SEAP JOENSUU. Kaupunginjohtajien yleiskokouksen kestävän energian toimintasuunnitelma. Joensuun kaupunginhallitus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SEAP JOENSUU. Kaupunginjohtajien yleiskokouksen kestävän energian toimintasuunnitelma. Joensuun kaupunginhallitus 2.3.2015 93"

Transkriptio

1 SEAP JOENSUU Kaupunginjohtajien yleiskokouksen kestävän energian toimintasuunnitelma Joensuun kaupunginhallitus

2 Tiivistelmä Joensuun kaupunginjohtaja allekirjoitti huhtikuussa 2014 Euroopan unionin kaupunginjohtajien yleiskokouksen sitoumuksen. Siinä Joensuu sitoutui vapaaehtoisesti lisäämään alueellaan energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Sitoumuksen taustalla on Joensuun pyrkimys ylittää EU:n tavoitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Ilmastosopimukseen liittyminen velvoittaa kaupungin asettamaan vähintään 20 prosentin päästövähennystavoitteen ja laatimaan kestävän energiankäytön toimintasuunnitelman tavoitteen saavuttamiseksi. Joensuun kaupunki on asettanut päästövähennystavoitteekseen 40 % vuoden 2012 tasosta. Joensuun kestävän energian toimintasuunnitelma (Sustainable Energy Action Plan) esittelee ne käytännön toimet, joilla kaupunginjohtajien yleiskokouksen tavoitteita voidaan toteuttaa. Suunnitelmassa kootaan yhteen ne Joensuun kaupungin eri sektoreiden ja toimijoiden suunnittelemia ja toteuttamia toimenpiteitä joilla edistetään energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Suunnitelma on rajattu koskemaan niitä toimintoja, joihin kaupunki voi toiminnallaan vaikuttaa. Näitä ovat kunnan omat laitteistot ja rakennukset, asuinrakennukset, palveluissa käytettävät laitteistot ja rakennukset, yksityinen ja julkinen liikenne, julkinen valaistus. Kestävän energian toimintasuunnitelma on jatkumoa Joensuun kaupungin aikaisemmille ilmastositoumuksille. Kaupunki päivitti tammikuussa 2014 Ilmasto-ohjelmansa ja asetti pitkän aikavälin tavoitteeksi hiilineutraalin kaupungin vuoteen 2025 mennessä. Sen toimenpiteiden toteuttamiseksi Joensuun kaupungilla on useita hankkeita ja yhteistyötä tehdään eri toimijoiden kanssa. Näitä tavoitteita on toimintasuunnitelmassa koottu yhteen. Tavoitteena on kaikkien sidosryhmien ja kaupunkilaisten osallistuminen suunnitelman toteuttamiseen. Joensuun kokonaispäästöt tähän suunnitelmaan valituilla toiminnoilla olivat noin t CO2-ekv vuonna Suunnitelman tarkoitus olisi, että kokonaispäästöt vähenisivät t CO2-ekv vuoteen 2020 mennessä. Vähennys saavutetaan yhdeksän eri osa-alueelle määriteltyjen toimenpiteiden kautta. Nämä osaalueet ovat maankäyttö- ja kaavoitus, liikenne, rakennusten käyttö ja ylläpito, energiatehokkuus, paikallinen energiantuotanto, jätehuolto, palvelut ja hankinnat, yritysten ja yhteisöjen vapaaehtoinen sitoutuminen sekä kuntalaisten ilmastotietoisuuden edistäminen. Suurimmat päästövähennystavoitteet tullaan asettamaan rakennusten lämmitykselle, joka kattaa noin 36 % kaupungin kaikista päästöistä. Rakennusten päästöjä voidaan hillitä lisäämällä uusiutuvan energian määrää niin kaukolämmön kuin erillislämmityksen tuotannossa, kannustaa ihmisiä valitsemaan ympäristöystävällisiä energiantuotantotapoja sekä parantamalla rakennusten energiatehokkuutta. Toinen suuri päästölähde on liikenne, jonka osuus kokonaispäästöistä on noin %. Koska Joensuu on kantakaupunkia lukuun ottamatta melko harvaan asuttu, liikenteen päästöjen hillintä voi olla haasteellista. Tärkeimmät toimenpiteet muodostuvat etätyön mahdollistamisesta sekä kevyen ja julkisen liikenteen houkuttelevuutta lisäämällä. Toimintasuunnitelman mukainen raportointi tapahtuu joka toinen vuosi ja joka neljäs vuosi. Joka toinen vuosi jätetään toimintaraportti, jossa kerrotaan täytäntöönpanon laadullisten ehtojen edistymisestä. Joka neljäs vuosi on tehtävä täysimittainen raportti. Raportointi tapahtuu kaupunginjohtajien yleiskokouksen järjestelmässä.

3 Johdanto Kaupunginjohtajien yleiskokous (Covenant of Mayors, CoM) on merkittävä Euroopan komission vuonna 2008 perustama hanke, jossa paikalliset ja alueelliset viranomaiset sitoutuvat vapaaehtoisesti lisäämään energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä alueillaan. Sitoumuksellaan Kaupunginjohtajien yleiskokouksen osallistujat pyrkivät saavuttamaan ja ylittämään Euroopan unionin kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteen (20 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä). Joensuu liittyi vuonna 2014 Kaupunginjohtajien yleiskokoukseen osana kaupungin ilmasto-ohjelmaa. Jo ennen tätä sitoumusta on kaupungissa pyritty energian säästöön ja päästöjen vähentämiseen. Järjestelmällinen ilmastotyö alkoi vuonna 2009 Joensuun ja lähikuntien yhteisen Joensuun seudun ilmastostrategian laatimisella (Joensuun seudun ilmastostrategia 2010). Strategiassa asetettiin kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteeksi 16 prosenttia vuoteen 2020 mennessä vuoden 2005 tasosta. Ilmastostrategialle tehtiin sen vuonna 2010 käytännön toteuttamiseen keskittyvä Joensuun kaupungin ilmastostrategian ja energiatehokkuussopimuksen toteuttamisohjelma, ja vuonna 2013 Joensuun kaupungin ilmasto-ohjelma, joka asettaa tavoitteeksi hiilineutraalin kaupungin vuoteen 2025 mennessä. Tämä on varsin haasteellista vaatien energian kulutuksen huomattavaa vähentämistä, sekä energian tuotannon ja liikenteen muuttamista suurimmalta osalta uusiutuviin energialähteisiin pohjautuvaksi. Ilmastotavoitteeseen pyrittäessä Kaupunginjohtajien yleiskokoukseen sitoutuminen auttaa muuttamaan ilmasto-ohjelman konkreettisiksi toimiksi, joiden tarkoituksena ei pelkästään ole kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Päästöjen vähennystoimien voi odottaa tuottavan kaupungille ja sen asukkaille monia myönteisiä vaikutuksia kuten synnyttämään uusia ammattitaitoa vaativia työpaikkoja, parantamaan ympäristön terveellisyyttä ja laatua sekä elämänlaatua. Myös syntyvä huomattava energiaomavaraisuus lienee tulevaisuudessa suuri etu kaupungille, samoin kuin muut kaupungin taloudellista kilpailukykyä parantavat vaikutukset, joita päästövähennystoimet tuottavat. Ilmastosopimus edellyttää vähintään 20 % päästövähennystavoitteen asettamista, sekä kestävän energiankäytön toimintasuunnitelman (Sustainable Energy Action Plan, SEAP) laadintaa tavoitteen saavuttamiseksi. Joensuun SEAP:n mukainen päästövähennystavoite on 40 % vuoteen 2020 mennessä vuoden 2012 tasosta. Muut tavoitteet koskevat energiankulutuksen vähentämistä vuoteen 2025 mennessä 25 % vuoden 2007 tasosta ja uusiutuvan energian määrän lisäämiseksi niin, että vuonna % energiasta tuotetaan uusiutuvilla energiantuotantomuodoilla. Joensuu pyrkii tavoitteisiin liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä ja yksityisautoilua vähentämällä, vähäpäästöisten tai päästöttömien liikkumisen muotojen käyttöä lisäämällä, vähentämällä jätemääriä, nostamalla jätteiden kierrätys- ja hyötykäyttöastetta sekä tekemällä ilmastoystävällisiä hankintoja. Tavoitteena on myös sitouttaa joensuulaiset yritykset ja asukkaat kasvihuonekaasupäästövähennyksiin. Joensuun kaupunkiin kuuluvat kanta-kaupungin lisäksi Enon, Tuupovaaran, Kiihtelysvaara ja Pyhäselän alueet.

4 Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma on avaindokumentti, jossa esitetään ne keinot ja mittausmenetelmät, joilla Kaupunginjohtajien yleiskokouksen tavoitteisiin tullaan pääsemään vuoteen 2020 mennessä. Siinä korostuvat tavoitteiden asettaminen ja toimenpiteiden määrittäminen. Yksittäiset kaupungit saavat asettaa tavoitteensa korkeammalle. Tärkeintä on, että tavoitteet ovat realistisia ja mahdollisia saavuttaa. Suunnitelma sisältää pitkän aikavälin strategian, mutta myös lyhyen ja keskipitkän aikavälin toimenpiteitä, joihin tarvitaan paikallishallinnon taloudellinen sitoutuminen. Toimintasuunnitelman tarkoitus on sekä kertoa tehtävistä toimenpiteistä yleisölle että toimia eri tahojen käytännön työkaluna toimenpiteiden toteutukselle. Siinä suunnitellaan yleinen strategia toimenpiteiden saavuttamiseen: - Visio - Organisaatiorakenteet ja toiminnan johtaminen - Mukana olevat toimijat ja sidosryhmät (kunnalliset ja ulkoiset) - mitä tehdään kullakin sektorilla, mukaan lukien pehmeät toimenpiteet kuten informaation jako ja tietoisuuden lisääminen - Rahoituslähteet ja kustannustarpeet - henkilöstökapasiteetti ja resurssit - aikataulu suunnitteluun, toteutukseen, seurantaan, arviointiin ja raportointiin - käytettävät valvonta- ja mittausmenetelmät. Ohjelmassa määritellään toimenpidekohtaisesti kunkin toimenpiteen toteutuksen merkitys yleiselle päästövähennystavoitteelle, käytettävät poliittiset instrumentit, aikataulu, vastuutahot sekä resurssi- ja kustannustarpeet. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelman lähtökohta on kasvihuonekaasujen perustason (Baseline Emission Inventory, BEI) määrittäminen kunnan alueella. Sen avulla voidaan parhaiten selvittää vaikuttavat toiminnat ja mahdollisuudet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Päästötasekartoituksen on katettava vähintään kolme yleiskokouksen neljästä avainalasta ja näistä vähintään kahden on sisällyttävä vastaavaan toimintasuunnitelmaan: - liikenne - kunnalliset rakennukset, laitteistot ja toiminnot - palvelualan rakennukset, laitteistot ja toiminnot - asuinrakennukset. Perustason määrittelyn yhteydessä tehdään myös energiakatselmus, jotta tiedetään, mistä energia tulee, kuinka turvallista se on, mikä on paikallinen uusiutuvien energiamuotojen potentiaali ja minkälaiset vaikutukset ovat ilmastoon. Seurantapäästöinventointia (Monitoring Emission Inventory, MEI) käytetään säännölliseen etenemisen tarkkailuun ja kasvihuonekaasujen vähentämistavoitteiden toteutumisen seurantaan ideaalitilanteissa vuosittain. Seurantapäästöinventoinnin tulokset raportoidaan kuitenkin joka neljäs vuosi.

5 Poliittinen päätös kaupunkirakenteen mukailu BEI ja toimenpiteiden suunnittelu Poliittinen hyväksyntä Toimenpiteiden täytäntöönpano, valvonta ja raportointi jatkuva tavoitteiden täytäntöönpano ja SEAP:n tarkastus kansalaisten mobilisointi Kuva 1. Kestävän energian toimintasuunnitelman vaiheet Kestävän energian toimintasuunnitelma toimitetaan vuoden kuluttua liittymisestä ja sitä ennen kunnanvaltuusto tai vastaava päätöksentekoelin hyväksyy sen. Suunnitelmien täytäntöönpano varmistetaan myös kahden vuoden välein toimitettavalla seurantaraportilla sekä neljän vuoden välein toimitettavalla kokonaisvaltaisella raportilla.

6 Toimintasuunnitelman kokoaminen Toimintasuunnitelman pohjana on Joensuun kaupungin vuonna 2013 päivittämä ilmasto-ohjelma. Ilmastoohjelmassa Joensuu asetti päästövähennys- ja energiatehokkuustavoitteet Joensuun kaupungin ja sen lähialuekuntien yhteinen ilmastostrategia asetti päästövähennys- ja energiatehokkuustavoitteet, sekä tavoitteet uusiutuvan energian ja liikenteen biopolttoaineiden käytön lisäämiseksi. Joensuun päästövähennystavoitteiden pohjana ovat Hiilineutraali Joensuu 2025 myös Pohjois-Karjalan maakuntaliiton Öljyvapaa maakunta 2030 tavoite on huomioitu. Taulukko 1. Joensuun ilmastotyöhön liittyvät sitoumukset vuodesta VUOSI PAIKALLISET SITOUMUKSET 1996 Aalborgin asiakirja (sitoumus kohti kestävää kehitystä) 1998 Joensuun paikallisagenda Kuntaliiton ilmastokampanja 2009 CO2- raportointi 2009 Työ- ja elinkeinoministeriön energiatehokkuussopimus (KETS) Joensuun kaupunkiseudun kuntien ilmastostrategia 2010 Rakennusten kulutusseurannan laajentaminen 2010 ilmastostrategian ja energiatehokkuussopimuksen toteuttamisohjelma (lyhyt aikaväli) 2010 Kaupunkien ja kuntien aluetasoiset ekolaskurit (KEKO) 2011 Motivan energianeuvontahanke 2011 ilmastostrategian ja energiatehokkuussopimuksen toteuttamisohjelma (pitkä aikaväli) 2013 Innovatiiviset kaupungit (INKA) biotalous 2013 Maankäytön toteutusohjelma (MATO-20) 2014 Joensuun Kaupungin ilmasto-ohjelma 2014 Heipat fossiiliselle öljylle - sitoumus (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto) 2014 Ilmastotori 2015 Kohti ekologisesti kestävää liikuntakulttuuria (Joensuun kaupungin liikuntatoimi) Joensuun kaupungin hankkeet edellyttävät merkittäviä päästövähennyksiä ja toimintatapojen muutoksia, joiden tulisi tapahtua kaikilla sektoreilla. Toimintasuunnitelma on laadittu täydentämällä aikaisempia tavoitteita ja toimenpiteitä vastuutahojen nimeämisellä, toteutusaikataulun arvioilla, päästövaikutusarvioilla ja kustannusarvioilla. Yhteistyötahoina suunnitelmaa laadittaessa ovat olleet kaupungin eri hallintokunnat omien toimenpiteidensä osalta sekä muita yhteisö- ja yritystoimijoita. Toimintasuunnitelman kehittämistä on tarkoitus jatkaa yhdessä yhteistyötahojen kanssa sekä myös mahdollisten uusien yhteistyökumppaneiden kanssa. Uusimman ilmastotori-hankkeen tiimoilta yhteistyötä tehdään myös muiden kaupunkien kuten Kuopion ja Mikkelin kanssa. Toimintasuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi Joensuun seudulle perustetaan ilmastoasioihin keskittyvä toimintakeskus, joka tiedottaa ja tuottaa tietoa keinoista, tavoista, menetelmistä sekä mahdollisuuksista siirtyä kohti vähähiilisempää yhteiskuntaa ja taloutta. Keskus pyrkii tukemaan yritysten ja kuntien tekemää ilmastotyötä sekä eri tahojen välistä yhteistyötä.

7 Kattavuus ja rajaukset Kestävän energian toimintasuunnitelma kattaa kunnan koko maantieteellisen alueen. Siinä keskitytään erityisesti niihin kohdealueisiin joihin paikallishallinto pystyy vaikuttamaan energiankulutukseensa pitkällä aikavälillä ja pääpaino on energiansäästössä. Toimintasuunnitelma sisältää kaupunkiorganisaation omia toimenpiteitä sekä kaupunkialueen energiankulutukseen vaikuttavien sektorien (yksityinen palvelusektori, yksityinen asuntosektori, yksityisautoilu) toimenpiteitä. Muiden toimijoiden, kuten asukkaiden, elinkeinoelämän ja teollisuuden päästövähennystoimenpiteiden toteuttamiseen kaupunki voi vaikuttaa neuvontatarjonnan, suunnittelu- ja säädösohjauksen, taloudellisen ohjauksen, kumppanuusohjelmien, esimerkillisen toiminnan ja muun motivoinnin kautta. Lisäksi toimintasuunnitelmassa huomioidaan paikallinen energian tuotanto. Joensuun kaupungin laskennalliseen toimintasuunnitelmaan on sisällytetty asuin- ja palvelurakennusten, kaupungin rakennusten sekä maatalouden- ja teollisuuden rakennusten sähkön- ja lämmönkulutus sekä niistä peräisin olevat päästöt. Tämän lisäksi laskennassa huomioidaan yksityisen- ja joukkoliikenteen energiaperäiset päästöt Euroopan komission antaman ohjeistuksen (EU 2010) mukaisesti. Tarkastelun ulkopuolelle on jätetty ohjeiden mukaisesti: - maataloudessa syntyvät kasvihuonekaasupäästöt (rakennusten- ja työkoneiden osalta huomioitu) - jätteenkäsittelyssä syntyvät kasvihuonekaasupäästöt - laiva, raide- ja lentoliikenne - teollisuuden prosesseista syntyvät päästöt (rakennusten sähkönkulutus- ja lämmitys huomioitu) - päästökauppasektori (yli 20 MW energiantuotanto ja teollisuus) - Maankäytön suunnittelu - Hiilinielut Toimintasuunnitelmassa mukana olevat sektorit määritelmineen on esitetty taulukossa 2. Laskennan ulkopuolelle jätettyjen maatalouden ja jätehuollon osuus on arvioilta 12 % kokonaispäästöistä. Muiden osuus ei ole kovinkaan merkittävä lukuun ottamatta päästökauppaa. Päästökauppalain soveltamisalaan kuuluu nimelliseltä päästöteholtaan yli 20 MW:n polttolaitosten ja niiden kanssa samaan kaukolämpöverkkoon liitettyjen pienempien polttolaitosten, metsäteollisuuden massatehtaan sekä paperi- ja kartonkitehtaiden hiilidioksidipäästöt. Joensuun kaukolämpö tulee lähes yksinomaan Fortum Power and Heat Oy:ltä, joka kuuluu päästökaupan piiriin. Kaukolämmön määrät ja päästöt on kuitenkin esitetty perustaso-inventaariossa, samoin kuin biopolttoaineen määrän lisäykset toimintasuunnitelmassa, sillä ne ovat sisällytetty Joensuun aiempiin energiasuunnitelmiin ja hiilidioksidipäästökartoituksiin. Tällöin niiden esittäminen on Euroopan Unionin ohjeistuksen mukaan hyväksyttävää. Muita päästökaupan piiriin kuuluvia teollisuusyrityksiä Joensuun alueella ovat UPM-kymmene Wood Oy ja Vapo Oy. Toimintasuunnitelmassa on esitetty informatiivisesti myös niiden sektoreiden päästövähennyspotentiaalista, jotka eivät ole mukana laskennassa, mutta joille kaupunki on omassa ilmasto-ohjelmassa määritellyt tavoitteita. Kaupunki on myös omissa ilmastotavoitteissaan huomioinut hiilinielujen laskennan, jota ei huomioida toimenpideohjelmassa. Hiilinielut ja varastot ovat näin ollen jätetty toimenpideohjelman laskennan ulkopuolelle.

8 Taulukko 2. Kestävän energian toimintasuunnitelmassa olevat sektorit ja niiden määritelmät. SEKTORI Määritelmä Perustelu Muita huomioita Kunnalliset rakennukset ja laitteistot/toiminnot Palvelurakennukset laitteistot/toiminnot Asuinrakennukset Valaistus ja Yksityinen ja kaupallinen tieliikenne Joukkoliikenne ajoneuvo- Kunnallinen kanta Joensuun seudulla huomioitu ainoastaan linjaautoliikenne. Sisällytetty yleiseen tieliikennesektoriin. Paikallishallinnon tai sen alaisuudessa toimivan organisaation omistamat rakennukset. Käsite laitteistot/toiminnot kattaa kaikki energiaa kuluttavat kokonaisuudet, jotka eivät ole rakennuksia (esim. vedenpuhdistuslaitokset, kierrätys- ja kompostointilaitokset). Kattaa kaikki palvelualan rakennukset ja toiminnot, joita paikallishallinto ei omista tai hallinnoi esim. yksityisten yritysten toimistot, pankit, pk-yritykset, yleensäkin kaupallinen ja vähittäiskaupan toiminta, sairaalat jne. Energiankulutus rakennuksissa, jotka ovat pääasiassa asuinrakennuksia. paikallishallinnon omistama tai hoitama julkisten tilojen valaistus. kaikki paikallishallintoalueella tapahtuvan tie- ja raideliikenteen, joka ei kuulu joukkoliikenteeseen tai kunnalliseen ajoneuvokantaan. linja-auto-, raitiovaunu-, metroja kaupunkiraideliikenne. paikallisviranomaisen ja - hallinnon omistamat ja käyttämät ajoneuvot. Teollisuusrakennukset Teollisuuden käytössä olivat rakennukset. Maatalouden rakennukset Maatalouden käytössä olevat rakennukset Pakollinen SEAP:n sektori Pakollinen SEAP:n sektori Pakollinen SEAP:n sektori Suositeltu sektori SEAP:ssa. Pakollinen SEAP:n sektori Pakollinen SEAP:n sektori Pakollinen SEAP:n sektori Ei pakollinen, mutta mukana suunnitelmassa Ei pakollinen, mutta mukana suunnitelmassa Huomioidaan sekä yksityisen- kuin kuntasektorin omistamat asuinrakennukset. Tässä sektorissa on huomioitu kunnan alueen katuvalaistus. Ei huomio päästöjä, jotka syntyvät teollisuuden eri prosesseista. Ei huomio päästöjä, jotka syntyvät maatalouden eri prosesseista.

9 Energiankäytön ja päästöjen kehitys ja nykytilanne Laskennassa käytetyt tiedot ja päästökertoimet Energiankäytön hiilidioksidipäästöjen laskemiseen on Suomessa ja Euroopassa käytössä useita hyväksyttyjä menetelmiä. Joensuussa päästöt on tässä laskettu kulutusperustaisesti, joita käytetään päästöinventaariossa sekä tuotantoperusteisesti, joihin perustuvia tietoja esitetään myös tässä toimintasuunnitelmassa. Kulutusperusteisessa laskennassa tarkoitus on, että sähkön ja kaukolämmön päästöt allokoidaan sille kunnalle, jossa sähkö ja kaukolämpö kulutetaan. Energiasektorin kulutusperusteisessa laskennassa paikallisiksi voimalaitoksiksi katsotaan kaikki yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon laitokset sekä vesi-, tuuli- ja huippuvoimalaitoksista ne, joilla on paikallinen omistustausta. Paikallisten voimalaitosten sähköntuotannon ollessa riittämätöntä kattamaan koko alueen sähkönkulutusta, lopulle kulutukselle päästöt on laskettu valtakunnallisiksi jääneiden voimalaitosten sähköntuotantoprofiilin mukaan. Joensuun kaukolämpö tuotetaan paikallisesti sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa ja erillisissä lämpökeskuksissa. Kaupungin yhteistuotantolaitoksissa tuotettu sähkö myydään pohjoismaiseen sähköpörssiin ja sähkönkuluttajat voivat hankkia sähkön vapaasti valitsemaltaan toimittajalta. Yhteistuotantolaitosten polttoaine-energian kohdistaminen sähkön ja lämmön tuotannolle sekä vapaat sähkömarkkinat monimutkaistavat päästölaskentaa. Päästöinventaarion laskennassa on käytetty energiankulutustietoja, joita on kerätty kaupungin sisäiseen energiaraportointiin, ympäristötilastoihin sekä energiatehokkuuden vuosiraportointiin. Laskennassa on noudatettu IPCC:n (Intergovernmental Panel on Climate Change) metodiikkaa ja käytetään Suomen päästöinventaarioiden laskentaparametreja. Näissä päästökertoimissa ei ole huomioitu elinkaarivaikutuksia eli esimerkiksi polttoaineiden tuotantoprosesseissa syntyneitä CO 2-päästöjä. Myöskään maankäytöstä aiheutuvia päästöjä eikä näihin osittain kytkeytyviä polttoaineiden haihdunnan päästöjä ole huomioitu. Lähtökohtana on kunkin polttoaineen hiilipitoisuus, jonka perusteella on laadittu muun muassa UNFCCC:n ja Kioton pöytäkirjan mukaiset kasvihuonekaasujen kansalliset inventaarit. Siinä oletuksena on, että uusiutuvista energianlähteistä ja sertifioidusta vihreästä sähköstä peräisin olevat hiilidioksidipäästöt ovat nolla. Päästölaskennassa laskettuja päästöjen kartoitukseen on otettu mukaan hiilidioksidi, metaani ja typpioksiduuli ja päästöt on siten ilmoitettu hiilidioksidiekvivalentteina. Energiasektorin päästöistä on laskettu myös hiilimonoksidi, hiukkaset, rikkidioksidi ja typen oksidit. Hiukkasia lukuun ottamatta ne on huomioitu IPCC:n laskentaohjeissa. Näitä kaasuja ei oteta kuitenkaan huomioon laskettaessa kasvihuonekaasujen hiilidioksidiekvivalentti päästöt. Tarkastelua toteutetaan todellisilla vuotuisilla energiankulutustiedoilla ja päästökertoimilla sekä sääkorjatuilla energiankulutustiedoilla ja viiden vuoden keskiarvona lasketuilla päästökertoimilla. Vaihtelevien sääolojen vuoksi erot yksittäisten vuosien päästömäärissä voivat olla niin suuria, että ne peittävät alleen varsinaisen päästöjen muutostrendin.

10 Päästöarvio ja päästöjen ja energiankulutuksen nykyinen tilanne Päästöjen ja energiankäytön kehityksen seuranta on olennaisen tärkeää pyrittäessä toimintasuunnitelman hiilipäästötavoitteeseen. Päästötarkastelun avulla voidaan seurata päästöjen kehittymistä. Kaupunginjohtajien sopimuksessa esitetään vuotta 1990 päästökehityksen seurannan perusvuodeksi. Mikäli 1990 ei ole käyttökelpoinen perustasovuodeksi, valitaan tästä lähin vuosi, jolloin käyttökelpoinen data on saataville. Joensuun osalta perustasovuoden määrittely osoittautui haasteelliseksi ja perusvuodeksi valittiin 2012 päästöarvioihin tarvittavien tilastotietojen saatavuuden perusteella. Aiemmilta vuosilta tarvittavat tilastotiedot ovat puutteellisia, sillä etenkin Joensuun liitoskuntien osalta tarvittavaa tietoa on puuttunut paljon. Tästä syystä arviosta olisi tullut varsin epävarmoja, eivätkä ne olisi olleet vertailukelpoinen myöhempien vuosien kanssa. Tässä toimintasuunnitelmassa on päästöjen kehityksen tarkastelussa käytetty ajanjaksoa , sillä vuoden 2005 tilastotiedoissa Kiihtelysvaaran ja Tuupovaaran kuntien tiedot sisältyvät jo Joensuun kaupungin tietoihin, ja vuonna 2009 liitettyjen Pyhäselän ja Enon kuntien tiedot otettiin mukaan perusvuoden päästöarvioon. Alla olevassa kuviossa on nähtävissä Joensuun kaupungin energiankulutuksen jakautuminen sektoreittain perustasovuonna Kuva 2. Energiankulutuksen jakautuminen sektoreittain. Kuva 3. Energiankulutuksen kokonaismäärä 2012 (GWh)

11 Energian kokonaiskulutus oli 2671 GWh vuonna 2012 kun huomioimatta jätettiin jätehuollon, teollisuuden ja maatalouden prosesseihin kulunut energia. Suurin yksittäinen sektori energiankulutuksessa on rakennusten lämmitys, jonka energiankulutus 1278 GWh. Ostosähkön määrä koko joensuun alueella ilman sähkölämmitystä oli 1290 GWh. Tästä osa on integroitu lämmityksen kokonaiskulutukseen. Muun sähkönkulutuksen osuus oli yhteensä 932 GWh. Liikenteen osuus on noin 626 GWh. Suurin osa muusta kuin lämmityssähköstä kului teollisuuteen ja maatalouteen. Julkisen ja palvelusektorin sähkönkulutus kattoi yhteensä noin 32 %. Teollisuussektorin sähkönkäytön tehostaminen on siis avainasemassa sähkönkulutuksen päästöjä vähentäessä. Kuva 4. Sähkön kulutuksen jakautuminen sektoreittain vuonna 2012, kun julkista sektoria ei ole huomioitu. Vuonna 2012 suurin osa uusiutuvasta energiasta tuotettiin vesivoimalla, yhteensä 548 GWh. Noin 120 taloutta kuului maalämmön piiriin, jolla tuotettiin lämpöä noin 1,25 GWh. Paikallisessa kaukolämpövoimalassa suurin osa energiasta tuotetaan turve- ja puupohjaisilla polttoaineilla. Noin 34 % koko lämmöntuotannosta tapahtui vuonna 2012 biopolttoaineilla. Turpeen osuus koko energiatuotannosta oli noin 29 % ja muiden fossiilisten polttoaineiden noin 37 %.

12 Kuva 5. Energian tuotanto tuotantosektoreittain vuonna Kokonaisenergiakulutuksesta vuonna 2012 suurin osa energiasta oli peräisin ydinvoimasta. Tämä selittyy ostosähkön suurella määrällä. Lämmitysenergian tuotannossa käytetyimmät energiamuodot olivat puu ja fossiiliset polttonesteet. Uusiutuvasta energianlähteistä valtaosa käytettiin kaukolämpövoimaloissa. Erillislämmityksen määrä oli 135 GWh ja valtaosa tuotettiin lämmitysöljyllä. Kuva 6. Koko energiakulutuksen energialähdejakauma vuonna 2012.

13 Kuva 7. Energiankulutuksen lähdejakauma vuonna Vuonna 2012 Joensuun päästöt olivat yhteen t CO 2-ekv, kun päästölaskennassa ei huomioitu maatalouden, jätehuollon ja teollisuuden prosesseja. Kuvista 7 ja 8 selviää päästöjen jakautuminen sektoreittain vuonna Liikenne ja rakennusten lämmitys ovat suurimmat päästösektorit. Lämmityksen päästöt ovat yhteensä noin t CO 2-ekv ja sähkön t CO 2-ekv. Liikenteen päästöt ovat t CO 2-ekv. Vuonna 2012 noin 42 % liikenteen päästöistä Joensuun alueella kertyi kaupunkikeskustan pääkaduilta, samalla kun henkilöautojen osuus liikennepäästöistä on noin 65 %. Henkilöautoilun tarvetta vähentämällä ja julkista liikennettä, jalankulkua ja pyöräilyä suosimalla on mahdollista saada merkittäviä päästövähennyksiä. Kuva 8. kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärä 2012.

14 Kuva 9. Kasvihuonekaasupäästöjen jakautuminen sektoreittain vuonna Julkisen sektorin sähkön- ja lämmönkulutuksen osuus kaikista päästöistä oli noin 11 %, palvelusektorin osuus noin 12 % ja yksityistalouksien osuus noin 27 %. Suurimmat yksittäiset päästölähteet ovat sähköntuotanto, liikenne ja kaukolämmön tuotanto. Kaukolämmön tuotannon osuus kokonaispäätöistä on 25 % ja liikenteen noin 27 %. Kuva 10. Kasvihuonekaasupäästöjen lähteet vuonna Rakennusten lämmitys aiheuttaa myös suurimmat päästöt, kun niitä tarkastellaan yhdisteiden kautta. Ainoastaan metaanipäästöjen osalta jätehuolto ja maatalous, aiheuttavat valtaosan päästöistä. Kuvasta 11 voidaan nähdä kuinka eri sektoreiden päästöt muodostuvat.

15 kt CO2-ekv. Kuva 11. Päästöt päästölähteittäin vuonna Joensuun kaupungin kokonaispäästöjen määrä on ollut laskussa jo ennen kestävän energian toimintasuunnitelman toimeenpanoa. Päästöjen kehitys näkyy kuvasta 12. Kokonaispäästöjen kehitys on ollut viime vuosina laskevaa vaikka vuonna 2010 päästöissä tapahtui kasvua kylmän talven takia. Kokonaispäästöt ovat kuitenkin laskeneet noin 5 % vuodesta 2009 vuoteen Tämä on tarkoittanut noin 8 % alenemaa/asukas. 700 Päästöjen kehitys vuosina Kuva 12. Päästöjen kehitys vuosina teollisuuden sähkönkulutus Jätehuolto Maatalous Tieliikenne erillislämmitys kaukolämpö maalämpö sähkölämmitys Kuluttajien sähkökulutus

16 Energiankulutuksen ja kasvihuonepäästöjen suhteen rakennusten lämmitys on suurin tekijä. Koko kaupungin päästöistä lämmityksen osuus oli vuonna 2009 noin 39 % ja vuonna %. Kaupungin omistamien rakennusten osuus Joensuun kaukolämmön energiankulutuksesta runsas 50 % ja noin vuonna 2012 noin 60 % Joensuun asukkaista asui kaukolämmitetyssä talossa. Näin ollen julkisen sektorin omistamien rakennusten energiansäästöllä voidaan vaikuttaa merkittävästi kaupungin energia- ja päästötaseeseen. Koska lämmityksen osuus kaupungin energiankulutuksesta on suuri, kaukolämmön tuottajan siirtyminen uusiutuviin polttoaineisiin vähentää osaltaan tehokkaasti päästöjä. Kuvasta 13 on tehty samanlainen päästövertailu vuoden 2005 kanssa, sillä lämmityspäästöt pienenemiseen vaikuttaa eniten se, että vuoden 2005 jälkeen turpeen osuutta kaukolämmön polttoaineena on yhä enemmän korvattu biopolttoaineilla, enimmäkseen metsähakkeella. Tieliikenteen päästöjen vähenemä selittyy pääasiassa henkilöautoille (joita on 88 % ajoneuvoista) laskettujen typpioksiduulipäästöjen pienenemisellä. Kuitenkin liikennesuorite on lisääntynyt noin 3 %, ajoneuvojen lukumäärä 5 %, ja polttoaineiden kulutus 1 % vuoden 2005 jälkeen. Joensuun alueella oli vuonna autoa, ja niiden määrä lisääntyy noin 200 ajoneuvolla vuodessa Rakenn. lämmitys Sähkön käyttö Liikenne Jätehuolto Kuva 13. Joensuun päästövertailu sektoreittain vuosina 2005 ja Kokonaispäästöjen laskusta huolimatta kaupungin sähkö- ja lämmitysenergiankulutus on hienoisessa nousussa, samoin liikenteen määrä. Kokonaispäästöjen vähenemä kertoo kuitenkin siitä, että tavoiteltuihin päästövähennyksiin on mahdollista päästä. Sähkön käytöstä johtuvat kokonaispäästöt ovat lisääntyneet noin 20 % viimeisen 5 vuoden aikana. Suurin syy tähän on teollisuuden sähkönkulutus. Kuvissa 14 ja 15 on esitetty Joensuun sähkönkulutuksen kehitys ilman teollisuutta. Sähkönkulutuksen suurin piikki tapahtui vuonna 2010, jonka jälkeen kulutus on ollut hienoisessa laskussa.

17 kwh/m Joensuun sähkönkulutus ilman teollisuutta (GWh) Kuva 14. Sähkön kokonaiskulutuksen vaihtelu vuosina Kaupungin omistamissa rakennuksissa keskimääräinen ominaislämmönkulutus on vaihdellut kwh/m3 vuosien 2001 ja 2013 välillä. Vaihtelun syynä on enimmäkseen talvien vaihteleva ankaruus, mikä vaikuttaa lämmitysenergian kulutuksen vaihteluihin. Sähkönkulutuksen lisäksi kokonaisenergian kulutuksessa (teollisuus poisluettuna) on CO2-raportin tietojen mukaan lievästi nouseva suuntaus , tosin tällä aikavälillä rakennusten lämmityksestä koituvat päästöt hiukan vähenevät uusiutuvien polttoaineiden lisääntyneen käytön ansiosta. 20 sähkön ominaiskulutus kaupungin omistamissa rakennuksissa 10 0 Kuva 15. Sähkönkulutuksen vaihtelu kaupungin omistamissa rakennuksissa

18 Vähennystavoite vuoteen 2020 Joensuun ilmasto-ohjelma asettaa vuoden 2025 tavoitteekseen olla hiilineutraalikaupunki, joka ei tuota kasvihuonepäästöjä. Hiilineutraalisuus tarkoittaa sitä, että päästöt fossiilisten polttoaineiden käytöstä jäävät pienemmiksi kuin kaupungin hiilinielujen (metsät, suot) sitoman hiilen määrä. Hiilineutraalisuus voidaan saavuttaa riittävällä energiansäästöllä, uusiutuvien energialähteiden käytöllä sekä turvaamalla hiilinielujen määrä. Vuoden 2025 tavoite on myös, että kaupungin energiankulutus on pienentynyt vähintään 25 % vuoden 2007 tasosta ja energiankulutuksesta vähintään 90 % perustuu uusiutuviin energialähteisiin. Koska Joensuun kaupungin Ilmasto-ohjelmassa asettama tavoiteaikataulu poikkeaa kestävän energian toimintasuunnitelman aikataulusta, on tätä varten laskettu uudet tavoitteet. Esimerkiksi mahdollisia hiilinieluja ei toimintasuunnitelmassa kuulu huomioida. Laskennassa huomioidaan vain millaisilla teknisillä toteutuksilla säästöihin on mahdollista päästä eikä ennusteessa ole siksi arvioitu esimerkiksi ihmisten kulutus- ja käyttäytymismallien muutosta. Uusien laskentojen mukaan Joensuun kaupungilla on mahdollisuus tavoitella 40 % päästövähennystä vuoden 2012 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi, että ilmoitettu kokonaispäästömäärä t CO2-ekv laskee t CO2-ekv. Taulukko 3. Ennusteet vuodelle Ennusteen tunnusluvut Muutos Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt (t CO (- 40 %) ekv) Väkiluku (+ 4,5 %) Päästöt per asukas (kgco2/as) (- 43 %) Hyötyenergian kokonaiskulutus (GWh) (- 9 %) Sähkön kokonaiskulutus (ei sähkölämmitys) (- 8,8 %) (GWh) Sähkön kokonaispäästöt (ei sähkölämmitys) (- 34 %) (t CO2-ekv) Kaukolämmön kokonaiskulutus (GWh) (- 8 %) Kaukolämmön kokonaispäästöt (t CO2-ekv) (- 48 %) Liikenteen kokonaispäästöt (t CO2-ekv) (- 13,6 %) Kuva 16. Kokonaispäästövähennystavoite vuodelle Päästövähennyksiin pääseminen edellyttää erityisesti uusiutuvan energian lisäämistä. Ilmasto-ohjelman tavoitteita mukaillen tämä tarkoittaisi, että vuonna 2020 kaupungin omasta energiakulutuksesta 80 % tuo-

19 tettaisiin uusiutuvalla. Vastaavasti palvelusektorilla uusiutuvan energian osuus olisi 60 %, kotitalous- ja yrityssektorilla 50 % ja liikenteessä 10 %, joka on myös Euroopan unionin tavoite. Uusiutuvan energian määrän lisäyksellä saadaan katettua merkittävä osuus päästövähennystavoitteesta, mutta tarvitaan myös energiansäästöä. Tämä mahdollistetaan päästövähennyssuunnitelman toimenpiteillä. Tavoitteena on, että sähkökulutus laskee 8 % vuoden ja lämmönkulutus 12 % vuoden 2012 tasosta. Joensuun liitoskunnat ovat melko harvaan asuttuja, joten liikenteen kulutuksen määrän hillintä voi osoittautua haasteelliseksi. Tavoitteena on kuitenkin saada vähennettyä liikenteen kulutusta 4 % vuoden 2012 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Kuva 17. Sektorikohtainen päästöjen muutos vuonna Kuva 18. Sektorikohtaiset päästövähennysmäärät vuonna 2020.

20 Suurimmat säästöt päästömäärissä pyritään tekemään lämmöntuotannon osalta, jossa siirrytään entistä enemmän öljystä ja turpeesta uusiutuviin polttoaineisiin. Arvioiden mukaan kaukolämmön tuotannossa voidaan päästä yli t CO 2-ekv. säästöihin vuositasolla siirtymällä käyttämään uusiutuvia lähteitä. Lähtökohtaisesti päästökauppasektorin lämmöntuotannon päästövähennyksiä ei huomioida toimintasuunnitelmassa, mutta on nyt tässä esitetty siitä syystä, että se on huomioitu mukaan Joensuun aiemmissa päästökartoituksissa ja päästövähennystavoitteiden asettamisessa. Sektoritasolla suurimmat päästövähennykset voidaan toteuttaa kunnan sisällä. Päästövähennystavoite on noin t CO 2/a. Kuva 19. Päästöistä syntyvät säästöt eri sektoreilla vuonna 2020, kun lämmöntuotanto on huomioitu. kuvassa 19 esitetään vielä eri sektoreille kohdistuvien päästövähennysten osuus kokonaistavoitteesta. Kaukolämmöntuotannossa siirtyminen entistä enemmän uusiutuviin raaka-aineisiin kattaa arvioilta 51 % päästövähennystavoitteesta. Mikäli kaukolämmöntuotantoa ei huomioida, päästövähennystavoitteet jakautuvat kuvan 20 mukaisesti. Kuva 20. Päästöistä syntyvät säästöt eri sektoreilla vuonna 2020, kun lämmöntuotantoa ei ole huomioitu.

21 Päästövähennystensuunnitelman toimenpiteet Kaupunginjohtajien yleiskokouksessa mukana olevien kaupunkien tulee laskea hiilidioksidipäästöjään ainakin 20 % perusvuoden tasosta vuoteen 2020 mennessä. Joensuu tavoittelee 40 % päästövähennystä vuoden 2012 tasosta. Tavoitteiden saavuttamiseksi on kartoitettu suurimmat päästölähteet. Rakennusten lämmitys on yksi suurimmista päästölähteistä ja kattaa 36 % kokonaispäästöistä kun teollisuuden prosesseja ei oteta huomioon. Toinen merkittävä päästölähde on liikenne, jonka osuus kokonaispäästöistä on noin 29 %. Joensuu pyrkii saavuttamaan asetetut tavoitteet toimenpiteillä 9 eri osa-alueella. - Maankäyttö- ja kaavoitus - Liikenne - Rakennusten käyttö ja ylläpito - Energiatehokkuus - Paikallinen energiantuotanto - Jätehuolto - Palvelut ja hankinnat - Yritysten ja yhteisöjen vapaaehtoinen sitoutuminen - Kuntalaisten ilmastotietoisuuden edistäminen Näiden osa-alueiden avulla pyritään tukemaan eri sektorien päästövähennyksiä. Suurimmat yksittäiset toimet ovat uusiutuvan energian merkittävä lisääminen sähkön ja lämmön tuotannossa sekä energiatehokkuuden parantaminen. Maankäyttö- ja kaavoitus Maankäytön suunnittelulla ja kaavoituksella pyritään ensisijaisesti kääntämään laskuun liikenteestä aiheutuvia päästöjä. Päästövähennykset vuoteen 2020 mennessä jäänevät kuitenkin vähäisiksi, sillä kaavoituksen kautta saatu vähennys toteutuu vasta useiden vuosien viiveellä ja pitemmän aikavälin kuluessa. Asumisen energiatehokkuuden lisäämistä ja vihreää kasvua tavoitteleva Symmetrinen kaupunki-hanke toteutuessaan johtaa huomattavaan liikennepäästöjen vähenemiseen. Määrää on kuitenkin vaikea arvioida hankkeen ollessa vasta suunnitteluvaiheessa.

22 Taulukko 4. Maankäytössä ja kaavoituksessa tehtävät toimenpiteet. Toimenpide Aikataulu Toteutus Ekotehokkuuden arviointikriteerit Luodaan maankäytönsuunnitteluun ekotehokkuuden arviointikriteerit ja otetaan ne käyttöön. Yhdyskuntien ja alueiden Selvitetään energiatehokkuus ja vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin energiatehokkuus jo suunnitteluvaiheessa. Laaditaan täydennysraken- tamisohjelma. Yleiskaavan tavoitteet Tehostetaan maankäyttöä ja tiivistetään taajamarakennetta Lehmo- Reijola-Ylämylly kolmilehden alueella. Asuinalueiden kaukolämmitys Asemakaavoissa velvoitetaan liittymään kaukolämpöön, mikäli se on alueella mahdollista. Huolehditaan, ettei asemakaavoissa ole esteitä uusiutuvien lämmitysenergiamuotojen käyttöönottoon. jäteveden lämmön käyttö lämmön tuotannossa mahdollistetaan. Peruspalvelut Palveluverkkosuunnitelmassa huomioidaan liikkumistarve, kiinteistöjen käyttöasteen muutokset energian kulutukseen ja kasvihuonekaasupäästöihin. Joensuun viherkaavoitus Puistojen kasvivalikoimaa laajennetaan lajikkeisiin, jotka tuottavat syötäväksi kelpaavaa satoa. Tontin luovutus Selvitetään tontinluovutukseen liittyviä palkitsemisvaihtoehtoja niissä tapauksissa kun rakentaja huomio erityisesti ympäristökysymyksiä (passiivitalot, aurinkokeräimet jne.). Viherkatot Kaavoissa mahdollistetaan viherkattojen perustaminen ja niiden rakentamiseen kannustetaan erityisesti tiiviillä kerrostaloalueilla. Yhdyskuntien ja alueiden energiatehokkuutta edistetään kuntarajoista riippumatta eheyttämällä ja täydentämällä. Kaavoituksella osoitetaan uutta rakentamista sinne, missä voidaan luoda edellytyksiä olemassa olevien palvelujen hyödyntämiselle tai uusien syntymiselle. Joukkoliikenteen kehittäminen huomioidaan kaavoittamisessa ja suunnittelussa. Joensuun kaupunki on mukana valtakunnallisessa KEKO-hankkeessa, jossa kehitetään yhdyskuntarakentamisen ekotehokkuuden arviointityökaluja ja -laskureita. Työkaluja kehitetään eri käyttötilanteisiin soveltuviksi siten, että niiden tuottama tieto on luotettavaa ja vertailukelpoista. Hankkeen tuloksena saadaan kaavoituksen tarkoituksiin soveltuva ekotehokkuustyökalu vuonna Joensuun kaupungin tarkoituksena on, että yhdyskuntarakennetta ja palveluja koskevien hankkeiden ja päätösten energiatehokkuus sekä niiden vaikutukset kasvihuonekaasupäästöt voidaan selvittää jo suunnitteluvaiheessa. Asuinalueiden lämmityksen tarve on sellainen johon voidaan vaikuttaa myös maankäytön- ja kaavoituksen suunnittelussa ja edistää uusiutuvien energianlähteiden käyttöä. Asemakaavavaiheessa rakentajat voidaan velvoittaa liittymään kaukolämpöverkkoon, mikäli se on mahdollista. Muilla alueilla tulee huolehtia, ettei kaavoituksella estetä uusiutuvan lämmitysenergiamuotojen käyttöönottoa. Tavoitteena on, että Joensuu on Symmetrisen kaupungin toteutuksen myötä muuttunut tiiviimmäksi ja viihtyisämmäksi vuonna Kaupungin ydinkeskustan alueen asukasluku on kasvanut huomattavasti, samoin työpaikkojen määrä keskustan alueella. Laadittavan täydennysrakentamisohjelman avulla kaupunki kasvaa sisäänpäin ja yhdyskuntarakenne tiivistyy. Tämä on vähentänyt henkilöauton käyttöä huomattavasti, ja korvannut sen suurelta osin joukkoliikenteellä, pyöräilyllä ja kävelyllä varsinkin työmatkaliikenteessä. Sähköllä kulkevia autoja on yleisesti käytössä ja julkisen liikenteen polttoaineista uusiutuvien biopolttoaineiden osuus on merkittävä. Suurin osa syntyvistä jätteistä kierrätetään, ja kaupunkilaiset ovat oppineet lajittelemaan omat jätteensä niin, että kaatopaikalle joutuvan jätteen määrät ovat vähäisiä entiseen verrat-

23 tuna. Toimenpiteiden toteutuksesta ovat vastuussa Keskushallinnon henkilöstöyksikkö, kaupunkisuunnitteluosasto ja Tekninen virasto, sekä Joensuun seudun hankintatoimi. Liikenne Joensuun kaupungin päästövähennystavoite liikenteelle noudattelee Euroopan unionin tavoitteita. Sen mukaan 10 % liikenteen energiasta tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä vuonna Säästöä käytettävän energian määrässä vuoteen 2012 verrattuna tapahtuisi 4 %. Käytettävien toimenpiteiden tarkoituksena on päästä asetettuihin päästövähennystavoitteisiin ensisijaisesti vähentämällä yksityisautoilua samalla kun muiden liikkumismuotojen houkuttelevuutta lisätään erityisesti kaupungin keskustan alueella. Taulukko 5. Liikenteen osalta tehtävät toimenpiteet. Toimenpide Aikataulu Toteutus Kevyt liikenne Liikenneturvasuunnitelma, Parannetaan nykyisiä pyöräilyolosuhteita ja väyliä sekä pysäköintiä. Itä-Länsisiltaa kehitetään pääasiallisesti joukko- ja kevyen liikenteen sillaksi. Laatukäytävä-hankkeet. Asemakaavassa keskustan reuna-alueiden kadut muutetaan pihakaduiksi. Joukkoliikenteen kehittäminen Osa-yleiskaavassa tähdätään joukkoliikenteen eheyttäminen ja täydentäminen. Julkisen- ja palveluliikenteen Kaluston minimitasovaatimusta ja ympäristökriteerit otetaan kilpailuttaminen osaksi kilpailutuksen pisteytystä. Cleantech-periaate Valtionhallinnon organisaatioiden työsuhdeajoneuvot, yhteiskäytössä olevat virka-autot ja vuokra-autot saavat tuottaa hiilidioksidipäästöjä max. 100 g/km tai uusien käyttövoimaratkaisuiden osuuden oltava vähintään 30 %. Kaupungin työntekijöiden liikkuminen Työsuhdematkalippu, etätyön mahdollisuudet (säännöt, ohjeet ja periaatteet). Taloudellisen ajamisen koulutus. Sähköisiä kokouksia lisätään hyödyntämällä pikaviestipalvelua ja videoneuvottelua. Kaupungin logistiikka Kuljetusten vähentäminen, ilmastonäkökulman huomioiminen, biopolttoaineet ja vähän kuluttavat ajoneuvot. Leasing-autot Nopeutetaan ajokannan uusimista selvittämällä mahdollisuutta leasing-ajoneuvoihin. Liikennejärjestelmäsuunnitelma Lähiraideliikenteen ym. joukkoliikennemuotojen edellytysten selvittäminen. Julkisen sektorin osalta pyritään liikenteessä vuoteen 2015 mennessä 10 % energiansäästöön vuosien 2012 ja 2015 välillä Cleantech-periaatteen mukaisesti. Vähennykset on mahdollisuus saavuttaa hyödyntämällä älykkäitä logistiikkaratkaisuja, työsuhdematkalippuja sekä etä- ja videoneuvottelutekniikkaa. Ajoneuvoja ja kuljetuspalveluja hankittaessa ja ajoneuvoja vuokrattaessa edistetään kuljetusten tehostamista ja vähäpäästöisyyttä esimerkiksi edellyttämällä kuljetuspalvelun tarjoajalta kuulumista liikenteen energiatehokkuussopimukseen ja ottamalla käyttöön uusia käyttövoimaratkaisuja. Vuonna 2015 valtionhallinnon organisaatioiden hankkimat tavanomaiseen käyttöön tulevat työsuhdeajoneuvot, yhteiskäytössä olevat virkaautot ja vuokra-autot saavat tuottaa hiilidioksidipäästöjä keskimäärin korkeintaan 100 g/km tai uusien käyttövoimaratkaisuiden (esim. sähkö, etanoli, kaasu tai hybridiratkaisu) osuuden on oltava vähintään 30 %. Ajoneuvojen käytön energian kulutuksen seurannan ja optimoinnin tehostamiseksi sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi on otettava käyttöön uusia ajoneuvotietopalveluita. Lisäksi kaikille valtionhallinnon ajoneuvojen käyttäjille on annettava taloudellisen ja ennakoivan ajotavan koulutusta. Yksityisautoilun määrän vähentämisessä merkittävässä roolissa on joukkoliikenne ja kevyt liikenne. Joukko ja kevyenliikenteen olosuhteita tullaan parantamaan ja houkuttelevuutta lisäämään samalla, kun olemassa olevien hankkeiden (liikenneturvallisuussuunnitelma, keskustan osayleiskaava, laatukäytävähankkeet) toteutuminen varmistetaan. Liikkumisväylien ja pyöräilyolosuhteiden parantamiselle on varmistettava riittävä

24 rahoitus. Kevyenliikenteen mahdollisuuksia voidaan lisätä suuntaamalla tietyt väylät ainoastaan kevyelle liikenteelle. Esimerkiksi Keskustan reuna-alueiden katuja muutetaan pihakaduiksi kaavoituksella ja siltojen korjauksen myötä Itä-Länsisilta voidaan muuttaa pelkästään kevyen liikenteen käyttöön. Liikennepäästöjä vähennetään liikennesuunnittelun ja kaavoituksen avulla tiivistämällä kaupunkirakennetta. Kaupunkirakenteen tiivistämiseen pyrkii erityisesti Symmetrinen kaupunki -hanke. Kaupunki pystyy osaltaan vaikuttamaan päästövähennyksiin siirtymällä vähäpäästöisiin malleihin uusia ajoneuvoja hankittaessa ja velvoittamalla ne kaupungin työntekijät, jotka käyttävät työssään autoa, osallistumaan taloudellisen ajotavan koulutukseen. Henkilöstöyksikkö sisällyttää ekoajotapakoulutuksen kaupungin henkilöstön koulutuksiin vuoteen 2015 mennessä. Selvitetään myös mahdollisuudet leasing-ajoneuvojen ottamiseksi käyttöön ajoneuvokannan uusiutumisen nopeuttamiseksi. Lisäksi tavoitteena on rakentaa sähköautoille latauspisteverkosto, joka mahdollistaa ja kannustaa myös kansalaisia vähäpäästöisten autojen hankintaan. Kuntien tekemiä kuljetuksia ja autolla liikkumistarvetta vähennetään esimerkiksi logistiikkaratkaisuilla ja huomioimalla ilmastonäkökulma kuljetusratkaisuja tehtäessä. Seuraavassa julkisen liikenteen kilpailutuksessa on tarkoitus kiristää kaluston minimitasovaatimusta vähintään kolmeen sen hetken ylimpään euronormiluokkaan ja ympäristökriteerit otetaan osaksi kilpailutuksen pisteytystä. Samoin palveluliikenteen tulevissa kilpailutuksissa edellytetään kuljetuskalustolta vähintään euronormi IV luokkaa. Koska Pohjois-Karjalan maakunnassa ja myös Joensuun kaupungissa on paljon harvaan asuttua alueita, ovat mahdollisuudet yksityisautoilujen vähentämiseen rajoittuneet, selvitetään kuntien työntekijöiden etätyönteon mahdollisuuksia ja luodaan säännöstö ja ohjeet etätyötä varten. Hankkeiden kautta pystytään myös kannustamaan alueen yrityksiä käyttämään etätyömahdollisuuksia hyväkseen. Kuntien energiatehokkuussopimus Joensuun kaupunki solmi keväällä 2009 työ- ja elinkeinoministeriön kanssa energiatehokkuussopimuksen (KETS) aikavälille Sopimuksen pääasiallisena pyrkimyksenä on energiatehokkuuden parantaminen. KETS-sopimus toteuttaa EU:n energiapalveludirektiiviä ja kattaa kaupungin kokonaan omistamien yhtiöiden ja asuntojen energiankäytön, elleivät ne ole mukana omien alojensa energiatehokkuussopimuksissa. kuntien energiatehokkuussopimuksen tavoitteisiin pyritään: - Tekemään suunnitelmallisesti kiinteistöissään energiakatselmuksia siten, että rakennustilavuudella mitattuna 80 % rakennuskannasta on katselmoitu sopimuksen mukaisesti ja selvittämään muun energiankäytön säästömahdollisuudet. - Uusiutuvan energian kartoituksella - Kulutusseurannan tehostamisella - Kouluttamaan henkilöstöä sopimuksen toimeenpanosta sekä viestimään energiansäästöstä ja uusiutuvien käytöstä myös ulospäin. - Takaamalla henkilöstön taloteknisen osaamisen. - Ottamaan huomioon energiatehokkuuden hankinnoissaan ja suunnittelun ohjauksessa. Sopimuskaudella tavoitellaan yhdeksän prosentin energiansäästöä vuoden 2005 tasosta vuoteen 2016 mennessä. Joensuun osalta sopimuksessa on mukana lähes kaikki kaupunkikonsernin omistamat kiinteistöt, pinta-alaltaan yhteensä m³. Näiden kiinteistöjen energian kokonaiskulutus on noin 205 GWh:ia,

25 mikä on rahalliselta arvoltaan noin euroa, joten energiatehokkuussopimuksen tavoite tarkoittaa noin 14,7 GWh:n energiamäärän kokonaissäästöä, arvoltaan euroa. Rakennusten energiatehokkuus Joensuun kaupunki päätti lokakuussa 2013 lisätä rakennemuutosohjelmaan energiansäästöohjelman tekemisen. Selvityksessä tutkitaan sekä kiinteistö- ja rakennustekniset että käyttäjien toiminnasta koituvat energiansäästön ja siten myös taloudellisen säästön mahdollisuuksia. Rakentamisen ympäristövaikutusten vähentämisessä keskitytään yleensä nimenomaan energiatehokkuuden parantamiseen. Rakennuksen elinkaarenaikaisen ympäristökuormituksen kannalta energiatehokkuudella onkin usein suurempi vaikutus kuin materiaalivalinnoilla, mutta tulevaisuudessa materiaalien merkitys ympäristökuormituksen kannalta kuitenkin kasvaa rakennusten energiatehokkuuden parantuessa. Ekotehokkaassa rakentamisessa huomioidaan energiatehokkuuden lisäksi aina myös materiaalinäkökulma sekä resurssitehokkuus. Resurssitehokkuus kattaa muun muassa materiaalien ja energian käytön tehostamisen, tuotteiden tai jätteiden kierrätyksen ja uudelleen käytön, sekä myös suunnitellumman ja tehokkaamman työskentelyn. Resurssitehokkuuden avulla pystytään luomaan enemmän vähemmällä. Kun tuotannossa vähennetään resurssien käyttöä, saadaan kustannus-säästöjä, parannetaan kilpailukykyä ja vähennetään haitallisia ympäristövaikutuksia. korjausrakentamisessa parannetaan vanhojen rakennusten energiatehokkuutta. Taulukko 6. Rakennusten energiatehokkuutta lisäävät toimenpiteet. Toimenpide Aikataulu Toteutus Energiatehokkuuden huomioon ottava suunnittelun ohjaus Kaupungin oma rakentaminen ottaa huomioon energiatehokkaat ratkaisut. Energiakatselmukset Laajentuneeseen kaupunkikonserniin tulleisiin rakennuksiin tehdään energiakatselmukset ja niiden edellyttämät toimenpiteet toteutetaan ESCO-palvelu Uusien investointien säästötakuu ja/tai rahoitusmenettelyn käyttöönotto Kulutusseuranta ja energiatehokkuutta kuvaavat tunnusluvut Kaupungin kulutusseurannassa olevien 200 kiinteistön energian ja veden käyttö seurataan kuukausittain ja kulutuspoikkeamat selvitetään ja tehdään tarvittavat korjaukset. Kannustimet Esimerkiksi kiinteistön käyttäjät (päiväkodit, koulut) säästäessään energiaa ja vettä saisivat palkkiona sen osuuden käyttöönsä, jonka säästävät verrattuna vertailuvuoteen. Koulutus ja tiedotus Energiansäästö liitetään henkilöstön ja toimihenkilöiden koulutukseen sekä varhaiskasvatukseen. Kaupungin kulutusseurannassa on 200 kiinteistöä, joiden energian ja veden käyttö seurataan kuukausittain. Kulutuspoikkeamat selvitetään ja tehdään tarvittavat korjaukset. Tavoitteena on saada 9 % energiansäästö vuoteen 2016 mennessä verrattuna vuoteen Kestävän energiakäytön toimintasuunnitelman mukainen tavoite on, että vuonna 2020 lämmön osalta säästöä on 12 % ja sähkön osalta 8 % vuoden 2012 tasosta. Tarkoituksena on, että kaupunki suorittaa energiakatselmukset laajentuneeseen kaupunkikonserniin tulleissa rakennuksissa ja tekee tarvittavat korjaustoimenpiteet. Energiakatselmukset toimivat sekä palveluettä asuinrakennuksissa energiansäästöpotentiaalin kartoituksen työkaluna. Katselmoitujen kohteiden kokemuksia voidaan hyödyntää myös muussa rakennuskannassa, mutta tämä vaatii ylläpitomenettelyjen kehittämistä, kiinteistöhuollon koulutusta ja uusia teknisiä ratkaisuja. Lisäksi kaupunki ottaa käyttöön uusien investointien säästötakuu- ja rahoitusmenettelyn ja selvittää mahdolliset ESCO-palvelun käyttöä rajoittavat esteet ja pyrkii poistamaan ne. ESCO-sopimuksissa ulkopuolinen asiantuntija parantaa kaupungin kiinteistöjen tai muiden toimintojen energiatehokkuutta sitoutuen samalla saavuttamaan asetetut tehostamistavoitteet. ESCO-palvelun kustannukset katetaan pienentyneestä energiankulutuksesta syntyneillä säästöillä.

26 Energiansäästöön ja energian tehokkaaseen käyttöön liittyvät asiat liitetään henkilöstön ja luottamushenkilöiden koulutuksiin, sekä kasvatus- ja opetustoimintaan. Aktiivisella tiedonvälityksellä ja opastuksella parhaista käytännöistä pyritään motivoimaan käyttäjiä energiansäästöön. Kaupunki asettaa näkyville rakennuksen energiatehokkuutta osoittavan todistuksen niissä rakennuksissa, joihin sellainen on laadittu ja joissa todistuksen esillepano on esimerkillisen toiminnan osoittamisen kannalta tarkoituksenmukaista. Näiden lisäksi Joensuu raportoi vuosittain huhtikuun loppuun mennessä edellisen vuoden energiankäytöstä, sopimuksen mukaisista toimenpiteistä sekä asetettujen tavoitteiden toteutumisesta Motiva Oy:lle sen ohjeiden mukaan. Cleantech tavoitteen mukaan uudisrakentamisessa julkiseen käyttöön tulee tavoitteena olla lähes nollaenergiatalo vuoden 2017 jälkeen. Uudisrakennuksissa ja uudistavassa peruskorjaamisessa varaudutaan sähköautojen latauspisteiden järjestämiseen sekä rakennuskohtaiseen energiamittaukseen. Suunnittelun lähtökohtana tulee olla tilojen terveellisyys, turvallisuus, muuntojoustavuus sekä tilatehokkuus. Uudisrakentamisessa materiaalit on otettava huomioon osana rakennuksen elinkaarista hiili- tai ympäristöjalanjälkeä. Lämmityksessä ja jäähdytyksessä tulee mahdollisuuksien mukaan hyödyntää olemassa olevia kaukolämpö ja -kylmäverkostoja sekä myös uusiutuvia energiamuotoja. Rakentamisen laatuun on kiinnitettävä enemmän huomiota suunnittelussa sekä rakennustyön johtamisessa ja valvonnassa, jotta asetetut terveellisyys-, turvallisuus-, energia- ja ympäristötavoitteet saavutetaan. Rakentamisen ja rakennusten hankinnoissa vähintään 10 % rakennuksen maanpäällisen rakentamisen kokonaismenojen arvosta on cleantech - ratkaisuja kuten esimerkiksi ympäristömyötäisiä materiaalivalintoja sekä materiaali- ja energiatehokkuutta edistäviä ratkaisuja. Kiinteistönhuollon ja huoltopalvelujen hankinnassa kiinnitetään huomiota palveluntarjoajan energiatehokkuusosaamiseen ja huolehditaan taloteknisten järjestelmien oikeasta toiminnasta. Energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä on alettu toteuttaa vuodesta 2010 alkaen, vastaavina tahoina toimivat Joensuun Seudun hankintatoimi, Tilakeskus ja Tekninen virasto, Liiketoimintayksikkö ja Henkilöstöyksikkö. Rakennusten käyttö ja ylläpito Rakennusten käyttöön liittyvät energiansäästöt liittyvät erityisesti lämmitysjärjestelmän valintaan ja rakennuksen korjaukseen. Rakennusten käyttäjien toimilla on ratkaiseva merkitys energiatehokkuuden saavuttamiseksi. Rakennuslupien ja tontin oston yhteydessä kaupunki toimittaa tietoa uusiutuvista energiavaihtoehdoista, passiivisen energian hyödyntämismahdollisuuksista, matalaenergiarakentamisesta, energiatodistuksista sekä mahdollisuudesta liittyä alue- tai kaukolämpöverkkoon. Vanhojen rakennusten kohdalla tarkoituksena on, että erillislämmityksessä luovutaan asteittain öljylämmityksestä ja siirrytään sopiviin bioenergiamuotoihin. Myös kaukolämmön tuotannossa lisätään uusiutuvan energiankäyttöön ja päästövähennyksiä saadaan aikaan kannustamalla talouksia, joilla mahdollisuus on, siirtymään kaukolämpöverkkoon. Lisäksi uudistavassa peruskorjaamisessa tavoitteena on vähentää energiankulutusta 15 % prosentilla (korjausrakentamista koskeva asetus 4/2013). Tällöin korjaushankkeissa kiinnitetään erityistä huomioita jätteen synnyn ehkäisyyn ja purkujätteen kierrätykseen.

27 Kunnallinen valaistus Katu- ja muussa ulkovalaistuksessa elohopeahöyrylamput vaihdetaan vähitellen energiatehokkaammiksi led-valoiksi vuoteen 2018 mennessä. oletuksena, että näiden avulla saadaan aikaan 60 % energiansäästö. Lisäksi kaupunki säästää ohjaamalla osatehoille ja sammuttamalla katuvaloja. Esimerkiksi valojen laajempaa sammutusta yöaikaan selvitetään. Paikallinen energiantuotanto Tavoitteena on että kaupungin omistamien ja käyttämien kiinteistöjen energiakulutuksesta vuonna 2020 vähintään 80 % perustuu uusiutuviin energialähteisiin. Tavoitteeseen pyritään edistämällä uusiutuvien energialähteiden ja vihreän sähkön käyttöönottoa. Vuonna 2012 noin 70 % kaukolämmöstä tuotettiin uusiutuvilla puupolttoaineilla. Tavoitteena oleva 80 % uusiutuvien polttoaineiden osuus vähentää kaukolämmön päästöjä noin 40 % vuoden 2012 tasosta, ja vähentää kaupungin kokonaispäästöjä noin 9 %. Joensuussa kaukolämpö tuotetaan lämmön ja sähköenergian yhteistuotantona. Vuonna 2012 kaukolämmöstä 64 % tuotettiin biopolttoaineilla sähkön tuotannon yhteydessä, 29 % tuotettiin turpeella sähkön tuotannon yhteydessä ja 7 % tuotettiin polttoöljyllä ilman sähkön tuotantoa. Taulukko 7. Paikallisen energiantuotannon kehittäminen. Toimenpide Aikataulu Toteutus Erillislämmitys Kuntien ja kaupunkien öljylämmityskattiloista luovutaan kattiloiden uusimisvaiheen yhteydessä tai muutetaan hakkeen käytölle sopivaksi. Energiantuottajiin vaikutus Pyritään vaikuttamaan energiatuottajiin uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvattamiseksi ja erityisesti öljyllä toimivien lämpökeskusten korvaamiseksi Vihreä sähkö Huomioidaan sähkön alkuperä. Sähkön alkuperästä on seurantaa varten esitettävä kolmannen osapuolen todistus. Uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa energiantuotantoa Selvitetään kohteita, joissa uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen on mahdollista. kaavoitus- ja rakennusmääräyksien tarkistus ja linjataan lupakäytäntöjä. Uusiutuvan energian hankkeet Kaupunki osallistuu uusiutuvan energian tuottamista ja käyttöä lisääviin hankkeisiin. Aurinko- ja geokartat Selvitetään aurinko- ja geoenergiakarttojen Joensuuhun laatimisen mahdollisuus Neuvonta Edistetään aurinko-, tuuli- ja puuenergian ja lämpöpumppujen sekä uusiutuvan energian hybridiratkaisujen hyödyntämistä alueellaan. Toimenpiteillä pyritään vaikuttamaan energiatuottajiin uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvattamiseksi ja erityisesti öljyllä toimivien lämpökeskusten korvaamiseksi esimerkiksi puuhaketta ja pellettejä käyttävillä laitteistoilla. Kaikista kaupungin kiinteistöjen öljylämmityskattiloista luovutaan kattiloiden uusimisvaiheen yhteydessä sekä huomioidaan uusiutuvat energialähteet hankesuunnitelmia tehtäessä. Lisäksi selvitetään kohteita, joissa uusiutuvien energialähteiden, kuten tuulivoiman, aurinkoenergian ja maalämmön hyödyntäminen on mahdollista. Esimerkkinä tästä on Joensuun kaupungin liikelaitoksen Joensuun Veden lämmöntuotannon uusiminen. Keväällä 2014 Kuhasalon jäteveden puhdistamolle valmistui lämpöpumppulaitos, joka korvaa noin litraa kevyttä polttoöljyä vuodessa. Vastuutahoina toimivat Liiketoimintayksikkö ja Tekninen virasto, Kaavoitusyksikkö, Liiketoimintayksikkö ja Tilakeskus.

28 Joensuun seudun kaukolämmön tuotanto tapahtuu pääosin Fortum Power and Heat Oy Joensuun voimalaitoksella. Vuonna 2014 Joensuun voimalaitoksella otetaan käyttöön pyrolyysilaitos, jossa tuotettavalla pyrolyysiöljyllä voidaan korvata osa polttoöljystä. Tavoite on, että samalla mahdollistuu energiaturpeen käytön vähentäminen, joka on eräs kustannustehokkaimmista tavoista vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Joensuun kaupunki siirtyi käyttämään vihreää sähköä omissa toiminnoissaan vuonna Palvelut ja hankinnat Joensuun kaupungin tavoitteena on edistää palveluiden ja hankintojen kautta vaikuttamaan päästövähennyksiin. Vaatimuksia aiotaan esittää hankintojen energia- ja resurssitehokkuudelle, ruuankulutukselle kuin sähköiselle asioinnillekin. Merkittävimpiä toimia hankinnoissa oli siirtyminen vihreä sähkön käyttöön vuonna Tavoitteena on, että vuonna 2015 vähintään 60 % kaupunkikonsernin kuluttamasta sähköstä tuotetaan uusiutuvilla energianlähteillä. Toimenpiteestä arvioidaan koituvan noin euron lisäkustannukset. Vuoden 2020 tavoite on, että 80 % sähköstä on peräisin uusiutuvista energianlähteistä. Taulukko 8. Toimenpiteet palvelujen ja hankintojen tehostamiseen Toimenpide Aikataulu Toteutus Energiaa käyttävät laitteet Laitteiden hankinnoissa käytetään teknisinä eritelminä tai kokonaistaloudellisuuden vertailuperusteina energia- ja ympäristömerkkien vaatimustasoa vastaavia kriteereitä. Julkisten hankintojen energiatehokkuusohjeet Sisällytetään osaksi kaupungin hankintaohjeita ja energiatehokkuus otetaan yhdeksi kriteeriksi kaikissa laite-, järjestelmä- ja palveluhankinnoissa. Koulutus ja tiedotus Energiansäästöön ja energian tehokkaaseen käyttöön liittyvät asiat liitetään henkilöstön ja luottamushenkilöiden koulutuksiin sekä kasvatus- ja opetustoimintaan. Vihreä sähkö Vaatimukset kunnan alueen ja kaupunkikonsernin käyttämän uusiutuvan sähkön osuudelle. Paperinkulutuksen vähentäminen Henkilökohtaisista tulostimista luovutaan. Edellytetään sähköisten laskujen käyttöönottoa. Julkisissa palvelujen ekologiset hankinnat Ruokapalveluissa huomioidaan ilmastomyönteiset vaihtoehdot kuten kasvisruoka, lähiruoka ja kausituotteet Sähköinen asiointi Kaikki kaupungin lomakkeet voi täyttää sähköisesti. Luodaan sähköisen asiakaspalvelun järjestelmä. Kasvisruoka koulussa päivittäinen kasvisruokavaihtoehto. Julkisissa keittiöissä tarjotusta ruoasta 10 prosenttia on luomua vuoteen 2015 mennessä ja 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Järjestelmällisesti ruokahävikin vähentämiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen. Sähköisen asioinnin mahdollisuuksia lisätään, niin että kaikki kaupungin lomakkeet voi täyttää sähköisesti sekä luodaan sähköisen asiakaspalvelun järjestelmä, joka sisältää asiakaspalautteen keruun, tallentamisen, välittämisen ja analysoinnin työkalut. Joensuu aikoo myös edellyttää sähköisten laskujen käyttöönottoa yhteistyötahoilta ja kampanjoidaan asiakkaille sähköisten laskujen valitsemiseksi. Lisäksi sähköisen arkistoinnin edistämiseksi on käynnissä maakunnallinen SARKE-projekti, johon myös Joensuun kaupunki on osallistunut. Kaupungin paperinkulutusta pyritään vähentämään 15 % vuoteen 2015 mennessä ohjeistamalla

29 henkilöstöä tulostamisessa ja kopioinnissa, sekä luopumalla henkilökohtaisista tulostimista. Joensuu aikoo käyttää energiaa käyttävien laitteiden hankinnoissa teknisiä eritelmiä tai kokonaistaloudellisuuden vertailuperusteita energia- ja ympäristömerkkien vaatimustasoa vastaavina kriteereinä. Kaupungin ruokapalveluissa huomioidaan ilmastomyönteiset vaihtoehdot kuten kasvisruoka, lähiruoka ja kausituotteet. Tällä hetkellä ravintopalveluiden seitsemän viikon ruokalistalla on kerran viikossa lihaton pääruoka, kuten pinaattilettuja, ohrapuuroa, kasvispyöryköitä sekä muutamia päiviä, jolloin liharuoan sijaan voi valita myös kasvisvaihtoehdon. Kouluissa oppilas voi myös ilmoittua kasvisruokailijaksi, mutta sen syömiseen tulee sitoutua lukukaudeksi kerrallaan. Ravintopalvelun ruokaloissa tarjotaan tällä hetkellä kahta luomutuotetta: luomukaurahiutaleita ja luomuleipää. Lähitoimittajia käytetään pääosin aina kun se on mahdollista, muun muassa perunoiden, juuresten, marjojen sekä leipien hankinnassa. Tietotekniikkaympäristön energiatehokkuuden parantamiseksi jatketaan ja kehitetään henkilökunnan koulutusta ja energiatehokkuus huomioidaan laitteiden asetuksissa ja käytössä. Seudullinen hankintatoimi edellyttää kilpailutuksissaan energia- ja ympäristömerkkien vaatimustasoa vastaavia kriteereitä aina kun se on mahdollista. Toimenpiteistä vastuussa ovat kaupungin Liiketoimintayksikkö, Joensuun seudun hankintatoimi, P-K:n tietotekniikkakeskus Oy, sekä Talous- ja strategiayksikkö. Jätehuolto Jätehuollon päästövähennystavoitteet eivät kuulu Joensuun kestävän energian toimintasuunnitelman laskennalliseen tavoitteeseen. Toisaalta jätesektorin osuus on kokonaispäästöistä varsin vähäinen, noin 5-6 %. Joensuun kaupungilla jätehuoltokohteita on noin 180. Alueellisen jätelautakunnan jätehuoltomääräyksien mukaan biojäte lajitellaan erilleen sekajätteestä kerros- ja rivitaloissa sekä muissa kuin asuinrakennuksissa. Jätteiden päästövähennystoimenpiteet suunnitellaan jätelain suositusten mukaisesti viisiportaiseksi, jonka ensisijainen tavoite on jätemäärän synnyn ehkäisy. Joensuun kaupunki pyrkiikin materiaalitehokkuuteen, jolla on kaksisuuntainen yhteys ilmastonmuutokseen; luonnonvarojen käyttö ja tuotantoprosessit aikaansaavat ilmastonmuutosta, mikä taas vaikuttaa luonnonvarojen määrään, laatuun ja jakautumiseen. Joensuu tulee edistämään materiaalitehokkuutta tarjoamalla neuvontaa ja tietoa asukkaille ja alueen yritykselle sekä määräämällä ympäristöluvissa tiukempia jätelupaehtoja. Päästövähennyksiin pyritään myös parantamalla kierrätysmahdollisuuksia. Tarkoituksena on selvittää miten hyvin jätehuoltomääräysten lajitteluvelvoitteita noudatetaan kaupungin kiinteistöissä. Biojätteen erilliskeräystä tullaan tehostamaan etenkin kaupungin kiinteistöissä ja samalla koulutetaan toimipisteisiin ympäristövastaavat helpottamaan kierrätyksen toteutumista. Tavoitteena on, että kaupungin ruokaloissa biojätettä syntyy alle 10 g ruokailijaa kohti päivässä. Kaupungin toiminnasta syntyvää jätemäärää pyritään vähentämään, huomiota kiinnitetään erityisesti rakennusjätteen syntymiseen ja lajitteluun. Puhaksella on suunnitteilla rakennusjätteiden lajitteluhalli vuodelle 2014, jonka jälkeen Puhas Oy:llä on mahdollisuus lajitella ja käsitellä rakennusjätteitä nykyistä tehokkaammin. Energiajätteen keräystä on tehostettu ja varauduttu jätteiden energiahyötykäytön lisäämiseen. Kuhasalon jätevedenpuhdistamon jäteveden lämmön talteenotto aloitetaan (lämpöpumppulaitos) vuoteen 2015 mennessä. Toimenpiteistä vastaavat Ympäristönsuojeluyksikkö, kiinteistöpalvelukeskus ja Joensuun Seudun Jätehuolto Oy.

30 Yritykset ja yhteisöjen vapaaehtoinen sitouttaminen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi Joensuun kaupungin tavoitteena kannustaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä ympäristöjärjestelmän käyttöönottoon ja kehittämään omaa ympäristöosaamistaan sekä kannustavat yrittäjiä perustamaan ympäristöystävällisiä yrityksiä alueelle ja energiantuottajia bioenergian kehittämiseen ja käytön lisäämiseen alueen tuotantolaitoksissa. Joensuun Kaupungin hankeen Ilmastotorilta eväitä vähähiilisyyteen tarkoituksena on kannustaa ja sitouttaa alueen yrityksiä ja yhteisötahoja tekemään omat ilmasto-ohjelmat ja toimialakohtaiset päästövähennystavoitteet. Yrityksille ja yhteisöille tehdään aloitteita yhteistyön aloittamiseksi ilmastostrategian tavoitteiden saavuttamiseksi ja omien sitoumusten tekemiseksi ilmastoasioissa. Selvitetään miten maankäytön suunnittelulla ja tonttipolitiikalla voidaan vaikuttaa ympäristöklusterin yritysten sijoittumiseen Joensuuhun. Toimenpiteiden vastuutahoina toimivat Tekninen virasto ja ympäristönsuojeluyksikkö. Suuremmista yrityksistä ilmastotyötä ovat tehneet ainakin Abloy Oy, John Deere Forestry Oy, Pohjois- Karjalan sähkö Oy, Fortum Power and Heat Oy ja Valio Oy. Hankkeessa huomioidaan myös yhteisötoimijoiden ja yhteisöjen merkitys. Tarkoituksena on aktivoida alueen yritysten lisäksi eri yhteisötoimijoita ryhtymään toimenpiteisiin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja luoda toimialakohtaisia ilmasto-ohjelmia. Hankkeen tavoitteena on luoda ilmasto-ohjelmien runkoasiakirja, jonka myötä ilmasto-ohjelmasta tulee helpompi eri yhteisöjen ja yritysten käyttöön. Neuvottelut eri yhteisöjen kanssa alkavat hankkeen alettua Valittujen yritysten ja yhteisötoimijoiden kanssa tehdään sitoumus, jossa yritys sitoutuu omaan ilmasto-ohjelmaan ja Joensuun kaupungin asettamiin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Yritysten toimialat ilmasto-ohjelmien laatimiseen valitaan maakuntaohjelman painopisteiden (hyvinvointituotanto, metsä- ja energiatuotanto, teknologiateollisuus, ruuan tuotanto, kivi- ja kaivannaistuotanto, matkailu ja luovat alat) mukaisesti ja toimialan ilmastovaikutusten merkittävyyttä painottaen. Yrityksestä ja sen lähtötilanteen päästöistä riippuen voidaan suunnitelmassa hyödyntää myös materiaalitehokkuutta ja kierrätyksen tehostamista. Tarkoituksena on, että yritysten ilmasto-ohjelmat voivat olla osa yrityksen omaa laatu-, turvallisuus- ja ympäristöjärjestelmää. Toimialakohtaisten ilmasto-ohjelmien valmistelu on jo alkanut. Joensuun kaupungin liikuntatoimi allekirjoitti yhteystyösopimuksen Jyväskylän Yliopiston kanssa Kohti ekologisesti kestävää liikuntakulttuuria - Toimintatutkimus kuntien liikuntatoimien ja liikuntajärjestöjen sopeutumisesta ympäristöpolitiikan vaatimuksiin ja ilmastonmuutokseen -hankkeeseen. Hankkeen tarkoituksena on laatia Joensuun kunnan liikuntatoimelle oma ilmasto-ohjelma ja sitä kautta toimia esimerkkinä muille toimijoille. Toimenpiteitä aletaan valmistella

31 Kuntalaisten ilmastotietoisuuden edistäminen Samaisen Ilmastotorilta eväitä vähähiilisyyteen hankkeen tarkoituksena on myös perustaa luonto- ja ympäristötietokeskus, jonka avulla kaupunki tiedottaa keinoista ja tavoista, joilla kaupungin työntekijät ja asukkaat voivat vähentää omia kasvihuonekaasupäästöjään. Joensuun kaupungilla on jo aikaisemmin ollut tätä varten laadittu strategia ja ilmastonmuutoksesta kertovat internet-sivut. Keskuksen myötä kansalaisten osallistamiseen panostetaan entistä enemmän. Asukkaiden ja alueen teollisuuden sähkön- ja muun energian kulutusta pienennetään neuvonnalla. Hankkeen avulla keskitytään nimenomaan jakamaan tietoa ilmastoasioista ja avustamaan kuntalaisia tietojen hankkimisessa kasvihuonekaasupäästöjen vähentävien ratkaisujen tekemisessä. Sen tavoite on pysyvästi lisäämään kuntalaisten tietoisuutta ilmastomuutoksesta, saada aikaan käyttäytymismallien muutoksia ja siten päästövähennyksiä. Työpaketin keskeinen tavoite on, että keskus tukee ympäristökasvatukseen ja - valistukseen liittyvää toimintaa. Tiedon voidaan välittää erilaisten työpajojen, elokuvatapahtumien, koulujen ympäristöaiheisten teematapahtumien ja sekä paikallisten luontokohteiden tiedonjaon kautta. Tarkoituksena on koota tietopaketteja eri aihealueilta kuten energiansäästöstä, liikenteestä, paremmista käytännöistä ja ruuantuotannosta. Neuvonta ulotetaan koskemaan myös jätteen synnyn ehkäisyä ja materiaalitehokkuutta. Tietopaketteihin liittyen järjestetään teematilaisuuksia ja niissä pyritään todellisten esimerkkien kautta tuomaan esille sekä toimintatapoja, kustannuksia ja hyötyjä. Teematilaisuuksien aiheiksi on kaavailtu viisas liikkuminen, uusiutuvat energianlähteet, kuluttajan vaihtoehdot ja luontovirkistyskohteena. Neuvonta ulotetaan myös kansalaisiin eri tilanteissa. Kaupunkilaisia opastetaan käyttämään tarjolla olevia energianeuvontapalveluita ja tietoa jaetaan suoraan myös suoraan eri hankkeiden, esimerkiksi rakennushankkeiden yhteydessä. Niiden yhteydessä voidaan esimerkiksi kartoittaa millaisia rahallisia säästöjä ja missä ajassa saadaan tekemällä kasvihuonekaasupäästöjä vähentäviä investointeja. Toiminnan vastuutahoina ovat Teknisen viraston ympäristönsuojelu- ja rakennusvalvontayksiköt. Ympäristö- ja ilmasto-opetusta lisätään alueen päiväkodeissa ja kouluissa ja tuotetaan lisämateriaalia koulujen ja päiväkotien käyttöön tarpeen mukaan. Perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen laaditaan ympäristökasvatussuunnitelmat, jonka avulla ilmastoasiat integroidaan osaksi päivittäistä kasvatustyötä. Lapsille voidaan järjestää esimerkiksi kierrätyskoulua. Hankkeen avulla suunnitellaan myös vihreä lippu-koulumallin ja ympäristökasvatussuunnitelmien toteuttamista.

32 Toimintasuunnitelman toteutus ja kehitys Toiminnan organisoinnin päälinjat Tavoitteeseen pääsy edellyttää kaikkien kaupungin hallinnon osien osallistumista ja yhteistoimintaa, sekä kaupungin asukkaiden saamista mukaan pyrkimään omalta osaltaan toimimaan päästöjä vähentävästi. Organisointi pyritään pitämään yksinkertaisena. Päävastuu toteutuksesta on Joensuun kaupungin ympäristösuojelutoimella, joka koordinoi ja seuraa tavoitteiden toteutumista sekä vastaa raportoinnista. Toimintasuunnitelman aiheuttama lisätyö voidaan nähdä vähäisenä, sillä kaupunki seuraa ja raportoi kasvihuonekaasupäästöistä ja energiankulutuksesta myös oman ilmasto-ohjelman puitteissa. Päästövähennyksiin pyrkivistä hankkeista ja toimenpiteistä ovat vastuussa ne kaupungin osastot, joiden toimialueeseen kyseinen tehtävä kuuluu. Enimmältä osin vastaavana tahona on kaupungin tekninen virasto, keskushallinnon kaupunkisuunnitteluyksikkö ja eräät kiinteistöhallinnon yksiköt. Kaupungin ulkopuolisten sidosryhmien, kuten toimijaryhmien ja yritysten sekä kaupunkilaisten aktivoimiseksi rahoitetaan hanke Ilmastotorilta eväitä vähähiilisyyteen, jonka tarkoituksena on luoda Joensuuhun ilmastoasioihin keskittyvä toimintakeskus, joka tiedottaa ja tuottaa tietoa keinoista, menetelmistä sekä mahdollisuuksista siirtyä kohti vähähiilisempää yhteiskuntaa ja vihreää taloutta kaikilla sektoreilla. Keskus toimii alueen ilmastoasioiden edunvalvojana/asianajajana, aloitteentekijänä ja asiantuntijana sekä tukee alueen yritysten ja kuntien tekemää ilmastotyötä ja osaltaan lisää eri tahojen välistä ilmastoyhteistyötä. Hankkeessa työskentelee kokopäivätoimisesti kaksi henkilöä, joiden tehtävät muodostuisivat energiatehokkuussopimuksen toimenpiteiden eteenpäinviemisestä ja raportoinnista, ilmasto-ohjelman toteuttamisen eteenpäinviemisestä ja toteutumisen seurannan valvonnasta, hiilineutraaliin Joensuuhun ja resurssitehokkuuteen liittyvistä toimenpiteistä sekä ympäristökysymyksiin liittyvistä muista yksittäisten tapahtumien järjestämisestä. kustannukset ja rahoituksen suunnittelu Kestävän energian toimintasuunnitelma vaatii ainakin suurpiirteisen kustannusarvion päästövähennystoimista, sekä rahoitussuunnitelman näiden toimien toteuttamiseen. Osana Joensuun päätöksentekoa toimenpiteille suunnitellaan relevantti budjetti toteuttamista varten lyhyelle, keskipitkälle ja pitkälle aikavälille vuoteen 2020 saakka. Kuluihin sisältyy: - oman henkilöstön käyttämä aika - toimintojen suunnittelu - taloudellinen suunnittelu - toimijat, jotka järjestävät tapahtumat ja työpajat sidosryhmille ja asukkaille Alla olevassa taulukossa on esitetty hankkeet ja toimet, mitkä osa-alueet ne kattavat toimintasuunnitelmasta ja minkälaiset ovat niiden kustannusarviot.

33 Taulukko 9. Toimintasuunnitelman arvioitu budjetti. Toimenpide SEAP-tavoite Kustannukset Säästöt kunnalliset energiahankkeet ja energiatehokkuuden parantamistoimet Ilmastotori-hanke Yksityisen sektorin sitouttaminen, kuntalaisten ilmastotietoisuuden lisääminen ja tiedottaminen Energiatehokkuussopimus ,7 GWh:n energiansäästö Kustannukset vaihtelevat euron säästö Vihreä sähkö Uusiutuvan energian määrän lisääminen. Hinta vaihtelee samalla myös säästöt Geo- ja aurinkokartat uusiutuvan energian lisääminen Katuvalaistuksen uusiminen Siirrytään Led valistukseen % vuoden 2012 kulutuksesta ESCO-palvelu Energiakatselmoinnit /a/6 vuotta Muut toimenpiteet Rakennusten kunnossapito Kaavoitus ja maankäytön suunnitteluun liittyvät parantamistoimet Symmetrinen kaupunki-hanke Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja tiivistäminen investointeja yhteensä Kevyen liikenteen kehittäminen Yksityisautoilun vähentäminen Investoinnit n /a Kolmannen osapuolen rahoitus ja muu EU-rahoitus Kolmannen osapuolen rahoitus YHTEENSÄ Budjetti on suuntaa-antava ja saattaa muuttua toimintasuunnitelman edetessä. Budjettiesityksessä ei esimerkiksi oteta kantaa millä tavoin tarkasteluun tuodaan hankalasti hinnoiteltavia toimenpiteitä, mitä välillisiä kustannuksia tai hyötyjä voi syntyä, millaisia vaihtoehtokustannuksia jonkun toimenpiteen toteuttamatta jättäminen voi aiheuttaa, miten huomioidaan kustannusten ja päätösten hyötyjen tai haittojen sijoittuminen eri vaiheisiin. kuinka kustannustarkastelussa tuodaan esille kustannusten, vaikuttavuuden ja vaikutusten välinen epävarmuus ja otetaanko tarkastelussa huomioon ne toimenpiteet ja kustannukset, jotka tapahtuvat eri sektoreilla kaupungin toimenpiteistä ja kestävän energian toimintasuunnitelmasta riippumatta. Välillisinä kustannuksina voidaan ajatella esimerkiksi kaavoituksen laatimisesta aiheutuvat kustannukset. Toimintasuunnitelman seuranta ja mittaristo Kestävän energian toimintasuunnitelman seurannan tärkeimmät osa-alueet ovat:

34 - Kunnan rakennusten energiankulutuksen laskennallinen seuranta - Liikenteen volyymin ja päästöjen seuranta. - Sähkön kulutus ja vihreän sähkön osuus siitä. - Energiantuotannon päästöt - Joukkoliikenteen käyttäjien määrät - Yritysten kasvihuonekaasupäästötaseet mikäli yritykset ovat mukana seurannassa. Mikäli todetaan, että seuranta tulee ulottaa muihin indikaattoreihin tai joku seurannan osa-alue ei vastaa määritystä, on mahdollista uudelleenarvioida toimintasuunnitelmaa. Tämä voi tarkoittaa yksittäisen toimenpiteen uudelleenarviointia (uudet resurssit, tavoitteet ja suoritusmittarit), useamman toimenpiteen uudelleenarviointia (esimerkiksi uuden alueen huomioiminen kestävässä energiasuunnitelmassa), tai uusien toimenpiteiden käyttöönotto tietyllä alueella sen jälkeen, kun kasvihuonekaasupäästöjen määrä on arvioitu inventaariossa uudelleen tai valvontajärjestelmän uudelleenarviointi tai käyttöönotto (työkalut ja menetelmät, roolit ja vastuut, poliitikkojen ja virkamiesjohdon osallistaminen). Toimintasuunnitelmassa lähdetään siitä, että sen toteuttamista seurataan seuraavilla toimilla: - Ympäristötilinpäätökseen tarvittavia tietoja kerätään koko kaupunkikonsernissa työ- ja elinkeinoministeriön kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeiden mukaisesti. - Kerättäviä tietoja täydennetään soveltuvin osin niin että ilmastostrategian toteutumista voidaan seurata. - Päästöjen laskentaan käytetään Suomen ympäristökeskuksen Kasvener-työkalua, jolla päästöt lasketaan eri tarkasteluvuosille. - Kehitetään selkeät, kustannustehokkaat ja tarpeisiin nähden kattavat energiatase- ja päästöraportointikäytännöt, jotka tukevat myös toimintasuunnitelmaan liittyvää seurantaa. - Keväällä 2011 käyttöönotetun CO2-raporttipalvelun avulla seurataan kaupungin päästöjen kehitystä. CO2-raportin väliaikatiedoin ja vuosittaisin päästöraportein saadaan tietoa vähennystavoitteiden toteutumisesta sektoreittain. Seurannan toteuttamisesta vastaa Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö. Tilakeskus seuraa energiankulutusta, kaupunkirakenneyksikkö seuraa liikennemääriä ja joukkoliikenteen käyttäjämääriä. Säännöllistä päästömäärien kehityksen seurantaa tarvitaan toimintasuunnitelman vaikuttavuuden ja kattavuuden arviointiin. Seurannassa tarkkaillaan sekä kaupungin kokonaispäästöjä, sektorikohtaisia päästöjä että päästöjä asukasta kohden. Toimintasuunnitelman mukainen raportointi tapahtuu joka toinen vuosi ja joka neljäs vuosi. Joka toinen vuosi jätetään toimintaraportti, jossa kerrotaan täytäntöönpanon laadullisten ehtojen edistymisestä. Joka neljäs vuosi on tehtävä täysimittainen raportti. Se on enemmän määrällinen selvitys, joka sisältää päästöjen seuranta inventaarion (MEI) ja määrälliset tulokset toteutetuista toimista kuten energiansäästöstä, uusiutuvan energian tuotannosta sekä CO2-päästöjen vähentämisestä. Raportointi tapahtuu kaupunginjohtajien yleiskokouksen järjestelmässä. Jatkuvuus Joensuun kaupungin kestävän energian toimintasuunnitelman yksi perusperiaate on jatkuvan parantamisen periaate. Ilmastotavoitteet pyritään viemään sisälle koko kaupunkiorganisaatioon läpäisyperiaatteen mu-

35 kaisesti. Jatkuvuuden takaamiseksi Joensuu kaupunki on jakanut toimintasuunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä eri teemavuosille, jolloin kyseisenä vuonna panostetaan erityisesti kyseessä oleviin teemoihin Ilmastohaasteiden teemavuosi Joukkoliikenteen teemavuosi Ympäristötiedon levittämisen teemavuosi Energiantuotannon teemavuosi Materiaali- ja energiatehokkuuden teemavuosi Hiilinielujen teemavuosi Viisaan liikkumisen teemavuosi Ilmastotori-hanke jatkuu teemavuoteen 2017 saakka, johon mennessä suunnitelmat seuraavista vuosista on laadittu sen mukaan miten päästövähennystavoitteita on onnistuttu saavuttamaan. Tavoitteena on saada aikaan prosessi, jonka tulosten perusteella määritellään kuinka prosessi etenee. Joensuun omat tavoitteet yltävät vuoteen 2025 asti, joka edellyttää jatkuvuutta myös toimintasuunnitelman toteuttamisen jälkeen. Jatkuvuuden takaamiseksi toimintasuunnitelmaa tulee kehittää eteenpäin. Joensuussa tämä tapahtuu seuraavalla tavalla: - Otetaan uusia sektoreita mukaan toimintasuunnitelmaa (joiden päästövähennyksistä ei ole aiemmin huomioitu kuten teollisuus, maatalous ja pienemmät sektorit) - Asetetaan aiempaa parempia tavoitteita esimerkiksi kotitalouksille ja liikenteelle. - Innovatiiviset tavoitteet (tietty määrä vihreän talouden työpaikkoja) Joensuun ilmasto-ohjelman ja Pohjois-Karjalan maakunnan tavoitteet ovat tiukasti integroitu toimintasuunnitelman tavoitteisiin, joka mahdollistaa toimien edistymisen seurannan. Tästä syystä voidaan myös pyrkiä tehokkuuteen ja karsia päällekkäisiä toimia. Toimintasuunnitelmaa varten kehitetään myös raportointimenetelmä, joka mahdollistaa tehokkaan ja yksinkertaisen seurannan. Sidosryhmäyhteistyö Sidosryhmäyhteistyö on keskeinen osa kestävän energian toimintasuunnitelman toteuttamista. Kaupunki pystyy suoraan vaikuttamaan ainoastaan tiettyihin toimintoihin, joten vaikuttavien toimien aikaansaamiseksi tarvitaan niidenkin tahojen panosta joita kaupunginjohtajien yleiskokous ei suoraan velvoita. Sidosryhmäyhteistyöhön kartoitetaan kaikki ne tahot joiden etuihin asia vaikuttaa, joiden toiminta vaikuttaa toimintasuunnitelman toteutumiseen sekä ne tahot, joilla on tarvittavaa tietoja, asiantuntijuutta ja resursseja toimintasuunnitelman laatimiseen ja toteuttamiseen.

36 Muut kunnat ja kaupungit Kaupunginjohtajien ilmastoverkko Ilmastoyhteistyö Mikkeli ja Kuopio Yritykset energiantuotanto toimialakohtaiset ilmasto-ohjelmat resurssit Liikenne Rakennusala Yhteisötoimijat ja instituutiot Korkeakoulut Asiantuntijuus Resurssit Joensuun kaupunki - Ympäristötoimi - Liikuntatoimi - Rakennusvalvonta - Kaavoitus - Kunnalliset liikelaitokset Rahoitustahot Pankit Yksityinen rahoitus ESCO Kansalaiset kansalaisyhteiskunti en edustajat Järkevän energiakäytön mahdollisuudet ja edut Kansalaisjärjestöt Luontoliitto Luonnonystävät Kuva 21. Eri sidosryhmät. Sidosryhmäyhteistyötä toteutetaan mahdollisimman paljon olemassa olevien hankkeiden kautta hyödyntäen hyväksi havaittuja toimintatapoja. Keskeinen yhteistyömuoto Suomen kuntaliiton ilmastokampanja, joka konkretisoituu kuntaliiton ilmastotavoitteisiin sitoutumisena. Tämän lisäksi Joensuun kaupunki suunnittelee ilmastoyhteistyötä Itä-Suomen muiden isojen kaupunkien Kuopion ja Mikkelin kanssa Ilmastotori hankkeen yhteydessä. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelman toteutumisen seuranta tapahtuu virallisten yhteistyöryhmien kautta sekä osana viranomaisten ja toiminnanharjoittajien yhteistyötoimintaa.

SEAP JOENSUU. Kaupunginjohtajien yleiskokouksen kestävän energian toimintasuunnitelma. Joensuun kaupunginhallitus 2.3.2015 93

SEAP JOENSUU. Kaupunginjohtajien yleiskokouksen kestävän energian toimintasuunnitelma. Joensuun kaupunginhallitus 2.3.2015 93 SEAP JOENSUU Kaupunginjohtajien yleiskokouksen kestävän energian toimintasuunnitelma Joensuun kaupunginhallitus 2.3.2015 93 Tiivistelmä Joensuun kaupunginjohtaja allekirjoitti huhtikuussa 2014 Euroopan

Lisätiedot

SEAP JOENSUU. Kaupunginjohtajien yleiskokouksen kestävän energian toimintasuunnitelma

SEAP JOENSUU. Kaupunginjohtajien yleiskokouksen kestävän energian toimintasuunnitelma SEAP JOENSUU Kaupunginjohtajien yleiskokouksen kestävän energian toimintasuunnitelma Joensuun kaupunginhallitus xx.xx.2015 Tiivistelmä Joensuun kaupunginjohtaja allekirjoitti huhtikuussa 2014 Euroopan

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös innovatiivisista cleantech -hankinnoista. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 11.4.2013

Valtioneuvoston periaatepäätös innovatiivisista cleantech -hankinnoista. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 11.4.2013 Valtioneuvoston periaatepäätös innovatiivisista cleantech -hankinnoista Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 11.4.2013 Yleistä Periaatepäätös saatavilla www.tem.fi/cleantech Valmistelun päävastuussa

Lisätiedot

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) -lomake

Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) -lomake Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) -lomake Tämä epävirallinen lomake on tarkoitettu ainoastaan yleissopimusaloitteen allekirjoittajien tietojenkeruun tueksi. Virallinen sähköinen SEAP-lomake

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö

OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö Kansainväliset velvoitteet ja sitoumukset Kioton pöytäkirja 2005 Euroopan komission energia-

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 13.05.2014 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Kirkkonummen kunta kuuluu

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä ja tiennäyttäjinä energiatehokkuudessa Energiapalveludirektiivi edellyttää kunnilta

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

KAINUUN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA VUOTEEN 2020

KAINUUN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA VUOTEEN 2020 KAINUUN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA VUOTEEN 2020 Kainuu Sustainable Energy Action Plan (SEAP) under Covenant of Mayors Tiivistelmä Kajaani 2014! i KAINUUN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 28 213 ENNAKKOTIETO VUODELTA 214 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.

Lisätiedot

ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ

ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ Tavoitteet ja ohjelmat Toimenpiteitä Konkreettisia esimerkkejä Ympäristötarkastaja Jari Viinanen, jari.viinanen@hel.fi 30.10.2009 Jari Viinanen 1 Helsingin tavoitteet Strategia

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Kansalliset tavoitteet kestäville ympäristö- ja energiaratkaisujen hankinnoille. Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 Taina Nikula, YM

Kansalliset tavoitteet kestäville ympäristö- ja energiaratkaisujen hankinnoille. Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 Taina Nikula, YM Kansalliset tavoitteet kestäville ympäristö- ja energiaratkaisujen hankinnoille Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 Taina Nikula, YM Vuonna 2050 tarvitaan ainakin kaksi planeettaa? 1900 2002

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI

Lisätiedot

T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2

T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2 Ilmastovaikutusten arviointi Kuntien 7. Ilmastokonferenssi Yleiskaavapäällikkö Pia Hastio 9.5.2014 T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2 Pohjoinen suuralue

Lisätiedot

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016

Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016 Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016 06.11.2007 Heikki Väisänen Kauppa- ja teollisuusministeriö 11/9/2007 1 Energiapalveludirektiivin sisällöstä ESD koskee kaikkea

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi Uusiutuvan energian kuntakatselmointi Asko Ojaniemi Katselmoinnin sisältö Perustiedot Energian kulutuksen ja tuotannon nykytila Uusiutuvat energialähteet Toimenpide-ehdotukset Jatkoselvitykset Seuranta

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma HELSINGIN KAUPUNKI Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus Energiansäästöneuvottelukunta 1.12.2010 Tiivistelmä Helsingin kaupunki on sitoutunut vähentämään

Lisätiedot

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain Verkkoliite 1 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain (Uudenmaan liiton julkaisuja C 53-2006, ISBN 952-448-154-5 (nid.), 952-448-155-3 (PDF), ISSN 1236-388X) Johdanto Tämä liite

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Ympäristöministeriön

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja 1 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS (SYKE), HINKU-HANKE Aluksi mukana viisi pilottikuntaa,

Lisätiedot

VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA. Biorex Kajaani 26.5.

VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA. Biorex Kajaani 26.5. VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA Biorex Kajaani 26.5.2014 EAKR-koordinaattori Tatu Turunen Käsitteitä Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

Ilmasto-ohjelman taustatekijät

Ilmasto-ohjelman taustatekijät Lappeenrannan kaupunki ILMASTO-OHJELMA Luonnos 20.4.2009 Ilmasto-ohjelman taustatekijät 2 Ilmastosopimukset Suomella on ollut vuodesta 2001 saakka kansallinen ilmastostrategia, jonka avulla pyritään toteuttamaan

Lisätiedot

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa seminaari 7.11.2012 Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015

Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Esityksen sisältö Energiatehokkuus ja haasteet Energiatehokkuussopimus Mitä ja miksi? Tuloksia Tulevaisuus Tehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä ympäristöystävällinen KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Tiivistelmä KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Ympäristöohjelman vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet toteuttamalla vähennetään

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 12.2.2011 Pekka Seppälä Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42 % Osuus päästöistä 38 % Sitoumukset

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi Martinkauppi i Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Infotilaisuus liikenteen energiatehokkuussopimuksesta 15.4.2013 Liikenteen energiatehokkuussopimukset

Lisätiedot

Ohjeet: Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelmaa koskevan lomakkeen täyttäminen

Ohjeet: Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelmaa koskevan lomakkeen täyttäminen Ohjeet: Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelmaa koskevan lomakkeen täyttäminen Johdanto Kaikki kaupunginjohtajien yleiskokousaloitteen allekirjoittajat sitoutuvat esittämään kestävyys periaatteiden

Lisätiedot

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI Hotelli Lasaretti 2013 21.2.2014 HIILIJALANJÄLJEN LASKENTA Ecompterin Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät perustuvat Greenhouse Gas Protocollan (GHG Protocol) mukaiseen laskentastandardiin

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin terveyskeskus 3.12.2010 1 1. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin terveyskeskuksen energiankulutus... 3 1.2 Energiansäästötavoite

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9. Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.2011 Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) Kunnat toimivat edelläkävijöinä

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Liittymistilanne Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan oli vuoden 2011 lopussa liittynyt 25 jäsenyhteisöä, joiden liittymisasiakirjoista

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

VALTUUSTOALOITE ENERGIAOMAVARAISESTA ORIVEDESTÄ 55/01.016/2012

VALTUUSTOALOITE ENERGIAOMAVARAISESTA ORIVEDESTÄ 55/01.016/2012 Kaupunginvaltuusto 60 17.09.2012 Kaupunginhallitus 309 08.10.2012 Tekninen lautakunta 18 06.02.2013 Kaupunginhallitus 81 04.03.2013 Kaupunginvaltuusto 44 18.03.2013 Tekninen lautakunta 20 18.02.2015 VALTUUSTOALOITE

Lisätiedot

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 1 Liittymistilanne Vuoden 1 loppuun mennessä kemianteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 31 yritystä, jotka koostuvat 47 raportoivasta

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tarkastellut toimenpiteet Rakennusten lämmitys Öljylämmityksen korvaaminen Korvaavat

Lisätiedot

Lahti uusiutuu energiatehokkaaksi Omistajarooli ja muut roolit 101 665 asukasta (2012), kasvuvauhti 0.7 % Pinta-ala 154,6 km 2 Tärkeimmät työllistäjät: palvelut, koulutus, puunjalostusteollisuus, mekatroniikka,

Lisätiedot

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv Seurakuntien ympärist ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv ivä - SÄÄSTÄ ENERGIAA - Pentti Kuurola, LVI-ins. LVI-Insinööritoimisto Mäkelä Oy Oulu Kuntoarviot Energiatodistukset Energiakatselmukset Hankesuunnittelu

Lisätiedot

Tehokas energiankäyttö. -koko kunnan asia

Tehokas energiankäyttö. -koko kunnan asia Tehokas energiankäyttö -koko kunnan asia Etsi kunnalle energiansäästöä Kunnissa on runsaasti erilaisia mahdollisuuksia edistää energiansäästöä ja hyödyntää uusiutuvia energialähteitä. Energiansäästö on

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara 11.02.2014 1 1. Helsingin kaupungin Staran energiansäästösuunnitelma... 3 2. Stara energiankuluttajana... 4 2.1 Toimipisteet...

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma HELSINGIN KAUPUNKI Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus Energiansäästöneuvottelukunta 1.12.2010 Tiivistelmä Helsingin kaupunki on sitoutunut vähentämään

Lisätiedot