MAITOHYGIENIALIITTO RY FÖRBUNDET FÖR MJÖLKHYGIEN RF TOIMINTAKERTOMUS

Transkriptio

1 MAITOHYGIENIALIITTO RY FÖRBUNDET FÖR MJÖLKHYGIEN RF TOIMINTAKERTOMUS 2015 Käsitelty Maitohygienialiiton johtokunnan kokouksessa , tarkennukset tehnyt kokouksen huomioiden perusteella toiminnanjohtaja Tuija Lilja ja toimintasuunnitelman on tämän jälkeen hyväksynyt johtokunnan työvaliokunta (Miia Lindström, Sami Kilpeläinen, Marjatta Rahkio)

2 SISÄLLYSLUETTELO SIVU 1. YLEISTÄ 3 2. HALLINTO JA TALOUS 3 3. VARSINAINEN TOIMINTA 8 4. MAITONÄYTTEIDEN TUTKIMUSTULOKSET 10 2

3 1. YLEISTÄ Vuosi 2015 oli Maitohygienialiiton 55. toimintavuosi. Maitohygienialiitto on perustettu Itsenäisenä liittona sen toiminta alkoi Liitto jatkoi vuonna 1945 toimintansa aloittaneen Kunnallisen Terveydenhoitoyhdistyksen Maidontarkastusjaoston toimintaa, jonka tehtävät vähitellen siirtyivät Maitohygienialiitolle. Liiton tarkoituksena on edistää ja kehittää hygieenisen ja kaikin puolin hyvälaatuisen ja turvallisen maidon tuotantoa ja tuotanto-olosuhteita, jalostusta, kuljetusta sekä kaupan pitämistä koko valtakunnan alueella. Liiton tavoitteena on ollut koko sen toiminnan ajan toimia yhteistyöelimenä kaikkien maitohygieniasta kiinnostuneiden tahojen välillä. Siihen liitolla on ollut erinomaiset mahdollisuudet, sillä johtokunnassa ovat edustettuina alan viranomaiset, tutkijat, kuluttajat, tuottajat, kauppa, meijerit sekä rehuteollisuus. Liitossa on kerätty maidon laatuun ja sen kehittymiseen liittyvää koti- ja ulkomaista tietoa ja tilastoitu sitä. Vuodesta 1952 alkaen tilastoja maidon laadusta on julkaistu liiton ja sen edeltäjän toimintakertomuksen liiteosassa. Koulutus- ja kurssitoiminta on kuulunut liiton tehtäviin koko sen olemassaolon ajan. Liiton osa-aikaisena toiminnanjohtajana toimi ELT Kristiina Asplund, joka myös hoiti Walter Ehrströmin säätiön asiamiehen tehtäviä. Uudeksi toiminnanjohtajaksi haki 19 ehdokasta. Johtokunta teki valinnan Valinnan perusteella ELL Tuija Lilja otti toiminnanjohtajan tehtävät vastaan toimikaudesta 2016 alkaen. Liiton juoksevia asioita hoiti loppuvuoden 2015 ajan eläinlääketieteen opiskelija Emilia Lavonen tuntityönä. Kuten aikaisempinakin vuosina, säätiö osti toimistopalveluja Maitohygienialiitolta. Maitohygienialiiton internet-sivuilla on oma osuutensa Walter Ehrströmin säätiölle ja siellä julkaistaan Walter Ehrström -mitalien ja apurahojen saajat. 2. HALLINTO JA TALOUS 2.1 Liittokokous Liittokokous pidettiin klo , Huolintatalossa (Pasilankatu 2, Helsinki ) Johtokunnan puheenjohtaja Miia Lindström avasi kokouksen. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Riikka Åberg ja sihteeriksi liiton toiminnanjohtaja Miia Lindström. Kokouksessa käsiteltiin sääntöjen liittokokoukselle määräämät asiat. Liittokokouksessa esitettiin johtokunnan vuosikertomus, vahvistettiin tilinpäätös ja myönnettiin johtokunnalle ja muille tilivelvollisille vastuuvapaus tilikauden hallinnosta ja tileistä. Kokouksessa hyväksyttiin johtokunnan esittämä toimintasuunnitelma, 3

4 määrättiin jäsenmaksut sekä johtokunnan jäsenten ja tilintarkastajien palkkiot. Varsinaiseksi tilintarkastajaksi valittiin KHT-tilintarkastaja Kaija Tuominen, tilintarkastusyhteisö Grant Thornton Oy Ab, tarkastamaan kulumassa olevan vuoden hallintoa ja tilejä. Lisäksi suoritettiin johtokunnan erovuoroisten jäsenten ja varajäsenten vaali ja valittiin: meijereiden edustajaksi Jarmo Oksman, Satamaito, varalle Juha Murto-Koivisto, Maitokolmio, maidontuottajien edustajaksi Pekka Lestinen, varalle Ilkka Pohjamo, MTK, elintarvikevalvonnan keskushallintoviranomaisten edustajaksi Marjatta Rahkio, maa- ja metsätalousministeriö, varalle Susanna Pesonen, Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Sami Kilpeläisen varajäseneksi Kirsti Laukkanen, Hämeenlinnan osuusmeijeri, ja Miia Lindströmin varajäseneksi Annika Pihlajasaari, Evira. 2.2 Jäsenistö Jäsenistö 2015 Arla Oy Eläinlääkärihygieenikkojen Yhdistys ry Hyvinkään kaupunki Joensuun kaupunki Kaslink Oy Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto Kunnallinen Ympäristö- ja Terveydenhoitoyhdistys ry Kuusamon Osuusmeijeri Lappeenrannan kaupunki Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) ry Orkla Foods Finland Oy, Lahden tehdas Osuuskunta Satamaito Oulun kaupunki Riihimäen seudun terveyskeskuksen ky Rovaniemen kaupunki Salon kaupunki Seinäjoen seudun terveysyhtymä Tampereen kaupunki Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä 4

5 2.3 Johtokunta Johtokunta 2015 puheenjohtaja professori Miia Lindström varapuheenjohtaja hankintajohtaja Sami Kilpeläinen Jäsenet Maidontuottajien edustaja: maanviljelijä Pekka Lestinen varalla maitoasiamies Ilkka Pohjamo, MTK Meijerien edustajat: toimitusjohtaja Jarmo Oksman, Satamaito varalla toimitusjohtaja Juha Murto-Koivisto, Maitokolmio hankintajohtaja Sami Kilpeläinen, Arla Ingman oy varalla tuotantoneuvoja Kirsti Laukkanen, Hämeenlinnan osuusmeijeri Kuluttajien järjestöjen edustaja: toiminnanjohtaja Mirja Hellstedt, Maa- ja kotitalousnaisten keskus ry varalla elintarvikeasiantuntija Annikka Marniemi, Suomen Kuluttajaliitto Elintarvikevalvonnan keskus- tai aluehallintoviranomaisien edustaja: eläinlääkintöneuvos Marjatta Rahkio, maa- ja metsätalousministeriö varalla läänineläinlääkäri Susanna Pesonen, Lounais-Suomen aluehallintovirasto Kunnallisen elintarvikevalvonnan tai paikallisen laboratoriotoiminnan edustaja: ympäristöterveyspäällikkö Riikka Åberg, Helsingin ympäristökeskus varalla terveysvalvonnan päällikkö Miia Suurkuukka, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Eläinlääkinnän taikka alan tutkimuslaitoksien edustaja: professori Miia Lindström, Helsingin yliopisto varalla ylitarkastaja Annika Pihlajasaari, Evira Johtokunnan nimetyt asiantuntijat Anna Salminen, edustaen Päivittäiskauppayhdistys ry:tä Milla Frantzi, Agrimarket, edustaen rehuteollisuutta, varalla Pirjo Hissa Tuula Pirhonen, Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA:n edustaja 5

6 2.4 Toimihenkilöt ja toimisto Liiton osa-aikaisena toiminnanjohtajana oli asti oli Kristiina Asplund, jonka työaika oli 20 viikkotyötuntia. Toimistopalvelut ostettiin Elintarviketeollisuusliitolta ja taloushallintopalvelut Balance-Team Oy:ltä. Liiton toimiston käyntiosoite on Pasilankatu 2, Helsinki ja postiosoite PL 115, Helsinki. Sähköpostiosoite on ja internetsivut: Talous Jäsenmaksut Kunnat ja kuntayhtymät Asukasluku Jäsenmaksu yli yli alle Muut yhteisöt Liikevaihto Suomessa Jäsenmaksu alle ,5 milj ,5 milj. 15 milj milj. 150 milj milj milj yli 1500 milj Muu rahoitus: Meijerit ilmoittavat tuottamiensa maitolitrojen määrän ja maksavat sen mukaan 0,4 senttiä/100 l maitoa neljännesvuosittain liitolle. Liitolla on ollut Arla Ingman Oy Ab:n ja sen yhteistyömeijerien sekä itsenäisten osuusmeijerien kanssa sopimukset, joiden perusteella liitto saa varoja toimintaansa varten maitohygienian edistämiseksi sääntöjensä mukaisella tavalla. 6

7 VUODEN 2015 TALOUS: TUOTOT TOTEUMA BUDJETTI TOTEUMA Kurssituotot , , ,18 Painotuotteet ,00 0,00 0,00 Meijerimaksut , , ,72 Hanketulot 0, ,00 0,00 Jäsenmaksut 6 725, , ,00 Osingot, korot, tuotto-osuudet 2 514, , ,73 Sijoitusten arvonalennusten palautus ,71 0, ,12 Valistustoiminta, WE-Säätiö 4 960, , ,31 KULUT , , ,06 Kurssikulut 784, ,00 0,00 Tutkimukset 0,00 0,00 0,00 Painotuotteet/opastyöryhmä 3 831, ,00 0,00 Tiedotus ja viestintä ja matkakulut 683, ,00 310,08 Henkilöstökulut , , ,86 Hallintokustannukset 9 872, , ,47 Toimiston vuokra 4 171, , ,20 Muut toimistokulut 6 987, , ,62 Muut kulut./. tutkimustoimintavarauksesta Poistot 298,32 223,74 Sijoitusten arvonalennukset , ,44 Sijoitustoiminnan kulut 0,00 0, , , ,41 TULOS 2 297, , , tilinpäätös toteutuu budjetoidun suuntaisena. Jäsenmaksutulot ovat pienentyneet oleellisesti viime vuosina ja liiton taloudessa on muodostunut epäsuhta tulojen ja kulurakenteen välille. 7

8 3. VARSINAINEN TOIMINTA 3.1 Toimikunnat ja työryhmät Maitohygienialiiton yhteydessä vuonna 2013 aloittanut raakamaitotyöryhmä jatkoi toimintaansa saakka. Ohjeen valmistumisen jälkeen Evira asetti työryhmän arvioimaan ohjetta, joka on tarkoitettu elintarvikehygienia-asetuksen (EY) N:o 852/2004 mukaiseksi hyvän käytännön ohjeeksi toimialalle. Vuoden 2015 päättyessä Eviran arviointityö oli vielä käynnissä ja liitolta pyydetyt tarkennukset kesken. Ohje lisämateriaaleineen on ollut yleistä käyttöä varten nähtävillä Maitohygienialiiton internet-sivustolla. 3.2 Tiedotus, neuvonta ja yhteistoiminta Tiedotus ja neuvonta Maitohygienialiiton internetsivuilla ( on perustietoa Maitohygienialiitosta ja suomalaisen maidon laadusta. Vuoden 2015 maidon laatutulosten viestiminen oli keskeytyneenä tietoteknisen ongelman vuoksi. Sivuston yhteydessä on myös Walter Ehrströmin säätiön internet-sivusto, jossa tiedotetaan säätiön myöntämistä mitaleista ja apurahoista sekä tietoa mitalien hakemisesta. Nettisivuja päivitetään liiton toimistossa tarpeen mukaan. Toiminnanjohtajaksi alkavalle kaudelle valittu Tuija Lilja luennoi kahdessa maitoautonkuljettajien koulutuksessa joulukuussa Yhteistoiminta Maitohygienialiitto toimii yhteistyössä johtokunnassa edustettujen tahojen lisäksi muun muassa seuraavien laitosten ja yhteisöjen kanssa: Elintarviketeollisuusliitto ry Suomen Meijeriyhdistys Maito ja Terveys ry Walter Ehrströmin säätiö Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry Ahlmanin ammattiopisto Lihateollisuuden tutkimuskeskus, LTK osuuskunta Liitto on kuulunut jäsenenä seuraaviin järjestöihin: Kunnallinen Ympäristö- ja terveydenhoitoyhdistys r.y. Maito ja Terveys r.y. 8

9 3.3 Johtokunnan kokoukset Johtokunta kokoontui vuoden 2015 aikana kolme kertaa. 3.4 Walter Ehrströmin säätiön mitalit ja apurahat sekä lahjoitukset Maitohygienialiitto välitti sopimuksen mukaisesti Walter Ehrström -mitaleita. Vuonna 2015 toimitettiin ansioituneille maidontuottajille mitaleja seuraavasti: 184 kultaista, 237 hopeista ja 123 pronssista. Walter Ehrströmin säätiö myönsi vuonna 2015 tutkimus- ja matka-apurahoja yhteensä euron arvosta. Puheenjohtaja Matti Aho jakoi apurahat Maitohygienialiiton liittokokouksessa Tuottajamaidon laatutilastot Tuottajamaidon valtakunnallista laatua seurataan Maitohygienialiiton keräämien tilastojen avulla. Meijerit toimittavat noin kahden kuukauden välein tiedot tuottajamaidon laadusta Maitohygienialiitolle, joka kokoaa tilastot. Tietoja on saatu lähes kaikilta suomalaisia maitotiloilta. Suomessa oli 2015 joulukuun alussa nautoja (maataloustilastot.fi). Lypsylehmien määrä on kuitenkin laskenut hienoisesti edellisestä vuodesta. Lypsylehmiä oli tiloilla noin Verrattuna edelliseen vuoteen oli maidontuottajia joulukuussa % vähemmän eli Maidon kokonaistuotanto lisääntyi vajaan 2%. Meijerit vastaanottivat viime vuonna litraa maitoa. Luomumaidon tuotanto kasvoi 7.8 prosentilla. Luomumaidon osuus maidontuotannosta oli 2,1 % vuonna 2014 ja viime vuonna sen osuus maidontuotannosta oli 2,3 %. Luonnonvarakeskuksen (Luke) julkaiseman tilaston mukaan maidon tuottajia oli 8084 vuonna Suomalainen maito on korkealaatuista ja se kestää erittäin hyvin kansainvälisen vertailun. Automaattilypsytiloja oli vuonna 2015 Pro Agrian tilaston mukaan 12,1 % maan kaikista lypsytiloista. Mikrobilääkejäämiä esiintyy suomalaisessa raakamaidossa hyvin vähän. Suomessa käytetään (Euroopan lääkevirasto EMA v ) tuotantoeläintä kohti laskettuna n. 84% vähemmän mikrobilääkkeitä kuin EU / ETA alueella keskimäärin. Pääosa meijereistä on siirtynyt järjestelmään, jossa jokaiselta tilalta otetaan maidon noutamisen yhteydessä näyte tutkittavaksi antibioottijäämien varalta. Nämä näytteet analysoidaan, jos maitokuorman testauksessa saadaan positiivinen testitulos. 9

10 4. MAITONÄYTTEIDEN TUTKIMUSTULOKSET 4.1 Tuottajamaidon laatuluokitus TAULUKKO 1. Tuottajamaidon laatuluokat, hinnoitteluperuste Bakteerien määrä/ml (geometrinen keskiarvo, 2 kk, liukuva) Luokka < E < Somaattisten solujen määrä/ml (geometrinen keskiarvo, 3 kk, liukuva) I > II > Raakamaidon solulukujen valtakunnalliset keskiarvot Geometriset keskiarvot Raakamaitojen solulukujen geometrinen keskiarvo vuonna 2015 oli solua/ml. Soluluku on hieman pienempi kuin edellisenä vuonna. Laskutapa: Ensin on laskettu maidontuotantotilan maidosta vuonna 2015 suoritettujen tutkimustulosten geometrinen keskiarvo. Sen jälkeen näin saaduista tilakohtaisista keskiarvoista on laskettu valtakunnallinen geometrinen keskiarvo. Aineistossa ovat mukana tiettävästi lähes kaikki meijereihin maitoa toimittavat maidontuotantotilat. 10

11 KUVIO 1. Raakamaidon solulukujen geometriset keskiarvot kuukausittain vuosina Aritmeettiset keskiarvot Raakamaitojen solupitoisuuksien aritmeettinen keskiarvo 2015 oli solua/ml. Laskentatapa ja aineisto olivat samoja kuin geometrisen keskiarvon laskemisessa. KUVIO 2. Raakamaidon solulukujen aritmeettisten ja geometristen keskiarvojen kehitys vuosina Suomessa. 11

12 TAULUKKO 2. Raakamaidon solupitoisuudet Pohjoismaissa vuonna Lähde: NMSM:n (The Nordic Dairy Association's Committee for Milk Quality) tilasto 4.3 Raakamaidon solulukujen geometriset keskiarvot erikokoisilla tiloilla Maidontuotantotilat on jaoteltu kuukausittaisen maitomäärän perusteella. Jaottelussa on useampana vuotena käytetty lehmän keskimääräisenä maitomääränä kuukaudessa 572 kg (Suomen Gallup Elintarviketieto Oy) ja tilojen kokoluokittelua alle 15 lehmän, 15-30, ja yli 45 lehmän tiloihin. Solupitoisuus on alhaisin tiloilla, joilla on lehmää, mutta erot tilojen välillä, joilla on alle 15 lehmää, lehmää tai lehmää eivät ole suuria. Tiloilla, joilla on yli 45 lehmää soluluvut ovat selkeästi korkeampia vuonna Sama ero on havaittavissa myös aikaisempina vuosina. KUVIO 3. Raakamaitojen solulukujen geometriset keskiarvot erikokoisilla tiloilla Suomessa kuukausittain vuonna

13 4.4 Automaattilypsytilojen maidon solulukujen geometriset keskiarvot Tietoja on lähes kaikilta automaattilypsytiloilta maassamme. Vertailuaineistona on käytetty maamme kaikkien tilojen ja suurten tilojen vastaavia lukuarvoja. Suurten tilojen erottelu on perustunut tilan kuukausittaiseen maitomäärään. Tilalta on toimitettu meijeriin maitoa yli kg kuukaudessa. Tällaisella tilalla oletetaan olevan yli 45 lehmää. (Maitohygienialiiton julkaisemissa tilastoissa on yli 45 lehmän tiloista käytetty aikaisemmin myös nimitystä isot tilat). TAULUKKO 3. Automaattilypsytilojen, maamme kaikkien tilojen ja isojen tilojen maidon solulukujen geometriset keskiarvot vuosina Tilatyyppi Solulukujen geometrinen keskiarvo (solua/ml) Automaatti-lypsytilat Isot tilat (~yli lehmää) Kaikki tilat KUVIO 4. Automaattilypsytilojen maitojen solulukujen geometriset keskiarvot Suomessa kuukausittain vuonna 2014 sekä vastaavat arvot suurilla, yli 70 lehmän, alle 45 lehmän ja kaikilla tiloilla. 13

14 4.5 Luomutilojen maidon solulukujen geometriset keskiarvot KUVIO 5. Luomutilojen maitojen solulukujen geometriset keskiarvot Suomessa kuukausittain vuosina 2014 ja 2015 sekä kaikilla tiloilla vuonna Suomen luomutilojen koko vuoden 2015 solukujen geometrinen keskiarvo oli solua/ml. 4.6 Solupitoisuusnormin täyttäneiden tilojen osuus Voimassa olevan lainsäädännön mukaan maidossa solupitoisuuden tulee olla alle solua/ml (=kolmen kuukauden geometrinen keskiarvo). Eniten solurajan ylittäviä tiloja on heinäkuussa. Selitystä heinäkuun epänormaalin korkeaan tasoon ei ole analysoitu. 14

15 KUVIO 6. Niiden tilojen osuus kaikista tiloista, joiden tuottama maito ei täyttänyt asetettuja vaatimuksia (< solua/ml, kolmen kuukauden geometrinen keskiarvo) solupitoisuuden suhteen vuosina (Tässä 2015 on kuukausittaisten prosenttilukujen aritmeettinen keskiarvo). KUVIO 7. Niiden tilojen osuus kaikista tiloista, joiden tuottama maito ei täyttänyt asetettuja vaatimuksia (< solua/ml, kolmen kuukauden geometrinen keskiarvo) solupitoisuuden suhteen kuukausittain vuosina

16 4.7 Raakamaidon bakteerilukujen keskiarvot Bakteerilukujen keskiarvot on laskettu samoin periaattein ja samoilta tiloilta kuin solulukujen keskiarvot. Geometriset keskiarvot Bakteerilukujen geometrinen keskiarvo oli 5376 pmy/ml vuonna Suurin (6 500 pmy/ml) se oli heinäkuussa ja pienin (4600 pmy/ml) helmikuussa. KUVIO 8. Raakamaidon bakteerilukujen geometriset keskiarvot kuukausittain vuosina Aritmeettiset keskiarvot Bakteerilukujen aritmeettinen keskiarvo vuonna 2015 oli 9244 pmy/ml. 16

17 4.8 Raakamaidon bakteerilukujen geometriset keskiarvot erikokoisilla tiloilla TAULUKKO 4. Raakamaitojen bakteerilukujen geometriset keskiarvot erikokoisilla tiloilla Suomessa vuosina Tilakoon luokittamisessa käytetään samaa jaottelua kuin soluluvuilla. Tilan maitomäärä kuukaudessa Lehmäluku (noin) Bakteerilukujen geometrinen keskiarvo (pmy/ml) alle kg alle 15 (13)* kg (13-25)* yli yli (25- kg 40)* yli kg yli 45 (38)* kg (38-60)* yli kg yli 70 (60)* * suluissa lehmämäärä arvioituna 673 kg:n keskituotoksella KUVIO 9. Raakamaitojen bakteerilukujen geometriset keskiarvot erikokoisilla tiloilla kuukausittain vuonna 2015 Suomessa. Bakteeriluvut ovat pienimpiä tiloilla, joiden lehmäluku on lehmää. Sama ilmiö on nähtävissä aikaisempina vuosina. 17

18 4.9 Automaattilypsytilojen maidon bakteerilukujen geometriset keskiarvot TAULUKKO 5. Automaattilypsytilojen, ns. suurten tilojen ja maamme kaikkien tilojen maidon bakteerilukujen geometriset keskiarvot vuosina Bakteerilukujen geometrinen keskiarvo (pmy/ml) Tilatyyppi Automaattilypsytilat Isot tilat (~yli 45 lehmää) Kaikki tilat KUVIO 10 Automaattilypsytilojen raakamaidon bakteerilukujen geometriset keskiarvot kuukausittain verrattuna kaikkien tilojen bakteerilukujen geometrisiin keskiarvoihin. Vuoden 2015 suurimmat luvut ovat elokuulla ja pienimmät maaliskuulla sekä automaattilypsyn että kaikilla tiloilla. 18

19 KUVIO 11. Automaattilypsytilojen maitojen bakteerilukujen geometriset keskiarvot Suomessa vuosina sekä vastaavat arvot isoilla ja kaikilla tiloilla. Automaattilypsytilojen bakteerimäärät ovat korkeammat kuin tilojen keskimäärin ja myös korkeammat kuin suurten, yli 45 lehmän tilojen soluluvut Luomutilojen maidon bakteerilukujen geometriset keskiarvot TAULUKKO 6. Luomutilojen maidon bakteerilukujen geometriset keskiarvot vuonna sekä vastaavat arvot kaikilla tiloilla Bakteerilukujen geometrinen keskiarvo (pmy/ml) Tilatyyppi Vuosi Luomutilat Kaikki tilat

20 KUVIO 12. Luomutilojen maitojen bakteerilukujen geometriset keskiarvot Suomessa kuukausittain vuosina 2014 ja 2015 sekä vastaavat arvot kaikilla tiloilla vuosina 2014 ja Bakteriologisen normin täyttävien tilojen osuus Voimassa olevan lainsäädännön mukaan maidossa bakteerien kokonaismäärä (=kahden kuukauden geometrinen keskiarvo) tulee olla alle pmy/ml (=pesäkkeitä muodostavaa yksikköä). Vuonna 2014 Keskimäärin 99,97 % maidontuotantotiloista Suomessa täytti maidolle asetetut lakisääteiset vaatimukset bakteerimäärien suhteen. 20

21 0,25 % Bakteerirajan ylittävät tilat 0,20 % 0,15 % 0,10 % 0,05 % 0,00 % Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Vuosi KUVIO 13. Niiden tilojen osuus (%) kaikista tiloista, joiden tuottama maito ei täyttänyt asetettuja vaatimuksia (< pmy/ml, 2 kuukauden geometrinen keskiarvo) bakteerimäärän suhteen. KUVIO 14. Niiden tilojen osuus kaikista tiloista, joiden tuottama maito ei täyttänyt asetettuja vaatimuksia (< pmy/ml, 2 kuukauden geometrinen keskiarvo) bakteerimäärän suhteen vuosina

22 4.12 Mikrobilääkejäämät tuottajamaidossa Mikrobilääkejäämistä käytettiin aikaisemmin nimitystä antibioottijäämät. Niitä on tuottajamaidosta Suomessa tutkittu järjestelmällisesti vuodesta 1963 alkaen. Menetelmänä käytetään mikrobiologista menetelmää, jossa maidossa mahdollisesti oleva mikrobilääke estää testimikrobin kasvun. Elintarviketurvallisuusvirasto tutkii EU:n edellyttämän valvontaohjelman puitteissa vuosittain ottamiaan maitonäytteitä mahdollisten mikrobilääkejäämien varalta. Vuonna 2009 tuottajamaidoista ja meijereiden tankkiautoista otettiin 298 ja vuonna näytettä. Yhtään positiivista antibioottijäämätulosta ei todettu näissä tutkimuksissa kumpanakaan vuonna. Vuonna 2013 yhdessä näytteessä todettiin kloksasilliinia. Mikrobilääkejäämiä esiintyy suomalaisessa raakamaidossa hyvin vähän. Pääosa meijereistä on siirtynyt järjestelmään, jossa jokaiselta tilalta otetaan maidon noutamisen yhteydessä näyte tutkittavaksi antibioottijäämien varalta. Nämä näytteet analysoidaan, jos maitokuorman testauksessa saadaan positiivinen testitulos. Mikrobilääkejäämätulosten raportointi vaihtelee meijereittäin ja siksi vuoden vuodesta 2012 alkaen tilastoissa ei ole yksittäistä positiivisten testitulosten määrää kuvaavaa lukua. 22