RAUMAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA. (Rauman lastensuojelun suunnitelma)

Transkriptio

1 RAUMAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA (Rauman lastensuojelun suunnitelma) Seuranta-ajat: ja

2 1 Sisällys JOHDANTO... 2 A. NYKYTILA LASTEN JA LAPSIPERHEIDEN KASVUOLOT JA HYVINVOINTI RAUMALLA LASTENSUOJELUN PALVELUJÄRJESTELMÄN KOKONAISUUS RAUMALLA Lasten kasvua ja kehitystä edistävät palvelut Lapsen kasvua ja kehitystä tukevat palvelut Lapsen kasvua ja kehitystä korjaavat palvelut LASTENSUOJELUN TARVE RAUMALLA OSALLISTAMINEN SUUNNITELMATYÖSSÄ SEURANTA JA ARVIOINTI B. TOIMENPIDEOHJELMA RAUMALAISEN LASTENSUOJELUN ARVOT KEHITTÄMISKOHTEET LIITE 1. TILASTOJA lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnista... 44

3 HISTORIATIEDOT: 2 - Rauman kaupunginhallituksen päätös lastensuojelun suunnitelman laatimisesta Kaupunginvaltuusto hyväksyi Rauman kaupungin lastensuojelun suunnitelman Suunnitelman seurantatiedot annettiin tiedoksi sosiaali- ja terveyslautakunnalle , kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle Suunnitelman tarkistus vuosille sosiaali- ja terveyslautakunta , kaupunginvaltuusto JOHDANTO Lastensuojelulain 1 mukaan kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi suunnitelma. Laadittu suunnitelma hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain 2 mukaista talousarviota ja - suunnitelmaa laadittaessa. Rauman kaupungin lastensuojelu- suunnitelma on laadittu ensimmäisen kerran vuosille Suunnitelman tulee sisältää suunnittelukaudelta seuraavat tiedot: 1) lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta; 2) lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista; 3) lastensuojelun tarpeesta kunnassa; 4) lastensuojeluun varattavista voimavaroista; 5) lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä; 6) yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä; sekä 7) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. Lastensuojelun suunnitelman tulee varmistaa, että lapsiperheiden palvelujärjestelmä toimii kunnassa tavoitteellisesti, suunnitelmallisesti, pitkäjänteisesti ja yhteistyökäytäntöjä kehittäen. Lastensuojelulain tavoitteena on vahvistaa lapsen ja perheen osallisuutta ja oikeusturvaa. Tavoitteena on myös tehostaa viranomaisten yhteistyötä perheiden tukemiseksi ja täsmentää kunnan velvollisuuksia lastensuojelussa sekä siirtää lastensuojelutoimenpiteiden painopistettä ennaltaehkäisyyn, varhaiseen tukeen ja avohuoltoon. Lastensuojelulain muutoksella / 1292 lastensuojelun suunnitelman nimi on muutettu Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaksi. Rauman lastensuojelun suunnitelman nimen muutos Rauman lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaksi on hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa Lastensuojelulaki 417/ = Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma ( /1292) 2 Kuntalaki 410/2015

4 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tarkoituksena on 3 toteutua yhteistyössä eri hallinto- ja ammattikuntien edustajien kanssa kuullen asiakkaita sekä järjestöjen näkemyksiä, ohjata ja kehittää kunnan lastensuojelua sekä antaa kuntapäättäjille ja palveluiden toteuttajille aiempaa parempi kokonaiskäsitys lasten ja nuorten kasvuoloista sekä käytössä olevista ja tarvittavista voimavaroista. Ehkäisevän ja korjaavan työn yhteisen suunnitelmallisuuden merkitystä kuvaamaan sopii vanha tarina joesta, jonka alajuoksulta kyläläiset löysivät hukkumaisillaan olevia lapsia. He nostivat ja pelastivat lapsia. Lapsia tuli aina vaan lisää. Mistä niitä lapsia oikein tuli? Yksi kyläläisistä lähti katsomaan joen yläjuoksulle ja löysi rikkinäisen sillan, josta lapsia tippui jokeen koko ajan! (Stepan Zavrel, Lasten keskus 1982) Suunnitelman seurannasta on vastannut seurantaryhmä, joka on kokoontunut vuosittain. Ryhmän henkilöjäsenet ovat vaihtuneet vuosien aikana, mutta toimialat ovat vakiintuneet. Seurantaryhmän jäsenet : Leena Kivimäki (pj.) Pia Erake Anja Hämäläinen Päivi Tiesmaa (varalla Eeva Koskinen Tiia Kemppainen Anne Vertainen Mari Siitari-Mattila Hanna Viljanen-Lehto Johanna Ylikoski (sihteeri) sosiaalipalvelujen johtaja, sosiaali- ja terveysvirasto diakoniatyöntekijä, Rauman seurakunta nuorisopäällikkö, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi varhaiskasvatusjohtaja, kasvatus- ja opetustoimi varhaiskasvatuksen palvelupäällikkö) toiminnanjohtaja, MLL Satakunnan piiri ylihoitaja, sosiaali- ja terveysvirasto, Perhekeskus ylilääkäri, sosiaali- ja terveysvirasto, avoterveydenhuolto perusopetusjohtaja, kasvatus- ja opetustoimi lastensuojelutyön päällikkö, sosiaali- ja terveysvirasto

5 4 Rauman lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteita ohjaavat lapsen oikeuksiin liittyvät perustuslain kohdat. Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma Kasteen Remonttihankkeen alaisuudessa kehitettiin Raumalla lasten ja nuorten psykososiaalisen hyvinvoinnin palveluja (ns. Rauman LaNu-pilotti). Lanu- hankkeen tuotoksena oli esitys perhekeskuksen luomisesta Raumalle, keskus olisi lasten psykososiaalisten palveluiden moniammatillinen työskentelyareena. Kaupungin strategian toteuttamiseen tähtäävänä yhtenä tavoitteena vuodelle 2013 oli perhepalvelukeskuksen toiminnan suunnittelun aloittaminen. Suunnittelutyö on tehty ja Perhekeskus on aloittanut toiminnan keväällä Rauman lapsipoliittinen ohjelma on valmistunut vuonna Rauman lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on osa Lapsipoliittista ohjelmaa ja jatkoa sen aloittamalle työlle. Rauman lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma painottaa ja tarkentaa erityisesti lastensuojelun näkökulmaa lasten-, nuorten- ja lapsiperheiden hyvinvoinnin parantamiseksi. Lapsipoliittinen seurantaryhmä laati loppuraportin yhteydessä ohjelmatyöstä erilliset kuusi kehittämisehdotusta, jotka sisällöllisesti ovat osana suunnitelman tavoitteita. Raumalla on hyväksytty lasten ja nuorten päihde- ja mielenterveysstrategia vuonna 2009 ja päivitys on toteutettu vuonna Kyseisen strategian tavoitteet ja toimenpiteet on otettu huomioon Rauman lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman suunnitelmatyössä. Rauman lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa on otettu huomioon myös Rauman kaupungin strategia 2020, henkilöstöstrategia sekä suunnitelmatyöhön osallistuneiden taustaorganisaatioiden omat paikalliset ja valtakunnalliset strategiat. ****** HUOM! seurantakokouksen jälkeen tämän suunnitelman sisältöä on tarkistettu keväällä 2016 perhekeskuksen, opetustoimen, varhaiskasvatuksen, nuoriso- ja vapaa-aikatoimen, aikuis- ja perhetyön, vammaispalvelujen ja lastensuojelun sekä Mannerheimin lastensuojeluliiton sekä tietenkin toimenpideohjelman osalta. Liitteenä olevat tilastotaulukot ovat suunnitelman kokonaispäivityksen vuosilta Kouluterveyskyselyn 2015 tulokset jäivät THL:n tietoteknisten ongelmien vuoksia saamatta Raumalta. Suunnitelman kokonaispäivitys tehdään vuonna 2017 määritellen toimenpideohjelman uuteen kauteen tavoitteet ja keinot.

6 5 A. NYKYTILA 1. LASTEN JA LAPSIPERHEIDEN KASVUOLOT JA HYVINVOINTI RAUMALLA Lasten ja perheiden kasvuoloja ja hyvinvointia analysoitaessa on tärkeää tarkastella väestöä ja sen elinoloja, lasten kasvuympäristöä, terveyttä, kehitystä ja oppimista sekä huoltajien terveyttä ja hyvinvointia. Kouluterveyskyselyt ja tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet toimivat hyvinä tilastotietolähteinä näissä aiheissa. Rauman väkiluku oli Väestöennusteiden mukaan asukasluku laskee tulevaisuudessa. Alaikäisten lasten osuus väestöstä on vähentynyt kymmenessä vuodessa 0,9 prosenttiyksikköä, osuus vuonna 2012 oli 18,6 % eli 7391 lasta. Lapsiperheiden osuus kaikista perheistä on vähentynyt kymmenen viime vuoden aikana Raumalla 2,2 prosenttiyksikköä. Lapsiperheiden osuus kaikista perheistä vuonna 2012 oli 36,8 % eli 4118 lapsiperhettä. Koko maassa vastaava luku oli 39,5 %. Liitetaulukot: - Kuvio 1. Rauman ja koko maan 0-17 vuotiaat, % väestöstä vv Kuvio 2. Rauman ja koko maan lapsiperheet, % perheistä vv Lastensuojelusuunnitelmassa vuosille oli tarkasteltu joidenkin hyvinvoinnin mittarien keskeisiä muutoksia 2000-luvulla (noin vuosilta ). Seuraavassa on kursiivilla kirjoitettu viime vuosina tapahtuneet kyseisten mittarien muutokset, viimeisimmät tiedot ovat vuosilta 2010 ja (Tiedot Sotkanetistä, jollei lähteeksi ilmoiteta muuta.) Hyvinvoinnin kannalta hyvä suunta: + Koulutustason parantuminen sekä korkea-asteen että keskiasteen koulutuksen saaneiden osuus on jatkanut kasvuaan. + Nuorisotyöttömyys väheni suhteessa koko työikäiseen väestöön sekä nuorten työikäiseen väestöön 2000-alkupuolella. Nuorisotyöttömien osuus vuotiaasta työvoimasta nousi (osuus n. 11 %), mutta suunta näyttäisi olevan jälleen laskeva. + Työttömien osuus työvoimasta on vähentynyt Raumalla. Työttömyysaste on viime vuosina ollut n. 10 %. + Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus kaikista tukea saaneista on laskenut kymmenessä vuodessa ja vuoden 2009 tilapäisen nousun jälkeen osuus on jälleen laskenut. + Poliisin tietoon tulleet omaisuusrikokset sekä henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset ovat alle maan keskitason. + Ammattiopistossa (Länsirannikon Koulutus Oy WinNova alkaen) keskeyttäneiden määrä kasvoi 2,6 prosenttiyksikköä 2000-luvun alkupuolella.

7 6 Ns. negatiivisten (esim. huono koulumenestys, väärä ammatinvalinta, motivaation puute, taloudelliset ja terveydelliset syyt) koulusta eroamisten määrä on vaihdellut vuosittain, v eroja oli edellisvuotta huomattavasti vähemmän (Rauman kaupungin hyvinvointikertomus 2012). Hyvinvoinnin kannalta huono suunta: - Nuorten alkoholin ja huumeiden käyttö laski välillä 2003 ja 2007 tehtyjen kouluterveyskyselyn mukaan. Viimeisen v tehdyn kouluterveyskyselyn mukaan nuorten päihteiden ja huumeiden käyttö näyttäisi olevan nousussa. - Kouluterveyskyselyjen tulokset osoittivat välillä 2003 ja 2007, että päivittäinen tupakointi 8-9-luokan oppilailla oli vähentynyt kymmenen vuoden aikana selkeästi. Viimeisen kouluterveyskyselyn mukaan kuitenkin 8. ja 9. luokan sekä lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden tupakoinnin laskeva suunta näyttää katkenneen. - Ahtaasti asuvien lapsiperheiden osuus kaikista lapsiperheistä vähentyi 2000-luvulla. Vuonna 2011 suhteellinen on osuus kuitenkin hieman noussut (26,5 %), vaikkakin absoluuttinen määrä on pysytellyt samana (n perhettä). - Lastensuojelun sosiaalityössä asiakasmäärät ovat kasvaneet kymmenessä vuodessa huomattavasti (ks. s. 23). - Alle 14-vuotiaiden erikoissairaanhoidon lastenneurologian avohoitokäynnit ovat kasvaneet 2000-luvulla n. 60 %:lla. - Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneiden 0-17 vuotiaiden suhteellinen osuus 1000 vastaavanikäistä kohden on noussut hieman, osuus vaihtelee vuosittain. Luku on koko maan tasoa korkeampi. - Lasten pienituloisuusaste nousi lievästi 2000-luvulla, nousu ei kuitenkaan ole koko maan tasolla. - Alkoholijuomien myynti asukasta kohti (100 % alkoholia/litra) kasvoi 2000-luvulla. Myynti on lähtenyt laskuun vuodesta 2010 alkaen, se ylittää kuitenkin edelleen koko maan tason. - Koululääkärille pääsy koettiin keskimääräistä vaikeammaksi ja tyytymättömyys kouluterveydenhuoltoon lisääntyi sekä peruskoululaisten että lukiolaisten kouluterveyskyselyn tuloksissa. - Päänsärky, masentuneisuus, niska- tai hartiakivut viikoittain, väsymys lähes päivittäin ovat lisääntyneet peruskoululaisilla ja lukiolaisilla 2000-luvulla tehtyjen kouluterveyskyselyjen mukaan. Oireita kokeneiden suhteellinen osuus ei ole muuttunut merkittävästi viime vuosina. - Elatustukea saavien lasten suhteellinen osuus oli 2000-luvulla Raumalla koko maan tasoa korkeampi eikä lasten suhteellinen osuus ja määrä viime vuosina ole vaihdellut paljoa. Suhteellinen osuus on kuitenkin edelleen koko maan tasoa hieman korkeampi. Liitetaulukot: - Kuvio 3. Avioeroja vuotiailla/1000 vastaavanikäistä naimisissa olevaa Raumalla ja koko maassa - Kuvio 4. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä Raumalla ja koko maassa - Kuvio 5. Lasten pienituloisuusaste Raumalla ja koko maassa - Taulukko 2. Tupakoi päivittäin, % luokan oppilaista - Kuvio 6. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaan ikäisestä väestöstä - Kuvio 10. Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17 vuotiaat/1000 vastaavan ikäistä - Kuvio 11. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset/1000 asukasta

8 2. LASTENSUOJELUN PALVELUJÄRJESTELMÄN KOKONAISUUS RAUMALLA 7 Raumalla on varsin kattava ja kehittynyt lasten ja lapsiperheiden palvelujärjestelmä. Uuden lastensuojelulain ja KASTE -ohjelman mukaisesti lasten hyvinvointi halutaan nähdä Raumallakin yhteiseksi toiminnan tavoitteeksi. Lastensuojelu voi olla yleistä kasvuolojen turvaamista, ongelmien ennaltaehkäisyä ja lapsinäkökulman huomioon ottamista omassa työssä. Se voi olla myös yksittäisen perheen kohdalla toteutuvaa ehkäisevää lastensuojelua, jolloin peruspalveluissa kiinnitetään tarkempaa huomiota yksittäisen lapsen tai nuoren hyvinvointiin. Lapsen tulee saada tukea riittävän varhain omaan kehitys- ja kasvuympäristöönsä, kuten kodissa, koulussa ja päivähoidossa. Raumalaisten lapsiperheiden palvelujen keskeinen kehittämisen kohde viime vuosina on ollut perhekeskuksen luominen. Perhekeskus vahvistaa lasten ja perheiden matalan kynnyksen peruspalveluja ja perheneuvontaa sekä luo toimivia yhteistyömalleja kolmannen sektorin ja erityispalvelujen kanssa. Tavoitteena on poistaa päällekkäisiä toimintoja, tunnistaa palvelukokonaisuudet, niiden yhdyspinnat ja saada eri ammattiryhmien osaaminen parhaaseen käyttöön. Ensisijaisesti lapsen omat vanhemmat vastaavat lapsensa hyvinvoinnista. Tukena on raumalainen lapsiperheiden palvelujärjestelmä seuraavasti: Lapsen kasvua ja kehitystä edistävät palvelut - Verkostoituva perhekeskustyö: Neuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto - Varhaiskasvatus - Opetus - Kulttuuri- ja vapaa-aika - Järjestöt - Srk:n lapsi- ja nuorisotyö Lapsen kasvua ja kehitystä tukevat palvelut - Aikuissosiaalityö - Vammaistyö - Verkostoituva perhekeskustyö: Ylppötoiminta (Lastenpsykiatri terveydenhoitajien työparina), Perheasiat, Lasten tiimi, Nuortentiimi, Puhe- ja toimintaterapia - Oppilashuolto, erityisopetus - - Erityisvarhaiskasvatus Lapsen kasvua ja kehitystä korjaavat palvelut - psykiatrian palvelut - lastensuojelun sosiaalityö EHKÄISEVÄ LASTENSUOJELUTYÖ ja VARHAINEN TUKI

9 2.1. Lasten kasvua ja kehitystä edistävät palvelut 8 Nortamon perhekeskus on aloittanut toimintansa Perhekeskus kokoaa saman katon alle lasten, nuorten ja perheiden universaalit peruspalvelut. Neuvolatoiminnan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tukena toimii erityisasiantuntijoista muodostuva, moniammatillinen verkosto. Tarkoituksena on tarjota asiakkaille palvelua, joka perustuu varhaiseen tukemiseen. Asiantuntijaverkoston ja koko asiakasperheen yhteistyö peruspalvelujen kanssa on tärkeää Alle kouluikäisten kasvua ja kehitystä edistävät palvelut Ensisijaisesti vastuu lapsen hyvinvoinnista kuuluu hänen vanhemmilleen. Kunnan peruspalvelut, seurakunnan ja kolmannen sektorin toiminnat luovat pohjan ehkäisevälle lastensuojelutyölle, jolla edistetään ja turvataan lasten hyvinvointia, kasvua ja kehitystä. Lapsen ja perheen kanssa tulee ottaa avoimesti ja varhain puheeksi kuullut ja koetut huolenaiheet. Tavoitteena on, että palveluiden mahdollistamat tukitoimet saadaan käyttöön varhaisessa vaiheessa. NEUVOLATOIMINTA Neuvolatoiminta on yleisesti hyväksyttyä, matalan kynnyksen toimintaa ja se tavoittaa perheet lähes sataprosenttisesti. Äitiys- ja lastenneuvolan tavoitteena on edistää ja ylläpitää lasta odottavien sekä alle kouluikäisten lasten ja perheiden terveyttä ja hyvinvointia. Valtakunnallisessa vertailussa Rauman neuvolatoiminta sijoittui parhaimmiston joukkoon (Stakesin tekemä tutkimus v. 2008). Työtä on kehitetty yksilö- ja perhelähtöisemmäksi, pulmatilanteisiin pyritään puuttumaan varhaisessa vaiheessa. Yhteistyötä on kehitetty eri toimijoiden kanssa vuosien aikana. Hyvänä esimerkkinä Raumalla on Yhdessä lapsen ja perheen parhaaksi eli ns. Ylppö-toimintamalli. Tässä valtakunnallisestikin arvioituna erinomaisessa, ainutlaatuisessa toimintamallissa lastenpsykiatri tekee yhteistyötä terveydenhoitajan kanssa ja tapaa perheen yhdessä lapsen arkiympäristöön kuuluvien toimijoiden kanssa. Myös 2 neuvolapsykologin palvelut ovat käytettävissä. Äitiysneuvolassa huolehditaan äidin, syntyvän lapsen ja perheen hyvinvoinnista sekä tuetaan vanhemmuuteen valmistautumisessa. Raskauden etenemistä ja sikiön hyvinvointia seurataan suunnitelmallisilla käynneillä. Jokaisella perheellä on oma terveydenhoitaja. Sekä terveydenhoitajan että lääkärin vastaanotoilla voi keskustella luottamuksellisesti kaikista raskauteen liittyvistä kysymyksistä, myös perheongelmista, peloista, masennuksesta, toki myös iloista. Äitiysneuvolan terveydenhoitajat tekevät tiivistä yhteistyötä mm. lastenneuvolan, työterveyshuollon ja synnytyssairaalan kanssa. Isyyslain uudistuksen myötä alkaen isyyden tunnustus on mahdollista tehdä äitiysneuvolakäynnillä tiettyjen raskausviikkojen aikana. Lastenneuvolassa seurataan ja tuetaan lapsen kehitystä ja terveydentilaa vauvasta kouluikään, ennaltaehkäistään sairauksia sekä pyritään havaitsemaan poikkeavuudet terveydentilassa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Perhettä kannustetaan ottamaan yhteyttä omaan terveydenhoitajaan lapsen sairastuessa tai perhekriisin kohdatessa. Rauman lastenneuvola tekee tiivistä yhteistyötä mm. äitiysneuvolan, psykologin, fysio- ja puheterapeutin sekä varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa. Rauman neuvoloiden toimintatapoina ovat vastaanottokäynnit, vanhempainryhmät, varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen, imetyksen tuki sekä kotikäynnit ensimmäisen lapsensa saaneeseen perheeseen, muita kotikäyntejä tehdään tarpeen mukaan. Neuvolassa annetaan tietoa raskausajasta ja siihen liittyvistä riskeistä, synnytyksestä sekä lapsen hoidosta, kasvatuksesta samoin tietoa odotusaikaan ja synnytykseen liittyvistä mielenterveyden muutoksista. Käytettävissä ovat mm. synnytyksen jälkeiset mieliala- ja perheväkivaltaseulat niin äitiys- kuin lastenneuvolassa. Varhaisen tuen tarpeen havaitsemiseksi on kehitetty moniammatillisessa yhteistyössä erilaisia toimintamalleja. Psykiatrian erikoissairaanhoitaja osallistuu ensimmäistä lastaan odottavan perheen äitiysneuvolakäynnille raskauden 32 viikolla. Tarvittaessa tehdään kotikäynti ja perheelle tarjotaan heille soveltuvat tukimuodot. Päihdeäitien ja perheiden hoitomalli auttaa tunnistamaan ja ohjaamaan tuen piiriin varhaisessa

10 vaiheessa päihteitä käyttävät perheet. 9 Valtioneuvoston asetus (VNA 388/2011) neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveyden- huollosta sekä ehkäisevästä suun terveydenhuollosta astui voimaan Asetuksen mukaan äitiysneuvolan edellytetään tekevän perheelle yksi laaja terveystarkastus ja lastenneuvolan 3 laajaa terveystarkastusta (4 kk:n, 18 kk:n ja 4 v:n iässä). Asetuksen mukaan terveydenhoitajan pitäisi tavata alle vuoden vanha vauva vähintään yhdeksän kertaa. Lääkärin terveystarkastukseen lapsen pitäisi päästä viisi kertaa neuvolavaiheen aikana. Nämä suositukset täyttyvät Rauman neuvolassa. Esimerkiksi lääkärintarkastukset tehdään Raumalla kuuden viikon, neljän ja kahdeksan kuukauden, 1½ vuoden sekä neljän vuoden iässä. Asetus velvoittaa kehittämään toimintaa suunnitelmallisesti, koko perheen huomioon ottavaan suuntaan moniammatillisessa yhteistyössä. Palveluja järjestettäessä ja kehitettäessä on kiinnitettävä huomiota lapsen ja nuoren kehitysympäristöihin. Erityistä huomiota kiinnitetään seuraaviin asioihin: Kasvu sekä psykososiaalinen ja fyysinen kehitys Ihmissuhteet, lepo ja vapaa-aika, median merkitys terveyden ja turvallisuuden kannalta Ergonomia, ravitsemus, liikunta, painon hallinta, suun terveys sekä seksuaaliterveys Lähi- ja parisuhdeväkivallan, tapaturmien sekä tupakoinnin, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäisy Rokotusohjelman mukaiset rokotukset ja infektioiden ehkäisy Soveltuvin osin sosiaaliturva ja sosiaali- ja terveyspalvelut Neuvolan tavoitteena on huolehtia koko perheen hyvinvoinnista. Lapsen huoltajien hyvinvoinnilla on ratkaisevan tärkeä osuus lapsen koko tulevaisuuteen, onhan huostaanottojen taustalla hyvin usein vanhempien päihde- ja mielenterveys-ongelmat. Neuvolatoiminnassa on otettu käyttöön MLL:n kehittämä Vahvuutta vanhemmuuteen- toimintamalli. Neuvolan kahdeksan terveydenhoitajaa on koulutettu suljettujen pienryhmien vetämiseen. Ryhmät alkavat kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä, ne kokoontuvat kahdeksan kertaa. Neuvolapsykologit vetävät suljettuja Ihmeelliset vuodet- ryhmiä, joiden tavoitteena on auttaa vanhempia löytämään toimintatapoja haastavan lapsen kanssa kasvamiseen. VARHAISKASVATUS Vuoden 2013 alusta varhaiskasvatuspalvelut ovat kuuluneet opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen. Raumalla varhaiskasvatusta järjestään päiväkodeissa, ryhmäperhepäivähoidossa, perhepäivähoidossa sekä avoimena varhaiskasvatuspalveluna on perhe- ja leikkitoiminta. Kunnallisen päivähoidon lisäksi on tarjolla myös yksityistä päivähoitoa, jota kunta tukee ryhmäperhepäivähoidossa ja perhepäivähoidossa yksityisen päivähoidon kuntalisällä. Yksityistä päiväkotihoitoa tuetaan palvelusetelillä alkaen. Varhaiskasvatustoimintaa ohjaa uudistettu varhaiskasvatuslaki ja asetus lasten päivähoidosta. Varhaiskasvatuslain uudistamisen ensimmäinen vaihe astui voimaan alkaen. Lain sisällössä painottuu pedagogiikka ja osallisuus (lapset, vanhemmat, henkilöstö, yhteisö) lisäksi varhaiskasvatuksen tavoitteet määritellään lainsäädännöllisesti. Laissa määritellään ryhmäkokokatto, kelpoisuuskriteerit ja ryhmäkoot. Laissa säädetään kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuudesta. Lain toinen vaihe on valmistelussa. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus sekä lasten ja kasvattajien suhdeluvut ovat virittäneet paljon erilaisia keskusteluja. Toimintaa ohjaavana asiakirjana toimii Varhaiskasvatussuunnitelman valtakunnalliset perusteet, jonka pohjalta on laadittu kuntakohtainen varhaiskasvatussuunnitelma sekä yksikkökohtaiset suunnitelmat. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on parhaillaan uudistettavana ja uudistettu, kuntakohtainen normiasiakirja, varhaiskasvatussuunnitelma astuu voimaan alkaen. Marraskuussa 2015 lautakunta hyväksyi yksityisen varhaiskasvatuksen päiväkotihoidon

11 10 palvelusetelisääntökirjan. Tämä mahdollistaa kaikkien perheiden hakeutumisen yksityisen päiväkotihoidon piiriin. Sääntökirja astuu voimaan alkaen. Kaupungin päiväkotitarjonta tulee lisääntymään yhdellä yksityisellä päiväkodilla syksystä 2016 alkaen. Tämän seurauksena Syvärauman päiväkoti alueella suljetaan ja lisäksi keskustassa, vuokrakiinteistössä toimiva Sateenkaaren ryhmäperhepäivähoito sulkee ovensa alkaen. Lensun päiväkoti kärsi sisäilmaongelmista ja joutui tammikuussa 2016 muuttamaan evakkoon Uotilan terveysasemalle. Lapin päiväkoti Myllytontun laajennus valmistui elokuussa Samalla ryhmäperhepäivähoito Muksulan toiminta päättyi ja myös perhepäivähoidon varahoito siirtyi päiväkodille. Päivähoitohakuprosessia on kehitetty asiakasystävällisemmäksi. Varhaiskasvatuksen keskitetty palveluohjaus käynnistyi kasvatus- ja opetusvirastolta alkaen yhteistyössä aluejohtajien ja päiväkodin johtajien kanssa. Varhaiskasvatukselle valittiin palveluohjaaja, joka aloitti virallisesti vuoden 2016 alusta. Hän toimii ensimmäisenä linkkinä asiakasperheisiin, jotka ovat jättäneet päivähoitohakemuksen sähköiseen järjestelmään. Keväällä 2016 otettiin käyttöön lasten hoitopaikkatakuu, sen avulla perhe voi varmistaa, että lapsi saa palata keskeytyksen jälkeen tuttuun päiväkotiin. Perhepäivähoidossa ja ryhmäperhepäivähoidossa hoitopaikkatakuu myönnetään mahdollisuuksien mukaan. Päivähoidon voi keskeyttää äitiys- tai vanhempainloman, vuorotteluvapaan, työttömyysjakson tms. vuoksi. Hoitopaikkatakuun saamisen edellytyksenä on, että lapsi on ollut päivähoidossa yhtäjaksoisesti yli neljä kuukautta. Hoitopaikkatakuu myönnetään vähintään neljä kuukautta kestävään keskeytykseen. Päivähoitoon paluun tulee tapahtua elo-syyskuussa. Hoitopaikkatakuusta tehdään kirjallinen sopimus. Vuorohoitoon tehtiin linjaavat ohjeet, jotka kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyi huhtikuussa Koululaisten vuorohoitoon jätettiin neljä hoitopaikkaa, jotka myönnetään harkinnanvaraisesti. Rauman varhaiskasvatuksessa työskentelevillä henkilöillä on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoissa vaadittava kelpoisuus. Henkilöstörakenne päiväkodeissa on valtakunnan tasolla arvioituna parempi kuin muualla Suomessa. Alle kolmevuotiaiden ryhmissä toimii yksi lastentarhanopettaja ja kaksi hoitajaa sekä yli kolmevuotiaiden ryhmissä kaksi lastentarhanopettajaa ja yksi hoitaja. Rauman varhaiskasvatuksen toiminnassa on käytössä pienryhmätoiminta ja tiimityö. Toiminnan tavoitteena tuottaa sekä lapsille että henkilöstölle hyvää arkea. Tulokset näkyvät sekä lasten hyvinvointina että henkilöstön parempana jaksamisena. Varhaiskasvatuksen Kestävän kehityksen toimintaopas valmistui kesällä Oppaan sisällössä painottuu sosiaalisesti kestävä kehitys. Varhaiskasvatuksen organisaation muutosprosessi on edennyt suunnitellusti ja sen on tarkoitus tulla voimaan alkaen. Prosessin tarkoituksena on luopua ryhmässä toimivista johtajista, näin päästään paremmin toteuttamaan pedagogista johtajuutta ja olemaan paremmin läsnä arjen eri tilanteissa. Avoin varhaiskasvatus Avoimen varhaiskasvatuksen kehittäminen on ollut varhaiskasvatuksen yhtenä kehittämisen painopisteenä viime vuosina. Perhetoiminnan kahdessa toimipisteessä (Sinilintu ja Pikkukaisla) toiminta on suosittua ja niissä käy satoja lapsia ja perheitä vuosittain. Toiminta on monipuolista ja tavoitteena on lisätä avoimen perhetoiminnan ryhmiä ja näin tarjota vertaistukea niille perheille, jotka hoitavat lapsensa kotona. Näin mahdollistuu myös erilaisten perheiden verkostoituminen keskenään ja kotouttamisessa toiminta on ollut erityisen tärkeässä roolissa. Kipparinpuisto sekä liikennepuisto ovat kovassa käytössä ympäri vuoden. Näissä toimivissa varhaiskasvatuskerhoissa vetäjinä toimii myös lastentarhanopettaja ja hoitaja. Toimintaa ollaan myös laajentamassa. Kesällä Kipparinpuiston kävijämäärät ovat olleet suuria, lapsiperheet ja erilaiset ryhmät ovat myös hyvin löytäneet paikan.

12 Esiopetus 11 Päivähoidon lisäksi varhaiskasvatus järjestää 6 -vuotiaiden lasten maksutonta esiopetusta. Esiopetuksen järjestämistä koskevat määräykset sisältyvät perusopetuslakiin siitä tuli velvoittavaa alkaen. Esiopetusta on annettava vähintään 700 tuntia lukuvuodessa, tämä tarkoittaa neljää tuntia päivässä. Esiopetusikäisille maahanmuuttajalapsille on suunnattu valmistavaa opetusta vuoden 2011 syksystä alkaen. Heille opetuksen laajuus on 900 tuntia lukuvuodessa. Tämä tarkoittaa viittä tuntia päivässä. Maahanmuuttajatilanne on kovasti muuttunut ja muuttuu koko ajan, mikä tarkoittaa tulevaisuudessa valmistavan opetuksen lisäämistarvetta. Tammikuussa 2016 kasvatus- ja opetuslautakunnassa hyväksyttiin esiopetuspaikan osoittamisen perusteet. Raumalaiset esiopetusikäiset lapset osallistuvat vuosittain sataprosenttisesti esiopetukseen. Ikäluokka on keskimäärin 400 lasta. Vuonna 2009 syntyneiden ikäluokka oli suuri (447 lasta), mikä tarkoitti sitä että, Salosen torppa otettiin uudelleen käyttöön esiopetuksen tarpeisiin. Lisäksi Uudenlahden- ja Sampaanalan päiväkodilla luontoeskarit aloittivat toimintansa elokuussa Esiopetusta tarjoavat kunnan omien varhaiskasvatusyksiköiden lisäksi yksityiset päiväkodit ja Freinetkoulu. Kaikissa yksiköissä on mahdollisuus saada myös esiopetusta täydentävää maksullista päivähoitoa. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet on uudistettavana ja Rauman esiops2016- prosessi on hyvässä vauhdissa. Uusi esiopetussuunnitelma astuu voimaan alkaen. Yhteistyö Kun varhaiskasvatuksessa herää huoli lapsesta, otetaan asia puheeksi vanhempien kanssa. Huolen tunnistamiseen ja puheeksi ottamiseen varhaiskasvatuksen henkilöstö on saanut koulutusta. Myös vanhemmilla saattaa olla huolta lapseen liittyvässä asiassa. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on antaa lapselle ja perheelle tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Varhaiskasvatuksen ensisijaiset yhteistyökumppanit ovat perusopetus, lastenneuvola ja sosiaalityö. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen kohdalla yhteistyöverkosto on laajempi ja siihen kuuluu edellisten lisäksi varhaiserityiskasvatuksen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon asiantuntijoita yhteistyössä perhekeskuksen kanssa. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea perheitä näiden kasvatustehtävässä. Kasvatuskumppanuuden käsite on kirjattu varhaiskasvatussuunnitelmaan. Kumppanuus toteutuu vanhempien ja päivähoidon/ esiopetuksen työntekijän päivittäisissä kohtaamisissa. Jokaisen päivähoidossa/esiopetuksessa olevan lapsen perheen kanssa laaditaan kirjallinen lapsen varhaiskasvatussuunnitelma tai lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma. Raumalla on käytössä lapsen varhaiskasvatussuunnitelmalomakkeet päivähoidon aloittaville lapsille ja ns. ikäkausilomakkeet eri-ikäisille lapsille. Lomakkeita hyödynnetään lapsen hyvän päivähoidon turvaamiseksi. Lomakkeisiin liittyvä vanhempainkeskustelu käydään ennen lapsen vuosittaista neuvolakäyntiä. Vanhemmat ottavat keskustelun yhteydessä täytetyn lomakkeen mukaan neuvolakäynnille. Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyösuunnitelmaan (2008) on kirjattu raumalaiset yhteistyökäytännöt ja linjaukset. Lastensuojeluilmoituksen tekeminen on ohjeistettu. Samoin on sovittu yhteistyökäytännöt ja vastuut, silloin kun päivähoito on lapselle lastensuojelun avohuollon tukitoimi. Lastensuojelu järjestää vuosittain marraskuussa tietoiskun varhaiskasvatuksen henkilöstölle. Perusopetuksen kanssa tehtävä tiivistynyt yhteistyö tähtää esikoululaisten sujuvaan koulunaloitukseen ja tarvittaessa oikean koulumuodon löytymiseen. Esiopetuksessa on käytössä pedagogiset asiakirjat, jotka ovat yhtenevät perusopetuksessa käytettävien asiakirjojen kanssa. Esiopetuksen opetussuunnitelmaan on kirjattu esiopetuksen ja perusopetuksen väliset tiedonsiirto- ja yhteistyömallit. Vuoden 2016 alusta esiopetuksessa otettiin käyttöön myös perusopetuksen käytössä oleva Wilma- ohjelmisto. Ilmoittautuminen esiopetukseen tapahtuu myös tämän järjestelmän kautta. Lisäksi tiedonsiirtolomakkeet siirtyvät Wilma -järjestelmän kautta esiopetuksesta perusopetukseen. Kuntia velvoitettiin tekemään myös esiopetukseen oma oppilashuoltosuunnitelma, joka astui voimaan alkaen (kts. Oppilashuolto Raumalla).

13 Kouluikäisten kasvua ja kehitystä edistävät palvelut 12 OPETUSPALVELUT Perusopetus Perusopetuksella on kasvatus- ja opetustehtävä. Kasvatusvastuu on vanhemmilla ja koulun tehtävänä on tukea sitä. Perusopetusta säätelevät perusopetuslaki ja -asetus. Lain tarkoittaman opetuksen tavoite on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja (Perusopetuslaki 2 ). Kouluissa työtä tehdään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Koulu tekee yhteistyötä huoltajien ja vanhempien kanssa sekä monialaista oppilashuoltotyötä eri toimijoiden kanssa. Perusopetuslaissa 1 ja Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2 tuli muutoksia oppimisen ja koulunkäynnin tukeen Rauman kaupungin opetussuunnitelman kuntaperusteen muutokset tulivat voimaan Raumalla kaupungissa on 13 vuosiluokilla 1-6 perusopetusta antavaa koulua, kun mukaan lasketaan yksityinen Freinetkoulu. Turun yliopiston Rauman normaalikoulu on kaksisarjainen yhtenäiskoulu, jossa ovat vuosiluokat 1-9. Rauman kaupungin vuosiluokkien 1-9 yhtenäiskouluja ovat kolmisarjainen Nanun koulu sekä Malmin koulu. Raumanmeren ja Uotilanrinteen peruskouluissa opiskellaan vuosiluokilla 7-9. Ryhmäkoot ovat vielä pääsääntöisesti Rauman lapsipoliittisessa ohjelmassa määritellyllä tasolla, jolloin alkuopetuksen aikana ryhmäkoko on maksimissaan 20 oppilasta ja myöhemmin 25 oppilasta. Lukuvuonna koulujen tuntikehystä jouduttiin merkittävästi säästösyistä pienentämään, mikä näkyy koulujen ryhmäkokojen suurenemisena ja jakotuntien vähenemisenä. Henkilökunta on koulutettua ja pätevää. Vasta maahan tulleille oppilaille järjestetään perusopetukseen valmistavaa opetusta, jossa painopiste on suomen kielen ja kulttuurin opiskelussa. Valmistavan opetuksen tarve on merkittävästi kasvanut turvapaikanhakijoiden tulon myötä. Vuoden 2016 alussa valmistavan opetuksen ryhmien määrä kasvoi yhdestä neljään. Kymppiluokalla (lisäopetus) peruskoulun päättäneet nuoret saavat mahdollisuuden vahvistaa oppimaansa ja suunnitella jatko-opintojaan sekä korottaa perusopetuksen arvosanoja. Kymppiluokan toiminta päättyy ja joustavan perusopetuksen ryhmä aloittaa lukuvuoden alusta alkaen. Opiskeluhuolto Raumalla Esi- ja perusopetuksessa sekä toisen asteen oppilaitoksissa toteutetaan opiskeluhuoltoa Rauman kaupungin oppilashuoltosuunnitelmien mukaisesti. Suunnitelmat pohjautuvat oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin (1287/2013) sekä opetussuunnitelmien perusteisiin, joiden edellyttämät opiskeluhuoltoa koskevat suunnitelmat tulivat voimaan Tässä tekstissä sana opiskelija pitää sisällään termit lapsi ja oppilas. Sana oppilaitos sisältää esiopetusyksiköt ja koulut. Opiskeluhuolto tarkoittaa opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä. Raumalaisilla kouluilla tulee olla sellaiset puitteet, joissa opiskelijoilla on terve ja turvallinen lähtökohta opiskelulle, palveluiden on oltava helposti, oikea-aikaisesti, tasapuolisesti ja yhteneväisellä tavalla saatavilla kaikissa oppilaitoksissa. Hyvinvoinnin edistäminen tulee olla kokonaisvaltaista ja yhteisöllistä. Oppilaitoksissa tapahtuva matalan kynnyksen työskentely opiskelijoiden parissa on tärkeä osa kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointiin tähtäävää kokonaisuutta. 1 Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/ Opetushallituksen määräys 51/011/2010

14 Monialainen yhteistyö 13 Opiskeluhuoltotyötä toteutetaan monialaisena yhteistyönä kasvatus-, opetus-, sosiaali- ja terveystoimen kesken. Erityisesti arjen yhteistyötä tehdään sosiaalitoimen/lastensuojelun sekä kouluja opiskelijaterveydenhuollon toimijoiden kanssa. Tärkeimpänä kumppanina opiskeluhuoltotyössä ovat kuitenkin kodit. Kasvatuksellinen vastuu on huoltajalla ja koulujen tehtävä on vastata opetuksesta ja opiskelijan kasvun tukemisesta. Yhteistyön tulee olla sujuvaa, avointa ja sitoutunutta. Opiskelijoilla ja huoltajilla tulee olla mahdollisuus osallistua opiskeluhuollolliseen toimintaan, suunnitteluun ja kehittämiseen. Opiskeluhuollon kokonaistarve ja palvelut Osana yhteisöllistä opiskeluhuoltoa tulee oppilaitosten arvioida opiskeluhuollollista kokonaistarvetta ja käytettävissä olevia opiskeluhuollon palveluita. Seurantatietoa hyödyntäen ja tilannetta aktiivisesti arvioiden palveluita on mahdollista joustavasti järjestää ja kohdentaa. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain myötä opiskeluhuoltotyön tulee ensisijaisesti olla yhteisöllistä työtä. Psykososiaalisen henkilöstön palveluita on tarkoituksenmukaisinta opiskeluhuollossa käyttää ensisijaisesti oppilaitoksissa yhteisön hyvinvoinnin ja viihtyvyyden ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Psykologipalvelut Varhaiskasvatuksessa psykologipalveluista vastaa pääsääntöisesti perhekeskuksen kaksi alle kouluikäisten lasten psykologia. Rauman kaupungin perusopetuksen kouluissa työskentelee neljä koulupsykologia ja toisen asteen oppilaitoksissa yksi psykologi. Heidän tehtäviinsä kuuluu yhteisöllisen opiskeluhuollon suunnittelu, opettajien konsultointi sekä oppilaiden ja heidän vanhempiensa neuvonta. Psykologisia tutkimuksia, ohjausta, neuvontaa, terapeuttisia keskusteluja ja konsultaatiota tarvitaan mm. oppimiseen koulunkäyntiin, ihmissuhteisiin ja vaikeisiin elämäntilanteisiin liittyvissä asioissa. Kuraattoripalvelut Rauman kaupungin perusopetuksen kouluissa työskentelee viisi kuraattoria. Lisäksi lukiossa on yksi kuraattori ja Winnovassa kaksi kuraattoria. Nanun ja Malmin kouluissa kuraattorityöstä vastaa vammaistyön nimetty sosiaaliohjaaja. Vastuukuraattorina toimii lastensuojelun sosiaalityöntekijä toimien konsultatiivisena tukena ja tiimien jäsenenä. Kaupungin kuraattorit toimivat sosiaali- ja terveysviraston sosiaalipalvelujen alaisuudessa (tarkemmin määriteltynä lastensuojelun tulosyksikön alaisuudessa, vammaistyön sosiaaliohjaajaa lukuun ottamatta). Tämä turvaa saumattoman yhteistyön lastensuojeluasioissa, vaikkakin kuraattorien työn tulee olla ennen kaikkea ehkäisevää ja yhteisöllisyyttä vahvistavaa toimintaa. Koulukuraattori tekee koulussa sosiaalityötä, jonka tavoitteena on auttaa ja tukea oppilaita koulunkäyntiin ja muihin elämänalueisiin liittyvissä ongelmallisissa tilanteissa. Oppilas voi ottaa yhteyttä kuraattoriin esimerkiksi koulunkäyntiä, toveripiiriä, vapaa-aikaa ja kotia koskevissa pulmallisissa tilanteissa. Myös huoltajat voivat ottaa yhteyttä kuraattoriin keskustellakseen kasvatusasioista tai kotitilanteesta. Koulukuraattori toimii yhteistyössä oppilaan, hänen huoltajiensa, opettajien ja muiden tahojen kanssa sekä tarvittaessa ohjaa oppilaan tai perheen koulun ulkopuolisen tuen ja avun piiriin. Yhteisöllisen opiskeluhuollon vahvistaminen on myös koulukuraattorien tehtävänä yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Opettajien ja muiden oppilaitoksien henkilökuntiin kuuluvien henkilöiden tehtävänä on ohjata opiskelijoita ja heidän huoltajiaan opiskeluhuollollisten palveluiden pariin heti havaitessaan oppimisvaikeuksia tai sosiaalisia/ psyykkisiä vaikeuksia. Opiskelijoille on järjestettävä mahdollisuus keskustella opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa seitsemän työpäivän kuluessa mikäli opiskelija keskustelua pyytää alkaen myös yksityisen opetuksen järjestäjän Freinetkoulun sekä valtion Rauman normaalikoulun psykologi- ja kuraattoripalvelut siirtyivät Rauman kaupungin hoidettaviksi. Muutoksen myötä noin 450 peruskouluikäistä siirtyi kaupungin opiskeluhuoltopalvelujen piiriin.

15 Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto 14 Kouluterveydenhuollolla tarkoitetaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 16 :n mukaista kouluterveydenhuoltoa sekä opiskeluterveydenhuollolla oppilas- ja opiskelijahuoltolain 17 :n mukaista opiskeluterveydenhuoltoa, joita kouluissa toteuttavat terveydenhoitaja ja lääkäri. Koulu ja opiskeluterveydenhuollon palveluilla 1) edistetään ja seurataan kouluyhteisön hyvinvointia sekä oppimisympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta 2) edistetään ja seurataan oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä, hyvinvointia ja oppimiskykyä 3)tunnistetaan oppilaiden varhaisen tuen tarpeet ja järjestetään tarvittava tuki sekä ohjataan hoitoon ja tutkimuksiin. Lisäksi kouluterveydenhuollossa tuetaan vanhempien/huoltajien hyvinvointia ja kasvatustyötä. (OHL 8 ) Rungon kouluterveydenhuollolle muodostavat määräaikaiset terveystarkastukset, jotka tehdään perusopetuksen oppilaille vuosittain. Laajat terveystarkastukset tehdään ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella luokalla. Terveystarkastuksiin kutsutaan myös huoltajat. Käytössä ovat oppilaan selviytyminen ja hyvinvointi koulussa lomakkeet, joiden kautta luokanopettaja tai luokanvalvoja osallistuu laajaan terveystarkastukseen antamalla oman arvionsa oppilaan selviytymisestä koulussa. Tuloksista tehdään luokkakohtaiset koosteet ja huoltajan suostumuksella opettajalle voidaan antaa myös oppilaskohtaista palautetta terveystarkastuksista. Rauman kouluterveydenhuollossa tavoitteena on parantaa psykososiaalista hyvinvointia mm. lisäämällä psykososiaalisia perhepalveluita osana koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa; toteutus paranee perhekeskuksen myötä, vähentää päihteiden käyttöä ja ylipainoisuutta sekä tehdä työtä riittävän unimäärän puolesta. Rauman peruskouluilla työskentelee yhdeksän terveydenhoitajaa ( ) ja heille kohdistuu noin oppilaan kouluterveydenhuolto. Opiskeluterveydenhuollossa toimii viisi terveydenhoitajaa ja heillä on opiskelijoita Aikuisopiskelijoille ei ole pystytty antamaan toistaiseksi lain mukaista terveydenhuollon palvelua. Terveydenhuoltolaki edellyttää, että koulu- ja opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä koulu- ja opiskeluyhteisön hyvinvointia seurataan kolmen vuoden välein tehtävien terveydellisten olojen valvonnalla. Tehtyjä toimenpiteitä tarkistetaan vuoden välein. Terveydenhoitaja toimii koordinaattorina. Koulujen yhteydessä toimivat esikoulut kuuluvat tarkastuksiin. Opiskeluhuoltoryhmät Opiskeluhuoltotyötä Raumalla tehdään kolmella tasolla: kunnallisesti, yksikkökohtaisesti sekä yksilökohtaisesti. Opiskeluhuoltoa koko kunnan alueella ohjaa ja koordinoi kunnallinen monialainen ohjausryhmä vastaten työn suunnittelusta, toimintatapojen määrittelystä, kehitystyöstä ja opiskeluhuollon toiminnan arvioinnista. Yksikkökohtaista opiskeluhuoltotyötä koordinoivat yhteisölliset opiskeluhuoltoryhmät suunnitellen, kehittäen ja arvioiden sitä oman yksikön opiskeluhuollollista toimintaa sekä oppimisympäristön hyvinvointia, jota koko oppilaitosyhteisön tulee toteuttaa. Yhteisöllisessä opiskeluhuoltoryhmässä voidaan käsitellä esim. järjestyssääntöjä, turvallisuusasioita, kiusaamiseen puuttumista ja sen ehkäisemistä tai hyvinvointiin liittyviä hankkeita. Ryhmän toiminnassa kuuluu olla mukana myös opiskelijoiden ja huoltajien edustajia. Tehtävät määräytyvät yksikkökohtaisesti koulun tarpeiden mukaan. Ne kirjataan koulukohtaisiin oppilashuoltosuunnitelmiin. Yksilökohtainen opiskeluhuolto koostuu yksittäisten oppilashuollollisten toimijoiden, koulupsykologien, kuraattoreiden ja terveydenhoitajien, oppilaiden kanssa tekemästä työstä sekä opiskeluhuollollisena yhteistyönä koottujen asiantuntijaryhmien toiminnasta. Asiantuntijaryhmät kootaan varta vasten tapauskohtaisesti käsittelemään yksilön oppimiseen, kasvuun ja kehitykseen liittyviä asioita ja ne toimivat vain opiskelijan ja/tai huoltajan suostumuksella.

16 Tiedottaminen ja mahdollisuus osallistua opiskeluhuoltotyön suunnitteluun 15 Opiskeluhuoltotyötä tehdään yhteistyössä opiskelijan ja hänen huoltajansa kanssa ottaen huomioon heidän lähtökohtansa, toiveensa ja mielipiteensä. Palaute on ensiarvoisen tärkeää, kun opiskeluhuollon toimintaa kehitetään. Selkeä, huolellinen ja kattava tiedottaminen on opiskeluhuollon avainasioita. Se koskee opiskelijoiden ja huoltajien tiedottamista opiskeluhuollollisen toiminnan sisällöistä ja palveluista sekä mahdollisuudesta vaikuttaa opiskeluhuollolliseen toimintaan kokonaisuudessaan. Osallistumiskanavina opiskeluhuoltotoimintaan ovat mm. oppilaskunnat ja vanhempainyhdistykset. Yksiköillä on vastuu hoitaa tiedottaminen itselleen parhaiten sopivalla tavalla. Jatkossa sekä ohjausryhmällä että yhteisöllisillä opiskeluhuoltoryhmillä on tärkeänä tehtävänä pohtia yhteisöllisyyden ja osallisuuden mahdollisuuksien kehittämistä opiskeluhuoltotyössä. Opiskeluhuoltotyön seuranta, arviointi ja kehittäminen Opiskeluhuollon ja sen palveluiden toteutumista pitää säännöllisesti seurata ja arvioida yhteistyökumppaneiden kanssa. Tietoja toiminnasta kerätään sekä sisäisesti että ulkopuolisten toimijoiden kautta esim. kouluterveyskyselyiden ja erilaisten hyvinvointikyselyiden muodossa. Sekä opiskeluhuollon ohjausryhmä että yhteisölliset opiskeluhuoltoryhmät arvioivat toimintaansa vuosittain ja nostavat esille kehittämiskohteita Eri-ikäisten lasten kasvua ja kehitystä edistävät palvelut KULTTUURI- JA VAPAA-AJAN PALVELUT Raumalla kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi vastaa kaupungin kirjasto-, kulttuuri-, museo-, liikunta- ja nuorisotoimesta sekä musiikkiopiston, kansalaisopiston ja kuvataidekoulun toiminnasta. Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut mahdollistavat lapsille, nuorille ja perheille mielekästä toimintaa, tukevat vanhempia heidän kasvatustehtävässä, lisäävät elämänlaatua ja viihtyvyyttä, hyvän elämän edellytyksiä ja mahdollisuuksia. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta myöntää avustusta nuoriso-, liikunta- ja kulttuuriyhdistysten toimintaan. Avustustoiminnassa painotetaan lasten ja nuorten parissa suoritettavaa työtä. Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen toiminnassa on kyse merkittävästä ehkäisevästä lastensuojelun palvelukokonaisuudesta. Nuorisotoimen ennakoivassa nuorisotyössä painopiste on nuorisotalotoiminnassa sekä kerho- ja leiritoiminnassa. Skeittaustoimintaa järjestetään työpajan yhteydessä olevassa skeittihallissa. Nuorten osallisuuden edistämistä toteutetaan Raumalla käyttöön otetulla nuorten kuulemisjärjestelmällä. Kuulemisjärjestelmän kivijalkana ovat aktiivisesti toimivat nuorisovaltuusto ja lasten parlamentti. Nuorisopalvelut keskittävät nuorisotiedotusta someen. Nuorisotiedotuksen käytäntöjen luomisessa osallistetaan nuoret mukaan. Tavoitteena on, että nuoret voidaan kohdata somessa jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Nuorisotoimen sosiaalinen vahvistaminen käsittää Nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön. Nuorten työpajalla toimii 6 osastoa: metallityö-, puutyö-, mediatyö-, sisustustyö-palvelutyö- ja starttiosasto. Työpajatoiminta tavoittaa vuodessa n. 190 nuorta. Etsivässä nuorisotyössä työskentelee 3 etsivää nuorisotyöntekijää, jotka tavoittavat vuodessa n. 150 nuorta. Nuorisopalvelut ovat mukana myös ankkuritoiminnassa. Nuorisolain edellyttämän monialaisen nuorten ohjaus- ja palveluverkoston tehtävistä vastaa Raumalla Onnistuvat Opit-verkosto. Raumalla ollaan kuitenkin valmistelemassa yhteensovittavan johtamismallin käyttöönottoa. Tämä tulisi korvaamaan Onnistuvat Opit-verkoston toiminnan. Tavoitteena on, että uusi organisaatiomalli otetaan käyttöön syksyllä Liikuntapalvelut luovat edellytyksiä lasten ja nuorten liikuntaharrastuksille urheiluseuratoimintaa tukemalla ja liikuntapaikkoja ylläpitämällä. Liikuntapalelut järjestävät erityislapsille ohjattua liikuntatoimintaa Molskis-ryhmässä ja palloilukerhossa.

17 16 Kulttuuripalvelut huomioivat lapset omassa palvelutuotannossaan. Maaliskuussa järjestetään lasten kulttuuriviikko. Lisäksi lapsille järjestetään pitsiviikolla oma Lasten pitsiviikko. Myös Rauma-päivän tapahtumissa lapset huomioidaan omana kohderyhmänään. Kansalaisopisto järjestää lapsille taiteen perusopetuksena teatterikoulua ja käsityökoulua. Lisäksi Lapissa järjestetään lasten kuvataidekerhotoimintaa. Musiikkiopistossa opiskelee 750 lasta/nuorta. Opisto järjestää kerran kuukaudessa avoimia oppilaskonsertteja sekä 2 kertaa vuodessa lasten konsertteja. SEURAKUNNAN LAPSI-, NUORISO- JA PERHETYÖ Rauman ev.lut. seurakunnan toiminnan kautta kohdataan raumalaisia lapsiperheitä eri elämänvaiheissa. Lapsityön kohteena ovat 0-7 -vuotiaat lapset ja heidän perheensä. Toimintoina ovat mm. päiväkerhot, perhekerhot, pyhäkoulut, koululaisten iltapäiväkerhot, äitien ja vauvojen musiikkiliikuntaryhmät, vanhempain- ja kasvatuksen illat. Perhekerhoihin syntyy toisinaan jonoja, joita puretaan toimikauden aikana. Seurakunnan lapsityö panostaa myös kotien ja päivähoidon kristillisen kasvatuksen tukemiseen. Työntekijämitoitus on riittävällä tasolla. Kehittämiskohteeksi nähdään mm. parisuhdetyön tärkeys lasten näkökulmasta. Seurakunnan nuorisotyön lähtökohtana on kristillinen ihmiskäsitys ja arvopohja. Työmuotoina ovat mm. kerhot, täyskymppitapahtumat, leirit, retket, rippikoulut, nuorten avoimet ovet Kalliokamarilla. Isostoiminta, kerhonohjaajakoulutus ja musiikkiryhmät ovat esimerkkejä siitä, että nuoria myös kannustetaan vastuunottamiseen ei pelkästään osallistujiksi vaan myös ohjaajiksi. Yhteistyötä tehdään läheisesti koulujen kanssa. Yhdessä opettajien ja nuorisotyönohjaajien kanssa on laadittu erillinen toimintasuunnitelma kouluyhteistyön pohjaksi. Jokaisella koululla on seurakunnan oma nimikkotyöntekijä. Yläkoulujen kanssa toteutetaan Meriristissä syksyisin seiskapäivä, joissa on mukana useita eri toimijoita seurakunnan lisäksi. Seurakunnassa on vakinaisia nuorisotyön virkoja kahdeksan, joista yksi on erityisnuorisotyössä. Rippikouluissa seurakunnan työntekijät kohtaavat yli 90 % koko ikäluokasta. Monet nuoret jäävät nimenomaan rippikoulun jälkeen mukaan nuorisotyön eri toimintoihin. MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO JA MUITA LASTEN TUEKSI TOIMIVIA JÄRJESTÖJÄ RAUMALLA Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on kaikille avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia, lisää lapsuuden arvostusta ja näkyvyyttä yhteiskunnassa sekä tuo lapsen näkökulmaa päätöksentekoon. MLL rakentaa yhdessä kumppaneiden kanssa lapsiystävällistä yhteiskuntaa, jossa lapsia ja lapsuutta arvostetaan ja jossa kaikki kantavat vastuunsa lasten hyvinvoinnista. MLL:n Satakunnan piirin toiminta-alue on koko Satakunta, paikallisyhdistyksiä on kaikkiaan 31. Raumalla toimivat MLL:n Rauman, Rauman Lapin ja Kodisjoen paikallisyhdistykset. Yhdistykset järjestävät perheille suunnattuja tapahtumia ja toimintaa, joita MLL:n Satakunnan piiri tukee ja ohjaa ammatillisesti. Perhekahvilat toimivat keskustassa Cafe Tassulassa, Lapissa ja Kodisjoella. Vahvuutta vanhemmuuteen perheryhmät ovat olleet MLL:n ja kaupungin erinomainen malli yhteistyöstä. Tukioppilastoiminnalla on pitkät perinteet Satakunnassa, MLL tarjoaa tukioppilaiden koulutusta kaikille Satakunnan kunnille, myös Raumalla. Nuorisotoiminnan osaamista on vahvistettu mm. kummioppilastoiminnan sekä pelinuorisotyön muodoilla. Satakunnan piiri tarjoaa myös erilaisia lapsiperhepalveluja, kuten lasten- ja nuorten tukihenkilötoimintaa, lapsiperheiden kotiapua, perhetyötä ja ryhmämuotoista perhetyötä., kuntasopimuksiin perustuen. MLL:n perhetoiminta täydentää kunnan palveluketjua lapsiperheiden hyvinvoinnin tukemisessa ja kuuluu lastensuojelulain edellyttämiin ennaltaehkäiseviin perhepalveluihin. MLL:n perhekeskustoiminnan kokonaisuus perustuu käytännössä testattuihin valtakunnallisiin mallinnuksiin. MLL:n Satakunnan piiri haluaa vahvistaa lapsiperheitä (ml. nuoret) tukevaa ennaltaehkäisevää vapaaehtois- ja vertaistoimintaa.

18 MLL:n ja kunnan kumppanuuden etuna on, että: 17 perheitä pystytään auttamaan ajoissa ennaltaehkäisevän vertaistoiminnan keinoin, vapaaehtoisten muodostama merkittävä voimavara hyödynnetään kunnassa ja kunnan omia resursseja vapautuu ammattiapua tarvitsevien perheiden tukemiseen Mannerheimin Lastensuojeluliitolla on myös lasten ja nuorten puhelimen, netin, chatin lisäksi mm. vanhempainnetti ja vanhempainpuhelin, jotka ovat vanhemmuuden tukemiseen tarkoitettuja palveluja. Vanhempainnettiin voi kirjoittaa kaikissa arjen vanhemmuutta ja lasten kasvatusta koskevissa kysymyksissä, pohdinnoissa ja kommenteissa. Rauman Pelastakaa Lapset ry toimii lasten arvostuksen ja kunnioituksen lisäämiseksi. Yhdistys antaa suoraa tukea lapsille, mm. tukemalla vähävaraisten lasten harrastustoimintaa, nuorten ammattiin valmistumista ja lukio-opintoja. Yhdistys myös kannustaa reiluun kaveruuteen jakamalla Reilu Kaveri stipendejä. Suomen Punainen Risti järjestää lapsille ja nuorille kerhotoimintaa ja koulutusta. SPR ja MLL lahjoittavat vuosittain jouluksi Hyvän Mielen lahjakortteja lapsiperheille. Rauman seudun katulähetys ry toteuttaa Unelmista totta projektia. Kyse on nuorten ja lasten syrjäytymistä ehkäisevästä, liikuntapainotteisesta toiminnasta kerran viikossa. Erilaiset liikunnalliset kerrat parantavat lapsen fyysistä ja psyykkistä kuntoa ja sekä motorisia taitoja. Nuorkauppakamarin aloitteesta on toteutunut vuodesta 2008 alkaen Joulupuu-keräys Raumalla. Lahjat osoitetaan sosiaalityön ja seurakunnan kautta vähävaraisille lapsiperheille. Keräys on tuottanut vuosittain noin 1300 lahjapakettia. Järjestöt tekevät yhteistyötä muun muassa Rauman seurakunnan diakoniatoimen ja kaupungin sosiaalitoimen kanssa Lapsen kasvua ja kehitystä tukevat palvelut VARHAISKASVATUKSEN ERITYINEN TUKI Erityistä tukea tarvitseville lapsille on tarjolla paikkaa integroiduissa erityisryhmissä, joissa toiminnasta vastaa erityislastentarhanopettaja. Tämän lisäksi päiväkotiryhmässä työskentelee erityisvarhaiskasvatuksen avustaja, joka voi olla lapsen henkilökohtainen avustaja tai ryhmäavustaja. Päivähoidolla on käytettävissä neljä kiertävää erityislastentarhanopettajaa ja seitsemän erityislastentarhanopettajaa. Päivähoitolaki edellyttää, että lapsen tuen tarpeesta on erikoislääkärin tai muun asiantuntijan lausunto ja lapselle laaditaan kuntoutussuunnitelma. Rauman päivähoidossa olevista lapsista arviolta joka kymmenes tarvitsee erityistä tukea. Esiopetuksen oppilashuollossa toteutetaan perusopetuslaissa edellytettyä kolmiportaisen tuen mallia (kts. opiskelun eri tukimuodot). Syksyllä 2012 palkattiin vuorohoidon tulosalueelle erityislastentarhanopettaja, jonka tehtäväalueeseen kuuluvat vuoropäiväkoti Rinkelin lapset sekä maahanmuuton valmistavan esiopetuksen lapset (yhteensä noin 100 lasta). Opiskelun eri tukimuodot Perusopetuslain uudistumisen myötä esi- ja perusopetuksen oppilaalle annetaan koulunkäyntiin tukea kolmiportaisen mallin mukaan. Koulunkäynnin ja oppimisen tuki suunnitellaan aina yhteistyössä huoltajien kanssa. Yleinen tuki kuuluu kaikille oppilaille ja se tarkoittaa tukimuotoja tilanteessa, jossa oppilaalla on tilapäisiä tai lyhytaikaisia vaikeuksia oppimisessaan. Yleisen tuen muotoja ovat mm. eriyttäminen monine mahdollisuuksineen, tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, luokan kertaus, avustajan käyttö, konsultaatiot, kodin ja koulun yhteistyö, kerhotoiminta ja monet muut menetelmät ja materiaalit, joiden kautta voidaan oppilaalle tarjota uusi tapa lähestyä opittavaa asiaa. Oppilaan tueksi voidaan tehdä oppimissuunnitelma. Mikäli yleinen tuki ei oppimiseen riitä, voidaan siirtyä tehostettuun tukeen.

19 18 Tehostettu tuki on oppilaalle annettavaa vahvempaa, säännöllisempää ja pitkäjänteisempää tukea ja se sisältää kaikki esi- ja perusopetuksessa käytettävät tukimuodot lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksellä annettavaa erityisopetusta. Tehostetun tuen antamisesta päätetään oppilashuoltoryhmässä ja päätöstä edeltää pedagogisen arvion tekeminen. Tehostetun tuen myötä oppilaalle tehdään myös aina oppimissuunnitelma. Mikäli yleisen tai tehostetun tuen toimenpiteet eivät riitä, tehdään erityisen tuen päätös. Erityinen tuki edellyttää perusopetusjohtajan tekemää erityisen tuen hallintopäätöstä. Erityinen tuki on kaikkein kokonaisvaltaisin ja kattavin tukimuoto sisältäen erityisopetusta ja mahdollisesti muita aiemmilla portailla käytettyjä tukimuotoja. Erityisen tuen saaminen edellyttää pedagogista selvitystä ja yleensä myös asiantuntijalausuntoa. Erityiseen tukeen siirtyneellä oppilaalle tehdään aina henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), jossa määritellään oppilaalle opetusjärjestelyt, oppimäärät ja tukipalvelut. Kaikkia tukitoimia suunnitellaan yhteistyössä oppilaan huoltajien ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Erityisen tuen päätös tarkistetaan ennen kolmannen ja seitsemännen luokan aloittamista. Rauman kaupungin koulujen perusopetuksessa erityisen tuen päätös on tehty 8,5 % oppilaista. Alakouluissa laaja-alaisia erityisopettajia on kahdeksan ja yläkouluissa kuusi. Luokkamuotoista erityisopetus on edelleen yksi vaihtoehto, kun suunnitellaan oppimisen tukimuotoja sekä ylä- että alakouluissa. Koulunkäyntiohjaajia on yli 90 ja heistä erityisopetusta antavissa kouluissa tai luokissa on puolet. Aamu- ja iltapäivätoiminnan kysyntä luokan oppilaille on kasvanut vuosi vuodelta. Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään Rauman kaupungin iltapäiväkerhoissa sekä yhteistyössä yhdistysten kanssa. Iltapäivätoiminnassa oli syksyllä 2015 mukana n. 510 oppilasta. Koulujen kerhotoimintaa on järjestetty valtion osoittaman erityisavustuksen turvin. Rahoitus koulujen n. 1-2 viikkotunnin kerhoihin on vuoden tällä hetkellä vuoden 2016 loppuun asti. Oppilaskunta- samoin kuin tukioppilastoiminta on vakiintunut kaikissa kouluissa. Tavoitteena on lasten ja nuoren osallisuuden kasvattaminen. Kasvatus- ja opetustoimi järjestää luokkalaisille koululaisille tarkoitettua kesäkerhotoimintaa. Pölläkarin kesätoimintaa järjestetään yhteistyössä kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen kanssa. Koulukiusaamisen vastainen KiVa Koulu-ohjelma on käytössä kaikissa kouluissa eri laajuudessa. Kouluilla toimivat vanhempainyhdistykset tukevat koulujen toimintaa monin eri tavoin. PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMISTAVOITTEET LASTENSUOJELUN NÄKÖKULMASTA Perusopetus- ja oppilas- ja opiskelijahuoltolain uudistumisen myötä oppilashuollolliseen toimintaan ja oppimisen tukitoimiin on kiinnitetty paljon huomiota. Lainmuutokset ovat tuoneet vahvan tarpeen monialaiselle yhteistyölle. Koulunkäynnin laiminlyönti ja etenkin yläkouluikäisten pitkittyneet poissaolot lisäävät lastensuojelun sekä muiden lasten sekä nuorten kanssa työtä tekevien yhteistyön tarvetta. Toimintamallien suunnittelu on käynnistynyt ja tavoitteena on nuorten koulunkäynnin tukeminen perusopetuksen eri vaiheissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustuksen myötä Rauman esi- ja perusopetuksessa on käynnissä toimintakulttuurin kehittämistoimintaa vuosina Toimintakulttuurin kehittämisen kautta tuetaan uuden opetussuunnitelman mukaista oppimista/opettamista sekä uudenlaisten toimintamallien käyttöönottoa opetuksessa. Tavoitteena toiminnalla on oppilaiden osallisuuden lisääminen opetuksen sisällölliseen suunnitteluun sekä heidän vaikuttamismahdollisuuksiensa parantaminen, opettajajohtoisen pedagogiikasta siirtyminen kohti uuden opetussuunnitelman mukaista laaja-alaisen osaamisen mallia, tutkimusten hyödyntäminen osana koulujen yhteisöllistä oppilashuoltoa sekä hyvinvointityötä, oppimisen fyysisen ympäristön kehittäminen ja esi- ja alkuopetuksen yhteistyön tiivistäminen. Perusopetuksessa on saatu opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustusta myös koulutuksellisen tasa-arvon kehittämistoimintaan vuosiksi Rahoitus on kohdistettu kuudelle raumalaiselle koululle (Uotilanrinne, Raumanmeri, Nanu, Uotila, Merirauma ja Kari), joissa kehittämistoiminta

20 19 voidaan jakaa kolmeen pääteemaan: 1) Yhteisöllisen oppilashuollon kehittäminen ja huoltajien osallisuuden lisääminen, 2) maahanmuuttajaoppilaiden ja heidän perheidensä tukeminen ja 3) kouluilla annettavan sosiaalisen tuen lisääminen (nk. Fiilari-toiminta). Kehittämistoiminnan myötä on ollut mahdollista työllistää koulujen ja kehittämistyön avuksi kolme henkilöä, jotka sijoittuvat pääasiassa kouluille arjen toiminnan keskelle mutta osittain myös toiminnan yleiseen koordinointiin. Kerho- ja kesätoiminnan sekä leirien järjestämisessä kaupungin eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä saadaan voimavaroja laadukkaan ja monipuolisen tarjonnan järjestämiseen. PERHEKESKUS Perhekeskus kokoaa yhteen lasten, nuorten ja perheiden palveluita saman katon alle. Perhekeskuksen tavoitteena on tarjota vanhemmille jaksamista ja osallisuutta lisääviä peruspalveluita, joita tuottavat sekä sosiaali- ja terveysalan että kasvatus- ja opetustoimen ammattilaiset. Perhekeskus rakentuu neuvolatoiminnan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ympärille. Lapsille, nuorille ja heidän perheilleen terveydenhoitajien ja neuvola- ja koululääkärien lisäksi tukea tarjoavat lastenpsykiatrit, psykologit, psykiatriset sairaanhoitajat, perhetyöntekijät, puheterapeutit sekä toiminta- että fysioterapeutti. Toimintamallina on verkostoyhteistyö. Perheen ja asiantuntijaverkostojen kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeää lapsen, nuoren ja hänen perheensä varhaisessa tukemisessa. Suuri osa lasten, nuorten ja heidän perheidensä kanssa tehtävästä työstä tapahtuu perhekeskuksen ulkopuolella omissa kehitysympäristöissä. Perhekeskuksen työntekijät jalkautuvat päivähoitoon ja kouluihin. Perheiden osallisuutta lisätään perhekeskuksen yhteydessä toimivassa perhekahvilassa, Cafe Tassulassa. Se tarjoaa päivisin kaikille avoimia ryhmiä, joita vetävät eri järjestöt. Järjestöistä ovat mukana Mannerheimin lastensuojeluliittoja Rauman Marttayhdistykset. Lisäksi mukana ovat seurakunta, Kriisikeskus Ankurpaikk, imetystukiryhmä, kestovaippayhdistys ja kantoliinailijat. Iltaisin kahvilassa kokoontuvat suljetut ryhmät. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut osana perhekeskustoimintaa Lastenpsykiatri toimii osana lastenneuvolan ja alakoulujen työntekijätiimiä. Perhekeskuksen myötä kehitteillä on laajempi yhteistyö lastenpsykiatrin, perhekeskuksen perhetyöntekijöiden ja muiden toimijoiden kanssa. Työmuoto tulee lisäämään perheiden mahdollisuuksia saada varhaista apua psykososiaalisiin ongelmiin. Lähetettä ei tarvita. Lapsiperhetiimi palvelee alle 13-vuotiaita lapsia ja heidän perheitään. Tukea lapsiperhetiimistä antavat psykiatri, psykiatriset sairaanhoitajat (3) sekä neuvolapsykologit (2). Lapsiperhetiimiin kuuluvat myös lapsiperheiden kotipalvelu (2 lähihoitajaa) ja ehkäisevä perhetyö (2 sosionomiamk). Tiiviinä yhteistyötahoina toimivat mm. puheterapeutit (4), toimintaterapeutti ja fysioterapeutti. Lisäksi lastenvalvojapalvelut ovat nyt osana perhekeskusta ja sen erityispalveluja. Nuorten tiimi on nuorille vuotiaille tarkoitettu matalan kynnyksen paikka, missä selvitellään mielenterveydellisiä ja psykososiaalisia ongelmia ja ohjataan tarvittaessa jatkohoitoon. Työskentely on monialaista yhteistyötä yläkoulujen ja opiskeluterveydenhoitajien, sosiaalitoimen, psykologien kanssa. Ajan voi varata ilman lähetettä. Nuorten tiimissä työskentelee psykiatri, psykiatrinen sairaanhoitaja ja terveydenhoitaja. Lastenvalvojien palvelut Lastenvalvojapalvelut siirtyivät helmikuussa 2016 lastensuojelun alaisuudesta perhekeskukseen osaksi ehkäiseviä perhepalveluja. Kaksi sosiaalityöntekijä- lastenvalvojaa työskentelee perhekeskuksessa. Heidän tehtäviinsä kuuluvat huolto-, asumis-, tapaamis- ja elatussopimusten neuvottelut ja vahvistamiset sekä huolto- ja tapaamisasioihin liittyvät olosuhdeselvitykset tuomioistuimille. Myös isyyden tunnustamiseen liittyy edelleen lastenvalvojien työvaiheita. Erovaiheessa olevien vanhempien kanssa käydään keskustelua arjen rakentumisesta elämän muutosvaiheessa erityisesti lasten tarpeet huomioon ottaen. Tavoitteena on, että perhekeskuksessa asiakkaat saavat sujuvasti tukea erovaiheeseen, jotta aikuisten ratkaisuissa lasten hyvinvointi tulisi

21 20 nähdyksi ja turvatuksi. Eroperheiden lasten tukeminen nähdään tärkeäksi kehittämistavoitteeksi. Ero on suurimpia perheen kohtaamia kriisejä, joka vaikuttaa pitkälle lasten tulevaisuuteen. Siksi kriisin käsittelyyn ja muutosten onnistuneeseen työstämiseen kannattaa panostaa. Koulutettujen ohjaajien vetämät vertaistukiryhmät erovaiheessa oleville vanhemmille olisivat edistystä Rauman palveluvalikossa (vrt. esim. pääkaupunkiseudun ERONEUVO -ryhmät). Raumalla on ryhdytty toteuttamaan Eron edessä -iltoja Rauman seudun kriisikeskuksen johdolla. Ehkäisevä perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu alkoivat uutena ja merkittävänä työmuotona Sosiaalihuoltolain uudistumisen myötä lapsiperheen kotipalvelu ja ehkäisevä perhetyö määriteltiin kuntia velvoittaviksi alkaen. Ehkäisevä perhetyön asiakkuus ei aloita lastensuojelun asiakkuutta, vaan perheiden tukemiseen pyritään mahdollisimman varhain. Ensisijaisesti avun piiriin kuuluvat pikkulapsi- ja vauvaperheet. Ehkäisevää perhetyötä ja lapsiperheiden kotipalvelua toteuttavat kaksi perhetyöntekijää (sosionomi amk) ja kaksi lähihoitajaa. Tämän lisäksi kotipalvelun ostoa varten on varattu pieni määräraha. hoitoon ja kasvatukseen, tuen tarve vanhemmuuteen tai perheen vuorovaikutukseen, Perhetyö on tavoitteellista ja lyhytkestoista (max. 6 vko) ja perheelle maksutonta. Tuen alkaminen edellyttää lähetteen tekemistä esimerkiksi neuvolasta, koulusta, päivähoidosta, aikuissosiaalityöstä. Perhetyötä voidaan tehdä intensiivisesti useita päiviä tai muutamia tunteja viikossa. Tilapäisinä avuntarpeita voivat olla mm. vauvaperheen vanhempien väsymys ja uupumus, tuen tarve lasten vanhemman sairastuminen, unirytmin ongelmat. Lapsiperheiden kotipalvelun ostopalvelusta on määritelty asiakasmaksu kaupungin päivähoidossa käytettävien tulorajojen mukaan yli 10 tuntia täyttävästä palvelutarpeesta. Lapsiperheiden kotipalveluun ovat oikeutettuja myös lastensuojelun asiakkaat. Lajotupa on Perhekeskuksen toimijoiden ja asiakkaiden käytössä oleva asukastupa Lajon alueella kerrostalon alakerroksessa. Asukastupa mahdollistaa mm. ohjattua vertaisryhmätoimintaa. Psykologipalvelut Psykologit toimivat ensisijaisesti äitiys- ja lastenneuvoloissa (2), koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa sekä työterveyshuollossa. Työ jakaantuu asiakastyöhön sekä koulutus- ja työnohjaustehtäviin. Tavoitteena on tukea lasten ja nuorten sekä perheiden myönteistä kehitystä tarjoamalla psykologista asiantuntija-apua erilaisissa ongelma- ja kriisitilanteissa. Puheterapiapalvelut Kehityksen erityisvaikeudet vaikuttavat kokonaisvaltaisesti lapsen hyvinvointiin. Kielen kehityksen, hahmotuksen ja motoriikan viiveiden varhainen tunnistamisen ja kuntouttamisen on todettu olevan oppimisvaikeuksien ja myös lapsen mielenterveysongelmien tehokasta ennaltaehkäisyä. Puheterapeutti toimii yhteistyössä mm. päivähoidon ja lastenneuvolan henkilöstön, psykologien ja Satakunnan keskussairaalan lastenneurologian henkilöstön kanssa. Päivähoidossa on lisätty kielellisten erityisvaikeuksien tunnistamista ja hoitoa mm. PUKKI -hankkeen avulla. Puheterapiaan tarvitaan lähete esim. terveydenhoitajalta tai lääkäriltä. Fysioterapeutin ja toimintaterapeutin palvelut Lasten fysioterapeutin keskeisenä tehtävänä on alle kouluikäisten lasten fysioterapia (tutkiminen, arviointi, ohjaus ja terapia) vastaanotolla, kotona tai päiväkodissa osana moniammatillista kuntoutusta. Vastaanotolla fysioterapeutti selvittää lapsen liikkumis- ja toimintakyvyn tason, luonteen ja ongelmat sekä arvioi fysioterapian tarpeen ja mahdollisuudet sekä apuvälinetarpeen. Säännöllinen terapia aloitetaan aina, kun se on lapsen kehityksen edistämiseksi ja liikemallien korjaamiseksi tarpeellista. Fysioterapeutti seuraa lapsen liikkumisen ja toimintakyvyn kehitystä tarvittaessa. Toimintaterapeutin keskeisenä tehtävänä on lasten ja nuorten toimintaterapia, joka perustuu terapeutin tekemään tutkimukseen lapsen kokonaiskehityksestä. Toimintaterapia toteutetaan usein lapsen päivähoitopaikassa tai koulussa. Toimintaterapiassa arvioidaan asiakkaan toimintamahdollisuuksia sekä edistetään ja ohjataan niitä. Tarjolla on myös toimintamahdollisuuksia edistävät apuvälinepalvelut sisältäen asiakkaan/kuntoutujan omatoimisuutta lisäävien pienapuvälineiden tarpeen arviointi ja käytön opetuksen sekä ortoosien valmistuksen.

22 VAMMAISPALVELUT 21 Vammaispalvelujen tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Uudistettu vammaispalvelulaki (voimaan ) velvoittaa aloittamaan palvelutarpeen selvittämisen viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sekä laatimaan palvelusuunnitelman asiakkaalle ilman aiheetonta viivytystä. Vammaistyössä on asiakkaina noin 100 alle 18-vuotiasta. Vammaistyössä on omat kuntoutusohjaajat sekä lapsille että nuorille. Kuntoutusohjausta annetaan sekä kehitysvammaisille että erityistä tukea tarvitseville (esimerkiksi lasten neurologian ja/tai lastenpsykiatrian asiakkaat) sekä perheille, jotka tarvitsevat tukea elämän- hallintaan ja palveluvaihtoehtojen etsimiseen. Kuntoutusohjaus on ehkäisevää lastensuojelua (Lastensuojelulaki 3a ), jolla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Vammaistyön sosiaaliohjaaja toimii erityiskoulujen (Naula, Malmi) koulukuraattorina. Lisäksi itsenäisen asumisen ohjaaja antaa ohjausta itsenäisesti asuvien kehitysvammaisten ja muuta erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden (dysfasia, tarkkaavaisuushäiriö, epilepsia, neurologiset erityisvaikeudet) tukemiseen ja ohjaukseen. Palvelun piiriin voi siis kuulua myös nuoria. Omaishoidontuella puolestaan tuetaan vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Ostopalveluja hankitaan seuraavasti: KAMU-tupa (tilapäishoito viikonloppuna, iltapäivähoito arkipäivisin sekä kesäaikana päivä- hoito) omaishoidon tuen vapaat (palveluseteli, toimeksiantosopimus) henkilökohtainen apu musiikkiterapia asunnon muutostyöt (lapsi voi jäädä kotiin vanhempiensa luokse) iltapäivähoito yksityisiltä palvelutuottajilta tai kunnan omana Naulan koulun kesätoiminta kesäleiri yhteistyössä opetustoimen sekä nuorisotoimen kanssa vakituinen ja tilapäinen palveluasuminen kuljetuspalvelu moniammatillinen vastaanotto apuvälineiden hankinta tukihenkilöt. SATAKUNNAN SOSIAALIPÄIVYSTYS Sosiaalisessa hätätilanteessa on mahdollisuus saada apua sosiaalialan ammattilaiselta myös virkaajan ulkopuolella. Satakunnassa sosiaalipäivystykseen saa yhteyden hätäkeskuksen kautta. Ensisijaisesti pyritään turvaamaan lapsia ja nuoria koskettavat sosiaaliset hätätilanteet. Sosiaalinen hätätilanne on luonteeltaan nopeita toimenpiteitä vaativa eikä asiassa voida ilman vakavia seurauksia odottaa seuraavaan päivään tai viikonlopun yli. Yhteydenotoista suurin osa on lastensuojeluasioita. Rauman lastensuojeluilmoituksista noin 14 % tulee sosiaali- päivystyksestä. AIKUIS- ja PERHESOSIAALITYÖ Aikuis- ja perhesosiaalityössä kohdataan myös paljon lapsiperheitä ja selvitetään perheiden kokonaistilanteita. Ehkäisevänä lastensuojeluna tässä asiakkuusvaiheessa toimivat mm. havaitun tai koetun huolen varhainen puheeksi ottaminen, suunnitelmallinen tukitoimien toteuttaminen, sosiaaliohjaus, yhteistyö lapsiperheitä tukevien palvelutuottajien kanssa, ehkäisevä toimeentulotuki, sosiaalinen luototus, kuntouttava työtoiminta sekä vanhempien aktivointi työelämään. Aikuis- ja perhetyössä toimii myös psykiatrian erikoissairaanhoitaja, jonka asiakkaaksi tullaan sosiaalityöntekijän lähetteellä. Asiakkaalla on mahdollisuus saada psyykkistä tukea kuormittavissa elämäntilanteissa lyhytterapian keinoin. Työvoiman palvelukeskus on sosiaali- ja terveystoimen ja työvoimatoimiston yhteinen toimipiste. Palvelukeskuksen työryhmä on moniammatillinen. Tavoitteena on työttömyyden katkaisu ja työhönkuntoutus. Lapsiperheissä vanhemman työllistyminen tuo arkielämään selkeää rytmiä ja

23 tavoitteellisuutta lisäten perheenjäsenten hyvinvointia. Ylisukupolvisen työttömyyden on tutkitusti todettu aiheuttavan huono-osaisuutta. 22 Time!Out!-aikalisä - toimintamallissa työskentelevät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä työvoiman palvelukeskuksen edustajat. Tavoitteena on kohdata nuoret miehet, jotka ovat syrjäytymisvaarassa johtuen varusmies- tai siviilipalveluksen keskeytymisestä. Aikalisä-ohjaaja tukee elämäntilanteen selvittelyssä ja ohjaa palveluihin. Nuoret, jotka eivät mene armeijaan, ohjataan myös aktiivisesti erilaisten tukipalvelujen piiriin. PÄIHDEKLINIKKA Rauman päihdeklinikka on avohoitoyksikkö. Päihdeklinikka auttaa alkoholi-, lääke-, huume- ja peliriippuvuusongelmissa. Työmuotoina ovat ehkäisevä päihdetyö, avokatkaisuhoito, jatkohoitoon ohjaus, yksilö- ja ryhmäkeskustelut, korva-akupunktio, ajokorttiseurannat, lääkehoidot sekä opiaattivieroitus- ja korvaushoito. SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖ Diakoniatyö kohtaa lapsiperheitä monenlaisissa elämäntilanteissa. Diakoniatyön auttamismuotoihin kuuluvat keskustelut, hengellinen tai muu neuvonta ja sielunhoito, ruoka- avustukset, ihmissuhteiden pohdinta sekä talous ja terveyskysymysten selvittely. Diakoniatyö pyrkii paitsi auttamaan ihmisiä hädän ja kärsimyksen keskellä myös antamaan heille toivon näkökulman. Toimintamuotoina ovat vastaanotot, kotikäynnit, erilaiset ryhmät, retket, leirit sekä yhteistyö eri viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Rauman seurakunnassa on yhdeksän diakoniatyöntekijää. Lukuisat vapaaehtoiset toteuttavat myös diakoniatyötä lähimmäispalvelun kautta. Diakoniatyö tekee yhteistyötä mm. sosiaalitoimen, kansanterveystyön, päihdeklinikan, mielenterveyspalveluiden sekä kriisikeskuksen ja eri yhdistysten kanssa. Ylivelkaantuneet ja lastensuojelun tarpeessa olevat perheet vaativat tällä hetkellä eniten tukea ja apua diakoniatyöltä. PERHEASIAIN NEUVOTTELUKESKUS Rauman seurakunnan Perheasiain neuvottelukeskuksessa tarjotaan keskusteluapua parisuhteen ja perheen kriiseissä ja muissa ihmissuhdeongelmissa. Asiakkaat ovat pääosin lapsiperheiden vanhempia. Työ, jota tehdään aikuisten kanssa, koituu välillisesti lasten hyväksi. Lapsen näkökulma otetaan aina huomioon, vaikka lapsi ei itse olisikaan mukana neuvotteluissa. RAUMAN KRIISIKESKUS ANKKURPAIKK Rauman Seudun Mielenterveysseuran Kriisikeskus Ankkurpaikk tarjoaa nopeaa apua elämän erilaisissa kriisitilanteissa. Asiakkaan kanssa käydään kriisikeskusteluja ja hänet ohjataan tarvittaessa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Työmuotoja ovat mm. asiakasvastaanotto, kriisipuhelinpäivystys ja turva-asuntotyö. Turva-asuntotyössä kohdataan useimmiten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa kokeneita vanhempia ja lapsia, silloin yhteistyö esimerkiksi lastensuojelun sosiaalityön kanssa on oleellista. Kriisikeskuksessa toimii myös talous- ja velkaneuvoja, joka tarjoaa apua maksu- ja velkaongelmien hoidossa. Kriisikeskuksen edustaja on osallisena MARAKmoniammatillisessa työryhmässä. Kyse on menetelmästä, jolla pyritään auttamaan vakavaa parisuhdeväkivaltaa kokeneita uhreja tai sen uhan alla eläviä henkilöitä. Ideana on laatia moniammatillisessa työryhmässä väkivallan uhrille tai uhan alla elävälle henkilölle turvasuunnitelma ja tätä kautta parantaa tämän turvallisuutta Lapsen kasvua ja kehitystä korjaavat palvelut LASTEN JA NUORTEN PSYKIATRIANPOLIKLINIKAT JA OSASTOT Satakunnan sairaanhoitopiirin Rauman lastenpsykiatrian poliklinikka toimii alle 13-vuotiaiden lasten ja heidän perheidensä psyykkisten häiriöiden erikoissairaanhoitotasoisena tutkimus- ja hoitopaikkana. Hoitomuotoina ovat lasten yksilöpsykoterapiat, toiminnalliset terapiat, lääkehoidot ja perheterapiat sekä pikkulapsityöryhmät. Poliklinikan henkilöstö tekee paljon yhteistyötä lapsen ja perheen kanssa työskentelevien muiden tahojen kanssa. Vakavia lasten psyykkisiä häiriöitä hoidetaan

24 23 osastohoidossa Satakunnan keskussairaalassa, jossa on kaksi kuuden potilaspaikan vuodeosastoa. Perheosasto Pesäkolo on tehostettua perhekeskeistä toimintaa. Jakso voi kestää muutaman viikon ja toteutuu osittain Pesäkolossa ja osittain kotona. Sairaanhoitopiirin Rauman nuorisopsykiatrian poliklinikka vastaa vuotiaiden nuorten psykiatrisesta tutkimuksesta ja hoidosta, kun nuori on mm. ahdistunut, masentunut, itsetuhoinen, hänellä on syömiseen liittyviä ongelmia tai nuoren käyttäytyminen on poikkeavaa ja tarvitaan osastohoidon arviota. Työskentelyyn otetaan mukaan myös nuoren perhe. RAUMAN MIELENTERVEYSKESKUS Satakunnan sairaanhoitopiirin Rauman mielenterveyskeskus vastaa oman alueensa aikuisväestön psykiatrisesta tutkimuksesta, hoidosta ja kuntoutuksesta yhteistyössä alueen perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen sekä yksityisten palvelujentuottajien kanssa. Avohoidon lisäksi toimintamuotoina ovat päiväosasto ja Rauman kuntoutumiskeskus. LAPSI- JA PERHEKOHTAINEN LASTENSUOJELU Lasta koskeva asia tulee vireille lastensuojeluun useimmiten lastensuojeluilmoituksena, jonka kiireellisyyden sosiaalityöntekijä arvioi välittömästi. Ilmoituksesta käynnistyy uuden asiakkuuden osalta palvelutarpeen arviointi, jonka yhteydessä selvitetään lastensuojelun tarve. Selvityksessä arvioidaan lapsen suojelun ja tuen tarvetta ja vanhempien mahdollisuuksia vastata niistä. Lapsen osallisuuden toteutuminen on erittäin tärkeää kaikissa lastensuojelun prosessivaiheissa. Selvitysvaiheen tiedot kootaan yhteenvetoon, johon tuodaan esille myös perheenjäsenten eri näkökulmat. Yhteenveto käydään läpi yhdessä perheen kanssa. Lastensuojelutarpeen selvitysvaihe on mallinnettu (Pesäpuun selvitysmalli) ja se on jo sinänsä oleellinen puuttuminen perheeseen ja kannustaa perhettä muutokseen. Raumalla tässä sosiaalihuoltolain mukaisessa alkuvaiheessa työskentelee kaksi sosiaalityöntekijä-sosiaaliohjaaja työparia (akuuttitiimi). Kun asiakkuus jatkuu selvitysvaiheen jälkeen, asiakasvastuu siirtyy muutostiimin sosiaalityöntekijälle. Tiimissä työskentelee 8 sosiaalityöntekijää ja 2 sosiaaliohjaaja. Muutostyö on usein pitkäkestoista, räätälöityä ja aina tavoitteellista. Työskentely alkaa avohuollon asiakassuunnitelmalla, kun tarkoitus on tukea lasta ja perhettä avohuollon tukitoimin (esim. tehostettu perhetyö, taloudellinen avustaminen, lapsen sijoitus tai perhekuntoutus). Raumalla avohuollon tuen piirissä on noin 600 lasta. Muutostyön vaiheissa; avohuolto, huostaanotto, sijaishuolto ja jälkihuolto kussakin korostuvat suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus. Lastensuojelu on juridisoitunut voimakkaasti, dokumentointi työssä on tärkeää ja moninainen yhteistyö eri tahojen kanssa oleellista. Perhetukikeskus on lastensuojelun sosiaalityön tärkein tukipalveluyksikkö. Perhetukikeskus toteuttaa pääasiassa avohuollon tukitoimia noin sadalle raumalaiselle asiakasperheelle vuosittain. Henkilöstöön kuuluu 26 työntekijää. Tukitoimet räätälöityvät asiakastarpeiden ja työn tavoitteiden mukaan. Työmuotoja ovat muun muassa lasten kriisisijoitukset, vanhempi+lapsi-sijoitukset, intervallisijoitukset, vertaisryhmät, tehostettu perhetyö, ammatillinen tukihenkilötyö, perhearviointi ja - kuntoutus sekä jälkihuoltotyö. Vanhemmuutta tukevia toimintoja ovat myös perheterapia ja sijoitettujen lasten valvotut tapaamiset. Merimajakka on asukastupa, jonka toimintaan kuuluu mm. vauvakahvilat, avoimet ovet, askartelu- ja kokkikerhoja lapsille sekä nuorille omaa toimintaa. Kyse on ehkäisevästä lastensuojelusta, mutta toiminta toteutuu Perhetukikeskuksen alaisuudessa ja ohjauksessa. Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö on perustettu vuonna 2005 ja se toimii maakunnallisena yksikkönä, joka on osa Satakunnan kuntien palvelurakennetta ja palvelujen kehittämistä. Sen tehtävänä on edistää erityisesti lastensuojelun sijaishuollossa tasavertaisten palveluiden saamista ja lastensuojelutyön osaamista asuinkunnasta riippumatta.

25 Kehittämisyksikölle määriteltyjä tehtäviä ovat: 24 rekrytoi, valmentaa ja tukee sijaisperheitä sekä tukiperheitä toteuttaa sukulaissijaisvanhempien arviointia ja valmennusta tukee kriisiytyneissä sijoituksissa kehittää kriisiperhetyötä kehittää laitosten laadun valvontaa luo mallit hyviin työkäytäntöihin toteuttaa vertaisryhmiä työntekijöille ja asiakkaille tekee yhteistyötä oppilaitosten ja valtakunnallisten toimijoiden kanssa. Henkilöstöksi on määritelty johtava sosiaalityöntekijä, kaksi sosiaalityöntekijää, yksi psykologi ja yksi sosiaaliohjaaja. TURVAKOTIEN PALVELUT Raumalla on käytettävissä Kriisikeskus Ankkurpaikan turva-asunto. Rauman kaupunki ostaa tarvittaessa turvakotipalveluita Turun ensi- ja turvakoti ry:ltä, joka tarjoaa lyhytaikaisen turvapaikan lähisuhteessaan väkivaltaa kohdanneille. Ensi- ja turvakodit tekevät myös Jussityötä, joka tukee miehiä perheväkivaltakierteen katkaisemiseksi. Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry toteuttaa Valma-yhteisökuntoutusta. Kuntoutus on tarkoitettu lapsiperheille, jotka tarvitsevat tukitoimia vanhemmuuteen kasvamisessa ja arjessa selviytymisessä. 3. LASTENSUOJELUN TARVE RAUMALLA Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun asiakasmäärät ovat nousseet Raumalla viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17 vuotiaiden osuus vastaavasta väestöstä vuonna 2011 oli Raumalla 1,4 % ja vuonna ,6 %. Tilastoissa ovat mukana sekä lyhytaikaiset että pitkäkestoiset sijoitukset. Vuoden 2011 lopussa pitkäaikaisesti sijoitettuina oli 63 lasta kaikista sijoitetuista lapsista ja vastaavasti vuoden 2015 lopussa 72. Kuvio 1. Raumalaisten 0-20 vuotiaiden määrä lastensuojelun avohuollossa ja sijoitettuna kodin ulkopuolelle Vuosi Lapsia avohuollossa vuotiaat Lapsia sijoitettuna kodin ulkopuolelle, vuotiaat * ** *Lastensuojelulain muutos **Sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain muutos Lastensuojelulain uudistuminen johti lastensuojeluilmoitusten rajuun kasvuun, Tähän on vaikuttanut alentunut ilmoittamiskynnys, ilmoitusvelvollisuuden laajeneminen ja tehokas tiedottaminen. Alla olevassa kuviossa 2 on kuvattu lastensuojeluilmoitusten lukumäärät Raumalla vuosina

26 Kuvio 2. Lastensuojeluilmoitusten määrä ja lasten määrä Raumalla tehtiin vuonna 2007 yhteensä 259 lastensuojeluilmoitusta ja vuonna 2015 yhteensä 891. Luvut ovat kokonaismääriä. Lastensuojeluilmoitusten lapsikohtainen lukumäärä oli Raumalla vuonna (6,7 % kaikista alaikäisistä).

27 Kuvio 3. Lastensuojeluilmoitusten tekijät ja ilmoitusperusteet v LASTENSUOJELUILMOITUKSET Viranomaisilta 82 % Yksityisiltä 18 % Yksilöidyt perusteet % Lukumäärä Vanhemman päihteidenkäyttö Lapsen oma päihteidenkäyttö Lapsen rikollisuus Perheväkivalta tai sen uhka 8 72 Koulunkäynti 7,5 68 Vanhemman psyykkinen terveys 6 53 Vanhemman jaksaminen 7 65 Lapsen pahoinpitely tai epäily 6 55 Lapsen huolto- ja tapaamisasiat 2 15 Muut perusteet 9,5 80 Yhteensä (Lähde: Pro Consona Ilmoitusten kyselyt ajalta ) Suurin osa lastensuojeluilmoituksista tulee viranomaisilta ja ensisijaisena ilmoitusperusteena ovat lapsen kehitystä vaarantavat olosuhteet ja toisena lapsen oma käyttäytyminen. Eritellyistä ilmoitusperusteista yleisimpiä ovat vanhempien päihteidenkäyttö, lapsen oma päihteiden käyttö ja lapsen rikollisuus. Nämä tiedot viestittävät lapsiperheiden palveluille, että varhaista puheeksi ottamista ja tukemista tulee erityisesti lisätä päihde- ja mielenterveysasioiden osalta kaikissa palveluvaiheissa sekä vanhempien että lasten kohtaamisissa. Ehkäisevään toimintaa panostaminen on välttämätöntä, koska resurssit eivät tule riittämään hoitopalveluiden kysyntää vastaavasti päihdeongelmissa (Rauman päihde- ja mielenterveysstrategia 2009). Koulunkäyntiin ja lapsen omaan päihteidenkäyttöön liittyvät ilmoitusperusteet viestittävät voimakkaasti palvelujen tarvetta perhetukikeskuksen pysäytysjaksoihin. Suunnitelmalliset pysäytysjaksot eivät ole voineet toteutua oikea-aikaisesti perhetukikeskuksen yksikön ylikuormituksen takia. Lapsen rikollisuuteen on puututtu alkaen monialaisella Ankkuri-työmallilla, jossa poliisi, lastensuojelun sosiaaliohjaaja, psykiatrian sairaanhoitaja sekä nuorisotyön ohjaaja muodostavat työtiimin ja kohtaavat ensirikollisen nuoren ja tämän vanhemmat. Puuttuminen toteutuu nopeasti ja moniammatillisesti. Vuonna 2008 pitkäaikaisesti sijoitetuista, huostassa olevista raumalaisista lapsista 28 (48 %) oli perhehoidossa ja 30 lasta (52 %) laitos- tai ammatillisessa perhekotihoidossa vastaavat lukemat olivat: 41 lasta (57 %) perhehoidossa ja 31 lasta (43 %) laitos- tai ammatillisessa perhekotihoidossa. Perhehoidon osuus pitkäaikaisista sijoituksista on siis noussut seitsemässä vuodessa yhdeksän prosenttiyksikköä. Tähän on vaikuttanut Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikön tiivis työ sijaisperheiden valmentamiseksi, Rauman perhehoidon sosiaaliohjaajan työpanos perhehoitajien sekä sosiaalityöntekijöiden tueksi ja lastensuojelulain velvoite perhehoidon ensisijaisuudesta. Lastensuojelulain 50 korostaa muun muassa, että laitoshuoltoa järjestetään, jos lapsen sijaishuoltoa ei voida järjestää lapsen edun mukaisesti riittävien tukitoimien avulla perhehoidossa tai muualla.

28 Liitetaulukot: 27 Kuvio 7. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Kuvio 12. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Lastensuojelulain yhtenä tavoitteena on lastensuojelun tukitoimien laadun varmistaminen, niin että tuen vaikuttavuus paranee. Mikä on laatua lapsi- ja perhekohtaisessa sosiaalityössä? Valtakunnalliset ohjeistukset, kuten lastensuojelun laatusuositukset ja sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran kunnallisen lastensuojelun valvontaohjelma määrittelevät lastensuojelun laatua ja sen valvontaa. Rauman sosiaali- ja terveysvirastossa on toteutettu laatutyötä vuodesta 2009 alkaen. Sosiaalipalveluista lastensuojelun tulosyksikkö saavutti ensimmäisenä laatusertifikaatin ISO 9001:2008 standardin mukaisesti ja laatusertifikaatti on uudistettu vuonna 2015.Sertifikaatti luo yhden näkökulman lastensuojelun laajaan kokonaisuuteen ja sen toimivuuteen. Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden osaaminen ja pysyvyys ovat työn laadun ja vaikuttavuuden kannalta merkittävimpiä kriittisiä menestystekijöitä. LASTENSUOJELUN KUSTANNUKSET Lastensuojelun kustannukset ovat viime vuosina kasvaneet huomattavasti etenkin sijaishuollon osalta: sosiaali- ja terveysviraston lastensuojelun tulosyksikön vuoden 2013 talousarviossa on menoihin varattu 6,6 milj. euroa, josta sijaishuollon osuus on n. 3,4 milj. euroa. Vuoden 2016 talousarviossa on lastensuojelun sijaishuollon osuus (toimintakate) n. 3,0 milj. euroa. Sijaishuollon kustannukset tulevat kuitenkin ylittymään laaditun sopeutetun ja leikatun talousarvioesityksen noin eurolla. Kustannusten kasvua selittää paitsi asiakasmäärien kasvu, myös hoidon kustannusten nousu. Myös perhehoidon palkkiotasoja on korotettu alkaen. Lastensuojelun kokonaiskustannukset koostuvat kuitenkin myös muiden kuin varsinaisten lastensuojelun palveluiden kustannuksista. Tätä kuvaamaan on kuvioon 4 koottu joitakin hintatietoja lastensuojelun kustannuksista. Tietojen lähteenä on ollut Lastensuojelun Keskusliiton ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisu lastensuojelun kustannuksista 3. Julkaisun hinnat perustuvat asiantuntijalähteisiin, julkaisun tekijöiden omiin laskelmiin sekä ns. Kuusikkokuntien raporttiin. Hinnat on muutettu vuoden 2010 arvoon. Kuviossa on myös joitakin Rauman palvelujen saataville olevia hintoja sekä Satakunnan sairaanhoitopiirin (SSHP) hintoja vuodelta Heinonen, H., Väisänen, A. ja Hipp, T., Miten lastensuojelun kustannukset kertyvät. Lastensuojelun Keskusliitto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2012.

29 Kuvio 4. Lastensuojelun hintatietoja. 28 PERUSPALVELUT Lastenneuvola- terveydenhoi- ERITYISPALVELUT Lastensuojeluilmoitus Perheneuvolakäynti Erityisnuorisotyö Tukihenkilö Läheisneuvonpito SIJAISHUOLTO, LAITOSHOITO Huostaanottopäätöksen

30 29 4. OSALLISTAMINEN SUUNNITELMATYÖSSÄ Lastensuojelun suunnitelmaa tehtäessä vuonna 2009 toteutettiin kysely kolmessa yläkoulussa luokkalaisille, neuvolan kautta tehtiin kysely lapsiperheille parisuhteeseen liittyvästä tuen tarpeesta ja perheleireille kesällä 2009 osallistuneille vanhemmille tehtiin palvelukysely. Lisäksi työverstaassa ammattilaiset yhdessä pohtivat lapsiperheiden palvelujen toimivuutta ja kehittämistarpeita. Lastensuojelusuunnitelman päivityksessä vuosille ei tehty tällä kertaa omia kyselyjä kaupunkilaisille tai palvelujen käyttäjille. Kuntalaisten mielipiteitä palveluista sekä lasten ja nuorten tilanteesta kartoitettiin hyödyntämällä FCG Koulutus ja konsultointi Oy:n kaupunkipalveluiden kyselyä vuodelta Suunnitelmaa tehdessä on myös hyödynnetty kouluterveyskyselyn tietoja vuodelta FCG:n kyselystä on seuraavassa kuviossa esitetty palvelua käyttäneiden vastaajien arvio Rauman lapsiperheisiin, lapsiin ja nuoriin liittyvistä palveluista. Vastaajien määrä vaihteli välillä henkilöä kysymyksestä riippuen. Alla on yhteenveto lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen arvioinneista. Äitiys- ja lastenneuvolan sekä lukion palvelut vastaajat arvioivat hoidetun hyvin tai erittäin hyvin. Myös muut palvelut arvioitiin kohtuullisen hyvin hoidetuiksi. Kuvio 5. Palvelua käyttäneiden vastaajien arviot siitä miten hyvin palvelut on hoidettu Raumalla 1 = erittäin huonosti, 5 = erittäin hyvin

31 30 5. SEURANTA JA ARVIOINTI Lastensuojelusuunnitelman toteutumista seurataan vuosittain arvioimalla toimenpideohjelman tavoitteiden saavuttamista sekä tutkimalla hyvinvointia kuvaavien indikaattoreiden kehittymisen suuntaa. Seurannan tiedot annetaan tiedoksi sosiaali- ja terveyslautakunnalle sekä kaupunginhallitukselle ja valtuustolle. B. TOIMENPIDEOHJELMA 6. RAUMALAISEN LASTENSUOJELUN ARVOT Seurantaryhmä määritteli seuraavan yhteisen arvopohja raumalaiselle lastensuojelulle: 1. Lapsilähtöisyys lapsen tarpeet huomioidaan aina ensisijaisesti lasta arvostetaan omana itsenään lasta tuetaan ja hänestä välitetään perhekeskeisyys: lapsi on osa perhettä osallistetaan lasta ja luotetaan lapsen sanomaan asiantuntijuus, kun lapsi kohdataan ja häntä kuullaan 2. Hyvän kehitysympäristön turvaaminen Luodaan hyvä fyysinen ja henkinen kasvuympäristö, johon liittyy hyvä yhteistyö lasten ja nuorten kanssa toimivien välillä. 3. Oikea-aikaisuus Ennaltaehkäisevä työ on ensisijainen ja varhaisen tuen sekä palvelujen tulee olla käytettävissä, silloin kun tarve palveluun ilmenee. 4. Yhteinen vastuu lasten suojelusta Vahvistetaan lasten hyvinvointia ja eri toimijat reagoivat lasten tuen tarpeeseen yhteistyössä.

32 31 7. KEHITTÄMISKOHTEET Rauman lapsiperheiden palvelujärjestelmän nykytilan, ammattilaisten kokemustiedon perusteella sekä valtakunnallisessa Kaste-ohjelmassa asetettujen tavoitteiden perusteella asetettiin lastensuojelunsuunnitelman erityisen kehittämisen kohteiksi: 1. Perhekeskustoiminta 2. Oppilashuolto 3. Lastensuojelu Arvojen ja tärkeiksi koettujen kehittämiskohteiden perusteella laadittiin raumalaisen lastensuojelun toimenpideohjelma valtuustokaudelle Toimenpideohjelman strategisina tavoitteina ovat: 1. Ehkäisevien ja varhaisen tuen palvelujen vahvistaminen 2. Lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuuksien kehittäminen 3. Lastensuojelun avohuollon ja perhehoidon kehittäminen Seurantaryhmä nosti strategisten tavoitteiden saavuttamisen keinoista/osatavoitteista seuraavat korkealle priorisoidut osatavoitteet: - Ehkäisevän perhetyön lisääminen ja lapsiperheiden kotipalvelun resurssien saaminen riittäväksi tarpeeseen nähden sekä määrällisesti että sisällöllisesti. - Perhekeskuksen perustaminen suunnitelman mukaisesti vuoden 2015 loppuun mennessä. Perhekeskuksen aloituksen tueksi tarvitaan konsultti, johon haetaan erillistä rahoitusta. Perhekeskus toimii hallintokuntien rajat ylittäen. Perhekeskukseen sisältyvät perheneuvolapalvelut ja tulevaisuudessa tavoitteena on myös erityiskasvatuksen kiinnittyminen tiiviimmin perhekeskuksen toimintaan. - Sosiaalityön palvelujen lisääminen siten, että suunnitelmallinen asiakaslähtöinen työ mahdollistuu lain sallimissa rajoissa. - Vapaaehtoistoiminnan koordinointi lasten, nuorten ja perheiden tukemisessa, esim. tukihenkilöt, mieskaveritoiminta, mummu-pappa toiminta. - Sijaishuollon järjestäminen ensisijaisesti perhehoitona. Tämä edellyttää perheiden rekrytointia, valmennusta, tukemista ja toiminnan valvontaa. Toimenpideohjelmaan sisältyvät seuraavat resurssivaatimukset vuoteen 2016 mennessä: - 8 perhetyöntekijää - 1 vastaava perhetyöntekijä - 1 sosiaalityöntekijä perhekeskukseen - 1 terveydenhoitaja opiskeluterveydenhuoltoon - 1 kuntoutusohjaaja vammaispalveluun - 1 puheterapeutti - nuorten päihdetyöntekijän kokoaikaistaminen - 1 sosiaalityöntekijä lastensuojeluun Virkapaketin hinta on noin euroa. Lisäksi mielenterveysalan asiantuntemusta esitetään lisättäväksi vakanssimuutoksin.

33 Tavoite Keino/osatavoite Seurantamittarit ja arviointi Vastuutaho Vahvistetaan ehkäiseviä ja varhaisen tuen palveluja 1.1 Lisätään ehkäisevän perhetyön ja lapsiperheiden kotipalvelun resurssit riittäviksi tarpeeseen nähden sekä määrällisesti että sisällöllisesti. Yhdistetään varhaiskasvatuksen vastuulla oleva sairaan lapsen kotihoito muuhun perhetyöhön. Raumalaisen perhetyön mallin kehittäminen edellyttää 8 perhetyöntekijää + vastaava työntekijä : Ehkäisevä perhetyö siiirtyy v alussa Perhekeskukseen. Nyt perhetyöntekijöitä on neljä. Sairaan lapsen kotihoitoon perhetyön resurssit eivät riitä. Sosiaali- ja terveysvirasto : Perhekeskuksessa on 2 työntekijää lapsiperheen kotipalvelussa ja 2 ehkäisevässä perhetyössä. 1.2 Koordinoidaan vapaaehtoistoimintaa lasten, nuorten ja perheiden tukemisessa, esim. tukihenkilöt, mieskaveritoiminta, mummupappa-toiminta. Vapaaehtoistoiminta on koordinoitua. Eri toimijoiden vapaaehtoistoiminnan muodot on kuvattu ja tiedot ovat ajantasaiset : Järjestöt, seurakunta, avustajakeskus, perhekeskus/ palveluvastaava MLL: mm. Perhekummitoimintaa on Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen vireille yhdessä MLL:n ja perhekeskuksen sekä srk:n kanssa esim. mummupappatoimintaa. Toiminnoista sovitaan ensi vuoden aikana.

34 1.3 Kehitetään parisuhdeneuvontaa, eroauttamista ja eroneuvontaa sekä erosovittelua. Erovaiheessa olevien vanhempien vertaistukiryhmät nonstoppina. Lasten vertaistukiryhmät. Akuutin erovaiheen nopea keskustelutuki. Perhekeskus järjestää yhteistyössä järjestöjen ja seurakunnan kanssa eroperheiden palveluja. Vaatii sosiaalityöntekijäpsykologityöparin perhekeskukseen : MLL Rauma ja Kriisikeskus suunnittelevat yhteistyönä toteutettavia eroneuvoiltoja Perhekeskuksen kahvilan tiloissa. Perhekeskus 33 Nonstoppinna toteutuvat aikuisten eroryhmät kerran vuodessa. Ryhmien toiminnasta vastaavat kriisikeskus ja perheasiainneuvottelukes kus. Follo- asiantuntijaavusteinen erosovittelu on alkanut 5/2014. Työssä on mukana kaksi sosiaalityöntekijää Raumalta MLL Rauma ja Kriisikeskus toteuttavat yhteistyönä eroneuvoiltoja Perhekeskuksen kahvilan tiloissa.

35 1.4 Tuetaan peruskoulusta määräaikaisesti erotettujen ja pitkittyneesti poissaolleiden nuoria. Kehitetään malli nuorten varhaiseen tukemiseen. Mallin kehittämiseen haetaan KASTE-rahoitusta. Sosiaali- ja terveysvirasto, opetustoimi, nuorisotoimi 34 Ehkäistään nuorten tupakoinnin ja huumeiden käytön lisääntymistä. Otetaan käyttöön Omin jaloin työmalli, jonka avulla tehostetaan nuorten varhaista tukea : Pois syrjästä- KASTE kehittämisosio on alkanut opetustoimen, nuorisotoimen ja lastensuojelun yhteistyöllä, jatkuu 9/2016 asti. Tavoitteet ovat kohdan 1.4. mukaisia Kehittämisosio jatkuu tavoitteiden mukaisesti. 1.5 Kehitetään maahanmuuttajaperheiden palveluja: -Viranomaisten yhteistyön kehittäminen maahanmuuttajaperheiden asioiden käsittelyssä. -Maahanmuuttajaäitien kotouttaminen, esim. suomalaiset kummit tai tukihenkilöt. -Tuetaan maahanmuuttajalasten ja nuorten suomenkielen oppimista. -Varhaiskasvatus: Suomi toisena kielenä -toiminta Joustavan perusopetuksen mahdollistuminen on toiveena (8.luokkalaisille) Neuvola: Maahanmuuttajaäitien ryhmä Maahanmuuttajien palaute Kotoutumisen edistämisestä annetun lain mukaisten palveluiden toteutuminen (mm. alkukartoitus, kotoutumissuunnitelmat) : Tämä vastuualue on laajentunut eri toiminnoissa: mm. suomi toisena kielenä opettamiseen on palkattu lisää opettajia. Pakolaisia on saapunut Raumalle Kolme suomi toisena kielenä opettajaa. - Maahanmuuttajaäitien kotouttaminen, esim. suomalaiset kummit tai tukihenkilöt. Rahoitus selviää joulukuussa /MLL Kaikki tahot Maahanmuutto - toimisto ja maahanmuuton ohjausryhmä

36 1.6 Kehitetään Onnistuvat opit toimintaa. Kuvaus toiminnan kehittämisestä. Onnistuvat opit - ohjausryhmä : Tavoite on vireillä, kytkeytyy oppilasopiskelijahuoltolain uudistukseen Yhteensovittava johtaminen- mallinnus on meneillään. 1.7 Tehostetaan koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja, siten että terveystarkastukset toteutuvat lain ja asetuksen mukaisesti. 1 terveydenhoitaja opiskeluterveydenhuoltoon Terveystarkastusten toteutuminen : Sosiaali- ja terveysvirasto/ koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Kasvatus- ja opetustoimi Laajat terveystarkastukset toteutuvat. Kansainvälisyys on lisääntynyt toiminnassa. Otettu käyttöön sähköisiä kyselyjä, yhteistyötä on tarve kehittää Laajat terveystarkastukset ovat käytäntönä (1. 5. ja 8. luokilla). Sähköinen terveyden ja hyvinvoinnin kysely kansallisen kouluterveyskyselyn lisäksi.

37 Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto kehittää yhteistyössä koulujen kanssa erilaisia ryhmätoimintoja kuten esim. stressinhallinta- ja depressiokouluryhmät. Toteutuneet ryhmätoiminnot : Nykyresursseilla ryhmätoimintaa ei kyetä toteuttamaan. Sosiaali- ja terveysvirasto/ koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Kasvatus- ja opetustoimi Kuraattori ja koulupsykologi ovat toteuttaneet yhteistyössä ryhmätoimintaa Kaaron koulussa. Samoin kaksi kuraattoria luokkalaisille ns. Frienditvertaisryhmiä (2), sosiaalista yksinäisyyttä kokeville. 2. Kehitetään lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuuksia 2.1 Perustetaan perhekeskus suunnitelman mukaisesti vuoden 2015 loppuun men- nessä. -Tulevaisuuden tavoitteena erityisvarhaiskasvatuksen kiinnittyminen tiiviimmin perhekeskuksen toimintaan. Perhekeskus on täydessä toiminnassa v Perhekeskuksen toiminnan arviointi itsearviointina tai ulkopuolisen tekemänä. Sosiaali- ja terveysvirasto, kulttuuri- ja vapaaaika-toimi, kasvatus- ja opetustoimi, järjestöt -Perheneuvolapalvelut sisältyvät perhekeskukseen. Asiakaspalaute. -Perhekeskus toimii hallintokuntien rajat ylittäen. - Perhekeskustoiminnan aloituksen tueksi konsultti, johon haetaan rahoitus : Perhekeskustoiminta on alkamassa suunnitellusti vuoden 2015 alkupuolella Perhekeskustoiminta on on alkanut virallisesti keväällä 2015.

38 2.2 Kehitetään toimintatapoja ja yhteistyötä perheväkivallan ehkäisyssä. Kehitetään turvakotipalveluja 2.3 Estetään asiakkaiden väliinputoamista silloin, kun ongelmat eivät ole riittävän vaikeita erikoispalvelujen piiriin pääsemiseksi (esim. vammaiset, lievästi päihdeongelmaiset). 2.4 Lisätään puheterapiapalveluja tarvetta vastaavaksi. Rauman seudun mielenterveysseura hakee hankerahoitusta Rahaautomaattiyhdistykseltä : Hankerahoitusta ei ole saatu ( ). Lähisuhdeväkivallan toimenpideohjelma odottaa päivitystä Lähisuhdeväkivall an toimenpideohjelma on päivitetty ja MARAK-toiminta on alkamassa Peruspalvelujen vastuun selvittäminen. Asiakaspalaute : Avohuollon palvelujen kehittäminen kautta linjan on käynnissä. Kastehankkeena sosiaalisen tuen keskus on alkanut On toteutunut uusi koulupsykologin virka, työ kohdistuu mm. Malmin ja Naulan erityiskouluihin. 1 puheterapeutin toimi lisää. Puheterapian prosessit saatetaan kuntoon. 37 Rauman seudun mielenterveysseura ry, sosiaali- ja terveysvirasto Kaikki Sosiaali- ja terveysvirasto Nyt on neljä puheterapeuttia. Prosesseja kehitetään.

39 2.5 Lisätään erityistä tukea ja tarvitsevien lasten (esim. lastenneurologian ja lastenpsykiatrian asiakkaat) ja nuorten kuntoutusohjausta. 2.6 Tehostetaan ja kehitetään tiedonkulkua eri viranomaisten kesken lainsäädännön puitteissa. Tiedotetaan neuvontapalveluista nykyistä paremmin. 2.7 Lisätään mielenterveysalan ammatillista apua muuttamalla mm. hoitotyön vakansseja alan vakansseiksi. Perustetaan vammaispalvelujen yksikköön kuntoutusohjaajan toimi nykyisen yhden toimen lisäksi : Vammaispalveluissa on kaksi kuntoutusohjaajaa Sopeuttamistoimista johtuen nyt on vain yksi kuntoutusohjaaja Yhteiset työryhmät ja toimintamallit, mm. Onnistuvat opit seurantaryhmä : Odotetaan uudistuvia kaupungin nettisivuja Nettisivut on uudistettu, mutta sopimus nykyisen palvelutuottajan kanssa on irtisanottu. Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden Yhteensovittava johtaminen on juuri mallinnettavana uudenlaisena kokonaisuutena. Psykiatrinen sairaanhoitaja lastensuojeluun (vakanssin muutos) : On toteutettu perhetukikeskuksen tukiosastolle yksi kelpoisuusehtojen muutos syksyllä Sosiaali- ja terveysvirasto/ vammaispalvelut Kaikki Sosiaali- ja terveysvirasto Perhekeskuksessa toimii lasten sekä nuorten tiimit

40 2.8 Varhaiskasvatuksen hoitopaikkojen kysyntä ja tarjonta saatetaan tasapainoon. Uusi päiväkoti. Päivähoitopalvelujen muunneltavuus 1-6 vuotiaille. Kasvatus- ja opetustoimi/ varhaiskasvatus 39 Palveluja kehittäminen avoimen varhaiskasvatuksen suuntaan : Uusi päiväkoti aloitti toiminnan elokuussa Yhdelle päiväkodille on korjaussuunnitelma. 2.9 Lisätään koulujen sosiaaliohjausta ja psykologin palveluja tarvetta vastaavaksi. Uusilahti toteuttaa päivähoitopalvelujen muunneltavuutta. Palveluohjausta kehitetään ohjaamaan perheitä näiden tarpeiden mukaisiin palveluihin. Resurssien lisääminen talousarvion puitteissa : Sosiaali- ja terveysvirasto Opetustoimi voimaan tullut Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki on tuonut lisää velvoitteita Päivitetään lasten ja nuorten mielenterveyssuunnitelma. Suunnitelma on päivitetty mennessä : On päivitetty 6/2014. Päihde- ja mielenterveyssuunnitelman lasten ja nuorten työryhmä Esi-alayläkouluissa sekä toisella asteella on kuraattori- ja koulupsykologipalvelut, mutta ei välttämättä vielä tarvetta vastaavasti.

41 3. Kehitetään lastensuojelun avohuoltoa ja perhehoitoa 3.1 Lisätään sosiaalityön palveluja siten, että suunnitelmallinen asiakaslähtöinen työ mahdollistuu lain sallimissa aikarajoissa. Sosiaalityöntekijä lastensuojeluun ja painopiste tehokkaisiin ehkäiseviin palveluihin, joilla estetään lastensuojelullistuminen. Sosiaali- ja terveysvirasto/ lastensuojelu 40 Palvelutakuuaikojen seuranta : aj Vireilläolo max. 7 arkipäivää = n. 95 % Selvitykset max. 3 kk = n. 86 % Avohuoltoon ja sijoituksen jälkeiseen tukeen panostetaan jatkossa luovasti ja terhakkaasti Palvelutakuuajat vireilläolo (7vrk)=98,4 % selvitykset (3kk)= 76 % Pilotti yksityisen yrittäjän kanssa (1v) intensiivisestä tuesta laitoksista kotiutuville alaikäisille ja sijoitusuhan alla oleville. ON ostettu ammatillista tukihenkilötyötä (ATH) sijoitusuhan alla oleville nuorille aiempia vuosia enemmän. Kotiutettu viisi alle 18- vuotiasta laitoksista aj

42 Järjestetään sijaishuolto ensisijaisesti perhehoitona. Tämä edellyttää perheiden rekrytointia, valmennusta, tukemista ja toiminnan valvontaa. 3.3 Vahvistetaan ehkäisevää päihdetyötä ja nuorten päihteidenkäyttäjien palvelut saatetaan kuntoon. Sijoitetuista lapsista xx % on perhehoidossa : 52,8 % : 55,4 % :53,3 % : 58 % : 57,7 % : 55% Nuorten päihdetyöntekijän toimi (nykyään osaaikainen) : Käytännössä päihdeklinikalla ei ole nuorten erityistyöntekijää. Sosiaali- ja terveysvirasto/ lastensuojelu Päihde- ja mielenterveyspalvel ujen seurantaryhmä : Pois syrjästä hankkeen Rauman kehittämisosiossa on kehitetty päihdetyöryhmän toimintaa lasten ja nuorten ehkäisevän päihdetyön koordinaatiota vastaavaksi (EPT laki ). Päihdetyöryhmä pilotoi lv ehkäisevän päihdetyön vuosikelloa (koordinointiväline koulun ja muiden toimijoiden välillä). Kehittämisosiossa sekä päihdetyöryhmässä on pilotoitu uusia monialaisia EPT menetelmiä joiden juurruttamistyö on käynnissä.

43 3.4 Rekrytoidaan ja koulutetaan riittävä määrä vapaaehtoisia ja ammatillisia tukihenkilöitä ja tukiperheitä tarvetta vastaavaksi. Tukihenkilöiden ja perheiden riittävyys : Tukiperhekoulutus on meneillään Raumalla. Kouluttajana toimii Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö : Aktivoidaan myös vapaaehtoisille tarkoitettu tukihenkilökoulutus käyntiin yhdistyksen voimalla. Sosiaali- ja terveysvirasto/ lastensuojelu Tuetaan Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikön toiminta ja ollaan mukana sen toiminnassa. Kehittämisyksikön palvelujen käyttö : Pridevalmennetut sijaisperheet, ammatillliset perhehoitajat, vertaistuki, läheisverkoston kartoitustyö, tukiperheitä, yhtenäiset toimintamallit maakuntaan ym : Ammatillista perhehoitoa ja mentoritoimintaa on mallinnettu ja otettu käyttöön. Perhehoidon palkkioiden korvaustasoa on nostettu alkaen Raumalla ja Satakunnassa. Korvauskäytäntöjä on yhtenäistetty maakunnassa. Sosiaali- ja terveysvirasto/ lastensuojelu

44 Perhetukikeskuksen palvelujen riittävyys ja sopivuus - pysäytysjaksot kriisiosastolla -vaikeahoitoisten nuorten palvelut Jonojen ja odotusaikojen seuranta : Vuoden 2014 aikana sijoitukset on pääosin saatu toteutettua. Hatkailut ovat lisääntyneet. Kriisiosaston työotteessa on kehitetty tapaa ottaa vanhemmat aktiivisemmin mukaan työstöihin = lapsen sijoitus vastuuttaa myös vanhemmat toimimaan kohti muutosta. Sosiaali- ja terveysvirasto/ lastensuojelu : Lastensuojelun tukitoimien haasteet työryhmä on aloittanut toimintansa 11/2014 ja jatkaa edelleen. On mallinnettu intensiivinen tehostettu perhetyötä. Työryhmä jatkaa toimintaansa. Vartiointipalvelun käyttö vaativissa sijoituksissa mahdollinen. Rauma Laaja hyvinvointikertomus

45 44 LIITE 1. TILASTOJA lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnista (lähteet: Sotkanet ja Kouluterveyskysely 2011) Kuvio 1. Rauman ja koko maan vuotiaat, % väestöstä v (id:1065) Kuvio 2. Rauman ja koko maan lapsiperheet, % perheistä v (id:179)

46 Kuvio 3. Avioeroja vuotiailla/1000 vastaavanikäistä naimisissa olevaa koko maassa ja Raumalla (id:304) 45 Kuvio 4. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä Raumalla ja koko maassa v (id:423)

47 Kuvio 5. Lasten pienituloisuusaste Raumalla ja koko maassa v (id: 228). 46 Kasteohjelman valtakunnallisessa toimeenpano-ohjelmassa ( ) asetettiin koko maahan tavoitteeksi lapsiperheiden pienituloisuusasteen väheneminen alle 10 prosenttiin. Taulukko 1. Vanhemmuuden puutetta, % 8. ja 9.luokan oppilaista (284) Koko maa 21,9 21,9 23,1 23,1 21,9 21,9 22,3 22,3 22,3 22,3 Rauma 21,4 22,6 20,2 20,1 23,4

48 Taulukko 2. Tupakoi päivittäin, % luokan oppilaista (288) Koko maa 23,6 20,8 20,8 17,7 17,7 14,9 14,9 15,1 15,1 15,0 15,0 Rauma 23,6 21,5 17,4 14,5 13,5 15,5 Kasteohjelman valtakunnallisessa toimeenpano-ohjelmassa ( ) on asetettu koko maahan tavoitteeksi, että tupakoivien vuotiaiden osuus vähenee viisi prosenttiyksikköä. Kuvio 6. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (id: 3219) Koulutuksen ulkopuolelle v jäi Raumalla 380 nuorta. Kaste-ohjelmassa asetettiin tavoitteeksi valtakunnallisesti, että koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden nuorten osuus ikäluokasta jää alle 10 prosentin. Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta.

49 Kuvio 7. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuotiaita 48 vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä (Id:1245) Kuvio 8. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, lastenpsykiatria / vuotiasta (2483) Rauman osalta v on tilastollinen virhe.

50 49 Kuvio 9. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria / vuotiasta (id 2484) Rauman osalta v on tilastollinen virhe. Kuvio 10. Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä (4)