3/2014. Hyvässä hoidossa. Lapsipotilaat sairaalassamme s. 4. Läheinen masentuneen tukena s. 3. Allergiat selville s. 7

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "3/2014. Hyvässä hoidossa. Lapsipotilaat sairaalassamme s. 4. Läheinen masentuneen tukena s. 3. Allergiat selville s. 7"

Transkriptio

1 3/2014 Hyvässä hoidossa Lapsipotilaat sairaalassamme s. 4 Läheinen masentuneen tukena s. 3 Allergiat selville s. 7 Rauman Erikoislääkärikeskus s. 6

2 Meillä mietittyä Pitkäjänteinen työ luo menestystä Olemme ottaneet kiitollisuudella vastaan erittäin miellyttävän palkinnon, kun Porin Yrittäjät ovat valinneet Porin Lääkäritalon Porin vuoden yritykseksi Tämä valinta on hieno tunnustus pitkäjänteisestä paikallisesta yritystoiminnasta, etenkin kun sen ovat antaneet toiset porilaiset yrittäjät. Kun lukee palkintoraadin perusteluja, tällainen kunnianosoitus nousee arvoonsa. Valinnan kriteereinä on ollut muun muassa se, että yritys on kantanut vastuunsa ja velvoitteensa, on toimialallaan tunnettu sekä erottuu positiivisesti joukosta. Lisäksi valintaraadin mukaan Porin Lääkäritalo toimii alalla, jossa on julkisen kilpailun lisäksi valtakunnallista kilpailua, yrityksellä on kunnioitettava yli 40 vuoden ikä, merkittävä asema porilaisessa yrityselämässä, yrityksellä on halu kehittyä ja laajentaa toimintaansa, yritys on merkittävä työllistäjä Porissa ja Raumalla ja lisäksi yritys työllistää myös 170 ammatinharjoittajaa eli yrittäjää. Tunnistamme itsekin näitä perusteita. Paikallisena toimijana Satakunnan alueellinen kehitys on meille erittäin tärkeää, ja siinä paikalliset yritykset voivat toimia toistensa tukena mitä moninaisimmilla tavoilla. Osta satakuntalaista on oikein hyvä tunnuslause oman maakuntamme kehittämiseksi. Porin Lääkäritalossa olemme pitkään määrätietoisesti panostaneet oman toimintamme kehittämiseen. Sertifioitu laatujärjestelmä meillä on ollut käytössä jo vuodesta Kun toimintaa pyritään kehittämään johdonmukaisesti ja pitkäjänteisesti entistä laadukkaammaksi, niin menestys seuraa mukana vähitellen. Vaikka pyrimme panostamaan voimakkaasti laatuasioihin, se ei tarkoita, ettemmekö tekisi virheitä. Yritämme kuitenkin ottaa niistä opiksi, jotta sama erhe ei ainakaan toistuisi. Tästä syystä toivomme saavamme mahdollisimman paljon asiakaspalautetta, jotta voisimme kehittää toimintaamme entistä paremmaksi. Asiakaskokemus lopulta ratkaisee sen, olemmeko onnistuneet toiminnassamme. Tavoitteenamme on luoda toiminta-alueemme paras palvelukokemus. Jos asiakkaat kokevat saavansa odotuksiensa mukaista palvelua, silloin olemme onnistuneet. Oikein hyvin olemme tästä viime aikoina suoriutuneet, kun viimeisimmän asiakastyytyväisyystutkimuksemme mukaan 58 % asiakkaistamme on jo suositellut palveluitamme muille. Valinta Porin vuoden yritykseksi 2014 vahvistaa edelleen vankkaa uskoamme siihen, että olemme oikealla tiellä. HEIKKI KUURI-RIUTTA toimitusjohtaja Ajankohtaista Porissa Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Asiakastyytyväisyyskyselymme tulokset olivat jälleen tänä vuonna hienoa luettavaa. Olemme asiakkaidemme mielestä onnistuneet monessa asiassa ja pystyneet tarjoamaan tavoitteidemme mukaisen asiakaskokemuksen. Saimme kyselyssä asiakkailtamme kokonaisarvosanan 9,09 (asteikko 1-10). Tänä vuonna kysely toteutettiin myös Rauman Erikoislääkärikeskuksessa. Tarkemmin tuloksista Porin Lääkäritalo valitaan nopeuden sekä lääkärin asiantuntevuuden perusteella. Myös se, että vastaajan työterveyshuolto on Porin Lääkäritalossa, oli yksi tärkeimmistä perusteista. Raumalla valintaperusteena nousivat esiin myös aiemmat kokemukset. Porin Lääkäritalon maine sekä eri henkilökuntaryhmien ystävällisyys ja ammattitaito ovat kyselyn tuloksien perusteella erittäin hyvällä tasolla. Lisäksi lähes kaikki vastaajat olisivat myös valmiita suosittelemaan Porin Lääkäritaloa, elleivät sitä jo olleet tehneet. Kyselyn perusteella viisi onnistuneinta tekijää (=asiakkaan odotukset ovat ylittyneet) ovat: mahdollisuus käyttää nettiajanvarausta, paikallinen omistajuus, sujuva kassapalvelu, hyvä sijainti ja viihtyisät toimitilat. Eniten parantamisen varaa on (asiakkaiden odotukset eivät täyttyneet) on parkkipaikoissa sekä asiakkaan informoinnissa jatkotoimenpiteistä. Iloisia voimme olla siitä, että tämä oma Hyvässä hoidossa asiakaslehtemme oli noussut tärkeimmäksi viestintäkanavaksi, jonka kautta asiakkaamme olivat seuranneet terveydenhoitoon liittyvää markkinointia. Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille. Porin Lääkäritalo Yrityskylässä Olemme yhtenä yhteistyökumppanina mukana Poriin lokakuussa aukeavassa Yrityskylässä. Yrityskylä on kuudesluokkalaisille suunnattu opintokokonaisuus, joka huipentuu vierailuun Yrityskylä-oppimisympäristössä. Yrityskylä-opintokokonaisuus palkittiin syyskuussa 2014 Maailman parhaana koulutusinnovaationa. Yrityskylästä voit lukea lisää Lisäksi seuraamme syksyn aikana Yrityskylän toimintaa facebook-sivuillamme. Yleisöluento lokakuussa Järjestämme klo 17 yleisöluennon aiheesta Yksityissairaalan toiminta Porissa. Luennolle voi ilmoittautua yksityissairaalan palveluista kiinnostuneet henkilöt. Lisäksi luennolla kerrotaan leikkauksiin saatavista rahoitusvaihtoehdoista ja vakuutuksiin liittyvistä seikoista. Tilaisuus on maksuton, mutta ilmoittautuminen vaaditaan, sillä luennolle mahtuu 40 henkilöä. Ilmoittautumiset mennessä porinlaakaritalo.fi tai (02) Kuvantamisen aukiolomuutos Porissa Viikosta 42 lähtien kuvantaminen on avoinna: - maanantaista torstaihin klo perjantaina klo Runsaasti parkkitilaa asiakkailllemme Lääkäritalon takana. Kaikki palvelut saman katon alta Nopeasti vastaanotolle. Laboratorio- ja röntgentutkimukset lääkärikäynnin yhteydessä. Itsenäisyydenkatu Pori Ajanvaraus puhelimitse numerosta ja netissä 24/7 2 3/2014 Porin Lääkäritalo

3 Läheisen tuki arvokasta masentuneelle Kun kesä kääntyy syksyyn ja lomat on pidetty, paluu arkeen saattaa ahdistaa ja työ tai opiskelustressi rasittaa. Milloin tavanomainen alakulo, väsymys ja haluttomuus muuttuvat vakavaksi masentuneisuudeksi, josta on syytä olla huolissaan? On hyvä erottaa toisistaan suru ja varsinaiset masennusoireet. Suru sisältää tunteita, itkua ja kaipausta, jolla on kohde. Surussa mieli ei ole kuitenkaan tyhjä, itsetunto ei laske. Myös onnellisia asioita voi muistella, ystävyyssuhteet säilyvät. Surureaktiossa mieli löytää melko nopeasti tasapainon ja keinot käsitellä tilannetta. Masentuneella mieli on jatkuvasti maassa ja toimintakyky laskee. Olo on väsynyt, mikään ei huvita ja mieliala on ärtynyt, apaattinen ja tyhjä. Masentuneella keskittymiskyky heikkenee, itsearvostus laskee ja unihäiriöitä esiintyy. Oireet ovat pitkäkestoisia. Läheinen voi tunnistaa masennuksen oireet Vakava masennus on sairaus, joka vaatii hoitoa. Sen tunnustaminen itselleen ja avun pyytäminen voi olla vaikeaa, koska olo on muutenkin avuton ja toivoton: mikään ei auta, kukaan ei välitä. Läheisten tuki on usein ratkaiseva masentuneen auttamisessa. Masentuneella voi kuitenkin olla ristiriitaisia odotuksia, kun huolestunut läheinen yrittää auttaa. Suhtautuminen voi olla vihamielinen ja ärtynyt: ei kuulu sulle, älä puutu tähän. Toisaalta masentunut toivoo auttamista ja huolenpitoa, mutta ei usko ansaitsevansa sitä. Jos läheinen ei puutu asioihin, se voi tukea masentuneen ajattelua: kukaan ei ole asioistani kiinnostunut, kukaan ei välitä minusta, olen huono. Erityisesti nuoren masennuksen tunnistaminen voi olla vaikeaa senkin takia, että nuoren mieliala vaihtelee. Huolestumiseen on kuitenkin syytä, jos nuori eristäytyy, koulu ja kaverit eivät kiinnosta eikä hän piittaa tulevaisuudesta. Oire masentuneisuudesta voi olla myös, jos nuori on jatkuvasti vihamielinen ja tuo esille itsetuhoajatuksia. Vanhemmat voivat kertoa nuorelle olevansa huolissaan ja tarjoutua kuuntelemaan nuoren asioita. Nuori saattaa kuitenkin olla haluton puhumaan asioistaan vanhemmilleen. Silloin tarvitaan perheen ulkopuolista aikuista, joka voi auttaa ja johon nuori luottaa. Oireita ei tule vähätellä Läheinen, muista nämä: Älä jätä yksin. Ota puheeksi se, mistä olet huolissasi. Hyväksy masentuneen ahdistus, tuska ja toivottomuus, mutta yritä tuoda esille myös myönteisiä asioita ja onnistumisia. Älä vähättele oireita. Mieti yhdessä tekemistä masentuneen kanssa. Jos vakavat masennusoireet jatkuvat pitkään, tue ajan varaamista asiantuntijalle. Pidä yllä toivoa: masennuksesta voi toipua. Läheisillä on usein halu auttaa depressio-oireista kärsivää, mutta rohkaisuksi tarkoitettu patistelu: ota ny ittees niskasta kiinni ja mee lenkille ei auta, vaan masentunut voi kokea sen oireidensa vähättelynä ja se saattaakin lisätä syyllisyyttä ja kielteistä tulkintaa siitä, ettei häntä oteta vakavasti. Pahasta olosta, kielteisistä tuntemuksista ja uupumuksesta on tärkeää keskustella yhdessä. Samalla voi yrittää muuttaa masentuneen ajatuksia ja minäkuvaa myönteisemmäksi. Keskustelussa voidaan esimerkiksi pohtia yhdessä tekemistä, harrastuksiin lähtemistä tai kotiasioista kiinnostumista. Ei kuitenkaan kannata vaatia sellaista, mihin masentuneen voimat eivät riitä. Masentuneen ei myöskään tarvitse esittää iloista ja pirteää, mutta ilonhetkiä voi tuottaa luonnossa liikkuminen, musiikin kuuntelu tai lukeminen. Monille lemmikkieläimet tuovat lohtua ja voivat olla turvallisia ymmärtämisen osoittajia. Masentuneelle on tärkeää läheisten aitous, rehellisyys ja välittämisen tunne sekä se, että hänet otetaan todesta. Myös toi- Onko läheisesi masentunut? von ylläpitäminen on tärkeää: depressiosta voi parantua. Milloin apua ulkopuoliselta Jos vaikeat masennusoireet jatkuvat pitkään tai huoli kuormittaa läheisiä liiallisesti, on syytä varata aika asiantuntijalle. Varhainen kääntyminen asiantuntijan puoleen voi estää oireitten syvenemisen ja pitkittymisen sekä auttaa nopeampaan toipumiseen. Ensimmäisellä tapaamisella asiantuntijan luona saattaa olla hyvä, että masentuneen läheinen on mukana. Masentunut voi olla haluton tai kykenemätön kertomaan ongelmistaan tai hän saattaa vähätellä niitä. On tärkeää saada oireille nimi ja samalla voidaan tehdä hoitosuunnitelma. Usein ovat tarpeen sekä lääkehoito että psykoterapeuttiset keskustelut. Depressiosta voi toipua ajan, hyvän hoidon ja läheisten tuen avulla. BRITA RANTALA psykologi, perheterapeutti Vakavan masennuksen oireita mielihyvän ja elämänilon menetys väsymys, uupuminen, aloitekyvyttömyys keskittymisen ja muistin heikkeneminen alemmuuden ja syyllisyyden tunteet univaikeudet itsetuhoajatukset Ajanvaraus p Hyvässä hoidossa

4 Lapsipotilaana sairaalassamme Porin Lääkäritalon sairaalassa yleisimpiä lapsille tehtäviä toimenpiteitä ovat tärykalvojen putkitukset, kitarisa- ja nielurisaleikkaukset sekä napa- ja nivustyräleikkaukset. Sairaalassa tehtävät toimenpiteet tehdään lapsille aina nukutuksessa, mikä luo oman jännityksensä niin lapsille kuin vanhemmillekin. Mikäli jokin asia ennen toimenpidettä on epäselvää tai jopa pelottaa vanhempia, voi sairaalaan aina soittaa tai tulla vaikka käymään etukäteen. Lapsille tehtävien toimenpiteiden ajankohta suunnitellaan huolellisesti yhdessä vanhempien kanssa. Huomioon otetaan erityisesti toimenpiteen kiireellisyys sekä muut mahdolliset ajankohtaan vaikuttavat seikat. Lasten toimenpiteitä suunniteltaessa pyritään mahdollisimman lyhyeen odotusaikaan ennen toimenpiteen alkua. Vanhemmille annetaan etukäteen riittävästi tietoa tehtävästä toimenpiteestä sekä päivän kulusta sairaalassa, jotta he voivat kotona keskustella asiasta yhdessä lapsen kanssa. Lapselle onkin hyvä kertoa tehtävästä toimenpiteestä etukäteen rauhassa, Vanhempien rauhallinen ja turvallinen asenne helpottaa lapsen suhtautumista vieraaseen ympäristöön ja ihmisiin ja voi lieventää lapsen pelkotilaa. huomioiden lapsen ikä, kehitystaso sekä lapsen tapa käsitellä erilaisia asioita. Myös lapsen mahdollisesti esittämiin kysymyksiin tulee vastata rehellisesti. Sairaala on lapselle ja usein myös vanhemmalle uusi ympäristö. Vanhemmat tuntevat lapsensa parhaiten ja he tavallaan toimivat tulkkeina hoitohenkilökunnan ja lapsen välillä. Vanhempien rauhallinen ja turvallinen asenne helpottaa lapsen suhtautumista vieraaseen ympäristöön ja ihmisiin ja voi lieventää lapsen pelkotilaa, muistuttaa sairaanhoitaja Marika Kuoppala. Lapset ovat yksilöitä. Toiset jännittävät enemmän ja toiset vähemmän. Toiset saattavat olla hyvinkin reippaita tullessaan sairaalaan, mutta ennen toimenpidettä mieli voi muuttua ja taas hieman aremmat voivat piilottaa jännityksen vielä leikkaussalissakin. Jännityksen takana on usein luonnollinen pelkoreaktio. Pojat ovat hieman enemmän jännittyneitä kuin tytöt, tai sitten tytöt peittävät jännityksensä paremmin, hoitohenkilökunta kertoo. Lapset usein korvapotilaita Alkuvuodesta kesän alkuun saakka sairaalassa käy melko paljon pieniä korvapotilaita tärykalvojen ilmastointiputkien laitossa sekä jonkin verran myös kita- tai nielurisaleikkauksissa. Kitarisaleikkaukset ovat kuitenkin vähentyneet vuosikymmenien takaisesta, kun on siirrytty enemmän korvien putkituksiin. Putkitus on kitarisojen poistoa pienempi toimenpide, mutta sillä on useimmiten ratkaiseva vaikutus niin sanottujen liimakorvien hoidossa sekä myös joissain tapauksissa korvatulehduskierteen taltuttamisessa. Usein kesä rauhoittaa korvatulehdukset ja joillain lapsilla se riittää katkaisemaan korvatulehduskierteen, mutta osalla syksyn ensimmäiset flunssat Tärykalvojen putkitukset tehdään lapsille yleensä sairaalassa, kertoo Raili Laiho-Rekola. (Havainnekuva) aloittavat kierteen uudestaan, joten silloin korvien putkitus voi olla paikallaan, kertoo korva- nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Raili Laiho-Rekola. Korvatulehduskierteeksi voidaan katsoa, kun lapsella on ollut toistuvia korvatulehduksia puolen vuoden ajan tai korvat ovat olleet eritteiset kolme kuukautta yhteen menoon. Kitarisojen poisto saattaa tulla kyseeseen, kun lapsi on jatkuvasti räkäinen, yskäinen, limainen tai kuorsaa jatkuvasti. Myös tulehtuneet kitarisat voivat pitää tulehduskierrettä yllä. Me lääkärit voimme suositella putkitusta tai kitarisaleikkausta, mutta viime kädessä päätös siitä, tehdäänkö toimenpide, on vanhemmilla. Toimenpideindikaatioiden pitää kuitenkin täyttyä ennen kuin toimenpiteeseen ryhdytään, Raili Laiho-Rekola muistuttaa. Lapsen on pysyttävä putkituksessa aivan paikallaan, joten putkituksen tekeminen nukutuksessa on yleisin vaihtoehto alle 10-vuotiaille lapsille ja siksi ne tehdään sairaalan puolella. Yksittäisille lapsille putkitus voi onnistua paikallispuudutuksessa vastaanottohuoneessa, kertoo Raili Laiho-Rekola. Jännittäminen on luonnollista Sairaalaan tultaessa lapset ohjataan odottamaan leikkihuonee- seen, jossa useimmat lapset hieman rentoutuvat, kun pääsevät puuhailemaan omia juttujaan. Lasten odotustilassa on huomioitu eri-ikäiset lapset ja leluja on lisätty toiveiden mukaan. Leikkihuoneen oikeilta käyttäjiltä onkin tullut parhaat kehitysehdotukset, ja nyt huoneessa voi katsella vaikka piirrettyjä ennen toimenpidettä. Toimenpiteen tekevä lääkäri sekä anestesialääkäri käyvät ennen toimenpidettä tapaamassa lapsia ja vanhempia. Vanhemmilla onkin mahdollisuus keskustella mahdollisista askarruttavista seikoista lääkärien kanssa. Lääkärien tavattua vanhemmat toimenpiteessä mukana oleva hoitaja hakee lapsen leikkihuoneesta leikkaussaliin. On ihan luonnollinen reaktio, että lapsi pelkää ja jännittää ja mahdollisesti myös itkee. Kuitenkin mitä rauhallisempi vanhempi on, sitä paremmin hän auttaa ja tukee lasta, Raili Laiho Rekola ohjeistaa. Koska leikkaussali on lapselle jännittävä paikka jo itsessään, hoitohenkilökunta pyrkii suuntaamaan lasten huomion mualle erilaisin keinoin, kuten juttelemalla lapselle tarhasta tai koulusta. Hoitohenkilökunnalla on erilaiset ja värikkäät leikkausmyssyt kuin normaalisti ja henkilökunta laittaa myös maskit naamalle vasta lapsen nukahdettua. Itse toimenpiteet eivät kovastikaan eroa aikuisille 4 3/2014 Porin Lääkäritalo

5 tehtävistä muuten kuin, että välineet ja toimenpidealueet ovat tietysti pienemmät. Lapsilla myös jälkihoito on tarkempaa, Raili Laiho-Rekola kertoo. Seurantaa toimenpiteen jälkeen Lapsen ollessa toimenpiteessä, on vanhemmilla mahdollisuus kahvitella odotustilassa, josta heidät lapsen herättyä haetaan heräämöön lapsen toipumisen ajaksi. Lapset ovat usein toimenpiteen jälkeen hieman ihmeissään, eivätkä välttämättä muista mitään koko toimenpiteestä tai sen esivalmisteluista. Eräs lapsi pomppasikin kitarisaleikkauksen jälkeen heti pystyyn ja kysyi Koska leikataan?, Raili Laiho-Rekola muistelee. Lasten herättyä toimenpiteestä saavat he sairaalasta mehua ja jäätelöä, mutta lapselle voi kuitenkin ottaa mukaan myös jotain omia suosikkieväitä. Toimenpiteestä riippuen lapsia seurataan sairaalassa toimenpiteen jälkeen n. 1-6 tuntia, kuitenkin niin kauan että lapsi voi varmasti hyvin. Kun lapsen vointi sallii ja riittävä seuranta on toteutunut, pääsevät he leikkihuoneeseen odottamaan kotiutusta. Yleensä tässä vaiheessa mahdollinen jännitys sekä itkut ovat jo unohtuneet ja leikkihuoneesta kotiutuukin tyytyväinen lapsi ja vanhempi. Lapset ovat rehellisiä ja aitoja eivätkä esitä mitään. Kaikkien lapsipotilaiden lähdettyä jääkin todella hyvä mieli, koska lapset lähtevät yleensä sairaalasta tyytyväisenä, sairaalan henkilökunta kertoo. Lapsillekaan on joissain tapauksissa turha esittää mitään. Kerrankin anestesialääkäri selitti ennen nukutusta 4-vuotiaalle pojalle laittavansa pojan käteen eräänlaisen voimamittarin. Poika pamautti saman tien takaisin, että se on staasi, eikä mikään voimamittari, sairaanhoitaja Jenna Pukkila naurahtaa. Porin Lääkäritalon sairaalassa hyvä hoito ja asiakaspalaute ovat tärkeitä, joten seuraavana päivänä tehtävä kotisoitto varmistaa hoidon jatkuvuuden kotiin asti. Samalla tiedustelemme vanhempien mielipidettä päivän sujumisesta. Lisätietoja: sairaala p (8 15) Putkitus toi avun korvatulehduskierteeseen Syksyllä vuotiaalle Jesselle laitettiin molempien korvien tärykalvoihin ilmastointiputket helpottamaan pitkään jatkunutta korvatulehduskierrettä. Edeltävä talvi oli Jesselle erityisen hankala useiden korvatulehduksien takia, ja Jesse joutuikin syömään antibiootteja lähes jatkuvasti. Kuten lääkärikin epäili, kesällä tilanne kuitenkin rauhoittui. Syksyn ensimmäinen flunssa vaikutti kuitenkin välittömästi Jessen korviin ja tulehdukset alkoivat uudelleen. Kun vanha tulehdus parantui, uusi oli jo nurkan takana odottamassa. Lääkärin kanssa käytyjen keskustelujen myötä päätettiin Jessen korvat putkittaa ja katsoa löytyisikö apu siitä. Sinänsä tulehdukset olivat niin sanotusti helppoja, koska Jesse ei koskaan valittanut kipua korvissa, mutta jatkuva sairastelu ja erityisesti kuume alkoi olla aika puuduttavaa sekä Jesselle että meille vanhemmille, Jessen äiti Sanna kertoo. Jesse pääsikin putkitukseen nopeasti Porin Lääkäritaloon, ja Jessen äiti kiitteleekin sitä, että kaikki tarvittava paperityö hoitui Lääkäritalon päässä ja heidän täytyi vain saapua sovittuna aikana Vanhempien on hyvä kertoa lapselle etukäteen toimenpiteestä ja anestesiasta myönteisesti ja painottaa sitä, että toimenpide tehdään lapsen terveyden ja hyvinvoinnin vuoksi. Lapselle voi esimerkiksi leikkauksen sijaan puhua hoitotoimenpiteistä. Toimenpiteestä tai nukutuksesta ei kannata kertoa lapselle liian yksityiskohtaisesti, jotta ei turhaan lisätä lapsen pelkoa, anestesialääkäri Timo Virtanen ohjeistaa. paikalle. Myös vakuutusyhtiön kanssa asiat luonnistuivat hyvin. Ilmoittauduttuamme odottelimme ensin sairaalan leikkihuoneessa, jossa sekä korva- että anestesialääkäri kävivät aamulla tervehtimässä ja kertomassa toimenpiteestä. Eikä kestänytkään kauaa, kun hoitaja jo tuli kutsumaan Jesseä mukaansa ja hän lähtikin reippaasti hoitajan kanssa kohti salia. Ei siinä ehtinyt myöskään pitkään odottamaan, kun lääkäri jo tuli kertomaan toimenpiteen sujuneen hyvin ja Jessen siirtyvän heräämöön, Sanna muistelee. Heräämössä Jesse oli aluksi hieman hämillään, mutta hoitajan kysyttyä Jesseltä, ottaisiko Jesse jäätelön, ei häntä tarvinnut kahdesti kehottaa. Jesse onnistui saaman hoitajalta toisenkin jäätelön sitä reippaasti pyydettyään ja herkkujen jälkeen siirryttiin takaisin leikkihuoneeseen noin tunniksi odottelemaan kotiin pääsyä. Jäätelö onkin oikeastaan ainoa asia, jonka Jesse putkituksesta tuntuu muistavan ja tietysti sen, että vähän itketti, kun äiti ei ollutkaan lähtenyt saliin mukaan, Sanna kertoo. Nyt Jesse on iloinen ja vilkas 6-vuotias eskarilainen, joka pitää pyöräilystä, kalastamisesta ja jääkiekosta. Putket auttoivat Jesseä paljon, sillä korvatulehduksia ei ole ollut enää putkien Tietoa lapsipotilaiden anestesiasta Monia vanhempia jännittää usein etukäteen enemmän nukutus eli anestesia kuin lapselle tehtävä toimenpide. Vanhempi voi halutessaan olla leikkaussalissa mukana anestesian alkuvaiheessa. Asiasta keskustellaan etukäteen anestesialääkärin kanssa. Anestesian toteuttaminen riippuu lapselle tehtävästä toimenpiteestä. Korvien tärykalvojen putkituksissa lapset nukutetaan yleensä pelkästään hengitysmaskin kautta annettavalla kaasulla, mutta isommissa toimenpiteissä kuten kita- ja nielurisaleikkauksissa tarvitaan myös kanyylin kautta annosteltavaa nukutusainetta. Kanyyli laitetaan kuitenkin kaikille lapsipotilaille varotoimenpiteenä. Kanyylin pistäminen voi olla lapselle epämieluisaa ja usein se laitetaankin vasta maskinukutuksen jälkeen. Meillä on kuitenkin hyvä salihenkilökunta, joka osaa hyvin kääntää lasten ajatukset muualle ja siksi toimenpiteen esivalmistelut onnistuvat yleensä hyvin, Timo Virtanen kiittelee. Lapsia ja anestesiaan liittyviä asioita seurataan koko toimenpiteen ajan. Lapsilta seurataan sydänkäyrää, pulssia sekä veren happisaturaatiota ja myös verenpainetta. Anestesiasta herättäminen Tarkista lapsesi vakuutukset. laiton jälkeen yhtään. Myöskään nyt - vaikka molempien korvien putket olivat tulleet pois kevään aikana - ei tulehduksia ole ollut, vaikka pari flunssaa onkin jo sairastettu. Toivotaankin, että tulehdukset pysyvät poissa myös jatkossa. tapahtuu jo leikkaussalissa, jossa anestesiaan käytettävien aineiden antaminen katkaistaan ja lapsen herättäminen aloitetaan. Alustavan herättelyn jälkeen lapset siirretään seurantaan heräämöön, johon vanhemmat pääsevät mukaan. Sieltä lapset siirtyvät voinnin mukaan leikkihuoneeseen odottamaan kotiutusta. Lapsipotilaat ovat mukavia ja heidän kanssaan on kiva tehdä töitä. Toisia lapsia jännittää ja pelottaa enemmän, mutta kun heille selitetään asioita sopivalla tavalla, he usein rauhoittuvat, Timo Virtanen kertoo työskentelystä lapsipotilaiden kanssa. Hyvässä hoidossa

6 Mitä tapahtuu, kun porilainen lähtee Raumalle Porin Lääkäritalo päätti vastata haasteeseen, olla rohkea ja raumalaistua. Rauman Erikoislääkärikeskuksen yritysosto on osoittanut porilaisten ja raumalaisten pystyvän sujuvaan ja saumattomaan yhteistyöhön, vaikkei virallista ystävyyskaupunkistatusta näiden kahden kaupungin välille olekaan vielä sinetöity. Rauman Erikoislääkärikeskus on ollut perinteinen raumalainen lääkäriyritys, jonka juuret ovat jo 1970-luvulla. Nykyisellä paikallaan Rauman Valtakadulla yritys on toiminut vuodesta 1981 ja Porin Lääkäritalon omistukseen se siirtyi maaliskuussa Mammografiakuvauksia tehdään Raumalla jokaisena arkipäivänä, kertoo röntgenhoitaja Maritta Suominen Takana on siis reilu vuosi porilaisten raumalaistumista ja samalla Rauman Erikoislääkärikeskuksen uudistamista. Rauman Erikoislääkärikeskuksesta on nyt tullut pysyvä osa Porin Lääkäritaloa. Niin rohkeita emme kuitenkaan ole olleet, että olisimme muuttaneet Kuvantamisen digitalisointi Yhtenä suurimpana toimenpiteenä yritysoston jälkeen on ollut kuvantamispalveluiden digitalisoiminen ja kuvantamisen laitteiston uusiminen. Kuvantamisen digitalisoinnin myötä varsinaisia kuvia ei enää kehitetä, vaan asiakas saa kuvat cd:llä, johon ne on tallennettu digitaaliseen muotoon. Kuvat myös tallentuvat potilastietojärjestelmän keskitettyyn kuva-arkistoon potilaan tietojen taakse. Koska Porin ja Rauman tietokannat on yhdistetty, pystytään Raumalla otettuja kuvia tarvittaessa lausumaan nopeasti myös Porissa. Rauman Erikoislääkärikeskuksessa asiakkaat pääsevät kuvantamispalveluihin nopealla aikataululla lääkärin lähetteellä. Mammografia ja röntgentutkimuksia tehdään Raumalla jokaisena arkipäivänä ja tutkimukset suorittaa röntgenhoitaja. Röntgentutkimuksiin ei tarvitse varata toimipisteen nimen Raumalla Porin Lääkäritaloksi. Mitä vuodessa on tapahtunut? Ensitöiksi Rauman Erikoislääkärikeskuksessa aloitettiin aikaa, mutta mammografiatutkimuksiin sitä suositellaan. Ultraäänitutkimukset tekee radiologi aina ajanvarauksella. Rauman Erikoislääkärikeskuksen kuvantamiseen on tulossa uutena palveluna rinnan karkeaneulanäytteiden otto. Mikäli mammografiassa tai rinnan ultraäänitutkimuksessa on havaittu lisätutkimuksia vaativa löydös, radiologi voi ottaa löydöksestä karkeaneulanäytteen diagnosoinnin tueksi. Karkeaneulanäyte otetaan paikallis- työterveyshuollon palveluiden tarjoaminen yritysasiakkaille. Työterveyshuolto on aina ollut erittäin tärkeä osa toimintaamme ja pystymme tarjoamaan myös Rauman talousalueella kaikki samat työterveyshuollon palvelut yritysasiakkaillemme kuin Porissakin. Tulossa uusi palvelu Raumalle! puudutuksessa eikä se vaadi etukäteisvalmisteluja. Näytteenotto kestää noin puoli tuntia. Karkeaneulanäytteiden otto alkaa Rauman Erikoislääkärikeskuksessa syksyn 2014 aikana. Lisätietoja: Rauman kuvantaminen p. (02) Työterveyshuollon sairaanhoidollinen osuus on tietysti ensiarvoisen tärkeää, mutta asiakkaidemme kiinnostus erilaisiin työhyvinvointiin ja sen parantamiseen liittyviin asioihin on viime vuosina lisääntynyt huomattavasti. Yritykset haluavat pitää huolta työntekijöistään ja hakevat lisäarvoa henkilökunnalleen kattavista työterveyshuollon palveluista. Toimitiloja on nykyaikaistettu ja yleisilmettä raikastettu. Nykyaikainen lääkäripalveluyritys Rauman Erikoislääkärikeskuksessa on vuoden aikana kehitetty sekä sisäisiä toimintoja että ulkoisia puitteita. Raumalla on aloittanut uusia vastaanottajia ja palveluvalikoimaan on tullut täysin uusia erikoisaloja ja niiden asiantuntijoita. Vastaanottajille voi varata aikoja myös internetissä. Nettiajanvarauspalvelu on auki 24 h vuorokaudessa. Rauman Erikoislääkärikeskuksen toimitiloja on nykyaikaistettu ja yleisilmettä raikastettu. Lisäksi Rauman graafista ilmettä sekä värimaailmaa on uusittu ja muutettu yhtenäisemmäksi Porin Lääkäritalon kanssa. Rauman Erikoislääkärikeskuksen uudessa logossa on tuotu toimiva yhteistyö näkyviin yhdistämällä elementtejä Rauman vanhasta logosta sekä Porin Lääkäritalon logosta. Vaikka pintaa onkin uudistettu, asiakkaita palvelee edelleen sama ammattitaitoinen ja ystävällinen henkilökunta kuin aiemminkin. Sähköinen lääkemääräys eli eresepti otettiin myös Rauman Erikoislääkärikeskuksessa käyttöön joulukuun 2013 alussa. Sähköinen viestinvälitys vakuutusyhtiöihin sekä muukin yhteistyö vakuutusyhtiöiden kanssa tekee asiakkaiden käynnin vastaanotolla vaivattomaksi ja nopeaksi. Tervetuloa katsomaan, miltä raumalaistunut porilainen näyttää. Lisätietoja: Rauman vaihde p. (02) /2014 Porin Lääkäritalo

7 Allergiatutkimukset Porin Lääkäritalossa Porin Lääkäritalon laboratoriossa tehdään allergiatutkimuksia, joilla voidaan selvittää henkilön allergisoitumista erilaisille aineille. Allergiatutkimukseen tulevan henkilön esihaastattelu mahdollisista oireista on tärkeää, jotta tutkimukset voidaan suorittaa mahdollisimman turvallisesti. Allergioita voidaan tutkia erilaisilla menetelmillä. Allergiatutkimuksia voidaan tehdä kaikenikäisille henkilöille vauvasta vaariin, mutta aina lääkärin lähetteellä. Vanhemmiten iho ei kuitenkaan välttämättä reagoi selkeästi allergeeneihin, toisaalta myös lapsen itkun nostattama adrenaliini saattaa vaikuttaa testin tuloksiin. Allergiatutkimuksia ei voida tehdä kovin ruskettuneelle iholle. Allergiatutkimuksien tulokset eivät aina ole selkeät ja yksiselitteiset, ja oireista huolimatta selkeää allergiareaktiota ei välttämättä tule ja siksi asiakkaat käyvät tulokset läpi yhdessä lähettävän lääkärin kanssa, kertoo Porin Lääkäritalossa allergiatutkimuksia tekevä laboratoriohoitaja Essi Kortetmäki. Asiakkaat haastatellaan ennen testien tekemistä tarkkaan, sillä allergiset reaktiot voivat olla hengenvaarallisia. Allergiatutkimushuoneet on varoiksi varusteltu EpiPen- eli adrenaliinikynällä mahdollisia komplikaatioita varten, mutta riskillä tutkimusta ei lähdetä tekemään. Jos asiakkaalla on ollut aiemmin pahoja allergiaoireita esimerkiksi pähkinästä, emme ota riskiä ja lähde varmistamaan allergiaa tekemällä tutkimusta täällä, vaikka olemmekin varautuneet komplikaatioihin, muistuttaa sairaanhoitaja Terhi Saari-Hannibal. Prick-testi eli ihopistokoe Eri aineiden aiheuttamaa välitöntä yliherkkyyttä tutkitaan Prick-testein. Prick-testiä voidaan käyttää allergisen nuhan, silmien allergiaoireiden, astman, atooppisen ihottuman, nokkosrokon sekä ruoka-aineallergioiden diagnosoimiseksi. Pricktesteihin on olemassa erilaisia testisarjoja, joissa testattava aine on muutettu uutteeksi. Mikäli testattavaa ainetta ei ole valmiina uutteena se voidaan joissakin tapauksissa tehdä laboratoriossa. Prick-testit tehdään yleensä kyynärvarren sisäsivulle. Iholle tiputetaan tippa testattavan aineen uutetta ja tipan läpi pistetään kevyesti lansetin kärjellä ihon pintarakenteeseen tasaisesti noin sekunnin ajan. Iholle laitetaan myös positiivinen sekä negatiivinen kontrolliliuos testin luotettavuuden takaamiseksi. Tämän jälkeen ylimääräiset tipat kuivataan pois varoen tippojen sekoittumista keskenään. Allerginen reaktio tulee prick-testissä melko nopeasti: tulokset luetaan 15 minuutin päästä testitipan laitosta. Mikäli reaktiokohtaan tulee yli 3 mm:n levyinen paukama, on reaktio positiivinen. Alueen punoitus ei tarkoita allergiaa, Terhi Saari- Hannibal kertoo testitulosten arvioimisesta. Epikutaanitesti eli lapputesti Epikutaanitesti on tärkein tutkimusmenetelmä viivästyneen kosketusallergian osoittamisessa. Epikutaanitesti voidaan tehdä potilaille, joilla on pitkittynyttä atooppista ihottumaa eli ekseemaa. Testillä voidaan todeta tai poissulkea mahdolliset kosketusallergiat. Ammattitautien diagnosoimisessa epikutaanitestaus on olennainen osa. Epikutaanitesti on kolmiosainen. Ensimmäisellä käynnillä epikutaanitestissä eli niin kutsutussa lapputestissä tutkittavaa testiainetta laitetaan potilaan selkään ja testikohdat suojataan. Noin kahden vuorokauden jälkeen hoitaja tarkistaa laboratoriossa mahdolliset reaktiot, kuvaa ne sekä kirjaa ylös muutokset. Lopputarkastuksen tekee ihotautilääkäri muutaman päivän päästä ja vertaa tuloksia hoitajien aiempiin kirjauksiin ja kuviin. Epikutaanitestissä testataan kerralla sarja, joka koostuu useista yhdisteistä, jotka voivat aiheuttaa kosketusallergiaa. Yksittäin testataan yleensä vain nikkeliä, Essi Kortetmäki kertoo. Lisätietoja: laboratorio p Laboratorion allergiatutkimukset Allergiatutkimuksien tulokset eivät aina ole selkeät ja yksiselitteiset. Prick-testit Epikutaanitestit Altistuskokeet Kylmätesti Kuumatesti Lokakuun tarjous Kaipaako ihosi kesän jälkeen heleyttä ja uutta kirkkautta Lokakuun tarjouksena Porin Lääkäritalon toimenpiteessä kasvojen kevyt kemiallinen kuorinta (Lactopheel) Hoidon kesto noin 45 min. Hoidon tekee sairaanhoitaja 99,- (norm. 204,-) Kasvojen kemiallinen kuorinta on hoito, jossa miedoilla orgaanisilla hapoilla kuoritaan ihon ylintä pintakerrosta. Kuorinnat suositellaan sarjahoitona tavoitteista riippuen, mutta tuloksia on nähtävissä ihossa kuitenkin jo ensimmäisen hoitokerran jälkeen. Laboratoriohoitaja Essi Kortetmäki tekee prick-testiä asiakkaalle. Kuorinta tehdään Porin Lääkäritalon toimenpiteessä. Tarjous koskee lokakuun aikana tehtäviä kuorintoja. Itsenäisyydenkatu 33, Pori p porinlaakaritalo.fi Hyvässä hoidossa

8 Porin Lääkäritalossa Sinua palvelevat Leikkaa talteen! Lääkärit Allergologia Anu Virolainen Anestesiahammashoito Ismo Raitakari Anestesiologia Maarit Lahti Timo Virtanen Nikolai Zaitsev Endokrinologia Paavo Pääkkönen Fysiatria Jarkko Levola Geriatria Kalle Honkanen Maritta Salonoja Gynekologia Johanna Haikonen Merja Huttunen Merja Kosunen Minna Maunola Sinikka Oksa Outi Pakarinen Satu Pietarinen Kimmo Vihko Outi Yli-Kesti Ari Ylä-Outinen Gynekologiset leikkaukset Reijo Raitala Ihotaudit Jukka Juhela Pertti Viljanen Anu Virolainen Tuula Vuorio Keuhkosairaudet Elina Aalto Matti Pietiläinen Kirurgia Pertti Aarnio Antti Hakkiluoto Jorma Hannukainen Teemu Joutsi Juha Korhonen Harri Mäkelä Tapio Nieminen Jorma Panula Arvo Saarelainen Pekka Salminen Uolevi Salo Juhani Santavirta Eeva-Liisa Sävelä Matti Sävelä Heli Virtanen Kliininen fysiologia Pekka Varjo Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Olli-Pekka Heikkilä Jaana Ilomäki Timo Lahin Raili Laiho-Rekola Hanna Sahlsten Kirsi Ylitalo Käsikirurgia Ilkka Antti-Poika Jorma Panula Lastenkirurgia Juha Korhonen Sari Malmi Lastentaudit Ahti Huida Matti Kesälä Samuli Ylitalo Magneettitutkimukset Timo Raudaskoski Simo Savijoki Muistitutkimukset Maritta Salonoja Neurofysiologia Esa Rauhala Jan Siren Neurologia Tapani Jolma Kirsi Malmberg-Ceder Ortopedia Ilkka Antti-Poika Pertti Eerola Juha Kalliokoski Anti Kukkela Harri Mäkelä Juhani Nirhamo Uolevi Salo Seppo Suominen Matti Sävelä Plastiikkakirurgia Tapio Nieminen Ira Saarinen Psykiatria Matti Joukamaa Jyrki Korkeila Seppo Ojanen Jorma Renfors Marko Sorvaniemi Leena Vahero Psykoterapia Jyrki Korkeila Marja-Riitta Neumann Seppo Ojanen Jorma Renfors Leena Vahero Radiologia Elina Heikkilä Timo Lehtonen Reumasairaudet Tapio Ahola Ruuansulatuselinten kirurgia Antti Hakkiluoto Arvo Saarelainen Juhani Santavirta Eeva-Liisa Sävelä Ruuansulatuselinten sairaudet Jukka Korpela Matti Kukola Silmäkirurgia Jari Leppälä Taina Naatula-Hyyti Ville Paavilainen Ulla Reunanen Sisätaudit Tapio Ahola Kalle Honkanen Jukka Korpela Hannu Koskivirta Matti Kukola Paavo Pääkkönen Jouko Remes Maritta Salonoja Pekka Satomaa Esa Soppi Margarita Tynni Seppo Vanhatalo Sotilaslääketiede Timo Lahin Suu- ja leukakirurgia Ossi Lehmijoki Sydäntaudit Jouko Remes Terveydenhuolto Anu Toivanen Työterveyshuolto Anja Renfors Janne Vehanen Työterveyslääkärit Marja-Riitta Neumann Anja Renfors Pauli Riikonen Anna Routama-Paana Marja-Riitta Saikkonen Naana Salo Juha Varjo Timo Walli Kaija Westergård Jonne Willman Hilkka Ylisassi-Pietiläinen Urheilulääkärit Jussi Kosola Jyrki Levola Timo Nykänen Jonne Willman Urologia Teemu Joutsi Heikki Korhonen Pekka Salminen Verisuonikirurgia Pertti Aarnio Jorma Hannukainen Veritaudit Seppo Vanhatalo Yleislääketiede Esko Karra Pauli Korkeamäki Jyrki Levola Anu Toivanen Yleislääkärit Teija Kauti Jussi Kosola Viljami Laine Marja-Riitta Neumann Timo Nykänen Jaana Porri Pauli Riikonen Antti Saivo Naana Salo Timo Toivanen Juha Varjo Jonne Willman Muut asiantuntijat Akupunktio Mervi Gustafsson Juha-Pekka Kallio Mika Kerokoski Pekka Kuoppala Tapio Uusitalo Alaraajafysioterapia Tiina Stenman Fysioterapia Mervi Gustafsson Merja Haavisto Petteri Joukamaa Päivi Joukamaa Juha-Pekka Kallio Mika Kerokoski Pekka Kuoppala Outi Luoma Tiina Stenman Tapio Uusitalo Kristiina Ylistalo Kiropraktiikka Matti Kuuri-Riutta Kuntohoitaja Jorma Pohjonen Lymfaterapia Pekka Kuoppala Marianne Tikkanen Muistitutkimukset Leena Hannula OMT-fysioterapia Mika Kerokoski Paripsykoterapia Heikki Kruus Psykoterapia Tuulikki Ahopelto Marjatta Immonen Eija-Maaria Jussila Anja Järvinen Heikki Kruus Anja Lehtilä Päivi Nieminen Brita Rantala Päivi Väkiparta Ravitsemusterapia Roope Mäkelä Seksuaali- ja pariterapia Leena Hannula Seksuaaliterapia Solja Salminen Senioriklinikka Terhi Saari-Hannibal Sosiaalipsykologia Kalervo Nikkilä Syömishäiriöklinikka Toimintaterapia Venla Nordström Työterveyspsykologia Helena Säynäjäkangas Urheiluhieronta Reino Jokiranta Urheiluklinikka Urogynekologinen fysioterapia Virve Mujunen Äitiysneuvola Kristiina Kuusisto Merja Leppänen Outi Porri-Aulapalo Taina Pösö Porin Lääkäritalo I Itsenäisyydenkatu 33, Pori I Varaa aikasi numerosta tai Osallistu kyselyyn ja voit voittaa! Ota osaa kyselyyn ja rastita mieleisesi vaihtoehto. Olet mukana arvonnassa, jossa on palkintona hieronta. Edellisessä arvonnassa voittaneelle on ilmoitettu henkilökohtaisesti. Onnea! Hyvässä hoidossa 3/2014 Julkaisija: Porin Lääkäritalo Oy Postita lomake mennessä osoitteeseen Porin Lääkäritalo/arvonta, Itsenäisyydenkatu 33, PORI. Voit vastata kyselyyn myös nettisivuiltamme osoitteessa Nimi Toimitus: Minna Kalliomäki ja Noora Aaltonen Oletko havainnut masennukseen viittaavia oireita jollakin läheiselläsi? En Kyllä En osaa sanoa Osoite Puhelin Taitto: Jabadabaduu Kannen pääkuva: Havainnekuva Harri Joensuu

Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne

Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne 7.10.2015 Kyselyyn vastasivat kaikki 20 sairaanhoitopiiriä - Yhdestä vastauksesta puuttuu erikoistuvien lääkärien osalta tiedot Sairaanhoitopiirien lääkärien työvoimatilanne

Lisätiedot

Lapselle anestesiassa suoritettava magneettitutkimus

Lapselle anestesiassa suoritettava magneettitutkimus YHTEYSTIETOJA Lastenlinna, osasto L11 Puh: Hoitajat: 09-471808381 Osaston sihteeri: 09-47180301 Osastohoitaja Tuula Kovalainen: 09-47180361 Osoite: Stenbäckinkatu 28 F, Helsinki PL 280, 00029 HUS Lapselle

Lisätiedot

SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS

SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS 1(5) SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS Teille on varattu kaihileikkausaika oheisen ajanvarauskirjeen mukaan Vaasan keskussairaalan silmäyksikköön, joka sijaitsee A-rakennuksessa, 6. kerroksessa. Sairaanhoitaja soittaa

Lisätiedot

1/2016. Hyvässä hoidossa. Närästääkö, korventaako? s.4. Polvikipu s. 3. Laboratoriossa s. 6. Lihastasapainokartoitus s. 7

1/2016. Hyvässä hoidossa. Närästääkö, korventaako? s.4. Polvikipu s. 3. Laboratoriossa s. 6. Lihastasapainokartoitus s. 7 1/2016 Hyvässä hoidossa Närästääkö, korventaako? s.4 Polvikipu s. 3 Laboratoriossa s. 6 Lihastasapainokartoitus s. 7 Meillä mietittyä Valinnanvapaus sote-uudistuksessa Valinnanvapauden lisääminen on tulevassa

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS OPINTO-OPAS

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS OPINTO-OPAS TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS OPINTO-OPAS 2007 2008 2008 2009 2 Oppaan toimitus: Pirkko Hervonen Hanna Saressalo ISSN 0786-8782 Tampere 2007 3 SISÄLLYS I ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUSTA

Lisätiedot

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille TERVETULOA TOIMENPITEESEEN Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille Hyvä vanhempi Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, kun lapsesi on tulossa kita- tai nielurisaleikkaukseen.

Lisätiedot

TY Amm. Jatkokoul. Tilannekatsaus JIM Yhteistyö (valtak./alueel.) eri erikoisaloilla Koulutussopimukset Erikoistuvien määrät Auditointi

TY Amm. Jatkokoul. Tilannekatsaus JIM Yhteistyö (valtak./alueel.) eri erikoisaloilla Koulutussopimukset Erikoistuvien määrät Auditointi TY Amm. Jatkokoul. Tilannekatsaus JIM 13.4.2015 Yhteistyö (valtak./alueel.) eri erikoisaloilla Koulutussopimukset Erikoistuvien määrät Auditointi Webropol -kysely Hyvät koulutusohjelmien vastuuhenkilöt,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

LAPUAN VIRKIÄN ENNÄTYKSET - 2015

LAPUAN VIRKIÄN ENNÄTYKSET - 2015 LAPUAN VIRKIÄN ENNÄTYKSET - 2015 MIEHET 100 m 11,10 Joonas Kokko 2015 200 m 22,55 Joonas Kokko 2015 400 m 48,53 Jukka Latva-Rasku -97 800 m 1.51,78 Pekka Passinen -94 1000 m 2.26,94 Ville Hautala -91 1500

Lisätiedot

SERTIFIOIDUT PUHTAUSALAN HENKILÖT

SERTIFIOIDUT PUHTAUSALAN HENKILÖT SERTIFIOIDUT PUHTAUSALAN HENKILÖT Lista päivitetään noin kuukauden välein Numero PA26 AALTONEN, Virpi Marjatta 17.12.2019 PA6 AHLGREN, Mari Johanna PA49 AHONEN, Minna Susanna PA21 AHTIALA-HUOTARI, Elina

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Suur-Helsingin Golf ry Tulokset Sia & Altia Avio- ja avopari Open

Suur-Helsingin Golf ry Tulokset Sia & Altia Avio- ja avopari Open Suur-Helsingin Golf ry Tulokset Sia & Altia Avio- ja avopari Open 9.7.2011 Sarja: 18 hcp gs pb +scr, Pistebogey Hcp, Keltainen / Punainen Kierros 1: Luukki # Pelaaja Seura Slope Out In Tulos 1 Virkki Anna-Liisa

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.12.2011 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet Keskimääräinen odottavien 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk

Lisätiedot

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma LEIKO Leikkaukseen kotoa - uusi näkökulman kulma Operatiiviset päivät 2005 Ulla Keränen Kirurgiylilääkäri HUS, Hyvinkään sairaala Taustan suunnittelu,, Mikko Keränen Hyvinkään sairaala : väestöpohja 170

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

Kansanedustaja Eduskuntaryhmä Päivämäärä ja kellonaika Poissaolon peruste Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä 22.4.2016 13:00 sairaus Aalto Touko

Kansanedustaja Eduskuntaryhmä Päivämäärä ja kellonaika Poissaolon peruste Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä 22.4.2016 13:00 sairaus Aalto Touko Kansanedustaja Eduskuntaryhmä Päivämäärä ja kellonaika Poissaolon peruste Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä 22.4.2016 13:00 sairaus Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä 21.4.2016 16:00 sairaus Aalto Touko

Lisätiedot

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTAUUDISTUS. Poliittisen ohjausryhmän jäsenet

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTAUUDISTUS. Poliittisen ohjausryhmän jäsenet PORIN SELVITYSALUEEN KUNTAUUDISTUS Poliittisen ohjausryhmän jäsenet Poliittisen ohjausryhmän jäsenet kategorioittain (3) 1. Ohjausryhmän jäsenet kunnittain Harjavalta, Kokemäki, Lavia, Luvia, Merikarvia,

Lisätiedot

LähiTapiola Etelä Keskinäinen Vakuutusyhtiö Keskinäinen vakuutusyhtiö Y-tunnus Turuntie 8, Salo Perustamisvuosi 1935 Yhtiön kotipaikka Salo

LähiTapiola Etelä Keskinäinen Vakuutusyhtiö Keskinäinen vakuutusyhtiö Y-tunnus Turuntie 8, Salo Perustamisvuosi 1935 Yhtiön kotipaikka Salo Yrityksen nimi LähiTapiola Etelä Keskinäinen Vakuutusyhtiö Yhtiömuoto Keskinäinen vakuutusyhtiö Y-tunnus 01395577 Osoite Turuntie 8, Salo Perustamisvuosi 1935 Yhtiön kotipaikka Salo n tyyppi aloitettu

Lisätiedot

Duodecim - Valtuuskunnan vaalit Tulos vertailulukujärjestyksessä Liitto: I - Turunmaan Duodecimin vaaliliitto

Duodecim - Valtuuskunnan vaalit Tulos vertailulukujärjestyksessä Liitto: I - Turunmaan Duodecimin vaaliliitto Liitto: I - Turunmaan Duodecimin vaaliliitto 2 7 Pirilä Laura 125 1 639,000 2 1609,000 63871964 12 10 Viikari Paula 101 2 319,500 7 459,714 12016565 20 5 Korkeila Jyrki 100 3 213,000 11 292,545 31927015

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Hämeen aluemestaruuskilpailut

Hämeen aluemestaruuskilpailut Orimattila 04. - 17:51:29 10m Ilmakivääri 40 ls, sarja N 1. Noora Etula LAS 96 99 94 98 387 2. Katariina Laine HlAS 95 97 92 99 383 19x 3. Saana Tattari HlAS 95 98 95 95 383 17x 10m Ilmakivääri 40 ls,

Lisätiedot

L-S AMkisat ilmapistooli ja -kivääri 2011

L-S AMkisat ilmapistooli ja -kivääri 2011 Turku 05. - 10m Ilmakivääri 40 ls, sarja N 1. Hanna Pitkänen KaA 99 98 98 99 394 28x 2. Elin Liewendahl ÅSSF 99 96 99 100 394 25x 3. Jenni Leppänen V-SA 94 97 97 97 385 4. Hanna Nivus KaA 94 97 96 97 384

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm

Lisätiedot

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista Tietoa nielurisaleikkauksesta Tämän tiedotteen tarkoituksena on auttaa potilasta voimaan mahdollisimman hyvin ja palaamaan normaaliin ruokavalioon ja normaaleihin aktiviteetteihin mahdollisimman nopeasti

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.12.2010 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet Keskimääräinen odottavien 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm

Lisätiedot

2.00,2 Ilmo Siitari ,59 Henri Manninen ,0 Väinö Lestelä ,8 Tapio Nykänen ,8 Erkki Oikarinen -70

2.00,2 Ilmo Siitari ,59 Henri Manninen ,0 Väinö Lestelä ,8 Tapio Nykänen ,8 Erkki Oikarinen -70 100 m: 10,93 Tero Heikkinen -94 11,18 Hannu Hokkanen -84 11,1 Tapani Nykänen -80 11,44 Pasi Tervonen -90 11,2 Kalevi Vauhkonen -70 11,54 Jari Pynnönen -87 11,57 Reijo Erkkilä -84 11,4 Seppo Kupila -56

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita?

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? '' Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? Kuinka kauan kipsiä pidetään jalassa? Saako kipeälle

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat 1 (5) Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat Myönnetyt luvat 18.12.2015 Lappeenrannan 5. apteekki apteekkari, farmasian tohtori Hannu Tapani Taipale Loviisan apteekki apteekkari,

Lisätiedot

Kuntayhtymän organisaatio ja esimiesten määrääminen vuodelle 2014. Organisaatioon ei esitetä muutoksia vuodelle 2014.

Kuntayhtymän organisaatio ja esimiesten määrääminen vuodelle 2014. Organisaatioon ei esitetä muutoksia vuodelle 2014. Yhtymähallitus 191 16.12.2013 Kuntayhtymän organisaatio ja esimiesten määrääminen vuodelle 2014 356/1.12.120/2013 Yhtymähallitus 191 Kuntayhtymän johtosäännön 2 :n mukaan yhtymähallitus määrää kuntayhtymän

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 30.4.2009

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 30.4.2009 Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 30.4.2009 Sairaanhoitopiirin nimi: HUS SISÄTAUDIT YHTEENSÄ 892 792 98 2 0,2 28 10 Sisätaudit 34 33 1 0 0 8 10A Allergologia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen viranhaltijapäätökset

Sosiaali- ja terveyskeskuksen viranhaltijapäätökset Sosiaali- ja terveyskeskuksen viranhaltijapäätökset 19.9.2012 Hallinto Sosiaali- ja terveysjohtaja Sanna-Tuulia Lehtomäki - henkilöstöasiat 182 190 Johtava ylilääkäri Katariina Korkeila - henkilöstöasiat/maksusitoumukset

Lisätiedot

1 / 5 Ehdokasluettelo suppea 28.10.2012 27.09.2012 15:24. Ehdokasnro Sukunimi Etunimi Ammatti Kotikunta

1 / 5 Ehdokasluettelo suppea 28.10.2012 27.09.2012 15:24. Ehdokasnro Sukunimi Etunimi Ammatti Kotikunta 1 / 5 KV-2012 Ehdokasluettelo suppea 28.10.2012 27.09.2012 15:24 Ehdokasnro Sukunimi Etunimi Ammatti Kotikunta Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. 2 Aho Maria toimistosihteeri 3 Ailio kapteeni evp

Lisätiedot

VETERAN'S NORDIC CHAMPIONSHIPS 2016

VETERAN'S NORDIC CHAMPIONSHIPS 2016 Hollolan Hälvälä ja Vierumäki Areena 07. - 10.07.2016 14.21.40 50m Pistooli erä 1, torstai 7.7.2016 klo 13:15-15:00 1 2 Tarja Sorri FIN D45 3 Helena Peltoniemi FIN D45 4 Kirsti Kaaro FIN D45 5 Jaana Salo

Lisätiedot

Toimialakohtaisten työryhmien ja alaryhmien jäsenet

Toimialakohtaisten työryhmien ja alaryhmien jäsenet Toimialakohtaisten työryhmien ja alaryhmien jäsenet 1. Sosiaali- ja terveysryhmä Aulis Laaksonen, pj. Pori Terttu Nordman Eija Kuokka Hanna-Leena Markki Harjavalta Jaana Karrimaa Eero Mattsson Pomarkku

Lisätiedot

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Esityksen sisältö Mitä ylivilkkaus on? Lapsen käyttäytymisen ymmärtäminen Aikalisän käyttö Kodin ulkopuoliset tilanteet Vuorovaikutus

Lisätiedot

Rauman enorssi-seminaariin ilmoittautuneet (tilanne )

Rauman enorssi-seminaariin ilmoittautuneet (tilanne ) Rauman enorssi-seminaariin ilmoittautuneet (tilanne 15.4.2015) 1 Marko van den Berg Helsingin normaalilyseo 2 Jani Kiviharju Helsingin normaalilyseo 3 Tuula Koskimies-Sirén Helsingin normaalilyseo 4 Veli-Pekka

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Kinkkupuulaaki 2014 Kinkkupuulaaki 2013

Kinkkupuulaaki 2014 Kinkkupuulaaki 2013 Kinkkupuulaaki 2016 Kinkkupuulaaki 2015 1. 0 1. Esa Luoma 88 2. 0 2. Kimmo Saarinen 84 3. 0 3. Hannu Haimi 80 4. 0 4. Petri Federley 79 5. 0 5. Pekka Pärssinen 78 6. 0 6. Päivi Jokinen 77 7. 0 Reetta Tuomainen

Lisätiedot

PROVINSSIROCK 2008 PERJANTAI

PROVINSSIROCK 2008 PERJANTAI PERJANTAI 13.06.2008 15. 21.00 1 Joni Renko H 2 Janna Renko H 3 Laura Raninen H 4 Antti-Pekka Valli H 5 Riina Yli-Ojanperä H 6 Sanna Peltoniemi H 7 Reijo Pulli H 8 Tiina Korkonen H 9 Kari Hautamäki H 10

Lisätiedot

Teht. Pist. Ikä Hyv.

Teht. Pist. Ikä Hyv. Kilpailu: Puumieskesätaitokilpailu 2013 Järjestäjä: Mikkelin Seudun Puumiehet ry Päivämäärä: 21.9.2013, Anttolanhovi, Mikkeli Miesten kilpasarja Ikä Hyv. Pisteet 1 Pekka Repo P-Savo 88 17 72 177 29:10

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen viranhaltijapäätökset

Sosiaali- ja terveyskeskuksen viranhaltijapäätökset Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 156/00.02.04/2014 131 Sosiaali- ja terveyskeskuksen viranhaltijapäätökset 27.8.2014 Sosiaali- ja terveysjohtaja Juha Sandberg 20.8.2014: Sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

Tervetuloa rippikouluun!

Tervetuloa rippikouluun! Tervetuloa rippikouluun! Pakilan seurakunnan rippikoulut 2015 Tervetuloa Pakilan seurakunnan rippikouluun! Ja onnittelut jo valmiiksi; täytät 15 vuotta vuonna 2015! Olet siis mitä parhaassa ripari-iässä.

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. SOTEJORY, 22.2.2016 16:00, Esityslista 1

SISÄLLYSLUETTELO. SOTEJORY, 22.2.2016 16:00, Esityslista 1 i SISÄLLYSLUETTELO SOTEJORY, 22.2.2016 16:00, Esityslista 1-2 Läsnäolijat... 1 1 Kokouksen avaus... 2 2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus... 3 3 Pöytäkirjan tarkastajien valitseminen... 4 4 Johtoryhmän

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto KESKUSTELUJA KELASSA Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto Materiaalin tekijät: Teksti: Mirja Manninen Ulkoasu/muokkaus: Sari Pajarinen Piirroskuvat:

Lisätiedot

Tulos vertailulukujärjestyksessä

Tulos vertailulukujärjestyksessä 1 / 5 I Vaalipiiri 1 Viitasalo Mikko 10 Kokoomus 975 5197,00 valittu 2 Leppiniemi Raili 12 Sitoutumattomat 1674 3262,00 valittu 3 Rautava Risto 8 Kokoomus 737 2598,50 valittu 4 Heinäluoma Eero 16 SDP 1299

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Tiedot päivitetty: 09.03.2015. Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Tiedot päivitetty: 09.03.2015. Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat Taulukko 1. odottavien lukumäärä ja odotusajat Erikoisalat 1-90 % 10 Sisätaudit 155 141 12 2 1,29 19 10E Sisätautien endokrinologia 119 109 8 2 1,68 25 10G Sisätautien gastroenterologia 274 244 30 0 0

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

FM i luftvapenskytte Sastmola Resultat ÄLG

FM i luftvapenskytte Sastmola Resultat ÄLG FM i luftvapenskytte Sastmola 2016 Resultat ÄLG Klass S15 1. Antti Santakangas ST 183 2. Jesse Pöyliö La 164 3. Miko Mäkitalo La 159 4. Emmi Jauhiainen MF 157 5. Juuso Ahola La 156 13 tävlande i klassen

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008

KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008 KiU KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008 JOUKKUEET: 1920 Luku Kiteenkylän pesäpallojoukkue Hakulinen Heikki Hakulinen Onni Hakulinen Simo Hakulinen Toivo Hakulinen Viljo Hirvonen Arvi Kosonen Juho Lipponen Toivo

Lisätiedot

Trappan-modellen Portaat-malli

Trappan-modellen Portaat-malli Trappan-modellen Portaat-malli Kuopio 17.8.2012 Åsa Carlsson & Janiina Mieronkoski Miten Portaat-malli syntyi? Barn som vittne till våld (suom. Lapsi väkivallan todistajana)- projekti 1990-luvulla Tavoitteena

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

XXXXII AVOIMET LUHANGAN KISAT

XXXXII AVOIMET LUHANGAN KISAT Pienoiskivääri lauantai 16.7.2016 klo 9:00 alkaen Kaikkia ampujia pyydetään tulemaan radalle klo 10:30 mennessä. Paikka Sarja Nimi Seura Makuu Asento 1 2 3 M 50 Jari Lehtinen KSA x x 4 M 50 Juha Haavisto

Lisätiedot

RASTI 1. Pisteytys 14-15.8.-99 PP A B C D PPo ohi E/A Tv Hämeenlinna Hätilä 10 5 4 4 2-20 -10-10 -10

RASTI 1. Pisteytys 14-15.8.-99 PP A B C D PPo ohi E/A Tv Hämeenlinna Hätilä 10 5 4 4 2-20 -10-10 -10 RASTI 1 Suomenmestaruuskilpailu 1999 Pisteytys 14-15.8.-99 PP A B C D PPo ohi E/A Tv Hämeenlinna Hätilä 10 5 4 4 2-20 -10-10 -10 Kilpailijat Pisteet Rangaistukset Aika Ls Tulokset No Nimi Lk. Joukkue PP

Lisätiedot

VSSHP TALOUSPALVELUT KUNTARAPORTOINTI

VSSHP TALOUSPALVELUT KUNTARAPORTOINTI Jäsenkunnat yhteensä, kustannukset: TYKS ja alueellinen erikoissairaanhoito V_erikoisala_ja_selite AVOHOIDON KUSTANNUKSET VUODEOSASTOHOIDON KUSTANNUKSET KUSTANNUKSET YHTEENSÄ 0-EI ERIKOISALAA 0 19 111

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14 Kukaan

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Ilma-aseiden SM-kilpailut Merikarvia 2016. Tulokset ILMAHIRVI

Ilma-aseiden SM-kilpailut Merikarvia 2016. Tulokset ILMAHIRVI Ilma-aseiden SM-kilpailut Merikarvia 2016 Tulokset ILMAHIRVI Sarja S15 1. Antti Santakangas EH 183 2. Jesse Pöyliö La 164 3. Miko Mäkitalo La 159 4. Emmi Jauhiainen KS 157 5. Juuso Ahola La 156 Sarjassa

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot

yleisurheilu_saappaanheitto_tulokset

yleisurheilu_saappaanheitto_tulokset Sakun Kesäkisat Vierumäki 8/31/2041 yleisurheilu_saappaanheitto_tulokset TULOKSET M 100 m Tuuli: -0,1 1. Ilari Teerikangas Ammattiopisto Luovi 12,55 2. Teemu Lehmusto Suomen Urheiluopisto 13,13 3. Matti

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

VALITUT PALVELUNTUOTTAJAT

VALITUT PALVELUNTUOTTAJAT Kansaneläkelaitos Dnro 16/331/2010 Satakunnan vakuutuspiiri 21.2.2011 VALITUT PALVELUNTUOTTAJAT Kelan vaikeavammaisten avoterapiapalvelut Satakunnan vakuutuspiirissä 2011 2014 FYSIOTERAPIA Fysikaalinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen viranhaltijapäätökset

Sosiaali- ja terveyskeskuksen viranhaltijapäätökset Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 1035/00.02.04/2014 25 Sosiaali- ja terveyskeskuksen viranhaltijapäätökset 18.2.2015 Sosiaali- ja terveysjohtaja Juha Sandberg 11.2.2015: Sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

PELAAJAT JOUKKUEITTAIN

PELAAJAT JOUKKUEITTAIN PELAAJAT JOUKKUEITTAIN AMIGOS Kone MP HyZä Porski Tenuskebat Rockottajat Kotipojat Yhteensä 15 pelaajaa O M S Y J Intke Niko AMIGOS 0+0 0+0 0+0 0+0 0+1 0+1 6 0 2 2 0 Hassinen Mikko AMIGOS ei pel. ei pel.

Lisätiedot

VSVU Salo , kansalliset halliyleisurheilukilpailut

VSVU Salo , kansalliset halliyleisurheilukilpailut VSVU Salo 29.1.2017, kansalliset halliyleisurheilukilpailut M35 60 m aj. 1) Ville Ryhänen EspoIF 9,90 M50 60 m aj. 1) Kari Pohjola LUU 10,39 2) Tuomo Vanhanen TapanErä 11,40 M55 60 m aj. 1) Lauri Lindberg

Lisätiedot

Norssiope.fi juhlaseminaari ja enorssin kevätseminaari, osallistujaluettelo (27.4.2016)

Norssiope.fi juhlaseminaari ja enorssin kevätseminaari, osallistujaluettelo (27.4.2016) Norssiope.fi juhlaseminaari ja enorssin kevätseminaari, osallistujaluettelo (27.4.2016) 1 Kiviharju Jani Helsingin normaalilyseo 2 Hyvönen Olli Helsingin normaalilyseo 3 van den Berg Marko Helsingin normaalilyseo

Lisätiedot

Kesto/ tuntia. Aineisto (muistiot) omassa yksikössä käytössä työterveyshuollon intrassa. Vastuullinen toiminta, 3

Kesto/ tuntia. Aineisto (muistiot) omassa yksikössä käytössä työterveyshuollon intrassa. Vastuullinen toiminta, 3 TERVEYSKESKUKSEN TOTEUTUNUT MONIAMMATILLINEN (lääkärit ja muu henkilöstö) (lomake myös osoitteessa: http://www.pshp.fi/default.aspx?nodeid=10167&contentlan=1) TERVEYSKESKUS/ KOULUTUSVASTAAVA LÄÄKÄRI: Kuusiokuntien

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Ohjeet kaihileikkausta varten

Ohjeet kaihileikkausta varten Ohjeet kaihileikkausta varten Harmaakaihileikkaus Harmaakaihi tarkoittaa sitä, että silmän mykiö on samentunut ja läpäisee huonosti valoa. Mistä harmaakaihi johtuu? Usein kaihi kehittyy iän myötä ilman

Lisätiedot

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2016

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2016 Lääkärit 2016 Lääkärimäärä kasvaa Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli 1.1.2016 yhteensä 28 565. Heistä työikäisiä (alle 65 v.) ja Suomessa asuvia oli 20 970. Maassamme on 262 asukasta yhtä työikäistä

Lisätiedot

Itä-Häme viikkokilpailu 5 Classic tulokset

Itä-Häme viikkokilpailu 5 Classic tulokset Itä-Häme viikkokilpailu 5 Classic 11.6.-15.6.2016 tulokset 1 SAARINEN, Jari Par 72 10 2 VIINIKAINEN, Jarkko 1 73 8 3 LESKINEN, Jouko 1 73 6 4 TIAINEN, Eetu 2 74 5 5 PULKKINEN, Jari 2 74 4 6 MUTANEN, Jyrki

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

M35. Poliisien SM suunnistuskilpailut Raaseporissa. Lähtöluettelo. N:ro Lähtöaika Kilpailija Emit: Poliisilaitos:

M35. Poliisien SM suunnistuskilpailut Raaseporissa. Lähtöluettelo. N:ro Lähtöaika Kilpailija Emit: Poliisilaitos: Poliisien SM suunnistuskilpailut 22.8.2013 Raaseporissa Lähtöluettelo N:ro Lähtöaika Kilpailija Emit: Poliisilaitos: M 61 10:30 Risto Vesaluoma 97688 Jokilaaksojen poliisilaitos 62 10:32 Janne Vasenius

Lisätiedot

N10 1 Tiisa Paukku AlvajRy - - - - - 20-20 16-56 2 Pinja Kilpeläinen - - - - - - - 16 20-36

N10 1 Tiisa Paukku AlvajRy - - - - - 20-20 16-56 2 Pinja Kilpeläinen - - - - - - - 16 20-36 RIDE CYCLE STORE CUP 2012 Tulokset 10/10 osakilpailun jälkeen, sarjoissa N/M10-14 ja joukkuekilpailussa 9/9 osakilpailun jälkeen Pisteet määräytyvät seuraavasti: 20, 16, 14, 12, 10, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2,

Lisätiedot

Auli Sirviö 1963 yleinen Kangasala 333 Hanna Lilja 1986 yleinen Tiistenjoki 334 Eija Kestilä 1976 yleinen Jyväskylä 335 Erika Parviainen 1995 yleinen

Auli Sirviö 1963 yleinen Kangasala 333 Hanna Lilja 1986 yleinen Tiistenjoki 334 Eija Kestilä 1976 yleinen Jyväskylä 335 Erika Parviainen 1995 yleinen KUNTO+ NAISET kisailijan nimi syntymä vuosi ikäsarja paikkakunta kilpailija numero Helena Laaksonen 1966 yleinen Tampere 300 Tiina Penttilä-Metso 1966 yleinen triva, Nokia 301 Maria Laine 1982 yleinen

Lisätiedot

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon?

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon? Korvakipu Kutina ja kipu, kuume, mahdollisesti märkävuotoa korvasta. Anna kipulääkettä ohjeen mukaan helpottamaan kipua ja laskemaan kuumetta. Kohoasento nukkuessa voi helpottaa kipua. Päivystyskäynti

Lisätiedot

Ceder Ulf Elijoki Jani. Finnilä Pauli. Kaltti Teemu

Ceder Ulf Elijoki Jani. Finnilä Pauli. Kaltti Teemu SM B KISASTA ULOS JÄÄVÄT PELAAJAT Rankinglistan perusteella ulos jäävät miehet Kantele Marko Ceder Ulf Pehkonen Tatu Niskala Asko Viinikka Veijo Takkinen Uki Finnilä Pauli Alanentalo Tony Haverinen Teuvo

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen viranhaltijapäätökset

Sosiaali- ja terveyskeskuksen viranhaltijapäätökset Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 156/00.02.04/2014 115 Sosiaali- ja terveyskeskuksen viranhaltijapäätökset 11.6.2014 Sosiaali- ja terveysjohtaja Juha Sandberg 4.6.2014: Sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

TOHOLAMMIN KUNNANVALTUUSTO 2013 2016. Harju Ulla-Riitta (sdp) Hirvikoski Ville (kesk)

TOHOLAMMIN KUNNANVALTUUSTO 2013 2016. Harju Ulla-Riitta (sdp) Hirvikoski Ville (kesk) TOHOLAMMIN KUNNAN TOIMIELIMET JA JÄSENET / EDUSTAJAT KUNTAYHTYMIEN YM. TOIMIELIMISSÄ 2013 2016 TOHOLAMMIN KUNNANVALTUUSTO 2013 2016 Harju Ulla-Riitta (sdp) II vpj. Hirvikoski Ville (kesk) Hylkilä Marja

Lisätiedot

5. Kyösti Korpiola ,1971,1973,1974 ( ,1967,1970, ,1968) ( ,1964) ( )

5. Kyösti Korpiola ,1971,1973,1974 ( ,1967,1970, ,1968) ( ,1964) ( ) 1. Timo Korpiola 68 1963 80 1967,1969,1970 (3. 1966) 93 1971 +93 1972 (3. Yleismestaruus 1963) 2. Max Jensen 80 1963,1964 Yleismestaruus 1963 (2. 1964) 3. Pauli Hissa +80 1963,1964 Yleismestaruus 1964

Lisätiedot

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 V i r a n o m a i n e n t ä y t t ä ä Dnro YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 1. Perustiedot palvelujen tuottajasta Palvelujen tuottajan nimi Y-tunnus Palvelujen tuottajan yhtiömuoto

Lisätiedot

TULOKSET: Sijat 1-3. E M 50 1 16,39 4 2 Pöyhölä Mika Tampereen Talviuimarit 2 20,96 3 2 Takala Jarmo UKK 3 22,59 3 1 Koshev Mikhail Meriuimarit

TULOKSET: Sijat 1-3. E M 50 1 16,39 4 2 Pöyhölä Mika Tampereen Talviuimarit 2 20,96 3 2 Takala Jarmo UKK 3 22,59 3 1 Koshev Mikhail Meriuimarit TULOKSET: Sijat 1-3 G N 70 Sij. Aika Erä Rata Nimi Seura / joukkue 1 37,20 2 1 Pietilänaho Terttu Nurmijärven Latu 2 38,85 3 1 Heino Toini Kangasalan uintiseura 3 39,92 2 2 Saarinen Asta Mämmilän Norpat

Lisätiedot

Depression paikallinen hoitomalli Turku

Depression paikallinen hoitomalli Turku Depression paikallinen hoitomalli 16.09.2009 Turku Sinikka Haakana Vastaava lääkäri LL, työterveyshuollon erikoislääkäri Kognitiivisen psykoterapian koulutus 1 ARKI TYÖTERVEYSHUOLLON VASTAANOTOLLA Seulomaton

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot