Kohti kesää ja kulttuuripäiviä!

Transkriptio

1 Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton sosiaalinen uudistuslehti 2/07 Kohti kesää ja kulttuuripäiviä! UI:n tässä numerossa: Kuntoa liikkumalla, suosittaa Paavo Antikainen sivu 2 Julkiset vai yksityiset terveyspalvelut? sivu 3 Kuntoutus ei ole oikein kunnossa sivu 4 Vähäjärven lomakoti toivottaa yhdistysväen jälleen tervetulleeksi kulttuuripäiville ja kesän viettoon osittain uudistuneisiin tiloihin. Kulttuuripäivistä sivulla 2 ja remontista sivulla 7. Lehtikurssilla opeteltiin uutisjuttua Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton neljäs lehtiavustajakurssi järjestettiin Vähäjärven lomakodissa toukokuuta. Mukana oli 10 osanottajaa neljästä yhdistyksestä, kurssin vetäjänä oli toimittaja Hannu Oittinen ja kurssi järjestettiin yhteistyössä DSL:n kanssa. Tällä kertaa käsiteltiin lehtijutun tekemistä paikallisista aiheista ja käytiin läpi valokuvauksen perusasioita. Aiemmat kurssit on pidetty toukokuussa ja lokakuussa 2005 sekä tammikuussa Niissä on paneuduttu tiedottamisen perusteisiin, kielioppiin ja tietotekniikkaan lehtijutun teossa. Kaikilla kerroilla on tehty käytännön juttuharjoituksia. Yhdistyksissä on alettu enemmän kiinnittää huomiota siihen, että oman alueen asioista voisi kirjoittaa liiton omaan lehteen. Jutun kirjoittamiseen koetaan kuitenkin usein turhan suuri kynnys, joten asia jää sikseen. Eikä aina huomata, että oman alueen asioilla voisi olla yleistäkin mielenkiintoa, joista kirjoit- Asbesti uhkaa terveyttä vielä pitkään sivu 5 Pakinoitsijan ikä ei tule yksin sivu 6 Toimeentulotuen ongelma on alikäyttö sivu 8 Lehtiavustajakurssille osallistuivat liiton toiminnanjohtaja Marja-Leena Kalkkinen (vas.) sekä yhdistysten jäsenet Elli Mäkinen, Mauno Laitinen, Marja Kokko, Ritva Korhonen, Pentti Riekkola, Arvo Oranen, Tuula Koskiranta, Erkki Matikainen ja Anja Mäkelä. taminen monipuolistaisi lehteä, sanoo TSIL:n toiminnanjohtaja Marja-Leena Kalkkinen kertoessaan syistä, miksi kurssi jälleen järjestettiin. Kurssin harjoitustöinä tehtiin viisi juttua, jotka toimitetaan ja taitetaan sivun muotoon. Se auttaa hahmottamaan, kuinka paljon kirjoitettu teksti vie tilaa lehdessä. Usein tarjotut jutut ovat liian pitkiä, joten niille on vaikea löytää tilaa 8sivuisesta lehdestä. Kurssilla todettiin, että jutun mitan yläraja on yksi A4-liuska, mutta jo neljäsosaliuskan tekstistä tulee näyttävä juttu, vallankin jos mukaan on liittää kuva. Alustavasti sovittiin aiheet, joista osanottajat voivat kirjoittaa seuraavaan eli syyskuussa ilmestyvään lehteen. Aihepiirit ovat rakentaminen vammaisen näkökulmasta, hoitotakuun paikallinen toteutuminen sekä digi-television tulo. Seuraava numero ilmestyy syyskuussa, viikolla 39. Hyvää ja virkistävää kesää lukijoille!

2 2 Liiton XXIII kulttuuripäivät pidetään Vähäjärven lomakodissa. Päivien aikana nähdään yhdistysten ja jäsenten esityksiä ja kädentaitojen näyttely. Trubaduuri Lassi Mettälä huolehtii tuttuun tapaan kulttuuripäivien juonnosta näyttelijä Anneli Heinon kanssa. Osana kulttuuripäiviin kuuluu myös yhdistysten välinen boccia-kisa. Viime vuonna voiton vei Tampereen joukkue. Mikä yhdistys tänä vuonna juhlii voittoa? KUNTOILU HARRASTUKSENA JA TERVEELLISENÄ LIIKKUMISENA Pääkirjoitus 2/2007 Kuntoilu on hyvin laaja käsite, ja tiedotusvälineissä annetaan nykyään paljon ohjeita liikkumisesta. Käyn tässä kirjoituksessani hieman läpi sellaisia eri liikunnan muotoja, joita voi harrastaa ilman suuria rahallisia uhrauksia. Hyvä mielikuvitus on siinä suureksi avuksi. Jokaisella meistä on erilaiset mahdollisuudet kuntoiluun. Tässä tarkastelen enemmänkin vanhusten ja vammaisten liikuntaa, joka on meille ikääntyneille hyvin tärkeää. Liikuntaa voi harrastaa niin, että se on helppoa ja hauskaa. Ei tosiaankaan tarvitse juosta hampaat irvessä ja henkihieverissä niin, että päivä on sen jälkeen pilalla. Lenkkeily on erittäin suosittu tapa liikkua. Merkitystä ei ole matkalla eikä ajalla. Pääasia on, että pieni hiki irtoaa ja pystyt kävellessä puhumaan. Raittiissa ilmassa keuhkot saavat happea, kun verenkierto virkistyy. Sydän tykkää, kun se saa toimintaa. Olosi helpottuu ja kaikki tuntuu hyvältä. Mutta liikkuminen ei saa muodostua pakonomaiseksi. Lenkin jälkeen on erittäin tärkeää muistaa voimistelu. Lihakset voimistuvat lenkkeilyssä ja kaipaavat venytystä. Pieni venyttely saa lihakset hieman venymään niin, että jäykkyys ei haittaa liikkumista. Älä koskaan venyttele ennen lenkkeilyä, kun lihakset ovat kylmät ja niihin voi tulla revähdyksiä. Varusteilla ei ole niin suurta merkitystä, kun vain liikkuminen niissä on helppoa. Sää ei ole koskaan huono, varustus ei vain aina ole säänmukainen! Lenkkipoluksi suosittelen metsässä tapahtuvaa liikkumista. Kaduilla autojen pakokaasut ja hiekkapöly tuottavat hankaluuksia elimistölle. Sauvakävely on saavuttanut suuren suosion kansan keskuudessa. Se tuo kävelyyn enemmän mielikuvitusta ja tehoa. Tärkeää on, että sauvat ovat oikean mittaiset (oma pituus vähennettynä 55 senttimetrillä) ja kävely luonnollista. Liikuntahallit tarjoavat monissa kunnissa pientä maksua vastaan voimistelu- tai vesivoimisteluhetkiä niin ikääntyneille kuin vammaisillekin. Uinti on erittäin hyvää kuntoilua, jossa kaikki lihakset saavat liikuntaa. Ja uinnin jälkeen vesihieronta tuntuu hyvältä. Hiihto on talvella mainio liikkumismuoto. Sää voi joskus tuottaa hankaluuksia, mutta nykyvoiteilla ne ovat voitettavissa. Pyöräily kuuluu kesällä myös kuntoilun parhaisiin lajeihin. Muistathan vain, että kypärä kuuluu aina pyöräilijän varustukseen. Tärkeintä on, että liikkumisesta muodostuu sinulle hauska harrastus, olipa se mitä liikkumista tahansa. Voit liikkua kavereiden kanssa tai yksin. Joukossa liikuttaessa on toki pidettävä huoli siitä, että vauhti on kaikille sopivaa. Liikkumisen täytyy tuottaa mielihyvää. Kuntoliikunnan sijasta voitaisiin oikeastaan puhua terveysliikunnasta. Lopuksi pieni huomautus: on syytä huoleen, jos wc:ssä käydessä tulee vaikeuksia pyllyn pyyhkimisessä tai lenkille lähdettäessä tuottaa kengännauhojen sitominen vaikeuksia. Hyvää TERVEYSLIIKUN- TAA teille kaikille! Paavo Antikainen Liittohallituksen jäsen Kuopion seudun sairaus- ja tapaturmainvalidit :n puheenjohtaja Paavo Antikainen on sekä liikunta- että musiikkimies. Vammaiskulttuuripäivät pidetään taas kesäkuussa Lisätietoja, ilmoittautumiset ja näyttelytilan varaukset Vähäjärven lomakoti p. (03) mahdollisimman pikaisesti. Hinnat: kahden päivän täysihoitopaketti 45 euroa, päiväkäynnin lounas ja kahvi 12 euroa. Puheenjohtajan palsta 2/2007 Pirun kylmää Pirun kylmää, sanoi Pietari kun helvetin portin aukaisi. Samaa voinee todeta uuden porvarihallituksen hallitusohjelman avaamisesta ja sen suhtautumisesta heikompiosaisten kansalaisten toimeentulon ja palvelujen turvaamiseen. Eduskuntavaalit voittaneiden keskustan ja kokoomuksen porvarihallitus esitteli hallitusohjelmansa iskusanoilla vastuullinen, välittävä ja kannustava Suomi. Tämän sysimustan porvarihallituksen vastuunkantaminen pienen eliitin ja pääoman omistajien etujen turvaamiseksi on vastuuttomuutta vammaisten, vanhusten ja kaikkien heikompiosasten toimeentulon turvaamisesta. Kenen joukoissa seisot - kysymykseen vastaus tuli näkyville pääministeri Vanhasen todetessa hallitusohjelmaa eduskunnalle esitellessään, että tuhannen euron verovapaus pörssipelureille annetaan kansankapitalismin tukemiseksi. Porvarihallituksen verolinjaukset ovat karmeaa kuultavaa tavallisten kansalaisten, työntekijöiden, vanhusten ja vammaisten kannalta. Niillä suositaan rikkaita ja luodaan aivan uusi verovapaiden rikkaiden sääty Suomeen. Vanhasen porvarihallitus, jossa vihreät ovat mukana ihan oikeasti porvareina, esittää perintöveron poistamista maaja yritysomaisuuksilta sukupolvenvaihdoksen yhteydessä. Muille kansalaisille hallitusohjelmassa kaavaillaan taksojen ja maksujen korotuksia. Kannustaminen tarkoittaa sitä, että hallitus käynnistää sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen, jonka tavoitteena on kannustinloukkujen purkaminen ja perusturvan parantaminen. Lisätäkseen kapitalistien kannustusta hallitus tulee lisäämään palvelujen ostoa yksityisiltä palvelutuottajilta. Samassa tarkoituksessa laajennetaan palvelusetelien käyttöä muun muassa kotisairaanhoitoon vuoden 2008 alusta. Puheenjohtaja Jorma Eloranta arvioi kirjoituksessaan vaalien jälkeistä elämää. Hallituksen ohjelma ei paneudu yhteiskuntamme pahimpiin ongelmiin. Toteutuessaan esitetty hallitusohjelma tulee vain kasvattamaan tuloeroja ja lisäämään eriarvoisuutta yhteiskunnassa. Positiivisena asiana voisi tässä vaiheessa ehkä todeta sen, että keskustan, kokoomuksen ja vihreidenkin ennen vaaleja lupaamia palkankorotuksia sairaanhoitajille ei hallitus vielä ole ilmoittanut vastustavansa. Yhteenvetona voisi todeta, että järjestöllämme kuten muillakin vammais- ja eläkeläisjärjestöillä on edessä työntäyteinen nelivuotiskausi hyvinvointiyhteiskunnan ja sen palvelujen säilyttämisessä, ettei meistä tule pelkkää huutokauppatavaraa kapitalistien kirpputoreille. Vaaleissa hävinneille oikeasti vasemmalla oleville eduskuntapuolueille toteaisin, että kun haette vaalitappion syytä, niin peiliä on turha syyttää jos naama on vino. Toivottavasti heti vaalien jälkeen saamanne reilu puoluetuen korotus ei vienyt terää oppositiopolitiikastanne että unohdatte mitä ennen vaaleja lupasitte. Globaalin maailmatalouden aikana näyttää siltä, että kaikkien maiden rikkaat ovat jo yhtyneet kansoja vastaan - olisiko kansojen aika yhdistyä kapitalismia vastaan. Ylppö pidentää ikää Kulttuuripäivillä lauletaan, soitetaan, tanssitaan ja lausutaan, kisaillaan ja esitellään käden taitoja. Kuvassa Rauman yhdistyksen Hen Virtanen kitaroineen. Tunnettu lastenlääkäri, arkkiatri Arvo Ylppö, kuten muistetaan, oli pienikokoinen mies. Nuorena miehenä hän tanssiaisissa haki komeaa kaunotarta tanssiin. Kaunotar kieltäytyi sanoen Minä en tanssi lapsen kanssa, johon Ylppö: Anteeksi, en tiennyt, että olette raskaana. Kerran hätääntynyt äiti soitti Ylpön vastaanotolle ja tiukkasi lapselleen pääsyä vastaanotolle, vaikka lääkäri ilmoitti, ettei ole yhtään vapaata aikaa. Lopuksi äiti vetosi, että lapsella ei ole isääkään. Ylppö siihen: No tulkaa sitten ihmeessä, kun en ole vielä koskaan nähnyt lasta, jolla ei ole isää!

3 Kunnallinen terveydenhuolto murroksessa Terveyspalveluketjut nnivät terveydenhuollon markkinoille, ei pelkästään yksityisiä lääkäriasemia ja sairaaloita ostaen, vaan haukaten siivuja kunnallisesta terveydenhuollosta. Ensimmäinen kunnallisen lääkäripalvelun siirtyminen yksityisell tapahtui Lahdessa, jossa Keskustan ja Launeen terveysasemat ovat MedOne-yhtiön hallinnassa. Ei se muutos juuri tavalliselle terveyskeskusasiakkaalle näy mitenkään. Koska kunnalliset palvelut on ajettu niin alas, saattaa uusi yrittäjä satsata jopa parempaan palveluun. Mutta se haitta ainakin on, että yksityisessä terveyskeskuksessa ei pääse jatkuvaan hoitosuhteeseen, sanoo lahtelainen Ritva Korhonen. Hän kertoo, että eräät virkavapaalla olleet kaupungin lääkärit ovat vaihtaneet Med Onen leipiin. Todellista tietoa taustoista ja kustannuksista ei kuntalaisilla ole, sillä julkisuuteen tulee vain myönteisiä lausuntoja MedOnen menestyksestä Maksavatko kunnat terveysyritysten voitot? Mutta täytyyhän sen kaupungille maksaa, sillä yrityksen on saatava kustannustensa lisäksi myös voittoa toiminnastaan. Ja MedOnella näyttää olevan runsaasti rahaa, sanoo Ritva Korhonen. Toimiva järjestelmä lakkautettiin - MedOnen todellisia kustannuksia ei tiedetä, sanoo lahtelainen vammaisaktiivi Ritva Korhonen.Hän muistuttaa, että kustannusten lisäksi asiakkailta kerätään yrityksen voitto. Äskettäin eläkkeelle jäänyt Lahden kaupungin avoterveydenhuollon johtava ylilääkäri Hannu Hyvärinen sanoi jäähyväishaastattelussaan kaupungin nettisivuilla, että vuonna 1992 tapahtunut omalääkäritoiminnan lopettaminen oli suuri virhe. Se oli Hyvärisen mukaan alku kaupungin terveyspalvelujen kriisille, sillä tuolloin alkanutta lääkäripakoa on yritetty paikata monin tavoin. Yksi ongelma on Hyvärisen mukaan ollut se, että puolet käynneistä on tapahtunut päivystysaikana, joka on ollut haitallista sekä hoidollisesti että taloudellisesti. Lakkauttaminen on sitäkin kummallisempaa, koska puolitoista vuotta toiminut järjestelmä ehti saada Lahden kaupungin lääkäripalvelut pelaamaan niin, että lääkärimäärä vastasi väestön tarvetta, eli tilanne oli varsin ihanteellinen, kuten Hyvärinen toteaa. Lahden ja Päijät-Hämeen terveydenhuollossa kuohuu muutenkin. Sairaanhoitopiirin johtajan ero kuvaa päättäjien ja viranhaltijoiden välisiä jännitteitä, olkoot syyt mitkä hyvänsä. Päijät-Hämeen keskussairaalan lääkärien ja hoitajien protesti aiotulle sairaansijojen kesäsululle on kuitenkin selvä kannanotto siihen, että tilanne on käynyt osin mahdottomaksi sekä potilaiden että hoitajien kannalta. Kun jopa 90 prosenttia osastojen työstä on päivystystoimintaa, ei kunnolliselle perushoidolle jää tilaa. Pörssiin vai vaaliuurnille? Toistaiseksi ostajan markkinoilla ovat suomalaiset terveydenhuoltoalan ketjut, kuten Mehiläinen, Suomen Terveystalo ja MedOne. Mutta pörssiin listautumisen jälkeen vuorossa voivat olla kansainväliset todella suuret terveysmarkkinayritykset. Kunta- ja palvelurakenneuudistus raivaa tietä kansainväliselle terveysbisnekselle, väitettäköön siitä mitä hyvänsä. Haluatko ostaa terveyspalvelusi saksalaiselta, yhdysvaltalaiselta vai kiinalaiselta yritykseltä? Vai pitäisikö valinta tehdä jo seuraavissa kunnallisvaaleissa kotimaisen julkisen palvelun järjestelmän säilyttämiseksi ja kehittämiseksi? Terveydenhuolto kupruilee Kunnallisessa terveydenhuollossa eletään melkoisia murroksen aikoja. Veropohjan heikkeneminen tai niistä riippumatta tehdyt säästötoimet ovat heikentäneet jo pitkään kunnallisen terveydenhuollon toimivuutta, joka on myös vaikuttanut asenteisiin negatiivisesti. Yksityiset lääkäriasemaketjut ovat iskeneet tähän saumaan. Tunnetuin lienee Lahden kaupungin tilanne, josta yllä olevassa jutussa. Tampereen kaupunki on tänä keväänä siirtänyt omalääkäriasiakkaan palvelut Pihlajalinna Oy:lle. Näihin alueisiin kuuluu mm. Hervanta, jonka omalääkäriasiakkaista osa ohjataan yli 10 kilometrin päähän kaupungin keskustaan. Kaupungille ei kelvannut kuntalaisaloitteen ja kaupunginvaltuutettu Jari Heinosen aloitteen malli, jonka mukaan Hervannan lääkäriasema siirtyisi kahteen vuoroon. Kahdella vuorolla voitaisiin mm. purkaa Hatanpään päivystysaseman iltaruuhkia. Tosin julkisuudessa on kerrottu, että osassa kaupunkia tehostetaan lääkäriasemien käyttöä. Toivottavasti näin tapahtuu koko kaupungissa ja aikaa myöten koko maassa. Mitä vuoden 2009 alusta aloittavat sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueet tuovat tullessaan, siitä pitäisi keskustella avoimesti ja pian. HANNU OITTINEN HANNU OITTINEN Terveyskeskus voisi tarjota täyden palvelun Suomessa julkinen perusterveydenhuolto - terveyskeskukset - muodostavat koko terveyspalvelujärjestelmän rungon. Se on kosketuspinta, jossa kansalaiset tarpeineen ja odotuksineen kohtaavat palvelujen tuottajan taidot ja mahdollisuudet. Parhaimmillaan julkinen perusterveydenhuolto kykenee tarjoamaan väestölle täyden palvelun, toisin sanoen diagnostisoimaan ja hoitamaan itsenäisesti sairauksia, tarvittaessa järjestämään määräajassa potilaan lähettämisen erikoislääkärin arvioitavaksi. Lisäksi täyteen palveluun kuuluu myös neuvolatoiminta ja muu ennaltaehkäisevä työ luvun alusta lähtien Suomen terveydenhuolto on kohdannut kasvavia haasteita, joihin pyrittiin - ja enimmiltä osin onnistuttiin - vastaamaan kansallisen terveydenhuollon kehittämisprojektilla. Tyytymättömyyteen on ollut aihetta Julkinen perusterveydenhuolto on pitkään kärsinyt imagoongelmista, joilla on todellista pohjaa. Terveyskeskuksissa ja terveysasemilla on henkilöstövajausta, lääkäreistä on pulaa, ihmiset eivät saa tarvitsemiaan palveluja ajoissa, laadultaan palvelut eivät vastaa odotuksia. Runsaan viidentoista vuoden kuluessa terveydenhuollon toimintaympäristö ja ideologinen ilmapiiri ovat muuttuneet. Julkisen perusterveydenhuollon näivettyminen on luonut paineita vahvistaa yksityissektoria. Yhtäältä julkisiin palveluihin tyytymättömät hakeutuvat luonnollisesti sinne, mistä apua on saatavissa nopeasti ja laadukkaasti, vaikka sitten rahalla. Toisaalta terveyspalvelut on arvioitu tuottoisiksi sijoituskohteiksi, joista voittoa hakeva pääoma on kiinnostunut niin kuin mistä tahansa potentiaalisesta kasvualueesta. Kasvuodotuksia ovat lisänneet kuntien toimet paikata puuttuvia palvelujaan ostamalla niitä yksityissektorilta tai ulkoistamalla perusterveydenhuolto kokonaan yksityiselle palvelujen tuottajalle. Lisäksi työterveyshuolto toteutuu yhä enemmän yksityispuolella. Ongelmat ruokkineet toinen toistaan Kuntien kannalta kysymys on ollut usein pakkotilanteesta, jossa henkilöstövajaus ja pal- Kirjoittajamme on terveyskeskuslääkäri Esa Tulkki. velutuotannon supistuminen on kehittynyt syöksykierremäiseksi. Julkisen terveydenhuollon näivettyminen lisää myös väestön eriarvoisuutta, väestöhmien terveyseroja. Laajan vähävaraisen väestön palvelujen laatu heikkenee, eikä se voi rahalla hankkia riittäviä korvaavia palveluja. Haasteet vaativat lisää voimavaroja Julkinen perusterveydenhuolto kykenee parhaimmillaan riittävin voimavaroin - vastaamaan maamme suurimpiin kansanterveydellisiin haasteisiin: sydän- ja verisuonisairauksien, diabeteksen ja alkoholinkäytön haittojen ehkäisyyn. Tämä edellyttää kuitenkin mahdollisuutta siirtää työn painopistettä sairaanhoidosta ennaltaehkäisyn suuntaan, siten että lääkäri-terveydenhoitajapari kykenee tasapainoisesti ja pitkäjännitteisesti tekemään myös ennaltaehkäisevää työtä. Kehitettävä uutta vuorovaikutusta 3 Demokratian, kansalaisvaikuttamisen ja kansalaisyhteiskunnan vahvistamisen kannalta jul-kisella perusterveydenhuollolla on oma roolinsa. Uuden, laajemman demokratian hengen mukaista olisi esimerkiksi aloittaa terveyskeskusten ja terveysasemien vastuuväestön ja lääkärien ja muun henkilöstön säännöllisistä tapaamisista. Niissä asukkaita informoitaisiin terveydenhuollon suunnitelmista ja asukkaille tarjottaisiin todellinen kanava suoraan kertoa ajatuksiaan asioiden tilasta ja tarjota ideoita niiden kehittämiseksi ja korjaamiseksi. ESA TULKKI terveyskeskuslääkäri Helsinki

4 4 Pitkäaikaissairaat ja vammaiset vailla perustuslain suojaa Suomen perustuslaki lupaa kaikille sosiaaliset perusoikeudet. Lain 19 :n mukaan lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Pitkäaikaissairaat ja vammaiset joutuvat taistelemaan usein perustuslain takaamasta oikeudesta, sillä sairauden ja vammaisuuden aiheuttaman työkyvyttömyyden osoittaminen vaatii asiantuntijalausuntoa lääkäriltä. Laiton tila johtaa leipäjonoihin Ristiriitatilanteet ilmenevät sairaus- tai eläkevakuutushakemusten hylkäyspäätöksinä, joista on oikeus valittaa tarkastus-lautakuntaan tai ylemmälle laitoksen toimintaa valvovalle valitusviranomaiselle. Perustuslain 21 :n mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi ilman aiheetonta viivytystä. Todellisuudessa perustuslain 21 ei toteudu edes niissä viimesijaisen toimeentulon eli toimeentulotuen myöntämistapauksissa, kun ihminen on saanut eläkkeestään hylkäyspäätöksen, valittaa siitä ja anoo toimeentulotukea saadakseen ruokaa. Useissa kunnissa, mm. Lahdessa tarkastuslautakunta ja sosiaaliasiamies ovat juuri huomauttaneet laittomasta tilanteesta, kun toimeentulotukihakemusten käsittely on viivästynyt. Mitä on kolmikannan ihmisoikeusajattelu? Suomalainen eläketurva on osa kolmikantayhteistyön kautta syntynyttä lainsäädäntöä, jossa eläkelakien sorvaamiseen ovat osallistuneet järjestäytynyt työnantajataho, ammattijärjestöt ja valtiovalta. Työeläkejärjestelmä on myös kolmikantayhteistyön valvonnassa olevia rahastoja, joihin nykytiedon mukaan kerätään enemmän varoja kuin sieltä maksetaan eläkkeitä. Silti yksittäisten kansalaisten näkökulmasta myönteisten maksu-päätösten porttia vartioi eläkejärjestelmän ylläpitämä asiantuntijaorganisaatio, jossa ratkaiseva merkitys on asiantuntijalääkärin tulkinnalla potilaalle kirjoitetusta B- lausunnosta. Vakuutuslääkärit ovat osaltaan yrittäneet kehittää omasta erityisosaamisensa alueesta Järvenpään sosiaalisairaalan ylilääkäri Antti Holopainen alusti TSIL:n kuntoutusseminaarissa. oman lääketieteen erikoisalan vakuutuslääketieteen yrityksenä saada aikaan oikeudenmukaisempaa kohtelua ja objektiivisuutta. Lääkäreiden yrityksillä harmonisoida tilannetta ei kuitenkaan voida korjata järjestelmässä piilevää rakenteellista epäoikeudenmukaisuutta. Valitusinstansseissa käytettävän asiantuntemuksen puolueettomuus ei ole riidatonta. Vakuutuslaitos, jolla on lakiin perustuva velvollisuus maksaa etuun oikeutetulle eläkettä tai muuta etuutta, maksaa palkan tai palkkion asiantuntijalääkärilleen. Lisäksi ne ohjeistavat asiantuntijalääkäreidensä toimintaa usein sisäisillä ohjeilla, joiden yksityiskohtaisemmista kriteereistä ei ole riittäviä tietoa lausuntoja laativilla lääkäreillä eikä etuuksia hakevilla kansalaisilla. Lääkäreiden jääviys eturistiriitatilanteessa Oikeusvaltioperiaatteeseen kuuluu yleensä jääviys, kun päätöksentekijän ratkaisuun liittyy taloudellista etua suhteessa organisaatioon, jota hän edustaa. Jos oikeusvaltio olisi rakennettu johdonmukaisesti vakuutuslaitoksen ja yksittäisen kansalaisen intressiristiriidan kannalta, päätöksenteon tulisi tapahtua ehdottomasti puolueettomalla taholla. Vakuutuslaitokselta palkkaa tai palkkioita saavan lääkärin tulisi olla asiantuntijalausunnon antajana jäävi, kun vastakkain ovat vakuutusetuuden saaja ja hänelle palkkaa maksava vakuutusyhtiö. Etuutta hakevalla kansalaisella tai sitä maksavalla taholla tulisi olla tasa-arvoinen ja neutraali asema suhteessa päätöksentekoon. Vakuutusyhtiöiden asiantuntijalääkäreiden roolin tulisi olla pikemminkin vakuutusjärjestelmän yleisessä kehittämistyössä, kuten etuusjärjestelmien rakentamisessa ja kansanterveyden sekä kuntouttavan ja työkykyisyyttä palauttavan otteen kehittämisessä, eikä etulinjan portinvartijana vakuutusyhtiön pussiin ja vakuutetun vahingoksi. Järjestelmän korjaaminen vaatii perusremonttia Suomalainen malli on jäänne korporatiivisista valtarakenteista, johon ei vielä ole kajottu huolimatta sen ristiriitaisuudesta perustuslain oikeusvaltioperiaatteen ja sosiaalisten perusoikeuksien kanssa. Syynä saattaa olla suomalaisen erikoislaatuisen kolmikantajärjestelmän vahva valvova ote sosiaaliturvalainsäädännön kehittämisessä ja toteuttamisessa. Heikompien ja vähäosaisten kyykyttäminen on vielä syvällä suomalaisissa valtarakenteissa. Köyhyys ja syrjäytyminen ovat vaarassa edetä edelleen paitsi yleisen markkinaehtoisen politiikan vahvistumisen seurauksena myös sairaisiin ja vammaisiin kohdennettujen aktiivisten syrjäyttämismekanismien takia. Pitkäaikaissairaiden ja vammaisten järjestöjen tulisi verkostoitua ja htyä ajamaan muutoksia suomalaiseen vakuutus- ja eläkelainsäädäntöön, jotta se saataisiin vastaamaan Suomen perustuslain säännöksiä ja yleisiä oikeusvaltioperiaatteita. ANTTI HOLOPAINEN ylilääkäri Lahti Kuntoutus ei ole pelkkiä vempaimia Alkuvuodesta toispuolisen halvauksen kokenut lahtelainen Mauno Laitinen on toipunut ihmeen nopeasti, vaikka halvauksen seurauksena jalat menivät alta ja puhe lähes täysin. Apuakin hän sai, mutta sekä hänen omansa että vaimon arvion mukaan tärkein kuntouttava tekijä oli sitkeä omatoiminen harjoittelu. Keskussairaalassa olin neljän fysioterapeutin haastattelussa ja yksi teki arvion, mutta sitten ei paljon muuta tapahtunutkaan. Kyllä kai kuntoarviot ja hoitosuunnitelmat pitäisi tehdä sitä varten, että niiden mukaan toimitaan. Invakeskuksen fysioterapeutilta olen kyllä saanut apua, mutta muuten kuntoutus on jäänyt oman aktiivisuuden varaan, sanoo Mauno Laitinen. Sitkeä harjoittelu on tärkeää Pelkät välineet jossain tilassa eivät vielä auta, ei edes opastus niiden käyttöön. Tarvittaisiin terapiaa ihan kädestä pitäen, samoin potilaan kuulemiselle pitäisi olla aikaa nykyistä enemmän. Ryhmäjumppa tai muu vastaava terapia sopii joillekin, mutta monet tarvitsivat henkilökohtaista ohjausta ja kuntoutusta. Myös neuvonta esimerkiksi asunnonmuutostöiden vuoksi olisi monelle kuntoutujalle tärkeä asia, Mauno Laitinen pohtii. Infrapunalamppua hän on käyttänyt itse, ja siitä on ollut välitöntä apua, jalkojen tunnottomuus lakkasi vaivaamasta. Tärkeintä on, että hän aloitti kävelyharjoitukset rollaattorin kanssa jo sairaalassa ja omatoimisesti heti kotona. Harjoittelu alkoi heti kotiin päästyä keppien kanssa, kaksi kertaa päivässä on kävelty. Nyt Mauno kävelee jopa kahden kilometrin lenkkejä, kertoo Irja-vaimo. Vesijumpasta täydet pisteet Mukana keskustelussa on myös naapuri ja vammaisaktiivi Ritva Korhonen.Pyörätuolilla liikkuvalta Korhoselta on amputoitu molemmat jalat. Kelan linja on ollut niukka, sen sijaan Raha-automaattiyhdistysen kursseilta hän kokee saaneensa paljon apua. Olin vuoden verran fysioterapiassa Sopeutumisvalmennuskeskuksen Elämä kantaa projektissa. Siellä terapeutti osasi neuvoa minut vesiliikunnan pariin. Nyt käyn kaupungin liikuntatoimen vesijumpassa ja istumalentopallossa säännöllisesti. Tästä annan täydet pisteet kaupungin liikuntatoimelle, sanoo Ritva Korhonen. Sekä Laitisen pariskunta että Ritva Korhonen korostavat ajoissa annetun henkilökohtaisen kuntoutuksen tärkeyttä. Siitä on nopeampi ja kestävämpi apua sairastuneelle tai vammautuneelle, mutta siitä hyötyvät myös kunnat ja sairaanhoitopiirit mm. sairaalapäivien vähenemisen vuoksi. Vuorovaikutuksen pitää pelata niin, että kuunnellaan nykyistä paremmin asiakkaita ja käytännön hoitotyötä tekevää henkilökuntaa, lahtelaiset vammaisaktiivit sanovat. HANNU OITTINEN Mauno Laitinen Lahdesta. Eläkeläiselle harkinnanvaraista kuntoutusta Kelalta Yli 65-vuotias pelkkää kansaneläkettä saava ei voi saada Kelan kautta lakisääteistä kuntoutusta, ainoastaan harkinnanvaraista, johon on kaksi vaihtoehtoa. Vaihtoehdot ovat sairausperusteinen ja yli 75-vuotiaiden kurssimuotoinen avokuntoutus. Näin kertoo Kelan tiedottaja Hilkka Nakari. Esimerkkinä sairausperusteisesta kuntoutuksesta Nakari mainitsee sydänsairauteen liittyvän, sairaalahoidon jälkeisen sopeutumisvalmennuskuntoutuksen, johon tarvitaan hoitaneen lääkärin lausunto. Lisäksi myönnetään jonkin verran Kelan maksamia kuntoutuskursseja ikääntyneille yli 75-vuotiaille. Työkyvyttömyyseläkkeellä oleville maksetaan korotettua hoitotukea, joka kuuluu vaikeavammaisten kuntoutuksen piiriin. Tämä on lakisääteistä kuntoutusta. Asiasta löytyy lisätietoa Kelan sivuilta

5 Kuntoutuksen lyhyt historia Oheinen Raimo Ruttosen kirjoitus kuntoutuksesta ja sen kehittämistarpeista perustuu mm. Ilpo Vilkkumaan alustukseen ja sen pohjalta käytyyn keskusteluun pohjalta Tsil :n ja Terveys-rintaman Kuntoutus kaiken ikää -seminaarissa Kuntoutuksen historian alkuna on sotainvalidien työhuolto. Invalidiliitto etujärjestönä valvoi kuntoutuslainsäädännön kehittämistä, ja invalidihuoltolaki saatiin vuonna luvun alkupuolella kuntoutus saatettiin kuntien toteutettavaksi. Tavoiteltiinko silloin konkreettista hyvinvointiyhteiskuntaa? Kokonaisuudistuksessa vuonna 1991 yli 65-vuotiaille turvattiin erittäin vähän lakisääteistä kuntoutusta. Lääkinnällinen kuntoutus oli kysymysmerkki ja vaikuttavuusarviointia kyseltiin aiheellisesti. Kuntoutuksen kehittämisuudistusta mietittiin, ja kuntouttavaa työotetta haettiin. Sopeutumisvalmennuksen mallia haettiin 1972, kun se kirjattiin invalidihuoltolakiin. Kunnat saivat sopeutumisvalmennuksen toteutettavaksi vammaispalvelulain velvoitteena. Vaikeavammaisten kuntoutukseen valtio ei ole satsannut, vaan toiminta on jätetty eri järjestöjen ja Ray:n mahdollisesti epävarmalle pohjalle. Kelan kuntoutuksella on ollut vähän vaikuttavuutta. Kela on hylännyt 41,2 % kuntoutusjaksoista. Toisaalta Kelan kuntoutuskurssit ovat saattaneet jäädä vajaiksi. Lääkinnällistä kuntoutusta ei ole järjestynyt. Kuntoutusehtona työuran on oltava poikki, työkyvyttömyysuhan on oltava viiden vuoden sisällä. Tavoitteena on säästää eläkemenoja, mikä toteutuu 2,5 vuoden työkuntoisuuden lisäyksellä. Lääkinnällistä kuntoutusta tulee saada vaikeavammaisille. Kuntoutustarpeen havaitsee parhaiten ihminen itse. Sairauspäivärahan saajan tulee saada toimia subjektina kuntoutussuunnittelussa. Työn on kohdattava työntekijä voimavarana. Terveyskeskusten, sairaaloiden, työeläkelaitosten ja työvoimatoimistojen ja muiden kuntoutustahojen tulee toimia yhteistyössä ihmistä palvellen. Ihminen itse on asiantuntija omassa kuntoutumisessaan. Omainen on luonnollinen yhteistyökumppani. Ihmisellä tulee olla oikeus voimavarojensa ja itsensä toteuttamiseen. Lupa voimavaraistumiseen tulee olla ihmisoikeus. Se on myös oikean taloudellisen menestyksen tae. Kuntoutumisen sisällön tae ja työelämän kehittämisen voimavara on ihmisessä itsessään. Aktiiviselle voimavarapohjaiselle kannustamiselle jos mille on sosiaalinen tilaus. Kohdelkaamme ihmistä voimavarana. Tulisi myös oivaltaa eettisen lähestymistavan olevan kilpailuetu. Hyvinvoinnin mitta on nähtävissä syrjäytettyjen kohtelussa. Toimintaa tulee ohjata ratkaisu- ja voimavarakeskeisyyden hengessä. RAIMO RUTTONEN Joensuu Helsingissä pidettyyn Terveysrintama :n asbestiseminaariin osallistujat hyväksyivät työskentelyn tuloksena yksimielisesti seuraavan julkilausuman: Kansainvälisen työjärjestön ILO:n mukaan yli ihmistä kuolee vuosittain asbestialtistumisen aiheuttamiin sairauksiin. Sairastuneet ovat asbestin kanssa tekemisissä olevia työläisiä, heidän sukulaisiaan ja muita elinympäristössään asbestille altistuvia. Uhrien määrä on lisääntymässä asbestin useissa maissa edelleen jatkuvan käytön sekä luvuilla rakennettujen paljon asbestia sisältävien rakennusten saneerausten vuoksi. Sekä tieteellisesti että käytännössä on todistettu, että kaikki asbestin muodot k- Terveysrintama järjesti Helsingissä merkittävän asbestia käsittelevän kansainvälisen seminaarin. Seminaariin osallistui noin 50 henkilöä useasta eri maasta. Rakennusliittojen ja kansalaisjärjestöjen edustajia oli Suomen lisäksi Ruotsista, Ranskasta, Portugalista, Kyproksesta, Meksikosta, Brasiliasta ja Australiasta. Mukana oli myös Kansainvälinen rakennusliitto UITBB. Tavoitteena asbestin täyskielto Alustuksissa ja keskusteluissa käsiteltiin asbestin haittoja, asbestille altistuneiden oikeuksia, asbestin käytön vastaista toimintaa, asbestitöiden valvontaa ja asbestiin liittyvää lainsäädäntöä monipuolisesti ja perusteellisesti. Vaikka olosuhteet ja tilanteet ovat eri maissa hyvin erilaisia, kokemukset ovat kuitenkin yhdensuuntaisia. Kaikissa maissa tavoitteena on asbestin käytöstä kokonaan luopuminen sekä rakenteissa ja rakennuksissa jo olevan asbestin hallittu ja turvallinen hävittäminen. Tuloksia on saatu ammattiliittojen ja kansalaisjärjestöjen yhteistoiminnalla. EU-maiden lisäksi asbesti on kuitenkin kielletty vain muutamassa muussa maassa. Näissäkin maissa asbestista johtuvat ongelmat tulevat säilymään pitkään. Sairauden puhkeaminen asbestille altistumisen jälkeen saattaa nimittäin tapahtua vasta vuoden kuluttua. Lisäksi kaikissa maissa asbestia on runsaasti rakennuksissa ja erilaisissa rakenteissa, joista sitä voi päästä asukkaiden ja rakennusten käyttäjien hengitysilmaan. Erityisessä vaarassa ovat asbestin poistajat ja asbestirakenteiden purkajat, jos poistamisen olosuhteiden turvallisuutta ja asbestin loppusijoitusta ei tiukasti valvota. Altistuneiden turvaton asema huolestuttaa Useissa puheenvuoroissa tuotiin esille asbestille altistuneiden turvaton asema. Altistuneiden terveydentilan järjestelmällistä seurantaa ei ole useinkaan järjestetty. Pitkän itämisajan vuoksi Yksi seminaarin alustajista oli lääkäri Pirjo Autio. sairaus puhkeaa usein vasta henkilön jo ollessa eläkkeellä. Silloin hän ei ole enää työterveyshuollon piirissä. Vakuutusyhtiötkään eivät maksa kuntoutusta, koska henkilöä ei enää voida palauttaa työelämään. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan ammattiliittojen ja kansalaisjärjestöjen yhteistoimintaa. Siksi oli ilahduttavaa, että tässä seminaarissa oli useiden eri kansalaisjärjestöjen ja ammattiliittojen edustajia. Yhteistyö on näin saatu alulle. TAPIO SIIRILÄ ASBESTIN KÄYTTÖ ON KAIKKIALLA KIELLETTÄVÄ! OIKEUTTA ASBESTIN UHREILLE sotiili (valkoinen asbesti) mukaan luettuna ovat syöpää aiheuttavia ja hengenvaarallisia. Muun muassa maailman Terveysjärjestö (WHO) ja Maailman Kauppajärjestö (WTO) ovat todenneet, että mitään asbestityyppiä ei voida käyttää turvallisesti. Ainoa tehokas keino suojautua asbestin haitoilta on asbestin käytön kokonaan kieltäminen. Osanottajat toteavat tyydytyksellä, että noin 40 valtiota on liittynyt asbestin ja asbestia sisältävien tuotteiden kieltoon alkaen korvata asbestia vähemmän vaarallisilla aineilla. Samat valtiot sallivat asbestin käsittelyn ainoastaan silloin, kun asbestia poistetaan ja hävitetään, ja silloinkin hyvin valvotuissa olosuhteissa. Osanottajat vaativat hallituksilta, kansainvälisiltä yrityksiltä ja työnantajilta seuraavia toimenpiteitä: Terveysrintaman asbestisamenaarissa oli noin 50 osanottajaa useista maista, Australiasta ja Brasiliasta saakka. Työntekijöiden ja väestön suojaaminen asbestilta on toteutettava tehokkaasti kaikissa maissa. Asbestin louhiminen ja asbestin ja asbestia sisältävien tuotteiden käyttö on kiellettävä. Valtioiden on tehtävä kansalliset suunnitelmat, joilla johdetaan ja valvotaan asbestin hävittämistä yhteiskunnasta. Suunnitelman on sisällettävä asbestin kaikkien muotojen sekä asbestia sisältävien materiaalien hävittäminen sitä sisältävistä rakennuksista ja rakenteista. On vaadittava ja valvottava, että asbestin käsittely korjausten ja purkamisten yhteydessä tapahtuu vain siten, että työntekijät ja ympäristö eivät altistu asbestille. Asbestin uhreille ja heidän läheisilleen on taattava välitön hoito, aikaistettu eläkkeelle pääsy sekä oikeudenmukaiset korvaukset haitta-asteesta riippuen. Asbestia korvaavien uusien aineiden ja niiden mahdollisten haittavaikutusten tutkimustyötä on tehostettava. Käyttöön saa ottaa vain turvallisiksi todettuja aineita. Asbestin käytöstä luopumista ja hävittämistä on tuettava sellaisella teollisuuspolitiikalla, joka varmistaa asbestia käyttävillä alalla työskennelleille uudelleen työllistymisen. Seminaarin osanottajat kutsuvat kansallisia ja kansainvälisiä ammattiliittoja sekä 5 kansalaisjärjestöjä toimeliaasti edistämään maailmanlaajuista asbestikieltoa, sekä edistämään hävittämis-, muutos-, saneeraus- ja kunnossapitotöitä koskevia sitovia asbestisäädöksiä. Seminaarin osanottajat vetoavat, että kansalliset ja kansainväliset ammattiliitot sekä kansalaisjärjestöt toimisivat viranomaisten ja asbestin tuottajien saattamiseksi poliittiseen ja rikosoikeudelliseen vastuuseen asbestialtistumistapauksissa. Se on ennakkoehto sille, että voidaan tehokkaasti htyä pysäyttämään asbestin tuotanto ja markkinointi ja että uhrit saavat korvauksensa. Helsinki, Terveysrintama :n asbestiseminaari

6 6 TOIMINTAKALENTERIT TAPAHTUMIA JYVÄSKYLÄN SEUDUN SAIRAUS- JA TAPA- TURMAINVALIDIT RY Loppukevään 2007 toimintakalenteri Opiskelemme joka kuukauden toinen torstai alkaen klo Ruokakurssi joka kuukauden neljäs torstai alkaen klo Opintotilaisuudet: 24.5., 7.6. ja Muut kerhot kokoontuvat sopimallaan aikataululla. Viherin retki Kulttuuripäivät Vähäjärvellä. Kevätkauden päätös alkaen klo Liikuntaviikko Kerhot järjestävät retkiä maakuntaan tutustuen sen historiaan. Retket liittyvät opintotoimintaan. Retkistä ilmoitellaan lähemmin puskaradion kautta. Kaikkiin tapahtumiin lähtö Vaajakoskelta klo Kaikki opinto- ja kerhotoiminta Saihokeskuksessa, Saihokatu 4. Opintotilaisuudet järjestetään yhteistyössä DSL:n opintokeskuksen kanssa. Tervetuloa virkistävään toimintaan!!! TURUN TAPATURMA- JA SAIRAUS- INVALIDIT RY:N TAPAHTUMIA: KESÄKUU: 7.6. Päiväretki Kemiön putkinotkoon, lähtö klo Sokkotreffit, lähtö klo HEINÄKUU: Kesäviikko Vähäjärven lomakodissa, lähtö klo Päiväretki Kemiön Putkinotkoon, lähtö klo ELOKUU: 4.8. Kesäteatteri Nokialla Sininen uni, lähtö klo Päiväretki Putkinotkoon, lähtö klo Piknik-risteily. SYYSKUU: 4.9.Tutustumismatka Ideaparkiin, lähtö klo Kokkon kota, marja/sieniretki, lähtö klo Yhdistyksen 60-vuotisjuhlat T-talossa. LOKAKUU:9.10.Piknik-risteily Teatterimatka Hämeenlinnaan Nimeni on Reino. MARRASKUU: Iloinen pikkujoulu Vähäjärven lomakodissa. Lisätietoja: toimisto ma ja ke klo 10 14, puh tai Ritva puh , Vilppulan Sairausja Tapaturmainvalidit. Yhdistyksen toripäivät: 3. heinäkuuta ja 7.elokuuta Vilppulan torilla. Teatterimatka Pyynikille 25. heinäkuuta. Forssan Seudun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit KOKOUSKUTSU Aika: ke klo Paikka: Ensimmäinen linja 6 talo Pappila Oletko kiinnostunut? Tule ideoimaan yhdistyksen ensi syksyn toimintaa! Tiedustelut: Heikki Henriksson puh Helsingin Seudun Sairaus- ja :n tapahtumia: Kerhot ovat kesälomalla; kerhotoiminta jatkuu syksyllä: Torstai -kerhon syyskausi alkaa 6. syyskuuta Kerho kokoontuu torstaisin klo Kinaporin Palvelukeskuksessa, Kinaporinkatu 9 A, kerhohuoneessa 4, 4. krs (= takkahuone). Askartelukerhon syyskausi alkaa 25. syyskuuta Kerho kokoontuu tiistaisin klo 12 alkaen yhdistyksen toimistolla, Kulmavuorenkatu 5. Makkaran paistoa toimistolla to 31. toukokuuta, toimiston pihalla klo 12 alkaen. Säävaraus (= + 10 C ja poutaa). Ilmoittautumiset 29. toukokuuta mennessä toimistolle puh (09) Kulttuuripäivät Vähäjärvellä la su kesäkuuta Hinta-arvio n. 85 e (hinta määräytyy osallistujamäärän mukaan; lomakodille 45 e ja yhteiskuljetukseen n. 40 e). Lisätietoja ja ilmoittautumiset toimistolle 30. toukokuuta mennessä, puh (09) Aktiiviloma Vähäjärvellä pe ke heinäkuuta.hinta 170 e/jäsen. Hintaan sisältyy edestakainen bussikuljetus invabussilla, majoitus täysihoidolla (2 hh), kurssiohjelma (yhteistyössä DSL:n kanssa). Kurssin aikana on myös mahdollisuus käydä kesäteatterissa (liput 12 e), varata hierontaa ja/tai jalkahoitoa (hoidot maksetaan tekijöille paikanpäällä). Ilmoittautumiset ja maksu kurssille ja kesäteatteriin sekä varaukset hierontaan ja jalkahoitoon pe 6. heinäkuuta mennessä toimistolle, puh (09) Sanonta kaikkihan kauan elää tahtoo, muttei kukaan vanhaks tulla pitää varmasti paikkansa, ja niin pitää ollakin. Olet niin nuori tai vanha kuin itse tunnet. Joku viisas on vanhuutta pohtiessaan päätynyt seuraavaan jaotteluun: keski-ikä, salaa hiipivä vanhuus, keskivanhuus, myöhäisvanhuus ja ylpöt. Keski-ikä on sen ihanan eläkeiän odottamista, takana jopa 40 työvuotta tai enemmänkin. Päättäjät eivät ymmärrä kansan syvien rivien ajatuksia ajaessaan eläkeiän korotuksia vuotiaana ei tahdo enää jak-saa kiristyvässä työelämässä ja ikäkin tuo tepposia: Tampereen Tapaturma- ja Sairausinvalidit Toimisto avoinna keskiviikkoisin klo11-15 Näsilinnankatu 22 A 37, puh. (03) Heinäkuun kiinni. Kerhot torstaisin alkaen klo 11 Pellervonkatu 9. Kevään viimeinen kerho 7.6. Syyskausi alkaa 6.9. Yhdistyksen 60-vuotisjuhla su Tapiolassa, Karhunkatu 71. Retket ja matkat: Vammaiskulttuuripäiville la 9.6. Lähtö Hervannasta klo 8.30, Tampereen linja-autoasemalta klo Hinta 20 euroa. Kesäteatteriin Parkanoon Lähtö Hervannasta klo ja linja-autoasemalta klo Hinta 53 euroa sisältää teatterilipun, ruuan ja Vesipääsky-risteilyn. Turun yhdistyksen vieraaksi Turkuun Kysy tarkemmin Irmeliltä. Kylpylämatka Saarenmaalle Hinta 425 euroa sisältää kaksi hoitoa päivittäin sekä puolihoidon. Pikaiset ilmoittautumiset Irmeli Saarijärvelle puh. (03) tai Hyvää kesää kaikille! Ikä ei tule yksin Onnittelut ja osanotot surun kohdatessa Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton adressilla Adresseja myynnissä liiton toimistossa, Vähäjärven lomakodissa ja paikallisyhdistyksissä sattuu unohduksia ja mokia, joille ei tahdo löytyä selityksiä. Pakinoitsija Jukka Kuikka kirjoitti taannoin Ilta-Sanomissa omakohtaisesti, kuinka oli yhtäkkiä lopettanut puhelun poikansa kanssa tähän tapaan: Helskutti, huomasin juuri, että olen hukannut kännykkäni pitää lopettaa! Moni on varmaan joskus etsinyt nenän varressa killuvia silmälasejaan, miksei sitten kädessä olevaa kännykkää! Joillekin vuotiaille on avuksi tullut työttömyys: on päässyt putkeen ja työttömyyseläkkeelle. Nämä ovatkin se pirtein hmä eläkeläistoiminnassa, jaksavat harrastaa ja vetää mukaan muitakin. Entäs se salaa hiipivä vanhuus? Tuntuu, että tuttavapiirissä kaikki kuuluvat tähän sarjaan, niin kuin itsekin. On kaikenlaista kolotusta ja jomotusta, milloin selkä, milloin hartiat, kädet tai jalat. Mutta niin kauan kuin on tuntoa, on elämää! Keskivanhuus tuntuu auvoiselta vaiheelta: on jo melkein totuttu kaikkeen mitä ikä tuo tullessaan. Eletään päivä kerrallaan, iloa saadaan harrastuksista, ystävistä, lastenlapsista. Myöhäisvanhuus on tervaskantojen elämää. Keskuudessamme on yhdeksääkymppiä käyviä, jotka pärjäävät huusholleissaan yksin tai pienen avun turvin ja seuraavat ajan tapahtumia radiosta ja televisiosta, asioita ja viihdettä. Viimeinen hmä, ylpöt, kunnioittaa suurta lastenlääkäriä ja tutkijaa Arvo Ylppöä. Pitkä elämä antaa paljon muistoja ja aiheita, niinpä hänestä kerrotaankin paljon tarinoita ja juttuja. Vuodet menee, mutta ikää tulee! PIRKKO LAAKSONEN Lappeenrannan talvitapahtuma Vähäjärvellä Lappeenrannan tapaturma- ja sairausinvalidit viettivät talvipäiviä Vähäjärvellä Matka alkoi tuttuun tapaan: aina ystävällinen autonkuljettajamme Aapo poimi 17 iloista matkaajaa melkein kotiporteilta. Matkan aikana pysähdyttiin kahvitauolle ja pidettiin arpajaiset. Vähäjärvellä mentiin ensimmäiseksi Pekan hyvälle ruoalle. Sitten levähdettiin, tutustuttiin taloon, illalla mentiin saunaan ja uimaan. Seuraavana päivänä Tarja piti meille tietoiskuja uutta tietoahan aina tarvitaan. Joka aamu jumpattiin, ja oli verenpaineen ja verensokerin mittausta. Keskiviikkona Tarja järjesti meille yllätyksen: karjalaiseen ruokaperinteeseen liittyviä nimityksiä pohdittiin innolla. Torstaina etsittiin rasteja ja ratkottiin tehtäviä, joista selvittiin ihan kohtalaisesti. Viikon mittaan pelattiin myös bocciaa. Pilkilläkin käytiin, tosin heikoin tuloksin. Perjantai-iltaa vietettiin rattoisasti makkaranpaiston, hmien esitysten ja yhteislaulun merkeissä. Lauantaiaamuna oli sitten eron ja kiitosten aika lomakodin henkilökunnalle hyvästä huolenpidosta. Kiitos kaikille mukavasta yhteisolosta, erityisesti Tarjalle. En ollut itse tällä kertaa mukana, mutta aikaisempien kokemusten perusteella ja nyt mukana olleiden kertoman mukaan uskallan kirjoittaa, että Vähäjärvellä viihtyy aina ja sinne on mukava palata, kun tietää olevansa tervetullut! HILKKA

7 Tervetuloa viihtymään Vähäjärven Lomakotiin! Viihtyisä lomakoti Hauholla, keskellä kauneinta Hämettä. Lomailuun, kokouksiin, seminaareihin, perhejuhliin... Hinnat: A-osa B-osa Täysihoito sisältää maittavan aamupalan, lounaan, kahvin ja päivällisen. Saunat lämpiävät keskiviikkoisin ja lauantaisin. Uimaallas ja kirjasto tarjoavat virkistystä ja rentoutusta. Uusi Invalidi -lehden aikataulu vuodelle 2007 numero/ ilmestyy 43 euroa/vrk/henkilö 41 euroa/vrk/henkilö Vähäjärventie 19, Hauho puh. (03) aineisto toimistoon viimeistään viikolla 3/07 39 (syyskuun lopulla) /07 49 (joulukuun alussa) Lehtemme rajallisen palstatilan vuoksi muissa lehdissä olleita juttuja julkaistaan vain, mikäli siihen aiheen kannalta on erityistä syytä ja mikäli lehdessä on tilaa. MUUTOKSENHAKU PÄÄTÖKSEEN ym. VT Marja Honkonen Vantaa (Tikkurila) Yht.otot: ark välillä. Myös suojelu- ja maankäyttöasiat. Lomakodin remontti loppusuoralla Lomakodin B-osan remontti on viittä vaille valmis. Vesivahingon korjauksesta alkanut remontti on merkinnyt koko B- siiven lämmitys- ja vesijohtojen uusimista, sähkötöitä, ja käytännössä uusien huoneiden rakentamista vanhojen seinien sisälle. Huoneiden vessoihin on lisätty bidee-suihkut ja kaikki wc-kalusteet on uusittu. Suih- kujen lisäksi on käytävälle rakennettu wc. Voidaan sanoa, että vanha B- osa on muisto vain, ja nyt olisikin aika miettiä lomakodin siipien nimet uusiksi. B-osa ei nimenä enää tee oikeutta kasvonsa pesseille huoneille ja kokoustilalle, joten hyvät nimiehdotukset ovat tervetulleita. Ne voi lähettää liiton tai lomakodin osoitteisiin. Vesa Ruskeeniemi on käytännössä rakentanut B-siiven huoneet uusiksi. Valmista pitäisi olla toukokuun loppuun mennessä. Forssan Seudun Tapaturmaja Pj. Heikki Henriksson Koivusaarenkatu 2 as Forssa Tapaturma- ja Sairausinvalidien Liitto :n jäsenyhdistyksiä Helsingin Seudun Sairausja Toimisto: Kulmavuorenkatu Helsinki ark sähköp. hssti@kolumbus.fi Sos.sihteeri Päivi Koivunen (09)713991,fax.(09) Hämeenlinnan Tapaturmaja pj. Markku Tulander Haukankalliotie Leppäkoski markku.tulander@pp.armas.fi Jyväskylän seudun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit Toimisto: Saihokatu Jyväskylä Pj. Erkki Matikainen erkki.matikainen@kotiportti.fi Keravan Sairaus- ja Pj.Keijo Kortelampi Sibeliuksentie 19 A Kerava (09) , Kuopion Seudun Sairausja Pj. Paavo Antikainen Luolatie 21, Kuopio (017) , Lahden Seudun Sairaus- ja Pj. Mauno Laitinen Riihelänk.72,15810 Lahti (03) Tapaturma- ja Sairausinvalidien Liitto Kulmavuorenkatu 5, Helsinki Puh. (09) faksi (09) Sähköposti: tsil@tsil.fi Kotisivut: Pankkiyhteys: Sampo Lappeenrannan Tapaturma- ja Sairausinvalidit Pj. Sirkka Haiko Savonkatu b Lappeenranta Nokian Tapaturma- ja Pentti Riekkola Sorvantie Nokia (03) Oulun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit Pj. Matti Soini Lehmikentäntie Kempele Oriveden Sairaus- ja Pj. Antero Nieminen Orivedentie Orivesi Pieksämäen Seudun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit Pj. Tauno Höylä Palvalammintie Neuvola UUSI INVALIDI Julkaisija: Tapaturma- ja Sairausinvalidien Liitto Kulmavuorenkatu 5, Helsinki Puh. ja fax (09) , faksi (09) Sähköposti: tsil@tsil.fi Internet: invalidi Pankkiyhteys Sampo Toimituskunta Timo Piippo, Pentti Riekkola, Pauli Toikka ja Anja Ylä-Ajos Toimisto av. Porin Sairaus- ja Pj. Aili Pärnä Koivulantie Pori Rauman Seudun Tapaturma- ja Pj. Taisto Lamminen Vilkuntie 9, Rauma arkisin klo , toimitussihteeri Marja-Leena Kalkkinen Ilmoitukset TSiL (09) Paino Kangasalan Lehtipaino Oy Tampereen Tapaturma- ja Tsto: Näsilinnankatu 22 A Tampere (03) av. ke klo Pj. Anja Kivipensas Karhunkatu Tampere (03) , Turun Tapaturma- ja Tsto:Yliopistonkatu 11 a E Turku (02) , fax (02) Pj. Lilja Nurmi Valpuri Innamaankatu 11C Turku (02) tur.tsi@pp.inet.fi Vaajakosken Tapaturmaja Pj. Kyllikki Heinonen Sievisentie 11 C Jyskä Valkeakosken Ammattitauti- ja Pj Tuure Hietanen Harjukatu Valkeakoski (03) Varkauden Vammaiset Pj. Saara Tuovinen Näreikönkatu Varkaus saara.tuovinen@hotmail.com Vilppulan Sairaus- ja Pj. Anja Ylä-Ajos Kitusuontie Vilppula (03) , Muut yhteystiedot 7 Puheenjohtaja/ päätoimittaja Jorma Eloranta Mikkolantie 7 B Loimaa puh sp.jorma.eloranta@virttaa.net Lehden toimitus ja taitto Hannu Oittinen Katajikonkatu 1 D Tampere puh (03) sp.hannu.oittinen@kolumbus.fi

8 8 Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksen ma. tutkimusjohtaja, professori Susan Kuivalainen on tutkinut pitkään toimeentulotukeen liittyviä asioita. Tutkimuksen kohteina ovat olleet tuen rakenne ja myöntämisperusteet, samoin tuen käyttö ja vaikutukset sekä toimeentulotukeen liittyvät asenteet ja mielikuvat. Kuivalaisen tuorein tutkimus käsittelee toimeentulotuen alikäyttöä, joka hänen mukaansa on monin verroin suurempi ongelma kuin paljon julkisuutta saava tuen väärinkäyttö, siis ylikäyttö. Mitkä ovat pääasialliset syytä alikäyttöön, eli siihen että kansalaiset eivät käytä heille kuuluvia oikeuksia? Syyt alikäyttöön ovat moninaiset; usein syyt ovat yhteydessä toisiinsa, eikä pystytä näin välttämättä nimeämään yhtä syytä alikäytölle. Syitä alikäytölle voidaan tarkastella kolmella tasolla: järjestelmän, hallinnon ja asiakkaan. Sellaiset tulonsiirtojärjestelmät, joissa tuen määräytymisperusteet ovat moninaiset ja monimutkaisia, alikäyttö on yleisempää, sanoo Susan Kuivalainen. Nöyytystä, kontrollia ja vilpin epäilyä Tutkija Susan Kuivalainen jatkaa, että lisäksi yksilökohtaista tarveharkintaa sisältävät, tulonsidonnaiset tai luonteeltaan muita tuloja täydentävät järjestelmät ovat tyypillisesti niitä, joissa alikäyttö on suurta. Myös tuen tilapäisyys ja alhainen määrä vähentävät tuen hakemista. - Mikäli järjestelmä on suunnattu yhteiskunnan marginaalihmille, kuten köyhille, tai mikäli tuen hakeminen on täysin riippuvainen hakijan aloitteellisuudesta, on alikäyttö todennäköisempää. Nämä kaikki edellä mainitut ominaisuudet on tyypillisiä suomalaiselle toimeentulotukijärjestelmälle. Kun tuen hakemiseen esimerkiksi liittyy nöyyttäviä piirteitä tai kontrollia sekä väärinkäytösten, vilpin epäilyä, tukea haetaan vähemmän. Nämäkin piirteet ovat ominaisia toimeentulotuelle. Minkä verran tiedon puute, syrjäytyneisyys tai vallitsevat asenteet vaikuttavat tuen alikäyttöön? Asiakastasolla tuen käyttöä vähentävät muun muassa asiakkaan riittämättömät tiedot tuen saantiehdoista ja myöntämiskäytännöistä, pelko leimautua yhteiskunnan elätiksi ja hakemukseen tarvittavien tositteiden määrä. Tukea eivät välttämättä osaa hakea siihen oikeutetut henkilöt esimerkiksi alhaisen koulutuksen tai perustietojen puutteellisuuden vuoksi. Enemmän tarveharkintaa enemmän alikäyttöä Kuivalaisen tutkimuksessa ilmenee, että koska tarveharkintaiset edut on suunnattu yhteiskunnan huono-osaisille, ne leimautuvat helposti köyhien palveluiksi. Alikäyttö on toimeentulotuen todellinen ongelma Etuuksiin yhdistetäänkin yhä jonkinasteinen leimautuminen, stigma, mikä tulee ilmi muun muassa kansalaisten asenteista toimeentulotuen saajia kohtaan. Moni pienituloinen haluaa tulla mieluummin toimeen omilla tuloillaan kuin hakeutua sosiaalitoimiston asiakkaaksi ja leimautua yhteiskunnan elätiksi. Susan Kuivalainen kertoo, että hän ei ole tutkinut alikäytön ajallista kehitystä, mutta Heikki Viitamäki VATT:ista on tutkinut asian tätä puolta. Oma arvaukseni alikäytön kasvusta liittyy siihen, että tarveharkinnan määrä on suomalaisessa sosiaaliturvassa kasvanut, mitä enemmän on tarveharkintaisia elementtejä, sitä todennäköisempää on alikäyttö. Hän jatkaa, että viimeisten kymmenen vuoden aikana Suomi on elänyt voimakkaan talouskasvun aikaa ja saattaa olla niin, että tuen tarpeessa olevien yksilöiden/perheiden on vaikeampaa hakea pienituloisille tarkoitettua tukea ja todentaa olevansa poikkeava muusta valtavirrasta, jolla menee entistä paremmin. Entä sairaus ja vammaisuus, kuinka paljon niillä voisi olla yhteyttä siihen, että lainmukaista etuutta ei haeta? Ja onko kuntien henkilöstövähennyksillä ja muilla säästötoimilla vaikutusta alikäytön lisääntymiseen? Sairauden tai vammaisuuden voisi olettaa jossain määrin olevan yhteydessä alikäyttöön. Jos henkilön toimintakyky on alentunut sairauden tai vammaisuuden vuoksi, voivat hänen mahdollisuutensa ottaa selvää tuesta ja siihen liittyvistä seikoista sekä kykynsä hakea tukea olla muita väestöhmiä heikoimmat. Yksinkertaistettava ja yhdenmukaistettava Myös kunnallisten palvelujen tila voi Kuivalaisen mukaan hyvinkin olla osaltaan yhteydessä alikäyttöön, mikäli kunnassa säästötoimien tai henkilöstövähennysten myötä ei ole esimerkiksi riittävää neuvontaa. Mitä pitäisi tehdä, että kansalaiset saisivat tietoa oikeuksistaan ja heille lain mukaan kuuluvat etuudet? Mikä on valtiovallan ja mikä kuntien vastuulla? Tutkija Susan Kuivalaisen mukaan järjestelmän rakenteelliset ongelmat, tiedon puute ja vallitsevat asenteet estävät monia hakemasta heille lain mukaan kuuluvaa etuutta. Alla olevat kirjoitukset ovat Vähäjärvellä pidetyn lehtiavustajakurssin harjoitustehtäviä. Katusoitolla rahaa vammaisille Lahden Invakeskus ja 13 sen jäsenyhdistystä järjestivät 7.5. ensimmäisen kerran katusoittotapahtuman, josta on tarkoitus tehdä jokakeväinen perinne. Mukana oli myös Lahden Tapaturma- ja sairausinvalidien yhdistys. Tapahtuman tarkoitus on tehdä tunnetuksi Invakeskuksen ja vammaisjärjestöjen toimintaa yhdistettynä kulttuuritapahtumaan, jossa soittoa, laulua, runoa, tanssia yms. on eri puolilla kaupunkia. Tänä vuonna olimme Lahden satamassa, Lanun aukiolla ja rautatieasemalla. Yhdistyksenä olimme Laitisen Irjan ja Maunon kanssa rautatieasemalla keräyslippainemme ja runoja esittäen. Palaute oli ihan positiivista ja keräys tuotti muutamia setelirahoja kolikoiden lisäksi. Tunnelmaa rautatieasemalla voi kuvata Anja Kekäläisen runon säkein: Kiireisiä ihmisiä ei saa häiritä! He kulkevat kiireisinä jostakin johonkin. Ihmisten pitää antaa kiirehtiä rauhassa! Kiireiset ihmiset kiirehtivät kiireisinä kiireen keskellä, kohti uusia kiireitä. Siis kiirehtimisiin. RITVA KORHONEN Professori Susan Kuivalainen Turun yliopistosta. Pitäisi yksinkertaistaa järjestelmää sekä lisätä tiedottamista ja saatavilla olevan informaation määrää. Järjestelmän yksinkertaistaminen on valtiovallan vastuulla, informointi samoin. Viranomaisten toimintaa kunnissa tulisi tehostaa siten, että potentiaalisia toimeentulotuen asiakkaita aktiivisesti ohjattaisiin ja neuvottaisiin hakemaan tukea. Oikeanlaisella informoinnilla voitaisiin vähentää myös tukeen liitettäviä kielteisiä asenteita. Toimeentulotukea ja etenkin tuen kelpoisuusehtoja koskevia hallinnollisia säädöksiä tulisi edelleen yksinkertaistaa ja yhdenmukaistaa valtakunnallisesti. Tehokkaimmin toimeentulotuen alikäyttöön pystyttäisiin vaikuttamaan rakenteellisilla uudistuksilla. Uudistuksia voitaisiin toteuttaa joko vähimmäisturvaetuuksien tasoa nostamalla tai muuttamalla verotusta niin, että verotettavan tulon alarajaa nostettaisiin. Molemmissa tapauksissa toimeentulotuen tarve täydentävänä etuutena vähenisi - ainakin ns. normivajeen kohdalla - ja samalla sosiaalityössä voitaisiin paremmin keskittyä sen varsinaiseen tehtävään, sanoo toimeentulotuen käyttöä tutkinut Susan Kuivalainen Turun yliopistosta. Haastattelu: HANNU OITTINEN Vammaisen kulku on vaikeaa Ahlaisten seurakuntatalossa Omakohtaisena kokemuksena voin kertoa, että vaikeaa on vammaisen kulkeminen seurakunnan tiloissa, ainakin Ahlaisten seurakuntatalossa. Talossa on korkeat ja kapeat portaat, joissa on kahdeksan askelmaa. Näitä pitkin olisi pitänyt pyörätuolissa kulkevan miehen päästä saliin, jossa oli hautaustilaisuus. Eihän se onnistunut. Onneksi vierasjoukossa oli muutama riski mies ja käsivoimin kannettiin pyörätuoli sekä mies ylös ja takaisin alas. Tein valituksen kirkkoherran virastoon ja vaadin asiaan korjausta. Mitään ei ole tapahtunut tähän mennessä, vaikka valituksesta on kulunut melkein viisi vuotta. Sopii kysyä, mistä kiikastaa. Seurakunnalla on kyllä rahaa.kesällä aion käydä tarkastamassa, joko portaat on korjattu. AIM