TERVEYDEN- JA SAIRAANHOITO

Transkriptio

1 HeLSNGiN KAUPUNGN TLASto TERVEYDEN- JA SARAANHOTO JÄLKMMÄNEN OSA TLASTOLLNEN KATSAUS HELSNGN KAUPUNGN TLASTOTOMSTON JOLKASEMA HELSNK 948

2 HELSNGFORS STADS STATSTK HÄLSO- OCH SJUKV ÅRD SENARE DELE.N STATSTSK ÖVERSKT UTGVEN AV HELSNGFORS STADS STATSTSKA ByRA STATSTQUE DE LA VLLE DE HELSNK (HELSNGFORS). STATSTQUE SANTARE ET MEDCALE DEUXEME VOLUME. APERC;U STATSTQUE PUBLE PAR LE BUREAU MUNCPAL DE STATSTQUE HELSNK 948 MERCATORN KRJAPANO'.

3 ALKULAUSE. Kaupunginvaltuuston lokakuun p:nä 99 tekemän päätöksen mukaan on Helsingin kaupungin iilastoon numerona kuuluva, silloin joka kolmas v.uosi ilmestynyt sarjajulkaisu vuodesta 90 lähtien jaettu kahteen osaan siten, että ensimmäisessä, joka vuosi ilmestyvässä osassa julkaistaan kunnallisten terveyden- ja sairaanhoito viranomaisten vuosikertomukset sekä toisessa, joka kolmas vuosi ilmestyvässä osassa kaupungin varsinainen terveyden- ja sairaanhoito tilasto. Esillä oleva julkaisu on alkuperäisen terveyden- ja sairaanhoitotijaston näin syntyneen jälkimmäisen osan viides erillinen nidos ja käsittää vuodet Se on laadittu saman suunnitelma: mukaan kuin "ede/?isen kertomuksen vastaava osa. Kaupunginvaltuuston maaliskuun p:nä 9 tekemän päätöksen mukaan julkaisu ilmestyy yksinomaan suomenkielisenä, kuitenkin siten, että tilasto taulukoissa käytetään myöskin ruotsin- ja ranskankielisiä otsakkeita. julkaisusta on huolehtinut V.t. apulaisaktuaari L. K iv e k ä s. Helsingissä helmikuun 9 p:nä 948. Otto Bruun.

4 SSÄLLYSLUETTELO. NNEHÅLLSFÖRTECKNNO. TABLE DES MATERES.. Teksti.. Väkiluku..... Äkilliset taudit.... '. 4. Kuolleisuus.... Sairaanhoito Terveydenhoito..... Taulusto. -. Tietoja väkiluvusta.. 4. Syntyneet lapset lmoitetut taudintapaukset Tulirokkotapaukset.. 0. Sukupuolitautien tapaukset..... Kuolemantapaukset Kuolemansyyt Ensimmäisellä ikävuodelaan kuolleet 0. Aluelääkärit..... Kunnan sairaanhoitajattaret..... Valtion sairaalat KunnalL-ja yksityiset sairaafat Poliklinikat Synnytykset Keskenmenot Desinfioimiset Kaupungin terveyden- ja sairaanhoidon menot ja tulot. Text.. Texte.. Folkmängd Akuta sjukdomar Dödlighet Sjukvå~d Hygien..... Tabeller. * - '. Folkmängdsuppgifter 5* 4. Födda barn Anmälda sjukdomsfall 6* 7* 9. Fall av scharlakansfeber Fall av könssjukdomar 8* *. Dödsfall.... 4* -6. Dödsorsaker Dödsfall bland barn 50* under Ar 55* 0. Distriktsläkarna.... Kommunala sjukskö- 56* terskorna *. Statens sjukhus De kommunala och 58*. enskilda sjukhusen 76'* 0-. Poliklinikerna * -4. Förlossningar * 5-6. Missfal.... 0* 7. Desinfektioner Stadens utgifter för och inkomster av 04* hälso- och sjukvården.... '., Population Maladies aigues Mortalite Servlces medicaux Hygiene..... Tableaux. * -. Population.... 5* 4. Enfants nes.... 6* 5-8. Maladies signalees.. 9. Cas de scarlatine.. 7* 8* 0. Cas de maladies veneriennes.... *. Decedes... _.... 4* -6. Causes de deces Decedes au-dessous 50* d'un an * 0. Les medecins de distrkt * 57* 58* 76* 78* 94* 0* 04* Les gardes-malades munlcipales.... Les hopitaux de 'Etat Les hopitaux municipaux et prives. :.. Les policliniques.... Accouchements.... Avorlements.... Desinfections.... Depenses et recettes sanitaires et medicales de la ville * 5* 6* 7* 8* * 4* 50* 55* 56* 57* 58* 76* 78* 94* 0* 04*

5 . TEKST. TEXT. - TEXTE.

6 . Väkiluku. Folkmängd. - Population. Helsingin kaupungin kirkonkirjoihin ja siviilirekisieriin merkittyyn väestöön kuului eri seurakuntien 'ja sivilllrekisterin väkilukua osoittavien kymmenvuotistaulujen mukaan joulukuun p:nä 940 '999 henkilöä. Eri seurakunnissa tapahtuneita vuotuisia väestönmuutoksia valaisevien papiston taulukkojen avulla on tämän luvun perusteella laskettu vuosien vastaavat luvut. Näin saatu kaupungin kirjoissa olevien väkiluku oli joulukuun p:nä , v ja v henkilöä. Väestön jakautuminen eri seurakuntien sekä slviilirekisterin kesken käy ilmi taulusta. Kirkonkirjoihin ja siviilirekisteriin merkltyn väestön keskiluku vuosina ryhmiteltynä iän sekä sukupuolen mukaan näkyy taulusta ; keskiväkiluku ajanjakson kunakin vuonna oli seuraava. Kirkonkirjoihin ja siviilirekisteriin merkitty/en keskivtikiluku. Kyrkskriven och i civilregistret antecknad medellolkmtingd. Population moyenne. Mp. Np. Yhteensä Mk. Kvk. Summa Mr' Np. Yhteensä Masc. Fem. Tolal M. Kvk. Summa , Henkikirjoitettu väestö. Henkikirjoitettujen väkiluku oli tammikuun p:nä , tammikuun p:nä ja tammikuun p:nä henkilöä (ks. taul. ). Kumpaisenkaan näistä toisistaan tuntuvasti poikkeavista väkiluvuntiedoista ei kuitenkaan voi katsoa vastaavan todellista asian tilaa. Klrkonkirjothin merkittyjen väkiluku on tavallisissa oloissa liian suuri osaksi senvuoksi, että kirkonkirjolstapoisteta!ln ainoastaan ne henkilöt, jotka ovat ottaneet muuttokirjan toiseen seurakuntaan tai joiden kuolemasta luotettava ilmoitus on saapunut kirkkoher~anvirastoile, ja tämänvuoksi jou'kko henkilöitä, joiden vaiheista ei mitään tiedetä, mutta jotka todellisuudessa jo ovat muuttaneet tai kuolleet, yhä edelleen on kirkonkirjoiss(l.. Osaksi se on liian suuri taas senvuoksi, että lukuisia Helsingin kaupungin ympäristön eri yhdyskunnissa asuvia henkilöltä ei ole merkitty asianomaisen maaseurakunnan, vaan kaupungin jonkin seurakunnan kirkonkirjoihin. Toiselta puolen on henkikirjoissa olevien väkiluku liian pieni pääasiallisesti epätäydellisen henkikirjoituksen vuoksp).,. N. s. todellinen väkiluku. Jossain määrin voidaan kirkon- ja henkikirjoista saatuja tietoja tarkistaa n. s. todellisen väestönlaskennan avulla, joka v:sta 870 lähtien on toimeenpantu -Helsingissä joka kymmenes vuosi paitsi v. 940, jolloin se sodan johdosta jäi toimittamatta. Laskettaessa jonakin määrättynä aikana kaupun~ gissa asuva ja silloin kaupungissa oleskeleva väestö saadaan epäilemättä luotettavin kuva kaupungin väkiluvusta. Näin saadut luvut olisi, etenkin kun on kysymys terveydellisistä oloista, pantava kaikkien laskelmien pohjaksi. Kun niitä kuitenkin on saatavissa vain väestönlaskentavuosilta, voidaan mainittuja lukuja käyttää \ ) Henkikirjoitettujen väkilukuun sisältyy myös ryhmässä ~muut henkikirjoitetuh joukko henkilöitä, jotka eivät ensinkään tai Clinakaan säännöllisesti asu Helsingissä,

7 4 valaisemaan ainoastaan näitä sekä kymmenvuotlskausia. V:n 90 väestönlaskennassa 0 kaupungissa asuvien henkilöiden lukumäärä 984 ja kaupungissa laskentahetkellä oleskelleiden 'henkilöiden (ottaen siis huomioon matkustavaiset, mutta ei niitä -kaupungin asukkaita, jotka tilapäisesti olivat toisella paikkakunnalla) 009. Saman vuoden kirkonkirjoihin ja siviilirekisteriin merkittyjen keskiväkiluku oli Vertailtaessa keskenään tautlsuutta ja kuolleisuutta toisaalta ja väkilukua toisaalta on tässä julkaisussa kaikkialla, ellei muuta nimenomaan ole sanottu, käytetty kirkonkirjojen ja sivillireklsterin mukaista keskiväklukua. Syntyneet. Kirkonkirjoihin ja siviilirekisteriin merkittiin elävänä syntyneitä lapsi~ v , v ja v sekä kuolleena syntyneitä lapsia v. 94 0, v ja v Kuolleena syntyneistä lapsista saatavissa olevat tiedot ovat kuitenkin epäluotettaviam. m. senvuoksi, että keskenmenoja ja kuolleena syntyneitä ei aina riittävän tarkastll voida erottaa toisistaan ). Tämän johdosta käsitellään seuraavassa lähemmin ainoastaan elävänä syntyneitä, joiden lukumäärä ajanjaksona oli seuraava. Vuosi År Annie Luku Antal Nombre Elävänll syntyneet. Levande tödda. Nes vivants. 000 asukasta kohden Vuosi PA 000 invånare År Sur 000 habitants , Luku Antal asukasta kohden PA 000 invanare Syntyneiden absoluuttinen luku, joka vielä v. 95 oli vain, 580, nousi tuntuvasti jo viimeisinä rauhanvuosina. V. 944 oli vastaava luku kohonnut 608:ksl. Myöskin syntyneisyys 000 henkilöä kohden kasvoi jo ennen sotia, ja sotavuosina jatkui sama ilmiö huomattavasti selvempänä, niin ettei v:n 98 jälkeen ole minään vuonna saavutettu yhtä korkeita lukuja kuin' sotavuosina. lmeisesti oli siis noususuuntaa havaittavissa syntyneisyyslukujen kohdalla jo ennen poikkeuksellisia aikoja, mutta päätelmien teko mainitusta ilmiöstä lienee kuitenkin vielä liian aikaista. Aikaisemman ja juuri esitetyn syntyneisyyden vertailu tapahtunee parhaiten seuraavin, vsi vuotta käsittävlen ajanjaksojen, keskluvuin. Viimeistä ajanjaksoa (94-44) tarkoittava luku selvittää k. o. nellvuotlskautta. Syntyneisyys (000 henkilötj. kohden). Nativiteten (pd 000 invdnare). Naissances pat 000 habitants ' Syntynelsyytt~ (elävänä syntyneitä 000 asukasta kohden) eri seurakunnissa valaisee seuraava taulukko. Siitä näkyy m. m., että ruotsalaisissa seurakunnissa syntyneisyys yleensä oli melkoisesti pienempi kuin suoma- ) Keskenmenolla' (abortus) tarkoitetaan raskaudentilan keskeytymistä ajankohdalla, jolloin sikiö ei vielä ' kykene r.ksin kehittymään edelleen; kuolleena syntyneitä taas ovat ne kuolleet sikiöt, jotka synnytetään raskaudentlan niin myöhäisessä vaiheessa"että niiden jatkuvaa kehittymi~tä synnytyksen jälkeen olisi voitu pitää' mahdollisena siinä tapauksessa että ne olisivat syntyneet elävänä. Aikarajana tässä suhteessa pidetään raskauden yhdeksännenkolmatta viikon alkua.

8 5 laislssa. Mutta tällaiseen asian tilaan vaikuttaa lähinnä suomalaisten ja ruotsalaisten seurakuntien kirjoissa oievan väestön erilainen ikäryhmitys. Väestöiikkeessä nimittäin siirtyy Helsinkiin enemmän nuoria kuin vanhoja ihmisiä, ja valta-osa kaupunkiin siirtyneistä on suomenkielisiä. Muut kuin suomalaiset ja ruotsalaiset evankeisluterilaiset seurakunnat ja siviilirekisteri on vähäisen jäsenmäaränsä vuoksi tässä jätetty syrjään. Elävänä syntyneet 000 asukasta kohden, seurakunnittain. Levande tödda pd 000 invdnare, törsamlingsvis. Nes vivants sur 000 habitants, par paroisses., S e ura k u n t a församl in g Paroisse Keski-Helsingin suomalain6ll. Mellersta Helsingfors finska (Helsinki-Central jinnoise) Töölön suomalainen. Tölö finska (Töölö jinnoise) Eteläinen Södra (Sud ) Kallion Berghälls finska (Kallio ) Paavalin Paulus (St. Paul ) Pohjoinen. ruotsalainen. Norra svenska (Nord suedoise) ) ).... 9, Eteläinen' Södra.(Sud Sörnäisten Sörnäs (Sörnäs Allaoleva taulukko osoittaa avioliiton ulkopuolella elävänä syntyneiden lukumäärän prosentteina. kaikista elävänä syntyneistä Avioliiton ulkopuolella syntyneet lapset %:na kaikista elävänä syntyneistä. Ufom äktenskapet tödda barn i % av levande!ödda. Naissances ilugitimes; % des nes vivants. Avioliiton ulkopuolella synts'neitä födda utom äktenskapet LMgitimes % Avioliiton ulkopuolella syntyneitä Födda utom äktenskapet % Taulukosta näkyy, että avioliiton ulkopuolella syntyneiden prosenttiluvut koko ajanjaksona paitsi vuosina olivat suunnilleen samansuuruiset. : Äkilliset taudit. Akuta sjukdomar. - Maladies aigues. Tilastoaineiston laatu. Tautisuustilastossa (ks. taul. 5-0) julkaistut luvut perustuvat sairaaloiden ja kaupungissa ammattiaan harjoittavien lääkärien terveydenhoitolautakunnan toimistoon antamiin viikkoraport-" teihin ( lähtien kuukausiraportteihin), jotka on laadittu kahden eri kaavakkeen mukaan. Toisessa näistä ilmoitetaan äkilliset taudit yleensä, toisessa sukupuolitautien uudet tapaukset. V. 94 tuli voimaan uusi laki yleisestä lääkärinhoidosta, ja mainitun v:n toukok. p:stä lähtien otettiin käytäntöön uusi, lääkintöhallituksen

9 6 vahvistama kaavake tautien lmolttamlsta varten. (Sitä ennen käytännössä ollut kaavake oli terveydenhoito lautakunnan vahvistama.) Uudesta kaavakkeesta jäi pois useita tauteja, joita terveydenhoitolautakunta olisi halunnut lmoitettavan. Kaavakkeessa on muitakin; asianomaisessa. kohdassa selostettavia puutteita, jotka ovat omiaan huonontamaan tässä julkaisussa esitettävää tautisuustilastoa. Arvosteltaessa tässä julkaisussa esitettyjä lukuja on ensiksikin otettava huomioon, ettei niihin yleensä sisälly tietoja pltkälllsistä taudeista. Uudessil kaavakkeessa tähdennetään, että febris rheumaticasta, conjunctivitis trachomatosasta ja 'veneerisistä taudeista ilmoitetaan vain ne tapaukset, jotka ensimmäistä kertaa joutuvat lääkärin käsiteltäviksi. Veneerlsten tautien ilmoittamisessa on noudatettu mainiftua tapaa alkaisempiriak,in vuosina. Tuberkuloositapausten lmoitukset tehdään erikseen ja lähetetään tuberkuloosihuoltotoimistoon, jossa pidetään tuberkuloottisten rekisteriä; nämä tapaukset eivät siis laisinkaan sisälly tässä käsiteltyyn tilastoon. Tilaston täydellisyyteen nähden huomautettakoon, että ainakin kulku tauti tapaukset miltei poikkeuksetta ilmoitetaan. Selvää on muuten, että monet i~vähköt, sellaisten yleisesti esiintyvien tautien kuin vilustumistautien, keuhkokatarrin, maha- ja suollkatarrln y. m. tapaukset eivät ensinkään joudu lääkärin käsiteltäviksi ja siten ilmoittamattomlna jäävät tilastonkln ulkopuolelle. Eräät taudit eslintyväletupäässä muiden tautien jälkltauteina eivätkä sellaisina tule tilastoon. Tautltllastossa julkaistuja lukuja on siis pidettävä minimilukuina. lmoitettujen taudintapausten luku. V. 94 ilmoitettiin 5 98, v ja v äkillistä taudlntapausta (ks. taul. 5 ja 6). Seuraava taulukko osoittaa ilmoitettujen taudintapausten absoluuttisen ja suhteellisen luvun viimeisten kym~ene~ vuoden aikana. V u 0 s i Å r Annlfe , llmoitetut äkilliset taudintapaukset. Anmälda akuta sjukdomsfall.. Cas de maladies. aigul!s signales. 000 asukasta Absoluuttinen kohden luku PA 000 inv. Absolut antal Par 000 Nombre absolu habitanls V u 0 s i Å r Absoluuttinen luku Absolut antal i94...., asukasta kohden PA 000 nv Numeroja verrattaessa on otettava huomioon,. että imoite.ttavien tautien lu.ku on vuosien kuluessa lisääntynyt, vaikka uusien tautinimikkeiden kohdalle merkittyjä tapauksia on yleensä ollut vähän. V:sta 94 lähtien on sensijaan useita tauteja jäänyt ilmoittamatta.. V. 95 lisättiin lokero-nlvusajos (lymphogranuloma nguinale), v. 99 äkillinen sidekalvon tulehdus (conjunctlvltls acuta), v.940 äkillinen alvo- ja aivo kalvon tulehdus (meningo-encephalitis acuta) ja v. 94 kuristustauti (aryngltls crouposa) sekä Plaut-Vincentin angiina (angina Plaut-Vincenti). Mutta v:sta 94 lähtien vaikeutuu vertailu eri vuosien välillä.entisestäänkin, sillä. silloin käytäntöön otetun uuden ilmoituskaavakkeen mukaan, niinkuin jo on mainittu, jäivät monet aikaisemmin ilmoitetut taudit pois. lmoittamatta jääneiden tautien luettelo on seuraava: vlhurirokko (rubeola), kuume' (febris e causa ignota), ruusu (e rysipelas), verenmyrkytys (septicopyaemia), tuberkuloottinen aivokalvon tulehdus (meningitis tuberculosa), äkillinen aivo- ja aivokaivon tulehdus (menlngo-encephalitis acuta), sydänkalvon tulehdus (endocarditis acuta), äkillinen keuhkopussin tulehdus (pleuritls acuta), umpilisäkkeen tulehdus (appendlcitis), vatsakalvon tulehdus (peritonitis), äkilliset munuaistaudit (nephropathiae acutae),emän sivuelinten tulehdus (adnexitis), nenän sivuontelon tulehdus (sinuitis), rakkotulehdus (pyelocystltis), keskikorvan tulehdus (otitis media acuta), äkillinen sidekalvon tulehdus (conjunctivitis acuta). Myöskin tautien riimit yksiä muutettiin monessa tapauksessa. V:n 94 tiedot ovat lisäksi sikäli puutteellisia, että potilaiden ryhmitystä iän ja sukupuolen mukaan ei ole voitu suorittaa useimmissa tapauksissa.. LiSäksi ~n huomattava, että sotavuosina on taudintapauksia ilmoitettu tuntuvasti vähemmän kuin normaaliaikoina. Tällainen asiantila johtunee ainakin osaksi siitä, että silloin on ollut vaikeaa saada lääkärinapua lieviin tapauksiin. Tähän on vaikuttanut myöskin kaupungin todellisen väkiluvun ajoittainen pienentyminen evakuoin,.

10 7 tien vuoks. Evakuoldut palasivat kuftenkln vähitellen kaupunkn, mutta v. 944 suoritettiin uusi väestön srto maaseudulle. Sotilaiden keskuudessa sattuneet taudintapaukset eivät myöskään sisälly esitettyihin lukuihin. Yleisimmtit taudit. Kun tutkitaan eri tautien esiintymistä vv on otettava huomioon v. 94 tapah-. tunut tautnimikkeiden uusi järjestely. Täten ne taudit, jotka aiheuttivat suurimman määrän tapauksia ollvat v. 94 äkillinen maha- ja suolitulehdus, influenssa sekä nielutulehdus (nuha) yhdessä äkillisenkeuhkokatarrin kanssa. Viimeksimainitut on tässä otettu yhdessä senvuoksi, että ne. p:stä toukokuuta 94 lähtien sisältyvät uuteen nimikkeeseen äkillinen nenän, nielun ja henkitorven tulehdus (infectlo acuta nasopharyngotrachealls). V. 94 oli vastaava järjestys: äkillinen nenän, nielun ja henkitorven tulehdus, äkillinen maha- ja suolitulehdus sekä nielurisatulehdus. V. 944 taas äkillinen nenän, nielun ja henkitorven tulehdus, äkillinen maha- ja suotulehdus sekä syyhy aiheuttivat eniten taudintapauksia. Syyhyn aiheuttamien taudintapausten suuri määrä lienee erikoisesti yhteydessä poikkeukselliseen aikaan. Tässä mainittujen tautien ilmoitettu ja tapauksia 0 vähintään!>7. Mitä erikoisesti tulee tautinimikkeen infectio acuta nasopharyngotrachealis-tapausten suureen. määrään v:sta 94 lähtien, johtunee se, paitsi jo mainitusta, aikaisemmin erikseen ilmoitettujen, kahden ryhmän yhdistämisestä, myös siltä, että uudessa imoituskaavakkeessa tähdennetään erikoisesti, ettei pieniä vilustumistapauksia saa viedä influenssa-sarakkeeseen, vaan ne on merkittävä sarakkeeseen infectio acuta nasopharyngotrachealis. Tästä määräyksestä siis johtunee toisaalta nfluenssa-tapausten väheneminen. nfluenssa-tapauksia sattui v eli 4. Ofo kalkista lmoitetulsta taudintapauksista, v eli 9. % ja y eli 7.4%.. Tautisuus eri vuodenaikoina. Koska uusi ilmoltuskaavake, jossa lääkärit ilmoittavat heidän hoitoonsa tulleet taudintapaukset kuukausittain (aikaisemmin vkottain), otettiin käytäntöön vasta p. o. kolmivuotlskauden puolivälissä, ei ole katsottu tarpeelliseksi julkaista taudintapausten- jakaantumista eri kuukausien osalle vain tänä kolmivuotlskauden jälkimäisenä puollskona.. Keltatauti-(hepatitis epidemica) tapauksia todettiin kolmlvuotiskautena tavallista enemmän. Sairastumlsia sattui v , v , mutta v..944 kuitenkin jo vähemmän (458).. Tuhkarokko-(morbilli) tapauksia ei sattunut v. 94, mutta senliljaan ilmoitettiin seuraavana vuonna 847 sairastumista, kun taas v tapauksia enää vain 0. Tuhkarokko-epldemiaa on esiintynyt säännöllisesti. 4-5 vuoden väliajoin. Salrastumisla ilmoitettn v:n 94 toukokuusta lähtien, eniten (85) marraskuussa. Joulukuussa ilmoitettiin vielä 88 ja v:n 944 tammikuussa 94 tapausta.. Tulirokko-(scarlatina) tapauksia ihnoitettlln huomattavasti enemmän kuin lähinnä edellisinä vuosina, mutta kuitenkin vähemmän kuin yleensä aikaisempina vuosina. Tämä johtunee ainakin osaksi siitä, että suuri osa. lapsia on ollut evakuoltulna maaseudulle ja Ruotsn. V. 94 satt!i 49, v ja v tapausta. Tulirokkoa ilmoitettiin kesäkuukausina vähemmän kuin muulloin. Kolmivuotiskautena sattui eniten tapauksia v:n 944 tammikuussa. Seuraavassa taulussa esitetään vilslvuotlskausittaln vuodesta 9 alkaen sattuneet tulirokkotapaukset ja nden suhde väestöön, erikseen kummankin sukupuolen osalta. Viimeinen ajanjakso käsittää kuitenkin vain nellvuotlskauden Jlmoitetut tulirokkotapaukset. Anmtllda lau av scharlakansleber. Cas signaltis de scarlatine. Sairastuneita 000 asukasta kohden nsjuknade PA 000 invanare Cas de scarlatine Par 000 luzbitants Mp. Np. Vht. Mp. (p. Kalkki Mk. Kvk. S:a Samtliga Masc. Flm. Total. Mk. Kvk. Toas ~ t"

11 8 Deslnfloltsljoiden keräämien tietojen nojalla voidaan' sairastuneet ryhmlttää iän ja sukupuolen mukaan seuraavast. Tulirokkoa sairastaneet. Jnsjuknade i scharlakansleber. Cas signates de scarlatine. kä, v u 0 t t a Å der, A r A g e, ann e e s 9 Z ' (aikki ikäryhmät. Samtliga åldersgrupper (Tous les d~) 9 J !}... :... : (aikki ikäryhmät. Samtliga åldersgrupper " ,....'.... (aikki ikäryhmät. Samtiga åldersgrupperl Sairastuneiden absoluuttinen.uku Absolut antal insjuknade Nombre absolu des malades Mp. Np. Yhteens! Mk. Kvk. Summa Masc. Fem. Tolal Sairastune ta 000 asukasta kohden nsjuknade på 000 nvanare NomlJre des malades par 000 haljitants Mp. Mk. Np. Kvk. Kaikki Samtllga Toas , s.s Taulukosta näkyy, että sotavuosina sairastuneista oli naisia absoluuttisesti enemmän kuin miehiä. Sensijaan asukaslukuun verrattuna tapauksia oli enemmän miesten kuin naisten keskuudessa. Tulirokko on etupäässä lastentaut ja siihen sairastuneista on huomattava osa 5-9 vuotiaita; sitä vastoin ovat vuotta nuoremmat lapset ja aikuiset henkilöt yleensä vastustuskykyisempiä. Huomattavaa on kuitenkin, että Helsingissä vanhemmat ikäryhmät, yli 0 vuotiaat, ovat suhteellisen runsaasti edustettuina, mikä lienee poikkeuksellinen ilmiö. Johtuuko tämä mahdollisesti siitä, että muuttoliikkeessä kaupunkiin siirtyy väestöainesta, jok.:t kotipaikkakunnallaan ei ole ollut tartunnalle alttiina vai jostakin muusta seikasta, jääköön tässä yhteydessä tutkimatta. V. 94 kuoli, v ja v henkilöä tulirokkoon. Taudin aiheuttama kuolleisuus on yleensä suurempi pienten lasten kuin vanhempien lasten keskuudessa. Koska yhden tai muutaman vuoden luvut yleensä eivät riitä pohjaksi arvosteltaessa tämän taudin eri ikäluokissa aiheuttam'a kuolleisuutta, julkaistaan alempana tätä koskevia tietoja koko siltä ajalta (vv. 9-44), jolta on laadittu samanlaatuinen yksityiskohtainen tilasto,' erikseen kultakin viisivuotiskauf;lelta (ja neliv\.lotiskaudelta 94-44).

12 9 Tulirokon aiheuttama kuolleisuus. Scharlakansfeberns letalitet. LetaliU de La scarlatine. Vlsivuotiskausl ja ~_Cl ~~ _0 ;::;0:: _Vl ikäryhmä :\ ~. :;.~ ~ tl ;0:: ~Reg:~:; g Vilsivuotiskausi ;0:: ~.!!). öl ~. ~. FemArsperiod och ~. et g ~~c'~ g.~;: ja ikiryhmä 0'" '".. '~'~8~g '".. 0 ~ Aldersgrupp ii"'"- ~g:= Q r.., ~"C c.c::;: ","- ~[ ~ [ ~ Q ; ~~~ Q(\ g, =- FemArsperiod och td = ~.. ::: '" c Co ; Q.; Q.._ =:: ~:gs._ [li"~ 5.- åldersgrupp ; groape d'dge ~== ~. ~ ~~R8 S"8.. "'8 ;8 Periode de 5 ans et Kaikki. Samt. (Tous) ') Kaikki. Samt Z Kaikki. samt Z-ZS Kaikki. Samt Kaikki. Samt\ Kaikki. Samtl Z ! Kaikki. Samtl Kaikki. Samt.ll) Taulukosta näkyy, että taudin aiheuttama pienten lasten kuolleisuus varsinkin vuosina 9-0 oli sangen suuri ja että yleensä alle 5-vuotiaista sairastuneista kuoli suurempi osa kuin vanhemmista potilaista. Kaikista aikana 9-44 tulirokkoon kuolleista oli 58. % alle 5-vuotiaita. Kahtena ensimmäisenä viisivuotiskautena oli tulirokko nähtävästi vaikeampaa laatua kuin maailmansodan jälkeisinä vuosina, sillä vähentynyt kuolleisuus tuskin on yksinomaan parannettujen hoitomenetelmien ansiota. Näiden seikkojen lähempi tutkiminen ei kuitenkaan voi tässä 'yhteydessä tulla kysymykseen. Sairastuneista oli 9 miespuolista ja 9 79 naispuolista; ensimmäisenä viisivuotiskautena 8:n sairastuneen sukupuolesta ei ole tietoja. Näistä kuoli 09 eli.8 % miespuolisista ja 6 eli. % naispuolisista potilaista, joten eroa ei ollut miesten ja naisten kuolleisuuden välillä. Tulirokkotapausten luku eri kaupunginosissa ilmenee taulusta 9. KiinteistÖjä (sairaaloita lukuunottamatta), joissa tulirokkotapauksia sattui, oli vuonna 94 yhteensä 0, vuonna ja vuonna Missä määrin samassa talouskunnassa asuminen on voinut välittää tulirokkotartunnan siirtymistä henkilöstä toiseen, valaisee tilastollisesti taulu 9, joka m. m. osoittaa kiinteistöjen, talouskuntien (yleensä perheiden) ja laitoksien (esim. sairaaloiden, lastenkotien) lukumäärän, joissa sattui kyseessä olevia taudintapauksia. Niissä varsinaisissa talouskunnissa, joissa tulirokkotapauksia ylimalkaan esiintyi, sattui yksi ainoa tapaus vuonna 94 :ssa, vuonna :ssä ja vuonna :ssa talouskunnassa ja useampia kuin yksi tapaus vastaa-. ) 40 sairastuneen ikä oli tuntematon. - För 40 insjuknade var åldern okänd. - POUT 40 malades 'tge etait inconnu.

13 0 va8ti 7:88a, 65:s8a ja :8sa talouskunnassa. Kuitenkin on toisaalta huomautettava, että useamman kuin yhden tapauksen sattuessa samassa talouskunnassa. nämä ovat voineet saada tartunnan yhtaikaa tai on eri taudntapausten välinen aika ollut niin pitkä, että niiden välillä ei todennäköisesti ole ollut yhteyttä; toisaalta taas, että muutamis8a talouskunnissa, joissa jonakin vuonna esiintyi vain yksi tulirokkotapaus, lähinnä edellisen vuoden lopulla tai lähinnä seuraavan vuoden alussa saattoi ilmetä toisia saman taudin tapauksia. Kurkkumätä-(diphtheria) tapausten luku vaihteli kaupungissa vv :n-976:n välillä ja vielä v. 9 todettiin 9 sekä v. 9 8 tapaust~. Mutta siitä lähtien tapausten määrä väheni vuosittain Säännöllisesti, niin että v. 96 todettiin ainoastaan 54 tapausta. V:ien 9--4 välillä on kurkkumätään sairastuneiden luku vaihdellut 54:stä 4:een. V. 94 puhkesi kuitenkin pahanlaatuinen kurkkumätä-epidemia. Maan eri puolilla todettiin sairastumistapauksia, sillä sodanaikaiset olosuhteet olivat omiaan levittämään tartuntaa (väestön siirrot, ahtaat tilapäiset asunto-olot j. n. e.). Epidemia ei valitettavasti asettunut käsiteltävänä olevana kolmi vuotlskautena. Taulusta 8 näkyy, kuinka monta tapausta sattui näinä vuosina kunakin kuukautena. Eniten sattui sairastumisia v:n 94 marraskuussa. Oesinfloitsijoiden välityksellä on hankittu tarkempia tietoja sairastuneiden ryhmittymisestä kaupunginosien, kiinteistöjen ja talouskuntien mukaan. Kerättyjä tietoja ei ole kuitenkaan aikaisemmin julkaistu tilanpuutteen ja taudin vähentyneen merkityksen vuoksi eikä tila valitettavasti nytkään salli niiden esittämistä. Sairastuneiden käryhmitys näkyy seuraavasta. LiSäksi on laskettu eri ryhmien sairastuneiden prosentuaalinen osuus kaikista sairastuneista. Vertailun vuoksi esitetään myös vastaavat luvut siltä ajanjaksolta, jolta on käytettävissä tätä ryhmitystä. Kurkkumätää sairastaneet. Jnsjuknade i dilteri. Cas signajes de diphterie. Taudintapauksia - Sjukdomsfall Nombre de % CQ$ kä, vuotta - Ålder, Ar <Q <Q <Q <Q Age, annks w W <Q <Q <Q >: a> <Q <Q ~ "'" ~ a> t ~ W >: W... "'" "'" ,49 4/ \0 5. ; 6, , ".,,.",..,..,...,.".""." ,..,..,.,.., , '., Yhteensä. Summa (Total) /00, Kun verrataan vv ja 96-4 eri ikäryhmissä sattuneita kurkkumätätapauksia, havaitaan, että lasten ja nuorien henkilöiden osuus on varsinkin vv pienentynyt. V. 944 on tässä suhteessa erikoisen silmiinpistävä. Tällainen kehitys johtuu, paitsi lasten evakuoinnista maaseudl.!le ja Ruotsiin, v. 94 terveydenhotolautakunnan toimesta aloitetusta tehokkaasta lasten rokottamisesta. Mainittuna vuonna ulotettiin rokotus kaikkiin kouluihin ja lastentarhoihin. Silloin rokotettiin noin 5000 henkilöä (myöskin ravintoloiden ja suurliikkeiden henkilökuntia), v. 944 vastaavasti noin 000 ennen rokottamatonta. Mainittakoon, että esim. v. 94 rokotettiin vain noin 000 lasta niissä kouluissa ja laitoksissa, joissa oli sattunut kurkkumätätapauksia (v. 94 vastaavasti noin 00 lasta). Kurkkumätään kuoli v. 94 5, v ja v henkilöä. Taudin aiheuttama kuolleisuus v:ien 9-44 välisenä aikana näkyy seuraavasta taulukosta.

14 Kurkkumädän aiheuttama kuolleisuus. 'Dilterins letalitet. Ltfalitl de ta diphurle. Sairastuneita insjuknade Cas de maladie K~~~!ta Dlcldis Kuolleita 00 sairastu nutta kohden Döda på 00 insjuknade Dlcides en% des malades ~ ~ Kuolleisuutta osoittava prosenttiluku on aikaisempina viisivuotiskausina vähentynyt; viimeiset ajanjaksot )soittavat kuitenkin taas korkeaa kuolleisuutta. Vertailun vuoksi on seuraavassa taulukossa esitetty kuolleiiuuslukuja ikäryhmittäin tämän julkaisun taulusto osastossa käytetyn jaoituksen muka<.n. Kolmivuotiskau tena vallinneen epidemian ankaruutta kuvaa se seikka, ~ttä kuolemantapauksia sattui v ja v , mutta koko kymmenvuotiskautena 9--4 ainoastaan 54. Kurkkumädän aiheuttama kuolleisuus ikäryhmittäin. Dödligheten i dilteri enligt dldersgrupper. Letaliti de la diphterie par ilge. Kuolleita - OMa Dectdt!s Kuollutta 00 sairastunutta kohden, OMa pä 00 nsjuknade Dt!ddes en olo des malades ki, vuotta - älder, Ar Age, annles <0 <0 < '" <0 <0 <0 J>;) 0> <0 <0 <0 J>;) '" 0> J>;) '"... J>;) '" , l Yhteensä. Summa (Total) s Vv sairastuneista oli 49 miespuolista ja 5975 naispuolista; 9 potilaan sukupuolesta ei ole tleo ja. Miespuolisista kuoli 90 eli 5. 9 %, na ispuollsista taasen 88 eli 4.8 %. Desinfioitsijoiden tutkimuksiin perustuvien tietojen mukaan oli kiinteistöjä (lukuunottamatta sairaaloita), oissa tapauksia sattui, v. 94 kaikkiaan 48, v ja v Käsityksen siitä, missä määrin samassa talouskunnassa asuminen edistää tartunnan siirtymistä henkilöstä oiseen, Saa seuraavista luvuista. V. 94 sattui yksi kurkkumätätapaus 4:S8ä, v. 94 7:8Sä ja v. 944,58:s8a varsinaisessa talouskunnassa (tavallisesti perheessä). Useampia kuin yksi kurkkumätätapaus sattui v. 94 4:ssä; v. 94 7:ssä ja v :ssa talouskunnassa. Silti ei voida väittää, että talouskunnan tai perleen jäsenet kaikissa näissä tapauksissa olisivat välittäneet tartunnan toisilleen. Lavantauti- (typhus abdominalis) ja paratyyfus- (paratyphus) tapausten luku vv oli, edellisten 0,, ja sekä jälkimmäisten 5, 40 ja 50. Kuten 'taulusta 8 näkyy, ilmaantui paratyyfusta eniten touko-, kesäa heinäkuussa v. 94. Taulusta 5 näkyy, kuinka paljon lavantautiin ja paratyyfukseen sairastuneista, kymnentä vuotta vanhemmista oli miehiä ja kuinka paljon naisia. Lavantautiin ja paratyyfukseen vv airastuneiden ikäryhmitys näkyy seuraavasta.

15 i LavantautUn ja paratyylukseen sairastuneet. lnsjuknade i tarmtyjus och paratylus. Cas signales de fievre typholde et de paratyphus Typhus Typhus Typhus abdomityphus Para- Para- Paraabdomityphus abdomityphus kä, vuotta Ålder, år Age, annees nalis nalis nalis ~ Yhteensä. Summa (Total) Lavantaudin aiheuttamia kuolemantapauksia sattui v. 94 8, v. 94 ja v Paratyyfuksen aiheuttamia kuolemantapauksia sattui v. 94 4, v. 94 ja v, Hinkuyskää (pertussis) ilmoitettiin v , v ja v tapausta. Hinkuyskän aiheuttamia kuolemantapauksia sattui v. 94, v. 94 ja v Lapsihalvaus- (poliomyelitis anterior acuta) tapauksia ei sattunut v. 94. V. 94 sensijaan ilmoitettiin ja v sairastumista. Molempina vuosina tapahtuivat sairastumiset elo- ja joulukuun välisenä aikana. Eniten oli tapauksia kumpanakin vuonna lokakuussa: 7 ja. Sairastuneiden jakautuminen iän ja sukupuolen mukaan ilmenee seuraavasta yhdlstelmästä. Lapsihalvaukseen sairastuneet. lnsjuknade i barnjörlamning. Cas signates de poliomyelite. Mo. sukup. Bägge kllnen Mp. Np. Mo. sukup kä,vuotta Å der, Ar Np. Age, annees M. M~' Kvk. Les deux Mk. Kvk. Bägge kllnen Masc. remo sexes Kaikki ikäryhniät. Samtliga åldersgrupperl (Tous es tiges) Lapsihalvaukseen kuoli v henkilöä. Kulkutaudinluonteista aivokalvon tulehdusta (meningitis cerebrospinalis epidemica) ilmoitettiin kolmivuotiskautena yhteensä 55 tapausta, joista v. 94 9, v ja v lnfluenssatapausten luku oli vuosina , 000 ja 78. Eniten tapauksia sattui tammikuussa v. 94 (8) ja myöskin v:n 94 tammikuussa ilmoitettiin paljon (76) sairastumisia (vrt. s. 7). Kuolemantapauksia sattui v. 94 7, v ja v Todennäköistä on, että osa influenssan jäkitauteihin, keuhkokatarriin y. m. kuolleista aikaisemmin esiintyi kuolleisuustilastossa mainittujen tautien kohdalla,. mikä johtui siitä, että yksinomaan,jälkitauti on kuolintodistuksessa mainittu; aikaisemmilta vuosilta esi- Mt M. NP Mo. sukup. (vk. Blgge könen

16 tetyt luvut ovat siis olleet minimilukuja. Kun vuodesta '96 otettiin käytäntöön uusi kuolintodistus, jossa oli varattu tilaa sekä lopullisen kuolemansyyn että myös sen ~hinnä' aiheuttaneen primääritaudin ilmoittamista varten, voitaneen otaksua, että tässä kohden on saatu paranllusta aikaan siten, että myös jälkitauteihin kuolleiden kuolintodistuksissa' edelläkäyvä intiuenssatapaus useimmiten on tullut mainituksi. 'Sukupuolitaudeista (morbi Veneris) on tippuria (gonorrhoea non medicata) ilmoitettu 'suunnilleen yhtä paljon kuin edellisinäkin vuosina. Pehmeää sankkeria (ulcus molle) on ilmaantunut vähemmän kuin aikaisemmin, mutta k'!ppatauti-' (syphilis) tapausten v. 94 alkanut nousu jatkui vv ja v:n 944 luvutkin ovat vielä erittäin korkeat. Vv ilmoitettiin 960, 55 ja '06 kuppatautitapausta. Lokeronivusajos- (ymphogranuloma inguinale) tapauksia (ilmoitettu v:sta 95 lähtien) satturv. 94 ja v. 94 (ks. taul. 5, 6 ja 0). Taulukkoihin 5 ja 6 sisältyy myöskin synnynnäinen kuppatauti (syphlas congenita). Lisäksi on: otettava huomioon että taulukossa "0 olevat virkalääkärin antamat tiedot p.oikkeavat v:lta 94 jossain määrin sivuilta 6-7 olevista luvuista, jotka perustuvat kaikkien lääkärien antamiin tietoihin. V:sta 94 lähtien on myöskin tau~, lukkoon. 5 otettu ainoastaan virkalääkärin antamat tiedot, k. o. sukupuolitaudeista. 'lmoitettujen uusien sukupuolitautien tapausten suhteellinen luku verrattuna väkilukuun koko sinä ajanjaksona, jolloin ilmoitusvelvollisuus on ollut voimassa, esitetään,promilleluvuin seuraavassa taulukossa, josta tautien esiintymisessä satfuneet vaihtehit käyvät selvästi ilmi. Syphilis congenita-tapaukset eivät sisälly katsauksessa esitettyihin numeroihin. Uudet sukupiiolitautitapaukset 000 asukasta kohden. Nya lal{ av könssjukdomar pd 000 invdnare. Nouveaux 'cas des maladies 'veneriennes par 000 habitants v u os Syphllis Ulcus Vu Syphllis 0 s i Ulcus Å r non molle non non granuloma non molle non nongranuloma Å r Anne" medlca!a medlca!um ) medlcala ngulnale medlcala medical um medlcala ingulnale ') Gonorrhoea Lympho- GonOlrhoea Lympho-' \ : , ','.6.9 ' , : : , " L ö ~ ( ' ' ,.. ' ~..., ) lmoitettu marraskuusta 896 lähtien. Anmäld fran november 896. ) lmoitettu v:sta 95 lähtien. Anmäld fran Ar 95. " Muist. Syphilis non medica ta oli v:een 99 saakka, syphilis recens, ulcus molle non medicatum v:een 94 saakka ulcus molle ja gonorrhoea non medicata v:een 94 saakkc! urethritis gonorrhoica.,anm. Syphilis non medicata benämndes tili år 99 syphilis recens, ulcus molle non medicatum tili år 94 ulcus molleoch gonorrhoea non medicata tili år 94 urethritis gonorrhoica. T"rveydenhoitotilasto. - Htilsovdrdsslallstik

17 4 Tästä taulukosta 'näkyy, että sukupuolitautien esilntymlsessä on ollut huomattaviakin "aihteluja. Erään huippukohdan muodostivat v:t 905&906, toisen taas v:t Levottomat ajat ovat ilmeisesti suotuisat näiden tautien leviämiselle. Kolmas huippukohta 'sattui vv. 97-8, siis huippusuhdanteiden aikana. Senjalkeen sukupuolitautitapaukset ovat vähentyneet, kunnes v. 94 tapahtui käänne etenkin kuppatautitapausten lisääntymisen vuoksi. Aikaisemmin sekä yksityiset lääkärit että erikoissairaalat antoivat yksityskohtaisia tietoja sairastuneiden sukupuolesta, iästä, siviilisäädystä ja yhteiskunnallisesta asemasta v. 9 käytäntöön otetun kaavakkeen mukaisesti, kaavakkeen, joka muutettiin v. 95 terveydenhoitolautakunnan 'toimesta siten, että leskiä ja eronneita varten varatut sarakkeet poistettiin ja määrättiin, että lesket oli" merkittävä naimattomien sarakkelslin. V. 94 otettiin käytäntöön uusi, lääka.uöhallituksen vahvistamaylelslqlavake koko maata varten. Kaavaketta on pidettävä tässä julkaisussa esitetyn sukupuolitautitlaston kannalta katsottuna epäonnistuneena. Siitä poistettiin valitettavasti eräitä ai~aisemmin pyydettyjä tietoja, joita ei ole imoituskorteissakaan. Tällöin muutettiin ammatti- ja elinkeinoryhmitystä, eikä senjälkeen ole saatu tietoja sairastuneiden sivilllsäädystä, ammattiryhmän mukaan. Enää ei myöskään ole käytettävissä tietoja sairastuneista sen paikkakunnan mukaan, jossa tartunta on Saatu. V:lta 94 oli tietcjja yhteensä 986:sta, v:lta :sta ja v:lta :sta sairastuneesta, Tähän eivät sisälly synnynnäisen kuppataudin, luvultaan v. 94, 8 v. 94 ja 0 v. 944 eikä lokeronivusajostaudin tapaukset. Sitävastoin ei ole ollut tarkkoja tietoja v:lta 94 58:stä eikä v:lta :sta sairastumistapauksesta. V:lta 94 puuttuvat kaikki tiedot sivlilisäädystä.,kysymyksessä olevat tiedot tarkoittavat Helsingissä asuvia henkilöitä. V:een 94 saakka käytetyssä kaavakkeessa oli sitäpaitsi eri sarake kaupungin ulkopuolella asuvien potilaiden imoittamista varten. Nyt näitä tietoja on siis käytettävissä ainoastaan v:lta '94. Mainittuna vuonna ilmoitettiin 6 kuppataudin, pehmeän,sankkerln ja 0 tppurin tapausta. Eri sukupuolitauteihin sairastuneiden henkilöiden iän, sukupuolen ja siviilisäädyn mukaista ryhmitystä on valaistu taulussa 0. Siinä esi~ettyihi~ lukuihin ei sisälly synnynnäistä kuppatautia. Ne virkalääkärin imoittamat tapaukset vv , Joissasiviilisääty oli tuntematon, on viety naimattomien sarakkeisiin. Lukuunottamatta vuotta, 94 sattui tapauksia enemmän naisten kuin miesten k~skuudessa. Tällaiseen' asiantilaan on vaikuttanut poikkeuksellinen aika. Miesten luku olisi tietysti suurempi, jos myöskin ne sotapalvelukseen kutsutut olisivat 'mukana, jotka lomansa jälkeen sairastuivat joukko-osastossaan. Mutta toisaalta naisten lukukin lienee pienempi komennuksien ja, evakuoinnin vuoksi. V. 94 oli 5--9 ja 0--4 vuotiaitten miesten ja naisten välinen erotus pienempi kuin muissa ryhmissä. V. 94 ei 0--4 vuotiaitten välillä ollut suurtakaan erotusta, kun sensijaan 5--9 ja 0-4 vuotiaitten ryhmissä oli huomattavasti enemmän naisia kuin miehiä. Myöskin v ja 0-4 vuotiaitten ryhmä 0 suurempi naisten kuin miesten kohdalla. Tänäkin kolmivuotiskautena todettiin useita tippuritapauksia ala,ikäisten tyttöjen keskuudessa. Seur(4avasta taulukosta näkyy kaikkien vv sukupuoltauteihin sairastuneiden miesten ja naisten absoluuttinen ja suhteellinen luku eri, ikäryhmissä. Näihin lukuihin sisältyvät myöskin synnynnäisen kuppataudin tapaukset.

18 99 5.Uudet sukupuolitauti~apaukset. Nya jall av könssjukdomar. Nouveaux cas de maladies ven~rieiznes signales. Miespuolisia Naispuolisia Molemmat sukupuolet Manklln Kvlnnkön Bägge kllnen k A, v u 0 t t a Sexe masculin Sexe m/nln Les deux sexes Å der, 4 r Sairastuneita A g e. annees lnsjuknade Sairastuneita Sairastuneita Nombre des % lnsjuknade % lnsjuknade % malades 9 4 z O.s 4 0." ~ Yhteensä. Summa (Totai) : O.l , ", Yhteensä. Summal ( ~ " l ':""".... ~ Yhteensä. Summal "00.0 Edellä oleva taulukko ei kuitenkaan anna aivan oikeata kuvaa sukupuolitautien levenemisestä eri ikäryhnissä, vaan on sellainen kuva saatavissa ainoastaan vertaamalla kussakin ikäryhmässä sattuneiden taudinapausten lukua vastaavan ikäryhmän väkilukuun. Tällaisen vertailun tulos näkyy seuraavasta taulukosta, ossa esitetään (lukuunottamatta tapauksia, joita ei tarkemmin tunneta) eri sukupuolitauteihin sairastuneiden niesten ja naisten luku eri ikäryhmissä 000 asianomaiseen ikäryhmään kuuluvaa miestä ja naista kohden. ryöskin tähän sisältyy synnynnäinen kuppa tauti.

19 6 Uudet sukupuolitautitapaukset 000 samanikäistä ja samaa sukupuolta olevaa asukasta kohdel vuosina Nya tali av könssjukdomar pd' 000 invdnare 'av 'samma dlder och kön åren Nouveaux cas. de maladies v~neriennes signaus en 94-44, pour 000 habitants du meme sexe et dl meme dge. k ä. v u 0 tt a Å der. å r Age. annees Syphills non medlcata Miespuoliset Naispuoliset Mankön Kvlnnkön Sexe masculin Sexe!eminin Ulcus molle non medlcatum Mles'puollset Naispuoliset Mankön (vlnnkön Oonorrhoea non medlcata Miespuoliset Mankön Naispuoliset (vlnnkön' ~ '.... Kaikki ikäryhmätl Samtliga åldersgrupper (Tous les" dges) 0..:.: 0.6 ~0' , ~ , ~.~ ' J ' o..c. Kuten viimeisestä taulukosta ilmenee sattui kuppataudin ja tippurin tapauksia miesten keskuudessa yleens: suhteellisesti eniten 5-9 vuotiaitten ikäryhmässä. Lähinnä suurimpana ryhmänä olivat 0.-4 vuotiaat kuppataudin ja 0.-4 vuotiaat tippurin kohdalla. Naisiin nähden oli suhteellisesti eniten kuppataudin ja tip purin tap,iluksissa 0.-4 vuotiaitten ryhmässä. Lähinnä suurimpana ryhmänä olivat 5-:-9 vuotiaat kuppa taudin ja 5-9 vuotiaat tippurin kohdalla O.H. Kuolleisuus. Dödligheten. - Mortalitt. Kuol{eisuustilaston aineisto. V:n 96 alusta maamme kuolleisuustilasto kokonaan' uusittiin ja laajennet tiin ja seurauksena tästä oli, että Helsingin.kaupungin kuolleisuustilaston käsittely saatettiin aivan uudelle kannalle. Siihen asti vaadittiin ainoastaan kaupungeissa kuolleen hautaamista varten lääkärin antama kuoin todistus; kaupunkien rekisteriviranomaisille (kirkkoherranvirastoille ja siviilirekisterinpitäjille) saapuneet kuo lintodistukset lähetettiin terveydenhoitolautakunnalle, jossa kaupunginlääkäri niiden nojalla laati kaupungit kuolleisuustilaston. Helsingissä kuolintodistukset vuodesta 9a lähtien on toimitettu edelleen kaupungin tilasto toimistolle, joka kaupunginvaltuuston määräyksen mukaisesti on laatinut ja julkaissut kuolleisuutta valaiseval tilaston. Maaseudulla sitä vastoin' rekisteriviranomaiset ovat' merkinneet kuolemansyyt kirkonkirjoihin ja siviili rekisteriin vain kuolleen omaisten antamiin. tietoihin nojautuen ja sen mukaan laatineet vuotuista tilastoa kuo lemarisyistä tilastolliselle päätoimistolle lähetett~iä väestönmuutostaulukkoja varten. Luotettavaa' tilasto, kuolemansyistä on näin ollen saatu ainoastaan kaupungeista. Kaupungin rekisteriviranomaisille saapuneet kuolintodistukset kohdistuivat lähinnä 'kaupungeissa haudat tuihin henkilöihin. Jos kaupungissa asuva henkilö kuoli kaupungin ulkopuolella ja haudattiin siellä, ei tällöij vaadittu lääkärin antamaa kuolintodistusta. Kaupungeissa taas haudattiin usein henkilöitä, jotka asuivat maalla mutta olivat kuolleet esim. kaupungeissa sijaitsevissa sairaaloissa; tällöin näiden kuolintodistukset joutuiva kaupunkien rekisteriviranomaisille ja terveydenhoitolautakunnalle.

20 7.Helsingin, \<aupungin terveydenhoitolautakunnalle saapuneita kuolintodistuksia käsi~ellessään ja kaupungin kuolleisuustilastoa laatiessaan tilastotoimisto oli pitänyt päämääränään saada sen kuolleisuuden, jonka, on katsottava tulleen Helsingin kaupungin osalle, tarkoin määrät yksi. Näin ollen oli otettu huomioon ainoastaan paikkakunnalla asuvat henkilöt välittämättä siitä, olivatko he olleet kaupungin seurakuntien,tai siviilirekisterin kirjoissa vai ei; kuten edellä (siv. ) jo mainittiin, kaupungin rekistereihin merkitty väestö poikkeaa huomattavasti kaupungissa asu vasta väestöstä. Tätä tilastoa laadittaessa noudatetusta säännöstä oli kuitenkin tehty eräitä poikkeuksia. Tästä menettelystä oli kuitenkin ollut se haitta, ettei siten laskettu kuolleitten luku vastannut tilastollisen päätoimiston väestö tilastollisissa julkaisuissa olevia tietoja; virallinen väestötilastommehan osoittaa seurakuntien kirkonkirjoihin ja siviilirekisteriin merkittyjen kuolleisuuden. joulukuun 0 p:nä 95 annetulla asetuksella kuolleisuustilastoa varten toimitettavista tiedoista määrättiin, että kuolleen henkilön hautaamista varten on esitettävä lääkärin antama lääkintöhallituksen vahvistaman kaavakkeen mukainen kuolintodistus sen kunnan rekisteriviranomaiselle, jossa vainaja on kuollut; jos kuitenkin kuolintodistuksen' hankkiminen tuottaa kohtuuttoman suuria vaikeuksia, voidaan tyytyä muunlaiseen kuolinilmoitukseen. Jos vainaja ei ole sen rekisteriviranomaisen kirjoissa, joka on kuolintodistuksen,tai -ilmoituksen vas-' taanottanut, on todistus lähetettävä sille rekisteriviranomaiselle, jonka pitärriässä rekisterissä hän on. Kaikki täten rekisteriviranomaisille saapuneet kuolintodistukset ja -ilmoitukset o~ lähetettävä kaupungi,ssa viikottain asianomaiselle kaupunginlääkärille ja maaseudulla kuukausittain asianomaiselle piirilääkärille (v:sta 94 lääninlääkärille). Näiden virkalääkärieh tulee tarkastaa kuolintodistlikset ja -ilmoitukset, epäselvissä tapauksissa koettaa saada selville kuolemansyy sekä lähettää kuukausittain kaikki heiile sa'apuneet kuolfntodistukset ja -ilmoitukset tilastolliseen päätoimistoon, jolle myös rekisteriviranomaisten 'tu'lee neljärines~uosittain lähettää luettelo pitämäänsä kuolleiden kirjaan merkityistä kuolleista. Tilastollinen päätoimisto laatii sille saapuneita kuolintodistuksia ja rekisteriviranomaisten luetteloja käyttämällä koko maan käsittävän kuolleisuustilaston. Kuolemantapaus otetaan tällöin huomioon laadittaessa sen paikkakunnan tilastoa, jossa asianomainen on ollut kirjoissa, niinkuin maamme' väestötilastossa on' sääntönä. Kuolemansyiden tilastokin tulee täten kytketyksi yleiseen kuolleisuustilastoon. Tämän järjestelmän epäkohtana on kuitenkin se, ettei maamme tilasto osoita kunkin paikkakunnan terveydellistä tasoa; esim. kulkutautiin kuollut voi tulla merkit yksi sellaisen paikkakunnan tilastoon, jossa tämän taudin tapauksia eilainkaan ole sattunut ja jonkun syrjäkunnan tilastossa voi esiintyä raitiotieonnettomuuden aiheuttamia kuolemantapauksia, jos vainaja on saanut vamimnsa ollessaan matkalla pääka4pungissa. MyÖSkin voi sattua, että ulkomailla kuolleen Suomen kansalaisen kuolemansyyksi tulee merkit yksi keltakuume, rutto tai joku muu,yksinomaan ulkomailla esiintyvä tauti. Uudistuksella on kuitenkin se hyvä puoli, että saadaan aikaan koko maan käsittävä yhtenäinen tilasto kuolleisuudesta ja kuolemansyistä. Jos lääkintöhallituksen vahvistam.ssa kuolintodistuksessa olisi varattu tilaa myös vainajan asuinpaikan ja osoitteen merkitsemistä varten, olisi voitu saada tietoja kaikista Helsingissä asuvien kuolem!insyistä, mutta valitettavasti tämä merkintä on katsottu tarpeettomaksi l ). Näin ollen Helsingin kaupungin kuolleisuus tilaston kannalta v. 96 toteutettu uudistus on katsottava valitettavaksi taka-askeleeksi. Tilastollisen päätoimiston kanssa tehdyn sopimuksen mukaan Helsingin kaupungin kuolleisuustiasto laaditaan päätoimistossa käyttämällä sinne saapuneita kaupungin seurakuntien ja siviiirekisterin kirjoissa olleiden kuolleiden kuolintodistuksia. Tilasto käsittää siis v:sta 96 yksinomaan nämä kuolleet, minkä vuoksi se ei ole suorastaan verrannollinen edellisten vuosien tilastoon. Käsillä olevaa esitystä luettaessa on koko, ajan otettava huomioon, että luvut ennen v. 96 ja tästä vuodesta lähtien eivät tarkoita täsmälleen samaa kuolleisuutta. Aineiston luotettavuus. Tilaston käytettävinä olevat kuolemansyijä koskevat tiedot ovat hy"in eriarvoisia. Lääkärien antamat todistukset ovat tietenkin luotettavimmat, joskin täytyy ottaa huomioon, että, vilustä tehdään vääriä diagnooseja, varsinkin sellaisissa tapauksissa, joissa lääkäri kutsutaan potilaan luo vasta tämän ollessa in agone'- Sitä vastoin ovat maallikkojen antamat todistukset melko arvottomia, koska heillä harvoin on edellytyksiä ~ikean diagnoosin te!<emiseen. Kuolemansyytilaston tarkkuus on niinmuodoin riippuvainen siitä aineistosta, jota sitä laadittaessa käytetään. Sen seikan valaisemlseksi,' missä määrin tässä julkaisussa esitetty kuolemansyytilasto on luotettava,' annetaan seuraavassa eräitä tietoja puheena olevan aineiston laadusta. Yleisenä huomautuksena voi sano~, että luotettav~us on lisääntynyt sen johdosta, että kuolintodistukset on tarkastettu tilastollisen päätoimiston lääkärin toimesta. ) Kuolemansyytilaston uudistamisesta on selostus tilastollisen. päätoimiston ensimmäisessä sitä koskevassa julkaisussa: Suomen virallinen tilasto. V. Väestötilastoa. 90. Kuolemansyyt vuosina 6-97.