ASUKKAAT JA ASUNNOT näkökulmia esteettömyyden merkityksestä asumisratkaisuissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASUKKAAT JA ASUNNOT näkökulmia esteettömyyden merkityksestä asumisratkaisuissa"

Transkriptio

1 ASUKKAAT JA ASUNNOT näkökulmia esteettömyyden merkityksestä asumisratkaisuissa Kivi, Marjo ja Nurmi-Koikkalainen, Päivi Kestävyys (firmitas), Käytännöllisyys (utilitas), Miellyttävyys (venustas) arkkitehtuurin kolme keskeistä tavoitetta, jotka Marcus Vitruvius Pollio esitti keisari Augustuksen aikana kirjoittamassaan kirjassa, Kymmenen kirjaa rakentamisesta (De architectura libri decem). Esteettömyys, Työpaperi 2007

2 2 Sisällysluettelo: TAUSTAA ASUNTO JA ASUMINEN Asunto Asuminen ASUMISEN TUTKIMUSTA JA SELVITYKSIÄ KATSAUS ASUNTOARKKITEHTUURIIN HISTORIAA JA TÄTÄ PÄIVÄÄ Asumisen juurilta tähän päivään Uusia pyrkimyksiä ja haasteita Lainsäädäntö ja valta ASUMISEN TAVOITTEITA, TARPEITA JA TOIVEITA ESTEETTÖMYYS JA ASUMINEN Olemassa oleva asuntokanta Esteettömyyden haasteet Miksi esteettömyyden huomioiminen on tärkeää? Elinkaaritalo, elinkaariasunto, elinkaarikerros Asuminen ja eläminen ei pääty kotiovelle POHDINTAA JA EHDOTUKSIA ESTEETTÖMYYSHANKKEEN HAASTEET...25 LÄHTEITÄ:...27

3 3 Taustaa Kesäkuussa 2003 julkaistiin Vammaisten ihmisten asumispalveluiden laatusuositus. Suosituksen työstämisen aikana ja sen jälkeen pidettiin tilaisuuksia, joissa pohdittiin asuntoja, esteettömyyttä ja toimivuutta. Tällöin nousi vahvasti esille se, että esteellinen ja liikkumista rajoittava rakentaminen lisää syrjäytymistä ja estää itsenäisten asumisratkaisujen toteutumisen. Samoin todettiin, että asuntotuotannossa ja yhdyskuntarakentamisessa tulee varautua siihen, että toimintarajoitteiset (vammaiset, pitkäaikaissairaat, ikäihmiset jne.) ovat tulevaisuudessa kasvavassa määrin asunnon tarvitsijoina tavallisilla asuntomarkkinoilla. Erityisratkaisujen tarve on edelleen olemassa (esim. dementiayksiköt). Mutta näyttää siltä, että erityisratkaisut lähenevät tavallisia asumisratkaisuja ja tavalliset asuinratkaisut erityisiä. Esteettömyyden ja toimivuuden vaatimus ei rajoitu pelkästään asuntoon ja taloon, vaan se merkitsee koko rakennetun yhteiskunnan esteettömyyden toteuttamista. Suosituksen valmisteluprosessin kuluessa tuli esille tarve lisätä tietoa ja toimintaa esteettömyyden saralla. Esteettömyyteen liittyvän tiedon ja toimivien esimerkkien ja mallien tarve on ilmeinen. Tarvitaan myös asenteiden haastamista ja ennakkoluulojen purkamista. Yhdeksi toimijaksi esteettömyyden alueella on tullut Invalidiliiton esteettömyysprojekti, joka käynnistyi vuoden 2005 keväällä. Tämä projekti keskittyy vaikuttamaan kolmeen toimijatahoon: rakentamisen ja suunnittelun ammattilaisiin, alueellisiin toimijoihin sekä asukkaisiin. Tätä viimeistä ryhmää kutsutaan käyttäjä-, kuluttajaryhmäksi eli asukkaiksi sekä myös kansalaisiksi. Asukkaat ja asunnot -työpaperin tavoitteena on kirjata ylös pohdintoja asumisesta ennen ja nyt, asukkaiden toiveista ja esteettömyydestä. Lähtökohtamme on ollut se, että esteettömyys ja hyvä asuinympäristö koskettavat meitä kaikkia - tavalla tai toisella. Tekstissä näkynee halumme puolustaa esteettömyyttä ja hyvää, asukaslähtöistä rakentamista. Voidaanpa tätä työpaperia kutsua jopa esteettömyyden pieneksi puolustuksen puheenvuoroksi. Toivomme, että tämä puheenvuoro / työpaperi auttaa Invalidiliiton esteettömyysprojektin kuluttaja-kohderyhmää varten tehtävässä työssä. Uskomme, että tämä on eräänlainen herättäjä - alkupohdinta, sillä niin paljon on vielä pohtimatta ja avaamatta! Helsingissä, tammikuussa 2007 Marjo Kivi Invalidiliiton esteettömyysprojekti Päivi Nurmi-Koikkalainen Stakesin ITSE-ryhmä

4 4 1. Asunto ja asuminen 1.1 Asunto Tilastokeskuksen tilastojen mukaan Suomessa oli vuonna ,6 miljoonaa asuntoa. Verrattuna Etelä- ja Keski-Euroopan maihin, on Suomen asuntokanta nuorta, siitä on noin 84 % rakennettu toisen maailmansodan jälkeen. Suurin osa suomalaista asuu vuosikymmenienkin päästä jo nyt olemassa olevassa asuntokannassa. (Tilastokeskus) Asunnoista lähes puolet (46 %) on yksiöitä tai kaksioita. Yksiöiden keskipinta-ala on 34 m² ja kaksioiden 55 m². Neljännes asuntokannasta on yli 100 neliöisiä. Anneli Junton pitämän esityksen ( ) mukaan maassamme asutaan muuta Eurooppaa ahtaammin. Asuinoloa kuvaavan tilaston mukaan maassamme oli vuoden 2004 lopussa asuntokuntaa. Asuntoja on siis enemmän kuin asuntokuntia. Vuonna 2004 tyhjillään tai ilman vakinaista asukasta oli asuntoa (Tilastokeskus). Uusia asuntoja valmistuu vuosittain noin (vuosittainen uudistuotanto on vain reilu prosentti olemassa olevasta asuntokannasta). Viimeisten viidentoista vuoden aikana asuntokanta on kasvanut noin asunnolla. Asuntojen määrän kasvu on viime vuosina hieman hidastunut, paitsi vuonna 2005, jolloin asuntotuotanto kääntyi jälleen nousuun. (Tilastokeskus). Asutus painottuu Suomessa etelä- ja lounaisosiin. Pääkaupunkiseudulla asuu viidesosa suomalaisista. Nykyinen massamuuttoliike maaseuduilta suurimpiin kaupunkeihin kohdistuu voimakkaimmin juuri pääkaupunkiseudulle. On arvioitu, että vuoteen 2020 mennessä Helsingin seudulla tarvitaan uusia asuntoja noin ihmiselle. Asuminen ja koti vaikuttavat olevan entistä merkittävämpiä asioita. Merkittävyyttä saattaa lisätä sekin, että asunnot ovat maassamme melko kalliita. Omistusasunnon hankinta sitoo hyvin paljon kotitalouksien varallisuutta. Esimerkiksi Vantaalla kotitalouksien varallisuudesta 80 % oli sitoutunut asuntoihin (HS ). Vuonna 2004 asuntokunnista (kaikkiaan ) 63 % asui omistusasunnoissa eli noin Vuokralla asui 33,4 % asuntokunnista. Yhden hengen talouksista lähes puolet asui vuokralla. Ja mitä nuorempi asuntokunnan vanhin henkilö oli, sitä varmemmin asuttiin vuokralla. Suomessa vuokra-asuminen ei ole ollut suosittua, joten se näkyy myös tilastoissa. Taulukoissa 1 ja 2 olevat kuviot kuvaavat tilannetta vuodelta Taulukko 1. Asuntokunnat hallintaperusteen ja henkilöluvun mukaan

5 5 Taulukko 2. Asuntokunnat hallintaperusteen ja vanhimman henkilön iän mukaan Lähde: Asuntokunnat ja asuinolot Tilastokeskus Omakotitaloja rakennettiin vuonna 2005 noin kappaletta, kerrostaloasuntoja ja rivitaloasuntoja 5000 kappaletta. Noin 60 % koko asuntotuotannosta oli siis pientaloja. Omakotitaloista oli rakennettu omin voimin. Valmistalojen osuus kaikista rakennetuista omakotitaloista oli lähes 70 %. Talopakettien osuus onkin kasvanut nopeasti luvun alkupuolella valmistalojen osuus kaikista omakotitaloista oli kolmannes. Myös talopakettien valmiusaste on noussut. Perheet haluavat omakotitalonsa entistä valmiimpina, mutta silti yksilöllisinä paketteina. (Heiskanen). 1.2 Asuminen Asunnossa asutaan, mutta mitä asuminen oikeastaan on? Asuminen on varmaankin yhtä vanha asia, kuin ihminen ja hänen elämäntapansa. Ympäristöstä ja elintavoista riippuen asumus eli asunto on saanut erilaisia muotoja. Asumiseen kuuluu tilan lisäksi erilaisia toimintoja, jotka mahdollistavat asumisen tai joiden toteuttaminen on mahdollista asunnossa (esim. työhuone). Asumista ylläpitäviä toimintoja ostetaan usein toisilta ihmisiltä ja tahoilta (esim. asunnon lämmitys). Tällöin näitä asioita kutsutaan palveluiksi. Vammaisten asumispalveluiden laatusuosituksen laadintatyössä asumispalvelu-käsite muunnettiin kahdeksi erilliseksi asiaksi: palveluksi ja asunnoksi (ympäristöksi). Asuminen on monimuotoista toimintaa, joka lähestyy käsitteenä elämisen käsitettä. Seuraavana oleva kuvio kuvaa asumistoimintojen moninaisuutta. NUKKUMINEN, LEPÄILY, SEKSUAALINEN ELÄMÄ HENKILÖKOHTAINEN HYGIENIA JA TERVEYDENHOITO IHMISTEN HOITO ja HUOLENPITO (esim. lapset) ASUNTO YHTEISTILAT LÄHIYMPÄRISTÖ VARSINAINEN KOTITALOUSTYÖ: RUOKATALOUS, VAATEHUOLTO, KODINHOITO, PIKKU REMONTIT ATERIOINTI ARKI / JUHLA KUNTOUTUS SAIRAUKSIEN HOITO TYÖ OLESKELU KOTONA, OMISSA OLOISSA OLEMINEN HARRASTUKSET VAPAA-AIKA SAIRAAN- HOITO Kuvio: Yksilölliset palvelut, toimivat asunnot ja esteetön ympäristö. Vammaisten ihmisten asumispalveluiden laatusuositus STM:n oppaita 2003:4 s. 11.

6 6 2. Asumisen tutkimusta ja selvityksiä Asumista ja siihen liittyviä asioita on tarkasteltu ja tutkittu Suomessa melko paljon vuosikymmenien kuluessa. Näin ollen materiaalia on myös runsaasti tarjolla, mutta kokonaiskuva jää kuitenkin hajanaiseksi ja jossakin määrin vajaaksikin. Vajauden tunne voi syntyä asuntotutkimuksen eräänlaisesta keskittymättömyydestä. Vuoden 2005 joulukuussa Kuopion yliopistossa työnsä aloittaneen uuden asumisen tutkimuksen professori Anneli Junton mukaan ongelmana on se, että mikään taho ei kerää ja koordinoi tietoa johdonmukaisesti (Juntto 2005). Pohjatyömme aikana saimme huomata, että useampikin taho on koonnut ja 2000-luvulla asumista käsittelevistä tutkimuksista ja kirjallisuudesta erilaisia yhteenvetoja, luetteloita ja katsauksia. Näkökulma on vaihdellut asunnoista, esteettömyydestä aina tutkimuksen ja kehittämisen hahmottamiseen. Vuonna 1990 Satu Åkerblom julkaisi Asuminen ja elämänkaari tutkimuksensa osana liiteraportit 1 ja 2, joihin oli koottu tutkimuksen taustaksi kirjallisuustarkastelua ja lähdekirjallisuutta. Liitteissä on myös katsaus pohjoismaisiin ratkaisuihin. Tarkastelussa ei painotu kovinkaan paljon esteettömyys tai vammaisuus. Vanhuutta tarkastellaan jonkin verran. Bengt-Vilhelm Levónin kirjoittama ja Stakesin vuonna 1991 julkaisema Asuinympäristö kaikille. Pohjoismainen kirjallisuusluettelo tarkastelee pohjoismaista tilannetta. Kirjassa esitellään kirjallisuusluettelon muodossa pohjoismaista tutkimusta, ammattikirjallisuutta ja tietämystä asuntojen ja asuinympäristön monipuolisesta ja pitkäaikaisesta soveltuvuudesta ihmisille. Vuonna 2003 julkaistiin Stakesin toimesta Eila Kyllösen ja Marja Kurenniemen kirjoittama Asunto ja elämänkaari Katsaus asumisen laatua koskevaan tutkimuksen. Tässä julkaisussa tarkastellaan eri asuinalueiden ja asuntojen laatuvaatimuksia eri ikäkausien näkökulmasta. Ikävaiheiden lisäksi tarkastelunäkökulmina ovat esteettömyys, muunneltavuus ja asuinalueen sosiaalinen toimivuus. Kustakin osa-alueesta on laadittu yleiskatsaus, referoitu keskeisiä julkaisuja sekä listattu kirjallisuutta. Teoksessa todetaan, että 1990-luvulla ei tehty suuria asuntopoliittisia linjauksia. Vuonna 2003 valmistunut Vammaisten ihmisten asumispalveluiden laatusuositus ennakoi sitä, että asumiskeskusteluissa oltaisiin siirtymässä laatuajatteluun. Laadun kehittämiselle on meillä edelleen sijaa. Esimerkiksi esteettömyyden hyödyt tunnustetaan, mutta toistaiseksi uusissakin rakennuksissa on usein vain yksittäisiä esteettömiä asuntoja ja pääsy yhteistiloihin voi olla mahdotonta. Syyskuussa 2005 julkaistiin Maria Söderholmin toimittama Asumisen tutkimus ja kehittäminen, Bibliografia vuosilta Bibliografia on alun perin kerätty Hyvä Asuminen ohjelman yhden osahankkeen taustamateriaaliksi. Yhteenveto on Teknillisen korkeakoulun Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisu. Yhteenvedon sisällysluettelosta käy ilmi, että Esteetön rakentaminen -teeman alla on 26 eri julkaisua. Se on vähemmän kuin esim. Asumistoiveet ja -valinnat, jossa on 36 lähdettä. Suurin määrä teoksia sisältyy kohtiin Suunnittelun ohjaus ja tutkimus (76), Strategiat, ohjelmat ja niitä koskeva tutkimus (59), Kehittäminen (55), Lainsäädäntö, kommentaari ja oppaat (51), Osallistuminen ja vuorovaikutus (42). Vähiten mainintoja on kohdassa Naiset (6). Seuraavaksi vähiten kohdassa Erityisryhmät (10) ja Energia, sähkö ja lämmitys (10). Ikääntynyt luokka on keskivaiheilla 35 viitteen voimalla.

7 7 3. Katsaus asuntoarkkitehtuuriin historiaa ja tätä päivää 3.1 Asumisen juurilta tähän päivään Asumisen juuret Ihmiset alkoivat asuttaa Suomea noin vuotta sitten, viimeisimmän jääkauden väistyessä. Luontaistalous edellytti liikkuvaa asumismuotoa. Asuttiin helposti pystytettävissä kodeissa ja laavuissa, jotka voitiin tarvittaessa siirtää ravinnonhankinnan vaatimusten mukaan. Ravinnon saannin lisäksi tarvittiin sääsuoja, vettä ja lämpöä. Nämä asiat määrittelivät asumuksen paikan ja sen muodon rakentamistaidon ja materiaalien ohella. Suomalaisen arkkitehtuurin historia katsotaan alkaneeksi runsaat tuhat vuotta sitten, jolloin keksittiin hirren lamasalvos. Puun käyttöön perustuva maaseudun rakennuskulttuuri kehittyi keskiajalla. Hirsi säilytti asemansa päärakennusmateriaalina maaseudun asuintalojen rakentamisessa aina toiseen maailmansotaan saakka. Suomen kaupungistuminen oli hidasta ja voidaankin todeta, että keskiajalla Suomesta puuttui lähes kokonaan kaupunkikulttuuri. Tuolloin maassa oli viisi pientä kaupunkia, joista kaikkein merkittävin oli alle asukkaan Turku. Kaupungit olivat pieniä ja matalia puutalokaupunkeja. Kaupunkiasuminen yleistyi 1600-luvulla, Ruotsi-Suomen suurvalta-aikana, jolloin maahan perustettiin lukuisia uusia keskuksia. Tällöin syntyi suomalaisen puukaupungin malli, jolle ovat luonteenomaista ruutumainen asemakaava ja katuvarsien matalat puutalot. Puukortteleiden sisällä olivat talousrakennukset ja kotieläimet. Puukortteli säilyi suomalaisten yleisimpänä kaupunkiasuinmiljöönä aina 1940-luvulle saakka. Tämän jälkeen alkoi kaupunkien keskustojen tehokas rakentaminen. Samalla väistyi puun valtakausi rakennusmateriaalina. (Lehtovuori) Kerrostalojen rakentaminen alkaa Kivikaupunkiasumisen juuret ovat Viipurissa ja Turussa luvun puolivälissä Turussa oli puolensataa asuinkivitaloa. Helsingin ensimmäiset kivestä tehdyt asuinkerrostalot rakennettiin nykyiseen kantakaupunkiin 1750-luvulla. Kuitenkin vielä 1800-luvun alkupuolella Helsinki oli matala puutalokaupunki. Kivisten asuinkerrostalojen rakentaminen vauhdittui teollistumisen myötä 1870-luvulla ja kaupunki muuttui vuosisadan vaihteessa kivikaupungiksi. (Lehtovuori) ja 30-luvut keskeisiä asuinolojen kehittymisen kannalta Itsenäistymisen jälkeiset vuosikymmenet olivat Suomessa teollistumisen ja kaupungistumisen aikaa. Työväestön asumisolosuhteet olivat erityisesti Helsingissä ahtaat ja kurjat. Tuolloin mm. ahtaudesta johtuen keuhkotuberkuloosi yltyi kansantaudiksi. Asuntoasioissa nousivat tällöin esille terveydelliset kysymykset. Aluksi lähinnä fyysiseen ympäristöön ja terveyteen liittyen, mutta vähitellen alettiin pohtia asumisen suhdetta psyykkisiin ongelmiin. (Asuntotoimi Suomessa 1993) Sosiaalisen asuntorakentamisen aate vahvistui ankeissa oloissa ja parannuksia haettiin etenkin kerrostaloasumiseen työväestön asuntokaupunginosissa. Esimerkiksi Helsingin itäisissä kaupunginosissa alkoi luvun lopulla dynaaminen asuntoreformi. Asumistaso koheni ja työväestön asuinmiljöö sai aivan uutta ilmettä esimerkillisen sosiaalisen asuntoarkkitehtuurin myötä. Asuinoloja kehitettiin arkkitehtien, sosiaaliviranomaisten ja talousmiesten kiinteänä yhteistyönä. Ahtaiden umpikortteleiden sijaan syntyi valoisia ja avaria yhteispihoja. Myös asuinkerrostalojen ulkoarkkitehtuuri henki arvokkuutta. (Lehtovuori) Yksi sosiaalisen asuntoalan johtavia hahmoja oli arkkitehti Hilding Ekelund, joka kehitti tarmokkaasti tavallisten ihmisten asumisolosuhteita. Hän otti vahvasti kantaa asuntokysymyksen yhteiskunnallisiin perusteisiin. Hän mm. muistutti, että asumisen suunnittelun lähtökohtien on vastattava asunnontarvitsijan maksukykyä. Uusina tuulina saapuivat erilaisten kulttuuri- ja talousyhteyksien kautta Keski-Euroopasta puutarhakaupunkiaate ja funktionalismin ihanteet. Huomio siirtyi ulkoisesta kaupunkimiljööstä asuntosuunnitteluun, joka funktio-

8 8 nalismin kaudella kiinnosti erityisesti arkkitehtejä. Funktionalismi arkkitehtuurin tyylisuuntana kehittyi luvulla Ranskassa ja Saksassa. Näissä maissa keskeinen kysymys oli pienten ja edullisten asuntojen suunnitteleminen existenzminimum - periaatteella. Funktionalismin läpimurto Suomessa tapahtui 1929 alkaen Alvar Aallon, Erik Bryggmanin ja Hilding Ekelundin sekä ruotsalaisten arkkitehtien yhteistyönä. Johtavat arkkitehdit kokivat nyt tavallisten ihmisten asuinmiljööt ja asunnot yhtä tärkeiksi suunnittelukohteiksi kuin julkiset rakennukset. (Lehtovuori). Myös Alvar Aallon panos asuntosuunnittelun kehittämisessä oli vahva. Aallon mielenkiinnon kohteena olivat mm. tavalliselle ihmiselle sopivat standardiasunnot. Aalto suunnitteli ensimmäisenä Suomessa (vuonna 1927) Turkuun asuinkerrostalon, jossa kantavat rakenteet eivät estäneet pohjaratkaisujen joustavaa muunneltavuutta. Vuonna 1930 Aalto esitteli minimiasunnon, jossa oli kolme huonetta ja keittiö. Näin suureen minimiasuntoon oli kuitenkin varaa vain keskiluokalla. Tyyppiasunto sotien jälkeen oli huone ja keittiö. (Lehtovuori) ja 30-luvuilla vakiintuivat nykyiset asuntosuunnittelun linjat ja asumistason perusvaatimukset. Parvekkeet ja suuret maisemaikkunat alkoivat yleistyä. Asunnot suunniteltiin valoisimmiksi ja terveellisimmiksi. Kotitalouden tilat ja varusteet paranivat, mm. terästiskipöydistä, ammeista ja vesikloseteista tuli uusien asuntojen varusteita 1930-luvulla. Asuntojen kalustamisessa oli iskusanana helppohoitoisuus. Sisustamistyylejä alettiin esitellä asuntonäyttelyissä eri kohderyhmille. Myös asuntorakentamisen tekniikka kehittyi, keskuslämmitys ja hissit yleistyivät luvulla suunniteltiin ensimmäiset lähiöiden prototyypit. (Lehtovuori) ja 50-luku ja niukkuuden arkkitehtuuri Sotien jälkeen asuntopula oli pahin tuhotussa Lapissa ja Helsingissä. Helsingissä pommisuojat toimivat hätäasuntoina vielä 1940-luvun loppupuoliskolla. Siirtolaisten ja rintamamiesten asunnot rakennettiin lyhyessä ajassa ja erittäin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Sodan jälkeisenä pula-aikana oli puute kaikesta, myös rakennustarvikkeista. Pääratkaisuksi muodostui hartiapankilla ja tyyppisuunnitelmien mukaan tapahtunut omakotitalorakentaminen. (Lehtovuori). Vuonna 1943 perustettiin standardoimislaitos, jossa ryhdyttiin laatimaan rakennustietokortteja ja selvittämään yhteisen mittajärjestelmän kehittämistä rakennusalalle. RT -kortit sisälsivät teknisiä yksityiskohtia, kalusteita ja myös tyyppitaloja koskevaa standardisointia. Vuonna 1945 valmistuivat ensimmäiset keittiökalusteiden standardiratkaisut. (Lehtovuori) luvun lopulla käynnistyi kaupunkien kerrostalorakentaminen. Standardointi ja RT-kortit olivat yleisessä käytössä ja 50-lukuja leimasi vahva usko tulevaisuuteen. Maan jälleenrakennus oli kaikkien yhteinen asia. Arkkitehtien parhaimmisto kehitti sosiaalista asuntorakentamista. Asuntojen pohjaratkaisut olivat perusteellisesti tutkittuja ja hyvin toimivia. (Lehtovuori). Arava ja asuntotuotanto Vuonna 1949 perustettu Arava eli Asuntorakennustuotannon valtuuskunta perustettiin lievittämään asuntopulaa erityisesti väestökeskuksissa. Tämän lainoitusmuoto oli tarkoitettu väliaikaiseksi ratkaisuksi, mutta väestökeskusten asuntopula ei ollut vähentynyt vuoteen 1953 mennessä. Tällöin Arava-lakiin lisättiin joitain Aravaasuntojen asukkaiden valintaan liittyviä periaatteita. Aikaisemmin niitä ei ollut, vaan tuki kohdistui pelkästään asuntoon. Aravan epäsosiaalista kohdentumista oli arvosteltu. Ratkaisuksi tehtiin keskipinta-alan alentaminen kerrostaloissa 50 neliöön. Pienten asuntojen katsottiin olevan myös vähävaraisempien tavoitettavissa. Suomessa harjoitettu asuntopolitiikka ei sisältänyt sodan jälkeisinä vuosikymmeninä pitkäkestoisia asuntoohjelmia tai asuntopolitiikan yhdistämistä talouspolitiikkaan, kuten monissa Euroopan maissa tapahtui. Myös asumistukijärjestelmää ei maassamme kehitetty. Asuntotuotanto laskikin Suomessa 1950-luvulla, kun se muualla Euroopassa pääasiassa kasvoi. Länsi-Euroopan maissa asumistiheys oli 1950-luvlla 0,7 0,9 henkilöä/huone Suomen tiheyden ollessa 1,5 henkilöä / huone luvun ajatuksena oli, että asuntopolitiikan tuli olla vain markkinoita täydentävää toimintaa. Teollistumisen ja taloudellisen kasvun paineessa muuttoliike

9 9 maalta kaupunkiin lisääntyi ja tarvittiin lisää asuntoja. Arava-lainsäädäntö kokikin muutoksia 1953 jälkeen vuosina 1959 ja 1966 (tuli voimaan 1968). Vuoden 1959 laissa luovuttiin 50 neliön keskipinta-alasta. Vuonna 1968 voimaan tulleessa asuntotuotantolaissa otettiin talokohtaisten omistusasuntolainoitusten rinnalle henkilökohtainen lainoitus. Samalla täsmennettiin asukasvalintojen perusteita ottamalla käyttöön mm. tulorajat. Myös asuntojen luovutusrajoituksia tiukennettiin. (Asuntotoimen pääpiirteet, Asuntotoimi Suomessa) ja 70-luvut ja määrän arkkitehtuuri Elinkeinorakenteen jyrkän ja nopean muuttumisen myötä noin suomalaista siirtyi lyhyessä ajassa maaseudulta taajamiin teollisuus- ja palveluelinkeinoihin. Muuttopaine oli valtava ja asutuskeskuksissa syntyi mittava asuntopula. Asuntoja oli saatava nopeasti, paljon ja taloudellisesti. Ratkaisuina toimivat teollistaminen ja aluerakentaminen. Asuntotilanne koki lähes samanlaisen paineen kuin sotien jälkeisinä aikoina. Aravalainoitus kasvoi luvulla, mutta samalla se muuttui entistä tarveharkintaisemmaksi. (Asuntotoimi Suomessa) luvuilla Suomeen rakennettiin enemmän asuntoja kuin milloinkaan aikaisemmin (Juntto 2005, 5). Tällöin keskustelun ja toiminnan keskiössä oli asuntojen määrä. Ns. metsäkerrostalolähiöihin tuotettiin luvulla vuosittain asuntoa. Maailmanennätysvuosi maan väkilukuun verrattuna on 1974, jolloin valmistui yli asuntoa. Taloudellisen kasvun taittuessa vuonna 1976 alkoi paluu niukkaan suomalaiseen malliin asuntotuotannossa. Samalla alkoi omistusasumisen kasvu. Rahamarkkinat kansainvälistyivät. Asuntoluottojen saanti vapautui 1987 yhdellä kertaa. Luotonsaannin vapautuminen ja 1980-luvun puolen välin noususuhdanne toivat esille piilossa olleen tyydyttämättömän asuntokysynnän. Asuntojen hintakehitys lähti huimaan nousuun pysähtyen 1990 alkukeväästä ja kääntyen laskuun yhdessä taloudellisen tilanteen kanssa luvun haasteita oli ja on edelleen kasvukeskusten asuntokysynnän hallinta. (Asuntotoimi Suomessa). Pääosa Suomen nykyisestä asuntokannasta on rakennettu ja 70-luvuilla, jolloin tuottoisaa teollista aluerakentamista hoitivat lähes yksinomaan rakennusliikkeet. Asuntojen ja asuinalueiden suunnittelulle oli luonteenomaista konstruktiivisuus ja pelkistetty rationalismi. Less is more filosofia heijastui vahvasti tämän ajan asuntoarkkitehtuurissa Ludwig Mies van der Rohen käsitettä käyttäen. Myös kaavoituksessa yleistyi suorakulmainen ruutuasemakaava, joka sopi hyvin teolliseen aluerakentamiseen. (Lehtovuori). Yksipuoliselle ja tuottajaehtoiselle betonikerrostalojen rakentamiselle syntyi vastaliikkeitä jo 1970-luvulla. Vuosina pidetyn kaikille kansalaisille avoimen asuntoreformikilpailun tavoitteena oli löytää vaihtoehtoja kerrostaloasuntojen massarakentamiseen. Jälleenrakennuskauden jälkeen omakotirakentaminen alkoi elpyä. Teollisia tuotantomenetelmiä alettiin soveltaa pientalorakentamiseen. Syntyi uusia, kestävän kehityksen mukaisia asuntorakentamisen aatteita vastareaktiona tuottajaehtoiselle asuntorakentamiselle. (Lehtovuori) ja 70-luvuilla rakennetut teolliset kerrostalolähiöt ovat myöhemmin saaneet paljon kritiikkiä mm. suuren mittakaavansa ja ulkoarkkitehtuurinsa jurouden takia. Myös talojen kestävyyttä on arvosteltu, sillä betoniset kerrostalot ovat osoittautuneet vähemmän kestäviksi kuin jälleenrakennuskauden rintamamiestalot. Nämä 60- ja 70-lukujen kerrostalolähiöt ovatkin parhaillaan korjausrakentamisen massiivikohteita. Ollaanpa näistä betonilähiöistä nykyisin mitä mieltä tahansa, tavallisten ihmisten asumistaso joka tapauksessa koheni nopeasti niiden ansiosta: asumisväljyys lisääntyi, kotien varustetaso parani, asuntojen pohjaratkaisut olivat yleensä tarkoituksenmukaisia. Valitettavaa kuitenkin on, että nämä Suomen asuntokantaa hallitsevat asunnot on rakennettu aikana, jolloin rakennuslainsäädäntö ei asuntojen osalta ottanut ollenkaan huomioon esteettömyyttä. Esteettömyyteen tulisikin nyt, kun näitä kohteita korjausrakennetaan, kiinnittää vakavasti huomiota. Massiivisten korjausrakennustoimenpiteiden yhteydessä myös esteettömyysasiat on helpompi toteuttaa.

10 10 Valtion lainoittamassa asuntotuotannossa liikkumisesteisten vaatimuksiin alettiin kiinnittää huomiota vuodesta 1982 lähtien. Asuntohallituksen ohjeisiin tuli tällöin vaatimus nelikerroksisten ja sitä korkeampien kerrostalojen hissillisyydestä, hissiin pääsyn portaattomuudesta ja hissikorin riittävästä koosta myös pyörätuolia ajatellen. Lisäksi liikkumisesteisten toimintavaatimuksia otettiin huomioon ovileveyksien, kynnyskorkeuksien ja pihajärjestelyjen yhteydessä. (Könkkölä, 2003.) 3.2 Uusia pyrkimyksiä ja haasteita Asuntoon liittyvät yleiset näkemykset ovat kokeneet muutoksia vuosisatojen saatossa. Arkkitehti Maarit Kaipiainen on väittänyt, että 1970-luvulla tapahtuneen kiireisen lähiörakentamisen aikana ei rakennettu ympäristöjä eikä yhteisöjä, vaan pelkästään asuntomääriä (Andersson, Juntto, 1990). Ympäristöministeriön asunto-olojen kehittämisen johtoryhmän järjestämässä seminaarissa vuonna 1987 pidettiin vaikeimpina asunto-ongelmina seuraavia: vuokra-asuntojen puute pääkaupunkiseudun asuntokysymys korkeat asuntomenot omistusasuntojen rahoitus asuntojen varustetaso ja kunto huono asuinympäristö. (Åkerblom 1990, a). Esteettömyys ei seminaarireferaatissa näy. Kiinnostavaa on se, että pääjohtaja Olavi Syrjänen totesi tuolloin, että tulevaisuudessa asuntopolitiikan painopiste siirtyy asumisen kehittämiseen elinympäristönä osana elämän kokonaisuutta. (Åkerblom 1990: b). Näinhän on käynytkin. Nyttemmin asuntorakentaminen on muuttunut aiempaa pienimuotoisemmaksi ja yhdyskuntarakennetta täydentäväksi. Yleinen ympäristön laadun arvostus on kasvanut. Kehityksestä huolimatta asuntoratkaisuissa ja talotyyppien kehittelyssä ei kuitenkaan ole juuri edistytty. Saunat ovat yleistyneet pienissäkin kerrostaloasunnoissa ja parvekkeita on lasitettu, mutta esimerkiksi yhteiset tilat ovat vähentyneet. Ehkä yksi näkyvimpiä muutoksia on se, että ja 90-luvuilla rakennetut asuintalot ovat ulkonäöltään aikaisempien vuosikymmenten kerrostaloja monimuotoisempia ja värikkäämpiä luvulla puhuttiin hyvän, tilavan ja viihtyisän asunnon lisäksi asukkaiden vaikutusmahdollisuuksista, osallistumisesta ja asuinyhteisöjen muodostumista edesauttavista tekijöistä. Myönteisenä kehityksenä voidaan pitää asukkaiden erilaisuuden ja eri asukasryhmien parempaa huomioonottamista. Samoin maassamme on yleistynyt avoin suunnittelutapa, joka lisää asukkaan mahdollisuuksia muokata kerrostaloasunnosta mieleisensä. Vanhusväestön lisääntyvä osuus haastaa jatkuvasti kehittämään uudisasuntoja ja olemassa olevaa asuntokantaa liikuntaesteisille sopivaksi. Pohditaan väestön ikääntymisen mukanaan tuomien haasteiden ratkaisuja sekä niihin liittyviä taloudellisia kysymyksiä. Kestävän kehityksen mukaisesti vastauksia haasteisiin etsitään esteettömyydestä ja toimivuudesta, joiden toteutumiseksi esitetään mm. asuntojen muunneltavuuden lisäämistä. Keskustelu ja kiinnostus ovat siis kääntyneet asuntojen määrästä asukkaaseen ja asumiseen. Puhutaan asukaslähtöisestä suunnittelusta, asumistoiveista, asukkaiden tarpeista, elinkaariasumisesta, elämäntavan mahdollistavasta asumisesta, asumisen laadusta, yksilöllisyydestä ja muunneltavuudesta. Uudistuotannon lisäksi katseet ovat kääntyneet korjausrakentamisen ja asuntojen parantamisen suuntaan. Olemme siis kulkeneet pitkän matkan suojaavasta tilasta, asuntojen määrän ja terveydellisten kysymysten kautta asumisen ja elinympäristön psyykkisen merkityksen kautta kohti asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista. Myös julkisen vallan rooli on muuttunut. Yksityisen valinnanvapauden yhteydessä korostetaan yhteiskunnan vastuuta ja valtaa. Jo valtakunnallisessa asunto-ohjelmassa (1970-luvun puolivälissä) todettiin,

11 11 että asumisen taso vaikuttaa niin keskeisesti ihmisen hyvinvointiin, että kohtuutasoinen asuminen olisi asetettava yhdeksi kansalaisen perusoikeudeksi. (Asuntotoimen pääpiirteet). Vuonna 2000 tuli voimaan uusi perustuslaki ja siinä tämä ajatus on saanut muodon 19 4 momentissa: "Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä". Asunto ja asuminen eivät siis ole enää pelkästään yksityisiä asioita, vaikkakin omaan asuntoon eli kotiin liittyvät asiat mielletään erittäin yksityisiksi. Perustuslaissa onkin otettu kantaa myös sekä yksityiselämään ja kotirauhaan 10 1 momentissa: " Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu...". Tulevaisuuden haasteena on yhdistää yksityiset ja yksilölliset toiveet ja haasteet yhteisön velvollisuuksiin ja tarpeisiin. Näihin asumisen haasteisiin pyritään vastaamaan erilaisilla asumista sivuavilla tutkimus- ja kehittämishankkeilla, joita Suomessa on käynnissä useita. Esimerkkeinä mainittakoon: Uuden asumisen tutkimusohjelman perustaminen Kuopion yliopistoon syksyllä Tutkimusohjelman kohteita ovat mm. väestöryhmien eriytyvät asumistarpeet, tulevaisuuden asuminen, asuntotuotannon asukaslähtöisyys ja asukasmielipiteet sekä ikääntyvien asuminen. Usean tutkimusorganisaation yhteinen Tulevaisuuden senioriasuminen tutkimushanke, jossa pyrittiin poikkitieteellisin menetelmin etsimään vastausta siihen, millainen on tulevaisuuden senioriasumisen malli. Ympäristöministeriön rahoittama Erilaistuva asuminen tutkimushanke, jossa tavoitteena on muodostaa nykyistä jäsentyneempi kuva asumistarpeiden eriytymisen ilmenemisestä ja reunaehdoista ja tuottaa tietoa asuntosuunnittelun, tuotannon ja politiikan kehittämiseksi vastaamaan kestävällä tavalla asukkaiden tarpeisiin. Kiinteistöalojen Hyvä Asuminen 2010 ohjelma, jonka visio on Suomi on asumisen mallimaa. Laajan sateenvarjohankkeen yhteiskunnallisena tavoitteena on, että hyvä asuminen kyetään tarjoamaan kaikille erilaisille asukasryhmille. Tekesin pyrkimys rakentaa laaja-alaista asumisklusteria asumisen liiketoiminnan ympärille. Tekesin ja yritysten rahoittama Helsinki Living Lab -hanke on Art and Design City Helsingin ja Forum Virium Helsingin yhdessä koordinoima hanke, jonka tarkoituksena on konseptoida ja tuotteistaa olemassa oleva Living Lab -osaaminen kansainväliseksi vientituotteeksi. Hankkeessa on mukana kaikkiaan lähes 20 toimijaa - caseyrityksiä, menetelmäkehittäjiä ja konsultteja. (Living Lab) Culmitatum Oy:n koordinoima Asumisen osaamisklusteri - asiakastarpeesta innovatiiviseen asumisen ja rakentamisen liiketoimintaan (ehdotusvaiheessa). Visiona on, että vuonna 2013 asuminen ja rakentaminen ovat muuttuneet tuotantolähtöisestä massatuotannosta yksilöllisiä tarpeita vastaaviksi, laatukeskeisiksi ja kansainvälisesti kilpailukykyisiksi osaamisen ja liiketoiminnan alueiksi. Ympäristöministeriön koolle kutsuma laaja tohtoritasoinen työryhmä, jolle on annettu tehtäväksi miettiä asumiseen liittyviä tulevaisuuden tarpeita ja muutoshaasteita. Ryhmän tavoitteena oli laatia ehdotuksia tulevaisuuden asumisen perustutkimusohjelmaksi, joka ennakoi asumisen tarpeita vuoteen 2020 asti. (HS ) Niin sanotun julkisen toiminnan lisäksi käyttäjät, asukkaat, näyttävät olevan entistä kiinnostuneimpia kodeistaan. Taideteollisen korkeakoulun Future Home Instituutin johtajan, professori Jarmo Suomisen mukaan kaikki mittarit ja tilastot osoittavat, että ihmiset panostavat entistä enemmän kotinsa hankintaan, rakentamiseen, kunnostamiseen, sisustamiseen ja varustamiseen. Lisäksi tavallisille kuluttajille on suunnattu lukuisia asumiseen ja kotiin liittyviä tv-ohjelmia, lehtiartikkeleita ja jopa uusia asumista ja rakentamista käsitteleviä lehtiä. Myös sähköisiä palveluja on runsaasti tarjolla niin rakentajille kuin asukkaillekin (esim. Kuluttajat ovat kiinnostuneita asumisen laadusta ja sen kehittämisestä. He ovat laatutietoisia, mutta esteettömyyttä he eivät näe laadun osatekijänä.

12 Lainsäädäntö ja valta Suomen rakennuslainsäädäntö pyrkii turvaamaan vammaisille ja vanhuksille esteettömän rakennetun ympäristön. Esimerkiksi maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaan alueiden käytön suunnittelun tulee edistää mm. eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elinympäristön luomista. MRL 5 Alueiden käytön suunnittelun tavoitteet: "Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista." MRL 117 Rakentamiselle asetettavat vaatimukset: "Rakennuksen tulee olla tarkoitustaan vastaava, korjattavissa, huollettavissa ja muunneltavissa sekä, sen mukaan kuin rakennuksen käyttö edellyttää, soveltua myös sellaisten henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai toimia on rajoittunut." MRA 53 Liikkumisesteetön rakentaminen: "Hallinto- ja palvelurakennuksen sekä muussa rakennuksessa olevan sellaisen liike- ja palvelutilan, johon tasa-arvon näkökulmasta kaikilla on oltava mahdollisuus päästä, sekä näiden rakennuspaikan tulee soveltua myös niiden henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai muutoin toimia on rajoittunut." "Asuinrakennuksen ja asumiseen liittyvien tilojen tulee rakennuksen suunniteltu käyttäjämäärä ja kerrosluku sekä muut olosuhteet huomioon ottaen täyttää liikkumisesteettömälle rakentamiselle asetetut vaatimukset." "Työtiloja sisältävän rakennuksen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee työn luonne huomioon ottaen huolehtia siitä, että myös 1 momentissa tarkoitetuilla henkilöillä on tasa-arvon näkökulmasta riittävät mahdollisuudet työntekoon." Suomen rakennusmääräyskokoelma, ja erityisesti sen osat F1, Esteetön rakennus ja G1, Asuntorakentaminen jatkavat samaa esteettömyyden ja kaikille soveltuvuuden linjaa määräyksissään ja ohjeissaan. Jo Suomen perustuslaki sääntelee rakentamista ja asumiseen liittyviä kysymyksiä kieltäessään syrjinnän. 6 Yhdenvertaisuus "Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella." 7 Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen "Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen." 22 Perusoikeuksien turvaaminen "Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen." Lainsäädännön kehittyminen Uustuotantoon sovelletaan edellä mainittuja esteettömyyssäännöksiä. Erityisenä ongelmana on jo olemassa oleva asunto- ja rakennuskanta. Ensimmäinen liikkumisesteisiä koskeva säädös tuli Suomen rakennuslainsäädäntöön vuonna Tuolloinen rakennusasetus 85a koski vain yleisön käyttöön tarkoitettuja tiloja, ei asuinrakennuksia. Yleisön käyttöön tarkoitettuja tiloja rakennettaessa on riittävää huomiota kiinnitettävä siihen, että niitä voivat käyttää myös henkilöt, joiden liikuntakyky tai kyky suunnistautua on iän, vamman tai sairauden takia rajoittunut. Rakennusasetus 85 a.

13 13 Tätä rakennusasetuksen pykälää tuli täydentämään vuoden 1979 lopussa Suomen rakentamismääräyskokoelman osa F1, jossa annettiin kaksi sitovaa määräystä sekä ohjeita julkisten tilojen suunnittelemiseksi. Määräyksiä muutettiin asetusta muuttamalla vuonna Samassa yhteydessä tarkistettiin myös F1:n ohjeita muun muassa hygieniatilojen mitoitusta suurentamalla. (Könkkölä 2003,17). Liikkumisesteisten ihmisten kannalta merkittäviä uusia pykäliä rakennusasetukseen tuli vuosien 1990 ja 1994 uusimisten yhteydessä: 85a muokattiin kuulumaan seuraavasti: Julkisyhteisön hallinto- ja palvelurakennusten sekä sellaisten liike- ja palvelutilojen, joihin tasa-arvon näkökulmasta kaikilla on oltava mahdollisuus päästä, sekä näiden tonttien ja rakennuspaikkojen tulee soveltua myös niiden henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua, toimia tai suunnistautua on iän, vamman taikka sairauden johdosta rajoittunut. Lisäksi asetukseen lisättiin kaksi uutta liikkumisesteisten kannalta merkittävää pykälää: 77: Rakennuksen tulee olla tarkoitustaan vastaava ja sovelluttava myös lapsille, vanhuksille ja vammaisille sen mukaan kuin rakennuksen käyttö edellyttää : Rakennus ja sen tilaratkaisut täyttävät turvallisuuden, terveellisyyden ja sosiaalisen toimivuuden sekä hyvän energiatalouden vaatimukset ja kiinteistö on sen käytön ja huollon kannalta tarkoituksenmukainen. Näiden merkittävien rakennusasetuksen uudistusten lisäksi vuonna 1994 Suomen rakentamismääräyskokoelma sai uuden, vieläkin soveltuvin osin voimassa olevan osan G1, Asuntosuunnittelu. Tässä uudessa määräyskokoelman osassa edellytettiin hissiä kaikkiin nelikerroksisiin ja korkeampiin kerrostaloihin. Kokonaisuudessaan uudistetut maankäyttö- ja rakennuslaki sekä asetus tulivat voimaan Ne sisältävät esteettömyyteen liittyviä muutoksia ja uusia ajattelutapoja. Esteettömyys on otettava huomioon jo alueiden käytön suunnittelussa ja entistä laajemmin rakentamisen ohjauksessa. Vuonna 2005 Suomen rakennusmääräyskokoelman esteettömyyttä koskettavat osat F1 ja G1 uudistettiin vastaamaan nykyisen lain ja asetuksen henkeä. Uudistetut asetukset astuivat voimaan 1. maaliskuuta Säännöksistä huolimatta esteettömyys ei aina toteudu. Määräyksissä ei ole tarkasteltu riittävästi asunnon, asuinympäristöjen ja palveluiden kokonaisuutta. Esimerkiksi arkkitehti Saila Palviainen (IT-lehti 10/2006) huomauttaa, että esteettömyysmääräyksissä on paljon sivulauseita, joilla varsinainen määräys voidaan pienin keinoin kumota. Turun kaupungin esteettömyysasiamies Heikki O. Haulisto on todennut saman asian: Tuntuu usein siltä, että lain vaatimusten ja hyvien ohjeiden kiertämiseen käytetään paljon enemmän ajattelua, aikaa ja vaivaa kuin toimivan kunnollisen pientalon suunnitteluun (Haulisto). Esteettömyys ja yhteiskunnan saavutettavuus ovat pitkälti ihmisoikeuskysymyksiä. Esteellisyys on syrjintää. Tätä näkökulmaa ei kuitenkaan maassamme nosteta esteettömyys- ja rakentamiskeskustelussa esiin. Toisin on tilanne Ruotsissa, jossa kamppaillaan esteettömyyden sisällyttämisestä syrjintälakiin. (Gammelgård). Julkisen vallan tulisi huolehtia siitä, että kansalaisia ja kuntalaisia kohdellaan tasa-arvoisesti ja heille taataan yhtäläiset mahdollisuudet toimia. Julkisen vallan (kuntien ja valtion) käytössä on lainsäädäntö, rahoitusratkaisut, päätöksentekokoneistot sekä toteutus. Ennen rakentamistoteutusta on olemassa suunnittelu, jossa kaavoitus ohjaa hyvin pitkälle sitä, mitä rakennetaan ja minne. Tästä asiasta todetaan Vammaisten ihmisten asumispalveluiden laatusuosituksessa seuraavaa (s.19). Kaikessa kaavoituksessa ja rakennusten suunnittelussa tulee nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti ottaa huomioon esteettömyysnäkökohdat. Parasta on, jos esteettömyyden näkökulma otetaan periaatteeksi jo yleiskaavaa laadittaessa. Esteettömyyden olisi hyvä näkyä määräyksinä myös eri alueiden asemakaavassa. Esteettömyysajattelun varmistamiseksi voidaan kaavaselostusten, kaavamääräysten, rakennusjärjestyksen, suunnitteluohjeiden, rakentamistapaohjeiden ja rakennuslupamenettelyn lisäksi toteuttaa paikallista esteettömyyden ja saavutettavuuden suunnitelmaa,

14 14 ohjelmaa tai ohjeistusta. Tärkeää on, että paikalliset ja seutukunnalliset tarpeet ja ratkaisut ovat tiedossa esteettömyyden lisäämiseksi elin- ja toimintaympäristössä. Tavoitteena pitäisi ehdottomasti olla esteettömyyden näkeminen ensisijaisena, kaikkia hyödyttävänä ja taloudellisena toimintamallina, joka on osa kestävää kehitystä. Esteettömyyttä ei pidä toteuttaa erillisratkaisuina, vaan tavanomaisena toimintana kaikessa rakentamisessa. Ympäristön toimivuus muodostuu erittäin merkittäväksi asiaksi väestön ikääntyessä. Ihmisiin kohdistuvan vaikutusten arviointi on keskeinen asia kaikessa suunnittelussa. 4. Asumisen tavoitteita, tarpeita ja toiveita Asunto on ihmisarvoisen elämän välttämätön edellytys erityisesti pitkän ja pimeän talven maassa (Asuntotoimi Suomessa). Asumiseen liittyvä peruskysymys on kaikkien ihmisten kohdalla sama: asuminen edellyttää tilaa, asuntoa. Ilman asuntoa ei voi asua. Asuntoon ja asumiseen liittyvät tarpeet lähtevät palveluiden ja tilan (asunnon) käyttäjästä eli asukkaasta ja pitkälti niistä toiminnoista, joita tilassa on tarkoitus tehdä. Anneli Juntto on todennut, että tilasuunnittelun tulisi lähteä vasta sen jälkeen, kun on tunnistettu asukkaiden toiminnot tilassa (Juntto 2006). Asukkaan ja hänen läheistensä tarpeiden tulisi määrittää niin asuntoa, ympäristöä kuin myös ympäristön palveluja. Kukaan meistä ei ole täysin irti ympäristöstään, vallitsevista asenteista ja säädöksistä, yleisistä käytännöistä, laeista, näkemyksistä, arvoista, fyysisistä rakenteista, politiikasta jne. Asumiseen liittyvissä tarpeissa onkin kyse prosessista, jossa yksilö vaikuttaa ympäristöön ja ympäristö yksilöön ja hänen näkemyksiinsä ja toiveisiinsa. Kiinnostavaa on pohtia tämän prosessin tunnistamista ja tunnustamista. Kuinka tietoisina teemme omat asumisvalintamme ja päätöksemme ja mihin asioihin päätöksemme perustuvat? Asumistason tavoitteita Asuntopolitiikan tavoitelakitoimikunta esitti vuonna 1981 kohtuullisen asumistason perustekijät, jotka ovat asumisväljyys, tarkoituksenmukainen perusvarustus ja tilat eri asumistoimintoja ja perheen yksilöllisiä tarpeita varten. Asumismenot eivät myöskään saaneet olla liian suuret. Asumisväljyys määriteltiin siten, että asuintilaa määriteltäessä tulee ottaa huomioon ruokakunnan koko ja rakenne. (Asuntotoimen Pääpiirteet). Ahtaasti katsotaan asuttavan, jos asunnossa on vähemmän kuin yksi huone asukasta kohden. Keittiötä ei lasketa huoneeksi. Asuintilan käytettävyyttä vähentää tilojen ahtaus ja pysyvät esteelliset ratkaisut. Asumisen toiveita ja tarpeita Tutkimusten mukaan asukkaiden itsensä on usein vaikea nimetä yhtä keskeistä syytä siihen, miksi kukin on valinnut juuri sen asunnon, jossa nyt asuu (Hirvonen et.al.). Asumistoiveita on selvitetty tutkimusten avulla, mutta myös erilaisissa kehittämisprosesseissa. Haasteeksi on koettu usein se, että tulevien asukkaiden ei ole helppo kuvata sellaisia asioita, joista heillä ei ole kokemusta. Tulevien asukkaiden osallistuminen suunnitteluun ja valintojen tekoon ei ole yksinkertainen asia. Osallistuminen edellyttää taitoja ja tietoja. Lisäksi osallistuminen voi edellyttää rahallista uhrausta, johon tutkimuksen mukaan suhtautui myönteisesti vain kolmannes vastaajista (Hirvonen et. al.). Rahallisten uhrausten lisäksi voi olla vaikeaa ajatella omalle kohdalle sellaisia toimintakyvyn muutoksia, jotka edellyttäisivät esteetöntä asuinympäristöä. Ajatus siitä, ettei pysty liikkumaan nykyisellä tavalla, voi olla vaikea kohdata. Tällöin on ymmärrettävää, ettei asuntoratkaisuissa oteta huomioon mahdollisia toimintarajoituksia.

15 15 Asumiseen liittyviä tarpeita ja tyytyväisyyttä asumisratkaisuihin voi tarkastella Maslowin ja Hertzbergin teorioita hyödyntäen. Maslowin tarvehierarkia sellaisenaan kertoo ihmisen tarpeista: fysiologisista tarpeista, tarpeesta saada turvallisuutta, mahdollisuudesta liittyä toisiin ihmisiin, tulla arvostetuksi sekä itsensä toteuttamisen ja kehittämisen tarpeesta. Jos näihin tarpeisiin yhdistetään Hertzbergin tyytyväisyyden ja tyytymättömyyden tarkastelu, niin päädytään siihen, että ihmisen tyytymättömyyden poistumiselle on tärkeää, että ns. Maslowin hierarkian alimmat tarpeet (fysiologiset, turvallisuuden, liittymisen ja jonkin verran arvostuksen tarpeet) tyydyttyvät. Sen sijaan tämän ajattelun mukaan ihmisen tyytyväisyys syntyy arvostuksen ja itsensä toteuttamisen kautta. Tätä ajattelua on käytetty työelämään liittyvissä tutkimuksissa ja erityisesti fyysiseen ympäristöön liittyvissä tutkimuksissa (Maslow, Herzberg). Maslowin hierarkian alin tarve liittyy fysiologisiin tarpeisiin. Asumisessa ja asunnossa ne voivat merkitä asuntoa tilana, ympäristön toimivuutta, valoisuutta, äänieristystä jne. Fyysiseen tilaan liittyvä (oman) tilan hallinta ja hallittavuus ovat perusasioita asunnoissa. Tilan hallintaan liittyy myös se, että asunto ja siihen liittyvä ympäristö ovat fyysisesti saavutettavia ja turvallisia. Turvallisuuden tarpeiden toteutuminen samoin kuin hyväksi koettu fyysinen ympäristö vähentää tyytymättömyyttä. Turvattomuuden kokemus luo epäviihtyisyyttä ja vähentää yksityisyyden tunnetta. Liittymisen tarve on tärkeä. Tämän tarpeen tyydyttymisen avulla ihmisellä on mahdollisuus olla osa yhteisöä ja kohdata muita ihmisiä. Asuntojen kohdalla on syytä pohtia sitä, kuinka paljon asunto ja sen ympäristö tarjoavat mahdollisuuksia olla yhteydessä muiden ihmisten kanssa. Monilla liikuntarajoitteisilla henkilöillä on vaikeaa tai jopa mahdotonta poistua asunnoistaan, jotka ovat hissittömissä taloissa. Tällöin asunnoista tulee eristäviä yksiköitä. Myös ryhmämuotoiset erityisasumisratkaisut saattavat synnyttää eristäviä asumisyhteisöjä, joissa ns. samanlaiset tapaavat kanssatovereitaan ja luonnollinen yhteys muuhun yhteisöön on estynyt tai vaikeutunut. Sosiaalinen kanssakäyminen ja mahdollisuus osallistua yhteisöön ovat tärkeitä kaikille ihmisille elämän erilaisissa vaiheissa. Arvostus ja siihen liittyvät tarpeet ovat moninaiset. Edellä kuvattu eristäminen yhteisöstä voi antaa ihmiselle kuvan myös siitä, ettei hän ole samanarvoinen kuin muut yhteisön jäsenet. Tosin eristäminen voi olla myös turvallisuushakuisuutta ja itsensä korostamista muiden yläpuolelle (esim. ns. hienostoalueet ja kultarannat). Asunto ja asuinalue voivat itsessään lisätä tai vähentää sosiaalista arvostusta tai tunnetta arvostuksesta. Omakotitalo on sana, jossa oma kuvaa jotain sellaista, mitä ihminen itse omistaa. Käsitteeseen oma liittyy kulttuurissamme myönteinen ja arvostava sävy. Tämä näkyy myös sanassa omistusasunto. Perinteisesti maassamme ei ole arvostettu vuokralla asumista, joten vuokralla asuminen voi myös antaa joissain tapauksissa alhaisemman arvostuksen tunteen kuin se, että maksaisi ns. omaa asuntoa lainan muodossa. Arvostusta lisäävät myös asunnon sijainti, koko ja sekä statussymboleiksi koetut asiat. Ihmisen oma kokemus ja tulkinta asunnostaan ja asuinympäristöstään on kuitenkin tyytyväisyyden kannalta oleellista. Maslowin ajattelussa arvostamisen ja arvostuksen yläpuolella on itsensä toteuttamisen ja kehittämisen tarve. Tyytyväisyyden voidaan nähdä asumisessakin riippuvan siitä, miten asunto ja sen ympäristö mahdollistavat asukkaalle itsensä toteuttamisen ja kehittymisen. Voi vain pohtia sitä, miten nykyinen asuntokantamme, erityisesti kerrostalot, mahdollistavat itsensä toteuttamisen ja ilmaisemisen. Tilaongelmat, äänieristyksen puutteet jne. voivat olla esteitä asioille, joita asukkaat haluaisivat tehdä. Puutarhapalstat asuntojen läheisyydessä, parvekkeet, talojen askarteluhuoneet, kellarit jne. ovat asioita, joiden avulla on pyritty lisäämään asumisen viihtyvyyttä. Tutkimukset osoittavat, että eri ihmisryhmillä on hyvin samansuuntaisia tarpeita. Esimerkiksi yleinen väljyys ja tilantarve korostuvat niin lapsiperheiden kuin liikkumisesteistenkin toiveissa. Nuoret perheet ja vanhukset kaipaavat esteetöntä kulkutietä asuntoon. Lapsiperheet arvostavat mm. tilavia pyörätuolimitoitettuja pesutiloja, sillä pyörätuolissa istuvan henkilön ja lapsen ulottuvuusalue on hyvin samanlainen. Kaiken kaikkiaan pyörätuolimitoitus on todettu esteettömän rakentamisen hyväksi lähtökohdaksi.

16 16 Asumismuodon ja paikan toiveita Suomalaista % haluaisi asua omakotitalossa. Pääkaupunkiseudulla joidenkin ihmisten toive kohdistuu poikkeuksellisesti rivitalossa asumiseen. Rivitaloasumisella on pääkaupunkiseudun ja maaseutumaisten kuntien asuntomarkkinoilla aivan eri rooli. Pääkaupunkiseudulla se on leimallisesti lapsiperheiden asumismuoto. Sijaintitekijät ja asumisen huolettomuus ovat tärkeitä asumisvalinnan määrittäjiä. Myös oma asuntopiha on rivitaloasukkaalle tärkeä elementti sekä toiminnallisesti että elämyksellisesti. Pääkaupunkiseudun tavoitteena on ns. täydennysrakentaminen, jossa suositaan pientä ja tiheää rakentamista. Tästä rakentamismallista on vaarana muodostua uusi esteellisen rakentamisen muoto. (Lévon 2006). Vamma tai sairaus, joka aiheuttaa muutoksia toimintakyvyssä, merkitsee usein myös muutosta tai pikemminkin muutoksentarvetta elinympäristössä. Usein koetaan, että palvelutarve eli avun tarve toiselta henkilöltä, aiheuttaa paineita asumismuodon tai paikan muutokselle. Mutta näin ei välttämättä aina ole. Usein hissittömyys, sopimattomat wc-tilat ym. rakenteelliset ongelmat merkitsevät sitä, että itsenäinen elämä asunnossa ja sen ympäristössä ei ole mahdollista edes toisen henkilön auttamana. Kyse on asunnon ja ympäristön mukautumattomuudesta. "että mun mielestä tilat tarvitsee olla, ettei tunne olevansa mikään nurkkaan ahdistettu jänis, vaan pääsee minne haluaa" "wc:ssä asioiminen on hankalaa. Tuon käytävään aukeavan oven takia on vaikea päästä sinne sähköpyörätuolilla" "Se on toi oviautomatiikka nyt laitettu. Se on kai EU-direktiivin mukainen, että vammaisen pitää päästä pois asunnosta. Mutta se on siis asunnosta pitää päästä ulos, että se riittää, että pääsee rappusiin." (Lainaukset haastateltujen henkilöiden kommenteista Suomen MS-liitto ry:n julkaisemasta raportista. Lähde: Jokinen, Keijo. 2001) Tavanomainen asuntokanta ei anna helposti mahdollisuutta muuntuvalle elämälle, jos tämä elämä merkitsee lisääntynyttä tilan tarvetta kulkuväylillä, oviaukoissa tai kynnyksettömyyttä ja mahdollisuutta liikkua portaattomasti. Ahtaat tilat ovat usein asukkaan kannalta este itsensä toteuttamiseen ja omatoimiseen suoriutumiseen. Ahtaat tilat vaikeuttavat myös avustavan henkilöstön toimimista ja omaishoidon toteuttamista. Joka toisella ihmisellä on lähipiirissään liikuntaesteinen henkilö. Jokainen ihminen on elinajastaan noin 40 % liikunta- tai toimintarajoitteinen. Toimintakykyyn ja -mahdollisuuksiin vaikuttavat erityisen paljon ympäristön ratkaisut ja vaatimukset. Toimintarajoitteisista puhuttaessa ajattelemme kuitenkin yleensä ikääntyneitä ja eri tavalla vammaisia ihmisiä. Vammaisten ihmisten asumistilanteesta ei ole olemassa kattavia tilastoja ja samoin vammaisten saamista palveluista tilastot eivät ole kovin täsmällisiä. Luultavasti vammaisten asunnottomuus piiloutuu osittain laitoshoidon sisälle. On olemassa myös kehitysvammaisia, jotka asuvat iäkkäiden vanhempiensa luona ilman mitään kontaktia palvelutuotantoon. Näitä henkilöitä on arvioitu olevan noin 3000 (Mäki). Ikääntyneen väestön lisääntyminen aiheuttaa paineita myös asuntosuunnittelulle ja korjausrakentamiselle. Erilaiset tutkimukset osoittavat, että ikääntyneiden suurin toive on asua omassa kodissa niin pitkään kuin mahdollista. Tämä niin pitkään kuin mahdollista on kiinni siitä, kuinka esteetön ja turvallinen, itsenäistä suoriutumista tukeva asunto ja lähialueen tarjoamat palvelut ovat. Palveluiden lisäksi tarvitaan kaiteita, kynnysten poistoa, valaistuksen ja kontrastien parantamista, hygieniatilojen remontteja, oviaukkojen ja kulkuväylien leventämistä ja hissien rakentamista

17 17 Mitä asunnolta toivotaan? Ihmisten asumismuoto ja ratkaisut ovat monesta asiasta riippuvia. Henkilökohtaisella tasolla merkittäviä kysymyksiä ovat taloudelliset mahdollisuudet, olemassa olevat tai saavutettavissa olevat asunnot. Asumistarvetta määrittelevät myös työ, perhe sekä omat tarpeet ja toiveet. Mieltymykset ja unelmat antavat suuntaa, mutta taloudellinen ja toiminnallinen realiteetti useimmiten ohjaa toteutusta. Taulukossa 3 on kuvattu erilaisia tilanteita asumistarpeiden suhteen käyttäen apuna Maslowin tarvehierarkiaa. Taulukko viitteellinen. Taulukko 3. Hahmotelmaa tarpeista ja toiveista eri elämäntilanteissa Lapsiperheen elämäntilanteessa Yksinelävä, nuorekas henkilö ns. city-henkilö Fysiologiset tarpeet Kotona oltava tilaa toimia ja elää. Asunto olemista ja elämistä varten = koti. Helpot kulkuyhteydet töihin, harrastuksiin. Asunto on usein kämppä, tukipiste. Turvallisuuden tarve Ympäristö turvallisuutta lasten näkökulmasta arvostetaan Oman tilan tarve - vaihtelee. Turvallisuus ei tunnu korostuvan. Sosiaaliset tarpeet Koulu ja lasten kaverit tärkeitä. Kotiin pyydetään vieraita. Kotona oleskellaan. Kodista lähdetään ulos tapaamaan muita - asunnon sijainnilla merkitystä! Arvostuksen tarve Turvallinen ja hyvä kasvuympäristö. Asuinalueen koulujen, harrastusten arvostaminen. Koti ei ole itsessään status asunnon sijaintipaikka sen sijaan voi olla. Itsensä toteuttamisen tarve Mahdollisuus harrastaa ja toimia kodissa ja sen läheisyydessä. Koti oman näköinen? Asunto, koti on toiminnan tukija lähtöpiste. Liikuntarajoitteinen henkilö ja toisen henkilön apua tarvitseva (yksineläjä tai perheellinen) Ikääntyneet, vanhukset Ja jos elämäntilanteessa yhdistyy useampi asia, niin millaisia yhteisiä asioita nousee? Mahdollisuus toimia kodissa ja sen läheisyydessä. Tilan toimivuus ja riittävyys, myös asunnon ulkopuolelle. Kotirauha. Mahdollisuus elää ja toimia omassa kodissaan niin kauan kuin tuntee sen tärkeäksi. Esteettömät liikkeet. Asunnossa tilaa, Sieltä pääse pois. Yhteydet muuhun yhteiskuntaan ja palveluihin. Siellä pystyy toimimaan. Turvallinen toimia, pysyvyys, yksityisyys. Palveluiden saatavuus! Turvattomuuden välttäminen - turvallisuuden hakeminen - yksityisyys ja kotirauha. Turvallisuus Yksityisyys Kotirauha Asunto ei eristä. Sieltä pääse pois ja sinne voi pyytää vieraita. Yksityisyys. Mahdollistaa sosiaaliseen elämään ja perheeseen. Asunto ei saa olla vankila vaan koti, jossa ja josta pääsee liikkumaan. Esteetön kulku ulos ja parvekkeelle korostuvat. Kotona voi olla, sinne voi kutsua muita. Asunnossa voi asua useampi henkilö, Sieltä pääsee pois. Asunto ei leimaa, ja jos saa palveluja kotiin, niin asunnosta ei tule hoivayksikkö. Oman näköinen koti! Asunto kotina ei hoitoyksikkönä, vaikka hoivaa ja hoitoa kotiin saisikin. Turvallinen asunto ja asuinympäristö, muutkin arvostavat asuntoa. Mahdollisuus toimia asunnossa ja ympäristössä. Asunto ei ole koko elämä, vaan elämän yksi peruspilari. Voiko kotona tehdä asioita omia asioita - kenellä on valta asunnossa? Voi toimia ja tehdä asioita asunnossa ja sen ympäristössä. Asunto ei rajoita...

18 18 Asuntoja ja ympäristöä suunniteltaessa tulee muistaa kansalaisten yhdenvertaisuuden toteutumisen varmistaminen. Se merkitsee poliittista heräämistä, tiedon omaksumista, lainsäädännön ja ohjeistuksen toteuttamista aidossa esteettömyyden ilmapiirissä. Se merkitsee sitä, että ymmärretään kokonaistaloudellisuuden merkitys ja toimitaan inhimillisten periaatteiden mukaan. 5. Esteettömyys ja asuminen Asuminen on asettumista asettumista sijoilleen, paikan ottamista ja sen omaksi tekemistä. Asuminen on yhteistä kaikille ihmisille, mutta samalla myös hyvin yksilöllistä ja yksityistä. Kaikilla on siitä näkemyksiä ja mielipiteitä, mutta kukaan meistä ei ole täysin asiantuntija toisen ihmisen asumisen suhteen. Asunto on yksilöllisten valintojen ja mahdollisuuksien tulosta, usein kompromissin synnyttämää. Koti on käsitteenä laajempi kuin asunto siinä mielessä, että koti ja kodin tuntu laajenevat mielentilan, mielikuvien ja ihmisten kautta erilaisiin asioihin ja ympäristöihin. Koti on tuttuihin esineisiin, ihmisiin ja tiettyyn asuntoon liittyvät muistot, kokemukset ja käytännöt. Erityisesti iäkkäämmälle väelle, joka on pitkään asunut samassa asunnossa, saattaa kodista tulla merkittävä osa identiteettiä. Luopuessaan asunnostaan, luopuvat he samalla identiteetistään. (Tulevaisuuden senioriasuminen 2004). Luopuminen vanhasta mahdollistaa kuitenkin uuden syntymistä ja uusien asioiden toetutumisen. Uuden asunnon muuttuminen kodiksi on prosessi, joka tulisi ottaa huomioon ja muistaa ikäihmisten muutoksissa. Mutta mitä on esteettömyys? Vammaisten ihmisten asumispalveluiden laatusuosituksessa esteettömyys määritellään seuraavasti. "Esteettömyys ja saavutettavuus -käsitteet liittyvät sekä rakennettuun ympäristöön että palveluihin. Tässä suosituksessa näillä sanoilla tarkoitetaan ympäristön ja palveluiden toteuttamista siten, että jokainen yksilö iästä, sukupuolesta, terveydentilasta ja sosiaalisesta, psyykkisestä tai fyysisestä toimintakyvystä riippumatta voi toimia ympäristössä ja käyttää palveluita. Toimiminen voi tapahtua omatoimisesti tai käyttäen apuna toista henkilöä tai apuvälineitä." ( Yksilölliset palvelut, toimivat jne ). Invalidiliiton esteettömyysprojektin asiantuntija Kirsti Pesola on määritellyt asumisen esteettömyyttä seuraavasti: Rakennus tai asunto on esteetön silloin, kun se on kaikenlaisten käyttäjien kannalta toimiva, turvallinen ja miellyttävä käyttää. Asuntosuunnittelussa esteettömyys tarkoittaa muun muassa vaivatonta sisäänpääsyä, väljiä kulkureittejä, tilavia hissejä, tilavia kylpyhuoneita, riittävää valaistusta ja kontrasteja, joustavuutta ja varautumista mahdollisiin muutoksiin. Muutokset voivat liittyä esimerkiksi ruokakunnan kokoon, lasten kasvamiseen tai asukkaiden toimintakykyyn. ( Pesola 2006) Kun suunnittelun ja rakentamisen lähtökohtana on toteuttaa sellainen asunto tai rakennus, joka sopii mahdollisimman monenlaisille käyttäjille, voidaan puhua Design for All lähtöisestä suunnittelusta. Käytännön menetelmänä Design for All tarkoittaa sitä, että suunnittelija huomioi käyttäjien diversiteetin, hän on herkkä erilaisten ihmisten moninaisille toiveille ja tarpeille. Eli suunniteltaessa tuotteita, palveluita tai ympäristöjä tulee ratkaisujen soveltua myös niille kansalaisille, joilla on erilaisia toimintarajoitteita. Lisäksi ratkaisujen tulee täyttää esteettiset toivomukset (Tahkokallio). Kun asunto tai rakennus on suunniteltu Design for All periaatteiden mukaisesti, on tuloksena ns. elinkaaritalo tai -asunto. 5.1 Olemassa oleva asuntokanta Perinteinen asuntokanta, jossa suuri osa suomalaisista asuu, on usein ahdasta, esteellistä, sokkeloista ja huonosti suunniteltua. Erityisiä solmukohtia ovat hankalat portaat, korkeat kynnykset, hissittömyys ja puutteelliset pesutilat sekä yleinen ahtaus. Haasteena onkin, kuinka nämä ikääntyvät talot ja niissä olevat kodit saadaan vastaamaan paremmin erilaisten asukasryhmien muuttuvia tarpeita ja vaatimuksia. Lähivuosina ja

19 19 vuosikymmeninä monien asunto-osakeyhtiöiden kiinteistöjen peruskorjaus- ja perusparannustarve kasvaa erittäin voimakkaasti. Tässä kohtaa oleellista on lähteä suunnittelemaan korjaustoimenpiteitä asukaslähtöisesti ja esteettömyyden periaatteiden mukaisesti. Kuten alkupuolella todettiin, erityisesti ja 70-luvuilla rakennetut teolliset kerrostalolähiöt ovat parhaillaan korjausrakentamisen massiivikohteita. Peruskorjaustoiminnassa on erityisesti kiinnitettävä huomiota ikääntyvän väestön tarpeisiin. Ainakin pääkaupunkiseudulla valtaosa ikääntyvästä väestöstä asuu juuri näissä vanhoissa lähiöissä. On sanottu, että Helsingin väestö ikääntyy lähiöissä ja lähiöiden mukana. Viime vuosikymmeninä yli 65-vuotiaiden osuus on lähtenyt kasvuun erityisesti Pohjois- ja Itä-Helsingissä luvulla rakennettu vanha Maunula oli Helsingin ensimmäisiä lähiöitä. Maunulan asukkaiden ikäkehitys on ollut suunnannäyttäjänä muille kaupunginosille. Jo 1980-luvulla vanhusten osuus asukkaista ylitti alueella kaupungin keskiarvon. Vuonna 2006 jo 25 prosenttia asukkaista oli yli 65-vuotiaita. Helsingin kaupungin tietokeskuksen mukaan Maunulassa vanhusten osuus on saavuttanut lakipisteensä - se ei enää kasva. Myöhemmin rakennetuissa lähiöissä, kuten Kontulassa ja Myllypurossa, väestö jatkaa ikääntymistään. (HS, ) Ainakin pääkaupunkiseudulla asuinalueiden välinen ero asukkaiden ikärakenteessa on selkeästi havaittavissa. Ero on Helsingin kaupungin yliaktuaari Pekka Vuoren arvioiden mukaan muuttumassa pysyväksi. Keskusta on jäämässä yksin tai kaksin asuvien nuorten alueeksi ja aikanaan lapsiperheille tarkoitettujen lähiöiden väestö ikääntyy. Nykyperheet muuttavat kauemmas keskustasta rivi- ja omakotitaloalueille. Lähiöiden asunnot ovat pääosin pieniä kaksioita ja kolmioita, ja oletettavasti nykypäivän perheet haluavat enemmän tilaa ja parempaa toimivuutta kodiltaan. Joka tapauksessa on oletettavaa, että tulevaisuudessa vanhojen lähiöiden asujaimisto kuitenkin taas nuorenee, koska vanhojen asukkaiden kuoltua tilalle muuttaa nuorempia asukkaita. Kuten tilastoja käsitelleessä osiossa mainittiin, suurin osa suomalaisista asuu vuosikymmenienkin päästä jo nyt olemassa olevassa asuntokannassa. Ja asuntokanta muuttuu varsin hidasta vauhtia. Kaiken kaikkiaan asuntokannan kehittäminen on avainasemassa. Tässä kehittämistyössä ei kuitenkaan pidä keskittyä pelkästään uustuotantoon, vaan mitä suurimmassa määrin nykyisen asuntokannan muuttamiseen vastaamaan tulevaisuuden tarpeita ja vaatimuksia. (Hyvä asuminen 2010) 5.2 Esteettömyyden haasteet Esteettömyyden kannalta erityisenä haasteena on siis jo olemassa oleva rakennuskanta. Lainsäädännön ansiosta uudessa kerrostalotuotannossa esteettömyys huomioidaan kohtuullisen hyvin. Mutta pientalotuotannossa tilanne on hankalampi. Yhtenä syyllisenä pidetään pientaloalueiden kaavoitusta, joka suosii ns. tiivis ja matala käytäntöä. Suomi on eurooppalaisittain harvaan asuttu valtio, siksi onkin kummallista, että nykyinen kaavoitus suosii aluerakentamisessa tätä käytäntöä. Aivan viime aikoinakin olemme saaneet lukea lehdistä kriittisiä kirjoituksia. Esimerkiksi Seppo Mölsä tyrmää Rakennuslehdessä ( ) tämän uuden tiiviin ja matalan rakentamisen. Hän puhuu mieluummin tiiviistä ja katalasta. Mölsä haluaakin herättää rakentajat miettimään, onko tiivis ja matala todella haluttu asumismuoto, joka kestää väestön ikärakenteessa tapahtuvat muutokset. Mölsä nostaa esiin sen tosiasian, että kuluttajat ovat jättäneet ostamatta esimerkiksi Espoon 2-3 kerroksisia asuntomessutaloja. Niin vanhukset kuin perheetkin karttavat tällaisia asuntoja. Mölsä kirjoittaa, että kaikkein halutuimpia perheasuntoja ovat itse asiassa yhteen kerrokseen rakennetut rivitalot, joita ei enää rakenneta. Saman asian vahvisti Huoneistokeskuksen aluejohtaja Merja Siivonen. Hän kertoi, että riippumatta asunnonostajien iästä tai perhetilanteesta, kaksi- tai useampikerroksiset asunnot eivät ole haluttuja. Asunnonostajat hakevat ensisijassa yksikerroksisia asuntoja ja pientaloja. Arkkitehti Bengt-Vilhelm Levón (2006) puhuu tiiviin ja matalan sijasta tiiviistä ja korkeasta, koska Suomessa tiivis ja matala kaavoittaminen tarkoittaa lähes poikkeuksetta asuinalueita, joita hallitsevat monikerroksiset

20 20 pientalot. Myös Levón nostaa esimerkiksi tuoreen Espoon Kauklahden asuntomessualueen. Levón ihmetteleekin, että miten Tanskassa, jonka maa-ala on noin seitsemän kertaa pienempi kuin meillä ja jossa asuu saman verran ihmisiä kuin meillä, onnistuu aito tiivis ja matala rakentaminen, mutta meillä ei. Tanskassa on rakennettu lukemattomia pientaloja pienille tonteille ja silti yleensä yhteen tasoon. Levón nostaa esiin myös toisen onnistuneen kansainvälisen esimerkin, Norjan. Siellä lähes kaikki tontit ovat rinnetontteja, joille on rakennettu tuhansittain elinkaariasunnon esteettömyysvaatimukset täyttäviä pientaloja. Diplomi-insinööri Ensio Laaksonenkin (yleisönosastokirjoitus Helsingin Sanomissa marraskuussa 2006) nostaa esiin Espoon asuntomessualueen ja sen myymättä jääneet asunnot. Laaksonen kirjoittaa, että tiivis ja matala tuo mukanaan lähes aina portaat, jotka asumisessa käyvät terveillekin ennemmin tai myöhemmin hankaliksi. Hän myös aiheellisesti kysyy, miten asuminen sujuu sitten, jos ihminen tilapäisesti tai pysyvästi vammautuu. Laaksonen nostaa esiin myös maankäyttö- ja rakennuslain, joka edellyttää esteetöntä rakentamista. Eivätkö portaat ole juuri liikkumisen esteitä? Laaksonen kritisoi tiivis ja matala rakentamista toisestakin näkökulmasta: Lääketieteellisesti on tutkittu ja todistettu, että harvaan asutuilla yhteisöllisillä alueilla ihmisten elinikä on useita vuosia pitempi kuin tiivisasumisessa. 5.3 Miksi esteettömyyden huomioiminen on tärkeää? Väestön ikääntymisen mukanaan tuomat vaatimukset Hyvä asuminen 2005 hankkeen raportissa kirjoitetaan seuraavasti: Asumisen kehittämisessä on otettava huomioon myös väestön nopea ikääntyminen. Asuntokantaa on kehitettävä entistä paremmin ikäihmisten tarpeita vastaavaksi. Nykyiset ja tulevat vanhukset asuvat, ja heidän tulisi yhä enemmän asua kotona. Kotona asumisen edellytysten parantaminen lisää ikäihmisten hyvinvointia ja vähentää yhteiskunnan kustannuksia. Tuotteiden, palveluiden ja ympäristöjen esteettömyys- ja saavutettavuuskeskustelu on saanut lisää painoarvoa, kun on ymmärretty, miten merkittävän lisähaasteen esteettömyydelle tuo väestön ikääntyminen. Ennen ikääntyvä väestö nähtiin marginaalisena ryhmänä, mutta nykyinen kehitys aiheuttaa sen, että valtavaa vanhusten joukkoa ei voida enää kohdella erityisryhmänä taikka marginaalisena ryhmänä ja 90-luvuilla pyrittiin ikäihmisten ja vanhusten asumistasoa kohottamaan rakentamalla heille tarkoitettuja vuokrataloja. Vielä 80-luvulla rakennettiin vanhuksille lähes yksinomaan yksiöitä. Nyt nämä asunnot ovat kokonsa ja usein huonon kuntonsa vuoksi muodostumassa ongelmaksi. Nyt eläkeikään tulevien asuntovarallisuus on suurempi kuin aikaisempien ikäluokkien ja vanhusikään tulevat ovat myös tottuneet hyvään asumistasoon, joten viime vuosikymmenien vanhustenasunnot eivät heitä tyydytä. (Asuntotoimi Suomessa, 1993). Huoneistokeskuksen ja tilastokeskuksen yhdessä toteuttama tutkimus Consumer Lifecycles ( ) paljastaa kaksi selvää trendiä, jotka määrittävät ikääntyvien asunnonetsijöiden asunnonvalintaa: ensinnäkin ikääntyvä väestö haluaa ostaa uusia asuntoja, ja toiseksi halutaan tilaa ja väljyyttä. Pääasiassa etsitään asuntoa, jossa on kolme huonetta ja keittiö. Tämän lisäksi kysytyimpiä ovat yksitasoiset asunnot. Ongelmana onkin vanhuksille sopivien asumisvaihtoehtojen vähäisyys. Toimiva ympäristö - mahdollisuus sujuvaan elämään Koti- ja vapaa-ajantapaturmissa kuolee Suomessa vuosittain n henkilöä. Vammautuneiden määrä on moninkertainen ( ). Yleisimmät syyt tapaturmiin ovat kaatumiset ja putoamiset. Erityisen alttiita tapaturmille ovat toimintakyvyltään rajoittuneet henkilöt, ikääntyneet ja vammaiset. Noin 6 % kaikista tapaturmista on vanhusten porrastapaturmia ja vanhusten kotona tapahtuneista onnettomuuksista suuri osa johtuu kotiympäristön esteistä. Myös lapset ovat alttiita tapaturmille. Ensimmäisinä elinvuosina lapsen tapaturmat sattuvat lähes aina kotona. Kompastuminen mattoon ja kynnyksiin on yleistä ja osoittaa, että pienetkin tasoerot saattavat olla vaarallisia.

ELSA ja tiehallinto: Kaikille soveltuva liikkumisympäristö Oulu 23.2.2006

ELSA ja tiehallinto: Kaikille soveltuva liikkumisympäristö Oulu 23.2.2006 ELSA ja tiehallinto: Kaikille soveltuva liikkumisympäristö Oulu 23.2.2006 Kirsti Pesola, tekn.lis. (arkkitehti SAFA) asiantuntija, Invalidiliitto ry / esteettömyysprojekti puh (09) 6131 9263 tai 050 594

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Rakennetun ympäristön esteettömyys Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Fyysinen esteettömyys Jne. Tiedonsaannin esteettömyys Saavutettavuus

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Edistävätkö viranomaismääräykset esteettömyyttä korjausrakentamisessa?

Edistävätkö viranomaismääräykset esteettömyyttä korjausrakentamisessa? Edistävätkö viranomaismääräykset esteettömyyttä korjausrakentamisessa? Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA Esityksen sisältö: 1. Lainsäädäntö ja esteettömän rakentamisen

Lisätiedot

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030-seminaari 20.3.2014 Tavoitteet ja toteutus Selvittää neurologisesti pitkäaikaissairaiden

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 15:2014 19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11. Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.2013 Sisältö 1. Mitä on esteettömyys ja turvallisuus rakennetussa ympäristössä?

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA

SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA Toimivuutta ja turvallisuutta asumiseen helposti poistettavat esteet seminaari Hyvä Ikä messut, Tampere 25.9.2014, ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT IKÄÄNTYNYT HALUAA ASUA:

Lisätiedot

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,

Lisätiedot

Esteettömyys korjausrakentamisessa kotona asumisen mahdollisuudet TURVALLINEN KOTI. Rakennusvalvonta. AnuMontin 28.9.2013

Esteettömyys korjausrakentamisessa kotona asumisen mahdollisuudet TURVALLINEN KOTI. Rakennusvalvonta. AnuMontin 28.9.2013 Esteettömyys korjausrakentamisessa TURVALLINEN KOTI AnuMontin 28.9.2013 Rakennusvalvonta Valtakunnalliset tavoitteet YM Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vuosille 2013 2017 v. 2011 yli 75v 89,6%

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONNAN NÄKÖKULMA JÄLKIASENNUSHISSIEN RAKENTAMISEEN. Lahden seudun rakennusvalvonta

RAKENNUSVALVONNAN NÄKÖKULMA JÄLKIASENNUSHISSIEN RAKENTAMISEEN. Lahden seudun rakennusvalvonta RAKENNUSVALVONNAN NÄKÖKULMA JÄLKIASENNUSHISSIEN RAKENTAMISEEN Lahden seudun rakennusvalvonta ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. ESTEETTÖMYYS: RakMk osat G1 ja F1 2. RAKENNUSLUPAMENETTELY 3. POISTUMISTURVALLISUUS: RakMk

Lisätiedot

Liune. Door ESTEETÖNTÄ TILAA

Liune. Door ESTEETÖNTÄ TILAA Liune Door ESTEETÖNTÄ TILAA Liune Door on väliseinään integroitu tehdasvalmis liukuovikokonaisuus, jossa ovilevy liukuu runkoelementin sisään. Liunella huomioit tilan kaikki tarpeet yhdellä aukolla, sillä

Lisätiedot

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta Asuminen vihreäksi Espoon Vihreät asumispolitiikasta Hyvä asuminen on taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Luonnon monimuotoisuus on säilytettävä, vaikka asuminen oman tilansa vaatiikin.

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Mahdollisuus päästä itsenäisesti palvelutiskille työkaluja saavutettavuuden parantamiseksi

Mahdollisuus päästä itsenäisesti palvelutiskille työkaluja saavutettavuuden parantamiseksi Vammaisten mielenterveys- ja päihdetyön valtakunnallinen kehittämisseminaari 2009 THL 29.10.2009 Mahdollisuus päästä itsenäisesti palvelutiskille työkaluja saavutettavuuden parantamiseksi Kirsti Pesola,

Lisätiedot

Hissi osana esteettömyyttä 3.3.2015

Hissi osana esteettömyyttä 3.3.2015 Esteettömyys on asumisen kehittämistä seminaarisarja Hissi osana esteettömyyttä 3.3.2015 johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa asumisen seminaari Joensuu Raija Mansikkamäki Koordinaattori Assistentti.info

Oma tupa, oma lupa asumisen seminaari Joensuu Raija Mansikkamäki Koordinaattori Assistentti.info Oma tupa, oma lupa asumisen seminaari Joensuu 11.5.2011 Raija Mansikkamäki Koordinaattori Assistentti.info Sisältö Taustayhteisöni Asumispalvelusäätiö ASPA Virittäytymiseksi aiheeseen Selvitystietoa asiakkaiden

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2012 lopussa Suositus,

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Teppo Kröger Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet -seminaari Helsinki 17.8.2015 Ikäasumisen suuret kysymykset Yksin vai yhdessä? Eläkejärjestelmän

Lisätiedot

Asuntojen hinnat ja kaavoitus. Tuukka Saarimaa, VATT Arvokas kaupunki 14.10.2015, Vantaa

Asuntojen hinnat ja kaavoitus. Tuukka Saarimaa, VATT Arvokas kaupunki 14.10.2015, Vantaa Asuntojen hinnat ja kaavoitus Tuukka Saarimaa, VATT Arvokas kaupunki 14.10.2015, Vantaa 1. Asuntojen alueellisista hintaeroista 2 Ei ole outoa, että Suomessa on kalliita asuntoja Pääkaupunkiseudun (Helsinki,

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000

Lisätiedot

Asumisen yhdenvertaisuus Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen

Asumisen yhdenvertaisuus Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen Asumisen yhdenvertaisuus Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen Tuula Tiainen tuula.tiainen@ymparisto.fi Marianne Matinlassi marianne.matinlassi@ara.fi Asumisen yhdenvertaisuus - Selvityksessä tarkasteltiin

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

Asumistoiveet ja mahdollisuudet Asumis- ja varallisuustutkimus 2004/2005, Tilastokeskus

Asumistoiveet ja mahdollisuudet Asumis- ja varallisuustutkimus 2004/2005, Tilastokeskus Asumistoiveet ja mahdollisuudet Asumis- ja varallisuustutkimus 2004/2005, Tilastokeskus Sosiaalitilastoseminaari 12.3.2008 Anneli Juntto Kuopion yliopisto Anneli Juntto 11.3.2008 1 Asumis-survey ensi kertaa

Lisätiedot

Mitä tämä vihko sisältää?

Mitä tämä vihko sisältää? Asuntotoiveeni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Milloin haluan muuttaa omaan asuntoon? 5 3. Mihin haluan muuttaa? 5 4. Millaisessa asunnossa haluan asua? 6 5. Millaisella asuinalueella

Lisätiedot

Esteettömyyttä kenen ehdoilla?

Esteettömyyttä kenen ehdoilla? Käyttäjälähtöinen sairaalatila toiveista toteutukseen Seinäjoki 11.2.2010 Esteettömyyttä kenen ehdoilla? ( SAFA Kirsti Pesola, tekn.lis. (arkkitehti projektipäällikkö, Vanhustyön keskusliitto, KÄKÄTE-projekti

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

Esteettömyys asuntorakentamisessa

Esteettömyys asuntorakentamisessa Esteettömyys asuntorakentamisessa Lisäkustannus vai hyvää suunnittelua? 1.9.2015 Rakennusfoorumi RTS Sampo Vallius arkkitehti SAFA, kehittämisarkkitehti Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen ESITYKSEN

Lisätiedot

LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ. Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti

LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ. Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti Esteettömyys on asumisen kehittämistä - seminaarisarja Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö

Lisätiedot

Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku

Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö ja Keski- Suomen Palvelurakennuttajat ovat yhteistyössä hankkeistaneet 3 uutta asuntoryhmää kehitysvammaisille. Hanketyön edellytyksenä

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Itsenäinen suoriutuminen

Itsenäinen suoriutuminen Teknologia ikäihmisten toimintakyvyn ja kotona asumisen tukena Jyväskylä 29.9.2009 Turvallinen, esteetön asuinympäristö itsenäisen suoriutumisen tukena Timo Ekroos, projektijohtaja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu/

Lisätiedot

Vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia vuokra-asuntoja

Vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia vuokra-asuntoja Asuminen 2011 Asunnot ja asuinolot 2010, yleiskatsaus Vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia vuokra-asuntoja Tilastokeskuksen tietojen mukaan vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia oli

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Tekes Tila-ohjelma 2008-2012. Asumisen tulevaisuus käyttäjät keskiössä? 1.12.2009

Tekes Tila-ohjelma 2008-2012. Asumisen tulevaisuus käyttäjät keskiössä? 1.12.2009 Tekes Tila-ohjelma 2008-2012 Asumisen tulevaisuus käyttäjät keskiössä? 1.12.2009 TILABRUNSSIT, syksy 2009 DM 31655 ja 43677 11-2006 Copyright Tekes Asumisen tulevaisuus-tila-brunssin ohjelma 1.12.2009

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallinen ja eheä Suomi seminaari 24.-25.1.2012 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi Liipola Pääosin 1970-luvulla rakennettu selvärajainen

Lisätiedot

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Aura Linnapuomi, Kulttuuria kaikille - palvelu, Valtion taidemuseo 9.11.2011 Esityksen rakenne Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Puurakentamista asukkaiden ehdoilla

Puurakentamista asukkaiden ehdoilla Luonnollisesti lähellä palveluita KarelianKotilot Oy Puurakentamista asukkaiden ehdoilla Puurakentamisen RoadShow 21.3.2012 1 Sisältö KarelianKotilot Oy - visio, tavoitteet Hyvinvointikeskus KotKontu -

Lisätiedot

Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin. 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila

Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin. 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila Asunto-osakeyhtiölaki 1.7.2010 Hissihankkeesta päätetään aina yhtiökokouksessa! Hissipäätökseen riittää enemmistöpäätös

Lisätiedot

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä.

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä. Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä Timo Ekroos ISAK- koordinaattori Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu/ Muotoilun

Lisätiedot

ARJEN KESKIÖSSÄ HANKE

ARJEN KESKIÖSSÄ HANKE ARJEN KESKIÖSSÄ HANKE - uudenlaista asuntosuunnittelua ja asumisratkaisuja PAAVO suppea ohjausryhmä 11.11.2013 Saara Nyyssölä, ARA ARA Jarmo Lindén 15.2.2011 ARAn rahoittama kehittämishanke Arjen keskiössä

Lisätiedot

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola p. 0400 996 067 Selvitys 2/2016 ARA-tuotanto 2015 18.2.2016 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 3 5. ASUNTOOLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 5.. TONTTIEN VUOKRASOPIMUKSET 00803 Käyttötarkoitus 008 009 00 0 0 03 Asuntotontit lukumäärä lisäys ed.vuoteen pintaala, ha lisäys ed.vuoteen Liiketontit lukumäärä lisäys.ed.vuoteen

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Projektin perustelu ja tavoitteet

Projektin perustelu ja tavoitteet P A L V E L U T Projektin perustelu ja tavoitteet Hankkeen tavoite on lisätä sukupolvien välistä yhteenkuuluvuutta ja lisätä toisista huolehtimista tarjoamalla uudenlainen asumismuoto usean sukupolven

Lisätiedot

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Selvitys 1/2014 Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 21.1.2014 ARA myöntämillä investointiavustuksilla lisätään asumiskustannuksiltaan

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Suomalaisen Työn Liitto ry myönsi 11:lle yritykselle oikeuden käyttää yhteiskunnallinen yritys -nimikettä. Suomen Setlementtiliiton omistamat yritykset olivat

Lisätiedot

ASUMISEN TULEVAISUUS; monotyyppisestä monityyppiseen

ASUMISEN TULEVAISUUS; monotyyppisestä monityyppiseen ASUMISEN TULEVAISUUS; monotyyppisestä monityyppiseen Asuntomarkkinat 2011 Kalastajatorppa 20.1.2011 Markku Hedman Professori Arkkitehtuurin laitos, TTY ARKKITEHTUURIN VALLANKUMOUS MAAPALLOJA Maailman ekologinen

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYS RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ. Janne Teppo, esteettömyyskonsultti ProSolve Oy

ESTEETTÖMYYS RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ. Janne Teppo, esteettömyyskonsultti ProSolve Oy ESTEETTÖMYYS RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ Janne Teppo, esteettömyyskonsultti ProSolve Oy Mitä esteettömyys on? Ympäristö tai yksittäinen rakennus on esteetön silloin, kun se on kaikkien käyttäjien kannalta

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Asumisen toiveet -tutkimus. Tiivistelmäyhteenveto tutkimuksesta

Asumisen toiveet -tutkimus. Tiivistelmäyhteenveto tutkimuksesta Asumisen toiveet -tutkimus Tiivistelmäyhteenveto tutkimuksesta 1 KodinOnni palvelukokemukset 2013 Yhteenveto Tutkimus toteutettiin Kotipaneelissa yhteistyössä Aller Media Oy:n kanssa. Kysely lähettiin

Lisätiedot

Miten markkinat vastaavat ryhmärakennuttamisen haasteisiin?

Miten markkinat vastaavat ryhmärakennuttamisen haasteisiin? Miten markkinat vastaavat ryhmärakennuttamisen haasteisiin? Asuntomarkkinat 2012 26.1.2012 Juha Sarakorpi, Saraco D&M Oy 1 Miksi ryhmärakennuttamista halutaan? Ihmiset kaipaavat asunnonhankkijoina: Enemmän

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat Senioriasuntokunnat maakunnittain Vuosi 2020 56 000 206 000 (3) 41 000

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa

Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa Future Home Institute Tutkimusaamiainen Toimitusjohtaja Pasi Heiskanen Suomen Asuntomessut Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa koti ja asuminen on kulttuuri-sidonnaista:

Lisätiedot

Koti elää asukkaan elämänkaaren mukana

Koti elää asukkaan elämänkaaren mukana Koti elää asukkaan elämänkaaren mukana Kuinka muunneltavuus ja esteettömyys otetaan huomioon uusissa asunnoissa Pekka Helin, YIT 6.9.2012 YIT 1 Internal Asiakaslähtöistä asuntorakentamista Ajankäyttö Ympäristöystävällisyys

Lisätiedot

ks. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;75030;87898;88248

ks. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;75030;87898;88248 Taulukko1. Tyytyväin en Ei osaa sanoa Tyytymätön Asunnon koko ja varusteet 84 8 8 5. Rauhallisuus ja yleinen järjestys 81 10 9 6. Asuinalueen arvostus 74 15 12 8. Liikenneturvallisuus 73 14 13 1. Melutaso

Lisätiedot

Asuminen on elämys mitä taloyhtiö odottaa isännöitsijältä?

Asuminen on elämys mitä taloyhtiö odottaa isännöitsijältä? Asuminen on elämys mitä taloyhtiö odottaa isännöitsijältä? Teija Ojankoski Asuntotoimen johtaja, FT Asunto on paitsi tavara myös koti - Asumisen historiassa erilaiset tarpeet ovat jatkuvasti muokkaantuneet

Lisätiedot

Elämä on Laiffii 14-15.4.2015

Elämä on Laiffii 14-15.4.2015 Elämä on Laiffii 14-15.4.2015 Asuminen Pohjoismaissa Suomi rakentamassa uutta! Projektijohtaja Maarit Aalto, Pohjoismainen hyvinvointikeskus 16-04-2015 Nordens Velfærdscenter 1 Miksi juuri tämä aihe? YK:n

Lisätiedot

Miten suomalaiset haluavat asua - onko pilvenpiirtäjille kysyntää?

Miten suomalaiset haluavat asua - onko pilvenpiirtäjille kysyntää? Asuntomarkkinat 2013 24.1.2013 Miten suomalaiset haluavat asua - onko pilvenpiirtäjille kysyntää? Timo Nieminen DI, varatoimitusjohtaja SRV Eija Hasu KTM, maisema-arkkitehti Asiakastutkimuspäällikkö SRV

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI Kunnes kaupunki meidät erottaa / HS 23.11.2008 2 TÄLLÄ LUENNOLLA (1) Aiheena

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Townhouse - tutkimuksen kertomaa

Townhouse - tutkimuksen kertomaa Townhouse - tutkimuksen kertomaa toteutettu: asumispreferenssikysely alkuvuosi 2014 workshops alkuvuosi 2015 menossa: energia- ja ympäristöasennekysely Eija Hasu, Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitos

Lisätiedot

Joensuun asuntokupla?

Joensuun asuntokupla? Joensuun asuntokupla? Author : paul Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja Ari Pauna sanoi Yle Uutisissa 16.1.: "Asuntokupla voi olla totta Helsingin sinkuilla ja dinkuilla*." Lyhyesti hänen mielestään

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 126. 126 Espoon keskuksessa sijaitsevan asuntotontin vuokraaminen Rakennustoimisto Pohjola Oy:lle, korttelin 40383 tontti 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 126. 126 Espoon keskuksessa sijaitsevan asuntotontin vuokraaminen Rakennustoimisto Pohjola Oy:lle, korttelin 40383 tontti 1 03.12.2012 Sivu 1 / 1 4730/02.07.00/2012 126 Espoon keskuksessa sijaitsevan asuntotontin vuokraaminen Rakennustoimisto Pohjola Oy:lle, korttelin 40383 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Tiitinen Anu,

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Helmikuu 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Korjausrakentaminen

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

IKÄÄNTYVIEN SENIORIASUKKAIDEN ASUMISTOIVEET TSA-seminaari 30.3.2006. Kati Mikkola

IKÄÄNTYVIEN SENIORIASUKKAIDEN ASUMISTOIVEET TSA-seminaari 30.3.2006. Kati Mikkola IKÄÄNTYVIEN SENIORIASUKKAIDEN ASUMISTOIVEET TSA-seminaari 30.3.2006 Kati Mikkola TAVOITTEET JA TOTEUTUS Tavoitteena selvittää ikääntyvien asukkaiden asuntojen korjaustarpeita sekä kiinnostusta asumisen

Lisätiedot

Mikä niissä asunnoissa oikein maksaa?

Mikä niissä asunnoissa oikein maksaa? Asuntomarkkinat 2016 Mikä niissä asunnoissa oikein maksaa? Henrik Lönnqvist Helsingin kaupungin tietokeskus Kaupunkitiedon asiantuntijavirasto Kaupunkitutkimus Tilastot ja tietopalvelu Arkistotoimi Avoin

Lisätiedot