VIHTI ILMASTOSTRATEGIA
|
|
- Noora Kapulainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VIHTI ILMASTOSTRATEGIA Luonnos
2 ILMASTOSTRATEGIAN TAUSTAA YK:n ensimmäiset ilmastonmuutosneuvottelut käytiin Rio de Janeirossa v Kiotossa pöytäkirjassa sovittiin vuonna 1997 teollisuusmaiden päästövähennystavoitteista 5,2% vuoteen 2012 mennessä vuoden 1990 tasosta. EU otti siinä yhteydessä yhteisen päästövähennystavoitteen 8%, joka jäsenmaiden kesken tehdyllä ns. taakanjakosopimuksella merkitsi Suomelle paluuta päästöissä vuoden 1990 tasolle eli 0- tavoitetta. Myöhemmin päätöksensä mukaan (2007) EU sitoutui vuoteen 2020 mennessä 20% päästövähennykseen sekä 20 % energian säästöön ja siihen, että liikenteessä biopolttoaineiden osuus on 10%. Maakohtaisesti Suomella uusiutuvan energian osuus on 38%. Vertailuvuotena on edelleen Merkittävä osa vuoden 2012 jälkeen tehtävistä päästövähennyksistä toteutetaan EU:n yhteisen päästökaupan avulla energiantuotannossa ja teollisuudessa sekä ns. joustomekanismien keinoin kehittyvissä ja kehitysmaissa. EU:n jäsenmaat tekevät muita sektoreita, kuin päästökaupan piirissä olevia, koskevat päästövähennystoimenpiteet omien kansallisten ohjelmiensa pohjalta. Suomen uusin kansallinen ilmasto- ja energiastrategia on vuodelta Se ulottuu vuoteen 2020 ja sillä pyritään toteuttamaan EU:n vähentämistavoitteita. Joulukuussa 2009 päätetään YK:n ilmastokokouksessa Kööpenhaminassa Kioton jälkeisestä uudesta sopimuksesta. Oletettavasti päästövähennystarpeet vuoden 2020 jälkeen ovat entistä rajummat. Jo nyt puhutaan eri yhteyksissä, esim. Valtioneuvoston ilmastopoliittisessa selonteossa (2008), vuonna 2050 tarvittavasta 60-80% päästövähennyksestä! Tässä valossa Vihdin ilmastostrategialuonnoksessa vuoteen 2020 mennessä esitettävä vähennystavoite, ainakin 20% vuoden 1990 tasosta ja toimenpiteet sen saavuttamiseksi, eivät pitkällä tähtäimellä ole riittäviä. Tulevat tavoitteet edellyttävät mm. laajempaa seudullista yhteistä ilmastopolitiikkaa. 2
3 Vihdin kunta liittyi Suomen kuntaliiton koordinoimaan ilmastonsuojelukampanjaan vuonna Kampanja liittyy kansainväliseen kuntien ympäristöjärjestön ICLEI:n (The International Council for Local Environmental Initiatives) käynnistämään kampanjaan Cities for Climate Protection, joka on tarkoitettu paikallishallintotasolle. VIHDIN SELVITYKSET JA TOIMET ILMASTONMUUTOKSEN TORJUMISEKSI Vihdin kunta on kartoittanut ilmastokampanjan yhteydessä kasvihuonekaasupäästönsä vuosina 1990, 1997, 2000, 2003 ja 2006 sekä tehnyt alustavan luonnoksen päästöjen kehityksestä ja päästöjen vähentämisestä vuoteen 2025 asti (ympäristölautakunta 2004). Viimeisen selvityksen (2006) mukaan Vihdin suurimmat CO2- päästölähteet muodostuvat liikenteestä (39%), sähkönkulutuksesta (28%) ja lämmityksestä (13%). Nopea väestönkasvu (noin 2%) ja autoliikenteen aiheuttama suuri päästöosuus on pääkaupunkiseudun työpaikoista riippuvalle kehyskunnalle, kuten Vihdille, tunnusomaista johtuen kuntaa halkovista kolmesta valtatiestä, kunnan läpi kulkevasta suuresta, ei-vihtiläisestä autovirrasta ja rahtiliikenteestä sekä päivittäiseen työmatkaliikenteeseen soveltuvan joukkoliikenteen kehittymättömyydestä ja matkustajaraideliikenteen puuttumisesta. Tämä asettaa kunnan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet erityisen haasteelliseksi ja riippuvaksi mm. auton käyttövoiman kehityksestä ja valtiovallan päätöksistä raideliikenteen toteutumisessa. Yksistään Nummelan eteläosiin pyritään kaavoittamaan asuntoja noin asukkaalle ja työpaikka-alueita noin 6000 työpaikkaa varten. Vihdin kunnan alueen kasvihuonekaasupäästöt ovat seuranta-aikana kasvaneet 8,5-9,4 t CO2-ekv/asukas ja ovat samansuuruisia kuin esimerkiksi naapurikunnista Nurmijärven, mutta suuremmat kuin pääradan raideliikenteen varrella olevien kuntien ja pienemmät kuin energiaintensiivisten teollisuuspaikkakuntien päästöt. Kasvihuonekaasujen päästökehitys ja rakenne Suomen eri kunnissa vaihtelee. Kuvaavaa on muuttovoittoalueilla tapahtuva päästöjen kasvu erityisesti liikenteen ja rakennusten lämmityksen osalta sekä 3
4 toisaalta väestöään menettävillä tai hiipuvilla teollisuuspaikkakunnilla muutosten aiheuttama päästövähenemä. Päästöjen ja Vihdin kunnan asukasluvun kasvu ovat kulkeneet käsi kädessä. Päästöjen kasvu vuosina on ollut noin 17%. Kioton ilmastosopimuksen mukaan pitäisi päästöjen vuonna 2012 olla Suomessa vuoden 1990 tasossa ja EU-komission päätöksen mukaan vuonna %, tai jos kaikki teollisuusmaat tulevat mukaan Kööpenhaminan ilmastokokouksessa, 30%. Vihdin alustavan (2004), varsin karkean päästöennusteen mukaan päästöjen kasvun taittuminen voisi tapahtua vasta 2025 paikkeilla ja edellyttäisi mm. joukkoliikenteen kehittymistä pääväylillä ja uutta Länsiratayhteyttä Nummelaan sekä kiinteistöjen lämmityksessä ja sähkönkulutuksessa siirtymistä uusiutuviin ja vähän hiilipäästöjä aiheuttaviin energialähteisiin erilaisten energiansäästötoimien ohella. Vihdin kunnanhallitus päätti , että kuntaan perustetaan ilmastostrategiatoimikunta valmistelemaan Vihdin ilmastostrategiaa. Toimikunta koostui luottamushenkilöistä ja palvelukeskusten johtajista seuraavasti: Pentti Pulkkinen pj, Aili Bertling, Mirja Juselius, Jari Kouhi, Kalevi Luoma, Nippe Nikander, Pekka Ranta, Sari Virta, Aira Elolampi, Rauno Kujanpää ja Marjo Ojajärvi. Toimikunnan sihteerinä oli Risto Salomaa. Toimikunta kokoontui kuusi kertaa ja kuuli Uudenmaan liiton ilmasto-vastaavaa Jarkko Hintsalaa sekä Motivan johtavaa asiantuntijaa Päivi Laitilaa. Toimikunnan jäsen, Kalevi Luoma, toimii Kuntaliiton llmastonsuojelukampanjan koordinaattorina. Toimikunta luovuttaa laatimansa ilmastostrategialuonnoksen kuntalaisten arvioitavaksi ja kehitettäväksi pidettävän yleisötilaisuuden yhteydessä. Täydennetty ja kunnanvaltuustossa hyväksytty ilmastostrategia jalkautetaan kesäkuussa VISIO Vihti huomioi toiminnassaan oman vaikutuksensa kasvihuonekaasupäästöihin ja ilmastonmuutokseen. 4
5 Vihti vähentää tavoitteellisesti aiheuttamiensa ja vaikutusmahdollisuuksissaan olevien päästöjen määrää. YHTEINEN TAHTOTILA Luodaan eri hallinnonalojen ja yhteistyöorganisaatioiden yhteiset käytännöt ja kehitetään seudullista yhteistyötä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Kannustetaan ja ohjataan kuntalaisia, yrityksiä ja yhteisöjä huomioimaan ja vähentämään omien toimintojensa kasvihuonekaasupäästöjä (hiilijalanjälkeä). TAVOITTEET Ilmastostrategian tavoite : Kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään ainakin 20% vuoden 1990 tasosta (212, t CO2-ekv). Tämän saavuttamiseksi Vihti asettaa seuraavat toiminnalliset tavoitteet: 1. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään - edistämällä joukkoliikennettä, pyöräilyä ja jalankulkua sekä tehostamala kunnan henkilö- ja tavarakuljetusten logistiikkaa 2. Yhdyskuntarakennetta eheytetään -täydentämällä taajamarakennetta ja hyödyntämällä olemassa olevaa infrastruktuuria 3. Sähkön kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään - parantamalla energiatehokkuutta, kunnan omien toimintojen sähkönkulutusta vähentämällä ja suosimalla uusiutuvaa ja vähän hiilipäästöjä aiheuttavaa sähköä 4. Kiinteistöjen lämmitysenergian kasvihuonekaasupäästöjä vähenetään 5
6 -parantamalla kunnan nykyisten rakennusten ja uudisrakennusten energiatehokkuutta sekä edistämällä niissä tehokkaaseen energiantuotantoon ja uusiutuviin sekä vähän hiilipäästöjä aiheuttaviin lämmitysmuotoihin siirtymistä 5. Hankinnat ja kuluttaminen ovat kestävällä tasolla -painottamalla energian, materiaalien ja palvelujen hankinnoissa ilmasto- ja energiavaikutuksia ja muita ympäristönäkökohtia huomioiden tuotteen koko elinkaari. Ehkäistään jätteiden syntyä 6. Kouluissa ja päiväkodeissa lisätään ilmastonsuojelutietoisuutta 7. Kunnan ilmastostrategia jalkautetaan kunnan työntekijöille, kuntalaisille, yrityksille ja vapaa-ajan asukkaille 8. Varaudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin Kuva 1. Vihdin kasvihuonekaasupäästöjen kehitys kok.päästo
7 Kuva 2. Vihdin kasvihuonekaasupäästöjen jakauma 2006 (%). Lähde Uudenmaanliitto Vihdin kasvihuonekaasupäästöjakauma vuonna % 8 % 3 % 15 % Kaukolämpö Sähkölämmitys Erillislämmitys Muu sähkönkäyttö 39 % 13 % Teollisuuden ja työkoneiden polttoaineet Liikenne Jätehuolto 13 % Maatalous 7 % ILMASTOSTRATEGIA OHJAA TOIMENPITEITÄ Ilmastostrategia on kunnavaltuuston hyväksymä pitkäjänteinen suunnitelma, joka ohjaa kunnan hallintokuntien ja niiden eri tulosalueiden määrätietoista toimintaa ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Se liitetään osaksi Vihdin kuntastrategiaa. Vihdin kunnan eri tulos- ja vastuualueet liittävät vuosisuunnitelmiin yksityiskohtaiset toimenpideohjelmat ilmastostrategian toteuttamiseksi. Strategian kautta kunnan henkilöstön, kuntalaisten ja paikallisten yritysten tietoisuus ilmastonmuutoksen hillinnästä ja sopeutumisen välttämättömyydestä lisääntyy ja toimintatavat muuttuvat. Ilmastostrategia toimii kahdella tasolla käsittäen Vihdin kunnan oman toiminnan sekä kuntalaisten, yhteisöjen ja yritysten toimet. Ilmastonmuutoksen torjunta merkitsee henkilökohtaisia ja kotitalouskohtaisia toimintatapojen muutoksia sekä elinkeinoelämän toimin- 7
8 taympäristön muutosta. Tämä edellyttää kaikkia osapuolia osaltaan aktiivisesti etsimään ja toimimaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi. ILMASTOSTRATEGIAN HYVÄKSYMINEN Vihdin kunnan ilmastostrategia hyväksytään valtuustossa. Se päivitetään valtuustokausittain yhdessä muiden strategioiden kanssa ja on osana kuntastrategiaa. Nyt valmistelussa oleva ilmastostrategian luonnos huomioidaan kuntastrategian päivityksessä vuoden 2010 alussa. Se siirretään kunnnan eri hallintokunnille otettavaksi huomioon niiden omissa toimintasuunnitelmissa. Ilmastostrategialuonnos lähetetään lautakunnille lausuntokierrokselle. Luonnos julkaistaan myös kunnan nettisivuilla avoimesti kommentoitavaksi ja kuntalaisten palaute huomioidaan. Ilmastostrategian on tarkoitus valmistua kesäkuussa TOIMENPITEET, VASTUUT JA SEURANTA Kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet ainakin 20% vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta Toimenpide: Kaikessa päätöksenteossa arvioidaan päätöksen vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin ja toimitaan päästöjä vähentäen Vastuu: Kaikki toimialat Seuranta: Kasvihuonekaasupäästöt kartoitetaan joka 3. vuosi 1. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään Edistetään joukkoliikennettä, pyöräilyä ja jalankulkua sekä tehostetaan kunnan henkilö- ja tavarakuljetusten logistiikkaa 8
9 Toimenpide Työssäkäynti-/joukkoliikenteen suunnittelu perustuu raide- ja bussiliikenteeseen Liikenteen suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan pyörä- ja jalankulkutiet sekä muu kevytliikenne Kunnan omista toiminnoista aiheutuvia liikenteen päästöjä vähennetään Tehdään julkinen liikenne houkuttelevaksi vaihtoehdoksi sekä taloudellisesti että toiminnallisesti esim. liityntäpysäköintiä ja vuoroja lisäämällä Lisätään työpaikkaomavaraisuutta Kunnan omien autojen ja työmatka-ajojen polttoaineen kulutus, taloudellisen ajotavan kurssit, sähköautot käyttöön ja seurantaan Vastuu Hankinta- ja liikennevastaava, kaavoitustoimi, kunnallistekniikka Kaavoitustoimi, kunnallistekniikka Hankinta- ja liikennevastaava, kaikki toimialat Hankinta- ja liikennevastaava, kaavoitustoimi Elinkeino- markkinointivastaava Kaikki toimialat Seuranta/Mittarit Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen kartoitus joka 3. vuosi Liikennetutkimus joka 5. vuosi Taloudellisen ajotavan kurssit, osallistujamäärät Joukkoliikenteen käyttäjämäärät Kevyenliikenteen väylästön pituus, km Kunnan omistamat, vaihtoehtoista polttoainetta/energiaa käyttävät ajoneuvot kpl/suht.%-osuus Kunnan omien autojen polttoaineen kulutus Bussivuorojen määrä ja liityntäpysäköintipaikat 2. Yhdyskuntarakennetta eheytetään Taajamarakennetta täydennetään hyödyntämällä olemassa olevaa infrastruktuuria Toimenpide Yhdyskuntarakennetta täydennetään ja yhdyskuntien energiatehokkuutta parannetaan Yhdyskuntarakennetta koskevien hankkeiden ja päätösten energiatehokkuus ja vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin selvitetään suunnitteluvaiheessa Seuranta/Mittarit Vastuu Kaavoitustoimi,tekninen toimi Kaavoitustoimi, kaikki toimialat 9
10 Asukastiheys taajamissa/asemakaavoitetuilla alueilla Selvitys miten kasvihuonekaasupäästöt on huomioitu kaavoituksessa Ilmastonsuojelukysely kuntalaisille joka 3. vuosi päivityksen yhteydessä Kuntalaisille jatkuva palautteenantomahdollisuus Sähkö- ja lämmitysenergian kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään Parannetaan energiatehokkuutta, kunnan omien toimien sähkönkulutusta vähennetään ja siirrytään uusiutuvaan ja vähän kasvihuonekasuupäästöjä aiheuttavaan sähköön Parannetaan olemassa olevien rakennusten ja uudisrakennusten energiatehokkuutta sekä edistetään tehokkaaseen energiantuotantoon ja uusiutuviin energialähteisiin ja vähän kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttaviin lämmitysmuotoihin siirtymistä Toimenpide Vihdin kunta tekee energiatehokkuussopimuksen ja toteuttaa toimintasuunnitelman sähkön- ja lämmitysenergiankulutuksen vähentämisen mukaisia toimenpiteitä Sähkönkulutukseltaan energiatehokkaiden toimintatapojen ja laitteiden käyttöönotto kaikissa toiminnoissa, esim. kaukovalvonta Edistetään uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa kiinteistöjen lämmityksessä Edistetään aluelämpöverkon laajentamista Nummelassa ja selvitetään rakentamisedellytyksiä muissa taajamissa Tehdään energiatehokkaiden kiinteistöjen investointiohjelma Kiinteistöjen lämmitysenergiankulutusta seurataan jatkuvasti ja raportoidaan valtuustolle vuosittain Lisätään vuorovaikutusta kuntalaisten, yritysten ja sidosryhmien kanssa Seuranta/Mittarit Vastuu Tilapalvelu, kaikki toimialat Kaikki toimialat, Nummelan aluelämpö Tekninen toimi, Nummelan aluelämpö Kaavoitustoimi, tekninen toimi, Nummelan aluelämpö Tekninen toimi Tekninen toimi Kaikki toimialat 10
11 Sähkön- ja lämmitysenergian kulutuksen päästöt kartoitetaan joka 3. vuosi Sähkön- ja lämmitysernergian kulutusseurantatiedot kohteittain Kunnan kiinteistöjen sähkön- ja lämmitysenergian kulutus vuosittain Energiansäästöä edistävien hankkeiden toteutuminen (kpl/a) Kuinka paljon Vihti investoi energiatehokkaisiin laitteisiin (euroa/v) Sähkönkulutusta seurataan jatkuvasti ja raportoidaan valtuustolle vuosittain Energiatehokkuussopimuksen (Motiva ) tehneiden yritysten määrä kunnassa Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kulutuksessa Aluelämpöverkkoon liittyneiden kiinteistöjen lukumäärä ja verkoston pituus 5. Hankinnat ja kuluttaminen ovat kestävällä tasolla Ilmastonmuutoksen vaikutukset on tunnistettu ja niihin on varauduttu. Toimenpide Huomioidaan energia- ja materiaalitehokkuus kaikissa arkipäivän toimissa; hankinnoissa, toimistoissa, sairaalaja opetustyössä jne. Lisätään sähköistä asiointia Henkilöstön koulutus Jätteen synnyn ehkäisyä, kierrätystä ja hyötykäyttöä edistetään Huomioidaan hankintojen ympäristönäkökohta- ja elinkaarikustannuskriteerien vaikutus hankintaohjeissa Seuranta/Mittarit Kotitalouksissa syntyvä jätemäärä Hankintojen vaikutusten seuranta khk-päästöihin Vastuu Hankinta-vastaava, kaikki toimialat Tietohallinto, kaikki toimialat Hankinta-vastaava, kaikki toimialat Rosk`n Roll, ymp.valvonta Hankinta-vastaava, kaikki toimialat 6. Kouluissa ja päiväkodeissa lisätään ilmastonsuojelutietoisuutta Toimenpide Ilmastonmuutoksen syistä ja seurauksista sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistoimenpiteistä annetaan opetusta Vastuu Kasvatus- ja koulutus, päivähoito,nuorisopalvelut, ympäristövalvonta 11
12 Rakennetaan ympäristöjärjestelmä (esim. vihreä lippu), jossa kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on etusijalla, mm. energiansäästöviikko Jokikunnan, Tervalammen ja Ojakkalan koulujen sekä Vihdin lukion koulukiinteistöjen sähkön-, lämmön- ja vedenkulutuksen vähentäminen sekä koulujen opetuksen profiloituminen llmastonmuutokseen Kasvatus ja koulutus, päivähoito, nuorisopalvelut, ympäristövalvonta Jokikunnan, Terva - lammen ja Ojakkalan koulut sekä Vihdin lukio, tilahallinto Seuranta/Mittarit Ilmastostrategiaan osallistuvien koulujen ja päiväkotien lukumäärä. Vihreä lippu- ym. ympäristöjärjestelmiä rakentavien koulujen ja päiväkotien lukumäärä 7. Kunnan ilmastostrategia jalkautetaan kunnan työntekijöille, kuntalaisille, yrityksille ja vapaa-ajan asukkaille Toimenpide Vihtiläiset ovat tietoisia valintojensa ja toimiensa vaikutuksesta energiankulutukseen ja kasvihuonekaasupäästöihin Tiedotetaan Vihdin ilmastostrategiasta ja miten toimii ympäristötietoinen ja vastuullinen kuntalainen ilmastonmuutoksen torjumiseksi Vastuu Ympäristövalvonta, kaikki toimialat Ympäristönvalvonta Tiedotetaan energiatehokkaista toimintatavoista sekä toimista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Kunnan henkilöstöä ja kuntalaisia neuvotaan ja ohjataan energiatehokkaisiin toimintatapoihin sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen Laaditaan esite/opas, järjestetään tilaisuuksia ja kursseja Kaikki toimialat Kaikki toimialat Ympäristövalvonta, kaikki toimialat Kaikki toimialat Kaikki toimialat Valitaan ilmastonsuojeluvastaava joka vastuualueelle Lisätään vuorovaikutusta yritysten ja sidosryhmien kanssa Kartoitetaan yritykset, jotka haluavat profiloitua ilmastonmuutoksen torjumisessa nointivastaava Elinkeino- ja markki- Seuranta/Mittarit Tehdään otantakysely kuntalaisille ja yrityksille kunnan ilmastostrategian toimenpiteiden suorittamisesta llmastonmuutoksen torjuntatoimenpiteiden huomioivien kuntalaisten ja yritysten määrän muutos 12
13 8. Varaudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin Toimenpide Maankäytön suunnittelussa huomioidaan ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit Liikenneväylien suunnittelussa ja rakentamisessa varaudutaan sään ääri-ilmiöihin Vesihuollossa huomioidaan äärevöityneet säät ja tulvahuiput Sään ääri-ilmiöiden vaikutukset otetaan huomioon kunnan valmiussuunnitelmassa ja toimialojen riskikartoituksissa Tunnistetaan ilmastonmuutoksen aiheuttamat terveysriskit ja varaudutaan niihin Vastuu Kaavoitus Kaavoitus, kunnallistekniikka Vesilaitos, kunnallistekniikka Kaikki toimialat Karviainen, Länsi- Uudenmaan ympäristöterveys Seuranta/Mittarit Hulevesien käsittely kaavoissa, hulevesiputkikokojen uusiminen/suurentaminen Tulvariskien kartoituksen ja riskien hallinnan toimenpiteiden määrä KONKREETTISIA TOIMENPITEITÄ 1. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet Lisätään bussikapasiteettia Bussivuorot Espoon juna-asemille Bussiliittymät kehä III, II ja I kautta Helsingin keskustaan Suositaan kimppakyytejä Nummelan keskustan ruuhkan purkaminen Länsiratahanketta edistetään Parannetaan/perustetaan kevyen liikenteen väyliä: Vihti-Nummela, Vihti-Ojakkala, Vihti- Olkkala, Huhmari-Tervalampi-Ojakkala Yksittäiset väylät liitetään verkoistoiksi Kartoitetan puutteet Vihdin sisäisessä liikenteessä, esim. lukiolaisten kulku kylistä Nummelaan Järjestetään taloudellisen ajotavan kursseja kunnan henkilöstölle ja kuntalaisille Motivoidaan ihmisiä työmatkaliikuntaan erilaisin kampanjoin ja tarjotaan mahdollisuus esim. työsuhdepolkupyörään Hiekoitus ja auraus on kevyenliikenteenväylillä hoidettu pääsääntöisinä töihinmeno aikoina Luodaan sellainen järjestelmä, että kunnossapito on jatkuvasti tietoinen kevyenliikenteenväylien kunnosta (päivystysnumero) Nummelaan ja muihin taajamiin järjestetään hyvä liityntäpysäköintimahdollisuus 13
14 2. Yhdyskuntarakennetta eheytetään Hyödynnetään ja täydennetään olemassa olevia taajamien infrastruktuuria Kehitetään Nummelan ja päätaajamien kevyen liikenteen ja palvelujen saavutettavuutta Kauppakeskukset ja vapaa-ajan palveluiden sijoittamisessa hyödynnetään olemassa olevaa infrastruktuuria ja huomioimalla joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen tarve Tarkennetaan rakennusmääräyksiä ja tontin luovutusehtoja huomioiden energiatehokas rakentaminen Edistetään energiatehokasta uudis- ja korjausrakentamista tarjoamalla tietoa eri vaihtoehdoista Asetetaan asemakaavassa liittymisvelvollisuus tehokkaan energiantuotannon alueellisiin verkkoihin, mikäli sellainen on kohtuullisen matkan päässä rakennuspaikasta tai vähähiiliseen energian käyttöön Tehostetaan jätteiden lajittelua erottelemalla mm. energiajäte kuivajätteen joukosta Selvitetään jätevedenpuhdistamon lietteen energian hyödyntäminen Sähkö- ja lämmitysenergiankulutuksen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään Toteutetaan energiatehokkuussopimuksen mukaiset kiinteistöjen energiakatselmukset ja toteutetaan tarpeelliseksi todetut toimenpiteet Laaditaan ohjeistus energiatehokkaista toimintatavoista kullekin yksikölle (valaistus, tietokoneet, tulostimet, ilmanvaihto- ja lämmityslaitteet jne.) Kehitetään palkitsemissysteemi energiansäästäjille. Edistetään hakkeen, pelletin ym. biopolttoaineiden, maalämmön, ilmalämpöpumppujen, tuulivoiman, kaukolämmön, vesivoiman käyttöä Kaavassa suunnitellaan alueittain sopiva lämmitysmuoto suurempina yksikköinä Kunta toimii esimerkkinä vaihtoehtoista energiaa/polttoainetta käyttävien ajoneuvojen hankinnassa Kunta antaa asukkaille energianeuvontaa 5. Hankinnat ja kuluttaminen ovat kestävällä tasolla Huomioidaan hankinnat(palvelut, kiinteistöjen ylläpito ja kulutustavarat) kaikissa toimissa Energiatehokkuus huomioidaan kone-, laite ja ajoneuvohankinnoissa Sähköinen allekirjoitus Web-videotilaisuudet, luottamushenkilökokoukset,tiedotustilaisuudet, vanhempainillat ym. RR:n jäteneuvoja kiertää kunnassa, jätteen määrää vähennetään, jätteen kierrätystä ja hyötykäyttöä edistetään 6. Kouluissa ja päiväkodeissa lisätään ilmastonsuojelutietoisuutta Kaikessa opetuksessa annetaan tietoa Valitaan kasvihuonepäästöjen vähentämisessä esimerkkikoulu(ja) ja päiväkoti(eja) Jaetaan vuosittain ilmastonsuojelukoulun tunnustukset kouluille, jotka ovat opetusohjelmassaan ja toiminnassaan huomioinneet esimerkillisesti ilmastonsuojelun Päivitetään Vihdin opetussuunnitelma vastaamaan ilmastostrategian tarpeita 14
15 7. Kunnan ilmastostrategia jalkautetaan kuntalaisille ja yrityksille Kaikki vihtiläiset ovat tietoisia valintojensa ja toimiensa vaikutuksesta energiankulutukseen ja kasvihuonekaasupäästöihin Laaditaan kunnan työntekijöille "Työntekijän käsikirja", missä käsitellään energiatehokkuutta ja yksittäisen työntekijän mahdollisuuksia vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöjen määrän vähentämiseen Laaditaan kuntalaisille vastaava opas, missä on käytännön esimerkkejä kotitalouksien mahdollisuudesta vähentää energiankulutusta ja sitä kautta kasvihuonekaasupäästöjä Järjestetään yleisöluentotilaisuuksia, tapahtumia ja haastekampanjoita 8. Varaudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin Ilmastonmuutoksen vaikutukset on tunnistettu ja niihin on varauduttu Ranta-alueilla määritellään rakennusten lattiataso riittävän korkealle huomioiden tulvariski Hulevedet imeytetään ja asfaltti-ym. tiivispintaisiksi rakennettuja alueita vähennetään Hulevesien ja ojarumpujen putkikoot mitoitetaan kasvavien tulvahuippuja mukaan Tehdään hulevesitulvariskien hallintasuunnitelma ja päivitetään kunnan muut valmiussuunni telmat ilmastonmuutoksen vaikutukset huomioiden ILMASTONMUUTOSSANASTOA Biokaasumädätys -Yhdyskuntajätteiden, jäteveslieteen tai lannan hallittu mädättäminen biokaasuksi eli metaniksi Biopolttoaine -Biomassasta prosessoitu polttoaine, esim. puuhake ja rypsiöljy. Uusiutuva energialähde Elinkaariarviointi -Mitä ympäristövaikutuksia tuotteella tai toiminnalla on alusta loppuun Energiatehokkuussopimus -Kunnan ja työ- ja elinkeinomnisteriön välinen sopimus vuosille , jolla tähdätään kunnan energiatehokkuuteen ja energiansäästön lisäämiseen Fossiiliset polttoaineet -Vuosimiljoonien aikana eloperäisestä aineesta syntyneet polttoaineet, kuten öljy, kivihiili ja maakaasu Hiilijalanjälki -Jonkin tuotteen tai toiminnan aiheuttama kasvihuonekaasukuorma (tai CO2- kuorma) niiden elinkaaren aikana. Esim. ihmisen, kunnan tai valtion hiilijalanjälki. Hulevesi -Sade-, sulamis-, ja rakennusten tai maaperän kuivatusvesi ICLEI -Kuntien kansainvälinen organisaatio, joka edistää kestävää kehitystä Ilmastonmuutos -Sääolojen muuttuminen pitkällä aikavälillä, viitataan usein kasvihuoneilmiön voimistumiseen 15
16 Infrastruktuuri -Tiet ja väylät, vesi-,viemäri- ja kaukolämpöverkostot,tietoliikenneverkostot, julkiset ja ksityisetpalvelut IPPC -Hallitusten välinen ilmastonmuutospaneeli, joka koostuu maailman johtavista ilmastoasiantuntijoista Joustomekanismit -Kioton pöytäkirjaan sisältyvät keinot kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi Kasvihuonekaasut (khk) -Vesihöyry (H20), hiilidioksidi (CO2) metaani (CH4), typpioksiduuli (N2O), CFCyhdisteet, otsoni (O3). Ihminen lisää esim. CO2- pitoisuutta polttamalla fossiilisia polttoaineita Kioton pöytäkirja Ilmastosopimus vuodelta 1997, joka sisältää mm. sitovat maakohtaiset päästövähennysvelvoitteet teollisuusmaille. Mukana ei esim. USA ja Kiina Kustannustehokkuus -Ohjauskeino, jolla voidaan saada halutunsuuntaisia vaikutuksia alhaisemmin kustannuksin Läpäisyperiaate -Ympäristönsuojelussa periaate, jossa ympäristönsuojelu tulee huomioida kaikilla sektoreilla ja tasoilla Nielu (hiilinielu) -Prosessi, joka poistaa ainetta. Ilmastonsuojelun yhteydessä tärkeimpiä nieluja ovat valtameret ja kasvavat metsät -Päästökauppa -Yhteisnimitys erilaisille markkinamekanismeille, joilla käydään kauppaa päästöoikeuksilla Taakanjakosopimus - EU:n sopimus, jonka puitteissa Kioton pöytäkirjan kasvihuonekaasujen päästö- vähennysvelvoite (EU -8% vuoden 1990 tasosta) jaettiin jäsenmaakohtaiseksi velvoitteeksi Taloudellinen ohjaus -Ohjauskeino, joka perustuu taloudellisiin kannustimiin Uusiutuva/Uusiutumaton energianlähde -Energianlähde, joka palautuu nopeasti ja on jatkuvasti käytettävissä, esim. aurinkoenergia, vesivoima ja biomassa/energianlähde, joka ei uusiudu tai uusiutuu hyvin hitaasti, esim.fossiiliset polttoaineet ja turve sekä ydinvoima (uraani) 16
1. ILMASTOSTRATEGIAN TAUSTAA 3 2. SELVITYKSET JA TOIMET ILMASTON- MUUTOKSEN TORJUMISEKSI..5 3. VISIO JA YHTEINEN TAHTOTILA.9 4. TAVOITTEET..
SISÄLLYSLUETTELO 1. ILMASTOSTRATEGIAN TAUSTAA 3 2. SELVITYKSET JA TOIMET ILMASTON- MUUTOKSEN TORJUMISEKSI..5 3. VISIO JA YHTEINEN TAHTOTILA.9 4. TAVOITTEET..9 5. ILMASTOSTRATEGIA OHJAA TOIMENPITEITÄ 10
LisätiedotIlmasto-ohjelman taustatekijät
Lappeenrannan kaupunki ILMASTO-OHJELMA Luonnos 20.4.2009 Ilmasto-ohjelman taustatekijät 2 Ilmastosopimukset Suomella on ollut vuodesta 2001 saakka kansallinen ilmastostrategia, jonka avulla pyritään toteuttamaan
LisätiedotLuonnos 31.3.2015 VARKAUDEN ILMASTO-OHJELMA VUOSILLE 2015 2030
Luonnos 31.3.2015 VARKAUDEN ILMASTO-OHJELMA VUOSILLE 2015 2030 1 Sisältö Sivu 2 Taustaa 2 Ilmastosopimukset ja Suomen velvoitteet 3 Ilmasto-ohjelman taustaselvitykset 3 Energiatehokkuussopimus 3 Ilmasto-ohjelma
LisätiedotAnalyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet
Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,
LisätiedotMitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki
Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos
LisätiedotTulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät
Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa
LisätiedotKestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)
Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän
LisätiedotElinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu
Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden
LisätiedotILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011
ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous
LisätiedotILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS
ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS ILMASTONMUUTOKSEN KÄSITTEET IHMISTEN TOIMINNASTA JOHTUVA ILMASTON LÄMPENEMINEN, JOTA AIHEUTTAA ILMAKEHÄN LISÄÄNTYVÄ KASVIHUONEKAASUPITOISUUS. KASVAVIA HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJÄ
LisätiedotKuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi
Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.
LisätiedotSavon ilmasto-ohjelma
Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:
LisätiedotEnergiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus
Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta
LisätiedotSEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA
SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Kuntien ilmastokampanjatapaaminen 8.11.2012 Mika Yli-Petäys Projektipäällikkö Lapuan kaupunki
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007
LisätiedotHelsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050.
Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050. Jari Viinanen jari.viinanen@hel.fi 1 Ilmastotavoitteiden ja toimenpiteiden visualisointi Kaupungilla useita lukumääräisiä tavoitteita
LisätiedotVÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA. Biorex Kajaani 26.5.
VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA Biorex Kajaani 26.5.2014 EAKR-koordinaattori Tatu Turunen Käsitteitä Kasvihuonekaasut
LisätiedotGlobal to Local ilmastopolitiikan tilannekatsaus pähkinänkuoressa Maija Hakanen Helsinki
Global to Local ilmastopolitiikan tilannekatsaus pähkinänkuoressa Maija Hakanen 1.12.2009 Helsinki Kansainvälisiä kuntaprosesseja Kuntien tiekartta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi (UCLG, CEMR, Metropolis,
LisätiedotHiilineutraali Vantaa Miia Berger Ympäristösuunnittelija Ympäristökeskus
Hiilineutraali Vantaa 2030 Miia Berger Ympäristösuunnittelija Ympäristökeskus miia.berger@vantaa.fi Tavoite Vantaan kaupunki on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Vantaan tulee vähentää
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO
Lisätiedot-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.
Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten
LisätiedotKansallinen energiaja ilmastostrategia
Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia
LisätiedotLahti kestävän kehityksen edelläkävijä?
Lahti kestävän kehityksen edelläkävijä? 101 665 asukasta (2012), kasvuvauhti 0.7 % Pinta-ala 154,6 km2 Tärkeimmät työllistäjät: palvelut, koulutus, puunjalostusteollisuus, mekatroniikka, elintarviketeollisuus
LisätiedotSEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA
SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis Oy ILMASTOSTRATEGIAN
LisätiedotEnergiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa
Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa ympäristöasiantuntija Anna-Riikka Karhunen Kouvolan kaupunki Ympäristöystävällistä energiaa -seminaari, Kotka 6.6.2014 2 Kouvolan kaupunkistrategia 2014-2020
LisätiedotPäästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010
Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden
LisätiedotKeskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla
Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla Kuntien ilmastokampanjan juhlatapaaminen 14.11.2017 Johanna Kentala-Lehtonen, Ympäristöministeriö
LisätiedotEnergiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016
Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 6.5.2011 SANNA KOPRA Kainuun ilmastostrategia 2020 Maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi Toteuttaa paikallisella tasolla Suomen
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotHelsinki hiilineutraaliksi jo 2035? Millä keinoin? Petteri Huuska
Helsinki hiilineutraaliksi jo 2035? Millä keinoin? Petteri Huuska Helsingin päästötavoite kiristyy Helsingin kokonaispäästötavoite tiukentunut jatkuvasti 0 % 1990-2010 (2002) -20 % 1990-2020 (2008) -30
LisätiedotOULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA
OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Marketta Karhu, Oulun seudun ympäristövirasto Kestävä yhdyskunta seminaari 3.12.2008 Oulu OULU, KEMPELE, KIIMINKI, OULUNSALO,MUHOS, LIMINKA, TYRNÄVÄ, YLIKIIMINKI, LUMIJOKI,
LisätiedotLiikenteen kasvihuonekaasupäästöt taudin laatu ja lääkkeet vuoteen 2030
Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt taudin laatu ja lääkkeet vuoteen 2030 Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Energia- ja ilmastostrategia ja Kaisu EU:n komissio antoi ehdotuksensa eri
Lisätiedot75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista
Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 13.05.2014 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Kirkkonummen kunta kuuluu
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen
LisätiedotVNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008
VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen
LisätiedotKUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)
KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) Ympäristönsuojelutarkastaja Kuopio, 29.11.2010 YMPÄRISTÖHALLINTO SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRAS TOT - Ympäristölupien
LisätiedotEnergia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013
Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden
LisätiedotKuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä
Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN
LisätiedotRovaniemen ilmasto-ohjelma
Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole
LisätiedotKohti hiilineutraalia kuntaa. Biosfärområdets vinterträff i Korpoström
Kohti hiilineutraalia kuntaa Biosfärområdets vinterträff i Korpoström 2.3.2018 Valonia Kuntien yhteinen palvelukeskus Valonia on alueellinen kestävän kehityksen palveluorganisaatio Toiminut vuodesta 1997,
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO
LisätiedotKirkon ympäristödiplomi ja Kirkon energia- ja ilmastostrategia. Elina Hienonen Helsingin seurakunnat ympäristöasiantuntija
Kirkon ympäristödiplomi ja Kirkon energia- ja ilmastostrategia Elina Hienonen Helsingin seurakunnat ympäristöasiantuntija Kirkon ympäristödiplomi Suomen ev.lut. kirkon oma ympäristöjärjestelmä Voimassa
LisätiedotTaustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta
Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Infotilaisuus liikenteen energiatehokkuussopimuksesta 15.4.2013 Liikenteen energiatehokkuussopimukset
LisätiedotE S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G
Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos
LisätiedotOULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?
OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? Seudullisen ilmastostrategian ohjausryhmä (Kaupunginjohtajan työryhmän asettamispäätös 18.2.2008 41 ja Oulun seudun seutuhallituksen seudun kuntien nimeämispäätös 21.2.2008
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi
LisätiedotTeollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä
Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta 201311 Hille Hyytiä Taustaa YK:n ilmastosopimuksen osapuolten 15. konferenssi Kööpenhaminassa
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita
LisätiedotKUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli
KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:
LisätiedotENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus
ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin terveyskeskus 3.12.2010 1 1. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin terveyskeskuksen energiankulutus... 3 1.2 Energiansäästötavoite
LisätiedotSavon ilmasto-ohjelma
Savon ilmasto-ohjelma www.ymparisto.fi/savonilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012 Projektipäällikkö Sami Mörsky Hankeorganisaatio Neuvottelukunta 8+8 (ESA, POS) Jussi
LisätiedotHiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari
Hiilineutraali Helsinki 2035 Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Millaiset ilmastotavoitteet Helsingin uusi strategia asettaa? Helsinki ottaa vastuunsa ilmastonmuutoksen torjunnassa
LisätiedotLiikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen 2030 Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet Pariisin
LisätiedotILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ
ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ Tavoitteet ja ohjelmat Toimenpiteitä Konkreettisia esimerkkejä Ympäristötarkastaja Jari Viinanen, jari.viinanen@hel.fi 30.10.2009 Jari Viinanen 1 Helsingin tavoitteet Strategia
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotIlmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri
Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta
LisätiedotKymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos
Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6336/ /2017
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2017 1 (1) 15 Asianro 6336/11.03.00/2017 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt ajanjaksolla 1990-2016 Ympäristöjohtaja Tanja Leppänen Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelujen
LisätiedotKunnat ja kaupungit toimivat
Kunnat ja kaupungit toimivat Vauhtia päästövähennyksiin! -seminaari 17.4.2013 Säätytalo Lotta Mattsson, Kuntaliitto Kaupungistuminen ja päästökehitys Tällä hetkellä puolet maailman väestöstä elää kaupungeissa.
LisätiedotLiikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen 2030 Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 EU:n päästövähennystavoitteet EU:n komissio antoi heinäkuussa 2016 ehdotuksensa eri EU-maiden
LisätiedotIlmastonmuutos haastaa kunnat ja maakunnat
Ilmastonmuutos haastaa kunnat ja maakunnat Lapin maakuntatilaisuus 22.5.2018, Rovaniemi Kalevi Luoma Mihin kuntien ilmastotyö perustuu: ilmastopolitiikka Kansainväliset ilmastoneuvottelut» Pariisin sopimus
LisätiedotHIILINEUTRAALI KYMENLAAKSO TYÖPAJOJEN KOOSTE 2019
HIILINEUTRAALI KYMENLAAKSO TYÖPAJOJEN KOOSTE 2019 TYÖPAJAT Yhteensä 3 työpajaa eri sektoreille: 7.3.2019 Teollisuus, pienteollisuus, työkoneet ja energia (Kouvola) Osallistujia 29, lisäksi Kymenlaakson
LisätiedotTerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä
TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka
LisätiedotVALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030
VALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030 LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN Arto Hovi 17.10.2017 Arvio Liikenneviraston keskipitkän
LisätiedotERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä
ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 12.2.2011 Pekka Seppälä Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42 % Osuus päästöistä 38 % Sitoumukset
LisätiedotSuomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri
Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta
LisätiedotKunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski
Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä ja tiennäyttäjinä energiatehokkuudessa Energiapalveludirektiivi edellyttää kunnilta
LisätiedotKouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009
Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti
LisätiedotUUDENMAAN KUNTIEN KHK- PÄÄSTÖT JA TIEKARTAT Tulkinta- ja käyttöohjeet. Johannes Lounasheimo Suomen ympäristökeskus SYKE
UUDENMAAN KUNTIEN KHK- PÄÄSTÖT JA TIEKARTAT Tulkinta- ja käyttöohjeet Johannes Lounasheimo Suomen ympäristökeskus SYKE 13.11.2018 Uudenmaan khk-päästöjen laskenta (1) Laskenta sisältää vuodet 1990 ja 2007-2016.
LisätiedotMuut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto
Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Esityksen sisältö Ilmastohankkeet CCCRP Julia 2030 HINKU Kokonainen VACCIA ISTO Kuntien ilmastonsuojelukampanja Kuntien
LisätiedotÄlykäs kiinteistö on energiatehokas
Harald Schnur, divisioonan johtaja Älykäs kiinteistö on energiatehokas Julkinen Siemens Osakeyhtiö 2015. Kaikki oikeudet pidätetään. www.siemens.fi Sivu 1 Haasteemme Ilmaston lämpeneminen Kasvihuonekaasut
LisätiedotKeskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu
Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Merja Turunen, Ympäristöministeriö 12.2.2016 Hallitusohjelma BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT 1. Hiilettömään puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti
LisätiedotHelsinki hiilineutraaliksi -tavoitteet ja toimenpiteet. Petteri Huuska
Helsinki hiilineutraaliksi -tavoitteet ja toimenpiteet Petteri Huuska Sähkönkulutuksen vähentäminen -tavoitteet Tavoite 1. Kotitalouksien sähkönkulutus pienenee 10 prosenttia asukasta kohti verrattuna
LisätiedotKymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013
Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton
LisätiedotPirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy
Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän
LisätiedotSähköisen liikenteen foorumi 2014
Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija
ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA YmV 16.2.2017 Otto Bruun, suojeluasiantuntija Lähtökohdat arvionnille Taustalla Pariisin sopimus 2015 ja sen tavoitteiden valossa tiukka hiilibudjetti, joka huomioi sekä päästölähteet
LisätiedotMIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA
TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI
LisätiedotLiikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen 2030 Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Kotimaan liikenteen ennakoitu päästökehitys ja tavoite vuoteen 2030 2 Liikenteen tavoitteet/keinot
LisätiedotIlmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen
Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen Haluamme ilmastosopimuksen mukaiset päätökset päästövähennyksistä ja kiintiöistä vuosille 2040 ja 2050 mahdollisimman
LisätiedotERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi
ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi Martinkauppi i Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42
LisätiedotEdessä väistämätön muutos
Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat
LisätiedotYmpäristöohjelma kaudelle:
Yritys Ympäristövastaava tai -tiimi Ympäristöohjelman tekijä(t) Kiinteistö-KYS Oy Päivämäärä (päivitetty viimeksi) 18.1.2018 Ympäristöpolitiikka Ympäristöohjelma kaudelle: 2018-2019,, Kati Lundgren Kiinteistö-KYS
LisätiedotLiikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030
Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan
LisätiedotLiikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen 2030 Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Kotimaan liikenteen ennakoitu päästökehitys ja tavoite vuoteen 2030 2 Liikenteen tavoitteet/keinot
LisätiedotKestävän kehityksen kokonaisarvio
Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kuntasektorin näkemyksiä kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuudesta Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Kuntaliitto Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen
LisätiedotUusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö
Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan
LisätiedotEU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.
EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan
LisätiedotSAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet
SAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet Viesti on selvä nykyinen päästöjenvähennysten taso ei riitä 2 Fossiilisen energian osuus globaalisti yhä n. 85 % 4.3.2019 3 Paine lisätä kunnianhimoa
LisätiedotTukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina
Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotKUUMA-ilmastotoiminta ja tavoitteet
KUUMA-johtokunta 14.2.2018 3 LIITE 3 KUUMA-ilmastotoiminta ja tavoitteet KUUMA johtokunta 14.2.2018 KUUMA-ILMASTOTYÖ KUUMA strateginen ilmasto-ohjelma hyväksytty v. 2010. KUUMAilmastoryhmän julkaisema
LisätiedotVNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran lausunto VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 15.2.2017 Kari Herlevi ja Mari Pantsar Yleistä - Valtioneuvoston
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
Lisätiedot