YKSINÄISYYDEN KOKEMISEN, ERIARVOISUUDEN JA INTERSEKTIONAALISEN NÄKÖKULMAN KIETOUTUMIA POHJOISSUOMALAISTEN NUORTEN AIKUISTEN ELÄMÄNKULUSSA 12.5.

Transkriptio

1 1 YKSINÄISYYDEN KOKEMISEN, ERIARVOISUUDEN JA INTERSEKTIONAALISEN NÄKÖKULMAN KIETOUTUMIA POHJOISSUOMALAISTEN NUORTEN AIKUISTEN ELÄMÄNKULUSSA Rönkä, Anna Reetta, MA, tohtorikoulutettava Nais- ja sukupuolentutkimus, Kasvatustieteiden tdk ja Elinikäisen terveyden tutkimusyksikkö, Lääketieteellinen tdk Oulun yliopisto

2 2 ESITYKSEN RUNKO 1. Väitöskirjatutkimuksesta 2. Yksinäisyyden kokeminen teoreettisesta lähestymistavasta 3. Eriarvoisuus ja intersektionaalisuus tässä esityksessä 4. Poimintoja haastatteluaineistosta 5. Sohvin tarina - esimerkki 6. Keinoja yksinäisyyden (ennalta)ehkäisemiseen

3 Väitöskirjatutkimus: Experiences of loneliness from childhood to young adulthood. Study of Northern Finland Birth Cohort Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella, miten yksinäisyys ilmenee Pohjois- Suomessa syntyneiden nuorten aikuisten elämänkulussa heidän kokemanaan, ja tutkia, millaisia yhteyksiä, merkityksiä ja vaikutuksia yksinäisyyden kokemisella on ollut heidän elämäänsä ja hyvinvointiinsa. -Monimenetelmällisyys ja pitkittäisyys -Sosiokulttuuriset tekijät ja yksinäisyys -Yksinäisyyden sukupuolittunut kokeminen Anna Reetta Rönkä

4 THE NFBC 1986 DATA COLLECTION gw Birth N= years N= years N= years 2013 Questionnaire for parents - development, growth, health and sociodemographic background from 8416 (90%) children Questionnaire for adolescents n=7344 (80%) Questionnaire for parents n=6985 (76%) Semistructured interviews for young adults n=39 Questionnaire for parents - child s psychomotor development and behaviour (n=8370, 90%) Questionnaire for teachers - child s behavioral and emotional disorders (Rutter B2) (n=8525, 92%) Clinical tests / metabolic outcomes n=6798 Blood samples, DNA N=6740 Additional questions n=6798 Geoinformatics, coordinates of the place of residence at age 16 ADHD-research n=6622 (72%) Intensive clinical study on behaviour MRI-study Back-study

5 Julkaisu 1 Julkaisu 2 Julkaisu 3 Julkaisu 4 5 Tavoite: Selvittää, kuinka moni kokee yksinäisyyttä Pohjois- Suomen syntymäkohortti aineistossa ja tutkia, mitkä sosiaaliset, emotionaaliset, terveyteen ja hyvinvointiin sekä kontekstiin liittyvät tekijät ovat yhteydessä 16-vuotiaiden tyttöjen ja poikien yksinäisyyteen n= 7,104, v nuorten kysely, nuorten lisäkysely vanhempien kysely, paikkatietodata Menetelmä: multinomiaalinen logistinen regressio Tavoite: Selvittää, onko itsensä tahallisella vahingoittamisella yhteyttä yksinäisyyden kokemiseen, itse koettuun terveyteen ja elämään tyytyväisyyteen. n=7,104, v nuorten kysely Menetelmä: logistinen regressioanalyysi Tavoite: Tarkastella, miten yksinäisyys ja negatiiviset sosiaaliset suhteet ovat yhteydessä koulusta ei-pitämiseen. n=5,187, nuorten kysely, nuorten lisäkysely Menetelmä: logistinen regressioanalyysi Tavoite: tarkastella, miten yksinäisyyttä kuvataan ja miltä yksinäisyys tuntuu, sekä tutkia miten yksinäisyyttä koetaan lapsuudesta nuoreen aikuisuuteen (selvitetään syyt, seuraukset, lieventyminen ja merkitys elämänkulussa) Tutkittavat: 39 nuorta aikuista (27-28 v), jotka 16-vuotiaana ilmoittivat olevansa erittäin yksinäisiä Menetelmä: Teemahaastattelut, teemat muodostettu aikaisempien em. tutkimustulosten pohjalta + aiempi teoria. Laadullinen sisällönanalyysi Sequential, explanatory, complementary strenghts strategy, nested sample, component design (Greene 2007, Greene et al. 1989). YHTEENVETO- ARTIKKELI Anna Reetta Rönkä

6 6 YKSINÄISYYDEN INTERAKTIONISTINEN TEORIA Relationaalinen - sosioemotionaalinen: Ihmiset ovat sosiaalisia olentoja. Yksinäisyyden kokemus muodostuu, kun ihminen kokee, että hänellä ei ole riittävästi (määrä) ja/tai tietyntyyppisiä (laatu) sosiaalisia suhteita (Baumeister & Leary 1995, Weiss 1973, Hymel et al. 1999). Yksinäisyyden kokemukseen vaikuttavat lisäksi persoonallisuuteen (charachterological) liittyvät, tilanteiset ja kontekstuaaliset tekijät (Rokach & Neto, 2005; Savikko et al. 2005; Hymel 1999, Weiss 1973, 1982). Ajallinen ulottuvuus pysyvä, ohimenevä

7 7 TUTKIMUSKEHIKON LAAJENNUS Laajemmat sosiokulttuuriset tekijät ->makromuutokset, kuten yksinasumisen, epävakaiden perhesuhteiden ja maaltamuuton lisääntyminen Feministinen/sukupuolentutkimus -> sosiaaliset ja sukupuolittuneet normit ja niiden yhteys yksinäisyyden kokemiseen SOSIAALISET SUHTEET, MÄÄRÄ, LAATU JA TUNNEREAKTIO TÄHÄN INTERSEKTIOT YKSINÄISYYS SOSIOKULTTUURINEN KONTEKSTI NORMIT, ARVOT ASENTEET LUONTEENPIIRTEET TILANNE

8 8 ERIARVOISUUS JA INTERSEKTIONAALISUUS Taloudellinen eriarvoisuus Yhteydet yksinäisyyden kokemiseen NFBC aineistossa Lähteet: Kuokkanen et al Keister & Southgate 2012 Hakovirta & Rantalaiho 2012 Thl.fi Yuval-Davis 2011 Anna Reetta Rönkä Terveydellinen eriarvoisuus SUKUPUOLI SES/LUOKKA ETNISYYS KANSALLISUUS SEKSUAALISUUS PAIKKA USKONTO KYVYKKYYS (ABILITY/DISABILITY) Koulutuksellinen eriarvoisuus

9 YKSINÄISYYS NFBC 1986-AINEISTOSSA vuotiaana ERITTÄIN YKSINÄINEN (n=222, tytöt 149 (4.1%), pojat 73, 2.2%) 39 haastattelua vuotiaana 32 naista, 7 miestä Six trajectories of loneliness JOKSEENKIN YKSINÄINEN (n=1906, tytöt 1267, 34.8% pojat 586, 17.4%) Anna Reetta Rönkä

10 ERIARVOISUUS JA INTERSEKTIONAALISUUS HAASTATTELUAINEISTOSSA 10 TUTKIMUSESIMERKKI

11 Suhde omiin vanhempiin n/% Hyvät 19 (48%) Haastavat / ongelmalliset 14 (36%) Huonot, konfliktiset 6 (15%) 11 Kokenut väkivaltaa koulussa Ei lainkaan 4 (10%) On kokenut 33 (85%) Kokenut ja itse kiusannut 2 (5%) 39 (100%) Muutot Ei muuttoja 0 (0%) Pohjoisesta etelään 21 (54%) Pohjoisesta etelään ja takaisin pohjoiseen, useita muuttoja 6 (20%) Muuttoja Pohjois-Suomessa, paikkakunnan vaihto 10 (26%) Anna Reetta Rönkä 39 (100%)

12 Tutkinto Ammatti/ työtilanne n/% Peruskoulu 1 (2%) Ylioppilas 1 (2%) Ammattikoulu 12 (30%) Ammattikorkeakoulu 17 (43%) Yliopisto 8 (20%) 39 (100%) Opiskelija 5 (12%) Töissä 18 (46%) Yrittäjä 2 (5%) Työtön / lomautettu 5 (13%) Hoitovapaalla/kotiäiti/äitiysloma 6 (15%) Työkyvyttömyyseläke / sairausloma 3 (8%) 39 (100%) 12

13 Perhetilanne On nyt yksinäinen Ei ole nyt yksinäinen On nyt yksinäinen 13 Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies Ei parisuhdetta, asuu yksin /8 Ei parisuhdetta, asuu lasten kanssa /2 Naimisissa, asuu lasten ja kumppanin kanssa /6 Ei naimisissa, asuu kumppanin kanssa Ei naimisissa, asuu lasten ja kumppanin kanssa /8 1/3 Asuu jonkun kanssa, ei parisuhdetta /2 Asuu yksin, seurustelee /8 Asunnoton, ei seurustele /1 Asuu tukiasunnossa, ei seurustele /1 Yhteensä Yhteensä /39

14 n/% 14 Mielenterveysongelmia Ei lainkaan 15 (38%) Masentuneisuus, ei ammattiapua 4 (10%) Masentuneisuus, käynyt ammattiauttajalla, ei diagnoosia 5 (13%) Masennusdiagnoosi 11 (28%) Itsetuhoisuus Masennusdiagnoosin lisäksi useita muita vakavia neuropsykiatrisia ongelmia, kuten skitsofrenia, persoonallisuushäiriö moninkertaista eriarvoisuutta 4 (10%) 39 (100%) Ei lainkaan 30 (76%) Oli itsetuhoisuutta, joista 9 (24%) Itsetuhoisia ajatuksia 6 Itsensä tahallinen vahingoittaminen 3 Itsemurhayritys 3 Anna Reetta Rönkä

15 YKSINÄISYYDEN, ERIARVOISUUDEN JA INTERSEKTIOIDEN KIETOUTUMINEN 15 Eriarvoisuuden, intersektioiden ja yksinäisyyden yhteenkietoutuminen näyttäytyi laadullisessa aineistossa erityisesti taloudellisten ja terveydellisten teemojen kautta Vähävarainen perhetausta - liittyi lapsuudessa ulkopuolisuuteen, kiusaamiseen, ulkopuolelle sulkemiseen Nuoruudessa: seksuaalinen suuntautuminen ja uskonto nousivat esille (Mielen)terveydellisiä ((dis)ability) ongelmia - lapsuudessa syy kiusaamiselle, aikuisena eristi suuri vaikutus sosiaalisiin suhteisiin Vähävarainen nuori aikuinen / työtön eristi, stigmatisoi Koulutusmahdollisuudet eriarvoisuus muuten korkeasti koulutettuja mutta moni vasta siirtymässä työmarkkinoille Monien negatiivisten kokemusten, adversities, kasaantuminen Naisilla enemmän yksinäisyyttä mutta niiden kesken, jotka olivat yksinäisiä, kokemukset samankaltaisia Intra-gender, rather than inter-gender differences

16 16 SOHVIN TARINA Anna Reetta Rönkä

17 SOHVI JA YKSINÄISYYTEEN KIETOUTUNEET TEKIJÄT ELÄMÄNKULUSSA Alakoulu Yläkoulu Lukio ja Ammattikoulu Nuoruus Nuori aikuisuus 17 Haastava suhde vanhempiin Alhainen itsetunto Ero lapsen isästä Yksinhuoltajuus Päihteet, huono seura Kouluväkivalta Mielenterveysongelmat Koulu ei kiinnostanut Koulunvaihto Lukio jäi kesken Muutto Etelä- Suomeen Ei voi osallistua Kuulumattomuuden kokeminen, kokee olevansa erilainen kuin muut Luonteenpiirteet, ujous, arkuus Vastavuoroisten, läheisten kavereiden puute; loneliness of emotional isolation Kaverit Koulumotivaatio kasvoi ammattikoulussa Harrastus Raskaus Lapsi, pohjoisessa käyminen Avun saanti SOSIOKULTTUURISET, SUKUPUOLITTUNEET NORMIT Anna Reetta Rönkä

18 KOULUSSA -turvallisen ilmapiirin luominen -nollatoleranssi kiusaamiselle -oppilaiden viestien ja kokemusten vakavasti ottaminen -myötätunnon, käytöstapojen ja sosiaalisten taitojen opettaminen -koulutyön organisoiminen -hiljaisten, helppojen oppilaiden huomaaminen -opettajan olisi hyvä tuntea oppilaansa pintaa paremmin MITÄ VOISI TEHDÄ SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET KOTONA ja VAPAA-AJALLA -vanhemmat voisivat vaivihkaa tuupata lapsiaan sosiaalisiin tilanteisiin ja kohtaamisiin -lasten ja nuorten huolien kuunteleminen, vakavasti ottaminen -harrastusmahdollisuudet -matalan kynnyksen ajanviettopaikat -yhden luotettavan vastavuoroisen sosiaaliseen suhteen tärkeys 18 Anna Reetta Rönkä

19 19 KIITOS! Anna Reetta Rönkä anna.r.ronka (at) oulu.fi puh: ResearchGate: Ohjaajat: Anja Taanila, professori, emerita, Elinikäisen terveyden tutkimusyksikkö, Lääketieteellinen tiedekunta Arja Rautio, tutkimusprofessori, Arctic-Health verkosto, Thule Instituutti Vappu Sunnari, dosentti, lehtori, Nais- ja sukupuolentutkimus, Kasvatustieteiden tiedekunta Oulun yliopisto Rahoitus 2016: Mannerheimin lastensuojeluliiton tutkimussäätiö, Alli Paasikiven Säätiö Anna Reetta Rönkä

20 20 LÄHTEET Baumeister RF & Leary MR (1995) The need to belong: desire for interpersonal attachments as a fundamental human motivation. Psychol Bull 117(3): Greene JC (2007) Mixing methods in social inquiry.. San Francisco:, Jossey-Bass. Greene JC & Caracelli, V. J., & Graham, W. F. (1989) Toward a conceptual framework for mixed-method evaluation designs. Educational Evaluation and Policy Analysis 11: Hakovirta M & Rantalaiho M (2012) Taloudellinen eriarvoisuus lasten arjessa. Helsinki, Kelan tutkimusosasto. Hesse-Biber S (2010) Feminist Approaches to Mixed Methods Research. Linking theory and praxis. In: Tashakkori A & Teddlie C (eds) Los Angeles, London, New Delhi, Singapore, Washington DC: Hymel S, Tarulli D, Hayden Thomson L & Terrel-Deutsch B (1999) Loneliness through the eyes of children. In: Rotenberg K & Hymel S (eds), New York: Cambridge University Press: Keister LA & Southgate DE (2012) Inequality : a contemporary approach to race, class, and gender. New York, Cambridge University Press. Kuokkanen T, Melin H, Naumanen P & Painilainen T (2011) "Elämän suuntaviivat vähän hukassa" : tutkimus nuorten huono-osaisuudesta. Turku, Turun yliopisto. Poteete AR, Janssen M & Ostrom E (2010) Working together : collective action, the commons, and multiple methods in practice. Princeton, N.J, Princeton University Press. Rokach A & Neto F (2005) Age, Culture, and the Antecedents of Loneliness. Social Behavior and Personality: an international journal 33(5): Rönkä, A.R., Taanila, A., Rautio, A., & Sunnari, V. (2016). Fluctuating Experiences of Loneliness from Childhood to Young Adulthood: Study of Northern Finland Birth Cohort Käsikirjoitus, tarjotaan julkaisuun 5/2016. Rönkä, A.R., Sunnari, V., Rautio, A., Koiranen, M., & Taanila, A. (2016). Associations between School Liking, Loneliness and Social Relations among Adolescents Northern Finland Birth Cohort 1986 study. International Journal of Adolescence and Youth. DOI: / Rönkä, A.R., Rautio, A., Koiranen, M., Sunnari, V. & Taanila, A. (2014): Experience of loneliness among adolescent girls and boys: Northern Finland Birth Cohort 1986 study, Journal of Youth Studies, 17: DOI: / Rönkä, A.R., Taanila, A., Koiranen, M., Sunnari, V., and Rautio, A. (2013). Associations of Deliberate Self-Harm with Loneliness, Self-rated Health and Life Satisfaction in Adolescence. Northern Finland Birth Cohort Study International Journal of Circumpolar Health, 72: Anna Reetta Rönkä

21 21 LÄHTEET Savikko N, Routasalo P, Tilvis RS, Strandberg TE & Pitkälä,K.H. (2005) Predictors and subjective causes of loneliness in an aged population. Arch Gerontol Geriatr 41(3): Tasa-arvotiedon keskus Minna luettu Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, luettu Weiss RS (1982) Issues in the study of loneliness. In: Peplau LA & Perlman D (eds) Loneliness. A sourcebook of current theory, research and therapy., New York, NY, Wiley-Interscience: Weiss R (1973) Loneliness: The Experience of Emotional and Social Isolation. Cambridge, MA, MIT Press. Yuval-Davis N (2011) The politics of belonging : intersectional contestations. Thousand Oaks (Calif.), Sage.