Kahdeksan katsetta kuolemaan

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kahdeksan katsetta kuolemaan"

Transkriptio

1 Saattohoito Kahdeksan katsetta kuolemaan Kuolevan ihmisen tunnistaminen ja kohtaaminen. Siinä alue, jolla terveyden huoltomme voisi pystyä parempaankin. Aihetta pohtineet lääkärit painottavat, että kuolevan hyvällä hoidolla tuetaan myös läheisten elämän jatkoa. n teksti Jaana Ahlblad Panthermedia 2432

2 ajassa Puhuminen edistää potilaan asiaa Yleislääketieteen erikoislääkäri Sirpa Sairanen, Katriinan sairaala, Vantaa Terveydenhuoltokin lankeaa toisinaan kaikkivoipaisuuden harhaan, että lääkärillä on aina jotain repertuaarissaan. Kun kuolema hyväksytään, voidaan keskittyä hyvään palliatiiviseen hoitoon. Olisi hyvä pysähtyä ajattelemaan kuoleman diagnoosia, vaikka se vai keaa onkin ja lähtökohta työlle on parantaminen. Levinnyttä syöpää sairastavaa ihmistä ei pidä lähettää erikoissairaanhoidosta terveyskeskussairaalaan jatkokuntoutukseen. Jatkohoito-sana on käyttökelpoinen. Vie aikaa ja energiaa, jos omaisten kanssa on eri näkemys. Omaiset toivovat aikaa järjestellä asioita ja olla yhdessä läheisensä kanssa. Se aika riistetään heiltä, jos he eivät tiedä, mikä tilanne tarkalleen ottaen on. Vain harvoin potilas lähetetään terveyskeskussairaalaan saattohoitoon tai oireenmukaiseen hoitoon. Tässä tarvittaisiin rehellisyyttä ja rohkeutta. Myös hoidonrajauspäätökset olisi suotavaa tehdä erikoissairaanhoidossa. Nuoremmat kollegat tarvitsevat siihen tukea. Hyvää saattohoitoa saa myös muualla kuin saattokodeissa, mutta ei valitettavasti tasapuolisesti joka puolella maata. Tässä tarvitaan ryhtiliike. Erityisiä saattohoito-osastoja tarvitaan, sillä niissä on aikaa potilaan ja omaisten kysymyksille. Shokkia ei voi siirtää. Yksiköihin tarvitaan myös riittävästi osaavaa henkilökuntaa. Oman kuolevaisuuden kanssa pitää olla sinut, sitä edistää elämänkokemus ja työkokemus. Tarvitaan rohkeutta lääkitä potilasta ja tunnistaa oireita, joita lähestyvä kuolema tuo mukanaan. Ei tarvitse lähteä hääräämään toimenpiteitä, vaan ottaa kuolevaa kädestä kiinni. Olla läsnä. Osastollamme saattohoidetaan toista sataa ihmistä vuodessa. Pyrin keskustelemaan kaikkien omaisten kanssa kasvokkain, meille voi myös aina soittaa. Puhumme asioista henkilökunnan kesken, myös työnohjaukseen on mahdollisuus. Erilaiset elämänkohtalot koskettavat toisinaan paljonkin. Tarvitaanko numeraalista elinaikaennustetta? Yleislääkäri Hanna-Riikka Lehto, Karina-saattokoti, Turku Erikoissairaanhoidossa voitaisiin puhua saattohoitopäätöksistä vielä nykyistä enemmän, useita kroonisia sairauksia sairastavien iäkkäiden potilaiden kanssa. Pitäisi kuunnella potilaan omia tavoitteita hoidolle, kuulostella, onko hän tietoinen, miten sairaudet yleensä etenevät. Kroonisissa sairauksissa saattohoitopäätös on usein vaikeaa tehdä, sillä sairaudet eivät etene lineaarisesti. On vaikeaa ennustaa, mikä heikkeneminen on Lääkäreillä itselläänkin on kuolemanpelko. ratkaiseva. Potilaan toiveet pitäisi aina olla tiedossa. Luottamuksellinen potilas-lääkärisuhde on ydinasia. Ongelmaksi muodostuvat organisaatiorajat, kun potilaita hoidetaan erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollossa ja yksityissektorilla. Kokonaishoitovastuu pitäisi olla selkeästi perusterveydenhuollossa. Omaiset saattavat olla hyvin tarkkoja elinaikaennusteen suhteen. Jos tarkka numeraalinen ennuste on kuolevalle tai läheisille annettu, siitä syntyy usein keskustelua jälkikäteen. Jos potilas kysyy elinaikaennustetta, häneltä pitäisi kysyä, millaisen vastauksen hän odottaa saavansa. Onko esimerkiksi tiedossa jokin tärkeä tapahtuma, johon hän haluaa osallistua? Olemme suunnitelleet protokollaa, jolla selvittäisimme, miten omaiset ovat selvinneet läheisensä kuolemasta. Eräs mahdollisuus olisi takaisinsoittojärjestelmä, mutta resursseja siihen ei vielä ole. 2433

3 Panthermedia Kesti kauan oppia, että toivon kohde muuttuu. Elämän loppu mukaan lääkärikoulutukseen Ylilääkäri Sanna Maula, Paimion-Sauvon terveyskeskus Meidän lääkärien tulee katsoa peiliin, ymmärtää, että lääketiede on rajallista ja kaikkia ihmisiä ei pystytä parantamaan. Täytyisi oppia tunnistamaan toimintakyvyn kriittinen heikkeneminen ja lähestyvän kuoleman merkit. On tärkeää kysyä itseltään, yllättyisikö, jos tämä potilas kuolisi vuoden sisällä. Monista erikoissairaanhoidon yksiköistä tulee jo hyviä suunnitelmia hoidonrajauksista. Joissakin klinikoissa on vallalla vanhakantaiset aktiivisen hoidon skeemat. Taustalla lienee pelko, että joutuu vastaamaan kanteluihin alihoidosta. Tätä ei pidä pelätä. Lääketieteelliset perusteet kyllä kestävät tarkastelun. Pahinta, mitä potilaalle, omaisille ja kollegoille voi tehdä, on lähettää kuoleva ihminen jatkokuntoutukseen. Lääkäreillä itselläänkin on kuolemanpelko. Lääkärikoulu ruokkii parantamiseen tähtäävää eetosta, koulutus ei tunnista kuolemaa. Kaikki tähtää parantamiseen. Lääkäreille on opetettu, ettei potilaalta saa viedä toivoa, että toivo parantumisesta säilyy loppuun saakka. Itseltäni kesti kauan oppia, että toivon kohde muuttuu. Kun sairaus etenee, toivo on sitä, että jäljellä olisi hyviä päiviä, ettei olisi kärsimystä, että saisi viettää loppuajan jossain tietyssä paikassa. Kuolemaa lähestyvä ihminen pitää huomioida inhimillisesti kokonaisuutena, ei diagnooseina. Lääkärinä mietin, mitä toimenpiteitä hyväksyisin edessäni olevalle ihmiselle, jos hän olisi vanhempani tai isovanhempani. Jokaisen ihmisen kuolema on ainutlaatuinen, ja terveydenhuollon ammattilaiset saavat vain yhden mahdollisuuden onnistua sen hoitamisessa. On oltava valmis tekemään kaikkensa. Vaikeat tilanteet vaativat lisää tukea Lasten syöpälääkäri Päivi Lähteenmäki, TYKS Tunnemme yleensä hyvin ne perheet, joiden lapsi menehtyy, sillä useimmiten kuolema tulee uusiutuneen sairauden jälkeen. Haluamme, että saattohoidon ja kuolemisen vaihe hoidetaan yhtä hyvin kuin sairauden vaihe. Tahdomme antaa henkilökunnalle tarpeeksi kiireetöntä aikaa perheiden kanssa aina tämä ei ehkä onnistu. Suurin puute sairaalassa on psykososiaalisen tuen puute. Tarvittaisiin esimerkiksi perhetyöhön erikoistuneita asiantuntijasairaanhoitajia, jotka olisivat helposti saatavilla sekä perheen että henkilökunnan tueksi. Joskus tauti on aggressiivinen tai tilanne kehittyy nopeasti, jolloin perhe on erittäin lujilla. Kuolema voi myös olla pitkä prosessi ja viimeisen hetken tuloa on vaikea ennustaa. Joskus käy niin, että pitkään sairaalassa olleet vanhemmat lähtevät kotiin lepäämään ja lapsen lähdön hetki tapahtuu sillä aikaa. Olen yrittänyt puhua, ettei heidän tule tuntea syyllisyyttä. On voinut olla tietyllä tavalla lapsen valinta nukkua juuri silloin pois. Haastavassa tilanteessa jokaisen on pantava itsensä likoon. Kotisaattohoito on tavoiteltava asia, mutta lasten kohdalla meillä ei ole siihen valmista sapluunaa. Kotihoito räätälöidään yksilöllisesti, ja jos potilas asuu kohtuullisen matkan päässä, lääkitykseen liittyvät asiat voidaan hoitaa oman henkilökunnan voimin. Arvioni mukaan yli puolet saattohoidetuista lapsista hoidetaan sairaalassa. Noin viidennes syöpään sairastuneista lapsista kuolee, meidän klinikassamme se tarkoittaa 3 4 potilasta vuodessa. Saattohoitavan henkilöstön voimavarat tulee arvioida hyvin. Tarvitaan työnohjausta ja riittävästi hengähtämisaikaa, kun siirrytään potilaasta toiseen. 2434

4 Kotikeskeistä saattohoitoa lapsiperheiden tarpeisiin Syöpälääkäri Eeva Rahko, OYS Hyvää saattohoitoa ei saa joka puolella maata. Tässä tarvitaan ryhtiliike. ajassa Kanteluja alihoidosta ei pidä pelätä. Saattohoitopotilaan asemaa parantaisi se, että eri terveydenhuollon kontakteissa ymmärrettäisiin, että hänen elinaikansa on jo varsin rajallinen. Toiminta pitää suhteuttaa siihen. Tutkimuksia ja toimenpiteitä ei pidä tehdä, jos niillä ei saavuteta elämänlaadullista hyötyä. Tilanne tulee heti ottaa puheeksi potilaan ja omaisten kanssa. Oma kokemukseni on, että kun saattohoidosta aletaan puhua potilaan kanssa, kannattaa mieluummin valita niukat sanat kuin puhetulva, jota potilas ei pysty vastaanottamaan. On tärkeää käyttää sel keitä termejä. Itse käytän saattohoitosanaa, se tulee ymmärretyksi. Nuori kollega tarvitsee hyvän seniorituen kuolevan potilaan lääketieteellisessä hoidossa ja kohtaamisessa. Riittäviä vuorovaikutustaitoja varten tulisi saada koulutusta ja mahdollisuuden vertaisoppimiseen vanhemman kollegan seurassa esimerkiksi vuodeosastolla. Kun potilas siirtyy erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon, yhteydenottovastuuta ei pidä jättää hänelle tai omaisille. Esimerkiksi kotisairaanhoitoon voidaan tehdä ajanvaraus valmiiksi jo poliklinikalta. Tiedonkulku ei saa katketa. Kuolevan potilaan hoidossa täytyy pyrkiä puhelinyhteyteen omaisten kanssa, jos heitä ei ole paikan päällä. Omaisille pitää antaa mahdollisuus esittää kysymyksiä. Kehittämiskohteena pidän nuorten ja keski-ikäisten perheellisten ihmisten saattohoidon järjestämistä. Heille tarvitaan kotikeskeinen hoito, pienten lasten huomioiminen kuuluu hyvään saattohoitoon. Moniammatillisessa tiimissä tulisi olla mukana sosiaali- tai perhetyöntekijä, lääkäri ei osaa eikä hänen tarvitsekaan pystyä tekemään kaikkea. Terveydenhuollon ammattilaisille tarvitaan lisää koulutusta kipupumppujen käytöstä. Sairaala ja terveyskeskus yhteistyöhön Klinikkaryhmän johtaja Maija Räsänen, Vaasan keskussairaala Onkologian osastolla kuolee edelleen kohtalaisen monta potilasta, vaikka heidän kuolemansa olisi enemmän tai vähemmän ennustettavissa. Heidän pitäisi saada saattohoitoa lähempänä kotia, mutta toimintamallit puuttuvat vielä. Syöpäsairauksissa palliatiivinen hoito tulee pikkuhiljaa mukaan aktiivisiin onkologisiin hoitoihin. Perusterveydenhuolto voisi ottaa osan hoitovastuusta esimerkiksi palliatiivisessa hoidossa, jolloin potilaalle kehittyisi hoitosuhde terveyskeskukseen jo taudin hoidon alkaessa. Kun erikoissairaanhoidon osuus päättyy, siirtyminen toiseen yksikköön olisi hoidettavissa hyvin. Se on potilaalle iso hyppäys, jossa voi kehittyä toivottomuuden tunne. Hoitolinjaukset pitäisi olla keskusteltuna, kirjattuna ja saatavilla kaikkina aikoina. Kroonisessakin sairaudessa kuolemaan johtava sairausprosessi voi olla akuutti. Elämän loppuvaiheen hoidossa kyse on ensisijaisesti ihmisen kohtaamisesta. Joillakin lääkäreillä on tähän paremmat valmiudet, myös kokemuksella on paljon merkitystä. On ammattitaitoa nähdä potilaan tila ja ottaa se puheeksi. Jos on osaamista, myös rohkeus ottaa puheeksi kasvaa. Kuoleminen on yhteiskunnassamme suljettu muun elämän ulkopuolelle. Terveydenhuollon arjessakin sitä pitäisi nostaa enemmän esille. Saattohoitoosaamista pitää tuoda palvelutaloihin Apulaisylilääkäri Kaisa Halinen, Laakson sairaala, Helsinki On epäinhimillistä kuljettaa dementoitunut vanhus ambulanssilla päivystykseen kuolemiseen liittyvän uuden akuutin oireen takia. Tilanne tuottaa tälle ihmiselle ahdistusta ja hätää. Hänen on saatava hoitoa tutussa paikassa, missä hän kokee olonsa turvalliseksi, tuttujen äänien ja tuttujen hoitajien ympäröimänä. Kuolemassakin pitää kunnioittaa ihmisarvoa. Palvelutaloissa olisi kehitettävä saattohoitoa niin, ettei vanhuksia tarvitsisi kuoleman lähestyessä kuljettaa minnekään. Hoitavan lääkärin tulisi tehdä alustavat hoitolinjaukset, kun vanhukselle lähdetään hakemaan hoitopaikkaa, 2435

5 ja viimeistään palvelutalossa vastaavan lääkärin olisi ne mietittävä. Linjausten tekeminen ei ole helppoa. Saattohoito-osaamista ei kaikissa palvelutaloissa Suomessa vielä ole riittävästi. Koko henkilökunnan pitää osata saattohoito ja tunnistaa ne oireet, jolloin saattohoitoon on siirryttävä. Dementoituneen potilaan kohdalla tämä voi olla vaikeaa, koska äkillistä voinnin heikkenemistä ei yleensä tapahdu. Palvelutaloissa tulee olla mahdollisuus lääkärikonsultaatioon. Esimerkiksi Helsingissä on toimiva kotisairaalaverkosto, joka voi olla mukana palvelutaloissa saattohoitoon liittyvissä erityistilanteissa. Avoimuus, keskustelu ja tiedonjako on tärkeää kuolevalle potilaalle ja omaisille. Suurin osa vanhuksista hyväksyy kuoleman ajatuksen, kun vaihtoehtoa ei enää ole. Joillekin omaisille se voi olla vaikeampaa. He saattavat toistuvasti painostaa potilasta muuttamaan kantansa esimerkiksi jonkun toimenpiteen suhteen. Joskus potilas suostuu omaisten toiveisiin, mutta joskus olen joutunut puolustamaan potilaan itsemääräämisoikeutta. Tässä työssä olen nähnyt, että keski-ikäisille lapsille voi olla kovin vaikeaa hyväksyä vanhempiensa kuolema. Toisinaan tapahtuu niin, että ihminen ei suostu hyväksymään ajatusta kuolemastaan. Lääkäri ei voi määrätä häntä ymmärtämään, vaan hän kuolee itseltään salaa. On myös ymmärrettävä, että kaikki eivät halua kuolla saattohoito-osastolla, mutta hyvää saattohoitoa hekin tarvitsevat. Koulutus ei tunnista kuolemaa. Kaikki tähtää parantamiseen. Jokainen potilas, perhedynamiikka ja tilanne on erilainen. Toivoisimme, että kaupungin palkkalistoilla olisi psykososiaaliseen tukeen erikoistunut psykiatrinen sairaanhoitaja, jonka voisi saada sairaalaan lyhyellä varoitusajalla. Eri kulttuurien tarpeet tulisi huomioida Osastonylilääkäri Marja Hynninen, HUS Anestesiologia ja tehohoito Oman kuolevaisuuden kanssa pitää olla sinut. Tehohoitoon saapuva potilas ei yleensä pysty ilmaisemaan itseään. Olisi tärkeää, että saisimme perusterveydenhuollosta kuvan siitä, millainen potilaan perustoimintakyky on ollut ja mitä perussairauksia hänellä on. Teho-osastolla, jonne tulee paljon päivystyspotilaita, myös kuolee paljon potilaita. Suurin osa kuolee ennakoidusti, ei elvyttäen. Jos potilaalle kehittyy vaikea monielinhäiriö ja näemme, että tilanne on elämän jatkumisen kannalta toivoton, luovumme tehohoidosta ja siirrymme saattohoitoon. Tehohoidon aikana palliatiivinen hoito ja tehohoito kulkevat rinnakkain, arvokkaassa kuolemassa palliatiivisen hoidon osuus painottuu. Olemme yrittäneet järjestää asiat osastolla niin, että saattohoidon kriteerit täyttyvät. Vaikka huoneessa on 10 potilaspaikkaa, pyrimme rauhalliseen ja hiljaiseen ympäristöön. Vierailurajoitteet puretaan, samoin hälytykset, katetrit ja lääkitykset, kipua ja ahdistusta poistetaan opioideilla. Omaisille on varattu oma huone ja heille kerrotaan eri mahdollisuuksista saada henkistä tukea. Omaiset voivat myös järjestää hartaushetken potilaan vierellä hänen omien uskomustensa lähtökohdista. Potilaan yksilöllisiä tarpeita ja eri kulttuurista tulevien ihmisten tarpeita tulisi teho-osaston saattohoidossa huomioida vielä nykyistä enemmän. Saattohoito teho-osastolla voi olla varsin lyhyt jakso, mutta omaiset saattavat arvostaa sitä jopa enemmän kuin aiempaa hoitojaksoa, koska heidän kanssaan keskustellaan paljon ja tietoa jaetaan runsaasti. Kerromme heti alussa huonotkin skenaariot, jotta omaiset saavat aikaa valmistautua. Kommunikoimme heidän kanssaan mieluusti vain yhden lääkärin kautta. Näin syntyy nopeammin luottamus, joka on tärkeä esimerkiksi hoidonrajaustilanteessa. Omaisten puheille pitää antaa tilaa. Se on usein ahdistuksen purkua ja muistelua, mutta on lääkärin tehtävä ottaa sitä vastaan osana surutyötä. Saattohoito voi jatkua myös kuoleman jälkeen. On käynyt niin, että omaiset ovat ottaneet yhteyttä vuosi tapahtuneen jälkeen. Suuri ahdistus paljastaa, ettei kuolemaa ole käsitelty lainkaan. Omaisten tulisikin pitää huolta itsestään, hakea apua, kun tarvetta on. Sosiaalista tukea tarvittaisiin saman tien esimerkiksi vanhoille ihmisille, kun toinen pariskunnasta kuolee. Tehohoito-osaston henkilöstöllä tulisi olla mahdollisuus tilannekohtaiseen työnohjaukseen. Kun aiemmin terve, nuori ihminen tekee kuolemaa, se on perheelle erittäin vaativaa. Koko tilanteen hallinta on vaativaa myös ammattilaisille. Sellaiset tilanteet laittavat lääkäriyden koetukselle. n 2436

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE? MIHIN MINÄ TÄSSÄ KUOLEN? MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEVALLE? Kristiina Tyynelä-Korhonen, LT, erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Syöpäkeskus, KYS 15.2.2016 2 PALLIATIIVISEN HOIDON JA

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

HYKS alueen saattohoitotyöryhmän 12.10.2011

HYKS alueen saattohoitotyöryhmän 12.10.2011 HYKS alueen saattohoitotyöryhmän muistio 12.10.2011 Tiina Saarto, pj. HYKSSyöpätautien Syöpätautien klinikan vt. ylilääkäri, Tampereen yliopiston vt. palliatiivisen lääketieteen professori Työryhmän asettaminen

Lisätiedot

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN HOITOLINJAUS Tavoitteena on, että potilas saa oikean hoidon oikeaan aikaan oikeassa paikassa. HOITOLINJAUS JA HOITOTAHTO Hoitolinjauksen teko

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Eksoten palliatiivisen hoidon yksikkö. Sh YAMK Anne Tiainen Palliatiivinen yksikkö, Eksote

Eksoten palliatiivisen hoidon yksikkö. Sh YAMK Anne Tiainen Palliatiivinen yksikkö, Eksote Eksoten palliatiivisen hoidon yksikkö Sh YAMK Anne Tiainen Palliatiivinen yksikkö, Eksote 8.9.2017 Eksote kartalla Perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja sosiaalihuolto samassa organisaatiossa Perustettu

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,

Lisätiedot

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei sidonnaisuuksia teollisuuteen

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN?

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? LL Kaisa Rajala, Palliatiivinen yksikkö, HUS Syöpäkeskus Geriatrian ja yleislääketieteen EL Palliatiivinen

Lisätiedot

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri  Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Lapsen saattohoito Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi www.etene.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia sidonnaisuuksia lastentautien erikoislääkäri

Lisätiedot

Lataa Palliatiivinen hoito. Lataa

Lataa Palliatiivinen hoito. Lataa Lataa Palliatiivinen hoito Lataa ISBN: 9789516564848 Sivumäärä: 640 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 25.85 Mb Palliatiivinen, oireita lievittävä hoito on potilaan aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa silloin,

Lisätiedot

SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA

SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA Saattohoitotutkimuksen päivä 6.11.2012 Aira Pihlainen, TtT Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE SISÄLTÖ 1. Saattohoitosuunnitelmien

Lisätiedot

HUS Saattohoitostrategia. Tiina Saarto, yl Palliatiivisen lääketieteen professori HYKS Syöpäkeskus

HUS Saattohoitostrategia. Tiina Saarto, yl Palliatiivisen lääketieteen professori HYKS Syöpäkeskus HUS Saattohoitostrategia Tiina Saarto, yl Palliatiivisen lääketieteen professori HYKS Syöpäkeskus Hanko Lohjan sha Lohja Hospital Paloniemi Hospital Raasepori Karjalohja Nummi- Pusula Tammiharju Hospital

Lisätiedot

VIIMEINEN TOIVEENI OPASLEHTI OMAISILLE JA HOITOKODIN ASUKKAALLE SAATTOHOIDOSTA. Rosa Jakobsson & Sari Oksanen Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK

VIIMEINEN TOIVEENI OPASLEHTI OMAISILLE JA HOITOKODIN ASUKKAALLE SAATTOHOIDOSTA. Rosa Jakobsson & Sari Oksanen Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK VIIMEINEN TOIVEENI OPASLEHTI OMAISILLE JA HOITOKODIN ASUKKAALLE SAATTOHOIDOSTA Rosa Jakobsson & Sari Oksanen Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK Lukijalle: Tämä opaslehti on toteutettu opinnäytetyönä Sastamalan

Lisätiedot

Saattohoito. Erva Jory Jorma Penttinen

Saattohoito. Erva Jory Jorma Penttinen Saattohoito Erva Jory 30.01.2015 Jorma Penttinen 19.1.2015 2 (Juho Lehdon dia) Palliatiivisen hoidon hoitoprosessi Päätös siirtyä palliatiiviseen hoitoon tehdään yleensä erikoissairaanhoidossa Palliatiivisen

Lisätiedot

Palliatiivinen ja saattohoito Jyväskylän kotisairaalassa

Palliatiivinen ja saattohoito Jyväskylän kotisairaalassa Palliatiivinen ja saattohoito Jyväskylän kotisairaalassa KUOLEMA TULEE, OLETKO VALMIS seminaari KS-KS Auditorio 10.10.2016 Evl Emma Honkanen Kotisairaala Tarjoaa ympärivuorokautista sairaalatasoista hoitoa

Lisätiedot

Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta

Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta yl Paula Poukka Helsingin kaupungin kotisairaala Sisät. el., palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Kotisaattohoito, miksi? Toive kuolla

Lisätiedot

Ti 25.3.14 Markus Partanen Runosmäen terveysaseman vastaava lääkäri, Turku

Ti 25.3.14 Markus Partanen Runosmäen terveysaseman vastaava lääkäri, Turku Ti 25.3.14 Markus Partanen Runosmäen terveysaseman vastaava lääkäri, Turku Lääkäri vuosimallia 2007, 9/2010 alkaen vastaavana lääkärinä Turun Runosmäen terveysasemalla Vuoden nuori lääkäri 2013 Tapaa saattohoitopotilaita

Lisätiedot

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016 Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016 Voiko kuolevan potilaan päivystyskäyntejä ehkäistä hoidon paremmalla ennakkosuunnittelulla?

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry ry Maakunnallinen kansanterveysjärjestö Perustettu vuonna 1956 Toiminta-alueena Keski-Suomen maakunta Jäseniä n. 6000 Paikallisosastoja maakunnissa Immu Isosaari 1 Henkilökunta

Lisätiedot

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia

Lisätiedot

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa Pitkäaikaishoidon osasto 10:n tehtävänä on tarjota ikäihmistä yksilönä kunnioittavaa, jokaisen voimavarat huomioivaa

Lisätiedot

Palliatiivinen potilas perusterveyden huollossa

Palliatiivinen potilas perusterveyden huollossa Palliatiivinen potilas perusterveyden huollossa 5.10.2017 Niko Rantala Palliatiivinen hoito Tarve kasvaa jatkuvasti ikääntymisen ja syöpä- ja muistisairauksien lisääntyessä Palliatiiviseen hoitoon ja saattohoitoon

Lisätiedot

PALLIATIIVINEN SEDAATIO

PALLIATIIVINEN SEDAATIO PALLIATIIVINEN SEDAATIO Juha Nevantaus Osastonylilääkäri Keski-Suomen Keskussairaala 28.11.2013 Päätös saattohoitoon siirtymisestä tehdään neuvotellen potilaan kanssa ja merkitään selkeästi sairauskertomukseen.

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

Saattohoitoprosessi -tavoitteista käytäntöön

Saattohoitoprosessi -tavoitteista käytäntöön Saattohoitoprosessi -tavoitteista käytäntöön Eeva Rahko LT, syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys OYS, Syövänhoidon vastuualue Saattohoidon kehittäminen

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJIEN KOKEMUKSIA SYÖPÄPOTILAAN KIVUNHOIDON ONGELMATILANTEISTA JA NIIHIN LIITTYVÄSTÄ KONSULTAATIOSTA ANU KURKI

SAIRAANHOITAJIEN KOKEMUKSIA SYÖPÄPOTILAAN KIVUNHOIDON ONGELMATILANTEISTA JA NIIHIN LIITTYVÄSTÄ KONSULTAATIOSTA ANU KURKI SAIRAANHOITAJIEN KOKEMUKSIA SYÖPÄPOTILAAN KIVUNHOIDON ONGELMATILANTEISTA JA NIIHIN LIITTYVÄSTÄ KONSULTAATIOSTA ANU KURKI OPINNÄYTETYÖ laadullisena tutkimuksena toteutettu opinnäytetyö aineisto hankittiin

Lisätiedot

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa Oulu: OKS

Lisätiedot

68 Kahden täyttämättä olevan sairaalapapin viran lakkauttaminen

68 Kahden täyttämättä olevan sairaalapapin viran lakkauttaminen 51/2015 68 Kahden täyttämättä olevan sairaalapapin viran lakkauttaminen Päätösehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää lakkauttaa kaksi täyttämättä olevaa sairaalapapin virkaa. Käsittely Asiasta käytettiin

Lisätiedot

Kuka päättää kuolemasta?

Kuka päättää kuolemasta? Kuka päättää kuolemasta? Joensuu 15.2.2016 Heikki Pälve Toiminnanjohtaja LKT, anest. ja tehohoidon el. Ensihoidon erityispätevyys Hallinnon pätevyys Maailman Lääkäriliiton eettisen komitean pj Kuka päättää??

Lisätiedot

Kuolemasta pitää puhua- vai pitääkö?

Kuolemasta pitää puhua- vai pitääkö? Kuolemasta pitää puhua- vai pitääkö? Kuolevan potilaan kohtaaminen Saattamassa-koulutus 20.11.2017 HARRI HEINONEN TM, sairaalapappi Työnohjaaja, työyhteisökonsultti TYKS KARINAKOTI www.harriheinonen.fi

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian dos. Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala Hoitotahto Kirjallisella tai suullisella hoitotahdolla potilas voi ennakoidusti

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN. Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN. Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala Hoitotahto Kirjallisella tai suullisella hoitotahdolla potilas voi ennakoidusti

Lisätiedot

Palliatiivinen yksikkö

Palliatiivinen yksikkö Palliatiivinen yksikkö Suunnittelutyöryhmän esittämä toimintamalli 18.10.2012 Eeva Rahko Työryhmä Tuomas Holma, el Päivi Lavander, yh Janne Liisanantti, el Eeva Rahko, el Juha Saarnio, oyl Anne Sivonen,

Lisätiedot

Kuoleman hetki Pirjetta Manninen 18.9.2013

Kuoleman hetki Pirjetta Manninen 18.9.2013 Kuoleman hetki Pirjetta Manninen 18.9.2013 Erilaisia kuolemia Suomessa n. 50 000 kuolemaa vuodessa n. 47 000 tautikuolemaa n. 3500 tapaturma ja väkivaltakuolemaa Syöpä 11 000 Dementia 6 200 Sydän ja verenkiertoelimistö

Lisätiedot

Esitelmä saattohoidosta 22.9.2015

Esitelmä saattohoidosta 22.9.2015 Esitelmä saattohoidosta 22.9.2015 Esitelmä Lapin sairaanhoitopiirin asiakasraadille Lapin keskussairaalassa tapahtuvasta saattohoidosta Tarja Huumonen Diakonissa-sairaanhoitaja AMK Saattohoito Saattohoidolla

Lisätiedot

Saattohoito nyt, huomenna ja 2030. Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki

Saattohoito nyt, huomenna ja 2030. Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki Saattohoito nyt, huomenna ja 2030 Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki Onko kuolema sairaus? Onko kuolevan hoito lääketiedettä? Tarvitaanko lääkäriä kuolinvuoteen äärellä?

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA SUHTEESSA OY SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN

TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA SUHTEESSA OY SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN VAKAVASTI SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN VAKAVASTI SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN Tieto vakavasta, etenevästä tai parantumattomasta sairaudesta, mullistaa sairastuneen ja hänen läheisensä

Lisätiedot

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma

Lisätiedot

Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja. Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014

Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja. Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014 Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on dementoituneita 12.000 dementiapotilasta kuolee

Lisätiedot

Saattohoitosuositukset ja niiden tausta

Saattohoitosuositukset ja niiden tausta Saattohoitosuositukset ja niiden tausta Saattohoitotutkimuksen päivä Tampere TtT Esityksen sisältö Suomalaisen saattohoidon lähihistoria Saattohoitosuositukset Saattohoidon nykytilanne, tulevaisuuden,

Lisätiedot

Palliatiivisen - eli oirehoidon järjestäminen PPSHP:ssa

Palliatiivisen - eli oirehoidon järjestäminen PPSHP:ssa Palliatiivisen - eli oirehoidon järjestäminen PPSHP:ssa Juha Saarnio gastrokirurgi, osastonylilääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys OpTA 13.06.2013 OYS Palliatiivinen hoito: vuorovaikutustaitoja

Lisätiedot

&SAATTOHOITO PALLIATIIVINEN. 17. 18.9.2014 Messukeskus, Helsinki Kohti. saattohoitopotilaan hyvää elämänlaatua

&SAATTOHOITO PALLIATIIVINEN. 17. 18.9.2014 Messukeskus, Helsinki Kohti. saattohoitopotilaan hyvää elämänlaatua PALLIATIIVINEN &SAATTOHOITO 2014 17. 18.9.2014 Messukeskus, Helsinki Kohti Neljättä vuosittaista kertaa: Neuvoja laadukkaan saattohoidon tueksi saattohoitopotilaan hyvää elämänlaatua 2014 teemat Miten

Lisätiedot

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset

Lisätiedot

Palliatiivinen Hoitopolku. Keskussairaalan Tehtävät:

Palliatiivinen Hoitopolku. Keskussairaalan Tehtävät: Johdanto Palliatiivisella eli oireenmukaisella hoidolla tarkoitetaan potilaan aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa, silloin kun kuolemaan johtava sairaus ei enää ole parannettavissa. Saattohoito on palliatiivisen

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

Saattohoito PPSHP:ssa STM:n tavoitteiden tasolle

Saattohoito PPSHP:ssa STM:n tavoitteiden tasolle Saattohoito PPSHP:ssa STM:n tavoitteiden tasolle Kytke-hankkeen toimintamallit ja OYS:n palliatiivisen yksikön suunnittelu Eeva Rahko LT, syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen

Lisätiedot

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 HOITOTAHTO VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 1 VT PAULA KOKKONEN 3.2.2014 Mikä on hoitotahto / hoitotestamentti? Tahdonilmaisu, jolla tavoitellaan hyvää kuolemaa Miksi sitä tarvitaan? Lääketieteen

Lisätiedot

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti 2013-2015 Muut kaikki hylkää, Yhteisen seurakuntatyön ja seurakuntien mahdollisuudet vanhusten avohoidon ja kotisairaalan asiakkaiden henkisiin ja hengellisiin

Lisätiedot

Palliatiivisen hoidon seminaari Helsinki, 26.4.2013 Laura Lehtinen Anne Härkönen

Palliatiivisen hoidon seminaari Helsinki, 26.4.2013 Laura Lehtinen Anne Härkönen Palliatiivisen hoidon seminaari Helsinki, 26.4.2013 Laura Lehtinen Anne Härkönen Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri Lahdessa asukkaita 102 308 (31.12.2012) TAYS:n erva-alue Jäsenkunnat: Asikkala, Hartola,

Lisätiedot

Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN

Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN Kuntouttavassa hoitotyössä kuntouttavaa toimintaa suoritetaan osana potilaan perushoidollisia tilanteita. Tavoitteena on tunnistaa ja ehkäistä myös kuntoutumista

Lisätiedot

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista Muistisairaudesta kärsivien potilaiden saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Geriatrian professori Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on

Lisätiedot

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan

Lisätiedot

Palliatiivinen hoito. LT, Syöpätautien erikoislääkäri (palliat.erityispätevyys) Outi Hirvonen 27.1.2012

Palliatiivinen hoito. LT, Syöpätautien erikoislääkäri (palliat.erityispätevyys) Outi Hirvonen 27.1.2012 Palliatiivinen hoito LT, Syöpätautien erikoislääkäri (palliat.erityispätevyys) Outi Hirvonen 27.1.2012 Palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa tarvitaan syöpäpotilaille Suomessa todetaan uusia syöpiä n.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta YL Katriina Lähteenmäki Yleislääketieteen ja Akuuttilääketieteen el Ensihoitolääketieteen erityispätevyys Päivystyslääketieteen erityispätevyys mobiilitoiminnan

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala SAATTOHOITOPÄÄTÖS Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala Urpo Hautala Laitospalveluiden ylilääkäri Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut Yleislääketieteen

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Porin perusturvan mobiilitoiminta

Porin perusturvan mobiilitoiminta Porin perusturvan mobiilitoiminta YL Katriina Lähteenmäki Akuuttilääketieteen el Yleislääketieteen el Ensihoitolääketieteen erityispätevyys Päivystyslääketieteen erityispätevyys Porin perusturvan yhteistoiminta-alue

Lisätiedot

Psykiatrisen hoitotoiveen pilotti alkaa Satakunnan sairaanhoitopiirissä

Psykiatrisen hoitotoiveen pilotti alkaa Satakunnan sairaanhoitopiirissä AMMATTILAISOHJE 1 (6) Psykiatrisen hoitotoiveen pilotti alkaa Satakunnan sairaanhoitopiirissä Satakunnan sairaanhoitopiirissä on otettu käyttöön psykiatrinen hoitotoive-lomake. Ensimmäisessä vaiheessa

Lisätiedot

Saattohoitopäätös käytännössä Minna Suominen erikoistuva lääkäri

Saattohoitopäätös käytännössä Minna Suominen erikoistuva lääkäri Saattohoitopäätös käytännössä 13.2.2014 Minna Suominen erikoistuva lääkäri Milloin saattohoitoa? Potilaalla pahanlaatuinen ja/tai etenevä sairaus Sairautta ei voida parantaa eikä elinaikaa jatkaa merkittävästi

Lisätiedot

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...

Lisätiedot

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli -

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Eero Vuorinen, oyl Anestesiologian erikoislääkäri Kivun hoidon ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys EKSOTE/CAREA PALLIATIIVINEN HOITO European

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE

KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE HENGELLINEN NÄKÖKULMA SAATTOHOIDOSSA Harri Heinonen Sairaalapappi, työnohjaaja TYKS ja Karinakoti www.harriheinonen.fi TEHOAA KAIKKIIN

Lisätiedot

HYVÄ KOHTAAMINEN/POTILAS

HYVÄ KOHTAAMINEN/POTILAS HYVÄ KOHTAAMINEN/POTILAS ENSIN - NÄKYMÄ POTILASTURVALLISUUS SILMÄLASIEN KAUTTA Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot (STESO) ry VERKOSTOTAPAAMINEN 14.3.2017 Tuula Saarikoski, Potilasturvallisuuskoordinaattori,

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Kuolevia potilaita hoitavien lääkärien mielipiteitä saattohoidosta ja eutanasiasta. Julkaisuvapaa klo 14

Kuolevia potilaita hoitavien lääkärien mielipiteitä saattohoidosta ja eutanasiasta. Julkaisuvapaa klo 14 Kuolevia potilaita hoitavien lääkärien mielipiteitä saattohoidosta ja eutanasiasta Julkaisuvapaa 13.2.2017 klo 14 Kysely kohdistettiin erikoisalan perusteella kuolevien potilaiden hoitoon osallistuville

Lisätiedot

Vanhus päivystyspotilaana. TPA Tampere: Vanhus päivystyspotilaana

Vanhus päivystyspotilaana. TPA Tampere: Vanhus päivystyspotilaana Vanhus päivystyspotilaana 1 Perustieto Päivystyksen käytön perusteet Esitiedot Mitä tehdä ennen konsultaatiota? Mitä mukaan päivystykseen Milloin päivystykseen ja milloin ei? Edut ja haitat Syventävätieto

Lisätiedot

Kotiutushoitajatoiminta sisätautiosastolla A32 käytäntö ja hyödyt Päivi Ilkka

Kotiutushoitajatoiminta sisätautiosastolla A32 käytäntö ja hyödyt Päivi Ilkka Kotiutushoitajatoiminta sisätautiosastolla A32 käytäntö ja hyödyt Osasto A32 34-paikkainen akuutti sydäntautien vuodeosasto hoitoajat lyhyet; noin 4vrk nopea vaihtuvuus päivystyspotilaiden osuus 50 % kotiutuksia

Lisätiedot

Pohjois-Savossa I&O kärkihankkeessa kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja kaikenikäisten omaishoitoa. Vahvuudet ja kehittämiskohteet

Pohjois-Savossa I&O kärkihankkeessa kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja kaikenikäisten omaishoitoa. Vahvuudet ja kehittämiskohteet Pohjois-Savossa I&O kärkihankkeessa kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja kaikenikäisten omaishoitoa Vahvuudet ja kehittämiskohteet Päivi Tikkanen I&O muutosagentti, TtT FAKTOJA POHJOIS- SAVOSTA: 75v täyttäneiden

Lisätiedot

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA ELÄMÄN PUOLELLA KUOLEMAAN SAATTAMINEN Mistä saattohoito onkaan kotoisin? Miten se on löytänyt tiensä myös tänne Suomeen ja onko se polku ollut mutkaton? Terhokoti on perustettu

Lisätiedot

Vanhuuskuolema. Minna Löppönen LT, yleislääketieteen ja geriatrian el Ayl, Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut

Vanhuuskuolema. Minna Löppönen LT, yleislääketieteen ja geriatrian el Ayl, Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut Vanhuuskuolema Minna Löppönen LT, yleislääketieteen ja geriatrian el Ayl, Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut Konsensuslausuma 2014: Vanhuuskuolema 3.-5.2.2014 Hanasaari; Duodecim ja Suomen Akatemia

Lisätiedot

TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA

TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA TOSIASIOITA USKOMUSTEN TAKANA HARVINAISET SAIRAUDET I MS-TAUTI I ONKOLOGIA I IMMUNOLOGIA 1 LUKIJALLE Eturauhassyöpä on Suomessa miesten yleisin syöpä.

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa?

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? Jaakko Valvanne Geriatrian professori 31.8.2015 Miksi hoitopaikkasiirroista keskustellaan? Tamperelaiset

Lisätiedot

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenvedossa käytetyt Saattohoidon arviointilomakkeet on jaettu yksiköissä Kouvolassa ja Eksoten alueella. Lomakkeita on jaettu omaisille vuosina 2009 2010 ja yhdistykselle

Lisätiedot

OYS palliatiivisen yksikön toiminta

OYS palliatiivisen yksikön toiminta Toimintamalleja syöpäkipupotilaan akuutin vaiheen hoitotilanteissa OYS palliatiivisen yksikön toiminta Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Terhi Puhto STM: Palliatiivisen hoidon organisaation

Lisätiedot

Hyvän hoidon kriteeristö

Hyvän hoidon kriteeristö Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit

Lisätiedot

Jonnan tarina. Keväällä 2007

Jonnan tarina. Keväällä 2007 Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä

Lisätiedot

merkitys omaisten ja vainajan

merkitys omaisten ja vainajan Hautaamisen ja hautauskulttuurin merkitys omaisten ja vainajan näkökulmasta Anna Liisa Aho TtT, dosentti Tampereen yliopisto Terveystieteiden yksikkö KUOLEMA JA TYÖ - seminaari 52 409 kuollutta Lapsikuolleisuus

Lisätiedot

Kysy, kuuntele, kannusta puhetta päihteidenkäytöstä. Antti Hytti, aikuistyön päällikkö EHYT ry

Kysy, kuuntele, kannusta puhetta päihteidenkäytöstä. Antti Hytti, aikuistyön päällikkö EHYT ry Kysy, kuuntele, kannusta puhetta päihteidenkäytöstä Antti Hytti, aikuistyön päällikkö EHYT ry PYSÄHDY Kysy Kuuntele Kannusta Milloin ottaa puheeksi? Kun itsellä herää huoli Kun alkoholista aiheutuu terveydellistä,

Lisätiedot

Koulutus ja osaaminen. Kuinka ja mitä virheistä voidaan oppia?

Koulutus ja osaaminen. Kuinka ja mitä virheistä voidaan oppia? Koulutus ja osaaminen Kuinka ja mitä virheistä voidaan oppia? Koulutus ja osaaminen Kommunikointi virheen sattuessa Mitä johtopäätöksiä tai toiminnan muutoksia virheen rakentava käsittely saa aikaan? Mitkä

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

Kuuluuko potilaan ääni tehohoidossa?

Kuuluuko potilaan ääni tehohoidossa? Kuuluuko potilaan ääni tehohoidossa? Reino Pöyhiä Dosentti, osaston ylilääkäri ATEK, HYKS Kivunhoidon, sydänanestesian ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyydet Suomi: historia 1982 lääkintöhallitus:

Lisätiedot