Kohti kesää ja kulttuuripäiviä!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kohti kesää ja kulttuuripäiviä!"

Transkriptio

1 Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton sosiaalinen uudistuslehti 2/07 Kohti kesää ja kulttuuripäiviä! UI:n tässä numerossa: Kuntoa liikkumalla, suosittaa Paavo Antikainen sivu 2 Julkiset vai yksityiset terveyspalvelut? sivu 3 Kuntoutus ei ole oikein kunnossa sivu 4 Vähäjärven lomakoti toivottaa yhdistysväen jälleen tervetulleeksi kulttuuripäiville ja kesän viettoon osittain uudistuneisiin tiloihin. Kulttuuripäivistä sivulla 2 ja remontista sivulla 7. Lehtikurssilla opeteltiin uutisjuttua Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton neljäs lehtiavustajakurssi järjestettiin Vähäjärven lomakodissa toukokuuta. Mukana oli 10 osanottajaa neljästä yhdistyksestä, kurssin vetäjänä oli toimittaja Hannu Oittinen ja kurssi järjestettiin yhteistyössä DSL:n kanssa. Tällä kertaa käsiteltiin lehtijutun tekemistä paikallisista aiheista ja käytiin läpi valokuvauksen perusasioita. Aiemmat kurssit on pidetty toukokuussa ja lokakuussa 2005 sekä tammikuussa Niissä on paneuduttu tiedottamisen perusteisiin, kielioppiin ja tietotekniikkaan lehtijutun teossa. Kaikilla kerroilla on tehty käytännön juttuharjoituksia. Yhdistyksissä on alettu enemmän kiinnittää huomiota siihen, että oman alueen asioista voisi kirjoittaa liiton omaan lehteen. Jutun kirjoittamiseen koetaan kuitenkin usein turhan suuri kynnys, joten asia jää sikseen. Eikä aina huomata, että oman alueen asioilla voisi olla yleistäkin mielenkiintoa, joista kirjoit- Asbesti uhkaa terveyttä vielä pitkään sivu 5 Pakinoitsijan ikä ei tule yksin sivu 6 Toimeentulotuen ongelma on alikäyttö sivu 8 Lehtiavustajakurssille osallistuivat liiton toiminnanjohtaja Marja-Leena Kalkkinen (vas.) sekä yhdistysten jäsenet Elli Mäkinen, Mauno Laitinen, Marja Kokko, Ritva Korhonen, Pentti Riekkola, Arvo Oranen, Tuula Koskiranta, Erkki Matikainen ja Anja Mäkelä. taminen monipuolistaisi lehteä, sanoo TSIL:n toiminnanjohtaja Marja-Leena Kalkkinen kertoessaan syistä, miksi kurssi jälleen järjestettiin. Kurssin harjoitustöinä tehtiin viisi juttua, jotka toimitetaan ja taitetaan sivun muotoon. Se auttaa hahmottamaan, kuinka paljon kirjoitettu teksti vie tilaa lehdessä. Usein tarjotut jutut ovat liian pitkiä, joten niille on vaikea löytää tilaa 8sivuisesta lehdestä. Kurssilla todettiin, että jutun mitan yläraja on yksi A4-liuska, mutta jo neljäsosaliuskan tekstistä tulee näyttävä juttu, vallankin jos mukaan on liittää kuva. Alustavasti sovittiin aiheet, joista osanottajat voivat kirjoittaa seuraavaan eli syyskuussa ilmestyvään lehteen. Aihepiirit ovat rakentaminen vammaisen näkökulmasta, hoitotakuun paikallinen toteutuminen sekä digi-television tulo. Seuraava numero ilmestyy syyskuussa, viikolla 39. Hyvää ja virkistävää kesää lukijoille!

2 2 Liiton XXIII kulttuuripäivät pidetään Vähäjärven lomakodissa. Päivien aikana nähdään yhdistysten ja jäsenten esityksiä ja kädentaitojen näyttely. Trubaduuri Lassi Mettälä huolehtii tuttuun tapaan kulttuuripäivien juonnosta näyttelijä Anneli Heinon kanssa. Osana kulttuuripäiviin kuuluu myös yhdistysten välinen boccia-kisa. Viime vuonna voiton vei Tampereen joukkue. Mikä yhdistys tänä vuonna juhlii voittoa? KUNTOILU HARRASTUKSENA JA TERVEELLISENÄ LIIKKUMISENA Pääkirjoitus 2/2007 Kuntoilu on hyvin laaja käsite, ja tiedotusvälineissä annetaan nykyään paljon ohjeita liikkumisesta. Käyn tässä kirjoituksessani hieman läpi sellaisia eri liikunnan muotoja, joita voi harrastaa ilman suuria rahallisia uhrauksia. Hyvä mielikuvitus on siinä suureksi avuksi. Jokaisella meistä on erilaiset mahdollisuudet kuntoiluun. Tässä tarkastelen enemmänkin vanhusten ja vammaisten liikuntaa, joka on meille ikääntyneille hyvin tärkeää. Liikuntaa voi harrastaa niin, että se on helppoa ja hauskaa. Ei tosiaankaan tarvitse juosta hampaat irvessä ja henkihieverissä niin, että päivä on sen jälkeen pilalla. Lenkkeily on erittäin suosittu tapa liikkua. Merkitystä ei ole matkalla eikä ajalla. Pääasia on, että pieni hiki irtoaa ja pystyt kävellessä puhumaan. Raittiissa ilmassa keuhkot saavat happea, kun verenkierto virkistyy. Sydän tykkää, kun se saa toimintaa. Olosi helpottuu ja kaikki tuntuu hyvältä. Mutta liikkuminen ei saa muodostua pakonomaiseksi. Lenkin jälkeen on erittäin tärkeää muistaa voimistelu. Lihakset voimistuvat lenkkeilyssä ja kaipaavat venytystä. Pieni venyttely saa lihakset hieman venymään niin, että jäykkyys ei haittaa liikkumista. Älä koskaan venyttele ennen lenkkeilyä, kun lihakset ovat kylmät ja niihin voi tulla revähdyksiä. Varusteilla ei ole niin suurta merkitystä, kun vain liikkuminen niissä on helppoa. Sää ei ole koskaan huono, varustus ei vain aina ole säänmukainen! Lenkkipoluksi suosittelen metsässä tapahtuvaa liikkumista. Kaduilla autojen pakokaasut ja hiekkapöly tuottavat hankaluuksia elimistölle. Sauvakävely on saavuttanut suuren suosion kansan keskuudessa. Se tuo kävelyyn enemmän mielikuvitusta ja tehoa. Tärkeää on, että sauvat ovat oikean mittaiset (oma pituus vähennettynä 55 senttimetrillä) ja kävely luonnollista. Liikuntahallit tarjoavat monissa kunnissa pientä maksua vastaan voimistelu- tai vesivoimisteluhetkiä niin ikääntyneille kuin vammaisillekin. Uinti on erittäin hyvää kuntoilua, jossa kaikki lihakset saavat liikuntaa. Ja uinnin jälkeen vesihieronta tuntuu hyvältä. Hiihto on talvella mainio liikkumismuoto. Sää voi joskus tuottaa hankaluuksia, mutta nykyvoiteilla ne ovat voitettavissa. Pyöräily kuuluu kesällä myös kuntoilun parhaisiin lajeihin. Muistathan vain, että kypärä kuuluu aina pyöräilijän varustukseen. Tärkeintä on, että liikkumisesta muodostuu sinulle hauska harrastus, olipa se mitä liikkumista tahansa. Voit liikkua kavereiden kanssa tai yksin. Joukossa liikuttaessa on toki pidettävä huoli siitä, että vauhti on kaikille sopivaa. Liikkumisen täytyy tuottaa mielihyvää. Kuntoliikunnan sijasta voitaisiin oikeastaan puhua terveysliikunnasta. Lopuksi pieni huomautus: on syytä huoleen, jos wc:ssä käydessä tulee vaikeuksia pyllyn pyyhkimisessä tai lenkille lähdettäessä tuottaa kengännauhojen sitominen vaikeuksia. Hyvää TERVEYSLIIKUN- TAA teille kaikille! Paavo Antikainen Liittohallituksen jäsen Kuopion seudun sairaus- ja tapaturmainvalidit :n puheenjohtaja Paavo Antikainen on sekä liikunta- että musiikkimies. Vammaiskulttuuripäivät pidetään taas kesäkuussa Lisätietoja, ilmoittautumiset ja näyttelytilan varaukset Vähäjärven lomakoti p. (03) mahdollisimman pikaisesti. Hinnat: kahden päivän täysihoitopaketti 45 euroa, päiväkäynnin lounas ja kahvi 12 euroa. Puheenjohtajan palsta 2/2007 Pirun kylmää Pirun kylmää, sanoi Pietari kun helvetin portin aukaisi. Samaa voinee todeta uuden porvarihallituksen hallitusohjelman avaamisesta ja sen suhtautumisesta heikompiosaisten kansalaisten toimeentulon ja palvelujen turvaamiseen. Eduskuntavaalit voittaneiden keskustan ja kokoomuksen porvarihallitus esitteli hallitusohjelmansa iskusanoilla vastuullinen, välittävä ja kannustava Suomi. Tämän sysimustan porvarihallituksen vastuunkantaminen pienen eliitin ja pääoman omistajien etujen turvaamiseksi on vastuuttomuutta vammaisten, vanhusten ja kaikkien heikompiosasten toimeentulon turvaamisesta. Kenen joukoissa seisot - kysymykseen vastaus tuli näkyville pääministeri Vanhasen todetessa hallitusohjelmaa eduskunnalle esitellessään, että tuhannen euron verovapaus pörssipelureille annetaan kansankapitalismin tukemiseksi. Porvarihallituksen verolinjaukset ovat karmeaa kuultavaa tavallisten kansalaisten, työntekijöiden, vanhusten ja vammaisten kannalta. Niillä suositaan rikkaita ja luodaan aivan uusi verovapaiden rikkaiden sääty Suomeen. Vanhasen porvarihallitus, jossa vihreät ovat mukana ihan oikeasti porvareina, esittää perintöveron poistamista maaja yritysomaisuuksilta sukupolvenvaihdoksen yhteydessä. Muille kansalaisille hallitusohjelmassa kaavaillaan taksojen ja maksujen korotuksia. Kannustaminen tarkoittaa sitä, että hallitus käynnistää sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen, jonka tavoitteena on kannustinloukkujen purkaminen ja perusturvan parantaminen. Lisätäkseen kapitalistien kannustusta hallitus tulee lisäämään palvelujen ostoa yksityisiltä palvelutuottajilta. Samassa tarkoituksessa laajennetaan palvelusetelien käyttöä muun muassa kotisairaanhoitoon vuoden 2008 alusta. Puheenjohtaja Jorma Eloranta arvioi kirjoituksessaan vaalien jälkeistä elämää. Hallituksen ohjelma ei paneudu yhteiskuntamme pahimpiin ongelmiin. Toteutuessaan esitetty hallitusohjelma tulee vain kasvattamaan tuloeroja ja lisäämään eriarvoisuutta yhteiskunnassa. Positiivisena asiana voisi tässä vaiheessa ehkä todeta sen, että keskustan, kokoomuksen ja vihreidenkin ennen vaaleja lupaamia palkankorotuksia sairaanhoitajille ei hallitus vielä ole ilmoittanut vastustavansa. Yhteenvetona voisi todeta, että järjestöllämme kuten muillakin vammais- ja eläkeläisjärjestöillä on edessä työntäyteinen nelivuotiskausi hyvinvointiyhteiskunnan ja sen palvelujen säilyttämisessä, ettei meistä tule pelkkää huutokauppatavaraa kapitalistien kirpputoreille. Vaaleissa hävinneille oikeasti vasemmalla oleville eduskuntapuolueille toteaisin, että kun haette vaalitappion syytä, niin peiliä on turha syyttää jos naama on vino. Toivottavasti heti vaalien jälkeen saamanne reilu puoluetuen korotus ei vienyt terää oppositiopolitiikastanne että unohdatte mitä ennen vaaleja lupasitte. Globaalin maailmatalouden aikana näyttää siltä, että kaikkien maiden rikkaat ovat jo yhtyneet kansoja vastaan - olisiko kansojen aika yhdistyä kapitalismia vastaan. Ylppö pidentää ikää Kulttuuripäivillä lauletaan, soitetaan, tanssitaan ja lausutaan, kisaillaan ja esitellään käden taitoja. Kuvassa Rauman yhdistyksen Hen Virtanen kitaroineen. Tunnettu lastenlääkäri, arkkiatri Arvo Ylppö, kuten muistetaan, oli pienikokoinen mies. Nuorena miehenä hän tanssiaisissa haki komeaa kaunotarta tanssiin. Kaunotar kieltäytyi sanoen Minä en tanssi lapsen kanssa, johon Ylppö: Anteeksi, en tiennyt, että olette raskaana. Kerran hätääntynyt äiti soitti Ylpön vastaanotolle ja tiukkasi lapselleen pääsyä vastaanotolle, vaikka lääkäri ilmoitti, ettei ole yhtään vapaata aikaa. Lopuksi äiti vetosi, että lapsella ei ole isääkään. Ylppö siihen: No tulkaa sitten ihmeessä, kun en ole vielä koskaan nähnyt lasta, jolla ei ole isää!

3 Kunnallinen terveydenhuolto murroksessa Terveyspalveluketjut nnivät terveydenhuollon markkinoille, ei pelkästään yksityisiä lääkäriasemia ja sairaaloita ostaen, vaan haukaten siivuja kunnallisesta terveydenhuollosta. Ensimmäinen kunnallisen lääkäripalvelun siirtyminen yksityisell tapahtui Lahdessa, jossa Keskustan ja Launeen terveysasemat ovat MedOne-yhtiön hallinnassa. Ei se muutos juuri tavalliselle terveyskeskusasiakkaalle näy mitenkään. Koska kunnalliset palvelut on ajettu niin alas, saattaa uusi yrittäjä satsata jopa parempaan palveluun. Mutta se haitta ainakin on, että yksityisessä terveyskeskuksessa ei pääse jatkuvaan hoitosuhteeseen, sanoo lahtelainen Ritva Korhonen. Hän kertoo, että eräät virkavapaalla olleet kaupungin lääkärit ovat vaihtaneet Med Onen leipiin. Todellista tietoa taustoista ja kustannuksista ei kuntalaisilla ole, sillä julkisuuteen tulee vain myönteisiä lausuntoja MedOnen menestyksestä Maksavatko kunnat terveysyritysten voitot? Mutta täytyyhän sen kaupungille maksaa, sillä yrityksen on saatava kustannustensa lisäksi myös voittoa toiminnastaan. Ja MedOnella näyttää olevan runsaasti rahaa, sanoo Ritva Korhonen. Toimiva järjestelmä lakkautettiin - MedOnen todellisia kustannuksia ei tiedetä, sanoo lahtelainen vammaisaktiivi Ritva Korhonen.Hän muistuttaa, että kustannusten lisäksi asiakkailta kerätään yrityksen voitto. Äskettäin eläkkeelle jäänyt Lahden kaupungin avoterveydenhuollon johtava ylilääkäri Hannu Hyvärinen sanoi jäähyväishaastattelussaan kaupungin nettisivuilla, että vuonna 1992 tapahtunut omalääkäritoiminnan lopettaminen oli suuri virhe. Se oli Hyvärisen mukaan alku kaupungin terveyspalvelujen kriisille, sillä tuolloin alkanutta lääkäripakoa on yritetty paikata monin tavoin. Yksi ongelma on Hyvärisen mukaan ollut se, että puolet käynneistä on tapahtunut päivystysaikana, joka on ollut haitallista sekä hoidollisesti että taloudellisesti. Lakkauttaminen on sitäkin kummallisempaa, koska puolitoista vuotta toiminut järjestelmä ehti saada Lahden kaupungin lääkäripalvelut pelaamaan niin, että lääkärimäärä vastasi väestön tarvetta, eli tilanne oli varsin ihanteellinen, kuten Hyvärinen toteaa. Lahden ja Päijät-Hämeen terveydenhuollossa kuohuu muutenkin. Sairaanhoitopiirin johtajan ero kuvaa päättäjien ja viranhaltijoiden välisiä jännitteitä, olkoot syyt mitkä hyvänsä. Päijät-Hämeen keskussairaalan lääkärien ja hoitajien protesti aiotulle sairaansijojen kesäsululle on kuitenkin selvä kannanotto siihen, että tilanne on käynyt osin mahdottomaksi sekä potilaiden että hoitajien kannalta. Kun jopa 90 prosenttia osastojen työstä on päivystystoimintaa, ei kunnolliselle perushoidolle jää tilaa. Pörssiin vai vaaliuurnille? Toistaiseksi ostajan markkinoilla ovat suomalaiset terveydenhuoltoalan ketjut, kuten Mehiläinen, Suomen Terveystalo ja MedOne. Mutta pörssiin listautumisen jälkeen vuorossa voivat olla kansainväliset todella suuret terveysmarkkinayritykset. Kunta- ja palvelurakenneuudistus raivaa tietä kansainväliselle terveysbisnekselle, väitettäköön siitä mitä hyvänsä. Haluatko ostaa terveyspalvelusi saksalaiselta, yhdysvaltalaiselta vai kiinalaiselta yritykseltä? Vai pitäisikö valinta tehdä jo seuraavissa kunnallisvaaleissa kotimaisen julkisen palvelun järjestelmän säilyttämiseksi ja kehittämiseksi? Terveydenhuolto kupruilee Kunnallisessa terveydenhuollossa eletään melkoisia murroksen aikoja. Veropohjan heikkeneminen tai niistä riippumatta tehdyt säästötoimet ovat heikentäneet jo pitkään kunnallisen terveydenhuollon toimivuutta, joka on myös vaikuttanut asenteisiin negatiivisesti. Yksityiset lääkäriasemaketjut ovat iskeneet tähän saumaan. Tunnetuin lienee Lahden kaupungin tilanne, josta yllä olevassa jutussa. Tampereen kaupunki on tänä keväänä siirtänyt omalääkäriasiakkaan palvelut Pihlajalinna Oy:lle. Näihin alueisiin kuuluu mm. Hervanta, jonka omalääkäriasiakkaista osa ohjataan yli 10 kilometrin päähän kaupungin keskustaan. Kaupungille ei kelvannut kuntalaisaloitteen ja kaupunginvaltuutettu Jari Heinosen aloitteen malli, jonka mukaan Hervannan lääkäriasema siirtyisi kahteen vuoroon. Kahdella vuorolla voitaisiin mm. purkaa Hatanpään päivystysaseman iltaruuhkia. Tosin julkisuudessa on kerrottu, että osassa kaupunkia tehostetaan lääkäriasemien käyttöä. Toivottavasti näin tapahtuu koko kaupungissa ja aikaa myöten koko maassa. Mitä vuoden 2009 alusta aloittavat sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueet tuovat tullessaan, siitä pitäisi keskustella avoimesti ja pian. HANNU OITTINEN HANNU OITTINEN Terveyskeskus voisi tarjota täyden palvelun Suomessa julkinen perusterveydenhuolto - terveyskeskukset - muodostavat koko terveyspalvelujärjestelmän rungon. Se on kosketuspinta, jossa kansalaiset tarpeineen ja odotuksineen kohtaavat palvelujen tuottajan taidot ja mahdollisuudet. Parhaimmillaan julkinen perusterveydenhuolto kykenee tarjoamaan väestölle täyden palvelun, toisin sanoen diagnostisoimaan ja hoitamaan itsenäisesti sairauksia, tarvittaessa järjestämään määräajassa potilaan lähettämisen erikoislääkärin arvioitavaksi. Lisäksi täyteen palveluun kuuluu myös neuvolatoiminta ja muu ennaltaehkäisevä työ luvun alusta lähtien Suomen terveydenhuolto on kohdannut kasvavia haasteita, joihin pyrittiin - ja enimmiltä osin onnistuttiin - vastaamaan kansallisen terveydenhuollon kehittämisprojektilla. Tyytymättömyyteen on ollut aihetta Julkinen perusterveydenhuolto on pitkään kärsinyt imagoongelmista, joilla on todellista pohjaa. Terveyskeskuksissa ja terveysasemilla on henkilöstövajausta, lääkäreistä on pulaa, ihmiset eivät saa tarvitsemiaan palveluja ajoissa, laadultaan palvelut eivät vastaa odotuksia. Runsaan viidentoista vuoden kuluessa terveydenhuollon toimintaympäristö ja ideologinen ilmapiiri ovat muuttuneet. Julkisen perusterveydenhuollon näivettyminen on luonut paineita vahvistaa yksityissektoria. Yhtäältä julkisiin palveluihin tyytymättömät hakeutuvat luonnollisesti sinne, mistä apua on saatavissa nopeasti ja laadukkaasti, vaikka sitten rahalla. Toisaalta terveyspalvelut on arvioitu tuottoisiksi sijoituskohteiksi, joista voittoa hakeva pääoma on kiinnostunut niin kuin mistä tahansa potentiaalisesta kasvualueesta. Kasvuodotuksia ovat lisänneet kuntien toimet paikata puuttuvia palvelujaan ostamalla niitä yksityissektorilta tai ulkoistamalla perusterveydenhuolto kokonaan yksityiselle palvelujen tuottajalle. Lisäksi työterveyshuolto toteutuu yhä enemmän yksityispuolella. Ongelmat ruokkineet toinen toistaan Kuntien kannalta kysymys on ollut usein pakkotilanteesta, jossa henkilöstövajaus ja pal- Kirjoittajamme on terveyskeskuslääkäri Esa Tulkki. velutuotannon supistuminen on kehittynyt syöksykierremäiseksi. Julkisen terveydenhuollon näivettyminen lisää myös väestön eriarvoisuutta, väestöhmien terveyseroja. Laajan vähävaraisen väestön palvelujen laatu heikkenee, eikä se voi rahalla hankkia riittäviä korvaavia palveluja. Haasteet vaativat lisää voimavaroja Julkinen perusterveydenhuolto kykenee parhaimmillaan riittävin voimavaroin - vastaamaan maamme suurimpiin kansanterveydellisiin haasteisiin: sydän- ja verisuonisairauksien, diabeteksen ja alkoholinkäytön haittojen ehkäisyyn. Tämä edellyttää kuitenkin mahdollisuutta siirtää työn painopistettä sairaanhoidosta ennaltaehkäisyn suuntaan, siten että lääkäri-terveydenhoitajapari kykenee tasapainoisesti ja pitkäjännitteisesti tekemään myös ennaltaehkäisevää työtä. Kehitettävä uutta vuorovaikutusta 3 Demokratian, kansalaisvaikuttamisen ja kansalaisyhteiskunnan vahvistamisen kannalta jul-kisella perusterveydenhuollolla on oma roolinsa. Uuden, laajemman demokratian hengen mukaista olisi esimerkiksi aloittaa terveyskeskusten ja terveysasemien vastuuväestön ja lääkärien ja muun henkilöstön säännöllisistä tapaamisista. Niissä asukkaita informoitaisiin terveydenhuollon suunnitelmista ja asukkaille tarjottaisiin todellinen kanava suoraan kertoa ajatuksiaan asioiden tilasta ja tarjota ideoita niiden kehittämiseksi ja korjaamiseksi. ESA TULKKI terveyskeskuslääkäri Helsinki

4 4 Pitkäaikaissairaat ja vammaiset vailla perustuslain suojaa Suomen perustuslaki lupaa kaikille sosiaaliset perusoikeudet. Lain 19 :n mukaan lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Pitkäaikaissairaat ja vammaiset joutuvat taistelemaan usein perustuslain takaamasta oikeudesta, sillä sairauden ja vammaisuuden aiheuttaman työkyvyttömyyden osoittaminen vaatii asiantuntijalausuntoa lääkäriltä. Laiton tila johtaa leipäjonoihin Ristiriitatilanteet ilmenevät sairaus- tai eläkevakuutushakemusten hylkäyspäätöksinä, joista on oikeus valittaa tarkastus-lautakuntaan tai ylemmälle laitoksen toimintaa valvovalle valitusviranomaiselle. Perustuslain 21 :n mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi ilman aiheetonta viivytystä. Todellisuudessa perustuslain 21 ei toteudu edes niissä viimesijaisen toimeentulon eli toimeentulotuen myöntämistapauksissa, kun ihminen on saanut eläkkeestään hylkäyspäätöksen, valittaa siitä ja anoo toimeentulotukea saadakseen ruokaa. Useissa kunnissa, mm. Lahdessa tarkastuslautakunta ja sosiaaliasiamies ovat juuri huomauttaneet laittomasta tilanteesta, kun toimeentulotukihakemusten käsittely on viivästynyt. Mitä on kolmikannan ihmisoikeusajattelu? Suomalainen eläketurva on osa kolmikantayhteistyön kautta syntynyttä lainsäädäntöä, jossa eläkelakien sorvaamiseen ovat osallistuneet järjestäytynyt työnantajataho, ammattijärjestöt ja valtiovalta. Työeläkejärjestelmä on myös kolmikantayhteistyön valvonnassa olevia rahastoja, joihin nykytiedon mukaan kerätään enemmän varoja kuin sieltä maksetaan eläkkeitä. Silti yksittäisten kansalaisten näkökulmasta myönteisten maksu-päätösten porttia vartioi eläkejärjestelmän ylläpitämä asiantuntijaorganisaatio, jossa ratkaiseva merkitys on asiantuntijalääkärin tulkinnalla potilaalle kirjoitetusta B- lausunnosta. Vakuutuslääkärit ovat osaltaan yrittäneet kehittää omasta erityisosaamisensa alueesta Järvenpään sosiaalisairaalan ylilääkäri Antti Holopainen alusti TSIL:n kuntoutusseminaarissa. oman lääketieteen erikoisalan vakuutuslääketieteen yrityksenä saada aikaan oikeudenmukaisempaa kohtelua ja objektiivisuutta. Lääkäreiden yrityksillä harmonisoida tilannetta ei kuitenkaan voida korjata järjestelmässä piilevää rakenteellista epäoikeudenmukaisuutta. Valitusinstansseissa käytettävän asiantuntemuksen puolueettomuus ei ole riidatonta. Vakuutuslaitos, jolla on lakiin perustuva velvollisuus maksaa etuun oikeutetulle eläkettä tai muuta etuutta, maksaa palkan tai palkkion asiantuntijalääkärilleen. Lisäksi ne ohjeistavat asiantuntijalääkäreidensä toimintaa usein sisäisillä ohjeilla, joiden yksityiskohtaisemmista kriteereistä ei ole riittäviä tietoa lausuntoja laativilla lääkäreillä eikä etuuksia hakevilla kansalaisilla. Lääkäreiden jääviys eturistiriitatilanteessa Oikeusvaltioperiaatteeseen kuuluu yleensä jääviys, kun päätöksentekijän ratkaisuun liittyy taloudellista etua suhteessa organisaatioon, jota hän edustaa. Jos oikeusvaltio olisi rakennettu johdonmukaisesti vakuutuslaitoksen ja yksittäisen kansalaisen intressiristiriidan kannalta, päätöksenteon tulisi tapahtua ehdottomasti puolueettomalla taholla. Vakuutuslaitokselta palkkaa tai palkkioita saavan lääkärin tulisi olla asiantuntijalausunnon antajana jäävi, kun vastakkain ovat vakuutusetuuden saaja ja hänelle palkkaa maksava vakuutusyhtiö. Etuutta hakevalla kansalaisella tai sitä maksavalla taholla tulisi olla tasa-arvoinen ja neutraali asema suhteessa päätöksentekoon. Vakuutusyhtiöiden asiantuntijalääkäreiden roolin tulisi olla pikemminkin vakuutusjärjestelmän yleisessä kehittämistyössä, kuten etuusjärjestelmien rakentamisessa ja kansanterveyden sekä kuntouttavan ja työkykyisyyttä palauttavan otteen kehittämisessä, eikä etulinjan portinvartijana vakuutusyhtiön pussiin ja vakuutetun vahingoksi. Järjestelmän korjaaminen vaatii perusremonttia Suomalainen malli on jäänne korporatiivisista valtarakenteista, johon ei vielä ole kajottu huolimatta sen ristiriitaisuudesta perustuslain oikeusvaltioperiaatteen ja sosiaalisten perusoikeuksien kanssa. Syynä saattaa olla suomalaisen erikoislaatuisen kolmikantajärjestelmän vahva valvova ote sosiaaliturvalainsäädännön kehittämisessä ja toteuttamisessa. Heikompien ja vähäosaisten kyykyttäminen on vielä syvällä suomalaisissa valtarakenteissa. Köyhyys ja syrjäytyminen ovat vaarassa edetä edelleen paitsi yleisen markkinaehtoisen politiikan vahvistumisen seurauksena myös sairaisiin ja vammaisiin kohdennettujen aktiivisten syrjäyttämismekanismien takia. Pitkäaikaissairaiden ja vammaisten järjestöjen tulisi verkostoitua ja htyä ajamaan muutoksia suomalaiseen vakuutus- ja eläkelainsäädäntöön, jotta se saataisiin vastaamaan Suomen perustuslain säännöksiä ja yleisiä oikeusvaltioperiaatteita. ANTTI HOLOPAINEN ylilääkäri Lahti Kuntoutus ei ole pelkkiä vempaimia Alkuvuodesta toispuolisen halvauksen kokenut lahtelainen Mauno Laitinen on toipunut ihmeen nopeasti, vaikka halvauksen seurauksena jalat menivät alta ja puhe lähes täysin. Apuakin hän sai, mutta sekä hänen omansa että vaimon arvion mukaan tärkein kuntouttava tekijä oli sitkeä omatoiminen harjoittelu. Keskussairaalassa olin neljän fysioterapeutin haastattelussa ja yksi teki arvion, mutta sitten ei paljon muuta tapahtunutkaan. Kyllä kai kuntoarviot ja hoitosuunnitelmat pitäisi tehdä sitä varten, että niiden mukaan toimitaan. Invakeskuksen fysioterapeutilta olen kyllä saanut apua, mutta muuten kuntoutus on jäänyt oman aktiivisuuden varaan, sanoo Mauno Laitinen. Sitkeä harjoittelu on tärkeää Pelkät välineet jossain tilassa eivät vielä auta, ei edes opastus niiden käyttöön. Tarvittaisiin terapiaa ihan kädestä pitäen, samoin potilaan kuulemiselle pitäisi olla aikaa nykyistä enemmän. Ryhmäjumppa tai muu vastaava terapia sopii joillekin, mutta monet tarvitsivat henkilökohtaista ohjausta ja kuntoutusta. Myös neuvonta esimerkiksi asunnonmuutostöiden vuoksi olisi monelle kuntoutujalle tärkeä asia, Mauno Laitinen pohtii. Infrapunalamppua hän on käyttänyt itse, ja siitä on ollut välitöntä apua, jalkojen tunnottomuus lakkasi vaivaamasta. Tärkeintä on, että hän aloitti kävelyharjoitukset rollaattorin kanssa jo sairaalassa ja omatoimisesti heti kotona. Harjoittelu alkoi heti kotiin päästyä keppien kanssa, kaksi kertaa päivässä on kävelty. Nyt Mauno kävelee jopa kahden kilometrin lenkkejä, kertoo Irja-vaimo. Vesijumpasta täydet pisteet Mukana keskustelussa on myös naapuri ja vammaisaktiivi Ritva Korhonen.Pyörätuolilla liikkuvalta Korhoselta on amputoitu molemmat jalat. Kelan linja on ollut niukka, sen sijaan Raha-automaattiyhdistysen kursseilta hän kokee saaneensa paljon apua. Olin vuoden verran fysioterapiassa Sopeutumisvalmennuskeskuksen Elämä kantaa projektissa. Siellä terapeutti osasi neuvoa minut vesiliikunnan pariin. Nyt käyn kaupungin liikuntatoimen vesijumpassa ja istumalentopallossa säännöllisesti. Tästä annan täydet pisteet kaupungin liikuntatoimelle, sanoo Ritva Korhonen. Sekä Laitisen pariskunta että Ritva Korhonen korostavat ajoissa annetun henkilökohtaisen kuntoutuksen tärkeyttä. Siitä on nopeampi ja kestävämpi apua sairastuneelle tai vammautuneelle, mutta siitä hyötyvät myös kunnat ja sairaanhoitopiirit mm. sairaalapäivien vähenemisen vuoksi. Vuorovaikutuksen pitää pelata niin, että kuunnellaan nykyistä paremmin asiakkaita ja käytännön hoitotyötä tekevää henkilökuntaa, lahtelaiset vammaisaktiivit sanovat. HANNU OITTINEN Mauno Laitinen Lahdesta. Eläkeläiselle harkinnanvaraista kuntoutusta Kelalta Yli 65-vuotias pelkkää kansaneläkettä saava ei voi saada Kelan kautta lakisääteistä kuntoutusta, ainoastaan harkinnanvaraista, johon on kaksi vaihtoehtoa. Vaihtoehdot ovat sairausperusteinen ja yli 75-vuotiaiden kurssimuotoinen avokuntoutus. Näin kertoo Kelan tiedottaja Hilkka Nakari. Esimerkkinä sairausperusteisesta kuntoutuksesta Nakari mainitsee sydänsairauteen liittyvän, sairaalahoidon jälkeisen sopeutumisvalmennuskuntoutuksen, johon tarvitaan hoitaneen lääkärin lausunto. Lisäksi myönnetään jonkin verran Kelan maksamia kuntoutuskursseja ikääntyneille yli 75-vuotiaille. Työkyvyttömyyseläkkeellä oleville maksetaan korotettua hoitotukea, joka kuuluu vaikeavammaisten kuntoutuksen piiriin. Tämä on lakisääteistä kuntoutusta. Asiasta löytyy lisätietoa Kelan sivuilta

5 Kuntoutuksen lyhyt historia Oheinen Raimo Ruttosen kirjoitus kuntoutuksesta ja sen kehittämistarpeista perustuu mm. Ilpo Vilkkumaan alustukseen ja sen pohjalta käytyyn keskusteluun pohjalta Tsil :n ja Terveys-rintaman Kuntoutus kaiken ikää -seminaarissa Kuntoutuksen historian alkuna on sotainvalidien työhuolto. Invalidiliitto etujärjestönä valvoi kuntoutuslainsäädännön kehittämistä, ja invalidihuoltolaki saatiin vuonna luvun alkupuolella kuntoutus saatettiin kuntien toteutettavaksi. Tavoiteltiinko silloin konkreettista hyvinvointiyhteiskuntaa? Kokonaisuudistuksessa vuonna 1991 yli 65-vuotiaille turvattiin erittäin vähän lakisääteistä kuntoutusta. Lääkinnällinen kuntoutus oli kysymysmerkki ja vaikuttavuusarviointia kyseltiin aiheellisesti. Kuntoutuksen kehittämisuudistusta mietittiin, ja kuntouttavaa työotetta haettiin. Sopeutumisvalmennuksen mallia haettiin 1972, kun se kirjattiin invalidihuoltolakiin. Kunnat saivat sopeutumisvalmennuksen toteutettavaksi vammaispalvelulain velvoitteena. Vaikeavammaisten kuntoutukseen valtio ei ole satsannut, vaan toiminta on jätetty eri järjestöjen ja Ray:n mahdollisesti epävarmalle pohjalle. Kelan kuntoutuksella on ollut vähän vaikuttavuutta. Kela on hylännyt 41,2 % kuntoutusjaksoista. Toisaalta Kelan kuntoutuskurssit ovat saattaneet jäädä vajaiksi. Lääkinnällistä kuntoutusta ei ole järjestynyt. Kuntoutusehtona työuran on oltava poikki, työkyvyttömyysuhan on oltava viiden vuoden sisällä. Tavoitteena on säästää eläkemenoja, mikä toteutuu 2,5 vuoden työkuntoisuuden lisäyksellä. Lääkinnällistä kuntoutusta tulee saada vaikeavammaisille. Kuntoutustarpeen havaitsee parhaiten ihminen itse. Sairauspäivärahan saajan tulee saada toimia subjektina kuntoutussuunnittelussa. Työn on kohdattava työntekijä voimavarana. Terveyskeskusten, sairaaloiden, työeläkelaitosten ja työvoimatoimistojen ja muiden kuntoutustahojen tulee toimia yhteistyössä ihmistä palvellen. Ihminen itse on asiantuntija omassa kuntoutumisessaan. Omainen on luonnollinen yhteistyökumppani. Ihmisellä tulee olla oikeus voimavarojensa ja itsensä toteuttamiseen. Lupa voimavaraistumiseen tulee olla ihmisoikeus. Se on myös oikean taloudellisen menestyksen tae. Kuntoutumisen sisällön tae ja työelämän kehittämisen voimavara on ihmisessä itsessään. Aktiiviselle voimavarapohjaiselle kannustamiselle jos mille on sosiaalinen tilaus. Kohdelkaamme ihmistä voimavarana. Tulisi myös oivaltaa eettisen lähestymistavan olevan kilpailuetu. Hyvinvoinnin mitta on nähtävissä syrjäytettyjen kohtelussa. Toimintaa tulee ohjata ratkaisu- ja voimavarakeskeisyyden hengessä. RAIMO RUTTONEN Joensuu Helsingissä pidettyyn Terveysrintama :n asbestiseminaariin osallistujat hyväksyivät työskentelyn tuloksena yksimielisesti seuraavan julkilausuman: Kansainvälisen työjärjestön ILO:n mukaan yli ihmistä kuolee vuosittain asbestialtistumisen aiheuttamiin sairauksiin. Sairastuneet ovat asbestin kanssa tekemisissä olevia työläisiä, heidän sukulaisiaan ja muita elinympäristössään asbestille altistuvia. Uhrien määrä on lisääntymässä asbestin useissa maissa edelleen jatkuvan käytön sekä luvuilla rakennettujen paljon asbestia sisältävien rakennusten saneerausten vuoksi. Sekä tieteellisesti että käytännössä on todistettu, että kaikki asbestin muodot k- Terveysrintama järjesti Helsingissä merkittävän asbestia käsittelevän kansainvälisen seminaarin. Seminaariin osallistui noin 50 henkilöä useasta eri maasta. Rakennusliittojen ja kansalaisjärjestöjen edustajia oli Suomen lisäksi Ruotsista, Ranskasta, Portugalista, Kyproksesta, Meksikosta, Brasiliasta ja Australiasta. Mukana oli myös Kansainvälinen rakennusliitto UITBB. Tavoitteena asbestin täyskielto Alustuksissa ja keskusteluissa käsiteltiin asbestin haittoja, asbestille altistuneiden oikeuksia, asbestin käytön vastaista toimintaa, asbestitöiden valvontaa ja asbestiin liittyvää lainsäädäntöä monipuolisesti ja perusteellisesti. Vaikka olosuhteet ja tilanteet ovat eri maissa hyvin erilaisia, kokemukset ovat kuitenkin yhdensuuntaisia. Kaikissa maissa tavoitteena on asbestin käytöstä kokonaan luopuminen sekä rakenteissa ja rakennuksissa jo olevan asbestin hallittu ja turvallinen hävittäminen. Tuloksia on saatu ammattiliittojen ja kansalaisjärjestöjen yhteistoiminnalla. EU-maiden lisäksi asbesti on kuitenkin kielletty vain muutamassa muussa maassa. Näissäkin maissa asbestista johtuvat ongelmat tulevat säilymään pitkään. Sairauden puhkeaminen asbestille altistumisen jälkeen saattaa nimittäin tapahtua vasta vuoden kuluttua. Lisäksi kaikissa maissa asbestia on runsaasti rakennuksissa ja erilaisissa rakenteissa, joista sitä voi päästä asukkaiden ja rakennusten käyttäjien hengitysilmaan. Erityisessä vaarassa ovat asbestin poistajat ja asbestirakenteiden purkajat, jos poistamisen olosuhteiden turvallisuutta ja asbestin loppusijoitusta ei tiukasti valvota. Altistuneiden turvaton asema huolestuttaa Useissa puheenvuoroissa tuotiin esille asbestille altistuneiden turvaton asema. Altistuneiden terveydentilan järjestelmällistä seurantaa ei ole useinkaan järjestetty. Pitkän itämisajan vuoksi Yksi seminaarin alustajista oli lääkäri Pirjo Autio. sairaus puhkeaa usein vasta henkilön jo ollessa eläkkeellä. Silloin hän ei ole enää työterveyshuollon piirissä. Vakuutusyhtiötkään eivät maksa kuntoutusta, koska henkilöä ei enää voida palauttaa työelämään. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan ammattiliittojen ja kansalaisjärjestöjen yhteistoimintaa. Siksi oli ilahduttavaa, että tässä seminaarissa oli useiden eri kansalaisjärjestöjen ja ammattiliittojen edustajia. Yhteistyö on näin saatu alulle. TAPIO SIIRILÄ ASBESTIN KÄYTTÖ ON KAIKKIALLA KIELLETTÄVÄ! OIKEUTTA ASBESTIN UHREILLE sotiili (valkoinen asbesti) mukaan luettuna ovat syöpää aiheuttavia ja hengenvaarallisia. Muun muassa maailman Terveysjärjestö (WHO) ja Maailman Kauppajärjestö (WTO) ovat todenneet, että mitään asbestityyppiä ei voida käyttää turvallisesti. Ainoa tehokas keino suojautua asbestin haitoilta on asbestin käytön kokonaan kieltäminen. Osanottajat toteavat tyydytyksellä, että noin 40 valtiota on liittynyt asbestin ja asbestia sisältävien tuotteiden kieltoon alkaen korvata asbestia vähemmän vaarallisilla aineilla. Samat valtiot sallivat asbestin käsittelyn ainoastaan silloin, kun asbestia poistetaan ja hävitetään, ja silloinkin hyvin valvotuissa olosuhteissa. Osanottajat vaativat hallituksilta, kansainvälisiltä yrityksiltä ja työnantajilta seuraavia toimenpiteitä: Terveysrintaman asbestisamenaarissa oli noin 50 osanottajaa useista maista, Australiasta ja Brasiliasta saakka. Työntekijöiden ja väestön suojaaminen asbestilta on toteutettava tehokkaasti kaikissa maissa. Asbestin louhiminen ja asbestin ja asbestia sisältävien tuotteiden käyttö on kiellettävä. Valtioiden on tehtävä kansalliset suunnitelmat, joilla johdetaan ja valvotaan asbestin hävittämistä yhteiskunnasta. Suunnitelman on sisällettävä asbestin kaikkien muotojen sekä asbestia sisältävien materiaalien hävittäminen sitä sisältävistä rakennuksista ja rakenteista. On vaadittava ja valvottava, että asbestin käsittely korjausten ja purkamisten yhteydessä tapahtuu vain siten, että työntekijät ja ympäristö eivät altistu asbestille. Asbestin uhreille ja heidän läheisilleen on taattava välitön hoito, aikaistettu eläkkeelle pääsy sekä oikeudenmukaiset korvaukset haitta-asteesta riippuen. Asbestia korvaavien uusien aineiden ja niiden mahdollisten haittavaikutusten tutkimustyötä on tehostettava. Käyttöön saa ottaa vain turvallisiksi todettuja aineita. Asbestin käytöstä luopumista ja hävittämistä on tuettava sellaisella teollisuuspolitiikalla, joka varmistaa asbestia käyttävillä alalla työskennelleille uudelleen työllistymisen. Seminaarin osanottajat kutsuvat kansallisia ja kansainvälisiä ammattiliittoja sekä 5 kansalaisjärjestöjä toimeliaasti edistämään maailmanlaajuista asbestikieltoa, sekä edistämään hävittämis-, muutos-, saneeraus- ja kunnossapitotöitä koskevia sitovia asbestisäädöksiä. Seminaarin osanottajat vetoavat, että kansalliset ja kansainväliset ammattiliitot sekä kansalaisjärjestöt toimisivat viranomaisten ja asbestin tuottajien saattamiseksi poliittiseen ja rikosoikeudelliseen vastuuseen asbestialtistumistapauksissa. Se on ennakkoehto sille, että voidaan tehokkaasti htyä pysäyttämään asbestin tuotanto ja markkinointi ja että uhrit saavat korvauksensa. Helsinki, Terveysrintama :n asbestiseminaari

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK. www.vlkunto.fi

Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK. www.vlkunto.fi Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK www.vlkunto.fi Eeva Seppälä projektipäällikkö 29.10.2008 VLK ry Perustettu vuonna 1953 Arkkiatri Arvo Ylppö ja hänen vaimonsa Lea Ylppö olivat mukana

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen Muistipolku Tämä esite on tarkoitettu muistisairaille ja heidän läheisilleen. Esitteeseen on kirjattu palveluita, joita sairastunut voi tarvita sairautensa eri vaiheissa. Esite auttaa valitsemaan jokaiselle

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Työeläkepäivät. Markku Lehto 17.11.09

Työeläkepäivät. Markku Lehto 17.11.09 Työeläkepäivät Markku Lehto 17.11.09 Mitä on perustoimeentulo Perustuslaki 19 Oikeus sosiaaliturvaan. Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA Lasse Lehtonen, LT, OTT Terveysoikeuden professori (Hy), hallintoylilääkäri (HUS) Ihmisoikeus sopimukset Oikeusvaltioperiaate Perustuslaki Perusoikeudet PeL 106 : perustuslain

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä?

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä? HAMINAN KAUPUNKI Ikäihmisten palvelut Kotihoitokeskus Pikkuympyräkatu 3 49400 HAMINA P. 0400 801 831 KULJETUSPALVELUHAKEMUS Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Saap.pv Dnro HAKIJA Sukunimi ja etunimet

Lisätiedot

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA Sosiaaliturvauudistus Hallitus on ryhtynyt suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Sosiaaliturvauudistuksen (SATA) tavoitteena

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Luustotiedon ajankohtaispäivät 27.11.2013 Helsinki LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Pirjo Hulkkonen, Etelä-Karjalan keskussairaala, EKSOTE Iiris Salomaa, KAAOS-klinikka, Lahden kaupunki Pauliina Tamminen, Suomen

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Peppi Saikku Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.-13.4.2011/ Helsinki Mitä tiedetään pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksesta? Mitkä asiat selittävät nykyistä tilannetta? Millaisia

Lisätiedot

Asukastoiminta kannattaa

Asukastoiminta kannattaa Asukastoiminta kannattaa Asukastoiminnan edelläkävijä Asukastoiminta on asukkaiden omaehtoista yhteistoimintaa. Se tukee hyvää naapuruutta ja on omiaan luomaan yhteisöllisyyttä. On tutkittua tietoa, että

Lisätiedot

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Terveyspalvelut Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Sisältö 1. Suomen terveydenhuolto 2. Terveys 3. Terveyskeskus 4. Keskussairaala 5. Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) 6. Hoitoon hakeutuminen

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Kokemuksia terveydenhuollon palveluista Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa

Kokemuksia terveydenhuollon palveluista Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa Kokemuksia terveydenhuollon palveluista Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa Lisää teksti tähän TAUSTATIETOJA 1. Merkit se koht a, joka ilmaisee sukupuolesi ja ikäryhmän, johon kuulut NAINEN

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Keski suomen Parkinson yhdistys järjestää yhteisen KESÄTAPAHTUMAN 27.8. 29.8.2010 Kannonkosken Piispalassa

Keski suomen Parkinson yhdistys järjestää yhteisen KESÄTAPAHTUMAN 27.8. 29.8.2010 Kannonkosken Piispalassa Keski suomen Parkinson yhdistys järjestää yhteisen KESÄTAPAHTUMAN 27.8. 29.8.2010 Kannonkosken Piispalassa Kauniin Kivijärven rannalla sijaitseva kurssikeskus antaa monipuoliset mahdollisuudet liikkua

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

NYKYTILA/TOIMINTA JA TOIMIJAT/AIKATAULU. PHSOTEY: tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Nastolassa.

NYKYTILA/TOIMINTA JA TOIMIJAT/AIKATAULU. PHSOTEY: tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Nastolassa. IKÄÄNTYVIEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT/ KEHITTÄMISTARPEET Sosiaali- ja terveyspalvelut Nastolassa on lääkärin ja hoitajan vastaanottopalvelut, sekä suun terveydenhuollon vastaanottopalvelut. Kehittämiskohteet:

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 Pentti Arajärvi Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 1 SUOMEN PERUSTUSLAKI 18 Oikeus työhön ja elinkeinovapaus Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry - jäsentensä kanssa kulkijana 50 vuotta. Jyrki Pinomaa Tukiliiton puheenjohtaja Helsinki 12.12.

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry - jäsentensä kanssa kulkijana 50 vuotta. Jyrki Pinomaa Tukiliiton puheenjohtaja Helsinki 12.12. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry - jäsentensä kanssa kulkijana 50 vuotta Jyrki Pinomaa Tukiliiton puheenjohtaja Helsinki 12.12.2011 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto

Lisätiedot

SALVAN VETERAANIPALVELUT sotainvalidit, sotaveteraanit, lotat

SALVAN VETERAANIPALVELUT sotainvalidit, sotaveteraanit, lotat 2015 SALVAN VETERAANIPALVELUT sotainvalidit, sotaveteraanit, lotat Tervetuloa kuntoutumaan ja virkistymään Ilolansaloon! Palvelukeskus Ilolansalo Ilolankatu 6 24240 SALO p. (02) 7213 300 www.salva.fi SALVA

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Kyky-2 pilotti Eksote:ssa. Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri

Kyky-2 pilotti Eksote:ssa. Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri Kyky-2 pilotti Eksote:ssa Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri Kyky-2 pilotti - Visio Tukea asiakkaan arjen sujumista aktiivisesti ja kokonaisvaltaisesti yhteistyössä paikallisen Kelan ja yhteistyökumppanin

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä

Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä Nuoret ja työllistymisen esteet seminaari 27.10.2011 Ilona Autti-Rämö Tutkimusprofessori, LKT Mitä ajallisia muutoksia voidaan havaita nuorten työkyvyttömyys- ja

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Opaste toimistoomme: Jarrumiehenkatu. Käynti pihan puolelta. Junailijankatu Hämeenkatu 7 A. Kela. Kirkko.

SISÄLLYSLUETTELO. Opaste toimistoomme: Jarrumiehenkatu. Käynti pihan puolelta. Junailijankatu Hämeenkatu 7 A. Kela. Kirkko. SISÄLLYSLUETTELO Yleistä 2 Hallituksen jäsenet 2 Jäsenedut 3 Hoitovuorokausikorvaus 3 Kuntoutus/Kurssitoiminta 4 Tukihenkilötoiminta 5 Keskusteluillat 6 Osaston toiminta 7 Liikuntaa syöpäpotilaille 8 Yhteystiedot

Lisätiedot

SENIORILIIKUNTA KEVÄT 2013

SENIORILIIKUNTA KEVÄT 2013 KEVÄT 2013 Helsingin kaupunki Liikuntavirasto Paavo Nurmen kuja 1 C 00250 Helsinki Puhelin: 09 310 87932 Faksi: 09 310 87771 Sähköp.: minna.ekman@hel.fi Liikuntaviraston kurssitoimintaan voi ilmoittautua

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUHAKEMUS

VAMMAISPALVELUHAKEMUS VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Haettavat palvelut (täytetään vain niiden palvelujen osalta, joita haetaan) 1. Asuminen Asunnon muutostyöt, mitä

Lisätiedot

TERAPIAAN HAKEUTUMINEN

TERAPIAAN HAKEUTUMINEN TERAPIAAN HAKEUTUMINEN Kelan kustantamaan kuntoutuspsykoterapiaan hakeutumisesta sekä mahdollisista etuuksista terapiakustannuksia koskien MTKL Tietopalvelu Propelli, kuntoutusneuvoja Milla Ristolainen

Lisätiedot

Postinumero ja paikka:

Postinumero ja paikka: Nurmijärven kunta Vammaispalvelut Keskustie 2 A, 01900 Nurmijärvi VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU- HAKEMUS 1 (6) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä HOIDETTAVAA KOSKEVAT TIEDOT Henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Tiedot hoitosuhteesta Hoidettava on hoitajan puoliso/avopuoliso

Lisätiedot

Soveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta

Soveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta Kyh 24.1.2012 10 Kyh liite 5 Kyh 22.5.2012 62 Kyh liite 2 Soveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta Hyväksytty yhtymähallituksessa

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Kyselyn toteutus Lääkäriliitto selvitti marraskuussa 2014 kansalaisten käsityksiä hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta. Tutkimuksen

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää?

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuka kuuntelee köyhää? - keskustelusarja Helsinki, 10.12.2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tulevaisuuden haasteita, ongelmia Tuloerot Terveyserot Kulutuserot

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja)

1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Muutokset terveyskeskuksissa 1990-2010 Osmo Saarelma Yleislääketieteen erikoislääkäri (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Mitä tapahtui kunnallisille lääkäreille

Lisätiedot

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 6 2010 6 2010 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN Hoitoon toiseen EU-maahan 2/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN EU-kansalaisilla on mahdollisuus sairaanhoitoon kotimaan lisäksi muissa jäsenmaissa.

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Lähitori Kuusela tapahtumat elokuussa 2015

Lähitori Kuusela tapahtumat elokuussa 2015 Lähitori Kuusela tapahtumat elokuussa 2015 Viikko 32 (3.8.-9.8.) Ma 3.8. - Klo 9-13 Kädentaitopaja (0. krs). Mahdollisuus tehdä erilaisia tekstiilitöitä ja kädentaitoja oman mielen mukaan. Materiaalimaksu.

Lisätiedot

Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa. Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja

Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa. Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja 30.10.2013 Kelan tehtävä Elämässä mukana muutoksissa tukena Kela hoitaa

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 17.6.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Raportti TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Selvityksen tausta Tavoitteena oli verkkoaivoriihen avulla saada kuva ihmisten näkemyksistä vanhuuteen ja eläköitymiseen

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta

B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta Johannes Guo LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Asiantuntijalääkäri/ KELA Ammatillisen Kuntoutuksen Päivät/ AVIRE 14.10.2011 B-lausunto on tärkeä

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

TYÖUUPUNEEN KUNTOUTUS KANNATTAA 8.5.2014. Kuntoutuserikoislääkäri Virpi Vartiainen Psykofyysisen fysioterapian fysioterapeutti Tiina Salo

TYÖUUPUNEEN KUNTOUTUS KANNATTAA 8.5.2014. Kuntoutuserikoislääkäri Virpi Vartiainen Psykofyysisen fysioterapian fysioterapeutti Tiina Salo TYÖUUPUNEEN KUNTOUTUS KANNATTAA 8.5.2014 Kuntoutuserikoislääkäri Virpi Vartiainen Psykofyysisen fysioterapian fysioterapeutti Tiina Salo Mistä on työuupuneiden kuntoutuksessa kysymys? Kenelle sopii? Miten

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ennaltaehkäisyn edistämisen priorisointi - miksi se on niin vaikeaa? Jorma Mäkitalo, Osaamiskeskuksen johtaja Oma ammattihistoria lääket lis Oulun yliopisto 1986 työterveyshuollon erikoislääkäri

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta 1. Sähköpostilla 2. Puhelimella suoraan päätoimittajaan, toimitussihteeriin tai toimittajaan (numerot lehden viimeisellä aukeamalla) 3. Kirjeellä/kortilla 4. Facebookisssa,

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Lauritsalan pilotin tilannekatsaus

Lauritsalan pilotin tilannekatsaus Lauritsalan pilotin tilannekatsaus 7.3.2014 Minna Lignell, Marja Kosonen, Ritva Simpanen, Satu Simolin Taustalla palveluverkkouudistus Eksoten johtoryhmä on määritellyt organisaation strategianmukaiset

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Kimmeltävien hankien ja huurteisen luonnon kauneutta kaikille! Terveisin,

Kimmeltävien hankien ja huurteisen luonnon kauneutta kaikille! Terveisin, Turun Seudun Epilepsiayhdistys ry TOIMISTO AVOINNA: Vartiokuja 1 20700 TURKU tiistai keskiviikko 9:00 15:00 Puh. (02) 231 9632 torstai 9:00 17:00 e-mail: toimisto@tsey.fi Internetsivut: www.tsey.fi torstaikerhoiltaisin

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa

Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa 10. 11.5.2012 Yleissairaalapsykiatrian päivien ohjelma Torstai 10.5.2012 8.15 9.15 Ilmoittautuminen, aamukahvi 9.15 9.30 Yleissairaalapsykiatrian päivien avaus;

Lisätiedot

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Eija Puutinen Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Luento Kaste-hankkeen teemapäivässä 14.1.2010 Julkisen laitoshoidon vaikutus Kelan etuuksiin sairaanhoidosta

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Osallistava sosiaaliturva

Osallistava sosiaaliturva Osallistava sosiaaliturva Miltä keskustelu ja suunnitelmat osallistavasta sosiaaliturvasta näyttävät 1990-luvun esitysten ja sosiaalioikeuden näkökulmasta? Pentti Arajärvi 12.5.2014 1 Osallistava - vastikkeellinen

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 1 SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 Sateenkaaritalon tapahtumia syksyllä 2014 muun muassa: Kuva internetistä. Kuvaaja Teuvo Vehkalahti. BBQ-Elolystit 9.9. klo 10-14 Hietalahden Villassa Sieni- ja marjaretki

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot