SEAP JOENSUU. Kaupunginjohtajien yleiskokouksen kestävän energian toimintasuunnitelma

Transkriptio

1 SEAP JOENSUU Kaupunginjohtajien yleiskokouksen kestävän energian toimintasuunnitelma Joensuun kaupunginhallitus xx.xx.2015

2 Tiivistelmä Joensuun kaupunginjohtaja allekirjoitti huhtikuussa 2014 Euroopan unionin kaupunginjohtajien yleiskokouksen sitoumuksen. Siinä Joensuu sitoutui vapaaehtoisesti lisäämään alueellaan energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Sitoumuksen taustalla on Joensuun pyrkimys ylittää EU:n tavoitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Ilmastosopimukseen liittyminen velvoittaa kaupungin asettamaan vähintään 20 prosentin päästövähennystavoitteen ja laatimaan kestävän energiankäytön toimintasuunnitelman tavoitteen saavuttamiseksi. Joensuun kaupunki on asettanut päästövähennystavoitteekseen 40 % vuoden 2012 tasosta. Joensuun kestävän energian toimintasuunnitelma (Sustainable Energy Action Plan) esittelee ne käytännön toimet, joilla kaupunginjohtajien yleiskokouksen tavoitteita voidaan toteuttaa. Suunnitelmassa kootaan yhteen ne Joensuun kaupungin eri sektoreiden ja toimijoiden suunnittelemia ja toteuttamia toimenpiteitä joilla edistetään energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Suunnitelma on rajattu koskemaan niitä toimintoja, joihin kaupunki voi toiminnallaan vaikuttaa. Näitä ovat kunnan omat laitteistot ja rakennukset, asuinrakennukset, palveluissa käytettävät laitteistot ja rakennukset, yksityinen ja julkinen liikenne, julkinen valaistus. Kestävän energian toimintasuunnitelma on jatkumoa Joensuun kaupungin aikaisemmille ilmastositoumuksille. Kaupunki päivitti tammikuussa 2014 Ilmasto-ohjelmansa ja asetti pitkän aikavälin tavoitteeksi hiilineutraalin kaupungin vuoteen 2025 mennessä. Sen toimenpiteiden toteuttamiseksi Joensuun kaupungilla on useita hankkeita ja yhteistyötä tehdään eri toimijoiden kanssa. Näitä tavoitteita on toimintasuunnitelmassa koottu yhteen. Tavoitteena on kaikkien sidosryhmien ja kaupunkilaisten osallistuminen suunnitelman toteuttamiseen. Joensuun kokonaispäästöt tähän suunnitelmaan valituilla toiminnoilla olivat noin t CO2-ekv vuonna Suunnitelman tarkoitus olisi, että kokonaispäästöt vähenisivät t CO2-ekv vuoteen 2020 mennessä. Vähennys saavutetaan yhdeksän eri osa-alueelle määriteltyjen toimenpiteiden kautta. Nämä osa-alueet ovat maankäyttö- ja kaavoitus, liikenne, rakennusten käyttö ja ylläpito, energiatehokkuus, paikallinen energiantuotanto, jätehuolto, palvelut ja hankinnat, yritysten ja yhteisöjen vapaaehtoinen sitoutuminen sekä kuntalaisten ilmastotietoisuuden edistäminen. Suurimmat päästövähennystavoitteet tullaan asettamaan rakennusten lämmitykselle, joka kattaa noin 36 % kaupungin kaikista päästöistä. Rakennusten päästöjä voidaan hillitä lisäämällä uusiutuvan energian määrää niin kaukolämmön kuin erillislämmityksen tuotannossa, kannustaa ihmisiä valitsemaan ympäristöystävällisiä energiantuotantotapoja sekä parantamalla rakennusten energiatehokkuutta. Toinen suuri päästölähde on liikenne, jonka osuus kokonaispäästöistä on noin %. Koska Joensuu on kantakaupunkia lukuun ottamatta melko harvaan asuttu, liikenteen päästöjen hillintä voi olla haasteellista. Tärkeimmät toimenpiteet muodostuvat etätyön mahdollistamisesta sekä kevyen ja julkisen liikenteen houkuttelevuutta lisäämällä. Toimintasuunnitelman mukainen raportointi tapahtuu joka toinen vuosi ja joka neljäs vuosi. Joka toinen vuosi jätetään toimintaraportti, jossa kerrotaan täytäntöönpanon laadullisten ehtojen edistymisestä. Joka neljäs vuosi on tehtävä täysimittainen raportti. Raportointi tapahtuu kaupunginjohtajien yleiskokouksen j ä r j e s t e l m ä s s ä.

3 Johdanto Kaupunginjohtajien yleiskokous (Covenant of Mayors, CoM) on merkittävä Euroopan komission vuonna 2008 perustama hanke, jossa paikalliset ja alueelliset viranomaiset sitoutuvat vapaaehtoisesti lisäämään energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä alueillaan. Sitoumuksellaan Kaupunginjohtajien yleiskokouksen osallistujat pyrkivät saavuttamaan ja ylittämään Euroopan unionin kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteen (20 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä). Joensuu liittyi vuonna 2014 Kaupunginjohtajien yleiskokoukseen osana kaupungin ilmasto-ohjelmaa. Jo ennen tätä sitoumusta on kaupungissa pyritty energian säästöön ja päästöjen vähentämiseen. Järjestelmällinen ilmastotyö alkoi vuonna 2009 Joensuun ja lähikuntien yhteisen Joensuun seudun ilmastostrategian laatimisella (Joensuun seudun ilmastostrategia 2010). Strategiassa asetettiin kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteeksi 16 prosenttia vuoteen 2020 mennessä vuoden 2005 tasosta. Ilmastostrategialle tehtiin sen vuonna 2010 käytännön toteuttamiseen keskittyvä Joensuun kaupungin ilmastostrategian ja energiatehokkuussopimuksen toteuttamisohjelma, ja vuonna 2013 Joensuun kaupungin ilmasto-ohjelma, joka asettaa tavoitteeksi hiilineutraalin kaupungin vuoteen 2025 mennessä. Tämä on varsin haasteellista vaatien energian kulutuksen huomattavaa vähentämistä, sekä energian tuotannon ja liikenteen muuttamista suurimmalta osalta uusiutuviin energialähteisiin pohjautuvaksi. Ilmastotavoitteeseen pyrittäessä Kaupunginjohtajien yleiskokoukseen sitoutuminen auttaa muuttamaan ilmasto-ohjelman konkreettisiksi toimiksi, joiden tarkoituksena ei pelkästään ole kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Päästöjen vähennystoimien voi odottaa tuottavan kaupungille ja sen asukkaille monia myönteisiä vaikutuksia kuten synnyttämään uusia ammattitaitoa vaativia työpaikkoja, parantamaan ympäristön terveellisyyttä ja laatua sekä elämänlaatua. Myös syntyvä huomattava energiaomavaraisuus lienee tulevaisuudessa suuri etu kaupungille, samoin kuin muut kaupungin taloudellista kilpailukykyä parantavat vaikutukset, joita päästövähennystoimet tuottavat. Ilmastosopimus edellyttää vähintään 20 % päästövähennystavoitteen asettamista, sekä kestävän energiankäytön toimintasuunnitelman (Sustainable Energy Action Plan, SEAP) laadintaa tavoitteen saavuttamiseksi. Joensuun SEAP:n mukainen päästövähennystavoite on 40 % vuoteen 2020 mennessä vuoden 2012 tasosta. Muut tavoitteet koskevat energiankulutuksen vähentämistä vuoteen 2025 mennessä 25 % vuoden 2007 tasosta ja uusiutuvan energian määrän lisäämiseksi niin, että vuonna % energiasta tuotetaan uusiutuvilla energiantuotantomuodoilla. Joensuu pyrkii tavoitteisiin liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä ja yksityisautoilua vähentämällä, vähäpäästöisten tai päästöttömien liikkumisen muotojen käyttöä lisäämällä, vähentämällä jätemääriä, nostamalla jätteiden kierrätys- ja hyötykäyttöastetta sekä tekemällä ilmastoystävällisiä hankintoja. Tavoitteena on myös sitouttaa joensuulaiset yritykset ja asukkaat kasvihuonekaasupäästövähennyksiin. Joensuun kaupunkiin kuuluvat kanta-kaupungin lisäksi Enon, Tuupovaaran, Kiihtelysvaara ja Pyhäselän a l u e e t.

4 Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma on avaindokumentti, jossa esitetään ne keinot ja mittausmenetelmät, joilla Kaupunginjohtajien yleiskokouksen tavoitteisiin tullaan pääsemään vuoteen 2020 mennessä. Siinä korostuvat tavoitteiden asettaminen ja toimenpiteiden määrittäminen. Yksittäiset kaupungit saavat asettaa tavoitteensa korkeammalle. Tärkeintä on, että tavoitteet ovat realistisia ja mahdollisia saavuttaa. Suunnitelma sisältää pitkän aikavälin strategian, mutta myös lyhyen ja keskipitkän aikavälin toimenpiteitä, joihin tarvitaan paikallishallinnon taloudellinen sitoutuminen. Toimintasuunnitelman tarkoitus on sekä kertoa tehtävistä toimenpiteistä yleisölle että toimia eri tahojen käytännön työkaluna toimenpiteiden toteutukselle. Siinä suunnitellaan yleinen strategia toimenpiteiden saavuttamiseen: Visio Organisaatiorakenteet ja toiminnan johtaminen Mukana olevat toimijat ja sidosryhmät (kunnalliset ja ulkoiset) mitä tehdään kullakin sektorilla, mukaan lukien pehmeät toimenpiteet kuten informaation jako ja tietoisuuden lisääminen Rahoituslähteet ja kustannustarpeet henkilöstökapasiteetti ja resurssit aikataulu suunnitteluun, toteutukseen, seurantaan, arviointiin ja raportointiin käytettävät valvonta- ja mittausmenetelmät. Ohjelmassa määritellään toimenpidekohtaisesti kunkin toimenpiteen toteutuksen merkitys yleiselle päästövähennystavoitteelle, käytettävät poliittiset instrumentit, aikataulu, vastuutahot sekä resurssi- ja kustannustarpeet. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelman lähtökohta on kasvihuonekaasujen perustason (Baseline Emission Inventory, BEI) määrittäminen kunnan alueella. Sen avulla voidaan parhaiten selvittää vaikuttavat toiminnat ja mahdollisuudet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Päästötasekartoituksen on katettava vähintään kolme yleiskokouksen neljästä avainalasta ja näistä vähintään kahden on sisällyttävä vastaavaan toimintasuunnitelmaan: liikenne kunnalliset rakennukset, laitteistot ja toiminnot palvelualan rakennukset, laitteistot ja toiminnot asuinrakennukset. Perustason määrittelyn yhteydessä tehdään myös energiakatselmus, jotta tiedetään, mistä energia tulee, kuinka turvallista se on, mikä on paikallinen uusiutuvien energiamuotojen potentiaali ja minkälaiset vaikutukset ovat ilmastoon. Seurantapäästöinventointia (Monitoring Emission Inventory, MEI) käytetään säännölliseen etenemisen tarkkailuun ja kasvihuonekaasujen vähentämistavoitteiden toteutumisen seurantaan ideaalitilanteissa vuosittain. Seurantapäästöinventoinnin tulokset raportoidaan kuitenkin joka neljäs vuosi.

5 Kuva 1. Kestävän energian toimintasuunnitelman vaiheet Kestävän energian toimintasuunnitelma toimitetaan vuoden kuluttua liittymisestä ja sitä ennen kunnanvaltuusto tai vastaava päätöksentekoelin hyväksyy sen. Suunnitelmien täytäntöönpano varmistetaan myös kahden vuoden välein toimitettavalla seurantaraportilla sekä neljän vuoden välein toimitettavalla kokonaisvaltaisella raportilla.

6

7 Toimintasuunnitelman kokoaminen Toimintasuunnitelman pohjana on Joensuun kaupungin vuonna 2013 päivittämä ilmasto-ohjelma. Ilmasto-ohjelmassa Joensuu asetti päästövähennys- ja energiatehokkuustavoitteet Joensuun kaupungin ja sen lähialuekuntien yhteinen ilmastostrategia asetti päästövähennys- ja energiatehokkuustavoitteet, sekä tavoitteet uusiutuvan energian ja liikenteen biopolttoaineiden käytön lisäämiseksi. Joensuun päästövähennystavoitteiden pohjana ovat Hiilineutraali Joensuu 2025 myös Pohjois-Karjalan maakuntaliiton Öljyvapaa maakunta 2030 tavoite on huomioitu. Taulukko 1. Joensuun ilmastotyöhön liittyvät sitoumukset vuodesta VUOSI PAIKALLISET SITOUMUKSET 1996 Aalborgin asiakirja (sitoumus kohti kestävää kehitystä) 1998 Joensuun paikallisagenda Kuntaliiton ilmastokampanja 2009 CO2- raportointi 2009 Työ- ja elinkeinoministeriön energiatehokkuussopimus (KETS) Joensuun kaupunkiseudun kuntien ilmastostrategia 2010 Rakennusten kulutusseurannan laajentaminen 2010 ilmastostrategian ja energiatehokkuussopimuksen toteuttamisohjelma (lyhyt aikaväli) 2010 Kaupunkien ja kuntien aluetasoiset ekolaskurit (KEKO) 2011 Motivan energianeuvontahanke 2011 ilmastostrategian ja energiatehokkuussopimuksen toteuttamisohjelma (pitkä aikaväli) 2013 Innovatiiviset kaupungit (INKA) à biotalous 2013 Maankäytön toteutusohjelma (MATO-20) 2014 Joensuun Kaupungin ilmasto-ohjelma 2014 Heipat fossiiliselle öljylle - sitoumus (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto) 2014 Ilmastotori 2015 Kohti ekologisesti kestävää liikuntakulttuuria (Joensuun kaupungin liikuntatoimi) Joensuun kaupungin hankkeet edellyttävät merkittäviä päästövähennyksiä ja toimintatapojen muutoksia, joiden tulisi tapahtua kaikilla sektoreilla. Toimintasuunnitelma on laadittu täydentämällä aikaisempia tavoitteita ja toimenpiteitä vastuutahojen nimeämisellä, toteutusaikataulun arvioilla, päästövaikutusarvioilla ja kustannusarvioilla. Yhteistyötahoina suunnitelmaa laadittaessa ovat olleet kaupungin eri hallintokunnat omien toimenpiteidensä osalta sekä muita yhteisö- ja yritystoimijoita. Toimintasuunnitelman kehittämistä on tarkoitus jatkaa yhdessä yhteistyötahojen kanssa sekä myös mahdollisten uusien yhteistyökumppaneiden kanssa. Uusimman ilmastotori-hankkeen tiimoilta yhteistyötä tehdään myös muiden kaupunkien kuten Kuopion ja Mikkelin kanssa. Toimintasuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi Joensuun seudulle perustetaan ilmastoasioihin keskittyvä toimintakeskus, joka tiedottaa ja tuottaa tietoa keinoista, tavoista, menetelmistä sekä mahdollisuuksista siirtyä kohti vähähiilisempää yhteiskuntaa ja taloutta. Keskus pyrkii tukemaan yritysten ja kuntien tekemää ilmastotyötä sekä eri tahojen välistä yhteistyötä.

8 Kattavuus ja rajaukset Kestävän energian toimintasuunnitelma kattaa kunnan koko maantieteellisen alueen. Siinä keskitytään erityisesti niihin kohdealueisiin joihin paikallishallinto pystyy vaikuttamaan energiankulutukseensa pitkällä aikavälillä ja pääpaino on energiansäästössä. Toimintasuunnitelma sisältää kaupunkiorganisaation omia toimenpiteitä sekä kaupunkialueen energiankulutukseen vaikuttavien sektorien (yksityinen palvelusektori, yksityinen asuntosektori, yksityisautoilu) toimenpiteitä. Muiden toimijoiden, kuten asukkaiden, elinkeinoelämän ja teollisuuden päästövähennystoimenpiteiden toteuttamiseen kaupunki voi vaikuttaa neuvontatarjonnan, suunnittelu- ja säädösohjauksen, taloudellisen ohjauksen, kumppanuusohjelmien, esimerkillisen toiminnan ja muun motivoinnin kautta. Lisäksi toimintasuunnitelmassa huomioidaan paikallinen energian tuotanto. Joensuun kaupungin laskennalliseen toimintasuunnitelmaan on sisällytetty asuin- ja palvelurakennusten, kaupungin rakennusten sekä maatalouden- ja teollisuuden rakennusten sähkön- ja lämmönkulutus sekä niistä peräisin olevat päästöt. Tämän lisäksi laskennassa huomioidaan yksityisen- ja joukkoliikenteen energiaperäiset päästöt Euroopan komission antaman ohjeistuksen (EU 2010) mukaisesti. Tarkastelun ulkopuolelle on jätetty ohjeiden mukaisesti: maataloudessa syntyvät kasvihuonekaasupäästöt (rakennusten- ja työkoneiden osalta huomioitu) jätteenkäsittelyssä syntyvät kasvihuonekaasupäästöt laiva, raide- ja lentoliikenne teollisuuden prosesseista syntyvät päästöt (rakennusten sähkönkulutus- ja lämmitys huomioitu) päästökauppasektori (yli 20 MW energiantuotanto ja teollisuus) Maankäytön suunnittelu Hiilinielut Toimintasuunnitelmassa mukana olevat sektorit määritelmineen on esitetty taulukossa 2. Laskennan ulkopuolelle jätettyjen maatalouden ja jätehuollon osuus on arvioilta 12 % kokonaispäästöistä. Muiden osuus ei ole kovinkaan merkittävä lukuun ottamatta päästökauppaa. Päästökauppalain soveltamisalaan kuuluu nimelliseltä päästöteholtaan yli 20 MW:n polttolaitosten ja niiden kanssa samaan kaukolämpöverkkoon liitettyjen pienempien polttolaitosten, metsäteollisuuden massatehtaan sekä paperija kartonkitehtaiden hiilidioksidipäästöt. Joensuun kaukolämpö tulee lähes yksinomaan Fortum Power and Heat Oy:ltä, joka kuuluu päästökaupan piiriin. Kaukolämmön määrät ja päästöt on kuitenkin esitetty perustaso-inventaariossa, samoin kuin biopolttoaineen määrän lisäykset toimintasuunnitelmassa, sillä ne ovat sisällytetty Joensuun aiempiin energiasuunnitelmiin ja hiilidioksidipäästökartoituksiin. Tällöin niiden esittäminen on Euroopan Unionin ohjeistuksen mukaan hyväksyttävää. Muita päästökaupan piiriin kuuluvia teollisuusyrityksiä Joensuun alueella ovat UPM-kymmene Wood Oy ja Vapo Oy. Toimintasuunnitelmassa on esitetty informatiivisesti myös niiden sektoreiden päästövähennyspotentiaalista, jotka eivät ole mukana laskennassa, mutta joille kaupunki on omassa ilmasto-ohjelmassa määritellyt tavoitteita. Kaupunki on myös omissa ilmastotavoitteissaan huomioinut hiilinielujen laskennan, jota ei huomioida toimenpideohjelmassa. Hiilinielut ja varastot ovat näin ollen jätetty toimenpideohjelman laskennan ulkopuolelle.

9 Taulukko 2. Kestävän energian toimintasuunnitelmassa olevat sektorit ja niiden määritelmät. SEKTORI Määritelmä Perustelu Muita huomioita Kunnalliset rakennukset Paikallishallinnon tai sen ja laitteistot/toiminnot alaisuudessa toimivan organisaation omistamat rakennukset. Käsite laitteistot/toiminnot kattaa kaikki energiaa kuluttavat kokonaisuudet, jotka eivät ole rakennuksia (esim. v e d e n p u h d i s t u s l a i t o k s e t, kierrätys- ja kompostointilaitokset). Palvelurakennukset ja Kattaa kaikki laitteistot/toiminnot palvelualan rakennukset ja toiminnot, joita paikallishallinto ei omista tai hallinnoi esim. yksityisten yritysten toimistot, pankit, pk-yritykset, yleensäkin kaupallinen ja vähittäiskaupan toiminta, sairaalat jne. Asuinrakennukset Energiankulutus rakennuksissa, jotka ovat pääasiassa asuinrakennuksia. Valaistus Yksityinen ja kaupallinen tieliikenne Joukkoliikenne paikallishallinnon omistama tai hoitama julkisten tilojen valaistus. kaikki paikallishallintoalueella tapahtuvan tie- ja raideliikenteen, joka ei kuulu joukkoliikenteeseen tai kunnalliseen ajoneuvokantaan. linja-auto-, raitiovaunu-, metroja kaupunkiraideliikenne. K u n n a l l i n e n paikallisviranomaisen ja ajoneuvokanta -hallinnon omistamat ja käyttämät ajoneuvot. Teollisuusrakennukset Teollisuuden käytössä olivat rakennukset. M a a t a l o u d e n rakennukset Maatalouden käytössä olevat rakennukset Pakollinen SEAP:n sektori Pakollinen SEAP:n sektori Pakollinen SEAP:n sektori Suositeltu sektori SEAP:ssa. Pakollinen SEAP:n sektori Pakollinen SEAP:n sektori Pakollinen SEAP:n sektori Ei pakollinen, mutta mukana suunnitelmassa Ei pakollinen, mutta mukana suunnitelmassa Huomioidaan sekä yksityisen- kuin kuntasektorin omistamat asuinrakennukset. Tässä sektorissa on huomioitu kunnan alueen katuvalaistus. Joensuun seudulla huomioitu ainoastaan linja-autoliikenne. Sisällytetty yleiseen tieliikennesektoriin. Ei huomio päästöjä, jotka syntyvät teollisuuden eri prosesseista. Ei huomio päästöjä, jotka syntyvät maatalouden eri prosesseista.

10 Energiankäytön ja päästöjen kehitys ja nykytilanne Laskennassa käytetyt tiedot ja päästökertoimet Energiankäytön hiilidioksidipäästöjen laskemiseen on Suomessa ja Euroopassa käytössä useita hyväksyttyjä menetelmiä. Joensuussa päästöt on tässä laskettu kulutusperustaisesti, joita käytetään päästöinventaariossa sekä tuotantoperusteisesti, joihin perustuvia tietoja esitetään myös tässä toimintasuunnitelmassa. Kulutusperusteisessa laskennassa tarkoitus on, että sähkön ja kaukolämmön päästöt allokoidaan sille kunnalle, jossa sähkö ja kaukolämpö kulutetaan. Energiasektorin kulutusperusteisessa laskennassa paikallisiksi voimalaitoksiksi katsotaan kaikki yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon laitokset sekä vesi-, tuuli- ja huippuvoimalaitoksista ne, joilla on paikallinen omistustausta. Paikallisten voimalaitosten sähköntuotannon ollessa riittämätöntä kattamaan koko alueen sähkönkulutusta, lopulle kulutukselle päästöt on laskettu valtakunnallisiksi jääneiden voimalaitosten sähköntuotantoprofiilin mukaan. Joensuun kaukolämpö tuotetaan paikallisesti sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa ja erillisissä lämpökeskuksissa. Kaupungin yhteistuotantolaitoksissa tuotettu sähkö myydään pohjoismaiseen sähköpörssiin ja sähkönkuluttajat voivat hankkia sähkön vapaasti valitsemaltaan toimittajalta. Yhteistuotantolaitosten polttoaine-energian kohdistaminen sähkön ja lämmön tuotannolle sekä vapaat sähkömarkkinat monimutkaistavat päästölaskentaa. Päästöinventaarion laskennassa on käytetty energiankulutustietoja, joita on kerätty kaupungin sisäiseen energiaraportointiin, ympäristötilastoihin sekä energiatehokkuuden vuosiraportointiin. Laskennassa on noudatettu IPCC:n (Intergovernmental Panel on Climate Change) metodiikkaa ja käytetään Suomen päästöinventaarioiden laskentaparametreja. Näissä päästökertoimissa ei ole huomioitu elinkaarivaikutuksia eli esimerkiksi polttoaineiden tuotantoprosesseissa syntyneitä CO2-päästöjä. Myöskään maankäytöstä aiheutuvia päästöjä eikä näihin osittain kytkeytyviä polttoaineiden haihdunnan päästöjä ole huomioitu. Lähtökohtana on kunkin polttoaineen hiilipitoisuus, jonka perusteella on laadittu muun muassa UNFCCC:n ja Kioton pöytäkirjan mukaiset kasvihuonekaasujen kansalliset inventaarit. Siinä oletuksena on, että uusiutuvista energianlähteistä ja sertifioidusta vihreästä sähköstä peräisin olevat hiilidioksidipäästöt ovat nolla. Päästölaskennassa laskettuja päästöjen kartoitukseen on otettu mukaan hiilidioksidi, metaani ja typpioksiduuli ja päästöt on siten ilmoitettu hiilidioksidiekvivalentteina. Energiasektorin päästöistä on laskettu myös hiilimonoksidi, hiukkaset, rikkidioksidi ja typen oksidit. Hiukkasia lukuun ottamatta ne on huomioitu IPCC:n laskentaohjeissa. Näitä kaasuja ei oteta kuitenkaan huomioon laskettaessa kasvihuonekaasujen hiilidioksidiekvivalentti päästöt. Tarkastelua toteutetaan todellisilla vuotuisilla energiankulutustiedoilla ja päästökertoimilla sekä sääkorjatuilla energiankulutustiedoilla ja viiden vuoden keskiarvona lasketuilla päästökertoimilla. Vaihtelevien sääolojen vuoksi erot yksittäisten vuosien päästömäärissä voivat olla niin suuria, että ne peittävät alleen varsinaisen päästöjen muutostrendin.

11 Päästöarvio ja päästöjen ja energiankulutuksen nykyinen tilanne Päästöjen ja energiankäytön kehityksen seuranta on olennaisen tärkeää pyrittäessä toimintasuunnitelman hiilipäästötavoitteeseen. Päästötarkastelun avulla voidaan seurata päästöjen kehittymistä. Kaupunginjohtajien sopimuksessa esitetään vuotta 1990 päästökehityksen seurannan perusvuodeksi. Mikäli 1990 ei ole käyttökelpoinen perustasovuodeksi, valitaan tästä lähin vuosi, jolloin käyttökelpoinen data on saataville. Joensuun osalta perustasovuoden määrittely osoittautui haasteelliseksi ja perusvuodeksi valittiin 2012 päästöarvioihin tarvittavien tilastotietojen saatavuuden perusteella. Aiemmilta vuosilta tarvittavat tilastotiedot ovat puutteellisia, sillä etenkin Joensuun liitoskuntien osalta tarvittavaa tietoa on puuttunut paljon. Tästä syystä arviosta olisi tullut varsin epävarmoja, eivätkä ne olisi olleet vertailukelpoinen myöhempien vuosien kanssa. Tässä toimintasuunnitelmassa on päästöjen kehityksen tarkastelussa käytetty ajanjaksoa , sillä vuoden 2005 tilastotiedoissa Kiihtelysvaaran ja Tuupovaaran kuntien tiedot sisältyvät jo Joensuun kaupungin tietoihin, ja vuonna 2009 liitettyjen Pyhäselän ja Enon kuntien tiedot otettiin mukaan perusvuoden päästöarvioon. Alla olevassa kuviossa on nähtävissä Joensuun kaupungin energiankulutuksen jakautuminen sektoreittain perustasovuonna Kuva 2. Energiankulutuksen jakautuminen sektoreittain.

12 Kuva 3. Energiankulutuksen kokonaismäärä 2012 (GWh) Energian kokonaiskulutus oli 2671 GWh vuonna 2012 kun huomioimatta jätettiin jätehuollon, teollisuuden ja maatalouden prosesseihin kulunut energia. Suurin yksittäinen sektori energiankulutuksessa on rakennusten lämmitys, jonka energiankulutus 1278 GWh. Ostosähkön määrä koko joensuun alueella ilman sähkölämmitystä oli 1290 GWh. Tästä osa on integroitu lämmityksen kokonaiskulutukseen. Muun sähkönkulutuksen osuus oli yhteensä 932 GWh. Liikenteen osuus on noin 626 GWh. Suurin osa muusta kuin lämmityssähköstä kului teollisuuteen ja maatalouteen. Julkisen ja palvelusektorin sähkönkulutus kattoi yhteensä noin 32 %. Teollisuussektorin sähkönkäytön tehostaminen on siis avainasemassa sähkönkulutuksen päästöjä vähentäessä. Kuva 4. Sähkön kulutuksen jakautuminen sektoreittain vuonna 2012, kun julkista sektoria ei ole huomioitu.

13 Vuonna 2012 suurin osa uusiutuvasta energiasta tuotettiin vesivoimalla, yhteensä 548 GWh. Noin 120 taloutta kuului maalämmön piiriin, jolla tuotettiin lämpöä noin 1,25 GWh. Paikallisessa kaukolämpövoimalassa suurin osa energiasta tuotetaan turve- ja puupohjaisilla polttoaineilla. Noin 34 % koko lämmöntuotannosta tapahtui vuonna 2012 biopolttoaineilla. Turpeen osuus koko energiatuotannosta oli noin 29 % ja muiden fossiilisten polttoaineiden noin 37 %. Kuva 5. Energian tuotanto tuotantosektoreittain vuonna Kokonaisenergiakulutuksesta vuonna 2012 suurin osa energiasta oli peräisin ydinvoimasta. Tämä selittyy ostosähkön suurella määrällä. Lämmitysenergian tuotannossa käytetyimmät energiamuodot olivat puu ja fossiiliset polttonesteet. Uusiutuvasta energianlähteistä valtaosa käytettiin kaukolämpövoimaloissa. Erillislämmityksen määrä oli 135 GWh ja valtaosa tuotettiin lämmitysöljyllä.

14 Kuva 6. Koko energiakulutuksen energialähdejakauma vuonna Kuva 7. Energiankulutuksen lähdejakauma vuonna Vuonna 2012 Joensuun päästöt olivat yhteen t CO2-ekv, kun päästölaskennassa ei huomioitu maatalouden, jätehuollon ja teollisuuden prosesseja. Kuvista 7 ja 8 selviää päästöjen jakautuminen sektoreittain vuonna Liikenne ja rakennusten lämmitys ovat suurimmat päästösektorit. Lämmityksen päästöt ovat yhteensä noin t CO2-ekv ja sähkön t CO2-ekv. Liikenteen päästöt ovat

15 t CO2-ekv. Vuonna 2012 noin 42 % liikenteen päästöistä Joensuun alueella kertyi kaupunkikeskustan pääkaduilta, samalla kun henkilöautojen osuus liikennepäästöistä on noin 65 %. Henkilöautoilun tarvetta vähentämällä ja julkista liikennettä, jalankulkua ja pyöräilyä suosimalla on mahdollista saada merkittäviä päästövähennyksiä. Kuva 8. kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärä Kuva 9. Kasvihuonekaasupäästöjen jakautuminen sektoreittain vuonna Julkisen sektorin sähkön- ja lämmönkulutuksen osuus kaikista päästöistä oli noin 11 %, palvelusektorin osuus noin 12 % ja yksityistalouksien osuus noin 27 %. Suurimmat yksittäiset päästölähteet ovat sähköntuotanto, liikenne ja kaukolämmön tuotanto. Kaukolämmön tuotannon osuus kokonaispäätöistä on 25 % ja liikenteen noin 27 %.

16 Kuva 10. Kasvihuonekaasupäästöjen lähteet vuonna Rakennusten lämmitys aiheuttaa myös suurimmat päästöt, kun niitä tarkastellaan yhdisteiden kautta. Ainoastaan metaanipäästöjen osalta jätehuolto ja maatalous, aiheuttavat valtaosan päästöistä. Kuvasta 11 voidaan nähdä kuinka eri sektoreiden päästöt muodostuvat. Kuva 11. Päästöt päästölähteittäin vuonna Joensuun kaupungin kokonaispäästöjen määrä on ollut laskussa jo ennen kestävän energian toimintasuunnitelman toimeenpanoa. Päästöjen kehitys näkyy kuvasta 12. Kokonaispäästöjen kehitys on

17 ollut viime vuosina laskevaa vaikka vuonna 2010 päästöissä tapahtui kasvua kylmän talven takia. Kokonaispäästöt ovat kuitenkin laskeneet noin 5 % vuodesta 2009 vuoteen Tämä on tarkoittanut noin 8 % alenemaa/asukas. Kuva 12. Päästöjen kehitys vuosina Energiankulutuksen ja kasvihuonepäästöjen suhteen rakennusten lämmitys on suurin tekijä. Koko kaupungin päästöistä lämmityksen osuus oli vuonna 2009 noin 39 % ja vuonna %. Kaupungin omistamien rakennusten osuus Joensuun kaukolämmön energiankulutuksesta runsas 50 % ja noin vuonna 2012 noin 60 % Joensuun asukkaista asui kaukolämmitetyssä talossa. Näin ollen julkisen sektorin omistamien rakennusten energiansäästöllä voidaan vaikuttaa merkittävästi kaupungin energia- ja päästötaseeseen. Koska lämmityksen osuus kaupungin energiankulutuksesta on suuri, kaukolämmön tuottajan siirtyminen uusiutuviin polttoaineisiin vähentää osaltaan tehokkaasti päästöjä. Kuvasta 13 on tehty samanlainen päästövertailu vuoden 2005 kanssa, sillä lämmityspäästöt pienenemiseen vaikuttaa eniten se, että vuoden 2005 jälkeen turpeen osuutta kaukolämmön polttoaineena on yhä enemmän korvattu biopolttoaineilla, enimmäkseen metsähakkeella. Tieliikenteen päästöjen vähenemä selittyy pääasiassa henkilöautoille (joita on 88 % ajoneuvoista) laskettujen typpioksiduulipäästöjen pienenemisellä. Kuitenkin liikennesuorite on lisääntynyt noin 3 %, ajoneuvojen lukumäärä 5 %, ja polttoaineiden kulutus 1 % vuoden 2005 jälkeen. Joensuun alueella oli vuonna autoa, ja niiden määrä lisääntyy noin 200 ajoneuvolla vuodessa.

18 Kuva 13. Joensuun päästövertailu sektoreittain vuosina 2005 ja Kokonaispäästöjen laskusta huolimatta kaupungin sähkö- ja lämmitysenergiankulutus on hienoisessa nousussa, samoin liikenteen määrä. Kokonaispäästöjen vähenemä kertoo kuitenkin siitä, että tavoiteltuihin päästövähennyksiin on mahdollista päästä. Sähkön käytöstä johtuvat kokonaispäästöt ovat lisääntyneet noin 20 % viimeisen 5 vuoden aikana. Suurin syy tähän on teollisuuden sähkönkulutus. Kuvissa 14 ja 15 on esitetty Joensuun sähkönkulutuksen kehitys ilman teollisuutta. Sähkönkulutuksen suurin piikki tapahtui vuonna 2010, jonka jälkeen kulutus on ollut hienoisessa laskussa. Kuva 14. Sähkön kokonaiskulutuksen vaihtelu vuosina

19 Kaupungin omistamissa rakennuksissa keskimääräinen ominaislämmönkulutus on vaihdellut kwh/m3 vuosien 2001 ja 2013 välillä. Vaihtelun syynä on enimmäkseen talvien vaihteleva ankaruus, mikä vaikuttaa lämmitysenergian kulutuksen vaihteluihin. Sähkönkulutuksen lisäksi kokonaisenergian kulutuksessa (teollisuus poisluettuna) on CO2-raportin tietojen mukaan lievästi nouseva suuntaus , tosin tällä aikavälillä rakennusten lämmityksestä koituvat päästöt hiukan vähenevät uusiutuvien polttoaineiden lisääntyneen käytön ansiosta. Kuva 15. Sähkönkulutuksen vaihtelu kaupungin omistamissa rakennuksissa

20 Vähennystavoite vuoteen 2020 Joensuun ilmasto-ohjelma asettaa vuoden 2025 tavoitteekseen olla hiilineutraalikaupunki, joka ei tuota kasvihuonepäästöjä. Hiilineutraalisuus tarkoittaa sitä, että päästöt fossiilisten polttoaineiden käytöstä jäävät pienemmiksi kuin kaupungin hiilinielujen (metsät, suot) sitoman hiilen määrä. Hiilineutraalisuus voidaan saavuttaa riittävällä energiansäästöllä, uusiutuvien energialähteiden käytöllä sekä turvaamalla hiilinielujen määrä. Vuoden 2025 tavoite on myös, että kaupungin energiankulutus on pienentynyt vähintään 25 % vuoden 2007 tasosta ja energiankulutuksesta vähintään 90 % perustuu uusiutuviin energialähteisiin. Koska Joensuun kaupungin Ilmasto-ohjelmassa asettama tavoiteaikataulu poikkeaa kestävän energian toimintasuunnitelman aikataulusta, on tätä varten laskettu uudet tavoitteet. Esimerkiksi mahdollisia hiilinieluja ei toimintasuunnitelmassa kuulu huomioida. Laskennassa huomioidaan vain millaisilla teknisillä toteutuksilla säästöihin on mahdollista päästä eikä ennusteessa ole siksi arvioitu esimerkiksi ihmisten kulutus- ja käyttäytymismallien muutosta. Uusien laskentojen mukaan Joensuun kaupungilla on mahdollisuus tavoitella 40 % päästövähennystä vuoden 2012 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi, että ilmoitettu kokonaispäästömäärä t CO2-ekv laskee t CO2-ekv. Taulukko 3. Ennusteet vuodelle Ennusteen tunnusluvut Muutos Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt (t (- 40 %) CO 2 -ekv) Väkiluku (+ 4,5 %) Päästöt per asukas (kgco2/as) (- 43 %) Hyötyenergian kokonaiskulutus (GWh) (- 9 %) Sähkön kokonaiskulutus (ei sähkölämmitys) (- 8,8 %) (GWh) Sähkön kokonaispäästöt (ei sähkölämmitys) (t CO2-ekv) (- 34 %) Kaukolämmön kokonaiskulutus (GWh) (- 8 %) Kaukolämmön kokonaispäästöt (t CO 2 -ekv) (- 48 %) Liikenteen kokonaispäästöt (t CO 2 -ekv) (- 13,6 %)

21 Kuva 16. Kokonaispäästövähennystavoite vuodelle Päästövähennyksiin pääseminen edellyttää erityisesti uusiutuvan energian lisäämistä. Ilmasto-ohjelman tavoitteita mukaillen tämä tarkoittaisi, että vuonna 2020 kaupungin omasta energiakulutuksesta 80 % tuotettaisiin uusiutuvalla. Vastaavasti palvelusektorilla uusiutuvan energian osuus olisi 60 %, kotitalous- ja yrityssektorilla 50 % ja liikenteessä 10 %, joka on myös Euroopan unionin tavoite. Uusiutuvan energian määrän lisäyksellä saadaan katettua merkittävä osuus päästövähennystavoitteesta, mutta tarvitaan myös energiansäästöä. Tämä mahdollistetaan päästövähennyssuunnitelman toimenpiteillä. Tavoitteena on, että sähkökulutus laskee 8 % vuoden ja lämmönkulutus 12 % vuoden 2012 tasosta. Joensuun liitoskunnat ovat melko harvaan asuttuja, joten liikenteen kulutuksen määrän hillintä voi osoittautua haasteelliseksi. Tavoitteena on kuitenkin saada vähennettyä liikenteen kulutusta 4 % vuoden 2012 tasosta vuoteen 2020 mennessä.

22 Kuva 17. Sektorikohtainen päästöjen muutos vuonna Kuva 18. Sektorikohtaiset päästövähennysmäärät vuonna 2020.

23 Suurimmat säästöt päästömäärissä pyritään tekemään lämmöntuotannon osalta, jossa siirrytään entistä enemmän öljystä ja turpeesta uusiutuviin polttoaineisiin. Arvioiden mukaan kaukolämmön tuotannossa voidaan päästä yli t CO 2 -ekv. säästöihin vuositasolla siirtymällä käyttämään uusiutuvia lähteitä. Lähtökohtaisesti päästökauppasektorin lämmöntuotannon päästövähennyksiä ei huomioida toimintasuunnitelmassa, mutta on nyt tässä esitetty siitä syystä, että se on huomioitu mukaan Joensuun aiemmissa päästökartoituksissa ja päästövähennystavoitteiden asettamisessa. Sektoritasolla suurimmat päästövähennykset voidaan toteuttaa kunnan sisällä. Päästövähennystavoite on noin t CO 2 /a. Kuva 19. Päästöistä syntyvät säästöt eri sektoreilla vuonna 2020, kun lämmöntuotanto on huomioitu. kuvassa 19 esitetään vielä eri sektoreille kohdistuvien päästövähennysten osuus kokonaistavoitteesta. Kaukolämmöntuotannossa siirtyminen entistä enemmän uusiutuviin raaka-aineisiin kattaa arvioilta 51 % päästövähennystavoitteesta. Mikäli kaukolämmöntuotantoa ei huomioida, päästövähennystavoitteet jakautuvat kuvan 20 mukaisesti.

24 Kuva 20. Päästöistä syntyvät säästöt eri sektoreilla vuonna 2020, kun lämmöntuotantoa ei ole huomioitu.

25 Päästövähennystensuunnitelman toimenpiteet Kaupunginjohtajien yleiskokouksessa mukana olevien kaupunkien tulee laskea hiilidioksidipäästöjään ainakin 20 % perusvuoden tasosta vuoteen 2020 mennessä. Joensuu tavoittelee 40 % päästövähennystä vuoden 2012 tasosta. Tavoitteiden saavuttamiseksi on kartoitettu suurimmat päästölähteet. Rakennusten lämmitys on yksi suurimmista päästölähteistä ja kattaa 36 % kokonaispäästöistä kun teollisuuden prosesseja ei oteta huomioon. Toinen merkittävä päästölähde on liikenne, jonka osuus kokonaispäästöistä on noin 29 %. Joensuu pyrkii saavuttamaan asetetut tavoitteet toimenpiteillä 9 eri osa-alueella. Maankäyttö- ja kaavoitus Liikenne Rakennusten käyttö ja ylläpito Energiatehokkuus Paikallinen energiantuotanto Jätehuolto Palvelut ja hankinnat Yritysten ja yhteisöjen vapaaehtoinen sitoutuminen Kuntalaisten ilmastotietoisuuden edistäminen Näiden osa-alueiden avulla pyritään tukemaan eri sektorien päästövähennyksiä. Suurimmat yksittäiset toimet ovat uusiutuvan energian merkittävä lisääminen sähkön ja lämmön tuotannossa sekä energiatehokkuuden parantaminen. Maankäyttö- ja kaavoitus Maankäytön suunnittelulla ja kaavoituksella pyritään ensisijaisesti kääntämään laskuun liikenteestä aiheutuvia päästöjä. Päästövähennykset vuoteen 2020 mennessä jäänevät kuitenkin vähäisiksi, sillä kaavoituksen kautta saatu vähennys toteutuu vasta useiden vuosien viiveellä ja pitemmän aikavälin kuluessa. Asumisen energiatehokkuuden lisäämistä ja vihreää kasvua tavoitteleva Symmetrinen kaupunki-hanke toteutuessaan johtaa huomattavaan liikennepäästöjen vähenemiseen. Määrää on kuitenkin vaikea arvioida hankkeen ollessa vasta suunnitteluvaiheessa.

26 Taulukko 5. Maankäytössä ja kaavoituksessa tehtävät toimenpiteet. Toimenpide Aikataulu Toteutus E k o t e h o k k u u d e n Luodaan maankäytönsuunnitteluun ekotehokkuuden arviointikriteerit arviointikriteerit ja otetaan ne käyttöön. Yhdyskuntien ja alueiden Selvitetään energiatehokkuus ja vaikutukset energiatehokkuus kasvihuonekaasupäästöihin jo suunnitteluvaiheessa. Laaditaan täydennysrakentamisohjelma. Yleiskaavan tavoitteet Tehostetaan maankäyttöä ja tiivistetään taajamarakennetta Lehmo- Reijola-Ylämylly kolmilehden alueella. Asuinalueiden kaukolämmitys Asemakaavoissa velvoitetaan liittymään kaukolämpöön, mikäli se on alueella mahdollista. Huolehditaan, ettei asemakaavoissa ole esteitä uusiutuvien lämmitysenergiamuotojen käyttöönottoon. jäteveden lämmön käyttö lämmön tuotannossa mahdollistetaan. Peruspalvelut Palveluverkkosuunnitelmassa huomioidaan liikkumistarve, kiinteistöjen käyttöasteen muutokset energian kulutukseen ja kasvihuonekaasupäästöihin. Joensuun viherkaavoitus Puistojen kasvivalikoimaa laajennetaan lajikkeisiin, jotka tuottavat syötäväksi kelpaavaa satoa. Tontin luovutus Selvitetään tontinluovutukseen liittyviä palkitsemisvaihtoehtoja niissä tapauksissa kun rakentaja huomio erityisesti ympäristökysymyksiä (passiivitalot, aurinkokeräimet jne.). Viherkatot Kaavoissa mahdollistetaan viherkattojen perustaminen ja niiden rakentamiseen kannustetaan erityisesti tiiviillä kerrostaloalueilla. Yhdyskuntien ja alueiden energiatehokkuutta edistetään kuntarajoista riippumatta eheyttämällä ja täydentämällä. Kaavoituksella osoitetaan uutta rakentamista sinne, missä voidaan luoda edellytyksiä olemassa olevien palvelujen hyödyntämiselle tai uusien syntymiselle. Joukkoliikenteen kehittäminen huomioidaan kaavoittamisessa ja suunnittelussa. Joensuun kaupunki on mukana valtakunnallisessa KEKO-hankkeessa, jossa kehitetään yhdyskuntarakentamisen ekotehokkuuden arviointityökaluja ja -laskureita. Työkaluja kehitetään eri käyttötilanteisiin soveltuviksi siten, että niiden tuottama tieto on luotettavaa ja vertailukelpoista. Hankkeen tuloksena saadaan kaavoituksen tarkoituksiin soveltuva ekotehokkuustyökalu vuonna Joensuun kaupungin tarkoituksena on, että yhdyskuntarakennetta ja palveluja koskevien hankkeiden ja päätösten energiatehokkuus sekä niiden vaikutukset kasvihuonekaasupäästöt voidaan selvittää jo suunnitteluvaiheessa. Asuinalueiden lämmityksen tarve on sellainen johon voidaan vaikuttaa myös maankäytön- ja kaavoituksen suunnittelussa ja edistää uusiutuvien energianlähteiden käyttöä. Asemakaavavaiheessa rakentajat voidaan velvoittaa liittymään kaukolämpöverkkoon, mikäli se on mahdollista. Muilla alueilla tulee huolehtia, ettei kaavoituksella estetä uusiutuvan lämmitysenergiamuotojen käyttöönottoa. Tavoitteena on, että Joensuu on Symmetrisen kaupungin toteutuksen myötä muuttunut tiiviimmäksi ja viihtyisämmäksi vuonna Kaupungin ydinkeskustan alueen asukasluku on kasvanut huomattavasti, samoin työpaikkojen määrä keskustan alueella. Laadittavan täydennysrakentamisohjelman avulla kaupunki kasvaa sisäänpäin ja yhdyskuntarakenne tiivistyy. Tämä on vähentänyt henkilöauton käyttöä huomattavasti, ja korvannut sen suurelta osin joukkoliikenteellä, pyöräilyllä ja kävelyllä varsinkin työmatkaliikenteessä. Sähköllä kulkevia autoja on yleisesti käytössä ja julkisen liikenteen polttoaineista

27 uusiutuvien biopolttoaineiden osuus on merkittävä. Suurin osa syntyvistä jätteistä kierrätetään, ja kaupunkilaiset ovat oppineet lajittelemaan omat jätteensä niin, että kaatopaikalle joutuvan jätteen määrät ovat vähäisiä entiseen verrattuna. Toimenpiteiden toteutuksesta ovat vastuussa Keskushallinnon henkilöstöyksikkö, kaupunkisuunnitteluosasto ja Tekninen virasto, sekä Joensuun seudun hankintatoimi. Liikenne Joensuun kaupungin päästövähennystavoite liikenteelle noudattelee Euroopan unionin tavoitteita. Sen mukaan 10 % liikenteen energiasta tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä vuonna Säästöä käytettävän energian määrässä vuoteen 2012 verrattuna tapahtuisi 4 %. Käytettävien toimenpiteiden tarkoituksena on päästä asetettuihin päästövähennystavoitteisiin ensisijaisesti vähentämällä yksityisautoilua samalla kun muiden liikkumismuotojen houkuttelevuutta lisätään erityisesti kaupungin keskustan alueella. Taulukko 6. Liikenteen osalta tehtävät toimenpiteet. Toimenpide Aikataulu Toteutus Kevyt liikenne Liikenneturvasuunnitelma, Parannetaan nykyisiä pyöräilyolosuhteita ja väyliä sekä pysäköintiä. Itä-Länsisiltaa kehitetään pääasiallisesti joukko- ja kevyen liikenteen sillaksi. Laatukäytävä-hankkeet. Asemakaavassa keskustan reuna-alueiden kadut muutetaan pihakaduiksi. Joukkoliikenteen kehittäminen Osa-yleiskaavassa tähdätään joukkoliikenteen eheyttäminen ja täydentäminen. Julkisen- ja palveluliikenteen Kaluston minimitasovaatimusta ja ympäristökriteerit otetaan kilpailuttaminen osaksi kilpailutuksen pisteytystä. Cleantech-periaate Valtionhallinnon organisaatioiden työsuhdeajoneuvot, yhteiskäytössä olevat virka-autot ja vuokra-autot saavat tuottaa hiilidioksidipäästöjä max. 100 g/km tai uusien käyttövoimaratkaisuiden osuuden oltava vähintään 30 %. Kaupungin työntekijöiden Työsuhdematkalippu, etätyön mahdollisuudet (säännöt, liikkuminen ohjeet ja periaatteet). Taloudellisen ajamisen koulutus. Sähköisiä kokouksia lisätään hyödyntämällä pikaviestipalvelua ja videoneuvottelua. Kaupungin logistiikka Kuljetusten vähentäminen, ilmastonäkökulman huomioiminen, biopolttoaineet ja vähän kuluttavat ajoneuvot. Leasing-autot Nopeutetaan ajokannan uusimista selvittämällä mahdollisuutta leasing-ajoneuvoihin. Liikennejärjestelmäsuunnitelma Lähiraideliikenteen ym. joukkoliikennemuotojen edellytysten selvittäminen. Julkisen sektorin osalta pyritään liikenteessä vuoteen 2015 mennessä 10 % energiansäästöön vuosien 2012 ja 2015 välillä Cleantech-periaatteen mukaisesti. Vähennykset on mahdollisuus saavuttaa hyödyntämällä älykkäitä logistiikkaratkaisuja, työsuhdematkalippuja sekä etä- ja videoneuvottelutekniikkaa. Ajoneuvoja ja kuljetuspalveluja hankittaessa ja ajoneuvoja vuokrattaessa edistetään kuljetusten tehostamista ja vähäpäästöisyyttä esimerkiksi edellyttämällä kuljetuspalvelun tarjoajalta kuulumista liikenteen energiatehokkuussopimukseen ja ottamalla käyttöön uusia käyttövoimaratkaisuja. Vuonna 2015 valtionhallinnon organisaatioiden hankkimat tavanomaiseen käyttöön tulevat työsuhdeajoneuvot, yhteiskäytössä olevat virka-autot ja vuokra-autot saavat tuottaa hiilidioksidipäästöjä keskimäärin korkeintaan 100 g/km tai uusien käyttövoimaratkaisuiden (esim. sähkö, etanoli, kaasu tai hybridiratkaisu) osuuden on oltava vähintään 30 %. Ajoneuvojen käytön energian kulutuksen seurannan ja optimoinnin tehostamiseksi sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi on otettava käyttöön uusia ajoneuvotietopalveluita. Lisäksi kaikille valtionhallinnon ajoneuvojen käyttäjille on annettava taloudellisen ja ennakoivan ajotavan koulutusta.

28 Yksityisautoilun määrän vähentämisessä merkittävässä roolissa on joukkoliikenne ja kevyt liikenne. Joukko ja kevyenliikenteen olosuhteita tullaan parantamaan ja houkuttelevuutta lisäämään samalla, kun olemassa olevien hankkeiden (liikenneturvallisuussuunnitelma, keskustan osayleiskaava, laatukäytävähankkeet) toteutuminen varmistetaan. Liikkumisväylien ja pyöräilyolosuhteiden parantamiselle on varmistettava riittävä rahoitus. Kevyenliikenteen mahdollisuuksia voidaan lisätä suuntaamalla tietyt väylät ainoastaan kevyelle liikenteelle. Esimerkiksi Keskustan reuna-alueiden katuja muutetaan pihakaduiksi kaavoituksella ja siltojen korjauksen myötä Itä-Länsisilta voidaan muuttaa pelkästään kevyen liikenteen käyttöön. Liikennepäästöjä vähennetään liikennesuunnittelun ja kaavoituksen avulla tiivistämällä kaupunkirakennetta. Kaupunkirakenteen tiivistämiseen pyrkii erityisesti Symmetrinen kaupunki -hanke. Kaupunki pystyy osaltaan vaikuttamaan päästövähennyksiin siirtymällä vähäpäästöisiin malleihin uusia ajoneuvoja hankittaessa ja velvoittamalla ne kaupungin työntekijät, jotka käyttävät työssään autoa, osallistumaan taloudellisen ajotavan koulutukseen. Henkilöstöyksikkö sisällyttää ekoajotapakoulutuksen kaupungin henkilöstön koulutuksiin vuoteen 2015 mennessä. Selvitetään myös mahdollisuudet leasing-ajoneuvojen ottamiseksi käyttöön ajoneuvokannan uusiutumisen nopeuttamiseksi. Lisäksi tavoitteena on rakentaa sähköautoille latauspisteverkosto, joka mahdollistaa ja kannustaa myös kansalaisia vähäpäästöisten autojen hankintaan. Kuntien tekemiä kuljetuksia ja autolla liikkumistarvetta vähennetään esimerkiksi logistiikkaratkaisuilla ja huomioimalla ilmastonäkökulma kuljetusratkaisuja tehtäessä. Seuraavassa julkisen liikenteen kilpailutuksessa on tarkoitus kiristää kaluston minimitasovaatimusta vähintään kolmeen sen hetken ylimpään euronormiluokkaan ja ympäristökriteerit otetaan osaksi kilpailutuksen pisteytystä. Samoin palveluliikenteen tulevissa kilpailutuksissa edellytetään kuljetuskalustolta vähintään euronormi IV luokkaa. Koska Pohjois-Karjalan maakunnassa ja myös Joensuun kaupungissa on paljon harvaan asuttua alueita, ovat mahdollisuudet yksityisautoilujen vähentämiseen rajoittuneet, selvitetään kuntien työntekijöiden etätyönteon mahdollisuuksia ja luodaan säännöstö ja ohjeet etätyötä varten. Hankkeiden kautta pystytään myös kannustamaan alueen yrityksiä käyttämään etätyömahdollisuuksia hyväkseen. Kuntien energiatehokkuussopimus Joensuun kaupunki solmi keväällä 2009 työ- ja elinkeinoministeriön kanssa energiatehokkuussopimuksen (KETS) aikavälille Sopimuksen pääasiallisena pyrkimyksenä on energiatehokkuuden parantaminen. KETS-sopimus toteuttaa EU:n energiapalveludirektiiviä ja kattaa kaupungin kokonaan omistamien yhtiöiden ja asuntojen energiankäytön, elleivät ne ole mukana omien alojensa energiatehokkuussopimuksissa. kuntien energiatehokkuussopimuksen tavoitteisiin pyritään: Tekemään suunnitelmallisesti kiinteistöissään energiakatselmuksia siten, että rakennustilavuudella mitattuna 80 % rakennuskannasta on katselmoitu sopimuksen mukaisesti ja selvittämään muun energiankäytön säästömahdollisuudet. Uusiutuvan energian kartoituksella Kulutusseurannan tehostamisella

29 Kouluttamaan henkilöstöä sopimuksen toimeenpanosta sekä viestimään energiansäästöstä ja uusiutuvien käytöstä myös ulospäin. Takaamalla henkilöstön taloteknisen osaamisen. Ottamaan huomioon energiatehokkuuden hankinnoissaan ja suunnittelun ohjauksessa. Sopimuskaudella tavoitellaan yhdeksän prosentin energiansäästöä vuoden 2005 tasosta vuoteen 2016 mennessä. Joensuun osalta sopimuksessa on mukana lähes kaikki kaupunkikonsernin omistamat kiinteistöt, pinta-alaltaan yhteensä m³. Näiden kiinteistöjen energian kokonaiskulutus on noin 205 GWh:ia, mikä on rahalliselta arvoltaan noin euroa, joten energiatehokkuussopimuksen tavoite tarkoittaa noin 14,7 GWh:n energiamäärän kokonaissäästöä, arvoltaan euroa. Rakennusten energiatehokkuus Joensuun kaupunki päätti lokakuussa 2013 lisätä rakennemuutosohjelmaan energiansäästöohjelman tekemisen. Selvityksessä tutkitaan sekä kiinteistö- ja rakennustekniset että käyttäjien toiminnasta koituvat energiansäästön ja siten myös taloudellisen säästön mahdollisuuksia. Rakentamisen ympäristövaikutusten vähentämisessä keskitytään yleensä nimenomaan energiatehokkuuden parantamiseen. Rakennuksen elinkaarenaikaisen ympäristökuormituksen kannalta energiatehokkuudella onkin usein suurempi vaikutus kuin materiaalivalinnoilla, mutta tulevaisuudessa materiaalien merkitys ympäristökuormituksen kannalta kuitenkin kasvaa rakennusten energiatehokkuuden parantuessa. Ekotehokkaassa rakentamisessa huomioidaan energiatehokkuuden lisäksi aina myös materiaalinäkökulma sekä resurssitehokkuus. Resurssitehokkuus kattaa muun muassa materiaalien ja energian käytön tehostamisen, tuotteiden tai jätteiden kierrätyksen ja uudelleen käytön, sekä myös suunnitellumman ja tehokkaamman työskentelyn. Resurssitehokkuuden avulla pystytään luomaan enemmän vähemmällä. Kun tuotannossa vähennetään resurssien käyttöä, saadaan kustannus-säästöjä, parannetaan kilpailukykyä ja vähennetään haitallisia ympäristövaikutuksia. korjausrakentamisessa parannetaan vanhojen rakennusten energiatehokkuutta. Taulukko 7. Rakennusten energiatehokkuutta lisäävät toimenpiteet. Toimenpide Aikataulu Toteutus Energiatehokkuuden huomioon Kaupungin oma rakentaminen ottaa huomioon ottava suunnittelun ohjaus energiatehokkaat ratkaisut. Energiakatselmukset Laajentuneeseen kaupunkikonserniin tulleisiin rakennuksiin tehdään energiakatselmukset ja niiden edellyttämät toimenpiteet toteutetaan ESCO-palvelu Uusien investointien säästötakuu ja/tai rahoitusmenettelyn käyttöönotto Kulutusseuranta ja Kaupungin kulutusseurannassa olevien 200 kiinteistön energiatehokkuutta kuvaavat energian ja veden käyttö seurataan kuukausittain ja tunnusluvut kulutuspoikkeamat selvitetään ja tehdään tarvittavat korjaukset. Kannustimet Esimerkiksi kiinteistön käyttäjät (päiväkodit, koulut) säästäessään energiaa ja vettä saisivat palkkiona sen osuuden käyttöönsä, jonka säästävät verrattuna vertailuvuoteen. Koulutus ja tiedotus Energiansäästö liitetään henkilöstön ja toimihenkilöiden koulutukseen sekä varhaiskasvatukseen. Kaupungin kulutusseurannassa on 200 kiinteistöä, joiden energian ja veden käyttö seurataan kuukausittain. Kulutuspoikkeamat selvitetään ja tehdään tarvittavat korjaukset. Tavoitteena on saada 9 % energiansäästö vuoteen 2016 mennessä verrattuna vuoteen Kestävän energiakäytön toimintasuunnitelman

30 mukainen tavoite on, että vuonna 2020 lämmön osalta säästöä on 12 % ja sähkön osalta 8 % vuoden 2012 tasosta. Tarkoituksena on, että kaupunki suorittaa energiakatselmukset laajentuneeseen kaupunkikonserniin tulleissa rakennuksissa ja tekee tarvittavat korjaustoimenpiteet. Energiakatselmukset toimivat sekä palvelu- että asuinrakennuksissa energiansäästöpotentiaalin kartoituksen työkaluna. Katselmoitujen kohteiden kokemuksia voidaan hyödyntää myös muussa rakennuskannassa, mutta tämä vaatii ylläpitomenettelyjen kehittämistä, kiinteistöhuollon koulutusta ja uusia teknisiä ratkaisuja. Lisäksi kaupunki ottaa käyttöön uusien investointien säästötakuu- ja rahoitusmenettelyn ja selvittää mahdolliset ESCO-palvelun käyttöä rajoittavat esteet ja pyrkii poistamaan ne. ESCO-sopimuksissa ulkopuolinen asiantuntija parantaa kaupungin kiinteistöjen tai muiden toimintojen energiatehokkuutta sitoutuen samalla saavuttamaan asetetut tehostamistavoitteet. ESCO-palvelun kustannukset katetaan pienentyneestä energiankulutuksesta syntyneillä säästöillä. Energiansäästöön ja energian tehokkaaseen käyttöön liittyvät asiat liitetään henkilöstön ja luottamushenkilöiden koulutuksiin, sekä kasvatus- ja opetustoimintaan. Aktiivisella tiedonvälityksellä ja opastuksella parhaista käytännöistä pyritään motivoimaan käyttäjiä energiansäästöön. Kaupunki asettaa näkyville rakennuksen energiatehokkuutta osoittavan todistuksen niissä rakennuksissa, joihin sellainen on laadittu ja joissa todistuksen esillepano on esimerkillisen toiminnan osoittamisen kannalta tarkoituksenmukaista. Näiden lisäksi Joensuu raportoi vuosittain huhtikuun loppuun mennessä edellisen vuoden energiankäytöstä, sopimuksen mukaisista toimenpiteistä sekä asetettujen tavoitteiden toteutumisesta Motiva Oy:lle sen ohjeiden mukaan. Cleantech tavoitteen mukaan uudisrakentamisessa julkiseen käyttöön tulee tavoitteena olla lähes nollaenergiatalo vuoden 2017 jälkeen. Uudisrakennuksissa ja uudistavassa peruskorjaamisessa varaudutaan sähköautojen latauspisteiden järjestämiseen sekä rakennuskohtaiseen energiamittaukseen. Suunnittelun lähtökohtana tulee olla tilojen terveellisyys, turvallisuus, muuntojoustavuus sekä tilatehokkuus. Uudisrakentamisessa materiaalit on otettava huomioon osana rakennuksen elinkaarista hiilitai ympäristöjalanjälkeä. Lämmityksessä ja jäähdytyksessä tulee mahdollisuuksien mukaan hyödyntää olemassa olevia kaukolämpö ja -kylmäverkostoja sekä myös uusiutuvia energiamuotoja. Rakentamisen laatuun on kiinnitettävä enemmän huomiota suunnittelussa sekä rakennustyön johtamisessa ja valvonnassa, jotta asetetut terveellisyys-, turvallisuus-, energia- ja ympäristötavoitteet saavutetaan. Rakentamisen ja rakennusten hankinnoissa vähintään 10 % rakennuksen maanpäällisen rakentamisen kokonaismenojen arvosta on cleantech -ratkaisuja kuten esimerkiksi ympäristömyötäisiä materiaalivalintoja sekä materiaali- ja energiatehokkuutta edistäviä ratkaisuja. Kiinteistönhuollon ja huoltopalvelujen hankinnassa kiinnitetään huomiota palveluntarjoajan energiatehokkuusosaamiseen ja huolehditaan taloteknisten järjestelmien oikeasta toiminnasta. Energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä on alettu toteuttaa vuodesta 2010 alkaen, vastaavina tahoina toimivat Joensuun Seudun hankintatoimi, Tilakeskus ja Tekninen virasto, Liiketoimintayksikkö ja Henkilöstöyksikkö. Rakennusten käyttö ja ylläpito Rakennusten käyttöön liittyvät energiansäästöt liittyvät erityisesti lämmitysjärjestelmän valintaan ja rakennuksen korjaukseen. Rakennusten käyttäjien toimilla on ratkaiseva merkitys energiatehokkuuden saavuttamiseksi. Rakennuslupien ja tontin oston yhteydessä kaupunki toimittaa tietoa uusiutuvista