TERVEYDEN JA SAIRAANHOITO

Transkriptio

1 96 HELSNGN KAUPUNGN TLASTO : 9 TERVEYDEN JA SARAANHOTO J ÅLKMMÅNEN OSA TLASTOLLNEN KATSAUS HELSNGN KAUPUNGN TLASTOTOMSTON JULKASEMA

2 .Viime.ksi ilmestyneet julkaisut. :. (MJ,utpaitsl, A V ja V julkaisee Helsingin kau ~p\:ij;lgln tilastotoimisto) t,ät" tlelsln'gln kau pungln tllas to. '.'.Te~e)'d8n Ja sairaanhoito. Suomenkielinen teksti, " tauiukot myös ruotsiksi ja englanniksi. \<,'. Edellliten osa (vuosikej,:omukset). ' ~. '96. ~ ;;' JiUkJmmlllnen osa (tlastokatsaus). "',, 'i :U':D. UkoJ;llaan kauppa Jo merenkulku. Suomen,,. kielinen teksti, taulukot jo tovoranlmlkkelstö '.,.; ~ myös ruotsiksi Ja englanniksi ' :V. Helsingin kaupungin teollisouslaltokset. Helsingin \ kaupungin teollisuuslattosten lautakunnan julkaisema vuosikertomus. Suomenkielinen teksti, taulukot myös ruotsiksi V.,Kaapongln tlllnplltus. Helsingin kaupungin. rahatomiston Julkaisema. Suomen Ja ruotsinkielinen, englannlnklelinen katsaus...9. " ~ \ \T. Opetuslaitokset. Suomenkielinen ja ruotsinkielinen, laitos, taulukot myös englanniksi. lu. 9/6. ')~, ;Helslngln kaupungin tilastollinen vuosikirja. "'~ Suomen Ja ruotslnkiellnen, engjannlnklelinen,', slslillysluettelo. ',) 6. 9., 'Ck ;~ertomus Helsingin kaupungin kunnallshalnnosta. Suomenkielinen Edellinen osa (VUOSkerta 9 ei vielä " ole Umestynyt). i. 9 Jälklmmlnen osa. :'0: Helsingin kaupungin kunnalllskalenterl. SuomenkleUnen ja ruotsinkielinen laitos " " ~t;" lfelslqgln kaupungin kunnallinen asetuskokoelma.,'. Suomenkielinen ja ruotblnklellnen laitos. i; ";!'. :96. r.j '.. t:.'.8'elslngln kaupungin säädöskokoelma. Suomen, kielinen Ja ruotsinkielinen laitos. AJankohtainen irtolehtljllrjestelmää käyttien. ~. Tilastollisia kuukaustetoja Helsingistä. Suomen,,.",ja ruotslnklelinen teksti. ' Senast utkomna publikationer (Alla utom A V och V utglvna av Helsingfors stads statlstlska byrå) A. Helsingfors stads statldlk.. Hlso oeh sjukvard. Flnsk text, tabellema.' äveo på svenska och engelska. Förra delon (årsberilttelser) ' Senare delon (statlstlsk överslkt) llm. Utrlkes handel oeh sjlsfan. Flnsk ten, tabeller 000 varuförtecknlng ven på svenska och engelska V. Helsingfors stods ndastrlverk. ÅrsberilUelse utglven av Helslngfors stads ndustrlverksnlmnd. Flnsk text, tabellerna iven svenskspråklga.. 96 V. StadeDS bokslut. Utgiven av Helsingfors "stads drll.tselkontor. Flnsk och svenskspråklg, överskt på engelska. 9. V. UodervlsolngsvlseD. Flnsk och svenskspråklg upplaga, tabellema ocksa på engelska.. 9/;;. Bo Statlstlsk Arsbok för Helsingfors stad. Flnsk och svenskspråklg, lnoebållsförtecknlog ocksa på engelska C. Berättelse angaendehelslngfors stads kommunalförvalt,, 9. Flnskspråldg Förr.' en (årgången 9 har ej.nnu utkommlt) Senare delen. D. Helsingfors stads kommunalkalender. (tlll 9 ' Kommunakalender för Helsingfors stad). Fnsk och svenskspråklg upplagb E. Kommunal författnlngssamllng för Helsingfors stad. Flnsk och svenskspraklg upplaga F. Författnlngshandbo~ för Helsingfors stad. Flnsk " och svenbkspråklg upplaga. Aktuell enllgt lösbladsbystem. G. Statlstlska månadsuppglfter för Helsingfors. Flnsk och svenskspråkig text

3 HELSNGN KAUPUNGN TLASTO TERVEYDeN JA SARAANHOTO 9 96 JÄLKMMÄNEN OSA TLASTOLLNEN KATSAUS HELSNGN KAUPUNGN TLASTOTOMSTON JULKASEMA HELSNK 98

4 HELSNGFORS STADS STATSTK o HÄLSO OCH SJUKVARD 9 96 SENARE DELEN STATSTSK ÖVERSKT UTGVEN AV HELSNGFORS STADS STATSTSKA BYRA S T A T ST C S 0 F THE C T Y 0 F H E L S N K (H E L S N G F 0 R S) HEALTH AND MEDCAL STATSTCS 9 96 LATTER PART STATSTCAL SURVEY PUBLSHED BY THE ST A TSTCAL OFFCE OF THE CTY OF HELSNK HELSNK 98 MERCATOUN KRJAPANO

5 ALKULAUSE Tämä julkaisu, joka sisältää kaupungin varsinaisen terveyden ja sairaanhoitotilaston ja Joka julkaistaan joka kolmas vuosi, käsittää vuodet 96. Se on laadittu saman suunnitelman mukaan kuin vastaava edellinen julkaisu ja muodostaa sarjassa &Terveyden ja sairaanhoito» tilaston sisältävän jälkimmäisen osan, n:ot 9. Julkaisun väkilukua ja kuolleisuutta käsittelevät osat on laatinut aktuaari Ake Saxen ja äkillisiä tauteja, sairaanhoitoa ja terveydenhoitoa käsittelevät osat aktuaari Annaliisa Kytömaa, joka myös on johtanut julkaisun toimitustyötä. Helsingissä, huhtikuussa 98. KarlErik Forsberg

6 SJSÄLL YSLUETTELO JNNEHÄLLSFÖRTECKNJNO CONTENTS J. Teksti J. Text J. Text Svu Slda. Väestö.... Befolkning Äkilliset taudit Akuta sjukdomar.... Kuolleisuus.... Dödlighet.... Sairaanhoito.... Sjukvård.... Terveydenhoito Hälsovård Taulusto. Keskiväkiluku. Syntyneet..... moitetut äkilliset taudintapaukset.. 6. moitetut sukupuolitautien tapaukset... Kuolemantapaukset.. 8. Kuolemansyyt..... Ensimmäisellä ikävuodelaan kuolleet Kunnan alue ja kotisairaanhoitajat Valtion sairaalat 9. Kunnan ja yksityiset sairaalat Kunnan sairaalat Kunnan ja yksityiset sairaalat Kunnan sairaalat Poliklinikat Synnytykset Keskenmenot..... Kaupungin terveydenja sairaanhoidon. Tabeller. Medelfolkmängd. Födda..... Anmälda akuta sjukdomsfall Anmälda fall av könssjukdomar. Dödsfall Dödsorsaker..... Dödsfall bland barn under år 6. Kommunala distriktsoch hemsjuksköterskorna Statens sjukhus De kommunala och enskilda sjukhusen 8 0. De kommunala sjukhusen..... De kommunala och enskilda sjukhusen. De kommunala sjuk husen..... Pollklinikerna Förlossningar ,Missfall.... ~. Stadens utgifter för och inkomster av menot ja tulot... 9 hälso~ och sjukvården.... Liite... 0 Bilaga.... Liite... 0* Bilaga' * * to* Page. Population Acute diseases.... Mortality.... Medical service Health service Tables. Average population... Births..... Registered acute cases of diseases 6. Registered cases of venereal diseases... Deaths Causes of death. Deaths of infants.. 6. Municipal nurses district 8. State hospitals Municipal and private hospitals Munlcipal hospltals... Municipal and private hospitals..... Municipal hospitals... Pollclinlcs Childbirths Misscarriages. Expenditure and income for the municlpal health and medical services. Appendix..... Appendix.... * *

7 TEKST TEXT

8 ,. Väestö Betolkning Population Väkiluku. Hen kikirjoituksen mukainen väkiluku oli, ulkomaalaiset mukaan luettuina, , ja henkilöä. Kaupungin väestörekistereihin merkityn väestön luku oli jonkin verran suurempi, mikä johtuu siitä, että rekistereistä ei ole voitu poistaa kaikkia niitä henkilöitä, jotka on jätetty pois henkikirjasta. Tiedot väestönmuutoksista ja todetuista taudin tapauksista on yleensä verrattava rekistereihin merkittyyn väestöön kahdesta syystä. Ensinnäkin liittyvät väestönmuutostiedot näihin väkilukutietoihin ja toiseksi on yksinomaan tämä väkiluku jaettu ikäryhmiin. Liitetaulussa esitetään väestörekistereihin merkittyjen keskiväkiluku vuosilta 96 iän ja sukupuolen mukaan. Seuraavassa yhdistelmässä ilmoitetaan keskiväkiluku 0vuotiskaudelta 96. Väestörekistereihin merkitlyjen keskiväkiluku betokningsregistren antecknad medel tolkmängd Average population N. M. Kv. Summa F. Total ' Syntyneet. Elävänä syntyneitä merkittiin kaupungin väestörekistereihin v , v ja v Kuolleena syntyneitä lapsia oli vastaavasti, ja. (Ks. taulu ). Kuolleena syntyneiden erottaminen toisaalta elävänä syntyneistä ja toisaalta keskenmenoista saattaa eräissä tapauksissa olla hyvinkin vaikeaa. Elävänä syntyneeksi katsotaan Suomessa lapsi, jonka on todettu hengittäneen tai jonka napanuoran tynkä on itsestään irtautunut. Alle sm:n pituiset sikiöt taas lasketaan keskenmenoihin kuuluviksi. Elävänä syntyneiden lukumäärä sekä syntyneisyys 000 asukasta kohden oli vuosina 96 seuraava.

9 Luku Antal Number Elävdnä syntyneitä Levande /6dda Live births l 000 asukasta kohden PA l 000 invanare Per 000 inhabltan/s " Luku Antal l 000 asukasta kohden PA l 000 invanare Syntyneisyys saavutti huippukohtansa ensimmalsenä sodan jälkeisenä vuonna 96 ja laski sen jälkeen. hitaasti v:een 9 saakka. V. 9 se "kohosi jälleen hiukan ja on vuoden 9 vähäistä laskua lukuun ottamatta pysynyt suunnilleen samana. Syntyneisyyden vaihtelut vuosisadan alusta lähtien vuotiskausittain osoittaa seuraava yhdistelmä. Syntyneisyys 000 asukasta kohden Nativiteten på 000 invånare Natalily rates per 000 inhabitants , Ajanjaksosta 9 alkaen syntyneisyys osoitti laskua vuosiin 9 saakka. Noususuhdanteiden aikana 90luvun loppupuolella syntyneisyys kasvoi ja tämä nousu jatkui vielä koko 90luvun ajan. Viimeisenä vuotiskautena luku on alentunut huipputasostaan, mutta on edelleen korkeampi kuin mikään luku ajanjaksona 960. Seuraava yhdistelmä osoittaa avioliiton ulkopuolella syntyneet sekä lukumääräisesti että prosentteina kaikista elävänä syntyneistä. AvioUiton ulkopuolella syntyneet lapset % :ina kaikista elävänä syntyneistä Vtom äktenskap /6dda barn i % av alla levande 6dda Jllegitimaie births, per uni of all live births Avioliiton ulkopuolella syntyneitä Avioliiton ulkopuolella Utom äktenskap födda % syntyneitä l/egillmatts Utom Aktenskap lödda % kuukausitietoja Hel Yhdistelmän prosenttiluvut osoittavat melko vähäisiä vaihteluja. Kaupungin väestön kehitystä v:sta 96 lähtien on selostettu julkaisussa ~Tilastollisia singistii» 90/, 9/9 ja 9/.

10 . Äkilliset taudit Akuta sjukdomar Acute diseases Tilastoaineiston laatu. Tautisuustilastossa (ks. liitetaulut 6) julkaistut luvut perustuvat sairaaloiden, aluelääkärien ja kaupungissa toimivien yksityislääkärien terveydenhoitovirastoon antamiin kuukausiilmoituksiin, jotka on laadittu kahdelle eri kaavakkeelle. Toisessa näistä ilmoitetaan äkilliset taudit yleensä, toisessa sukupuolitautien uudet tapaukset. Tarkasteltaessa tässä julkaisussa esitettyjä lukuja on ensiksikin otettava huomioon, ettei niihin yleensä sisälly tietoja pitkällisistä taudeista. Nykyään ilmoitetaan febris rheumaticasta, conjunctivitis trachomatosasta ja veneerisistä taudeista vain ne tapaukset, jotka ensimmäistä kertaa joutuvat lääkärin käsiteltäviksi. Tuberkuloositapausten ilmoitukset tehdään erikseen ja lähetetään tuberkuloositoimistoon, jossa pidetään tuberkuloosiasetuksen mukaista tuberkuloottisten luetteloa; nämä tapaukset eivät siis ollenkaan sisälly tässä käsiteltyyn tilastoon. Tilaston täydellisyyteen nähden on huomautettava, että ainakin kulkutautitapaukset miltei poikkeuksetta ilmoitetaan. Mutta monet ievähköt, sellaisten yleisesti esiintyvien tautien kuin vilustumistautien, kurkunpään ja henkitorven tulehduksen, maha ja suolikatarrin ym. tapaukset eivät ensinkään joudu lääkärin käsiteltäviksi ja jäävät siten imoittamattomina tilastonkin ulkopuolelle. Eräät taudit esiintyvät etupäässä muiden tautien jälkitauteina eivätkä sellaisina tule tilastoon. Tautitilastossa julkaistuja lukuja on siis pidettävä minimilukuina. Jlmoitettujen taudintapausten luku. Seuraava yhdistelmä osoittaa ilmoitettujen äkillisten taudintapausten absoluuttisen ja suhteellisen luvun viimeksi kuluneiden kuuden vuoden aikana (ks. liitetaulut ). Vuodesta 9 lähtien ilmoitettiin uusina tauteina vlhurirokko, vyöruusu ja ihosilsat sekä vuodesta 96 lähtien muut salmonellataudit, lapamatoisuus, hiivasienitauti, virtsaputkentulehdus, trichomonaksen aiheuttama emätintulehdus sekä vastasyntyneen keuhkokuume ja ripuli lmoitetut tikilliset taudintapaukset Anmtilda akuta sjukdomslall Registered acute cases 0/ disease 000 asukasta Absoluuttinen kohden luku Absoluuttinen 000 asukasta PA 000 nv. luku kohden Absolut antal Per ooo Absolut aotal PA 000 (nv. Absolull numbtr inlulblllllll _ _ Yleisimmät taudit. Kun tutkitaan eri tautien esiintymistä v. 96, havaitaan, että suurimman määrän sairastumisia aiheuttivat seuraavat taudit: v. 9 ja v. 96 nuha, nielutulehdus ja äkillinen keuhkokatarri, streptokokkiangiina, tuhkarokko ja äkillinen maha, suoli ja paksusuolitulehdus; v. 9 samat kuin edellä lukuun ottamatta tuhkarokkoa sekä lisäksi influenssa. Tässä mainittujen tautien ilmoitettujen tapauksien alin luku oli 60 vuodessa. Erikoisesti on huomattava v. 9 ja 96 tuhkarokkoepidemiat, jolloin edellisenä vuonna ilmoitettiin 6 ja jälkimmäisenä 60 taudintapausta. Tautinimikkeen infectio acuta nasopharyngeotrachealistapausten määrä on yhä lisääntynyt, ja varsinaisten influenssatapausten luku oli myös huomattavan suuri v. 9, 680. Tulirokkoa sairastettiin myös varsin paljon v. 9. Tautisuus eri vuodenaikoina. Seuraava yhdistelmä osoittaa äkillisten taudintapausten lukumäärän eri kuukausina terveydenhoitovirastoon annettujen ilmoitusten mukaan.

11 6 lmoitetut äkilliset taudintapaukset kuukausittain AnmäLda akuta sjukdomstall per månad Registered acute cases 0 disease, monthly Tammikuu januari Helmikuu Februari Maaliskuu Mars Huhtikuu April Toukokuu Maj Kesäkuu juni Heinäkuu juli Elokuu Augusti Syyskuu September Lokakuu Oktober Marraskuu November joulukuu December Summa (Total) Yhdistelmä osoittaa, miten yleensä talvikuukausina sattui eniten taudintapauksia, joiden luku säännöllisesti väheni pienimpään määrään kesäkuukausina. Seuraavassa yhdistelmässä eräät tärkeimmät äkilliset taudit esitetään verrattuna asukaslukuun. Ta u t i Sjukdom Distast Lavantauti, paratyyfus, muut salmonellataudit Tarmtyfus, paratyfus, övriga salmonellasjukdomar Typhus abdominalis, paratyphus, salmonellosis alia.... Tulirokko Scharlakansfeber Scarlatina.... Streptokokkiangiina Streptokockangina Angina streptococcica Hinkuyskä Kikhosta Pertussis.... Tuhkarokko Mässling Morbilli.... Vesirokko Vattkoppor Varicellae.... Sikotauti Påssjuka Parotitis epidemica.... Tarttuva keltatauti. nfektiös hepatit Hepatitis infectiosa.... Nuha, nielutulehdus, äkillinen keuhkokatarri, influenssa Snuva, svalgkatarr, akut lungkatarr, influensa lnfectio acuta nasopharyngeotrachealis, influenza.... Lohkokeuhkokuume, pesäkekeuhkokuume Lobär lunginflammation, bronkopneumoni Pneumonia lobaris, bronchopneumonia.... Äkillinen maha, suoli ja paksusuolitulehdus ilman haavaumia Akut ickeulcerös gastroenterit och kolit Gastroenteritis et colitis non ulcerosa acuta.... Kuumeinen keskenmeno Abort med feber Abortus infectus Tippuri Dröppel Gonorrhoea non medicata.... Muut taudit Övriga sjukdomar (Other diseases).... Tapausten suhteellinen luku 0000 asukasta kohden Relativt antal sjukdomsfall på JO 000 invånare Rtlalive numbtr 0/ distasts ptr O 000 inhabilanls ~ 0.9.s l ,9.~ Summa (Total)

12 Tarttuva keltatauti(hepatitis infectiosa ent. epidemica) tapauksia sattui v. 9, v ja v Tapauksia oli jonkin verran enemmän kuin edellisenä kolmivuotiskautena. Eniten tapauksia tänä kolmivuotiskautena ilmoitettiin v:n 9 toukokuussa, 6, ja v:n 96 lokakuussa, r. Tauti näyttää yhä enemmän muuttuneen aikuisten taudiksi.. Tuhkarokko(morbilli) tapauksia oli v. 96 ja v. 96 ilmoitettiin 60 sairastunutta, mutta v. 9 oli tapauksia sen sijaan vain 6. Tätä tautia, joka pitkän aikaa esiintyi epidemiana vuoden väliajoin, on viime vuosina esiintynyt paljon yleisemmin, ja vain joka toinen vuosi näyttää jääneen lievemmäksi. Sairastumisia ilmoitettiin v:n 9 aikana eniten maalis, huhti ja toukokuussa, 9, 09 ja 96 tapausta, sekä v. 96 marraskuussa ja joulukuussa 6 tapausta. Tuhkarokko on varhaisemman lapsuusiän tauti, jonka yli "' lapsista on sairastanut ennen koulunkäyntinsä alkamista. Vain poikkeuksellisesti sitä esiintyy vanhemmissa, jo koulunkäyntinsä päättäneissä henkilöissä. Tulirokko (scarlatina), jota v. 9 vielä ilmoitettiin 6 tapausta, väheni 8 tapaukseen v. 9 ja :ään v. 96. Kuluneena kolmivuotiskautena ei sattunut yhtään kuolemantapausta tämän taudin johdosta. Tulirokkoon sairastuneet Jnsjuknade i scharlakansleber Cases of scarlet fever Sairastuneiden absoluuttinen luku Absolut antal insjuknade kä, v u 0 t t a Abso/ule numba 0/ diseases A der, å r Age, years N. Summa M. (v. Totat F. 9" o , Kaikki ikäryhmät. Samtliga åldersgrupper (Ali ages) Kaikki ikäryhmät: Samtliga åldersgrupper Kaikki ikäryhmät. Samtliga åldersgrupperl 6 Sairastuneita 000 asukasta kohden nsjuknade på 000 invånare Diseases per 000 inhabilants M. N. (v. (aikki Samtliga O.s s s Tulirokko on etupäässä lasten tauti ja siihen sairastuneista oli huomattava osa 9 vuotiaita; sitä vastoin ovat vuotta nuoremmat lapset ja aikuiset henkilöt yleensä vastustuskykyisempiä. Tulirokkokuolleisuudesta on yksityiskohtainen tilasto laadittu v:sta 9 alkaen ja sen mukaan tämän taudin aiheuttama pienten lasten kuolleisuus oli varsinkin vuosina 90 sangen suuri, ja yleensä alle vuotiaista

13 8 sairastuneista kuoli suurempi osa kuin vanhemmista potilaista. Kalkista aikana 9 tulirokkoon kuolleista oli 8.0% alle vuotlaita. Merkie pantava on, että kuolemantapaukset ovat vähentyneet, vaikka taudintapausten lukumäärä on v:sta 96 alkaen suurempi kuin aikaisempina viisivuotiskausina. Tämä lienee lähinnä penisilliinin ansio, jota v. 9 alettiin käyttää tulirokon hoidossa. Tulirokkotapausten luvusta eri kaupunginosissa on jatkuvasti tiedot saatavissa, mutta niiden julkaisemisesta tässä yhteydessä on luovuttu. Kurkkumätä(diphteria) tapausten luku vaihteli kaupungissa v välillä ja vielä v. 9 todettiin 9 sekä v. 9 8 tapausta. Mutta siitä lähtien tapausten lukumäärä väheni, niin että v. 9 välillä on kurkkumätään sairastuneiden luku vuosittain vaihdellut :stä :een. V. 9 tapauksia oli ja v. 9 puhkesi pahanlaatuinen kurkkumätäepidemia, joka jatkui vielä v. 9, mutta alkoi sen jälkeen heikentyä. Lähinnä edellisenä kolmivuotiskautena oli kurkkumätään sairastuneita v. 9 9, v. 9 ja v. 9. Taulusta näkyy, ettei vuosina 96 sattunut ainoatakaan kurkkumätätapausta. Terveydenhoitoviraston välityksellä on hankittu yksityiskohtaisia tietoja sairastuneiden ryhmittymisestä kaupunginosien mukaan, mutta nämä luvut eivät osoita taudin levenemisen syitä tarkemmin. Sairastuneiden ikäryhmitys viisivuotiskausittain näkyy seuraavasta yhdistelmästä, jossa lisäksi on laskettu eri ikäryhmissä sairastuneiden suhdeluvut 000 asukasta kohden. Vilsivuotiskausi ja ikäryhmä Femårsperiod och åldersgrupp Fivtytar ptriod and agt group Kurkkumätään sairastuneet Jnsjuknade i dilteri Cases 0 diphteria Sairastuneita nsjuknade easts 0/ dlphttrla 9 : Summa (Total) Summa ) Summa Sairastuneita 000 asukasta kohden nsjuknade på 000 nvanare Distasts ptr 000 nhabltants Kurkkumätä, joka aikaisemmin oli etupäässä lasten ja koulunuorison tauti, on etenkin vuodesta 9 alkaen, luultavasti lasten tehokkaasta suojarokotuksesta johtuen, useammin kohdannut vanhempia ikäluokkia. V:sta 98 lähtien se on yhä vähentynyt. Taudin aiheuttama kuolleisuus v. 96 välisenä aikana näkyy seuraavasta yhdistelmästä. Kymmenvuotiskautena 96 sattui kuolemantapauksia 9. ) Näistä yhden ikä tuntematon. Härav i ett tali ålder okänd.

14 Kurkkumädtin aiheuttama kuolleisuus Dödligheten i dilteri Mortality caused by diphteria... ', " Sai rastunei ta nsjuknade CUS Dl dlphurla Kuolleita Döda lhajhs Kuolleita 00 sairasl u nutta kohden DOda på 00 nsjuknade Deoths, pu un Dl casts Dl dlphurla Lavantauti(typhus abdominalis) ja paratyylus(paratyphus) tapausten luku v. 96 oli edellisten kunakin vuonna sekä jälkimmäisten 8, ja. Lisäksi ilmoitetaan v:sta 9 alkaen muut salmonellatauti (salmonellosis alia) tapaukset, joita oli v. 9, v. 9 ja v Paratyyfukseen ja muihin sai monellatauteihin v. 96 sairastuneiden ikäryhmitys käy ilmi seuraavasta yhdistelmästä. ParatyYlukseen ja muihin salmonellatauteihin sairastuneet nsjuknade i paratylus och övriga salmonellas jukdomar Cases 0 paratyphoid lever and alii salmonelloses _ ' 0, kä, vuotta Salmo Salmo Salmo Alder, år Para nellosis Para nellosis Para nellosis Agt, ytars typhus alia typhus alia typhus alla ,.000,,., Summa (Total) 8 ) 8, Lavantaudin aiheuttamia kuolemantapauksia oli v. 9. Paratyyfuksen aiheuttamia kuolemantapauksia oli v. 9 ja v. 9 samoin sekä muiden salmonellatautien aiheuttamia kuolemantapauksia v. 96. Hinkuyskää (pertussis) ilmoitettiin v. 9 99, v. 9 ja v tapausta. Edellisen kolmivuotiskauden aikana sattuneen epidemian laajuisen esiintymisen jälkeen on tapausten luku vähentynyt muutamaan tapaukseen kuukaudessa lukuun ottamatta v:n 9 tammihelmikuuta ja v:n 9 tammitoukokuuta, jolloin tapauksia oli muutama kymmen kuukaudessa. Hinkuyskän aiheuttamia kuolemantapauksia ei näinä vuosina sattunut. Lapsihalvaus(poliomyelitis anterior acuta) tapauksia sattui v. 9 0, v. 9 ja v. 96. Viimeksi kulunut kolmivuotiskausi oli iapsihalvauksen kannalta varsin vaikea, sillä v. 9 oli pahin poliovuosi, mitä koskaan on Suomessa ollut. Epidemia kulkeutui Suomeen lännestä käsin ja siihen oltiin etukäteen voitu varautua. Helsingin omien poliotapausten lisäksi hoidettiin Auroran sairaalassa, jonne perustettiin erityinen polioosasto, vaikeita hengityshalvaus ja nielemisvaikeuksia potevia potilaita muualtakin maasta. Seuraava vuosi oli jo lelpompi, mutta paljon uusia poliopotilaita tuli sekä silloin että vielä v. 96. V. 9 ilmoitettiin eniten tapauksia syyskaudella, elokuussa, syyskuussa, lokakuussa ja marraskuussa. kään nähden tapaukset jakautuivat seuraavasti: 06 vuotiaita sairastui, vuotiaita ja yli vuotiaita 0. V. 9 kesällä ) Näistä yhden ikä tuntematon. Härav i ett fall ålder okänd. Teroeydenhoitotilaslo. Hlilsof/rdsstatlstil< 96.

15 0 suoritettiin Helsingissä OOO:le vuotiaalle lapselle kokeiluluontoinen lapsihalvausrokotus, joka oli vapaaehtoinen ja jonka rokotusaine saatiin lahjana USA:sta (vrt. terveydenhoitolautakunnan vuosikertomus 9). Lapsihalvaus aiheutti v. 9 neljä kuolemantapausta. Sairastuneiden jakautuminen iän ja sukupuolen mukaan kuluneena kolmena vuotena ilmenee seuraavasta taulukosta. Lapsihalvaukseen sairastuneet lnsjuknade barntörlamning Cases 0 poliomyelitis 9 9 kä, v u 0 t t a Å der, Ar N. Mo. sukup. Mo. sukup. A g e, ye a r s M. Kv. Bägge könen M. Kv. N. F. Bägge könen 80th sexes...., ' Kaikki ikäryhmät. Samtliga ålders grupper (Ali ages) M. N. Kv. Mo. sukup. Bägge könen Tarttuvaa aivokalvontulehdusta (meningitis meningococcica) ilmoitettiin v. 9, v. 9 ja v. \"6 6 tapausta. lnlluenssa(inlluenza) tapausten luku oli v. 96 6, 680 ja 08. Tämä tauti on alkanut esiintyä epidemialuontoisena joka toinen vuosi. Tammimaaliskuussa 9 esiintyi laajahko influenssaepidemia ja sairastumistapauksia sattui silloin vastaavasti 9, 08 ja 08. Kuolemantapauksia oli v. 9 0 ja v. 96, joista 0 henkilöä oli yli 0 vuotiasta. TOdennäk?istä on, että osa influenssan jälkitauteihin, kurkunpään ja henkitorven tulehdukseen ym. kuolleista aikaisemmin esiintyi kuolleisuustilastossa mainittujen tautien kohdalla, mikä johtui siitä, että yksinomaan jälkitauti oli kuolintodistuksessa mainittu. V:sta 96 lähtien myös jäkitauteihin kuolleiden kuolintodistuksissa edellä käynyt influenssatapaus useimmiten on tullut mainituksi. Sukupuolitaudeista (morbi veneris) on tippuria (gonorrhoea non medicata) ilmoitettu v. 96 enemmän kuin kolmena edellisenä vuotena,, 6 ja 6. Pehmeää sankkeria (ulcus molie) ilmeni v. 9 tapaus. Kuppatauti(syphilis) tapausten v. 9 alkanut lasku jatkui. V. 96 ilmoitettiin vain 60, 9 ja 6 kuppatautitapausta. Tauluihin ja sisältyy myöskin synnynnäinen kuppatauti (syphilis congenita). Kuppatauti ja sen jälkihoitotilat aiheuttivat v. 9, v. 9 ja v. 96 kuolemantapausta. Lokeronivusa;os(lymphogranuloma inguinale) tapauksia sattui v. 9. lmoitettujen uusien sukupuolitautien tapausten suhteellinen luku verrattuna väkilukuun vuosina 996 esitetään promilleluvuin seuraavassa yhdistelmässä, josta tautien esiintymisessä sattuneet vaihtelut käyvät ilmi. Syphilis congenitatapaukset eivät sisälly katsauksessa esitettyihin lukuihin Uudet sukupuolitautitapaukset 000 asukasta kohden Nya tali av könssjukdomar pd 000 lnvdnare New cases 0/ venereal diseases per 000 inhabitants Syphilis Vlcus Gonorrhoea non molle non non medicata medicatum medicata O.f:i , '" Lymphogranuloma inguinale

16 Taulussa 6 on eri sukupuoli tauteihin sairastuneet henkilöt ryhmitelty ammatin, iän, sukupuolen ja siviilisäädyn mukaan. Synnynnäinen kuppatauti ~i sisälly siinä esitettyihin lukuihin. Lähinnä edellisenä kolmivuotiskautena todettiin sukupuolitautien tapauksia enemmän miesten keskuudessa, ja nyt käsiteltävänä kolmivuotiskautena oli tilanne sama, tapauksia todettiin lt!iesten keskuudessa yli kertaa niin paljon kuin naisten keskuudessa. Tänäkin kolmivuotiskautena todettiin tippuritapauksia alaikäisillä v. 9 kaksi, v. 9 viisi ja v. 96 kaksi. Seuraavasta taulukosta näkyy kaikkien v. 96 sukupuolitauteihin sairastuneiden miesten ja naisten absoluuttinen ja suhteellinen luku eri ikäryhmissä. Näihin lukuihin samoin kuin seuraavalla sivulla olevan taulukon lukuihin sisältyvät myöskin synnynnäisen kuppataudin tapaukset. Uudet sukupuolitautitapaukset Nya tali av könssjukdomar New cases 0 venereal diseases k ä, v u 0 t t a A der, A r Age, ye ars Summa (Total) '.,... Summa '.' ::::::::::::::::::: : Summal Sairastuneita nsjuknade N umber 0/ venereal diseasts Miespuolisia Mankön Malts % Sairastuneita nsjuknade Naispuolisia Kvinnkön Females % Molemmat sukupuolet Bägge könen Both sexes Sairastuneita nsjuknade % 0.(

17 Edellä oleva taulukko ei kuitenkaan anna aivan oikeata kuvaa sukupuolitautien esiintymisestä eri ikäryhmissä, vaan sellainen kuva on parhaiten saatavissa vertaamalla kussakin ikäryhmässä sattuneiden tau<!intapausten lukua vastaavan ikäryhmän väkilukuun. Tällaisen vertailun tulos näkyy seuraavasta taulukosta, jossa esitetään (lukuun ottamatta tapauksia, joita ei tarkemmin tunneta) eri sukupuoli tauteihin sairastuneiden miesten ja naisten luku eri ikäryhmissä 000 asianomaiseen ikäryhmään kuuluvaa miestä ja naista kohden. Uudet sukupuolitautitapaukset 000 samanikäistä ja samaa sukupuolta olevaa asukasta kohden vuosina 96 Nya tali av könssjukdomar pd 000 invdnare av samma dlder och kön dren 96 New cases of venereal diseases in 966 per 000 inhabitants of the same sex and age Syphilis non medicata Miespuoliset Naispuoliset kä, vuotta Mankön Kvinnkön A der, å r Malts Ftmaks Agt, ytars... co '"... '" co... Miespuoliset Mankön Gonorrhoea non medlcata Naispuoliset Kvinnkön '" co... '"!@!@ '" ~ ~ '" ~ '"!@!@ ~ '" '" ~!@ ~ '" Kaikki ikäryhmät/ Samtliga åldersgrupper (Ali ages) / 0. / 0.0 Kuten edellä olevasta taulukosta ilmenee, sattui miehillä kuppataudin tapauksia suhteellisesti eniten v ja yli 0vuotiai<len ryhmissä, v. 9 yli 0vuotiaiden ja v. 96 nuoremmissa ikäryhmis8ä sekä tippuritapauksia eniten 09 vuotiai<len ryhmissä. Naisilla oli eniten kuppataudin tapauksia v. 9 9 vuotiaiden ja v vuotiaiden ryhmässä. V. 9 oli kuppataudin tapauksia kaikissa ikäryhmissä suhteellisesti yhtä paljon. Tippuritapauksia oli eniten 0 vuotiaiden keskuudessa. Seuraava katsaus, johon ei sisälly synnynnäinen kuppatauti, kuppataudin esiintymiseen viime kymmenvuotiskautena osoittaa, miten penisilliinin käyttö sen hoitoon on vähentänyt uusien taudintapausten luvun vähäiseksi poistamalla tartuntamahdollisuudet. Huippuvuosien 96 jälkeen alkanut voimakkaasti aleneva suunta jatkui edelleen. Uudet kuppatautitapaukset Nya tali av syphilis New cases of sypflilis N. Moi. sukup. M. Kv. F. Bägge konen 80th StXtS ,; co '" ~

18 . Kuolleisuus Dödlighet Mortality Kuolleisuustilaston aineisto. TilC}stollisen päätoimiston kanssa tehdyn sopimuksen mukaan Helsingin kaupungin kuolleisuustilasto on v:sta 96 v:een 90 saakka laadittu päätoimistossa käyttämällä sinne saapuneita kaupungin seurakuntien ja siviiirekisterin kirjoissa olleiden kuolleiden kuolintodistuksia. V:sta 9 alkaen laatii tämän tilaston saman aineiston perusteella kaupungin tilastotoimisto. Kuolemantapaus otetaan huomioon laadittaessa sen paikkakunnan tilastoa, jossa asianomainen on ollut merkitty väestörekisteriin, niinkuin maamme väestötilastossa on sääntönä. Aineiston luotettavuus. Kuolintodistuksiin on merkittävä, miten kuolemansyy on määrätty, ja tilastoa laadittaessa kuolemantapaukset on ryhmitetty kuolemansyyn määräämisperusteen mukaan, kuten näkyy seuraavasta taulukosta. Kuolemansyyn määräämisperuste Grundema lör dödsorsakens besiämmande Basis lor the determination 0 eause 0 death % M. Kv. N. Summa M. N. Summa N. Total Kv. M. Kv. Summa M. Kv. F. N. Summa Lääkärin tutkimus. Av läkare utförd undersök ning (Examination by the physieian) sairaalassa. på sjukhus (in the hospital) (. kotona ym. i hemmet m.m. (at home ete.) kuoleman jälkeen. efter döden (alter the death) Ruumiinavaus.Obduktion (Autopsy) Viranomaisen ilmoitus. Anmälan av myndighet (Report of the authorities) Omaisen tai muun ilmoitus tai tuntematon peruste. Anmälan av anhöriga eiler andra personer eler okänd grund (Report 0 the relatives or other persons or basis unknown) Summa Verrattaessa edellä olevia lukuja edellisen kolmivuotiskauden vastaaviin lukuihin voidaan ensiksi todeta, ~ttä ne tapaukset, joissa kuolemansyyn määrääminen perustuu lääkärin tutkimukseen tai ruumiin avaukseen, nuodostavat suunnilleen yhtä suuren osan kaikista kuolemantapauksista kuin edellisenä kolmivuotisjaksona i vastaavasti 9.9% ja 98.% (v %). Eri määräämisperusteiden keskinäiset suhteet ovat mitenkin muuttuneet ja ruumiinavausten osuus on entisestään kasvanut (v , v , '.90., v. 9 8., v , v ja v %), mikä osaltaan isää Helsingin kuolemansyytilaston jo ennestään hyvää luotettavuutta. Ruumiinavausten osuuden voimakas kasvu elittynee yleisestä pyrkimyksestä entistä tarkempaan kuolemansyyn määrittämiseen epäselvissä tapauksissa. Absoluuttinen ja suhteellinen kuolleisuus. Helsingissä rekisteröityjen kuolleiden luku oli, kuolleina syntyneitä Llkuun ottamatta, v. 9 6, v ja v henkilöä. Kuolleeksi julistetut eivät v:n 9 lusta lähtien sisälly kuolleisuustilastoon. Kuolleisuus kutakin (kirkonkirjojen ja siivilirekisterin mukaisen) keskiväkiluvun 000 henkeä kohden vuoina 96 ja 90, mikä luku tosin on hyvin karkea mitta, näkyy seuraavista yhdistelmistä (kuolleina yntyneitä lukuun ottamatta). Niihin ja seuraaviin taulukkoihin sisältyvät kaikki kuolleeksi julistetut v:n 90 )ppuun saakka.

19 Kuolleisuus vuosina 96 Dödligheten åren 96 Mortality in 96 Kuolleiden abso Kuolleita 000 luuttinen luku asukasta kohden Kuolleiden abso Kuolleita 000 Vuosi Keskiväkiluku Absolut antal Avlidna på 000 Vuosi Keskiväkiluku luuttinen luku asukasta kohden A'r Medelfolkmängd avlidna invånare Ar Medelfolkmängd Absolut antal Avlidna på 000 Year Mean populalion Absolule number Oeaths ptr 000 avlidna invånare 0 deaths inhabitants Kuolleisuus 000 asukasta kohden, viisivuotiskausien keskiluvut Dödligheten på 000 invånare, femårsmedeltal Deaths per 000 inhabitants, average rates tor tiveyear periods Edellä olevasta käy ilmi, että sotavuosien Jälkeen alkanut kuolleisuuden lasku on pysähtynyt v:een 9. Viime viisivuotiskauden keskiluku on alin Helsingissä todettu. Kuolleisuus kuukausittain. Kuolemantapausten. lukumäärää eri kuukausina esitetään taulussa. Kunkin kuukauden suhteellinen kuolleisuus v. 96 verrattuna asianofnaisen vuoden keskiväkilukuun käy ilmi seuraavasta taulukosta. Kuukausi Månad Monlh..Kuolleisuus kuukausittain Dödligheten mdnadsvis Monthly mortality 9 9 Kuolleiden Kuolleita 000 abso!. luku asukasta kohden Kuolleiden Kuolleita 000 Absolut antal Avlidna på 000 absol. luku asukasta kohde!! avlidna nvånare Absolut antal Avlidna på 000 Absolute num Otaths per 000 avlidna invånare ber 0 dealhs inhabitanls, ~ Kuolleiden Kuolleita 000 abso!. luku asukasta kohden Absolut antal Avlidna på 000 avlidna invånare, Tammikuu Januari... Helmikuu Februari... Maaliskuu Mars... " Huhtikuu April... Toukokuu Maj "... Kesäkuu Juni... Heinäkuu Juli... Elokuu Augusti... Syyskuu September... lokakuu Oktober.. Marraskuu November... Joulukuu December

20 Kuten taulukosta näkyy, kuolleisuus on tavallisesti suurin talvi ja kevätkuukausina sekä pienin loppukesällä ja syksyn,alussa. Kuolleisuus sukupuolen ja iän mukaan. Taulussa annetaan myös tietoja kuolleisuudesta sukupuolen ja iän mukaan. Kuolleiden miesten lukumäärä oli yleensä sekä absoluuttisesti että suhteellisesti suurempi kuin naisten. Seuraavassa yhdistelmässä olevat luvut osoittavat mies ja naispuolisten kuolleiden luvun 000 vastaavaa sukupuolta olevaa henkilöä kohden. Kuolleet 000 vastaavaa sukupuolta olevaa asukasta kohden Avlidna pd 000 lnvdnare av samma kön Deaths per 000 inhabitants 0 the same sex N. N. N. M. Kv. M. Kv. M. Kv. F Kuten näkyy seuraavasta taulukosta, jossa esitetään kuolleiden luku eri sukupuoli ja ikäryhmissä asukasta kohden, oli kuolleisuus eri ikäryhmissä luonnollisesti varsin eri suuruinen. Suhteellinen kuolleisuus oli kussakin ikäryhmässä, paria vähäistä poikkeusta lukuun ottamatta, huomattavasti suurempi miest~n kuin naisten keskuudessa. Luvut vaihtelevat eri vuosina varsinkin nuoremmissa ikäryhmissä, missä absoluuttiset luvut ovat pieniä. Selvää kehityssuuntaa ei ole havaittavissa Eri sukupuolta olevat kuolleet ikiiryhmittäln asukasta kohden Dödligheten inom olika köns och dldersgrupper, pd 0000 invdnare Mortality in dillerent groups 0 sex and age per inhabitants kä ry h m, vuotta 9 9 Å der 8 g r u p p, å r N. M.s. N. M. s. Age groups, years M. Kv. B. k. M. Kv. B. k. M. F. B. s.,... / s s..., j N. M. s. Kv. B. k s

21 6 Selvimmin käy ilmi mies ja naispuolisten henkilöiden kuolleisuuden erilaisuus, kun suoraan verrataan edellä olevassa taulukossa esitettyjä kummankin sukupuolen suhdelukuja toisiinsa. Kun naispuolisten suhteellinen kuolleisuus kussakin eri ikäryhmässä merkitään 00:la, oli miespuolisten suhteellinen kuolleisuus vastaavissa ryhmissä.seuraavan yhdistelmän mukainen. Miesten liikakuolleisuus, joka sodan jälkeen on huomattavasti vähentynyt, oli ko. kolmivuotisjaksona noussut vuosiin 9 verrattuna. Eri iktlluokkiin kuuluvien miesten kuolleisuuden indeksiluvut, naisten kuolleisuus = 00 Jndextal jör relativa dödligheten bland män inom olika åldersgrupper, den relaliva dödligheten bland kvinnor = 00 ndex numbers jor relative mortality oj men, mortality oj women being = 00 kä, vuotta kä, vuotta Alder, Ar Alder, år Agt, ytars K.ikid ik.",hmät ) o 9 0 Samtliga åldersgrupper (All ages) Vuotta nuorempien lasten kuolleisuutta selostetaan siv. 6 alkaen. Kuolleisuus kuolemansyiden mukaan. Kuolemantapausten ryhmittyminen syiden mukaan on esitetty tauluissa 8. Kuolemansyiden tilastoa laadittaessa noudatetaan erikoista nimistöä, jossa tärkeimmät kuolemaan johtaneet taudit samoin kuin väkivaltaisen kuoleman muodot luetellaan sekä muut taudit ja kuolemansyyt viedään eri tautiryhmien yhteisnimikkeisiin. V:sta 9 iähtien noudatetussa uudessa kuolinsyynimistössä on tehty ero peruskuolemansyyn ja välittömän kuolemansyyn välillä. Siirtyminen uuteen nimikkeistöön merkitsee sitä, että vertailut edellisiin vuosiin on tehtävä harkiten. Kun seuraavassa esitetään katsauksia, jotka ulottuvat vuotta 9 edeltäneeseen aikaan, on poikkivivalla merkitty, että suoranainen vertailukelpoisuus puuttuu. Kaikki tässä julkaisussa annetut tiedot kuolemansyistä kohdistuvat edelliseen eli siis peruskuolemansyyhyn. Taulustossa on käytetty kahta Maailman Terveysjärjestön hyväksymää kuolemansyiden ryhmitystä, keskipitkää, 0 kuolemansyyryhmää käsittävää (Aryhmitys, tauluissa 90) ja lyhyttä, 0 ryhmää käsittävää (Bryhinitys, tauluissa 8 ja ).. Taulussa 9 ilmoitetaan eri kuolemansyiden aiheuttamien kuolemantapausten luku kolmivuotiskauden 9 6 kunakin vuonna. Kuolemantapaukset on kuten edellisessäkin julkaisussa ryhmitetty kuolleen iän ja sukupuolen mukaan erikseen kultakin vuodelta. Tauluissa 8 ja annetaan vuosittaisia tietoja tärkeimmistä kuolemansyistä tai niiden ryhmistä: taulussa 8 esitetään niiden luku kunkin vuoden eri kuukausina ja taulussa niiden jakautuminen kuolleen sukupuolen ja iän mukaan. Tärkeimpien kuolemansyiden aiheuttamien kuolemantapausten luku 0000 asukasta kohden oli edellä mainitun Bryhmityksen mukaan seuraava.

22 Tärkeimmät kuolemansyyt 0000 asukasta kohden De viktigaste dödsorsakerna pd invdnare Princlpal causes 0/ death per 0000 inhabitants 9 9 Kuolemansyy Dödsorsak N. M.s. N. M.8. C a u St 0/ dtath M. Kv. B. k. M. Kv. B.k. F. B. s. M. 96 N. M. s. Kv. B. k. B Tuberculosis organorum respirationis B Tuberculosis, formae aliae B Syphilis eiusque sequelae B Typhus abdominalis B Scarlatina, angina streptococcica B 9 Pertussis... BO nfectio meningococcica B Poliomyelitis anterior acuta B Morbilli... B Morbi infectiosi s. parasitarii alii B8 Neoplasmata maligna et neoplasmata telae ymphaticae et haematopoeticae B9 Neoplasmata benigna et non definita B0 Diabetes mellitus B Anaemiae B Morbi vasorum cerebri et medullae spinalis B Meningitis (non tuberculosa, non meningococcica) B Febris rheumatica B Morbi chronici rheumatici cordis B6 Morbi arteriosclerotici et degenerativi eordis B Morbi cordis alii B8 Hypertonia eum morbo cordis B9 Hypertonia morbo eordis non indicato B0 nfluenza Pneumonia ronchitis B Ulcus ventriculi, duodeni B. Appendicitis B Obstructio intestinalis, hernia abdominalis Gastritis, duodenitis, enteritis et colitis Cirrhosis hepatis Nephritis et nephrosis Hyperplasia prostatae B0 Morbi gravidarum, parturientium, puerperarum O., 0. 8 Maleformationes eongenitae Laesiones intra partum, asphyxia, atelectasis postnatalis nfectiones neonatorum Morbi alii neonatorum et anni primi Senilitas et casus male definiti Morbi alii t'cd,n"" Suicidium Homicidium Summa (Totai) _ Terveydenhoitotilasto. Hlilsovdrdsstatistik. /96.

23 8 Tuberkuloottisten tautien aiheuttama kuolleisuus. Ajanjaksona 98 tapahtunut huomattava kuolleisuuden sekä absoluuttinen että suhteellinen aleneminen ei ole käsiteltävänä olevana kautena jatkunut yhtä selväpiirteisenä kuin edellisinä vuosina, vaikkakin v. 96 saavutettiin uusi minimiluku. Tuberkuloosin aiheuttama kuolleisuus on jo siksi pieni, ettei tähänastisen voimakkaan laskun enää voida olettaa jatkuvan, varsinkin kun otetaan huomioon, että kuolleisuus tähän tautiin nykyään kohdistuu vanhempiin ikäluokkiin, joiden suhteellinen osuus koko väestöstä on kasvamassa. Kuitenkin on todettava, että tuberkuloosikuolleisuus edelleen on suurempi Helsingissä kuin muissa pohjoismaisissa pääkaupungeissa. Tuberkuloottiset taudit aiheuttivat v. 90, v ja v kuolemantapausta. Vastaavat suhdeluvut 0000 asukasta kohden olivat.0,.8 ja.. Hengityselinten tuberkuloosikuolemantapauksia oli vuosina 96 vastaavasti 9,9 ja 6 tapausta. Muun tuberkuloosin aiheuttama kuolleisuus oli merkityksetön. Seuraava yhdistelmä osoittaa tuberkuloosikuolemantapausten absoluuttisen lukumäärän, näiden kuolemantapausten luvun asukasta kohden ja tuberkuloosikuolemantapausten määrän verrattuna kuolemantapausten kokonaismäärään v. 96 (vrt. tekstitaulu siv. ). Tuberkuloosin aiheuttama kuolleisuus Dödligheten tuberkulos Mortality caused by tuberculosis ' , Tuberkuloosiin kuolleiden absoluuttinen luku Absolut antal dodsfall tuberkulos Abso/ule 'numbtr of dealhs from luberculos/s Tuberkuloosiin kuolleita 00 kuollutta kohden DOdsfall tuberkulos på 00 avlidna Dtaths from lubtrculos/s, ptr uni of 0 ht dtajhs Tuberkuloosiin kuolleita asukasta kohden Dödsfall i tuberkulos på nvånare Dtalhs from lubtrculosis ptr O 000 /nhabllanls Tuberkuloosikuolleisuus 0000 asukasta kohden oli kolmivuotiskautena 96 siis vajaa / sotia edeltäneiden vuosien kuolleisuudesta. Tuberkuloosiin kuolleiden osuus kaikista kuolleista oli samalla laskenut n. /:sta n. l/.o:aan. Tämä on luettava tehokkaan tuberkuloosin vastustamistyön ja uusien lääkeaineiden ansioksi. Tuberkuloottisten tautien aiheuttamien kuolemantapausten absoluuttinen luku eri kuukausina ilmenee taulusta 8. Eräitä näitä seikkoja valaisevia suhdelukuja on otettu seuraavaan taulukkoon.

24 Kuukausi Månad Month 9 Tammikuu Januari.. Helmikuu Februari Maaliskuu Mars. Huhtikuu April... Toukokuu Maj... Kesäkuu Juni... Heinäkuu Juli,... Elokuu Augusti.' Syyskuu September Lokakuu Oktober. Marraskuu November joulukuu December Koko vuosi. Hela året (Whole year) 9 Tammikuu Januari.. Helmikuu Februari.. Maaliskuu Mars... Huhtikuu April... Toukokuu Maj... Kesäkuu juni... 9 Tuberkuloosin aiheuttama kuolleisuus kuukausittain Dödligheten i tuberkulos mdnadsvis Mortality caused by tuberculosis, monthly Kuoleman Kuoleman Tuberkuloo tapaukset % tapaukset %. siin kuolei kaikista tuber kaikista den absoluut kuloosin ai samana ajan Kuoleman Kuolemantapaukset % tapaukset % Tuberkulootlnen luku heut!amista jaksona siin kuoleisat!uneista kaikista tuber 'kaikista Absolut antal Dödsfall i % den absoluutdödsfall i kuloosin ai samana ajanheut!amista jaksona Dödsfall i % av samtjiga Kuukausi av samtjiga tinen luku tuberkulos dödsfall i Månad sat!uneista dödsfalj under Absolut antal DödsfalJ % Abso/ul. tuberkulos samma perlod dödsfalj av samtliga Dödsfall i % numb.r 0 Dtalhs, ptr Dtalhs, ptr tuberkulos dödsfall i av samtliga dtalhs rom unt 0 aj/ tht unt 00/ tht tuberkulos dödsfall under tubtrcu/osls dtolhs rom samma perlod dtoths 0 tht tubtrcu/osls SOfflt ptriod Heinäkuu Juli Elokuu Augusti Syyskuu September 6. 9.s Lokakuu Oktober Marraskuu November joulukuu December Koko vuosi. Hela året Tammikuu Januari Helmikuu Februari 6.0. Maaliskuu Mars... Huhtikuu Ailril... Toukokuu Maj Heinäkuu Juli '" Kesäkuu Juni ' Elokuu Augusti.. Syyskuu September Lokakuu Oktober 0 0. Marraskuu November Joulukuu December.. Koko vuosi. Hela åretl Tuberkuloottisiin tauteihin kuolleiden luku oli säännöllisesti suurin talvella ja keväällä; tammitoukokuussa sattui ko. vuosina vastaavasti.,.9 ja.% kaikista tuberkuloosin vuoden aikana aiheuttamista kuolemantapauksista. Tuberkuloosiin kuolleista oli v. 96, kuten aikaisemminkin, enemmistö miespuolisia. Koko kolmivuotiskautena kuoli tuberkuloosiin yhteensä 0 miestä ja 6 naista. Tauluista 9 ja näkyy eri tuberkuloottisten tautien aiheuttamien kuolemantapausten luku miespuolisen ja naispuolisen väestön keskuudessa ja eri ikäryhmissä sekä tekstitaulusta siv. taas kaikkien tuberkuloosin aiheuttamien kuolemantapausten suhde 0000 asukasta kohden vuosina 96. Seuraavassa taulukossa esitetään tärkeimpien tuberkuloosiryhmien aiheuttamat kuolemantapaukset ikäryhmittäin sekä suhdeluvut, jotka osoittavat kaikkien tuberkuloosikuolemantapausten aiheuttaman kuolleisuuden 0000 asukasta kohden kussakin ikäryhmässä ja näiden tapausten osuuden kunkin ikäryhmän kaikista kuolemantapauksista; taulukossa on myös sarake, joka osoittaa tuberkuloosikuolemantapausten suhteellisen jakautumisen eri ikäryhmien kesken.

25 0 kä, vuotta Alder, Ar Tuberkuloosikuolemantapauksia Dödsfall tuberkulos Dtalhs from lubtrculosls... '" E.. Agt, years C :: '" c E ~ci. 'c..s.i! '" Et; 0gj.. " E~.ci~ EO: <;;.ci Jl~.ci :: ~ :: fo fo _. 0 Kaikki ikäryhmät. Samtl. Aldersgr., (Ali agts) Tuberkuloosiin kuolleet Uin mukaan Avlidna i tuberkulos elter dl der Deaths from tuberculosis according to age c c~g..!. C :0 " ~:E ~~ = ~ ~ Tuberkuloosl co::: kuoleman ~e =ws.~ o C'"!~!; ~t; ~ tapauksia ~ä ~i~ ;~.~ ~ c ':" ::ci~ Q._ Dödsfall i.~~~ :~"&~ ~' C)~.~ '~~g c tuberkulos cgcg>;;a~ ~g~cg~s~ ~.:.:og kä, vuotta gt;~cu ~ ~;gc~et; ~~[~:~ ~~~~ Alder, Ar E ~U~ S' 8s..... ;,8.'; Q.'::; ~",,,,, c" c. C :: :;.!!å' El! e c '" E:: ="n'tl E fl= t.... '" 'c... ~ ~Q. u... CG"C~:;:: t~~"t;=~ ~C":.!.. E ".s.!! '" 0::; ~:g; E~ <;; E ~.a.c CG ;g :!~~ o ~tlj.~ :: ons ~ ~ 0 Q"a ~~ O;g~: ~ ~~.ci en ::.ci :: fo :: :: "~=a Q fo fo ~ Kaikki ikä.9.. ryhmät. Samtl Aldersgr !,, :a~ ~Ul ~o ~~ ~].~~~ :~ ~g~cg.a ~:a ;*. ~~ ~._= C.c+>=oS ~;g or ::s t:: :.::':;;; "0" ' Kalklil kä /yhmlt. Samtl Aldersgr Vertailun vuoksi esitetään seuraavassa kuolleiden suhdeluvut iän mukaan v. 96. Tuberkuloosiin kuolleet iän mukaan 0000 asukasta kohden v. 96 Avlidna i tuberkulos elter dlder i lörhdllande till 0000 invdnare dren 96 Deaths from tuberculosis per inhabitants in 96, according to age Vuosi Ar 0 9 0!9!09!09!09!096069! 0 Ytar vuotta Ar years ~ i? , ' l...:..li ~!8 ~ ~. ~=g:o.; c~.'tl~äs::: E:rJ~ en f.~:g'.!!._~>~ ~o8 ~~!:;; ~.!t:g.;;;g ;~E ~~ ~Jl=. ~~~ ~~ ~:; ~:; ~.~~.;g"tii Ö :;; ~~ å~ ~ ~ : Swnma Tolal

26 Voidaan todeta, että nuorempien ikäryhmien kuolleisuus ikäryhmään 09 saakka on voimakkaasti laskenut sotia edeltäneeseen aikaan verrattuna. Sitä vastoin ikäryhmästä 09 alkaen kehitys on ollut epätasaisempi, ja tämä koskee varsinkin kahta vanhinta ikäryhmää. 0 v. ja sitä vanhempien osuus kaikista tämän ryhmän kuolemantapauksista oli v. 9 vain.%, mutta on sen jälkeen huomattavasti noussut: v. 96 tämä osuus oli., v. 9., v. 90.9, v. 99., v. 9 9., v. 9. ja v. 96.%. Tämä suhteellinen osuus on siis edelleen noussut ko. kolmivuotiskautena. Tuberkuloosin pienenevä merkitys kuolleisuuteen vaikuttavana tekijänä käy myös ilmi eri ikäryhmien kuolleisuutta tarkasteltaessa. Niinpä esim. v. 9 0.% kaikista kuolemantapauksista 09 vuotiaiden keskuudessa oli tuberkuloosin aiheuttamia tapauksia vastaavan %luvun ollessa v. 96 vain.6. Myös muissa ikäryhmissä paitsi vanhimmassa on tapahtunut laskua. Verenkiertoelinten tautien aiheuttama kuolleisuus. Tämä nimikkeistön pääryhmä vaatii eniten uhreja. Seuraava yhdistelmä osoittaa kuolleisuuden verenkiertoelinten tauteihin. Uudeksi ryhmäksi on erotettu»muut sydäntaudit», jotka edellisessä julkaisussa sisältyvät ryhmään»muut verenkiertoelinten taudit». Veren~iertoelinten tautien aiheuttama kuolleisuus, absoluuttiset luvut ja asukasta kohden Dödligheten i cirkulationsorganens sjukdomar, absoluta tal och per invdnare Mortality 0/ diseases 0/ the circulatory system, absolute numbers and per inhabitants Tautiryhmä ) Sjukdomsgrupp ) Distast group Luku Antal Numbtr 9 0/000 Luku Antal 9 /000 Luku Antal 96 %00 Verisuonten kovettumisen ja rappeutumisen aiheuttamat sydäntaudit. Arteriosklerotiska och degenerativa hjärtsjukdomar. Morbi arteriosclerotici et degenerativi cordis Muut. sydäntaudit. Andra hjärtsjukdomar. Morbi cordis alii Verenpainetauti sydänoirein. Hypertoni med hjärtsjukdomar. Hypertonia' cum morbo cordis.... Valtimoiden taudit. Artärsjukdomar. Morbi arteriarum Muut verenkiertoelinten taudit. Sjukdomar i andra cirkulationsorgan. Morbi organorum circulationis alii Kaikki verenkiertoelinten taudit. Alla cirkul~tionso~ga~ens sjukdomar. Morbi organorum c/rculatlonls... 08, ( Kuolleisuus näihin tauteihin ei osoita selvää kehityssuuntaa. Verisuonten kovettumis ja rappeutumistautien aiheuttama kuolleisuus oli kuitenkin suurempi ja valtirrioiden tautien aiheuttama kuolleisuus pienempi kuin vuosina 9. Koska kuolleisuus eri ikäryhmissä huomattavasti vaihtelee, esitetään seuraavassa taulukossa kuolintapausten jakautuminen iän mukaan ja 0000 samanikäistä asukasta kohden. ') Aryhmityksen ryhmät 8, 8, 8, 8 sekä 980, 8, 86. Grupperna 8, 8, 8, 8 samt 980, 8, 86 en. Agrupperingen.