3/2014. Hyvässä hoidossa. Lapsipotilaat sairaalassamme s. 4. Läheinen masentuneen tukena s. 3. Allergiat selville s. 7

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "3/2014. Hyvässä hoidossa. Lapsipotilaat sairaalassamme s. 4. Läheinen masentuneen tukena s. 3. Allergiat selville s. 7"

Transkriptio

1 3/2014 Hyvässä hoidossa Lapsipotilaat sairaalassamme s. 4 Läheinen masentuneen tukena s. 3 Allergiat selville s. 7 Rauman Erikoislääkärikeskus s. 6

2 Meillä mietittyä Pitkäjänteinen työ luo menestystä Olemme ottaneet kiitollisuudella vastaan erittäin miellyttävän palkinnon, kun Porin Yrittäjät ovat valinneet Porin Lääkäritalon Porin vuoden yritykseksi Tämä valinta on hieno tunnustus pitkäjänteisestä paikallisesta yritystoiminnasta, etenkin kun sen ovat antaneet toiset porilaiset yrittäjät. Kun lukee palkintoraadin perusteluja, tällainen kunnianosoitus nousee arvoonsa. Valinnan kriteereinä on ollut muun muassa se, että yritys on kantanut vastuunsa ja velvoitteensa, on toimialallaan tunnettu sekä erottuu positiivisesti joukosta. Lisäksi valintaraadin mukaan Porin Lääkäritalo toimii alalla, jossa on julkisen kilpailun lisäksi valtakunnallista kilpailua, yrityksellä on kunnioitettava yli 40 vuoden ikä, merkittävä asema porilaisessa yrityselämässä, yrityksellä on halu kehittyä ja laajentaa toimintaansa, yritys on merkittävä työllistäjä Porissa ja Raumalla ja lisäksi yritys työllistää myös 170 ammatinharjoittajaa eli yrittäjää. Tunnistamme itsekin näitä perusteita. Paikallisena toimijana Satakunnan alueellinen kehitys on meille erittäin tärkeää, ja siinä paikalliset yritykset voivat toimia toistensa tukena mitä moninaisimmilla tavoilla. Osta satakuntalaista on oikein hyvä tunnuslause oman maakuntamme kehittämiseksi. Porin Lääkäritalossa olemme pitkään määrätietoisesti panostaneet oman toimintamme kehittämiseen. Sertifioitu laatujärjestelmä meillä on ollut käytössä jo vuodesta Kun toimintaa pyritään kehittämään johdonmukaisesti ja pitkäjänteisesti entistä laadukkaammaksi, niin menestys seuraa mukana vähitellen. Vaikka pyrimme panostamaan voimakkaasti laatuasioihin, se ei tarkoita, ettemmekö tekisi virheitä. Yritämme kuitenkin ottaa niistä opiksi, jotta sama erhe ei ainakaan toistuisi. Tästä syystä toivomme saavamme mahdollisimman paljon asiakaspalautetta, jotta voisimme kehittää toimintaamme entistä paremmaksi. Asiakaskokemus lopulta ratkaisee sen, olemmeko onnistuneet toiminnassamme. Tavoitteenamme on luoda toiminta-alueemme paras palvelukokemus. Jos asiakkaat kokevat saavansa odotuksiensa mukaista palvelua, silloin olemme onnistuneet. Oikein hyvin olemme tästä viime aikoina suoriutuneet, kun viimeisimmän asiakastyytyväisyystutkimuksemme mukaan 58 % asiakkaistamme on jo suositellut palveluitamme muille. Valinta Porin vuoden yritykseksi 2014 vahvistaa edelleen vankkaa uskoamme siihen, että olemme oikealla tiellä. HEIKKI KUURI-RIUTTA toimitusjohtaja Ajankohtaista Porissa Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Asiakastyytyväisyyskyselymme tulokset olivat jälleen tänä vuonna hienoa luettavaa. Olemme asiakkaidemme mielestä onnistuneet monessa asiassa ja pystyneet tarjoamaan tavoitteidemme mukaisen asiakaskokemuksen. Saimme kyselyssä asiakkailtamme kokonaisarvosanan 9,09 (asteikko 1-10). Tänä vuonna kysely toteutettiin myös Rauman Erikoislääkärikeskuksessa. Tarkemmin tuloksista Porin Lääkäritalo valitaan nopeuden sekä lääkärin asiantuntevuuden perusteella. Myös se, että vastaajan työterveyshuolto on Porin Lääkäritalossa, oli yksi tärkeimmistä perusteista. Raumalla valintaperusteena nousivat esiin myös aiemmat kokemukset. Porin Lääkäritalon maine sekä eri henkilökuntaryhmien ystävällisyys ja ammattitaito ovat kyselyn tuloksien perusteella erittäin hyvällä tasolla. Lisäksi lähes kaikki vastaajat olisivat myös valmiita suosittelemaan Porin Lääkäritaloa, elleivät sitä jo olleet tehneet. Kyselyn perusteella viisi onnistuneinta tekijää (=asiakkaan odotukset ovat ylittyneet) ovat: mahdollisuus käyttää nettiajanvarausta, paikallinen omistajuus, sujuva kassapalvelu, hyvä sijainti ja viihtyisät toimitilat. Eniten parantamisen varaa on (asiakkaiden odotukset eivät täyttyneet) on parkkipaikoissa sekä asiakkaan informoinnissa jatkotoimenpiteistä. Iloisia voimme olla siitä, että tämä oma Hyvässä hoidossa asiakaslehtemme oli noussut tärkeimmäksi viestintäkanavaksi, jonka kautta asiakkaamme olivat seuranneet terveydenhoitoon liittyvää markkinointia. Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille. Porin Lääkäritalo Yrityskylässä Olemme yhtenä yhteistyökumppanina mukana Poriin lokakuussa aukeavassa Yrityskylässä. Yrityskylä on kuudesluokkalaisille suunnattu opintokokonaisuus, joka huipentuu vierailuun Yrityskylä-oppimisympäristössä. Yrityskylä-opintokokonaisuus palkittiin syyskuussa 2014 Maailman parhaana koulutusinnovaationa. Yrityskylästä voit lukea lisää Lisäksi seuraamme syksyn aikana Yrityskylän toimintaa facebook-sivuillamme. Yleisöluento lokakuussa Järjestämme klo 17 yleisöluennon aiheesta Yksityissairaalan toiminta Porissa. Luennolle voi ilmoittautua yksityissairaalan palveluista kiinnostuneet henkilöt. Lisäksi luennolla kerrotaan leikkauksiin saatavista rahoitusvaihtoehdoista ja vakuutuksiin liittyvistä seikoista. Tilaisuus on maksuton, mutta ilmoittautuminen vaaditaan, sillä luennolle mahtuu 40 henkilöä. Ilmoittautumiset mennessä porinlaakaritalo.fi tai (02) Kuvantamisen aukiolomuutos Porissa Viikosta 42 lähtien kuvantaminen on avoinna: - maanantaista torstaihin klo perjantaina klo Runsaasti parkkitilaa asiakkailllemme Lääkäritalon takana. Kaikki palvelut saman katon alta Nopeasti vastaanotolle. Laboratorio- ja röntgentutkimukset lääkärikäynnin yhteydessä. Itsenäisyydenkatu Pori Ajanvaraus puhelimitse numerosta ja netissä 24/7 2 3/2014 Porin Lääkäritalo

3 Läheisen tuki arvokasta masentuneelle Kun kesä kääntyy syksyyn ja lomat on pidetty, paluu arkeen saattaa ahdistaa ja työ tai opiskelustressi rasittaa. Milloin tavanomainen alakulo, väsymys ja haluttomuus muuttuvat vakavaksi masentuneisuudeksi, josta on syytä olla huolissaan? On hyvä erottaa toisistaan suru ja varsinaiset masennusoireet. Suru sisältää tunteita, itkua ja kaipausta, jolla on kohde. Surussa mieli ei ole kuitenkaan tyhjä, itsetunto ei laske. Myös onnellisia asioita voi muistella, ystävyyssuhteet säilyvät. Surureaktiossa mieli löytää melko nopeasti tasapainon ja keinot käsitellä tilannetta. Masentuneella mieli on jatkuvasti maassa ja toimintakyky laskee. Olo on väsynyt, mikään ei huvita ja mieliala on ärtynyt, apaattinen ja tyhjä. Masentuneella keskittymiskyky heikkenee, itsearvostus laskee ja unihäiriöitä esiintyy. Oireet ovat pitkäkestoisia. Läheinen voi tunnistaa masennuksen oireet Vakava masennus on sairaus, joka vaatii hoitoa. Sen tunnustaminen itselleen ja avun pyytäminen voi olla vaikeaa, koska olo on muutenkin avuton ja toivoton: mikään ei auta, kukaan ei välitä. Läheisten tuki on usein ratkaiseva masentuneen auttamisessa. Masentuneella voi kuitenkin olla ristiriitaisia odotuksia, kun huolestunut läheinen yrittää auttaa. Suhtautuminen voi olla vihamielinen ja ärtynyt: ei kuulu sulle, älä puutu tähän. Toisaalta masentunut toivoo auttamista ja huolenpitoa, mutta ei usko ansaitsevansa sitä. Jos läheinen ei puutu asioihin, se voi tukea masentuneen ajattelua: kukaan ei ole asioistani kiinnostunut, kukaan ei välitä minusta, olen huono. Erityisesti nuoren masennuksen tunnistaminen voi olla vaikeaa senkin takia, että nuoren mieliala vaihtelee. Huolestumiseen on kuitenkin syytä, jos nuori eristäytyy, koulu ja kaverit eivät kiinnosta eikä hän piittaa tulevaisuudesta. Oire masentuneisuudesta voi olla myös, jos nuori on jatkuvasti vihamielinen ja tuo esille itsetuhoajatuksia. Vanhemmat voivat kertoa nuorelle olevansa huolissaan ja tarjoutua kuuntelemaan nuoren asioita. Nuori saattaa kuitenkin olla haluton puhumaan asioistaan vanhemmilleen. Silloin tarvitaan perheen ulkopuolista aikuista, joka voi auttaa ja johon nuori luottaa. Oireita ei tule vähätellä Läheinen, muista nämä: Älä jätä yksin. Ota puheeksi se, mistä olet huolissasi. Hyväksy masentuneen ahdistus, tuska ja toivottomuus, mutta yritä tuoda esille myös myönteisiä asioita ja onnistumisia. Älä vähättele oireita. Mieti yhdessä tekemistä masentuneen kanssa. Jos vakavat masennusoireet jatkuvat pitkään, tue ajan varaamista asiantuntijalle. Pidä yllä toivoa: masennuksesta voi toipua. Läheisillä on usein halu auttaa depressio-oireista kärsivää, mutta rohkaisuksi tarkoitettu patistelu: ota ny ittees niskasta kiinni ja mee lenkille ei auta, vaan masentunut voi kokea sen oireidensa vähättelynä ja se saattaakin lisätä syyllisyyttä ja kielteistä tulkintaa siitä, ettei häntä oteta vakavasti. Pahasta olosta, kielteisistä tuntemuksista ja uupumuksesta on tärkeää keskustella yhdessä. Samalla voi yrittää muuttaa masentuneen ajatuksia ja minäkuvaa myönteisemmäksi. Keskustelussa voidaan esimerkiksi pohtia yhdessä tekemistä, harrastuksiin lähtemistä tai kotiasioista kiinnostumista. Ei kuitenkaan kannata vaatia sellaista, mihin masentuneen voimat eivät riitä. Masentuneen ei myöskään tarvitse esittää iloista ja pirteää, mutta ilonhetkiä voi tuottaa luonnossa liikkuminen, musiikin kuuntelu tai lukeminen. Monille lemmikkieläimet tuovat lohtua ja voivat olla turvallisia ymmärtämisen osoittajia. Masentuneelle on tärkeää läheisten aitous, rehellisyys ja välittämisen tunne sekä se, että hänet otetaan todesta. Myös toi- Onko läheisesi masentunut? von ylläpitäminen on tärkeää: depressiosta voi parantua. Milloin apua ulkopuoliselta Jos vaikeat masennusoireet jatkuvat pitkään tai huoli kuormittaa läheisiä liiallisesti, on syytä varata aika asiantuntijalle. Varhainen kääntyminen asiantuntijan puoleen voi estää oireitten syvenemisen ja pitkittymisen sekä auttaa nopeampaan toipumiseen. Ensimmäisellä tapaamisella asiantuntijan luona saattaa olla hyvä, että masentuneen läheinen on mukana. Masentunut voi olla haluton tai kykenemätön kertomaan ongelmistaan tai hän saattaa vähätellä niitä. On tärkeää saada oireille nimi ja samalla voidaan tehdä hoitosuunnitelma. Usein ovat tarpeen sekä lääkehoito että psykoterapeuttiset keskustelut. Depressiosta voi toipua ajan, hyvän hoidon ja läheisten tuen avulla. BRITA RANTALA psykologi, perheterapeutti Vakavan masennuksen oireita mielihyvän ja elämänilon menetys väsymys, uupuminen, aloitekyvyttömyys keskittymisen ja muistin heikkeneminen alemmuuden ja syyllisyyden tunteet univaikeudet itsetuhoajatukset Ajanvaraus p Hyvässä hoidossa

4 Lapsipotilaana sairaalassamme Porin Lääkäritalon sairaalassa yleisimpiä lapsille tehtäviä toimenpiteitä ovat tärykalvojen putkitukset, kitarisa- ja nielurisaleikkaukset sekä napa- ja nivustyräleikkaukset. Sairaalassa tehtävät toimenpiteet tehdään lapsille aina nukutuksessa, mikä luo oman jännityksensä niin lapsille kuin vanhemmillekin. Mikäli jokin asia ennen toimenpidettä on epäselvää tai jopa pelottaa vanhempia, voi sairaalaan aina soittaa tai tulla vaikka käymään etukäteen. Lapsille tehtävien toimenpiteiden ajankohta suunnitellaan huolellisesti yhdessä vanhempien kanssa. Huomioon otetaan erityisesti toimenpiteen kiireellisyys sekä muut mahdolliset ajankohtaan vaikuttavat seikat. Lasten toimenpiteitä suunniteltaessa pyritään mahdollisimman lyhyeen odotusaikaan ennen toimenpiteen alkua. Vanhemmille annetaan etukäteen riittävästi tietoa tehtävästä toimenpiteestä sekä päivän kulusta sairaalassa, jotta he voivat kotona keskustella asiasta yhdessä lapsen kanssa. Lapselle onkin hyvä kertoa tehtävästä toimenpiteestä etukäteen rauhassa, Vanhempien rauhallinen ja turvallinen asenne helpottaa lapsen suhtautumista vieraaseen ympäristöön ja ihmisiin ja voi lieventää lapsen pelkotilaa. huomioiden lapsen ikä, kehitystaso sekä lapsen tapa käsitellä erilaisia asioita. Myös lapsen mahdollisesti esittämiin kysymyksiin tulee vastata rehellisesti. Sairaala on lapselle ja usein myös vanhemmalle uusi ympäristö. Vanhemmat tuntevat lapsensa parhaiten ja he tavallaan toimivat tulkkeina hoitohenkilökunnan ja lapsen välillä. Vanhempien rauhallinen ja turvallinen asenne helpottaa lapsen suhtautumista vieraaseen ympäristöön ja ihmisiin ja voi lieventää lapsen pelkotilaa, muistuttaa sairaanhoitaja Marika Kuoppala. Lapset ovat yksilöitä. Toiset jännittävät enemmän ja toiset vähemmän. Toiset saattavat olla hyvinkin reippaita tullessaan sairaalaan, mutta ennen toimenpidettä mieli voi muuttua ja taas hieman aremmat voivat piilottaa jännityksen vielä leikkaussalissakin. Jännityksen takana on usein luonnollinen pelkoreaktio. Pojat ovat hieman enemmän jännittyneitä kuin tytöt, tai sitten tytöt peittävät jännityksensä paremmin, hoitohenkilökunta kertoo. Lapset usein korvapotilaita Alkuvuodesta kesän alkuun saakka sairaalassa käy melko paljon pieniä korvapotilaita tärykalvojen ilmastointiputkien laitossa sekä jonkin verran myös kita- tai nielurisaleikkauksissa. Kitarisaleikkaukset ovat kuitenkin vähentyneet vuosikymmenien takaisesta, kun on siirrytty enemmän korvien putkituksiin. Putkitus on kitarisojen poistoa pienempi toimenpide, mutta sillä on useimmiten ratkaiseva vaikutus niin sanottujen liimakorvien hoidossa sekä myös joissain tapauksissa korvatulehduskierteen taltuttamisessa. Usein kesä rauhoittaa korvatulehdukset ja joillain lapsilla se riittää katkaisemaan korvatulehduskierteen, mutta osalla syksyn ensimmäiset flunssat Tärykalvojen putkitukset tehdään lapsille yleensä sairaalassa, kertoo Raili Laiho-Rekola. (Havainnekuva) aloittavat kierteen uudestaan, joten silloin korvien putkitus voi olla paikallaan, kertoo korva- nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Raili Laiho-Rekola. Korvatulehduskierteeksi voidaan katsoa, kun lapsella on ollut toistuvia korvatulehduksia puolen vuoden ajan tai korvat ovat olleet eritteiset kolme kuukautta yhteen menoon. Kitarisojen poisto saattaa tulla kyseeseen, kun lapsi on jatkuvasti räkäinen, yskäinen, limainen tai kuorsaa jatkuvasti. Myös tulehtuneet kitarisat voivat pitää tulehduskierrettä yllä. Me lääkärit voimme suositella putkitusta tai kitarisaleikkausta, mutta viime kädessä päätös siitä, tehdäänkö toimenpide, on vanhemmilla. Toimenpideindikaatioiden pitää kuitenkin täyttyä ennen kuin toimenpiteeseen ryhdytään, Raili Laiho-Rekola muistuttaa. Lapsen on pysyttävä putkituksessa aivan paikallaan, joten putkituksen tekeminen nukutuksessa on yleisin vaihtoehto alle 10-vuotiaille lapsille ja siksi ne tehdään sairaalan puolella. Yksittäisille lapsille putkitus voi onnistua paikallispuudutuksessa vastaanottohuoneessa, kertoo Raili Laiho-Rekola. Jännittäminen on luonnollista Sairaalaan tultaessa lapset ohjataan odottamaan leikkihuonee- seen, jossa useimmat lapset hieman rentoutuvat, kun pääsevät puuhailemaan omia juttujaan. Lasten odotustilassa on huomioitu eri-ikäiset lapset ja leluja on lisätty toiveiden mukaan. Leikkihuoneen oikeilta käyttäjiltä onkin tullut parhaat kehitysehdotukset, ja nyt huoneessa voi katsella vaikka piirrettyjä ennen toimenpidettä. Toimenpiteen tekevä lääkäri sekä anestesialääkäri käyvät ennen toimenpidettä tapaamassa lapsia ja vanhempia. Vanhemmilla onkin mahdollisuus keskustella mahdollisista askarruttavista seikoista lääkärien kanssa. Lääkärien tavattua vanhemmat toimenpiteessä mukana oleva hoitaja hakee lapsen leikkihuoneesta leikkaussaliin. On ihan luonnollinen reaktio, että lapsi pelkää ja jännittää ja mahdollisesti myös itkee. Kuitenkin mitä rauhallisempi vanhempi on, sitä paremmin hän auttaa ja tukee lasta, Raili Laiho Rekola ohjeistaa. Koska leikkaussali on lapselle jännittävä paikka jo itsessään, hoitohenkilökunta pyrkii suuntaamaan lasten huomion mualle erilaisin keinoin, kuten juttelemalla lapselle tarhasta tai koulusta. Hoitohenkilökunnalla on erilaiset ja värikkäät leikkausmyssyt kuin normaalisti ja henkilökunta laittaa myös maskit naamalle vasta lapsen nukahdettua. Itse toimenpiteet eivät kovastikaan eroa aikuisille 4 3/2014 Porin Lääkäritalo

5 tehtävistä muuten kuin, että välineet ja toimenpidealueet ovat tietysti pienemmät. Lapsilla myös jälkihoito on tarkempaa, Raili Laiho-Rekola kertoo. Seurantaa toimenpiteen jälkeen Lapsen ollessa toimenpiteessä, on vanhemmilla mahdollisuus kahvitella odotustilassa, josta heidät lapsen herättyä haetaan heräämöön lapsen toipumisen ajaksi. Lapset ovat usein toimenpiteen jälkeen hieman ihmeissään, eivätkä välttämättä muista mitään koko toimenpiteestä tai sen esivalmisteluista. Eräs lapsi pomppasikin kitarisaleikkauksen jälkeen heti pystyyn ja kysyi Koska leikataan?, Raili Laiho-Rekola muistelee. Lasten herättyä toimenpiteestä saavat he sairaalasta mehua ja jäätelöä, mutta lapselle voi kuitenkin ottaa mukaan myös jotain omia suosikkieväitä. Toimenpiteestä riippuen lapsia seurataan sairaalassa toimenpiteen jälkeen n. 1-6 tuntia, kuitenkin niin kauan että lapsi voi varmasti hyvin. Kun lapsen vointi sallii ja riittävä seuranta on toteutunut, pääsevät he leikkihuoneeseen odottamaan kotiutusta. Yleensä tässä vaiheessa mahdollinen jännitys sekä itkut ovat jo unohtuneet ja leikkihuoneesta kotiutuukin tyytyväinen lapsi ja vanhempi. Lapset ovat rehellisiä ja aitoja eivätkä esitä mitään. Kaikkien lapsipotilaiden lähdettyä jääkin todella hyvä mieli, koska lapset lähtevät yleensä sairaalasta tyytyväisenä, sairaalan henkilökunta kertoo. Lapsillekaan on joissain tapauksissa turha esittää mitään. Kerrankin anestesialääkäri selitti ennen nukutusta 4-vuotiaalle pojalle laittavansa pojan käteen eräänlaisen voimamittarin. Poika pamautti saman tien takaisin, että se on staasi, eikä mikään voimamittari, sairaanhoitaja Jenna Pukkila naurahtaa. Porin Lääkäritalon sairaalassa hyvä hoito ja asiakaspalaute ovat tärkeitä, joten seuraavana päivänä tehtävä kotisoitto varmistaa hoidon jatkuvuuden kotiin asti. Samalla tiedustelemme vanhempien mielipidettä päivän sujumisesta. Lisätietoja: sairaala p (8 15) Putkitus toi avun korvatulehduskierteeseen Syksyllä vuotiaalle Jesselle laitettiin molempien korvien tärykalvoihin ilmastointiputket helpottamaan pitkään jatkunutta korvatulehduskierrettä. Edeltävä talvi oli Jesselle erityisen hankala useiden korvatulehduksien takia, ja Jesse joutuikin syömään antibiootteja lähes jatkuvasti. Kuten lääkärikin epäili, kesällä tilanne kuitenkin rauhoittui. Syksyn ensimmäinen flunssa vaikutti kuitenkin välittömästi Jessen korviin ja tulehdukset alkoivat uudelleen. Kun vanha tulehdus parantui, uusi oli jo nurkan takana odottamassa. Lääkärin kanssa käytyjen keskustelujen myötä päätettiin Jessen korvat putkittaa ja katsoa löytyisikö apu siitä. Sinänsä tulehdukset olivat niin sanotusti helppoja, koska Jesse ei koskaan valittanut kipua korvissa, mutta jatkuva sairastelu ja erityisesti kuume alkoi olla aika puuduttavaa sekä Jesselle että meille vanhemmille, Jessen äiti Sanna kertoo. Jesse pääsikin putkitukseen nopeasti Porin Lääkäritaloon, ja Jessen äiti kiitteleekin sitä, että kaikki tarvittava paperityö hoitui Lääkäritalon päässä ja heidän täytyi vain saapua sovittuna aikana Vanhempien on hyvä kertoa lapselle etukäteen toimenpiteestä ja anestesiasta myönteisesti ja painottaa sitä, että toimenpide tehdään lapsen terveyden ja hyvinvoinnin vuoksi. Lapselle voi esimerkiksi leikkauksen sijaan puhua hoitotoimenpiteistä. Toimenpiteestä tai nukutuksesta ei kannata kertoa lapselle liian yksityiskohtaisesti, jotta ei turhaan lisätä lapsen pelkoa, anestesialääkäri Timo Virtanen ohjeistaa. paikalle. Myös vakuutusyhtiön kanssa asiat luonnistuivat hyvin. Ilmoittauduttuamme odottelimme ensin sairaalan leikkihuoneessa, jossa sekä korva- että anestesialääkäri kävivät aamulla tervehtimässä ja kertomassa toimenpiteestä. Eikä kestänytkään kauaa, kun hoitaja jo tuli kutsumaan Jesseä mukaansa ja hän lähtikin reippaasti hoitajan kanssa kohti salia. Ei siinä ehtinyt myöskään pitkään odottamaan, kun lääkäri jo tuli kertomaan toimenpiteen sujuneen hyvin ja Jessen siirtyvän heräämöön, Sanna muistelee. Heräämössä Jesse oli aluksi hieman hämillään, mutta hoitajan kysyttyä Jesseltä, ottaisiko Jesse jäätelön, ei häntä tarvinnut kahdesti kehottaa. Jesse onnistui saaman hoitajalta toisenkin jäätelön sitä reippaasti pyydettyään ja herkkujen jälkeen siirryttiin takaisin leikkihuoneeseen noin tunniksi odottelemaan kotiin pääsyä. Jäätelö onkin oikeastaan ainoa asia, jonka Jesse putkituksesta tuntuu muistavan ja tietysti sen, että vähän itketti, kun äiti ei ollutkaan lähtenyt saliin mukaan, Sanna kertoo. Nyt Jesse on iloinen ja vilkas 6-vuotias eskarilainen, joka pitää pyöräilystä, kalastamisesta ja jääkiekosta. Putket auttoivat Jesseä paljon, sillä korvatulehduksia ei ole ollut enää putkien Tietoa lapsipotilaiden anestesiasta Monia vanhempia jännittää usein etukäteen enemmän nukutus eli anestesia kuin lapselle tehtävä toimenpide. Vanhempi voi halutessaan olla leikkaussalissa mukana anestesian alkuvaiheessa. Asiasta keskustellaan etukäteen anestesialääkärin kanssa. Anestesian toteuttaminen riippuu lapselle tehtävästä toimenpiteestä. Korvien tärykalvojen putkituksissa lapset nukutetaan yleensä pelkästään hengitysmaskin kautta annettavalla kaasulla, mutta isommissa toimenpiteissä kuten kita- ja nielurisaleikkauksissa tarvitaan myös kanyylin kautta annosteltavaa nukutusainetta. Kanyyli laitetaan kuitenkin kaikille lapsipotilaille varotoimenpiteenä. Kanyylin pistäminen voi olla lapselle epämieluisaa ja usein se laitetaankin vasta maskinukutuksen jälkeen. Meillä on kuitenkin hyvä salihenkilökunta, joka osaa hyvin kääntää lasten ajatukset muualle ja siksi toimenpiteen esivalmistelut onnistuvat yleensä hyvin, Timo Virtanen kiittelee. Lapsia ja anestesiaan liittyviä asioita seurataan koko toimenpiteen ajan. Lapsilta seurataan sydänkäyrää, pulssia sekä veren happisaturaatiota ja myös verenpainetta. Anestesiasta herättäminen Tarkista lapsesi vakuutukset. laiton jälkeen yhtään. Myöskään nyt - vaikka molempien korvien putket olivat tulleet pois kevään aikana - ei tulehduksia ole ollut, vaikka pari flunssaa onkin jo sairastettu. Toivotaankin, että tulehdukset pysyvät poissa myös jatkossa. tapahtuu jo leikkaussalissa, jossa anestesiaan käytettävien aineiden antaminen katkaistaan ja lapsen herättäminen aloitetaan. Alustavan herättelyn jälkeen lapset siirretään seurantaan heräämöön, johon vanhemmat pääsevät mukaan. Sieltä lapset siirtyvät voinnin mukaan leikkihuoneeseen odottamaan kotiutusta. Lapsipotilaat ovat mukavia ja heidän kanssaan on kiva tehdä töitä. Toisia lapsia jännittää ja pelottaa enemmän, mutta kun heille selitetään asioita sopivalla tavalla, he usein rauhoittuvat, Timo Virtanen kertoo työskentelystä lapsipotilaiden kanssa. Hyvässä hoidossa

6 Mitä tapahtuu, kun porilainen lähtee Raumalle Porin Lääkäritalo päätti vastata haasteeseen, olla rohkea ja raumalaistua. Rauman Erikoislääkärikeskuksen yritysosto on osoittanut porilaisten ja raumalaisten pystyvän sujuvaan ja saumattomaan yhteistyöhön, vaikkei virallista ystävyyskaupunkistatusta näiden kahden kaupungin välille olekaan vielä sinetöity. Rauman Erikoislääkärikeskus on ollut perinteinen raumalainen lääkäriyritys, jonka juuret ovat jo 1970-luvulla. Nykyisellä paikallaan Rauman Valtakadulla yritys on toiminut vuodesta 1981 ja Porin Lääkäritalon omistukseen se siirtyi maaliskuussa Mammografiakuvauksia tehdään Raumalla jokaisena arkipäivänä, kertoo röntgenhoitaja Maritta Suominen Takana on siis reilu vuosi porilaisten raumalaistumista ja samalla Rauman Erikoislääkärikeskuksen uudistamista. Rauman Erikoislääkärikeskuksesta on nyt tullut pysyvä osa Porin Lääkäritaloa. Niin rohkeita emme kuitenkaan ole olleet, että olisimme muuttaneet Kuvantamisen digitalisointi Yhtenä suurimpana toimenpiteenä yritysoston jälkeen on ollut kuvantamispalveluiden digitalisoiminen ja kuvantamisen laitteiston uusiminen. Kuvantamisen digitalisoinnin myötä varsinaisia kuvia ei enää kehitetä, vaan asiakas saa kuvat cd:llä, johon ne on tallennettu digitaaliseen muotoon. Kuvat myös tallentuvat potilastietojärjestelmän keskitettyyn kuva-arkistoon potilaan tietojen taakse. Koska Porin ja Rauman tietokannat on yhdistetty, pystytään Raumalla otettuja kuvia tarvittaessa lausumaan nopeasti myös Porissa. Rauman Erikoislääkärikeskuksessa asiakkaat pääsevät kuvantamispalveluihin nopealla aikataululla lääkärin lähetteellä. Mammografia ja röntgentutkimuksia tehdään Raumalla jokaisena arkipäivänä ja tutkimukset suorittaa röntgenhoitaja. Röntgentutkimuksiin ei tarvitse varata toimipisteen nimen Raumalla Porin Lääkäritaloksi. Mitä vuodessa on tapahtunut? Ensitöiksi Rauman Erikoislääkärikeskuksessa aloitettiin aikaa, mutta mammografiatutkimuksiin sitä suositellaan. Ultraäänitutkimukset tekee radiologi aina ajanvarauksella. Rauman Erikoislääkärikeskuksen kuvantamiseen on tulossa uutena palveluna rinnan karkeaneulanäytteiden otto. Mikäli mammografiassa tai rinnan ultraäänitutkimuksessa on havaittu lisätutkimuksia vaativa löydös, radiologi voi ottaa löydöksestä karkeaneulanäytteen diagnosoinnin tueksi. Karkeaneulanäyte otetaan paikallis- työterveyshuollon palveluiden tarjoaminen yritysasiakkaille. Työterveyshuolto on aina ollut erittäin tärkeä osa toimintaamme ja pystymme tarjoamaan myös Rauman talousalueella kaikki samat työterveyshuollon palvelut yritysasiakkaillemme kuin Porissakin. Tulossa uusi palvelu Raumalle! puudutuksessa eikä se vaadi etukäteisvalmisteluja. Näytteenotto kestää noin puoli tuntia. Karkeaneulanäytteiden otto alkaa Rauman Erikoislääkärikeskuksessa syksyn 2014 aikana. Lisätietoja: Rauman kuvantaminen p. (02) Työterveyshuollon sairaanhoidollinen osuus on tietysti ensiarvoisen tärkeää, mutta asiakkaidemme kiinnostus erilaisiin työhyvinvointiin ja sen parantamiseen liittyviin asioihin on viime vuosina lisääntynyt huomattavasti. Yritykset haluavat pitää huolta työntekijöistään ja hakevat lisäarvoa henkilökunnalleen kattavista työterveyshuollon palveluista. Toimitiloja on nykyaikaistettu ja yleisilmettä raikastettu. Nykyaikainen lääkäripalveluyritys Rauman Erikoislääkärikeskuksessa on vuoden aikana kehitetty sekä sisäisiä toimintoja että ulkoisia puitteita. Raumalla on aloittanut uusia vastaanottajia ja palveluvalikoimaan on tullut täysin uusia erikoisaloja ja niiden asiantuntijoita. Vastaanottajille voi varata aikoja myös internetissä. Nettiajanvarauspalvelu on auki 24 h vuorokaudessa. Rauman Erikoislääkärikeskuksen toimitiloja on nykyaikaistettu ja yleisilmettä raikastettu. Lisäksi Rauman graafista ilmettä sekä värimaailmaa on uusittu ja muutettu yhtenäisemmäksi Porin Lääkäritalon kanssa. Rauman Erikoislääkärikeskuksen uudessa logossa on tuotu toimiva yhteistyö näkyviin yhdistämällä elementtejä Rauman vanhasta logosta sekä Porin Lääkäritalon logosta. Vaikka pintaa onkin uudistettu, asiakkaita palvelee edelleen sama ammattitaitoinen ja ystävällinen henkilökunta kuin aiemminkin. Sähköinen lääkemääräys eli eresepti otettiin myös Rauman Erikoislääkärikeskuksessa käyttöön joulukuun 2013 alussa. Sähköinen viestinvälitys vakuutusyhtiöihin sekä muukin yhteistyö vakuutusyhtiöiden kanssa tekee asiakkaiden käynnin vastaanotolla vaivattomaksi ja nopeaksi. Tervetuloa katsomaan, miltä raumalaistunut porilainen näyttää. Lisätietoja: Rauman vaihde p. (02) /2014 Porin Lääkäritalo

7 Allergiatutkimukset Porin Lääkäritalossa Porin Lääkäritalon laboratoriossa tehdään allergiatutkimuksia, joilla voidaan selvittää henkilön allergisoitumista erilaisille aineille. Allergiatutkimukseen tulevan henkilön esihaastattelu mahdollisista oireista on tärkeää, jotta tutkimukset voidaan suorittaa mahdollisimman turvallisesti. Allergioita voidaan tutkia erilaisilla menetelmillä. Allergiatutkimuksia voidaan tehdä kaikenikäisille henkilöille vauvasta vaariin, mutta aina lääkärin lähetteellä. Vanhemmiten iho ei kuitenkaan välttämättä reagoi selkeästi allergeeneihin, toisaalta myös lapsen itkun nostattama adrenaliini saattaa vaikuttaa testin tuloksiin. Allergiatutkimuksia ei voida tehdä kovin ruskettuneelle iholle. Allergiatutkimuksien tulokset eivät aina ole selkeät ja yksiselitteiset, ja oireista huolimatta selkeää allergiareaktiota ei välttämättä tule ja siksi asiakkaat käyvät tulokset läpi yhdessä lähettävän lääkärin kanssa, kertoo Porin Lääkäritalossa allergiatutkimuksia tekevä laboratoriohoitaja Essi Kortetmäki. Asiakkaat haastatellaan ennen testien tekemistä tarkkaan, sillä allergiset reaktiot voivat olla hengenvaarallisia. Allergiatutkimushuoneet on varoiksi varusteltu EpiPen- eli adrenaliinikynällä mahdollisia komplikaatioita varten, mutta riskillä tutkimusta ei lähdetä tekemään. Jos asiakkaalla on ollut aiemmin pahoja allergiaoireita esimerkiksi pähkinästä, emme ota riskiä ja lähde varmistamaan allergiaa tekemällä tutkimusta täällä, vaikka olemmekin varautuneet komplikaatioihin, muistuttaa sairaanhoitaja Terhi Saari-Hannibal. Prick-testi eli ihopistokoe Eri aineiden aiheuttamaa välitöntä yliherkkyyttä tutkitaan Prick-testein. Prick-testiä voidaan käyttää allergisen nuhan, silmien allergiaoireiden, astman, atooppisen ihottuman, nokkosrokon sekä ruoka-aineallergioiden diagnosoimiseksi. Pricktesteihin on olemassa erilaisia testisarjoja, joissa testattava aine on muutettu uutteeksi. Mikäli testattavaa ainetta ei ole valmiina uutteena se voidaan joissakin tapauksissa tehdä laboratoriossa. Prick-testit tehdään yleensä kyynärvarren sisäsivulle. Iholle tiputetaan tippa testattavan aineen uutetta ja tipan läpi pistetään kevyesti lansetin kärjellä ihon pintarakenteeseen tasaisesti noin sekunnin ajan. Iholle laitetaan myös positiivinen sekä negatiivinen kontrolliliuos testin luotettavuuden takaamiseksi. Tämän jälkeen ylimääräiset tipat kuivataan pois varoen tippojen sekoittumista keskenään. Allerginen reaktio tulee prick-testissä melko nopeasti: tulokset luetaan 15 minuutin päästä testitipan laitosta. Mikäli reaktiokohtaan tulee yli 3 mm:n levyinen paukama, on reaktio positiivinen. Alueen punoitus ei tarkoita allergiaa, Terhi Saari- Hannibal kertoo testitulosten arvioimisesta. Epikutaanitesti eli lapputesti Epikutaanitesti on tärkein tutkimusmenetelmä viivästyneen kosketusallergian osoittamisessa. Epikutaanitesti voidaan tehdä potilaille, joilla on pitkittynyttä atooppista ihottumaa eli ekseemaa. Testillä voidaan todeta tai poissulkea mahdolliset kosketusallergiat. Ammattitautien diagnosoimisessa epikutaanitestaus on olennainen osa. Epikutaanitesti on kolmiosainen. Ensimmäisellä käynnillä epikutaanitestissä eli niin kutsutussa lapputestissä tutkittavaa testiainetta laitetaan potilaan selkään ja testikohdat suojataan. Noin kahden vuorokauden jälkeen hoitaja tarkistaa laboratoriossa mahdolliset reaktiot, kuvaa ne sekä kirjaa ylös muutokset. Lopputarkastuksen tekee ihotautilääkäri muutaman päivän päästä ja vertaa tuloksia hoitajien aiempiin kirjauksiin ja kuviin. Epikutaanitestissä testataan kerralla sarja, joka koostuu useista yhdisteistä, jotka voivat aiheuttaa kosketusallergiaa. Yksittäin testataan yleensä vain nikkeliä, Essi Kortetmäki kertoo. Lisätietoja: laboratorio p Laboratorion allergiatutkimukset Allergiatutkimuksien tulokset eivät aina ole selkeät ja yksiselitteiset. Prick-testit Epikutaanitestit Altistuskokeet Kylmätesti Kuumatesti Lokakuun tarjous Kaipaako ihosi kesän jälkeen heleyttä ja uutta kirkkautta Lokakuun tarjouksena Porin Lääkäritalon toimenpiteessä kasvojen kevyt kemiallinen kuorinta (Lactopheel) Hoidon kesto noin 45 min. Hoidon tekee sairaanhoitaja 99,- (norm. 204,-) Kasvojen kemiallinen kuorinta on hoito, jossa miedoilla orgaanisilla hapoilla kuoritaan ihon ylintä pintakerrosta. Kuorinnat suositellaan sarjahoitona tavoitteista riippuen, mutta tuloksia on nähtävissä ihossa kuitenkin jo ensimmäisen hoitokerran jälkeen. Laboratoriohoitaja Essi Kortetmäki tekee prick-testiä asiakkaalle. Kuorinta tehdään Porin Lääkäritalon toimenpiteessä. Tarjous koskee lokakuun aikana tehtäviä kuorintoja. Itsenäisyydenkatu 33, Pori p porinlaakaritalo.fi Hyvässä hoidossa

8 Porin Lääkäritalossa Sinua palvelevat Leikkaa talteen! Lääkärit Allergologia Anu Virolainen Anestesiahammashoito Ismo Raitakari Anestesiologia Maarit Lahti Timo Virtanen Nikolai Zaitsev Endokrinologia Paavo Pääkkönen Fysiatria Jarkko Levola Geriatria Kalle Honkanen Maritta Salonoja Gynekologia Johanna Haikonen Merja Huttunen Merja Kosunen Minna Maunola Sinikka Oksa Outi Pakarinen Satu Pietarinen Kimmo Vihko Outi Yli-Kesti Ari Ylä-Outinen Gynekologiset leikkaukset Reijo Raitala Ihotaudit Jukka Juhela Pertti Viljanen Anu Virolainen Tuula Vuorio Keuhkosairaudet Elina Aalto Matti Pietiläinen Kirurgia Pertti Aarnio Antti Hakkiluoto Jorma Hannukainen Teemu Joutsi Juha Korhonen Harri Mäkelä Tapio Nieminen Jorma Panula Arvo Saarelainen Pekka Salminen Uolevi Salo Juhani Santavirta Eeva-Liisa Sävelä Matti Sävelä Heli Virtanen Kliininen fysiologia Pekka Varjo Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Olli-Pekka Heikkilä Jaana Ilomäki Timo Lahin Raili Laiho-Rekola Hanna Sahlsten Kirsi Ylitalo Käsikirurgia Ilkka Antti-Poika Jorma Panula Lastenkirurgia Juha Korhonen Sari Malmi Lastentaudit Ahti Huida Matti Kesälä Samuli Ylitalo Magneettitutkimukset Timo Raudaskoski Simo Savijoki Muistitutkimukset Maritta Salonoja Neurofysiologia Esa Rauhala Jan Siren Neurologia Tapani Jolma Kirsi Malmberg-Ceder Ortopedia Ilkka Antti-Poika Pertti Eerola Juha Kalliokoski Anti Kukkela Harri Mäkelä Juhani Nirhamo Uolevi Salo Seppo Suominen Matti Sävelä Plastiikkakirurgia Tapio Nieminen Ira Saarinen Psykiatria Matti Joukamaa Jyrki Korkeila Seppo Ojanen Jorma Renfors Marko Sorvaniemi Leena Vahero Psykoterapia Jyrki Korkeila Marja-Riitta Neumann Seppo Ojanen Jorma Renfors Leena Vahero Radiologia Elina Heikkilä Timo Lehtonen Reumasairaudet Tapio Ahola Ruuansulatuselinten kirurgia Antti Hakkiluoto Arvo Saarelainen Juhani Santavirta Eeva-Liisa Sävelä Ruuansulatuselinten sairaudet Jukka Korpela Matti Kukola Silmäkirurgia Jari Leppälä Taina Naatula-Hyyti Ville Paavilainen Ulla Reunanen Sisätaudit Tapio Ahola Kalle Honkanen Jukka Korpela Hannu Koskivirta Matti Kukola Paavo Pääkkönen Jouko Remes Maritta Salonoja Pekka Satomaa Esa Soppi Margarita Tynni Seppo Vanhatalo Sotilaslääketiede Timo Lahin Suu- ja leukakirurgia Ossi Lehmijoki Sydäntaudit Jouko Remes Terveydenhuolto Anu Toivanen Työterveyshuolto Anja Renfors Janne Vehanen Työterveyslääkärit Marja-Riitta Neumann Anja Renfors Pauli Riikonen Anna Routama-Paana Marja-Riitta Saikkonen Naana Salo Juha Varjo Timo Walli Kaija Westergård Jonne Willman Hilkka Ylisassi-Pietiläinen Urheilulääkärit Jussi Kosola Jyrki Levola Timo Nykänen Jonne Willman Urologia Teemu Joutsi Heikki Korhonen Pekka Salminen Verisuonikirurgia Pertti Aarnio Jorma Hannukainen Veritaudit Seppo Vanhatalo Yleislääketiede Esko Karra Pauli Korkeamäki Jyrki Levola Anu Toivanen Yleislääkärit Teija Kauti Jussi Kosola Viljami Laine Marja-Riitta Neumann Timo Nykänen Jaana Porri Pauli Riikonen Antti Saivo Naana Salo Timo Toivanen Juha Varjo Jonne Willman Muut asiantuntijat Akupunktio Mervi Gustafsson Juha-Pekka Kallio Mika Kerokoski Pekka Kuoppala Tapio Uusitalo Alaraajafysioterapia Tiina Stenman Fysioterapia Mervi Gustafsson Merja Haavisto Petteri Joukamaa Päivi Joukamaa Juha-Pekka Kallio Mika Kerokoski Pekka Kuoppala Outi Luoma Tiina Stenman Tapio Uusitalo Kristiina Ylistalo Kiropraktiikka Matti Kuuri-Riutta Kuntohoitaja Jorma Pohjonen Lymfaterapia Pekka Kuoppala Marianne Tikkanen Muistitutkimukset Leena Hannula OMT-fysioterapia Mika Kerokoski Paripsykoterapia Heikki Kruus Psykoterapia Tuulikki Ahopelto Marjatta Immonen Eija-Maaria Jussila Anja Järvinen Heikki Kruus Anja Lehtilä Päivi Nieminen Brita Rantala Päivi Väkiparta Ravitsemusterapia Roope Mäkelä Seksuaali- ja pariterapia Leena Hannula Seksuaaliterapia Solja Salminen Senioriklinikka Terhi Saari-Hannibal Sosiaalipsykologia Kalervo Nikkilä Syömishäiriöklinikka Toimintaterapia Venla Nordström Työterveyspsykologia Helena Säynäjäkangas Urheiluhieronta Reino Jokiranta Urheiluklinikka Urogynekologinen fysioterapia Virve Mujunen Äitiysneuvola Kristiina Kuusisto Merja Leppänen Outi Porri-Aulapalo Taina Pösö Porin Lääkäritalo I Itsenäisyydenkatu 33, Pori I Varaa aikasi numerosta tai Osallistu kyselyyn ja voit voittaa! Ota osaa kyselyyn ja rastita mieleisesi vaihtoehto. Olet mukana arvonnassa, jossa on palkintona hieronta. Edellisessä arvonnassa voittaneelle on ilmoitettu henkilökohtaisesti. Onnea! Hyvässä hoidossa 3/2014 Julkaisija: Porin Lääkäritalo Oy Postita lomake mennessä osoitteeseen Porin Lääkäritalo/arvonta, Itsenäisyydenkatu 33, PORI. Voit vastata kyselyyn myös nettisivuiltamme osoitteessa Nimi Toimitus: Minna Kalliomäki ja Noora Aaltonen Oletko havainnut masennukseen viittaavia oireita jollakin läheiselläsi? En Kyllä En osaa sanoa Osoite Puhelin Taitto: Jabadabaduu Kannen pääkuva: Havainnekuva Harri Joensuu

Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne

Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne 7.10.2009 Kyselyyn vastasivat 18 sairaanhoitopiiriä sekä Kainuun maakunta - Puuttuu Kymenlaakson sairaanhoitopiiri Sairaanhoitopiirien lääkärien työvoimatilanne 7.10.2009

Lisätiedot

3/2015. Hyvässä hoidossa. Aidosti paikallinen. Reseptimme hyvään hoitoon ovat ammattitaito ja ystävällisyys

3/2015. Hyvässä hoidossa. Aidosti paikallinen. Reseptimme hyvään hoitoon ovat ammattitaito ja ystävällisyys 3/2015 Hyvässä hoidossa Aidosti paikallinen Reseptimme hyvään hoitoon ovat ammattitaito ja ystävällisyys Yhteistyö s. 3 Yrittäjyys s. 4 Biomonitorointi s. 6 Meillä mietittyä Hyvinvoiva henkilöstö, hyvinvoiva

Lisätiedot

Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne

Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne 5.10.2016 Kyselyyn vastasivat kaikki 20 sairaanhoitopiiriä - Yhdestä vastauksesta puuttuu erikoistuvien lääkärien osalta tiedot Sairaanhoitopiirien lääkärien työvoimatilanne

Lisätiedot

Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne

Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne 7.10.2015 Kyselyyn vastasivat kaikki 20 sairaanhoitopiiriä - Yhdestä vastauksesta puuttuu erikoistuvien lääkärien osalta tiedot Sairaanhoitopiirien lääkärien työvoimatilanne

Lisätiedot

1/2016. Hyvässä hoidossa. Närästääkö, korventaako? s.4. Polvikipu s. 3. Laboratoriossa s. 6. Lihastasapainokartoitus s. 7

1/2016. Hyvässä hoidossa. Närästääkö, korventaako? s.4. Polvikipu s. 3. Laboratoriossa s. 6. Lihastasapainokartoitus s. 7 1/2016 Hyvässä hoidossa Närästääkö, korventaako? s.4 Polvikipu s. 3 Laboratoriossa s. 6 Lihastasapainokartoitus s. 7 Meillä mietittyä Valinnanvapaus sote-uudistuksessa Valinnanvapauden lisääminen on tulevassa

Lisätiedot

Hyvässä hoidossa. Kaihileikkauksella näkökyky takaisin s. 4 1/2015. Hypnoosi kivun hoidossa s. 6. Tutustu tekijöihin s. 7

Hyvässä hoidossa. Kaihileikkauksella näkökyky takaisin s. 4 1/2015. Hypnoosi kivun hoidossa s. 6. Tutustu tekijöihin s. 7 1/2015 Hyvässä hoidossa Kaihileikkauksella näkökyky takaisin s. 4 Hypnoosi kivun hoidossa s. 6 Tutustu tekijöihin s. 7 Yksinäisyys parisuhteessa s. 3 Meillä mietittyä Sote-soppa paloi pohjaan Sosiaali-

Lisätiedot

Menetelmät. Evidence Based Marketing 4/2008

Menetelmät. Evidence Based Marketing 4/2008 Evidence Based Marketing 4/2008 Success Clinic on yritys, joka tukee ja tehostaa lääkeyritysten myyntiä ja markkinointia. Success Clinicin toteutti elokuussa kyselyn, jossa tutkittiin lääkealan muutoksia

Lisätiedot

Hyvässä hoidossa. Yksilöllistä palvelua Porin Lääkäritalossa. Porin Lääkäritalon tiedotuslehti 2/2011

Hyvässä hoidossa. Yksilöllistä palvelua Porin Lääkäritalossa. Porin Lääkäritalon tiedotuslehti 2/2011 Hyvässä hoidossa Porin Lääkäritalon tiedotuslehti 2/2011 Yksilöllistä palvelua Porin Lääkäritalossa Mistä haluaisit lukea Hyvässä hoidossa -lehdestä? Kerro mielipiteesi Meillä mietittyä Ajankohtaista Terveyspalvelut

Lisätiedot

Lapselle anestesiassa suoritettava magneettitutkimus

Lapselle anestesiassa suoritettava magneettitutkimus YHTEYSTIETOJA Lastenlinna, osasto L11 Puh: Hoitajat: 09-471808381 Osaston sihteeri: 09-47180301 Osastohoitaja Tuula Kovalainen: 09-47180361 Osoite: Stenbäckinkatu 28 F, Helsinki PL 280, 00029 HUS Lapselle

Lisätiedot

4/2014 Hyvässä hoidossa Yrityskylässä s. 6 Varovasti liukkailla Kakkostyypin diabetes Välineet ja muutenkin s. 3 ehkäise riskit s. 4 kunnossa s.

4/2014 Hyvässä hoidossa Yrityskylässä s. 6 Varovasti liukkailla Kakkostyypin diabetes Välineet ja muutenkin s. 3 ehkäise riskit s. 4 kunnossa s. 4/2014 Hyvässä hoidossa Yrityskylässä s. 6 Varovasti liukkailla ja muutenkin s. 3 Kakkostyypin diabetes ehkäise riskit s. 4 Välineet kunnossa s. 7 Meillä mietittyä Onko täällä kilttejä työkavereita? Aika

Lisätiedot

Hyvässä hoidossa. Porin Lääkäritalon tiedotuslehti 1/2010

Hyvässä hoidossa. Porin Lääkäritalon tiedotuslehti 1/2010 Hyvässä hoidossa Porin Lääkäritalon tiedotuslehti 1/2010 Meillä mietittyä Ajankohtaista Porin Lääkäritalo 40 vuotta Tänään tulee kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun Porin Lääkäritalon edeltäjä Porin Lääkärikeskus

Lisätiedot

SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS

SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS 1(5) SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS Teille on varattu kaihileikkausaika oheisen ajanvarauskirjeen mukaan Vaasan keskussairaalan silmäyksikköön, joka sijaitsee A-rakennuksessa, 6. kerroksessa. Sairaanhoitaja soittaa

Lisätiedot

Hyvässä hoidossa. Magneettitutkimusten uudet hinnat s. 6 2/2015. Väsymys voi johtua raudanpuuteesta. Eroon suonikohjuista s. 6

Hyvässä hoidossa. Magneettitutkimusten uudet hinnat s. 6 2/2015. Väsymys voi johtua raudanpuuteesta. Eroon suonikohjuista s. 6 2/2015 Magneettitutkimusten uudet hinnat s. 6 Väsymys voi johtua raudanpuuteesta s. 3 Eroon suonikohjuista s. 6 Leikkauksen jälkeinen kivunhoito s. 7 Meillä mietittyä Mukana työn muutoksessa Kun valmistuin

Lisätiedot

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille TERVETULOA TOIMENPITEESEEN Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille Hyvä vanhempi Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, kun lapsesi on tulossa kita- tai nielurisaleikkaukseen.

Lisätiedot

2/2014. Hyvässä hoidossa. Ikääntyvän ruokavalio s. 3. Ennaltaehkäise osteoporoosia s. 4. Seniori - liiku itsellesi s. 7

2/2014. Hyvässä hoidossa. Ikääntyvän ruokavalio s. 3. Ennaltaehkäise osteoporoosia s. 4. Seniori - liiku itsellesi s. 7 2/2014 Hyvässä hoidossa Ikääntyvän ruokavalio s. 3 Ennaltaehkäise osteoporoosia s. 4 Seniori - liiku itsellesi s. 7 Meillä mietittyä Älä jä(t)ä yksin Luet pitkästä aikaa Hyvässä hoidossa -lehden teemanumeroa.

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS OPINTO-OPAS

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS OPINTO-OPAS TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS OPINTO-OPAS 2007 2008 2008 2009 2 Oppaan toimitus: Pirkko Hervonen Hanna Saressalo ISSN 0786-8782 Tampere 2007 3 SISÄLLYS I ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUSTA

Lisätiedot

Suomen avantouintiliitto SM-Kisat 08.03.2008. A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija

Suomen avantouintiliitto SM-Kisat 08.03.2008. A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija Junila Sandra Tampereen Talviuimarit 13:20 4. 26,53 1 Virta Sini Katismaan Avantouimarit 13:20 2. 32,13 2 B Miehet 20-29 v. Heinämäki Janne Apian

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

Hyvässä hoidossa. Porin Lääkäritalon tiedotuslehti 3/2010

Hyvässä hoidossa. Porin Lääkäritalon tiedotuslehti 3/2010 Hyvässä hoidossa Porin Lääkäritalon tiedotuslehti 3/2010 Meillä mietittyä Ajankohtaista Luottamuksemme tulevaisuuteen on vahva Porin Lääkäritalon laajennus on valmistunut. Otamme uudet tilat käyttöömme

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Nimi Sarja Maakunta Tulos Loppukilpailu Yhteensä Sijoitus Huhti Jani S16 V-S

Nimi Sarja Maakunta Tulos Loppukilpailu Yhteensä Sijoitus Huhti Jani S16 V-S Tulokset Joukkuekilpailu Satakunta Makelä Antti M SA 99 Väyrynen Reijo M50 SA 96 Keikko Tommi M SA 96 Laarimo Mika M SA 95 Ikola Juha M50 SA 92 Ylijoki Juho M SA 92 Nurmi Markku M50 SA 91 Saunaluoma Jouni

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Hyvässä hoidossa. Porin Lääkäritalon tiedotuslehti 3/2011

Hyvässä hoidossa. Porin Lääkäritalon tiedotuslehti 3/2011 Hyvässä hoidossa Porin Lääkäritalon tiedotuslehti 3/2011 Meillä mietittyä Ajankohtaista Yli 40 vuotta paikallista työterveysosaamista Porin Lääkäritalo huolehtii runsaslukuisen asiakasjoukon työterveyshuollosta

Lisätiedot

TY Amm. Jatkokoul. Tilannekatsaus JIM Yhteistyö (valtak./alueel.) eri erikoisaloilla Koulutussopimukset Erikoistuvien määrät Auditointi

TY Amm. Jatkokoul. Tilannekatsaus JIM Yhteistyö (valtak./alueel.) eri erikoisaloilla Koulutussopimukset Erikoistuvien määrät Auditointi TY Amm. Jatkokoul. Tilannekatsaus JIM 13.4.2015 Yhteistyö (valtak./alueel.) eri erikoisaloilla Koulutussopimukset Erikoistuvien määrät Auditointi Webropol -kysely Hyvät koulutusohjelmien vastuuhenkilöt,

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen SISÄTAUDIT YHTEENSÄ 487 468 17 2 0,4 30 10 Sisätaudit 13 9 3 1 7,7 10 10A Sisätautien

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

LAPUAN VIRKIÄN ENNÄTYKSET - 2015

LAPUAN VIRKIÄN ENNÄTYKSET - 2015 LAPUAN VIRKIÄN ENNÄTYKSET - 2015 MIEHET 100 m 11,10 Joonas Kokko 2015 200 m 22,55 Joonas Kokko 2015 400 m 48,53 Jukka Latva-Rasku -97 800 m 1.51,78 Pekka Passinen -94 1000 m 2.26,94 Ville Hautala -91 1500

Lisätiedot

SERTIFIOIDUT PUHTAUSALAN HENKILÖT

SERTIFIOIDUT PUHTAUSALAN HENKILÖT SERTIFIOIDUT PUHTAUSALAN HENKILÖT Lista päivitetään noin kuukauden välein Numero PA26 AALTONEN, Virpi Marjatta 17.12.2019 PA6 AHLGREN, Mari Johanna PA49 AHONEN, Minna Susanna PA21 AHTIALA-HUOTARI, Elina

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.12.2011 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet Keskimääräinen odottavien 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

N:o 7 39. Liite 1 TOIMINTAKERTOMUS YKSITYISEN TERVEYDEN- JA SAIRAANHOIDON PALVELUT

N:o 7 39. Liite 1 TOIMINTAKERTOMUS YKSITYISEN TERVEYDEN- JA SAIRAANHOIDON PALVELUT N:o 7 39 Liite 1 TOIMINTAKERTOMUS YKSITYISEN TERVEYDEN- JA SAIRAANHOIDON PALVELUT 1. Perustiedot toimintakertomuksesta Mitä vuotta toimintakertomuksessa käsitellään 2. Perustiedot palvelujen tuottajasta

Lisätiedot

1 (5) Lääketieteellisen tiedekunnan oppiaineet ja yksiköt Tutkimusohjelmat Tohtoriohjelmat

1 (5) Lääketieteellisen tiedekunnan oppiaineet ja yksiköt Tutkimusohjelmat Tohtoriohjelmat 1 (5) Lääketieteellisen tiedekunnan oppiaineet ja yksiköt Tutkimusohjelmat Tohtoriohjelmat jatkokoulutusyksikkö / tiedekunnan jatkokoulutustapahtumien koonti ja kurssien hakeminen syyslukukaudeksi 2017

Lisätiedot

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus 3. 4.5.2011/18 Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011 EDUSKUNNAN VIIKKO Toimittanut eduskuntatiedotus SISÄLLYSLUETTELO Muuta.................... 41 MUUTA Tiistai 3.5.2011 Valiokuntien vaaleissa

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Erikoislääkäriennuste 2030. Lähtökohta, ennustemalli ja keskeiset tulokset

Erikoislääkäriennuste 2030. Lähtökohta, ennustemalli ja keskeiset tulokset Erikoislääkäriennuste 2030 Lähtökohta, ennustemalli ja keskeiset tulokset Kasvatettujen sisäänottojen myötä lääkäreitä valmistuu enemmän 2 Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta 2014 Statistics

Lisätiedot

Oireiden arviointi puhelimitse kätevää vai vaarallista?

Oireiden arviointi puhelimitse kätevää vai vaarallista? Oireiden arviointi puhelimitse kätevää vai vaarallista? Päivi Rautava Ehkäisevän terveydenhuollon professori Turun yliopisto Puhelin +35850 3005846 Sähköpostit rautava@utu.fi tai paivi.rautava@tyks.fi

Lisätiedot

Suur-Helsingin Golf ry Tulokset Sia & Altia Avio- ja avopari Open

Suur-Helsingin Golf ry Tulokset Sia & Altia Avio- ja avopari Open Suur-Helsingin Golf ry Tulokset Sia & Altia Avio- ja avopari Open 9.7.2011 Sarja: 18 hcp gs pb +scr, Pistebogey Hcp, Keltainen / Punainen Kierros 1: Luukki # Pelaaja Seura Slope Out In Tulos 1 Virkki Anna-Liisa

Lisätiedot

Turun Osuuskaupan Edustajistovaali VAALIN TULOS EHDOKASLISTOITTAIN JÄSENALUE 2

Turun Osuuskaupan Edustajistovaali VAALIN TULOS EHDOKASLISTOITTAIN JÄSENALUE 2 21.3.2012 Turun Osuuskaupan Edustajistovaali 2012 05.03.12 14.03.12 VAALIN TULOS EHDOKASLISTOITTAIN JÄSENALUE 2 Lista N 1 316 Lehikoinen Jouni 269 3,049.00 Valittu 2 330 Virtanen Leena 214 1,524.50 Valittu

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Duodecim - Valtuuskunnan vaalit Tulos vertailulukujärjestyksessä Liitto: I - Turunmaan Duodecimin vaaliliitto

Duodecim - Valtuuskunnan vaalit Tulos vertailulukujärjestyksessä Liitto: I - Turunmaan Duodecimin vaaliliitto Liitto: I - Turunmaan Duodecimin vaaliliitto 2 7 Pirilä Laura 125 1 639,000 2 1609,000 63871964 12 10 Viikari Paula 101 2 319,500 7 459,714 12016565 20 5 Korkeila Jyrki 100 3 213,000 11 292,545 31927015

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2013 Ikäihmisten palvelut kotihoidon palvelut

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2013 Ikäihmisten palvelut kotihoidon palvelut Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2013 Ikäihmisten palvelut kotihoidon palvelut 4.2.2014 Mikko Kesä Minna Joutsen Ari Kurlin 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm

Lisätiedot

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma LEIKO Leikkaukseen kotoa - uusi näkökulman kulma Operatiiviset päivät 2005 Ulla Keränen Kirurgiylilääkäri HUS, Hyvinkään sairaala Taustan suunnittelu,, Mikko Keränen Hyvinkään sairaala : väestöpohja 170

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm

Lisätiedot

SM-keskimatka R2 2012 ORGANISAATIOKAAVIO. SM-2012 organisaatio. Sivu 1. Yleisvastuu = kilpailun johtoryhmä. Työryhmät, joilla on sektorivastuu

SM-keskimatka R2 2012 ORGANISAATIOKAAVIO. SM-2012 organisaatio. Sivu 1. Yleisvastuu = kilpailun johtoryhmä. Työryhmät, joilla on sektorivastuu SM-keskimatka R2 2012 SM-2012 organisaatio ORGANISAATIOKAAVIO Yleisvastuu = kilpailun johtoryhmä Kilpailunjohtaja Varajohtaja Pääsihteeri pääratamestari Tulospalvelupäällikkö Kenttäpäällikkö Tiedottaja/Markkinointi

Lisätiedot

LähiTapiola Etelä Keskinäinen Vakuutusyhtiö Keskinäinen vakuutusyhtiö Y-tunnus Turuntie 8, Salo Perustamisvuosi 1935 Yhtiön kotipaikka Salo

LähiTapiola Etelä Keskinäinen Vakuutusyhtiö Keskinäinen vakuutusyhtiö Y-tunnus Turuntie 8, Salo Perustamisvuosi 1935 Yhtiön kotipaikka Salo Yrityksen nimi LähiTapiola Etelä Keskinäinen Vakuutusyhtiö Yhtiömuoto Keskinäinen vakuutusyhtiö Y-tunnus 01395577 Osoite Turuntie 8, Salo Perustamisvuosi 1935 Yhtiön kotipaikka Salo n tyyppi aloitettu

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Poikkileikkauspäivä: 31.8.2017 KOUVOLAN PSYKIATRIAN POLIKLINIKKA JA POHJOIS-KYMEN SAIRAALA Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTAUUDISTUS. Poliittisen ohjausryhmän jäsenet

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTAUUDISTUS. Poliittisen ohjausryhmän jäsenet PORIN SELVITYSALUEEN KUNTAUUDISTUS Poliittisen ohjausryhmän jäsenet Poliittisen ohjausryhmän jäsenet kategorioittain (3) 1. Ohjausryhmän jäsenet kunnittain Harjavalta, Kokemäki, Lavia, Luvia, Merikarvia,

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm

Lisätiedot

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS A N E S T E S I A H O I TA JA N T Y Ö K E S K I SUOMEN KESKUSSAIRAALASSA Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS T YÖPISTEET v Leikkaussalit (3 leikkausosastoa) v Kiertohoitajuus v Heräämöt x 3 v Silmäyksikkö

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Tampereen TK 90532 Perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidon yksikön nimi: Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien

Lisätiedot

Hämeen aluemestaruuskilpailut

Hämeen aluemestaruuskilpailut Orimattila 04. - 17:51:29 10m Ilmakivääri 40 ls, sarja N 1. Noora Etula LAS 96 99 94 98 387 2. Katariina Laine HlAS 95 97 92 99 383 19x 3. Saana Tattari HlAS 95 98 95 95 383 17x 10m Ilmakivääri 40 ls,

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.12.2010 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet Keskimääräinen odottavien 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk

Lisätiedot

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista Tietoa nielurisaleikkauksesta Tämän tiedotteen tarkoituksena on auttaa potilasta voimaan mahdollisimman hyvin ja palaamaan normaaliin ruokavalioon ja normaaleihin aktiviteetteihin mahdollisimman nopeasti

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm

Lisätiedot

Asiakaspalautteet

Asiakaspalautteet Asiakaspalautteet 1.1.2017 16.10.2017 Asiakaspalautteet 2017 1.1.2017-16.10.2017 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 1.1.2017 31.3.2017 30.4.2017 19.6.2017 18.9.2017 1.10.2017 16.10.2017 Seinäjoen

Lisätiedot

Teht. Pist. Ikä Hyv.

Teht. Pist. Ikä Hyv. Kilpailu: Puumieskesätaitokilpailu 2013 Järjestäjä: Mikkelin Seudun Puumiehet ry Päivämäärä: 21.9.2013, Anttolanhovi, Mikkeli Miesten kilpasarja Ikä Hyv. Pisteet 1 Pekka Repo P-Savo 88 17 72 177 29:10

Lisätiedot

VETERAN'S NORDIC CHAMPIONSHIPS 2016

VETERAN'S NORDIC CHAMPIONSHIPS 2016 Hollolan Hälvälä ja Vierumäki Areena 07. - 10.07.2016 14.21.40 50m Pistooli erä 1, torstai 7.7.2016 klo 13:15-15:00 1 2 Tarja Sorri FIN D45 3 Helena Peltoniemi FIN D45 4 Kirsti Kaaro FIN D45 5 Jaana Salo

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

L-S AMkisat ilmapistooli ja -kivääri 2011

L-S AMkisat ilmapistooli ja -kivääri 2011 Turku 05. - 10m Ilmakivääri 40 ls, sarja N 1. Hanna Pitkänen KaA 99 98 98 99 394 28x 2. Elin Liewendahl ÅSSF 99 96 99 100 394 25x 3. Jenni Leppänen V-SA 94 97 97 97 385 4. Hanna Nivus KaA 94 97 96 97 384

Lisätiedot

07.01.2014/Merja Kronström AURA LÄHETTEET YHT*** Terv.kesk. Muut Työterv. Yksityinen

07.01.2014/Merja Kronström AURA LÄHETTEET YHT*** Terv.kesk. Muut Työterv. Yksityinen AURA 6.. 1 7 10 SISÄTAUDIT 54 3 2 9 68 10C Sydänkeskus 4 3. 3 10 10E Endokrinologia 5.. 2 7 10G Gastroenterologia 5 1. 2 8 10H Hematologia 1 1.. 2 10I Infektiosairaudet. 1. 1 2 10K Kardiologia 15.. 4 19

Lisätiedot

4/2015. Hyvässä hoidossa. Urheilijan terveys s.3

4/2015. Hyvässä hoidossa. Urheilijan terveys s.3 4/2015 Urheilijan terveys s.3 Neurokirurgiaa s. 4 Kosteuttavat pistokset s. 6 Matkalla maailmalle? s. 7 Meillä mietittyä Vuoteni Porin Lääkäritalolaisena Vuosi sitten henkilöstöpäällikkömme kertoi tällä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

VSSHP, saapuneet lähetteet potilaan kotikunnan mukaan, mukana VSSHP:n jäsenkunnat 01-08 2013 ja 2014

VSSHP, saapuneet lähetteet potilaan kotikunnan mukaan, mukana VSSHP:n jäsenkunnat 01-08 2013 ja 2014 AURA 5 7... 1 1 1 6 9 10 SISÄTAUDIT 34 58 2 5 1 1 6 6 43 70 10C Sydänkeskus 3 3 1 3.. 3. 7 6 10E Endokrinologia 5 6.... 2. 7 6 10G Gastroenterologia 3 8 1... 1 3 5 11 10H Hematologia.. 1 1... 2 1 3 10I

Lisätiedot

Hyvässä hoidossa. Uniongelmiin apua Porin. Lääkäritalosta 1/2013. s.4. Raskaudet ovat erilaisia s.3. Lääkäritalossa tapahtuu. s.6

Hyvässä hoidossa. Uniongelmiin apua Porin. Lääkäritalosta 1/2013. s.4. Raskaudet ovat erilaisia s.3. Lääkäritalossa tapahtuu. s.6 1/2013 Hyvässä hoidossa Uniongelmiin apua Porin Raskaudet ovat erilaisia s.3 Lääkäritalosta s.4 Lääkäritalossa tapahtuu s.6 Plastikkakirurgian palvelut s.6 Meillä mietittyä Toimintamme monipuolistuu Porin

Lisätiedot

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2015

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2015 Lääkärit 2015 Lääkärimäärä kasvaa Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli 1.1.2015 yhteensä 27 433. Heistä työikäisiä (alle 65 v.) ja Suomessa asuvia oli 20 403. Yhä useammat muiden EU-maiden lääkärit hankkivat

Lisätiedot

2.00,2 Ilmo Siitari ,59 Henri Manninen ,0 Väinö Lestelä ,8 Tapio Nykänen ,8 Erkki Oikarinen -70

2.00,2 Ilmo Siitari ,59 Henri Manninen ,0 Väinö Lestelä ,8 Tapio Nykänen ,8 Erkki Oikarinen -70 100 m: 10,93 Tero Heikkinen -94 11,18 Hannu Hokkanen -84 11,1 Tapani Nykänen -80 11,44 Pasi Tervonen -90 11,2 Kalevi Vauhkonen -70 11,54 Jari Pynnönen -87 11,57 Reijo Erkkilä -84 11,4 Seppo Kupila -56

Lisätiedot

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat 1 (5) Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat Myönnetyt luvat 18.12.2015 Lappeenrannan 5. apteekki apteekkari, farmasian tohtori Hannu Tapani Taipale Loviisan apteekki apteekkari,

Lisätiedot

Ikäluokka Painoluokka Vaaka Nimi / Synt 1. nosto 2. nosto 3. nosto Tulos Paikkakunta N 57 52,05 Hanna Rantala / 82 85,0 90,0 90,0 Tampere 26.8.

Ikäluokka Painoluokka Vaaka Nimi / Synt 1. nosto 2. nosto 3. nosto Tulos Paikkakunta N 57 52,05 Hanna Rantala / 82 85,0 90,0 90,0 Tampere 26.8. MAKSIMIRANKING 2017 N 57 52,05 Hanna Rantala / 82 85,0 90,0 90,0 Tampere 26.8.2017 N 52 50,2 Johanna Forsström / 88 65,0 70,0 72,5 72,5 Rauma 15.4.2017 N 63 61,70 Anne Heikkilä / 78 65,0 72,5 80,0 72,5

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Poikkileikkauspäivä: 30.4.2017 Perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidon yksikön nimi: Kouvolan psykiatrian poliklinikka ja Pohjois-Kymen

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 30.4.2009

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 30.4.2009 Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 30.4.2009 Sairaanhoitopiirin nimi: HUS SISÄTAUDIT YHTEENSÄ 892 792 98 2 0,2 28 10 Sisätaudit 34 33 1 0 0 8 10A Allergologia

Lisätiedot

Tervetuloa rippikouluun!

Tervetuloa rippikouluun! Tervetuloa rippikouluun! Pakilan seurakunnan rippikoulut 2015 Tervetuloa Pakilan seurakunnan rippikouluun! Ja onnittelut jo valmiiksi; täytät 15 vuotta vuonna 2015! Olet siis mitä parhaassa ripari-iässä.

Lisätiedot

Hyvässä hoidossa. Porin Lääkäritalon tiedotuslehti 4/2010

Hyvässä hoidossa. Porin Lääkäritalon tiedotuslehti 4/2010 Hyvässä hoidossa Porin Lääkäritalon tiedotuslehti 4/2010 Meillä mietittyä Ajankohtaista Tavoitteena asiakaspalvelun kehittäminen Porin Lääkäritalon asiakaspalvelu on saanut uudet ja viihtyisät tilat laajennuksen

Lisätiedot

Kansanedustaja Eduskuntaryhmä Päivämäärä ja kellonaika Poissaolon peruste Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä 22.4.2016 13:00 sairaus Aalto Touko

Kansanedustaja Eduskuntaryhmä Päivämäärä ja kellonaika Poissaolon peruste Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä 22.4.2016 13:00 sairaus Aalto Touko Kansanedustaja Eduskuntaryhmä Päivämäärä ja kellonaika Poissaolon peruste Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä 22.4.2016 13:00 sairaus Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä 21.4.2016 16:00 sairaus Aalto Touko

Lisätiedot

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2014

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2014 Lääkärit 2014 1 Lääkärimäärä kasvaa Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli 1.1.2014 yhteensä 26 872. Heistä työikäisiä (alle 65 v.) ja Suomessa asuvia oli 20 110. Yhä useammat muiden EU-maiden lääkärit

Lisätiedot

PROVINSSIROCK 2008 PERJANTAI

PROVINSSIROCK 2008 PERJANTAI PERJANTAI 13.06.2008 15. 21.00 1 Joni Renko H 2 Janna Renko H 3 Laura Raninen H 4 Antti-Pekka Valli H 5 Riina Yli-Ojanperä H 6 Sanna Peltoniemi H 7 Reijo Pulli H 8 Tiina Korkonen H 9 Kari Hautamäki H 10

Lisätiedot

Kuntayhtymän organisaatio ja esimiesten määrääminen vuodelle 2014. Organisaatioon ei esitetä muutoksia vuodelle 2014.

Kuntayhtymän organisaatio ja esimiesten määrääminen vuodelle 2014. Organisaatioon ei esitetä muutoksia vuodelle 2014. Yhtymähallitus 191 16.12.2013 Kuntayhtymän organisaatio ja esimiesten määrääminen vuodelle 2014 356/1.12.120/2013 Yhtymähallitus 191 Kuntayhtymän johtosäännön 2 :n mukaan yhtymähallitus määrää kuntayhtymän

Lisätiedot

SM-RAUTUPILKKI 2011 TUULISPÄÄJÄRVI 16.04.2011 Järjestäjä Ivalon Erämiehet ja TEM S

SM-RAUTUPILKKI 2011 TUULISPÄÄJÄRVI 16.04.2011 Järjestäjä Ivalon Erämiehet ja TEM S Järjestäjä Ivalon Erämiehet ja TEM S MIEHET SIJA NIMI TULOS(g) 1 Tuovinen Aki 3178 2 Karppinen Eino 2705 3 Känsälä Heikki 2303 4 Olkkola Elmo 2250 5 Heinonen Jaakko 1407 6 Heikkinen Jari 1317 7 Marjanen

Lisätiedot

Hyvässä hoidossa. Porin Lääkäritalon tiedotuslehti 1/2012

Hyvässä hoidossa. Porin Lääkäritalon tiedotuslehti 1/2012 Hyvässä hoidossa Porin Lääkäritalon tiedotuslehti 1/2012 Meillä mietittyä Ajankohtaista Yksilöllistä hoitoa uudistuneen sairaalamme upeissa tiloissa Kovinkaan moni satakuntalainen ei välttämättä tiedä,

Lisätiedot

Yleisurheiluveteraanien SM-viestit 2012, Turku PN Stadion 9.6.2012 KULTAA

Yleisurheiluveteraanien SM-viestit 2012, Turku PN Stadion 9.6.2012 KULTAA Yleisurheiluveteraanien SM-viestit 2012, Turku PN Stadion 9.6.2012 KULTAA M30 4 x 100 m 1. Varsinais-Suomen Veteraaniurheilijat 47,81 SE Mikko Kiuru Henri Heikkinen Jukka Mertanen Krister Laine M30 4 x

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen viranhaltijapäätökset

Sosiaali- ja terveyskeskuksen viranhaltijapäätökset Sosiaali- ja terveyskeskuksen viranhaltijapäätökset 19.9.2012 Hallinto Sosiaali- ja terveysjohtaja Sanna-Tuulia Lehtomäki - henkilöstöasiat 182 190 Johtava ylilääkäri Katariina Korkeila - henkilöstöasiat/maksusitoumukset

Lisätiedot