma, toimii Kuntaliiton llmastonsuojelukampanjan koordinaattorina. Toimikunta luovuttaa laatimansa ilmastostrategialuonnoksen kuntalaisten arvioitavaksi ja kehitettäväksi pidettävän yleisötilaisuuden yhteydessä. Täydennetty ja kunnanvaltuustossa hyväksytty ilmastostrategia jalkautetaan kesäkuussa VISIO Vihti huomioi toiminnassaan oman vaikutuksensa kasvihuonekaasupäästöihin ja ilmastonmuutokseen. 4

5 Vihti vähentää tavoitteellisesti aiheuttamiensa ja vaikutusmahdollisuuksissaan olevien päästöjen määrää. YHTEINEN TAHTOTILA Luodaan eri hallinnonalojen ja yhteistyöorganisaatioiden yhteiset käytännöt ja kehitetään seudullista yhteistyötä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Kannustetaan ja ohjataan kuntalaisia, yrityksiä ja yhteisöjä huomioimaan ja vähentämään omien toimintojensa kasvihuonekaasupäästöjä (hiilijalanjälkeä). TAVOITTEET Ilmastostrategian tavoite : Kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään ainakin 20% vuoden 1990 tasosta (212, t CO2-ekv). Tämän saavuttamiseksi Vihti asettaa seuraavat toiminnalliset tavoitteet: 1. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään - edistämällä joukkoliikennettä, pyöräilyä ja jalankulkua sekä tehostamala kunnan henkilö- ja tavarakuljetusten logistiikkaa 2. Yhdyskuntarakennetta eheytetään -täydentämällä taajamarakennetta ja hyödyntämällä olemassa olevaa infrastruktuuria 3. Sähkön kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään - parantamalla energiatehokkuutta, kunnan omien toimintojen sähkönkulutusta vähentämällä ja suosimalla uusiutuvaa ja vähän hiilipäästöjä aiheuttavaa sähköä 4. Kiinteistöjen lämmitysenergian kasvihuonekaasupäästöjä vähenetään 5

6 -parantamalla kunnan nykyisten rakennusten ja uudisrakennusten energiatehokkuutta sekä edistämällä niissä tehokkaaseen energiantuotantoon ja uusiutuviin sekä vähän hiilipäästöjä aiheuttaviin lämmitysmuotoihin siirtymistä 5. Hankinnat ja kuluttaminen ovat kestävällä tasolla -painottamalla energian, materiaalien ja palvelujen hankinnoissa ilmasto- ja energiavaikutuksia ja muita ympäristönäkökohtia huomioiden tuotteen koko elinkaari. Ehkäistään jätteiden syntyä 6. Kouluissa ja päiväkodeissa lisätään ilmastonsuojelutietoisuutta 7. Kunnan ilmastostrategia jalkautetaan kunnan työntekijöille, kuntalaisille, yrityksille ja vapaa-ajan asukkaille 8. Varaudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin Kuva 1. Vihdin kasvihuonekaasupäästöjen kehitys kok.päästo

7 Kuva 2. Vihdin kasvihuonekaasupäästöjen jakauma 2006 (%). Lähde Uudenmaanliitto Vihdin kasvihuonekaasupäästöjakauma vuonna % 8 % 3 % 15 % Kaukolämpö Sähkölämmitys Erillislämmitys Muu sähkönkäyttö 39 % 13 % Teollisuuden ja työkoneiden polttoaineet Liikenne Jätehuolto 13 % Maatalous 7 % ILMASTOSTRATEGIA OHJAA TOIMENPITEITÄ Ilmastostrategia on kunnavaltuuston hyväksymä pitkäjänteinen suunnitelma, joka ohjaa kunnan hallintokuntien ja niiden eri tulosalueiden määrätietoista toimintaa ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Se liitetään osaksi Vihdin kuntastrategiaa. Vihdin kunnan eri tulos- ja vastuualueet liittävät vuosisuunnitelmiin yksityiskohtaiset toimenpideohjelmat ilmastostrategian toteuttamiseksi. Strategian kautta kunnan henkilöstön, kuntalaisten ja paikallisten yritysten tietoisuus ilmastonmuutoksen hillinnästä ja sopeutumisen välttämättömyydestä lisääntyy ja toimintatavat muuttuvat. Ilmastostrategia toimii kahdella tasolla käsittäen Vihdin kunnan oman toiminnan sekä kuntalaisten, yhteisöjen ja yritysten toimet. Ilmastonmuutoksen torjunta merkitsee henkilökohtaisia ja kotitalouskohtaisia toimintatapojen muutoksia sekä elinkeinoelämän toimin- 7

8 taympäristön muutosta. Tämä edellyttää kaikkia osapuolia osaltaan aktiivisesti etsimään ja toimimaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi. ILMASTOSTRATEGIAN HYVÄKSYMINEN Vihdin kunnan ilmastostrategia hyväksytään valtuustossa. Se päivitetään valtuustokausittain yhdessä muiden strategioiden kanssa ja on osana kuntastrategiaa. Nyt valmistelussa oleva ilmastostrategian luonnos huomioidaan kuntastrategian päivityksessä vuoden 2010 alussa. Se siirretään kunnnan eri hallintokunnille otettavaksi huomioon niiden omissa toimintasuunnitelmissa. Ilmastostrategialuonnos lähetetään lautakunnille lausuntokierrokselle. Luonnos julkaistaan myös kunnan nettisivuilla avoimesti kommentoitavaksi ja kuntalaisten palaute huomioidaan. Ilmastostrategian on tarkoitus valmistua kesäkuussa TOIMENPITEET, VASTUUT JA SEURANTA Kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet ainakin 20% vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta Toimenpide: Kaikessa päätöksenteossa arvioidaan päätöksen vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin ja toimitaan päästöjä vähentäen Vastuu: Kaikki toimialat Seuranta: Kasvihuonekaasupäästöt kartoitetaan joka 3. vuosi 1. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään Edistetään joukkoliikennettä, pyöräilyä ja jalankulkua sekä tehostetaan kunnan henkilö- ja tavarakuljetusten logistiikkaa 8

9 Toimenpide Työssäkäynti-/joukkoliikenteen suunnittelu perustuu raide- ja bussiliikenteeseen Liikenteen suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan pyörä- ja jalankulkutiet sekä muu kevytliikenne Kunnan omista toiminnoista aiheutuvia liikenteen päästöjä vähennetään Tehdään julkinen liikenne houkuttelevaksi vaihtoehdoksi sekä taloudellisesti että toiminnallisesti esim. liityntäpysäköintiä ja vuoroja lisäämällä Lisätään työpaikkaomavaraisuutta Kunnan omien autojen ja työmatka-ajojen polttoaineen kulutus, taloudellisen ajotavan kurssit, sähköautot käyttöön ja seurantaan Vastuu Hankinta- ja liikennevastaava, kaavoitustoimi, kunnallistekniikka Kaavoitustoimi, kunnallistekniikka Hankinta- ja liikennevastaava, kaikki toimialat Hankinta- ja liikennevastaava, kaavoitustoimi Elinkeino- markkinointivastaava Kaikki toimialat Seuranta/Mittarit Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen kartoitus joka 3. vuosi Liikennetutkimus joka 5. vuosi Taloudellisen ajotavan kurssit, osallistujamäärät Joukkoliikenteen käyttäjämäärät Kevyenliikenteen väylästön pituus, km Kunnan omistamat, vaihtoehtoista polttoainetta/energiaa käyttävät ajoneuvot kpl/suht.%-osuus Kunnan omien autojen polttoaineen kulutus Bussivuorojen määrä ja liityntäpysäköintipaikat 2. Yhdyskuntarakennetta eheytetään Taajamarakennetta täydennetään hyödyntämällä olemassa olevaa infrastruktuuria Toimenpide Yhdyskuntarakennetta täydennetään ja yhdyskuntien energiatehokkuutta parannetaan Yhdyskuntarakennetta koskevien hankkeiden ja päätösten energiatehokkuus ja vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin selvitetään suunnitteluvaiheessa Seuranta/Mittarit Vastuu Kaavoitustoimi,tekninen toimi Kaavoitustoimi, kaikki toimialat 9

10 Asukastiheys taajamissa/asemakaavoitetuilla alueilla Selvitys miten kasvihuonekaasupäästöt on huomioitu kaavoituksessa Ilmastonsuojelukysely kuntalaisille joka 3. vuosi päivityksen yhteydessä Kuntalaisille jatkuva palautteenantomahdollisuus Sähkö- ja lämmitysenergian kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään Parannetaan energiatehokkuutta, kunnan omien toimien sähkönkulutusta vähennetään ja siirrytään uusiutuvaan ja vähän kasvihuonekasuupäästöjä aiheuttavaan sähköön Parannetaan olemassa olevien rakennusten ja uudisrakennusten energiatehokkuutta sekä edistetään tehokkaaseen energiantuotantoon ja uusiutuviin energialähteisiin ja vähän kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttaviin lämmitysmuotoihin siirtymistä Toimenpide Vihdin kunta tekee energiatehokkuussopimuksen ja toteuttaa toimintasuunnitelman sähkön- ja lämmitysenergiankulutuksen vähentämisen mukaisia toimenpiteitä Sähkönkulutukseltaan energiatehokkaiden toimintatapojen ja laitteiden käyttöönotto kaikissa toiminnoissa, esim. kaukovalvonta Edistetään uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa kiinteistöjen lämmityksessä Edistetään aluelämpöverkon laajentamista Nummelassa ja selvitetään rakentamisedellytyksiä muissa taajamissa Tehdään energiatehokkaiden kiinteistöjen investointiohjelma Kiinteistöjen lämmitysenergiankulutusta seurataan jatkuvasti ja raportoidaan valtuustolle vuosittain Lisätään vuorovaikutusta kuntalaisten, yritysten ja sidosryhmien kanssa Seuranta/Mittarit Vastuu Tilapalvelu, kaikki toimialat Kaikki toimialat, Nummelan aluelämpö Tekninen toimi, Nummelan aluelämpö Kaavoitustoimi, tekninen toimi, Nummelan aluelämpö Tekninen toimi Tekninen toimi Kaikki toimialat 10

11 Sähkön- ja lämmitysenergian kulutuksen päästöt kartoitetaan joka 3. vuosi Sähkön- ja lämmitysernergian kulutusseurantatiedot kohteittain Kunnan kiinteistöjen sähkön- ja lämmitysenergian kulutus vuosittain Energiansäästöä edistävien hankkeiden toteutuminen (kpl/a) Kuinka paljon Vihti investoi energiatehokkaisiin laitteisiin (euroa/v) Sähkönkulutusta seurataan jatkuvasti ja raportoidaan valtuustolle vuosittain Energiatehokkuussopimuksen (Motiva ) tehneiden yritysten määrä kunnassa Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kulutuksessa Aluelämpöverkkoon liittyneiden kiinteistöjen lukumäärä ja verkoston pituus 5. Hankinnat ja kuluttaminen ovat kestävällä tasolla Ilmastonmuutoksen vaikutukset on tunnistettu ja niihin on varauduttu. Toimenpide Huomioidaan energia- ja materiaalitehokkuus kaikissa arkipäivän toimissa; hankinnoissa, toimistoissa, sairaalaja opetustyössä jne. Lisätään sähköistä asiointia Henkilöstön koulutus Jätteen synnyn ehkäisyä, kierrätystä ja hyötykäyttöä edistetään Huomioidaan hankintojen ympäristönäkökohta- ja elinkaarikustannuskriteerien vaikutus hankintaohjeissa Seuranta/Mittarit Kotitalouksissa syntyvä jätemäärä Hankintojen vaikutusten seuranta khk-päästöihin Vastuu Hankinta-vastaava, kaikki toimialat Tietohallinto, kaikki toimialat Hankinta-vastaava, kaikki toimialat Rosk`n Roll, ymp.valvonta Hankinta-vastaava, kaikki toimialat 6. Kouluissa ja päiväkodeissa lisätään ilmastonsuojelutietoisuutta Toimenpide Ilmastonmuutoksen syistä ja seurauksista sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistoimenpiteistä annetaan opetusta Vastuu Kasvatus- ja koulutus, päivähoito,nuorisopalvelut, ympäristövalvonta 11

12 Rakennetaan ympäristöjärjestelmä (esim. vihreä lippu), jossa kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on etusijalla, mm. energiansäästöviikko Jokikunnan, Tervalammen ja Ojakkalan koulujen sekä Vihdin lukion koulukiinteistöjen sähkön-, lämmön- ja vedenkulutuksen vähentäminen sekä koulujen opetuksen profiloituminen llmastonmuutokseen Kasvatus ja koulutus, päivähoito, nuorisopalvelut, ympäristövalvonta Jokikunnan, Terva - lammen ja Ojakkalan koulut sekä Vihdin lukio, tilahallinto Seuranta/Mittarit Ilmastostrategiaan osallistuvien koulujen ja päiväkotien lukumäärä. Vihreä lippu- ym. ympäristöjärjestelmiä rakentavien koulujen ja päiväkotien lukumäärä 7. Kunnan ilmastostrategia jalkautetaan kunnan työntekijöille, kuntalaisille, yrityksille ja vapaa-ajan asukkaille Toimenpide Vihtiläiset ovat tietoisia valintojensa ja toimiensa vaikutuksesta energiankulutukseen ja kasvihuonekaasupäästöihin Tiedotetaan Vihdin ilmastostrategiasta ja miten toimii ympäristötietoinen ja vastuullinen kuntalainen ilmastonmuutoksen torjumiseksi Vastuu Ympäristövalvonta, kaikki toimialat Ympäristönvalvonta Tiedotetaan energiatehokkaista toimintatavoista sekä toimista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Kunnan henkilöstöä ja kuntalaisia neuvotaan ja ohjataan energiatehokkaisiin toimintatapoihin sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen Laaditaan esite/opas, järjestetään tilaisuuksia ja kursseja Kaikki toimialat Kaikki toimialat Ympäristövalvonta, kaikki toimialat Kaikki toimialat Kaikki toimialat Valitaan ilmastonsuojeluvastaava joka vastuualueelle Lisätään vuorovaikutusta yritysten ja sidosryhmien kanssa Kartoitetaan yritykset, jotka haluavat profiloitua ilmastonmuutoksen torjumisessa nointivastaava Elinkeino- ja markki- Seuranta/Mittarit Tehdään otantakysely kuntalaisille ja yrityksille kunnan ilmastostrategian toimenpiteiden suorittamisesta llmastonmuutoksen torjuntatoimenpiteiden huomioivien kuntalaisten ja yritysten määrän muutos 12

13 8. Varaudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin Toimenpide Maankäytön suunnittelussa huomioidaan ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit Liikenneväylien suunnittelussa ja rakentamisessa varaudutaan sään ääri-ilmiöihin Vesihuollossa huomioidaan äärevöityneet säät ja tulvahuiput Sään ääri-ilmiöiden vaikutukset otetaan huomioon kunnan valmiussuunnitelmassa ja toimialojen riskikartoituksissa Tunnistetaan ilmastonmuutoksen aiheuttamat terveysriskit ja varaudutaan niihin Vastuu Kaavoitus Kaavoitus, kunnallistekniikka Vesilaitos, kunnallistekniikka Kaikki toimialat Karviainen, Länsi- Uudenmaan ympäristöterveys Seuranta/Mittarit Hulevesien käsittely kaavoissa, hulevesiputkikokojen uusiminen/suurentaminen Tulvariskien kartoituksen ja riskien hallinnan toimenpiteiden määrä KONKREETTISIA TOIMENPITEITÄ 1. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet Lisätään bussikapasiteettia Bussivuorot Espoon juna-asemille Bussiliittymät kehä III, II ja I kautta Helsingin keskustaan Suositaan kimppakyytejä Nummelan keskustan ruuhkan purkaminen Länsiratahanketta edistetään Parannetaan/perustetaan kevyen liikenteen väyliä: Vihti-Nummela, Vihti-Ojakkala, Vihti- Olkkala, Huhmari-Tervalampi-Ojakkala Yksittäiset väylät liitetään verkoistoiksi Kartoitetan puutteet Vihdin sisäisessä liikenteessä, esim. lukiolaisten kulku kylistä Nummelaan Järjestetään taloudellisen ajotavan kursseja kunnan henkilöstölle ja kuntalaisille Motivoidaan ihmisiä työmatkaliikuntaan erilaisin kampanjoin ja tarjotaan mahdollisuus esim. työsuhdepolkupyörään Hiekoitus ja auraus on kevyenliikenteenväylillä hoidettu pääsääntöisinä töihinmeno aikoina Luodaan sellainen järjestelmä, että kunnossapito on jatkuvasti tietoinen kevyenliikenteenväylien kunnosta (päivystysnumero) Nummelaan ja muihin taajamiin järjestetään hyvä liityntäpysäköintimahdollisuus 13

14 2. Yhdyskuntarakennetta eheytetään Hyödynnetään ja täydennetään olemassa olevia taajamien infrastruktuuria Kehitetään Nummelan ja päätaajamien kevyen liikenteen ja palvelujen saavutettavuutta Kauppakeskukset ja vapaa-ajan palveluiden sijoittamisessa hyödynnetään olemassa olevaa infrastruktuuria ja huomioimalla joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen tarve Tarkennetaan rakennusmääräyksiä ja tontin luovutusehtoja huomioiden energiatehokas rakentaminen Edistetään energiatehokasta uudis- ja korjausrakentamista tarjoamalla tietoa eri vaihtoehdoista Asetetaan asemakaavassa liittymisvelvollisuus tehokkaan energiantuotannon alueellisiin verkkoihin, mikäli sellainen on kohtuullisen matkan päässä rakennuspaikasta tai vähähiiliseen energian käyttöön Tehostetaan jätteiden lajittelua erottelemalla mm. energiajäte kuivajätteen joukosta Selvitetään jätevedenpuhdistamon lietteen energian hyödyntäminen Sähkö- ja lämmitysenergiankulutuksen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään Toteutetaan energiatehokkuussopimuksen mukaiset kiinteistöjen energiakatselmukset ja toteutetaan tarpeelliseksi todetut toimenpiteet Laaditaan ohjeistus energiatehokkaista toimintatavoista kullekin yksikölle (valaistus, tietokoneet, tulostimet, ilmanvaihto- ja lämmityslaitteet jne.) Kehitetään palkitsemissysteemi energiansäästäjille. Edistetään hakkeen, pelletin ym. biopolttoaineiden, maalämmön, ilmalämpöpumppujen, tuulivoiman, kaukolämmön, vesivoiman käyttöä Kaavassa suunnitellaan alueittain sopiva lämmitysmuoto suurempina yksikköinä Kunta toimii esimerkkinä vaihtoehtoista energiaa/polttoainetta käyttävien ajoneuvojen hankinnassa Kunta antaa asukkaille energianeuvontaa 5. Hankinnat ja kuluttaminen ovat kestävällä tasolla Huomioidaan hankinnat(palvelut, kiinteistöjen ylläpito ja kulutustavarat) kaikissa toimissa Energiatehokkuus huomioidaan kone-, laite ja ajoneuvohankinnoissa Sähköinen allekirjoitus Web-videotilaisuudet, luottamushenkilökokoukset,tiedotustilaisuudet, vanhempainillat ym. RR:n jäteneuvoja kiertää kunnassa, jätteen määrää vähennetään, jätteen kierrätystä ja hyötykäyttöä edistetään 6. Kouluissa ja päiväkodeissa lisätään ilmastonsuojelutietoisuutta Kaikessa opetuksessa annetaan tietoa Valitaan kasvihuonepäästöjen vähentämisessä esimerkkikoulu(ja) ja päiväkoti(eja) Jaetaan vuosittain ilmastonsuojelukoulun tunnustukset kouluille, jotka ovat opetusohjelmassaan ja toiminnassaan huomioinneet esimerkillisesti ilmastonsuojelun Päivitetään Vihdin opetussuunnitelma vastaamaan ilmastostrategian tarpeita 14

15 7. Kunnan ilmastostrategia jalkautetaan kuntalaisille ja yrityksille Kaikki vihtiläiset ovat tietoisia valintojensa ja toimiensa vaikutuksesta energiankulutukseen ja kasvihuonekaasupäästöihin Laaditaan kunnan työntekijöille "Työntekijän käsikirja", missä käsitellään energiatehokkuutta ja yksittäisen työntekijän mahdollisuuksia vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöjen määrän vähentämiseen Laaditaan kuntalaisille vastaava opas, missä on käytännön esimerkkejä kotitalouksien mahdollisuudesta vähentää energiankulutusta ja sitä kautta kasvihuonekaasupäästöjä Järjestetään yleisöluentotilaisuuksia, tapahtumia ja haastekampanjoita 8. Varaudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin Ilmastonmuutoksen vaikutukset on tunnistettu ja niihin on varauduttu Ranta-alueilla määritellään rakennusten lattiataso riittävän korkealle huomioiden tulvariski Hulevedet imeytetään ja asfaltti-ym. tiivispintaisiksi rakennettuja alueita vähennetään Hulevesien ja ojarumpujen putkikoot mitoitetaan kasvavien tulvahuippuja mukaan Tehdään hulevesitulvariskien hallintasuunnitelma ja päivitetään kunnan muut valmiussuunni telmat ilmastonmuutoksen vaikutukset huomioiden ILMASTONMUUTOSSANASTOA Biokaasumädätys -Yhdyskuntajätteiden, jäteveslieteen tai lannan hallittu mädättäminen biokaasuksi eli metaniksi Biopolttoaine -Biomassasta prosessoitu polttoaine, esim. puuhake ja rypsiöljy. Uusiutuva energialähde Elinkaariarviointi -Mitä ympäristövaikutuksia tuotteella tai toiminnalla on alusta loppuun Energiatehokkuussopimus -Kunnan ja työ- ja elinkeinomnisteriön välinen sopimus vuosille , jolla tähdätään kunnan energiatehokkuuteen ja energiansäästön lisäämiseen Fossiiliset polttoaineet -Vuosimiljoonien aikana eloperäisestä aineesta syntyneet polttoaineet, kuten öljy, kivihiili ja maakaasu Hiilijalanjälki -Jonkin tuotteen tai toiminnan aiheuttama kasvihuonekaasukuorma (tai CO2- kuorma) niiden elinkaaren aikana. Esim. ihmisen, kunnan tai valtion hiilijalanjälki. Hulevesi -Sade-, sulamis-, ja rakennusten tai maaperän kuivatusvesi ICLEI -Kuntien kansainvälinen organisaatio, joka edistää kestävää kehitystä Ilmastonmuutos -Sääolojen muuttuminen pitkällä aikavälillä, viitataan usein kasvihuoneilmiön voimistumiseen 15

16 Infrastruktuuri -Tiet ja väylät, vesi-,viemäri- ja kaukolämpöverkostot,tietoliikenneverkostot, julkiset ja ksityisetpalvelut IPPC -Hallitusten välinen ilmastonmuutospaneeli, joka koostuu maailman johtavista ilmastoasiantuntijoista Joustomekanismit -Kioton pöytäkirjaan sisältyvät keinot kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi Kasvihuonekaasut (khk) -Vesihöyry (H20), hiilidioksidi (CO2) metaani (CH4), typpioksiduuli (N2O), CFCyhdisteet, otsoni (O3). Ihminen lisää esim. CO2- pitoisuutta polttamalla fossiilisia polttoaineita Kioton pöytäkirja Ilmastosopimus vuodelta 1997, joka sisältää mm. sitovat maakohtaiset päästövähennysvelvoitteet teollisuusmaille. Mukana ei esim. USA ja Kiina Kustannustehokkuus -Ohjauskeino, jolla voidaan saada halutunsuuntaisia vaikutuksia alhaisemmin kustannuksin Läpäisyperiaate -Ympäristönsuojelussa periaate, jossa ympäristönsuojelu tulee huomioida kaikilla sektoreilla ja tasoilla Nielu (hiilinielu) -Prosessi, joka poistaa ainetta. Ilmastonsuojelun yhteydessä tärkeimpiä nieluja ovat valtameret ja kasvavat metsät -Päästökauppa -Yhteisnimitys erilaisille markkinamekanismeille, joilla käydään kauppaa päästöoikeuksilla Taakanjakosopimus - EU:n sopimus, jonka puitteissa Kioton pöytäkirjan kasvihuonekaasujen päästö- vähennysvelvoite (EU -8% vuoden 1990 tasosta) jaettiin jäsenmaakohtaiseksi velvoitteeksi Taloudellinen ohjaus -Ohjauskeino, joka perustuu taloudellisiin kannustimiin Uusiutuva/Uusiutumaton energianlähde -Energianlähde, joka palautuu nopeasti ja on jatkuvasti käytettävissä, esim. aurinkoenergia, vesivoima ja biomassa/energianlähde, joka ei uusiudu tai uusiutuu hyvin hitaasti, esim.fossiiliset polttoaineet ja turve sekä ydinvoima (uraani) 16

1. ILMASTOSTRATEGIAN TAUSTAA 3 2. SELVITYKSET JA TOIMET ILMASTON- MUUTOKSEN TORJUMISEKSI..5 3. VISIO JA YHTEINEN TAHTOTILA.9 4. TAVOITTEET..

1. ILMASTOSTRATEGIAN TAUSTAA 3 2. SELVITYKSET JA TOIMET ILMASTON- MUUTOKSEN TORJUMISEKSI..5 3. VISIO JA YHTEINEN TAHTOTILA.9 4. TAVOITTEET.. SISÄLLYSLUETTELO 1. ILMASTOSTRATEGIAN TAUSTAA 3 2. SELVITYKSET JA TOIMET ILMASTON- MUUTOKSEN TORJUMISEKSI..5 3. VISIO JA YHTEINEN TAHTOTILA.9 4. TAVOITTEET..9 5. ILMASTOSTRATEGIA OHJAA TOIMENPITEITÄ 10

Lisätiedot

Ilmasto-ohjelman taustatekijät

Ilmasto-ohjelman taustatekijät Lappeenrannan kaupunki ILMASTO-OHJELMA Luonnos 20.4.2009 Ilmasto-ohjelman taustatekijät 2 Ilmastosopimukset Suomella on ollut vuodesta 2001 saakka kansallinen ilmastostrategia, jonka avulla pyritään toteuttamaan

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Kuntien ilmastokampanjatapaaminen 8.11.2012 Mika Yli-Petäys Projektipäällikkö Lapuan kaupunki

Lisätiedot

Global to Local ilmastopolitiikan tilannekatsaus pähkinänkuoressa Maija Hakanen Helsinki

Global to Local ilmastopolitiikan tilannekatsaus pähkinänkuoressa Maija Hakanen Helsinki Global to Local ilmastopolitiikan tilannekatsaus pähkinänkuoressa Maija Hakanen 1.12.2009 Helsinki Kansainvälisiä kuntaprosesseja Kuntien tiekartta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi (UCLG, CEMR, Metropolis,

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis Oy ILMASTOSTRATEGIAN

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 6.5.2011 SANNA KOPRA Kainuun ilmastostrategia 2020 Maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi Toteuttaa paikallisella tasolla Suomen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Rovaniemen ilmasto-ohjelma Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole

Lisätiedot

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta 201311 Hille Hyytiä Taustaa YK:n ilmastosopimuksen osapuolten 15. konferenssi Kööpenhaminassa

Lisätiedot

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? Seudullisen ilmastostrategian ohjausryhmä (Kaupunginjohtajan työryhmän asettamispäätös 18.2.2008 41 ja Oulun seudun seutuhallituksen seudun kuntien nimeämispäätös 21.2.2008

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) Ympäristönsuojelutarkastaja Kuopio, 29.11.2010 YMPÄRISTÖHALLINTO SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRAS TOT - Ympäristölupien

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

Kunnat ja kaupungit toimivat

Kunnat ja kaupungit toimivat Kunnat ja kaupungit toimivat Vauhtia päästövähennyksiin! -seminaari 17.4.2013 Säätytalo Lotta Mattsson, Kuntaliitto Kaupungistuminen ja päästökehitys Tällä hetkellä puolet maailman väestöstä elää kaupungeissa.

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kokonaisarvio

Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kuntasektorin näkemyksiä kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuudesta Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Kuntaliitto Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Merja Turunen, Ympäristöministeriö 12.2.2016 Hallitusohjelma BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT 1. Hiilettömään puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ Ympäristöasiat Kuopiossa 10.4.2014 Tapio Kettunen Toimenpide Säästö vuodessa Vuotavan wc-istuimen tai hanan korjaaminen 100-900 Huonelämpötilan laskeminen yhdellä asteella

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Joensuun kaupungin HINKU-vuosikello 2017

Joensuun kaupungin HINKU-vuosikello 2017 Joensuun kaupungin HINKU-vuosikello 2017 2 Päästöjen hillintäsuunnitelma vuodelle 2017 Useita toimintaa ohjaavia toimenpiteitä mm.: Ilmasto-ohjelman päivitys Kestävän energiankäytön toimenpideohjelman

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila Ilmastotalkoot Porin seudulla III 23.11.2011 Anu Palmgrén Kylmät ja lumiset talvet mikä ilmastonmuutos? Sää ilmasto - Ilmasto: tietyn alueen

Lisätiedot

Suuret muutokset vaativat strategisen tason johtamista. Tyrsky-Konsultointi Oy Pirkko Kasanen Kuntien ilmastokonferenssi 2016

Suuret muutokset vaativat strategisen tason johtamista. Tyrsky-Konsultointi Oy Pirkko Kasanen Kuntien ilmastokonferenssi 2016 Suuret muutokset vaativat strategisen tason johtamista Tyrsky-Konsultointi Oy Pirkko Kasanen Kuntien ilmastokonferenssi 2016 Kun ilmasto muuttuu kaikki muuttuu Ilmastonmuutos muu+aa perusteellises0 maailmaa,

Lisätiedot

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari 9.2.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Lyhyesti ilmasto-ohjelmista

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin www.ymparisto.fi/savonilmasto-ohjelma Pohjois-Savon ELY-keskuksen kuntakoulutus 5.12.2012 Suonenjoki 12.12.2012 Mikkeli 1 Maapallon ilmasto muuttuu - nopeus? 2

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen

Lisätiedot

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari 10.11.2016 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 11.05.2015 498 HEL 2014-012200 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: päättää katsoa valtuutettu

Lisätiedot

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 LAHDEN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA LAHDEN KAUPUNKI KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 HOLLOLA LAHTI NASTOLA Aalto yliopisto Teknillinen korkeakoulu Lahden keskus Paikallisilla

Lisätiedot

ILMASTO-OHJELMA Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN

ILMASTO-OHJELMA Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN ILMASTO-OHJELMA 2016 2020 Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN Espoon kaupunki haluaa olla vastuullinen edelläkävijä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Kaupunki on laatinut ilmasto-ohjelman,

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun Ilmastostrategian keinot ilmastonmuutoksen hillinnässä. YTV Iltakoulu Tietopalvelujohtaja Irma Karjalainen

Pääkaupunkiseudun Ilmastostrategian keinot ilmastonmuutoksen hillinnässä. YTV Iltakoulu Tietopalvelujohtaja Irma Karjalainen Pääkaupunkiseudun Ilmastostrategian keinot ilmastonmuutoksen hillinnässä YTV Iltakoulu 21.11.2007 Tietopalvelujohtaja Irma Karjalainen Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia YTH 15.12.2006 Strategia työn rajaukset:

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - Strategian seuranta

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - Strategian seuranta Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - Strategian seuranta Lotta Mattsson, asiantuntija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.5.2010 Tampere Ilmastostrategian seuranta Suurimmassa osassa ilmastostrategioita

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

Kööpenhaminan ilmastokokous ja uudet haastet päästöjen raportoinnille. Riitta Pipatti Tilastokeskuspäivä

Kööpenhaminan ilmastokokous ja uudet haastet päästöjen raportoinnille. Riitta Pipatti Tilastokeskuspäivä Kööpenhaminan ilmastokokous ja uudet haastet päästöjen raportoinnille Riitta Pipatti Tilastokeskuspäivä 3.9.2009 Esityksen sisältö! Ilmastoneuvottelut ja odotukset Kööpenhaminan kokouksen suhteen " linkit

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii?

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii? Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii? Ville Niinistö Ympäristöministeri COP 19 -seminaari: Kohti maailmanlaajuista ilmastosopimusta vuonna 2015 28.10.2013 IPCC:n 5. arviointiraportin tulokset

Lisätiedot

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus Maija Neva, ympäristöministeriö Mitä kestävällä alueidenkäytön suunnittelulla tarkoitetaan? FIGBC:n Kestävät alueet toimikunnan

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Kansainvälinen ja kansallinen ilmastopolitiikka

Kansainvälinen ja kansallinen ilmastopolitiikka Kansainvälinen ja kansallinen ilmastopolitiikka Savon ilmasto-ohjelma 30.5.2011 Pirkko Heikinheimo, 1 2 Ilmastopolitiikan tasot Kansainvälinen taso UNFCCC Kioton pöytäkirja (KP) EU-taso KP:n ratifiointi

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

Helsingin ilmastotavoitteet skenaariotyöpajojen tulokset

Helsingin ilmastotavoitteet skenaariotyöpajojen tulokset Helsingin ilmastotavoitteet 2030 -skenaariotyöpajojen tulokset 31.3.2016 Jari Viinanen 1 30.11.2016 Petteri Huuska Helsingin ilmastotyöryhmän tehtävänä Vuoteen 2030 tähtäävät ilmastopoliittiset tavoitteet

Lisätiedot

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-tilaisuus 17.4.2013 Liikenne ja päästöt Kotimaan liikenne tuotti v. 2011 noin 13,1

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030 EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030 Forestenergy 2020, Jyväskylä 8.10.2014 Pekka Tervo, TEM Komission tiedonanto ilmasto- ja energiapolitiikan puitteista vuosille 2020-2030 (annettu 21.1.2014)

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä. Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008

Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä. Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008 Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 1991

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Tampereen tulevaisuusfoorumi 9.2.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen

Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Ilmasto vuonna 2030 Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi ja Kerava ovat päättäneet yhdessä ryhtyä toimiin ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

EU:n ilmasto- ja energiapaketin vaikutuksia suomalaisen autoilijan arkipäivään

EU:n ilmasto- ja energiapaketin vaikutuksia suomalaisen autoilijan arkipäivään EU:n ilmasto- ja energiapaketin vaikutuksia suomalaisen autoilijan arkipäivään Auto- ja liikennetoimittajien tilaisuus 27.3.2008 Liikenteen päästöjen vähennystavoite vuoteen 2020. Mikä se on? Mitkä ovat

Lisätiedot

Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia. Petteri Kuuva Sähköseminaari

Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia. Petteri Kuuva Sähköseminaari Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia Petteri Kuuva Sähköseminaari 27.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti TAVOITE: Uusiutuvan energian osuus

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen BaltCICA seminaari 27.4.2011 Tampere Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki Kestävä yhdyskunta yksikkö Tampereen kaupunkiseudun yhteistyö

Lisätiedot

Kuntien ilmastotyöstä

Kuntien ilmastotyöstä Kuntien ilmastotyöstä -välineitä ja tuloksia Ilmastoareena Säätytalo, Helsinki 24.4.2012 Kalevi Luoma www.kunnat.net/ilmastonmuutos Kampanjakunta: 1. Kartoittaa oman alueensa kasvihuonekaasupäästöt, 2.

Lisätiedot

Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010

Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010 Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010 Säätytalo 13.10.2010 10 1 Yhteistyöllä, rohkeudella ja luovuudella kohti hiilineutraalia kuntaa! Kari koski Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Hinku-hanke

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Päästökaupan toimintaperiaate

Päästökaupan toimintaperiaate EU:n päästökauppa Päästökaupan toimintaperiaate Kannustaa vähentämään fossiilisen energian tuotantoa ja käyttöä siten, että hiilidioksidipäästöille luodaan hintalappu. Päästöoikeuden hinta muodostuu markkinaehtoisesti

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

VÄHÄHIILISYYS JA KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMA

VÄHÄHIILISYYS JA KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMA VÄHÄHIILISYYS JA KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMA Vähähiilisen yhteiskunnan toteutuminen edellyttää muutoksia asenteissa ja rakenteissa, uusia toimintatapoja ja -malleja,

Lisätiedot

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä?

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? 28.10.2014 Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Biomassojen kestävyyteen liittyviä aloitteita EU:ssa Liikenteen biopolttoainei

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Ilmastokampanjan yhteyshenkilötapaaminen. Kalevi Luoma

Ilmastokampanjan yhteyshenkilötapaaminen. Kalevi Luoma Ilmastokampanjan yhteyshenkilötapaaminen Kalevi Luoma Sipilän hallitusohjelmassa Päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään kestävästi niin, että sen osuus 2020-luvulla nousee yli 50 prosenttiin

Lisätiedot

U 55/2016 vp Ehdotus asetukseksi sitovista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa , taakanjakoehdotus

U 55/2016 vp Ehdotus asetukseksi sitovista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa , taakanjakoehdotus U 55/2016 vp Ehdotus asetukseksi sitovista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa 2021-2030, taakanjakoehdotus Tuija Talsi 28.9.2016 Talousvaliokunta Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n

Lisätiedot

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11. Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen vähentämistavoitteiden asettamiseen ja seurantaan Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.2012 Seinäjoki Mihin otetaan kantaa Tavoitteiden vertailuvuodet,

Lisätiedot

Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston uudet aloitteet

Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston uudet aloitteet Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston uudet aloitteet 7. Selvitetään suurten kaupunkien mahdollisuudet vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. 8. Tuetaan kuntien ja valtion

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot