MAITOHYGIENIALIITTO VUOSIKERTOMUS 2012 ( )

Transkriptio

1 MAITOHYGIENIALIITTO VUOSIKERTOMUS 2012 ( ) SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ 1 HALLINTO JA TALOUS 1 Liittokokous 1 Jäsenistö 2 Johtokunta 2 Toimihenkilöt ja toimisto 3 Talous 3 VARSINAINEN TOIMINTA Toimikunnat ja työryhmät 4 Tiedotus, neuvonta ja yhteistoiminta 4 Teemakeskustelut johtokunnan kokouksissa 5 Kehittämissuunnitelma 5 Walter Ehrströmin säätiön mitalit 5 Tuottajamaidon laatutilastot 7 MAITONÄYTTEIDEN TUTKIMUSTULOKSET 8 Laatuhinnoitteluluokitustilastot 8 E-luokan osuus maidosta 9 Solumäärät 10 Bakteerimäärät 15 Mikrobilääkejäämät 20 LIITTEET Tuloslaskelma 22 Tase 23 Tilintarkastuskertomus 24

2 V U O S I K E R T O M U S TOIMINTAVUOSI YLEISTÄ Vuosi 2012 oli Maitohygienialiiton 51 toimintavuosi. Maitohygienialiitto on perustettu Itsenäisenä liittona sen toiminta alkoi Liitto jatkoi vuonna 1945 toimintansa aloittaneen Kunnallisen Terveydenhoitoyhdistyksen Maidontarkastusjaoston toimintaa, jonka tehtävät vähitellen siirtyivät Maitohygienialiitolle. Liiton tarkoituksena on edistää ja kehittää hygieenisen ja kaikin puolin hyvälaatuisen ja turvallisen maidon tuotantoa ja tuotanto-olosuhteita, jalostusta, kuljetusta sekä kaupan pitämistä koko valtakunnan alueella. Liiton tavoitteena on ollut koko sen toiminnan ajan toimia yhteistyöelimenä kaikkien maitohygieniasta kiinnostuneiden tahojen välillä. Siihen liitolla on ollut erinomaiset mahdollisuudet, sillä johtokunnassa ovat edustettuna niin alan viranomaiset, tutkijat, kuluttajat, tuottajat, kauppa kuin meijerit sekä rehuteollisuus. Liitossa on kerätty maidon laatuun ja sen kehittymiseen liittyvää koti- ja ulkomaista tietoa ja tilastoitu sitä. Vuodesta 1952 alkaen tilastoja maidon laadusta on julkaistu liiton ja sen edeltäjän toimintakertomuksen liiteosassa. Koulutus- ja kurssitoiminta on kuulunut liiton tehtäviin koko sen olemassaolon ajan. Liiton osa-aikaisena toiminnanjohtajana toimi tarttuvien tautien erikoiseläinlääkäri Vuokko Puurula ja alkaen ELT Marjatta Rahkio. Walter Ehrströmin säätiön asiamiehenä toimi Vuokko Puurula ja alkaen Marjatta Rahkio. Kuten aikaisempinakin vuosina, säätiö on ostanut toimistopalveluja Maitohygienialiitolta. Maitohygienialiiton nettisivuilla on oma osuutensa Walter Ehrströmin säätiölle ja siellä julkaistaan Walter Ehrström -mitalien ja apurahojen saajat. 2. HALLINTO JA TALOUS 2.1 Liittokokous Liittokokous pidettiin Johtokunnan puheenjohtaja Miia Lindstöm avasi kokouksen. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin alkutuotantojohtaja Juha Nousiainen (Valio) ja sihteeriksi liiton toiminnanjohtaja Vuokko Puurula. Kokouksessa käsiteltiin sääntöjen liittokokoukselle määräämät asiat: Esitettiin johtokunnan vuosikertomus, vahvistettiin tilinpäätös ja myönnettiin johtokunnalle ja muille tilivelvollisille vastuuvapaus tilikauden hallinnosta ja tileistä. Hyväksyttiin liiton talousarvio kulumassa olleelle vuodelle ja määrättiin jäsenmaksut sekä johtokunnan jäsenten ja tilintarkastajien palkkiot. Lisäksi suoritettiin johtokunnan erovuoroisten jäsenten ja varajäsenten vaali. Varsinaiseksi tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab tarkastamaan kulumassa olevan vuoden hallintoa ja tilejä. Liittokokouksessa käytiin keskustelua liiton toiminnan kehittämisestä ja evästettiin johtokuntaa huolehtimaan kehittämistoiminnan, kuluseurannan ja kulujen hallintaohjelman käynnistämisestä. 1

3 2.2 Jäsenistö Jäsenyhteisöt: Haapaveden kaupungin ympäristölaboratorio Hyvinkään kaupunki Joensuun kaupunki/joensuun seudun ympäristöterveydenhuolto Jyväskylän kaupunki Kokkolan kaupunki/keski-pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto Kuopion kaupunki Lappeenrannan kaupunki Oulun kaupunki Porvoon kaupunki Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Rovaniemen kaupunki Salon kaupunki Seinäjoen seudun ympäristöterveydenhuolto Tampereen kaupunki Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Ääneseudun kansanterveystyön kuntayhtymä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) r.y. Arla Ingman Oy Ab Felix Abba Oy Ab Valio Oy Eläinlääkärihygieenikkojen Yhdistys r.y. Kunnallinen Ympäristö- ja Terveydenhoitoyhdistys r.y. 2.3 Johtokunta Johtokunnassa on maidontuottajien edustajana maanviljelijä Pekka Lestinen, ja varalla maitoasiamies Sami Kilpeläinen MTK (erovuorossa 2015) meijereiden edustajina kehityspäällikkö Hanna Laitinen, Valio Oy ja varalla toimitusjohtaja Ann-Charlott Kjerp, Milka (erovuorossa 2015) sekä toimitusjohtaja Reijo Kiskola, Arla Ingman Oy Ab ja varalla toimitusjohtaja Jarmo Oksman (erovuorossa 2013) kuluttajien edustajana toiminnanjohtaja Liisa Niilola, Maa- ja kotitalousnaisten keskus ry ja varalla ravitsemus- ja elintarvikeasiantuntija Annikka Marniemi, Suomen Kuluttajaliitto (erovuorossa 2014) elintarvikevalvonnan keskus- tai aluehallintoviranomaisten edustajana elintarviketurvallisuusjohtaja Veli-Mikko Niemi, maa- ja metsätalousministeriö, ja varalla läänineläinlääkäri Riitta Armfelt, Lounais-Suomen aluehallintovirasto (erovuorossa 2015) kunnallisen elintarvikevalvonnan tai paikallisen laboratoriotoiminnan edustajana johtava hygieenikko Seppo Kangas, Seinäjoen alueen terveysyhtymä (erovuorossa 2013) 2

4 eläinlääkinnän taikka alan tutkimuslaitosten edustajana professori Miia Lindström, Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta ja varalla professori Satu Pyörälä, Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta (erovuorossa 2013) Johtokunnan puheenjohtaja on Miia Lindström ja varapuheenjohtaja Hanna Laitinen. Johtokunnan pysyvinä asiantuntijoina ovat toimineet asiantuntija Merja Söderström Päivittäistavarakauppa ry:stä (tilalla Sointu Lassila syksystä 2011), eläinlääkintöylitarkastaja Joanna Kurki maa- ja metsätalousministeriöstä, kehityspäällikkö Mikko Anttila, Suomen Rehusta ( alkaen Milla Frantzi Hankkija-Maatalous Oy:stä) edustaen rehuteollisuutta ja tutkija Tuula Pirhonen Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta. 2.4 Toimihenkilöt ja toimisto Liiton osa-aikaisena toiminnanjohtajana työskenteli asti Vuokko Puurula. Hänen työaikansa liiton palveluksessa oli kaksi viikkotyöpäivää. Toiminnanjohtaja Marjatta Rahkion työajasta, alkaen 20.8 oli kaksi viikkotyöpäivää varsinaisia toiminnanjohtajan tehtäviä ja kaksi päivää toiminnan kehittämissuunnitelman tekemistä sekä kuluseurannan tekemistä. Toimistopalvelut on ostettu Elintarviketeollisuusliitolta ja taloushallintopalvelut ostetaan suoraan Balance-Team Oy:ltä. Liiton toimiston käyntiosoite: Pasilankatu 2, Helsinki Postiosoite: PL 115, Helsinki Internetsivut: Talous Jäsenmaksut Kunnat ja kuntainliitot Asukasluku Jäsenmaksu yli yli alle Muiden yhteisöjen jäsenmaksut : Tulot Jäsenmaksu alle yli Muu rahoitus Meijerit maksavat ilmoittamiensa maitolitrojen mukaan 0,4 senttiä/100 l maitoa neljännesvuosittain liitolle. Liitolla on perinteisesti ollut Valio Oy:n, Arla Ingman Oy Ab:n ja sen yhteistyömeijerien sekä itsenäisten osuusmeijerien kanssa sopimukset, joiden perusteella liitto saa varoja toimintaansa varten maitohygienian edistämiseksi sääntöjensä mukaisella tavalla. 3

5 Walter Ehrströmin säätiön toimistoasioiden hoitamisesta säätiö on maksanut korvausta erillisen sopimuksen mukaan. Maitohygienialiiton kuluista on tehty kuluselvitys, jota johtokunta on käsitellyt ja kokouksessaan. Tavoitteeksi asetettu hallinnon kulujen pienentäminen on onnistunut vuonna 2012 noin 30% verran. Hallintokustannuksia oli budjetoitu ja niiden toteuma on Koko budjettiin nähden tämä merkitsee noin 10% säästöä (noin ). Edellisten vuosien meijerimaksukertymät on suoritettu, joka on merkinnyt vuodelle 2012 budjettiin nähden 10% lisätuloja (noin ). Painokustannuksia ja työryhmäkuluja ei ole muodostunut, mikä on tarkoittanut budjettiin nähden noin 7% säästöjä (noin ). Lisäksi valistus- ja matkakuluja on ollut noin 4000 vähemmän kuin mitä niihin oli budjetoitu. Näiden neljän osatekijän (hallintokustannukset, meijerimaksut, painokustannukset, matkat) seurauksena vuoden 2012 tulos on ylijäämäinen lähes verran ( ). 3. VARSINAINEN TOIMINTA 3.1 Toimikunnat ja työryhmät Maitohygienialiiton yhteyteen on perustettu raakamaitotyöryhmä. Työryhmän tehtävänä on kirjoittaa raakana myytävän maidon hyvän tuotantotavan ohje. Työryhmässä ovat toiminnanjohtajan lisäksi Leena Suojala MTK:sta, Olli Ruoho ETT:stä, Marjatta Vehkaoja aluehallintovirastosta ja Eläinlääkäriliitosta, Kirsti Laukkanen Hämeenlinnan osuusmeijeristä, Harri Ala-Kapee Ahlmanilta ja tuottajat Sirpa ja Jukka Heinonen Sysmästä. Johtokuntaa edustavat työryhmässä asiantuntijoina Joanna Kurki ja Sami Kilpeläinen. 3.2 Tiedotus, neuvonta ja yhteistoiminta Tiedotus ja neuvonta Toukokuussa 24.5 järjestettiin Hygieniatarkastuksen maitotiloilla kurssi yhteistyössä Eviran kanssa. Kurssi oli erittäin suosittu. Osallistujia oli paikan päällä 40 ja etäyhteyksien päässä kurssiin osallistui noin 70 henkilöä. Materiaali on Maitohygienialiiton internetsivuilla. Maitohygienialiiton internetsivuilla ( on perustietoa Maitohygienialiitosta ja suomalaisen maidon laadusta. Sivustoa on täydennetty raakamaito-osiolla. Sivuston yhteydessä on myös Walter Ehrströmin säätiön internet-sivusto, josta löytyvät säätiön myöntämät mitalit ja apurahat sekä tietoa mitalien hakemisesta. Nettisivuja päivitetään liiton toimistossa tarpeen mukaan. Maitohygienialiiton nettisivuja seurataan laajasti kotimaassa ja ulkomailla. Vierailuhuiput ovat maalis- ja huhtikuussa, jolloin julkaistaan Walter Ehrströmin mitalien saajat. Ulkomaisia vierailijoita oli verkkotunnuksen perusteella tunnistettavissa kymmenistä eri maista. Ulkomaiset vierailijat ovat kiinnostuneita englanninkielisistä suomalaisen maidon laatua koskevista sivuista. Toiminnanjohtaja on toimintavuonna luennoinut Helsingin yliopistolla ja VTT:n High-Tech seminaarissa. 4

6 Yhteistoiminta Maitohygienialiitto toimii yhteistyössä johtokunnassa edustettujen tahojen lisäksi muun muassa seuraavien laitosten ja yhteisöjen kanssa: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Vakola, elintarvikkeiden tutkimuslaitos sekä taloustutkimus Elintarviketeollisuusliitto ry Suomen Meijeriyhdistys Maito ja Terveys ry Walter Ehrströmin säätiö Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry Ahlmanin ammattiopisto VTT Liitto on kuulunut jäsenenä seuraaviin järjestöihin: Kunnallinen Ympäristö- ja terveydenhoitoyhdistys r.y. Maito ja Terveys r.y. 3.4 Teemakeskustelut johtokunnan kokouksissa Johtokunta on kokoontunut vuoden aikana kuusi kertaa. Lisäksi puheenjohtajisto ja toiminnanjohtaja ovat pitäneet johtokunnan kokousten valmistelupalaverit säännöllisesti ennen johtokunnan kokouksia. Johtokunnan kokouksessa 15.6 (3. kokous) käytiin teemakeskustelu dosentti Mari Nevaksen Elintarvikevalvonnan tutkimuksella tehoa valvontaan esityksen pohjalta. 3.5 Kehittämissuunnitelma Johtokunnan kokouksessa 18.9 (4. kokous) toteutettiin Maitohygienialiiton toiminnan kehittämiskeskustelu ryhmätyönä. Ryhmätyön tulokset on sisällytetty toiminnan kehittämissuunnitelmaan, joka esitellään kevään 2013 vuosikokouksessa. Toiminnan kehittämissuunnitelmaa on käsitelty johtokunnan kokouksissa (5. kokous) ja (6. kokous). Toiminnan kehittämissuunnitelmassa liiton toiminta esitetään edelleen perustuvaksi nykyisten ydintoimintojen eli maidon laatutietojen, oppaiden laatimisen, koulutuksen ja viestinnän ympärille. Maidon laatutietokäsitettä laajennetaan ja laatutiedoista aletaan viestiä näkyvämmin sekä jäsenistölle että koko maitoketjulle. Koulutuksen ja oppaiden tekemisen suhteen huomioidaan jäsenistön koulutus- ja neuvontatarpeet. Kansainvälisessä toiminnassa pyritään aktiiviseen vaikuttamiseen. Sekä kansallista että kansainvälistä yhteistyötä syvennetään työryhmien, hankkeiden ja koulutusten avulla. Jäsenmäärän kasvattaminen ja jäsenistön laajentaminen sekä jäsenpalvelujen lisääminen ovat keskeisiä tavoitteita Maitohygienialiiton toiminnassa vuosina Walter Ehrströmin säätiön mitalit ja apurahat sekä lahjoitukset Maitohygienialiitto on perinteisesti välittänyt Walter Ehrström -mitaleita. Vuonna 2012 toimitettiin ansioituneille maidontuottajille mitaleja seuraavasti:56 kultaista, 432 hopeista ja 145 pronssista mitalia. 5

7 Walter Ehrströmin säätiön hallituksen puheenjohtaja, Hannu Saloniemi, jakoi säätiön apurahat keskiviikkona Maitohygienialiiton liittokokouksen jälkeen. Tutkimus- ja matkaapurahoja jaettiin yhteensä euroa, tutkimusapurahaa euroa ja matkaapurahaa 6980 euroa. Tutkimusapurahaa haki 17 tutkijaa ja sitä myönnettiin 12 tutkijalle. Matka-apurahaa haki 11 ja sitä myönnettiin 7 hakijalle 1,4 milj. euroa lahjoitusprofessuuria varten 1 milj. euroa lahjoitusprofessuuria varten euroa lahjoitusprofessuuria varten euroa tulevaisuusrahastoon 6

8 3.7 Tuottajamaidon laatutilastot Tuottajamaidon valtakunnallista laatua seurataan Maitohygienialiiton keräämien tilastojen avulla. Meijerit toimittavat kahden kuukauden välein tiedot tuottajamaidon laadusta Maitohygienialiitolle, joka kokoaa tilastot. Tietoja on kaikkiaan 9893 tilalta eli suurimmalta osalta suomalaisia maidontuottajia. Tiken (Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) julkaiseman tilaston mukaan maidon tuottajia oli vuoden 2012 alussa 9858 ja loppuvuodesta Tiken tilastojen mukaan maitomäärä on jonkin verran vähentynyt vuodesta 2011, mikä viittaa siihen että tilakoko ei enää vuosittain kasva niin paljon kuin aikaisempina vuosina. Maitohygienialiittoon tilastoitujen tietojen maitomäärä on vuoteen 2011 nähden noussut. Tämä selittynee tilastotietoja lähettävien meijereiden maitomäärän kasvulla. Tilastoista käy edelleen ilmi, että suomalainen maito on korkealaatuista ja se kestää erittäin hyvin kansainvälisen vertailun. Parhaaseen hinnoitteluluokkaan (E-luokka) kuului 95,1 prosenttia maidosta, mikä oli selvästi enemmän kuin edellisenä vuonna. Maidon soluluvut olivat jonkin verran matalampia kuin edellisinä vuosina. Tämä johtunee osittain sateisesta kesästä. Bakteeriluvuissa ei ole havaittavissa niin selvää muutosta. Vuosikertomuksen 4. osassa on tietoa maidon laadusta erikokoisilla tiloilla, automaattilypsytiloilla ja luomutiloilla. Suurilla tiloilla (yli 45 lehmää) maidon solupitoisuudet olivat korkeammat kuin muilla tiloilla. Automaattilypsytiloilla sekä bakteeri- että solupitoisuus maidossa oli korkeampi kuin perinteistä lypsyä käyttävillä tiloilla. Luomutiloilla maidon solupitoisuus oli jonkin verran korkeampi kuin muilla tiloilla. Bakteeripitoisuus näillä tiloilla näyttää olevan suunnilleen sama kuin muilla tiloilla. Mikrobilääkejäämiä esiintyy suomalaisessa raakamaidossa hyvin vähän. Pääosa meijereistä on siirtynyt järjestelmään, jossa jokaiselta tilalta otetaan maidon noutamisen yhteydessä näyte tutkittavaksi antibioottijäämien varalta. Nämä näytteet analysoidaan, jos maitokuorman testauksessa saadaan positiivinen testitulos. Mikrobilääkejäämätulosten raportointi vaihtelee meijereittäin ja siksi vuoden 2012 tilastoissa ei ole yksittäistä positiivisten testitulosten määrää kuvaavaa 7

9 4. MAITONÄYTTEIDEN TUTKIMUSTULOKSET 4.1 Tuottajamaidon laatuhinnoitteluluokitus, % maidosta Bakteerien määrä/ml (geometrinen keskiarvo, 2 kk, liukuva) Luokka Somaattisten solujen määrä/ml (geometrinen keskiarvo, 3 kk, liukuva) < E < I > II > TAULUKKO 1. Raakamaidon jakaantuminen laatuhinnoitteluluokituksen mukaan vuosina E E I I II II maitoa/l maitoa/ l Tammikuu 95,5 % 95,6 % 4,5 % 4,4 % 0,0 % 0,1 % Helmikuu 95,6 % 95,9 % 4,4 % 4,1 % 0,0 % 0,0 % Maaliskuu 95,5 % 95,7 % 4,5 % 4,3 % 0,0 % 0,0 % Huhtikuu 95,9 % 95,4 % 4,1 % 4,5 % 0,0 % 0,0 % Toukokuu 95,5 % 94,8 % 4,5 % 5,1 % 0,0 % 0,0 % Kesäkuu 95,1% 93,6 % 5,0 % 6,4 % 0,0 % 0,0 % Heinäkuu 94,1 % 91,1 % 5,9 % 8,8 % 0,1 % 0,1 % Elokuu 92,8% 89,6 % 7,2 % 10,3 % 0,1 % 0,1 % Syyskuu 93,6 % 91,2 % 6,3 % 8,7 % 0,1 % 0,1 % Lokakuu 95,0 % 93,4 % 5,0% 6,6 % 0,1 % 0,1 % Marraskuu 96,4% 95,2 % 3,7 % 4,8 % 0,0 % 0,0 % Joulukuu 96,7 % 95,6 % 3,4 % 4,3 % 0,0% 0,1 % Yhteensä 95,1 % 93,9 % 4,9 % 6,0 % 0,0 % 0,1 % KUVIO 1. Raakamaidon jakaantuminen laatuhinnoitteluluokituksen mukaan vuosina

10 4.2 E-luokan osuus maidosta KUVIO 2. E-luokan osuus maidosta E-luokan osuus maidosta on säännöllisesti kasvanut vuodesta toiseen. TAULUKKO 2. Laatuhinnoitteluluokitus, E-luokan osuus maidosta, vv Vuosi E- luokan osuus maidosta Vuosi E-luokan osuus maidosta ,6 % ,0 % ,4 % ,2 % ,2 % ,6 % ,4 % ,2 % ,9 % ,5 % ,6 % ,9 % ,4 % ,6 % ,7 % ,6 % ,3 % ,2 % ,8 % ,8 % ,9 % ,0 % ,7 % ,9 % ,1% 9

11 4.3 Raakamaidon solulukujen valtakunnalliset keskiarvot Geometriset keskiarvot Raakamaitojen solulukujen geometrinen keskiarvo vuonna 2012 oli solua/ml. Soluluku on hieman alhaisempi kuin aikaisempina vuosina. Tämä johtunee osittain suhteellisen viileästä kesästä. Laskutapa: Ensin on laskettu maidontuotantotilan maidosta vuonna 2012 suoritettujen tutkimustulosten geometrinen keskiarvo. Sen jälkeen näin saaduista tilakohtaisista keskiarvoista on laskettu valtakunnallinen geometrinen keskiarvo. Analyysitulokset saatiin 9893 tilalta eli aineistossa ovat mukana tiettävästi lähes kaikki meijereihin maitoa toimittavat maidontuotantotilat. KUVIO 3. Raakamaidon solulukujen geometriset keskiarvot kuukausittain ja koko vuonna vuosina Aritmeettiset keskiarvot Raakamaitojen solupitoisuuksien aritmeettinen keskiarvo oli solua/ml. Laskentatapa ja aineisto olivat samoja kuin geometrisen keskiarvon laskemisessa. TAULUKKO 3. Raakamaitojen solulukujen keskiarvot Suomessa vv (1000 solua/ml). Vuosi Aritmeettinen Geometrinen

12 KUVIO 4. Raakamaidon solulukujen aritmeettisten ja geometristen keskiarvojen kehitys vuosina Suomessa. Taulukossa 4 on pohjoismaisia maidon laatutietotilastoja. TAULUKKO 4. Raakamaidon solupitoisuudet Pohjoismaissa vuonna Maa Solupitoisuuden keskiarvo (1000 solua/ml) Geometrinen Aritmeettinen Norja Suomi Ruotsi Tanska Islanti Lähde: NMSM:n tilasto 4.4 Raakamaidon solulukujen geometriset keskiarvot erikokoisilla tiloilla Maidontuotantotilat on jaoteltu kuukausittaisen maitomäärän perusteella. Jaottelussa on useampana vuotena käytetty lehmän keskimääräisenä maitomääränä kuukaudessa 572 kg (Suomen Gallup Elintarviketieto Oy) ja luokittelua alle 15 lehmän, 15-30, ja yli 45 lehmän tilat. Solupitoisuus on alhaisin tiloilla, joilla on lehmää, mutta erot tilojen välillä, joilla on alle 15 lehmää, lehmää tai lehmää eivät ole suuria. Tiloilla, joilla on yli 45 lehmää soluluvut ovat selkeästi korkeampia vuonna 2012 (Kuvio 5). Sama ero on havaittavissa myös aikaisempina vuosina (Taulukko 5). 11

13 TAULUKKO 5. Raakamaitojen solulukujen geometriset keskiarvot erikokoisilla tiloilla Suomessa vuosina solut geometrinen ka Tilan maitomäärä Lehmäluku Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi kuukaudessa (noin) alle kg alle /ml /ml /ml /ml /ml kg /ml /ml /ml /ml /ml yli kg yli /ml /ml /ml /ml /ml yli kg yli /ml /ml /ml /ml /ml KUVIO 5. Raakamaitojen solulukujen geometriset keskiarvot erikokoisilla tiloilla Suomessa kuukausittain vuonna Automaattilypsytilojen maidon solulukujen geometriset keskiarvot Tietoja on saatu 669 automaattilypsytilalta maassamme. Vertailuaineistona on käytetty maamme kaikkien tilojen ja suurten tilojen vastaavia lukuarvoja. Suurten tilojen erottelu on perustunut tilan kuukausittaiseen maitomäärään. Tilalta on toimitettu meijeriin maitoa yli kg kuukaudessa. Tällaisella tilalla oletetaan olevan yli 45 lehmää. (Maitohygienialiiton julkaisemissa tilastoissa on yli 45 lehmän tiloista käytetty aikaisemmin myös nimitystä isot tilat). 12

14 TAULUKKO 6. Automaattilypsytilojen, maamme kaikkien tilojen ja ns. suurten tilojen maidon solulukujen geometriset keskiarvot vuosina Tilatyyppi Solulukujen geometrinen keskiarvo (solua/ml) Automaattilypsytilat Suuret tilat (~yli 45 lehmää) Kaikki tilat KUVIO 6. Automaattilypsytilojen maitojen solulukujen geometriset keskiarvot Suomessa kuukausittain vuonna 2012 sekä vastaavat arvot suurilla, yli 45 lehmän tiloilla ja kaikilla tiloilla. 4.6 Luomutilojen maidon solulukujen geometriset keskiarvot TAULUKKO 7. Luomutilojen maidon solulukujen geometriset keskiarvot vuosina sekä vastaavat arvot kaikilla tiloilla. Solulukujen geometrinen keskiarvo (solua/ml) Luomutilat Kaikki tilat

15 Aineistona Taulukossa 7 ja Kuviossa 7 ovat sellaiset luomutilat, jotka toimittivat luomumaitoa meijeriin. KUVIO 7. Luomutilojen maitojen solulukujen geometriset keskiarvot Suomessa kuukausittain vuonna 2012 sekä vastaavat arvot kaikilla tiloilla 4.7 Solupitoisuusnormin täyttäneiden tilojen osuus Voimassa olevan lainsäädännön mukaan maidossa solupitoisuuden tulee olla alle solua/ml (=kolmen kuukauden geometrinen keskiarvo). Vuonna 2012 keskimäärin 99,8 prosenttia tiloista Suomessa täytti tämän vaatimuksen. Eniten solurajan ylittäviä tiloja on kesäkuussa ja joulukuussa. KUVIO 8. Niiden tilojen osuus kaikista tiloista, joiden tuottama maito ei täyttänyt asetettuja vaatimuksia (< solua/ml, kolmen kuukauden geometrinen keskiarvo) solupitoisuuden suhteen kuukausittain vuosina

16 KUVIO 9. Niiden tilojen osuus kaikista tiloista, joiden tuottama maito ei täyttänyt asetettuja vaatimuksia (< solua/ml, kolmen kuukauden geometrinen keskiarvo) solupitoisuuden suhteen vuosina Raakamaitonäytteiden jakaantuminen luokkiin bakteerilukujen perusteella TAULUKKO 8. Raakamaidon jakaantuminen luokkiin bakteerilukujen perusteella vuonna 2012 Luokka (pmy/ml) Näytteitä (kpl) % näytteistä < ,3 % ,0 % ,1 % > ,6 % Kaikki ,0 % Raakamaidon jakaantuminen luokkiin E1, E, I ja II vuonna 2012 on hyvin samankaltainen kuin vuonna E1 luokan maidon osuus on 79%. Jos tilastoon lisätään arvot jolloin bakteerimäärä on nolla, kasvaa E1 luokan maidon osuus 81%:iin ja näytemäärä on Raakamaidon bakteerilukujen keskiarvot Bakteerilukujen keskiarvot on laskettu samoin periaattein ja samoilta tiloilta kuin solulukujen keskiarvot. Geometriset keskiarvot Bakteerilukujen geometrinen keskiarvo oli pmy/ml vuonna Korkein (6 500 pmy/ml) se oli heinäkuussa. Alhaisin (4 600 pmy/ml) helmikuussa. 15

17 KUVIO 10. Raakamaidon bakteerilukujen geometriset keskiarvot kuukausittain KUVIO 11. Raakamaidon bakteerilukujen geometriset keskiarvot vuosina Aritmeettiset keskiarvot Bakteerilukujen aritmeettinen keskiarvo vuonna 2012 oli pmy/ml. 16

18 4.10 Raakamaidon bakteerilukujen geometriset keskiarvot erikokoisilla tiloilla TAULUKKO 9. Raakamaitojen bakteerilukujen geometriset keskiarvot erikokoisilla tiloilla Suomessa vuosina Tilan maitomäärä Lehmäluku Bakteerilukujen geometrinen keskiarvo (pmy/ml) kuukaudessa (noin) alle kg alle kg yli kg yli kg yli yli Tilakoon luokittamisessa käytetään samaa jaottelua kuin soluluvuilla. Bakteeriluvut ovat alhaisimpia tiloilla, joiden lehmäluku on lehmää (Kuvio 12). Sama ilmiö on nähtävissä aikaisempina vuosina (Taulukko 9). KUVIO 12. Raakamaitojen bakteerilukujen geometriset keskiarvot erikokoisilla tiloilla kuukausittain vuonna 2012 Suomessa Automaattilypsytilojen maidon bakteerilukujen geometriset keskiarvot Tulokset ovat samoilta 669 automaattilypsytilalta kuin miltä soluluvut on laskettu. 17

19 TAULUKKO 10. Automaattilypsytilojen, ns. suurten tilojen ja maamme kaikkien tilojen maidon bakteerilukujen geometriset keskiarvot vuosina Tilatyyppi Bakteerilukujen geometrinen keskiarvo (pmy/ml) Automaattilypsytilat Suuret tilat (~yli 45 lehmää) Kaikki tilat KUVIO 13. Automaattilypsytilojen maitojen bakteerilukujen geometriset keskiarvot Suomessa kuukausittain vuonna 2012 sekä vastaavat arvot isoilla ja kaikilla tiloilla. Automaattilypsytilojen bakteerimäärät ovat korkeammat kuin tilojen keskimäärin ja myös korkeammat kuin suurten, yli 45 lehmän tilojen soluluvut Luomutilojen maidon bakteerilukujen geometriset keskiarvot TAULUKKO 11. Luomutilojen maidon bakteerilukujen geometriset keskiarvot vuonna sekä vastaavat arvot kaikilla tiloilla Bakteerilukujen geometrinen keskiarvo (pmy/ml) Vuosi 2005 Vuosi 2006 Vuosi 2007 Vuosi 2008 Vuosi 2009 Vuosi 2010 Vuosi 2011 Vuosi 2012 Luomutilat Kaikki tilat

20 KUVIO 14. Luomutilojen maitojen bakteerilukujen geometriset keskiarvot Suomessa kuukausittain vuonna 2012 sekä vastaavat arvot kaikilla tiloilla 4.13 Bakteriologisen normin täyttävien tilojen osuus Voimassa olevan lainsäädännön mukaan maidossa bakteerien kokonaismäärä (=kahden kuukauden geometrinen keskiarvo) tulee olla alle pmy/ml (=pesäkkeitä muodostavaa yksikköä). Vuonna 2012 Keskimäärin 99,95 % maidontuotantotiloista Suomessa täytti maidolle asetetut lakisääteiset vaatimukset bakteerimäärien suhteen. KUVIO 15. Niiden tilojen osuus kaikista tiloista, joiden tuottama maito ei täyttänyt asetettuja vaatimuksia (< pmy/ml, 2 kuukauden geometrinen keskiarvo) bakteerimäärän suhteen kuukausittain vuosina

21 KUVIO 16. Niiden tilojen osuus kaikista tiloista, joiden tuottama maito ei täyttänyt asetettuja vaatimuksia (< pmy/ml, 2 kuukauden geometrinen keskiarvo) bakteerimäärän suhteen vuosina Raakamaidon laatutietoja on Taulukossa 12 vertailtu Pohjoismaiden kesken. TAULUKKO 12. Raakamaidon bakteeripitoisuudet Pohjoismaissa vuonna Maa Geometrinen Bakteerilukujen keskiarvo (pmy/ml) Aritmeettinen Norja Suomi Tanska Islanti Ruotsi Lähde: NMSM:n tilasto 4.14 Mikrobilääkejäämät tuottajamaidossa Mikrobilääkejäämistä käytettiin aikaisemmin nimitystä antibioottijäämät. Niitä on tuottajamaidosta Suomessa tutkittu järjestelmällisesti vuodesta 1963 alkaen. Menetelmänä käytetään mikrobiologista menetelmää, jossa maidossa mahdollisesti oleva mikrobilääke estää testimikrobin kasvun. Elintarviketurvallisuusvirasto tutkii EU:n edellyttämän valvontaohjelman puitteissa vuosittain ottamiaan maitonäytteitä mahdollisten mikrobilääkejäämien varalta. Vuonna 2009 tuottaja 20

22 maidoista ja meijereiden tankkiautoista otettiin 298 ja vuonna näytettä. Yhtään positiivista antibioottijäämätulosta ei todettu näissä tutkimuksissa kumpanakaan vuonna. Mikrobilääkejäämiä esiintyy suomalaisessa raakamaidossa hyvin vähän. Pääosa meijereistä on siirtynyt järjestelmään, jossa jokaiselta tilalta otetaan maidon noutamisen yhteydessä näyte tutkittavaksi antibioottijäämien varalta. Nämä näytteet analysoidaan, jos maitokuorman testauksessa saadaan positiivinen testitulos. Mikrobilääkejäämätulosten raportointi vaihtelee meijereittäin ja siksi vuoden 2012 tilastoissa ei ole yksittäistä positiivisten testitulosten määrää kuvaavaa 21

23 22

24 23

25 24

26 25