MAITONÄYTTEIDEN TUTKIMUSTULOKSET 7 Laatuhinnoitteluluokitustilastot 7 E-luokan osuus maidosta 9 Solumäärät 9 Bakteerimäärät 14 Mikrobilääkejäämät 18

Transkriptio

1 SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ 1 HALLINTO JA TALOUS 2 Liittokokous 2 Jäsenistö 2 Johtokunta 2 Toimihenkilöt ja toimisto 3 Talous 3 VARSINAINEN TOIMINTA Toimikunnat ja työryhmät 4 Maitohygienialiiton 50-vuotisjuhlavuosi 4 Tiedotus, neuvonta ja yhteistoiminta 4 Teemakeskustelut johtokunnan kokouksissa 5 Lomakkeet ja muut painotuotteet 5 Walter Ehrströmin säätiön mitalit 5 Tuottajamaidon laatutilastot 6 MAITONÄYTTEIDEN TUTKIMUSTULOKSET 7 Laatuhinnoitteluluokitustilastot 7 E-luokan osuus maidosta 9 Solumäärät 9 Bakteerimäärät 14 Mikrobilääkejäämät 18 LIITTEET Tuloslaskelma 20 Tase 21 Tilintarkastuskertomus 22 Walter Ehrström -mitalien jakoperusteet 23

2 V U O S I K E R T O M U S TOIMINTAVUOSI YLEISTÄ 2011 oli Maitohygienialiiton 50-vuotisjuhlavuosi, mikä heijastui liiton toimintaan. Maitohygienialiitto on perustettu Itsenäisenä liittona sen toiminta alkoi Se jatkoi vuonna 1945 toimintansa aloittaneen Kunnallisen Terveydenhoitoyhdistyksen Maidontarkastusjaoston toimintaa, jonka tehtävät vähitellen siirtyivät Maitohygienialiitolle. Liiton tarkoituksena on edistää ja kehittää hygieenisen ja kaikin puolin hyvälaatuisen ja turvallisen maidon tuotantoa ja tuotanto-olosuhteita, jalostusta, kuljetusta sekä kaupan pitämistä koko valtakunnan alueella. Liiton tavoitteena on ollut koko toiminnan ajan toimia yhteistyöelimenä kaikkien maitohygieniasta kiinnostuneiden tahojen välillä. Siihen on erinomaiset mahdollisuudet, koska johtokunnassa ovat edustettuna niin alan viranomaiset, tutkijat, kuluttajat, tuottajat, kauppa kuin meijerit sekä rehuteollisuus. Liitossa on kerätty maidon laatuun ja sen kehittymiseen liittyvää koti- ja ulkomaista tietoa ja tilastoitu sitä. Vuodesta 1952 alkaen tilastoja maidon laadusta on julkaistu liiton ja sen edeltäjän toimintakertomuksen liiteosassa. Koulutus- ja kurssitoiminta on kuulunut liiton tehtäviin koko sen olemassaolon ajan. Maitohygieniatarkastusten tekijöille ja neuvojille tarkoitettu kurssi on suunnitteilla. Maitohygienialiiton 50. toimintavuonna saatettiin loppuun Kansallisarkistoon siirrettyjen materiaalien arkistointi. 50-vuotisjuhlaseminaarissa julkaistiin Touko Perkon kirjoittama Kohti EU:n parasta maitoa - Maitohygienialiiton historia. Samana päivänä avattiin myös liiton uudistetut nettisivut. Maitohygienialiiton uudistetuilla nettisivuilla ( on seurantatietoa maidon laadusta. Sivuilta löytyvät helposti tuottajamaidon solu- ja bakteerilukujen valtakunnalliset keskiarvot sekä tilastot siitä, kuinka hyvin suomalainen maito täyttää lainsäädännön vaatimukset. Siellä on myös tietoa luomu- ja automaattilypsytilojen maidon laadusta. Sivuja kehitetään käyttäjäystävällisempään suuntaan. Liiton osa-aikaisena toiminnanjohtajana on toiminut tarttuvien tautien erikoiseläinlääkäri Vuokko Puurula. Vuonna 2011 Walter Ehrströmin säätiön asiamiehenä aloitti Vuokko Puurula. Kuten aikaisempinakin vuosina, säätiö osti toimistopalvelut Maitohygienialiitolta. Maitohygienialiiton nettisivuilla on oma osuutensa Walter Ehrströmin säätiölle ja siellä julkaistaan Walter Ehrström -mitalien ja apurahojen saajat. 1

3 2. HALLINTO JA TALOUS 2.1 Liittokokous Johtokunnan puheenjohtaja Miia Lindstöm avasi kokouksen. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Sami Kilpeläinen ja sihteeriksi liiton toiminnanjohtaja Vuokko Puurula. Kokouksessa käsiteltiin sääntöjen liittokokoukselle määräämät asiat: Esitettiin johtokunnan vuosikertomus, vahvistettiin tilinpäätös ja myönnettiin johtokunnalle ja muille tilivelvollisille vastuuvapaus tilikauden hallinnosta ja tileistä. Hyväksyttiin liiton talousarvio kulumassa olleelle vuodelle ja määrättiin jäsenmaksut sekä johtokunnan jäsenten ja tilintarkastajien palkkiot. Lisäksi suoritettiin johtokunnan erovuoroisten jäsenten ja varajäsenten vaali. Varsinaiseksi tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab tarkastamaan kulumassa olevan vuoden hallintoa ja tilejä. 2.2 Jäsenistö Jäsenyhteisöt: Haapaveden kaupungin ympäristölaboratorio Hyvinkään kaupunki Joensuun kaupunki Kokkolan seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Kuopion kaupunki Lahden kaupunki Lappeenrannan kaupunki Oulun kaupunki Porvoon kaupunki Raahen seudun terveydenhuollon kuntayhtymä Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Rovaniemen kaupunki Salon kaupunki Seinäjoen alueen terveysyhtymä Tampereen kaupunki Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Ääneseudun kansanterveystyön kuntayhtymä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) r.y. Arla Ingman Oy Ab Felix Abba Oy Ab, Lahden tehdas Valio Oy Eläinlääkärihygieenikkojen Yhdistys r.y. Kunnallinen Ympäristö- ja Terveydenhoitoyhdistys r.y. 2.3 Johtokunta maidontuottajien edustajana maanviljelijä Pekka Lestinen, ja varalla maitoasiamies Sami Kilpeläinen MTK (erovuorossa 2012) 2

4 meijereiden edustajina kehityspäällikkö Hanna Laitinen, Valio Oy ja varalla toimitusjohtaja Ann- Charlott Kjerp, Milka (erovuorossa 2012) sekä toimitusjohtaja Reijo Kiskola, Arla Ingman Oy Ab ja varalla toimitusjohtaja Jarmo Oksman (erovuorossa 2013) kuluttajien edustajana toiminnanjohtaja Liisa Niilola, Maa- ja kotitalousnaisten keskus ry ja varalla ravitsemus- ja elintarvikeasiantuntija Annikka Marniemi, Suomen Kuluttajaliitto (erovuorossa 2014) elintarvikevalvonnan keskus- tai aluehallintoviranomaisten edustajana elintarviketurvallisuusjohtaja Veli-Mikko Niemi, maa- ja metsätalousministeriö, ja varalla läänineläinlääkäri Riitta Armfelt, Lounais-Suomen aluehallintovirasto (erovuorossa 2012) kunnallisen elintarvikevalvonnan tai paikallisen laboratoriotoiminnan edustajana johtava hygieenikko Seppo Kangas, Seinäjoen alueen terveysyhtymä ja varalla ympäristöjohtaja Marjo-Riitta Hämäläinen, Joensuun kaupunki (erovuorossa 2013) eläinlääkinnän taikka alan tutkimuslaitosten edustajana professori Miia Lindström, Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta ja varalla professori Satu Pyörälä, Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta (erovuorossa 2013) Johtokunnan puheenjohtaja on Miia Lindström ja varapuheenjohtaja Hanna Laitinen. Johtokunnan pysyvinä asiantuntijoina ovat toimineet asiantuntija Merja Söderström Päivittäistavarakauppa ry:stä (tilalla Sointu Lassila syksystä 2011)., eläinlääkintöylitarkastaja Joanna Kurki maaja metsätalousministeriöstä, kehityspäällikkö Mikko Anttila, Suomen Rehusta, edustaen rehuteollisuutta ja tutkija Tuula Pirhonen Elintarviketurvallisuusvirasto, Evirasta. 2.4 Toimihenkilöt ja toimisto Liiton osa-aikaisena toiminnanjohtajana työskentelee Vuokko Puurula. Hän on liiton palveluksessa kaksi päivää viikossa. Toimistopalvelut on ostettu Elintarviketeollisuusliitolta alkaen taloushallintopalvelut ostetaan suoraan Balance-Team Oy:ltä. Liiton toimiston käyntiosoite: Pasilankatu 2, Helsinki Postiosoite: PL 115, Helsinki Internetsivut: Talous Jäsenmaksut Kunnat ja kuntainliitot Asukasluku Jäsenmaksu yli yli alle Muiden yhteisöjen jäsenmaksut : Tulot Jäsenmaksu alle yli

5 Muu rahoitus Meijerit maksavat ilmoittamiensa maitolitrojen mukaan 0,4 senttiä/100 l maitoa neljännesvuosittain liitolle. Liitolla on perinteisesti ollut Valio Oy:n, Arla Ingman Oy Ab:n ja sen yhteistyömeijerien sekä itsenäisten osuusmeijerien kanssa sopimukset, joiden perusteella liitto saa varoja toimintaansa varten maitohygienian edistämiseksi sääntöjensä mukaisella tavalla. Walter Ehrströmin säätiön juoksevien asioiden hoitamisesta säätiö on maksanut korvausta erillisen sopimuksen mukaan. 3. VARSINAINEN TOIMINTA 3.1 Toimikunnat ja työryhmät Toiminnanjohtaja on osallistunut Mastiittikartoitus 2011 ohjausryhmän kokouksiin. Ensimmäisiä tuloksia utaretulehdusten esiintymisestä tuotosseuranta-aineiston pohjalta odotetaan keväällä Maitohygienialiiton 50-vuotisjuhlavuosi Maitohygienialiiton 50-vuotisjuhlavuotta juhlistettiin liittokokouksen yhteydessä emeritus professori Ilkka Alitalon alustuksella ja vanhan maitoaiheisen opetusfilmin avulla. Maitohygienialiiton ja Walter Ehrströmin säätiön 10 vuotta vanhemmat arkistomateriaalit arkistoitiin Kansallisarkistoon. Dosentti Touko Perko kirjoitti Maitohygienialiiton historian nimellä Kohti EU:n parasta maitoa - Maitohygienialiiton historia. Kirja julkaistiin juhlaseminaarissa. Kirjoja hankittiin liitolle 700 kappaletta. Maitohygienialiiton 50-vuotista historiaa juhlittiin seminaarin muodossa Eteran auditoriossa, Helsingissä. Seminaarissa oli osallistujia reilut 50 henkeä. Juhlassa kuultiin seminaariesitelmät: professori Satu Pyörälä: Hyvä navetta, terveet lehmät - avaimet korkealaatuiseen maidon tuottamiseen, professori Miia Lindström: Itiölliset bakteerit maitohygienian haastajina ja tutkimuspäällikkö Johanna Mäkelä: Nostalgiaa ja innovaatioita - maito suomalaisten ruokapöydässä, sekä dosentti Touko Perko esitteli Maitohygienialiiton historiaa. Musiikista huolehti Ylioppilaskunnan laulajien kvartetti. Seminaaripäivänä julkaistiin myös uudistetut nettisivut. 3.3 Tiedotus, neuvonta ja yhteistoiminta Tiedotus ja neuvonta Maitohygienialiiton nettisivut ( uudistettiin vuonna Uudistukset toteutti kilpailutuksen jälkeen Oy Site Logic Ab. Sivuille haluttiin raikas ulkoasu ja haettiin tilastotietojen helppokäyttöisyyttä. Sivuilla on perustietoa Maitohygienialiitosta ja suomalaisen maidon laadusta. Sivuilla on myös osuutensa Walter Ehrströmin säätiöllä. Säätiön myöntämät mitalit ja apurahat ovat nettisivuilla sekä tietoa niiden hakemiseen. Nettisivut päivitetään liiton toimistossa tarpeen mukaan. Maitohygienialiiton nettisivujen käyttöä seurataan operaattorilta saatujen tietojen avulla. 4

6 Maitohygienialiiton nettisivuja seurataan laajasti kotimaassa ja ulkomailla. Vierailuhuiput ovat maalis- ja huhtikuussa, jolloin julkaistaan Walter Ehrströmin mitalien saajat. Ulkomaisia vierailijoita oli verkkotunnuksen perusteella tunnistettavissa yli 40 eri maasta. Ulkomaiset ovat kiinnostuneita englanninkielisistä suomalaisen maidon laatua koskevista sivuista. Toiminnanjohtaja on kirjoittanut Elintarvike ja Terveys-lehteen 5/2011 sekä luennoinut esim. Helsingin yliopistolla. Lisäksi hän on antanut haastatteluja sanomalehdille maitohygieniaan liittyvissä asioissa. Yhteistoiminta Maitohygienialiitto toimii yhteistyössä johtokunnassa edustettujen tahojen lisäksi muun muassa seuraavien laitosten ja yhteisöjen kanssa: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Vakola, elintarvikkeiden tutkimuslaitos sekä taloustutkimus Elintarviketeollisuusliitto ry Faba Jalostus Suomen Meijeriyhdistys Maito ja Terveys ry Walter Ehrströmin säätiö Kuopion yliopisto Suomen ympäristökeskus Maaseutukeskusten Liitto Pellervon taloustutkimus PTT Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry Ahlmanin ammattiopisto Liitto on kuulunut jäsenenä seuraaviin järjestöihin: Kunnallinen Ympäristö- ja terveydenhoitoyhdistys r.y. 3.4 Teemakeskustelut johtokunnan kokouksissa Johtokunta vieraili kokouksensa yhteydessä lokakuussa Vantaalla Bisagårdin lypsykarjatilalla, joka myy raakamaitoa suoraan kuluttajille. Tarkoituksena oli tutustua käytännön toimintaan suoramyyntitilalla, sillä raakamaidon myyntiä koskevaa keskustelua käytiin vuoden aikana julkisuudessa runsaasti. 3.5 Lomakkeet ja muut painotuotteet Liiton toimisto on aiemmin välittänyt lähinnä meijereille ja viranomaisille liiton toimittamia ja painattamia erilaisia lomakkeita ja ohjekirjasia. Toiminta on viime vuosina vähentynyt, koska raportoinnissa on siirrytty sähköisiin järjestelmiin. 3.6 Walter Ehrströmin säätiön mitalit ja apurahat sekä lahjoitukset Maitohygienialiitto on perinteisesti välittänyt Walter Ehrström -mitaleita. Vuonna 2011 toimitettiin ansioituneille maidontuottajille mitaleja seuraavasti: 49 kultaista, 410 hopeista ja 190 pronssista mitalia. 5

7 Myönnetyt mitalit vv Mitaleja (kpl) Pronssimitali Hopeamitali Kultamitali Walter Ehrströmin säätiön hallituksen puheenjohtaja, Jaana Husu-Kallio, jakoi säätiön apurahat keskiviikkona Maitohygienialiiton liittokokouksen jälkeen. Apurahoja jaettiin tänä vuonna yhteensä Tutkimusapurahoja haki 29 tutkijaa, joista 14:ta myönnettiin apuraha. Yhteensä tutkimusapurahaa jaettiin Matka-apurahoja haki 17 hakijaa, joista 6 sai apurahan. Yhteensä matkaapurahaa jaettiin a te st ö säät ö ,00 mk apurahat ja muut lahjoitukset vv ,00 mk ,00 mk 1 milj. euroa Myönnetyt apurahat lahjoitusprofessuuria ,00 mk varten ,00 mk ,00 mk ,00 mk ,00 mk ,00 mk ,00 mk ,00 mk ,00 mk ,00 mk ,00 mk ,00 mk ,50 mk ,00 mk ,50 mk ,00 mk lahjoitusprofessuuria lahjoitusprofessuuria varten varte euroa tulevaisuu rahastoon 3.7 Tuottajamaidon laatutilastot Tuottajamaidon valtakunnallista laatua seurataan Maitohygienialiiton keräämien tilastojen avulla. Meijerit toimittavat kahden kuukauden välein tiedot tuottajamaidon laadusta Maitohygienialiitolle, joka kokoaa tilastot. 6

8 Tilastoista käy edelleen ilmi, että suomalainen maito on korkealaatuista ja se kestää erittäin hyvin kansainvälisen vertailun. Parhaaseen hinnoitteluluokkaan (E-luokka) kuului 93,9 prosenttia maidosta eli hiukan vähemmän kuin edellisenä vuonna. Maidon soluluvut olivat hiukan korkeampia kuin edellisenä vuonna, mutta edelleen parhaassa laatuluokassa. Myös kuukausittaisen bakteerimäärän geometriset keskiarvot olivat hieman korkeammat kuin vuonna Kuumat ja myrskyisät kesät jatkuvat ja tämä näkyy hienoisena maidon solupitoisuuksien nousuna ja laatuluokitusten heikkenemisenä kesäkuukausina. Tilakoon kasvu heijastuu myös ajan mittaan osittain solupitoisuuksien nousuna. Tämä rakennekehitys heijastuu myös E-luokan maidon prosentuaalisen osuuden hienoisena laskuna koko maitomäärästä. kertomuksen 4. osassa on tietoa maidon laadusta erikokoisilla tiloilla, automaattilypsytiloilla ja luomutiloilla. Suurilla tiloilla (yli 45 lehmää) maidon solupitoisuudet olivat korkeammat kuin muilla tiloilla. Automaattilypsytiloilla sekä bakteeri- että solupitoisuus maidossa oli korkeampi kuin perinteistä lypsyä käyttävillä tiloilla. Luomutiloilla maidon solupitoisuus oli jonkin verran korkeampi kuin muilla tiloilla. Bakteeripitoisuus näillä tiloilla näyttää olevan suunnilleen sama kuin muilla tiloilla. Mikrobilääkejäämiä esiintyy suomalaisessa raakamaidossa hyvin vähän. Pääosa meijereistä on siirtynyt järjestelmään, jossa maidon noutamisen yhteydessä otetaan näyte tutkittavaksi antibioottijäämien varalta. Jäljempänä olevassa tilastossa ovat mukana tällä tavalla löytyneet, sekä omavalvontasuunnitelmaan kuuluvan näytteenoton yhteydessä löytyneet mikrobilääkejäämät. Mikrobiologisia utaretulehdustutkimuksia ja PCR- tekniikalla tehtyjä utaretulehdustutkimuksia ei voi verrata suoraan keskenään, sillä PCR- tekniikka on herkempi tunnistamaan bakteereja. Tämän vuoksi aiemmin vuosikertomuksessa esitetyt Valion utaretulehdustutkimustulokset on jätetty tästä vuosikertomuksesta pois. 4. MAITONÄYTTEIDEN TUTKIMUSTULOKSET 4.1 Tuottajamaidon laatuhinnoitteluluokitus, % maidosta Bakteerien määrä/ml (geometrinen keskiarvo, 2 kk, liukuva) Luokka < E < Somaattisten solujen määrä/ml (geometrinen keskiarvo, 3 kk, liukuva) I > II >

9 TAULUKKO 1. Raakamaidon jakaantuminen laatuhinnoitteluluokituksen mukaan vuosina E E maitoa/l maitoa/ l Tammikuu 95,6 % 95,9 % 4,4 % 4,1 % 0,0 % Helmikuu 95,9 % 95,7 % 4,1 % 4,2 % 0,0 % 0,0 % Maaliskuu 95,7 % 95,8 % 4,3 % 4,1 % 0,0 % 0,0 % Huhtikuu 95,4 % 95,7 % 4,5 % 4,3 % 0,0 % 0,0 % Toukokuu 94,8 % 95,1 % 5,1 % 4,9 % 0,0 % 0,0 % Kesäkuu 93,6 % 93,9 % 6,4 % 6,0 % 0,0 % Heinäkuu 91,1 % 92,3 % 8,8 % 7,6 % Elokuu 89,6 % 90,2 % 10,3 % 9,7 % Syyskuu 91,2 % 90,8 % 8,7 % 9,1 % Lokakuu 93,4 % 92,7 % 6,6 % 7,3 % 0,0 % Marraskuu 95,2 % 94,4 % 4,8 % 5,5 % 0,0 % 0,0 % Joulukuu 95,6 % 95,6 % 4,3 % 4,4 % 0,0 % Yhteensä 93,9 % 94,0 % 6,0 % 5,9 % ,0% % maidosta 80,0% 60,0% 40,0% 20,0% E 2011 E ,0% Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu KUVIO 1. Raakamaidon jakaantuminen laatuhinnoitteluluokituksen mukaan vuosina

10 4.2 E-luokan osuus maidosta 100 % 80 % 60 % 40 % E-luokan osuus maidosta 20 % 0 % TAULUKKO 2. Laatuhinnoitteluluokitus, E-luokan osuus maidosta, vv E- luokan osuus maidosta E-luokan osuus maidosta ,6 % ,0 % ,4 % ,2 % ,2 % ,6 % ,4 % ,2 % ,9 % ,5 % ,6 % ,9 % ,4 % ,6 % ,7 % ,6 % ,3 % ,2 % ,8 % ,8 % ,9 % ,0 % ,7 % ,9 % 4.3 Raakamaidon solulukujen valtakunnalliset keskiarvot Geometriset keskiarvot Raakamaitojen solulukujen geometrinen keskiarvo vuonna 2011 oli solua/ml. Laskutapa: Ensin on laskettu maidontuotantotilan maidosta vuonna 2011 suoritettujen tutkimustulosten geometrinen keskiarvo. Sen jälkeen näin saaduista tilakohtaisista keskiarvoista on laskettu valtakunnallinen geometrinen keskiarvo. Analyysitulokset saatiin tilalta eli aineistossa ovat mukana tiettävästi kaikki meijereihin maitoa toimittavat maidontuotantotilat. Vuoden aikana osa näistä tiloista lopetti tuotantonsa. 9

11 1000 solua/ml Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu KUVIO 2. Raakamaidon solulukujen geometriset keskiarvot kuukausittain ja koko vuonna vuosina Aritmeettiset keskiarvot Raakamaitojen solupitoisuuksien aritmeettinen keskiarvo oli solua/ml. Laskentatapa ja aineisto olivat samoja kuin geometrisen keskiarvon laskemisessa. TAULUKKO 3. Raakamaitojen solulukujen keskiarvot Suomessa vv (1000 solua/ml) Aritmeettinen Geometrinen solua/ml Aritmeettinen Geometrinen KUVIO 3. Raakamaidon solulukujen aritmeettisten ja geometristen keskiarvojen kehitys vuosina Suomessa. 10

12 TAULUKKO 4. Raakamaidon solupitoisuudet Pohjoismaissa vuonna Lähde: NMSM:n tilasto Maa Solupitoisuuden keskiarvo (1000 solua/ml) Geometrinen Aritmeettinen Norja Suomi Ruotsi Tanska Islanti Raakamaidon solulukujen geometriset keskiarvot erikokoisilla tiloilla Maidontuotantotilat on jaoteltu kuukausittaisen maitomäärän perusteella. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy:n maitomarkkinakatsauksen mukaan lehmän keskimääräinen maitomäärä kuukaudessa oli 572 kiloa. TAULUKKO 5. Raakamaitojen solulukujen geometriset keskiarvot erikokoisilla tiloilla Suomessa vuonna Tilan maitomäärä kuukau- solut geometrinen ka Lehmäluku (noin) dessa alle kg alle /ml /ml /ml /ml /ml kg /ml /ml /ml /ml /ml yli kg yli /ml /ml /ml /ml /ml yli kg yli /ml /ml /ml /ml /ml 1000 solua/ml Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Alle 15 lehmää lehmää Yli lehmää Yli 45 lehmää KUVIO 4. Raakamaitojen solulukujen geometriset keskiarvot erikokoisilla tiloilla Suomessa kuukausittain vuonna

13 4.5 Automaattilypsytilojen maidon solulukujen geometriset keskiarvot Tiedot on saatu tiettävästi kaikilta 564 automaattilypsytilalta maassamme. Vertailuaineistona on käytetty maamme kaikkien tilojen ja ns. isojen tilojen vastaavia lukuarvoja. Isojen tilojen erottelu on perustunut tilan kuukausittaiseen maitomäärään. Tilalta on toimitettu meijeriin maitoa yli kg kuukaudessa. Tällaisella tilalla oletetaan olevan yli 45 lehmää. TAULUKKO 6. Automaattilypsytilojen, maamme kaikkien tilojen ja ns. isojen tilojen maidon solulukujen geometriset keskiarvot vuosina Solulukujen geometrinen keskiarvo Tilatyyppi (solua/ml) Automaattilypsytilat Isot tilat (~yli 45 lehmää) Kaikki tilat solua/ml Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu automaattilypsytilat (564 kpl) Isot tilat (yli 45 lehmää) Kaikki tilat KUVIO 5. Automaattilypsytilojen maitojen solulukujen geometriset keskiarvot Suomessa kuukausittain vuonna 2011 sekä vastaavat arvot isoilla ja kaikilla tiloilla. 4.6 Luomutilojen maidon solulukujen geometriset keskiarvot Aineistona ovat sellaiset luomutilat, jotka toimittivat luomumaitoa meijeriin. Näitä tiloja oli vuonna 2011 kaikkiaan 129. TAULUKKO 7. Luomutilojen maidon solulukujen geometriset keskiarvot vuosina sekä vastaavat arvot kaikilla tiloilla. Solulukujen geometrinen keskiarvo (solua/ml) Luomutilat Kaikki tilat

14 1000 solua/ml Luomutilat Kaikki tilat 0 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu KUVIO 6. Luomutilojen maitojen solulukujen geometriset keskiarvot Suomessa kuukausittain vuonna 2011 sekä vastaavat arvot kaikilla tiloilla. 4.7 Solupitoisuusnormin täyttäneiden tilojen osuus Voimassa olevan lainsäädännön mukaan maidossa solupitoisuuden tulee olla alle solua/ml (=kolmen kuukauden geometrinen keskiarvo). Vuonna 2011 keskimäärin 99,7 prosenttia tiloista Suomessa täytti tämän vaatimuksen. 5,0% % tiloista 4,0% 3,0% 2,0% 1,0% 0,0% Tammikuu 0,20 % 0,30 % Helmikuu Maaliskuu 0,30 % Huhtikuu 0,20 % Toukokuu 0,20 % Kesäkuu 0,20 % Heinäkuu 0,40 % Elokuu 0,40 % Syyskuu 0,40 % 0,30 % Lokakuu Marraskuu 0,20 % Joulukuu 0,30 % KUVIO 7. Niiden tilojen osuus kaikista tiloista, joiden tuottama maito ei täyttänyt asetettuja vaatimuksia (< solua/ml, kolmen kuukauden geometrinen keskiarvo) solupitoisuuden suhteen kuukausittain vuosina

15 % tiloista 5,0% 4,0% 3,0% 1,9% 1,4% 1,4% 1,4% 2,0% 1,1% 0,9% 0,8% 0,7 % 0,6% 0,4% 0,4% 1,0% 0,3% 0,2%0,30 %0,30 % 0,0% KUVIO 8. Niiden tilojen osuus kaikista tiloista, joiden tuottama maito ei täyttänyt asetettuja vaatimuksia (< solua/ml, kolmen kuukauden geometrinen keskiarvo) solupitoisuuden suhteen vuosina Raakamaitonäytteiden jakaantuminen luokkiin bakteerilukujen perusteella TAULUKKO 8. Raakamaidon jakaantuminen luokkiin bakteerilukujen perusteella vuonna 2011 Luokka (pmy/ml) Näytteitä (kpl) % näytteistä < ,6 % ,4 % ,3 % > ,7 % Kaikki ,0 % 4.9 Raakamaidon bakteerilukujen keskiarvot Bakteerilukujen keskiarvot on laskettu samoin periaattein ja samoilta tiloilta kuin solulukujen keskiarvot. Geometriset keskiarvot Bakteerilukujen geometrinen keskiarvo oli pmy/ml vuonna Korkein (6 700 pmy/ml) se oli heinäkuussa. Alhaisin (4 800 pmy/ml) helmikuussa pmy/ml Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu KUVIO 8. Raakamaidon bakteerilukujen geometriset keskiarvot kuukausittain

16 pmy/ml KUVIO 9. Raakamaidon bakteerilukujen geometriset keskiarvot vuosina Aritmeettiset keskiarvot Bakteerilukujen aritmeettinen keskiarvo vuonna 2011 oli pmy/ml Raakamaidon bakteerilukujen geometriset keskiarvot erikokoisilla tiloilla TAULUKKO 9. Raakamaitojen bakteerilukujen geometriset keskiarvot erikokoisilla tiloilla Suomessa vuosina Tilan maitomäärä Lehmäluku Solulukujen geometrinen keskiarvo (pmy/ml) kuukaudessa (noin) alle kg alle kg yli kg yli yli kg yli Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu pmy/ml alle 15 lehmää lehmää yli lehmää yli 45 lehmää KUVIO 10. Raakamaitojen bakteerilukujen geometriset keskiarvot erikokoisilla tiloilla kuukausittain vuonna 2011 Suomessa. 15

17 4.11 Automaattilypsytilojen maidon bakteerilukujen geometriset keskiarvot Tulokset ovat samoilta 564 automaattilypsytilalta kuin soluluvut on laskettu. TAULUKKO 10. Automaattilypsytilojen, ns. isojen tilojen ja maamme kaikkien tilojen maidon bakteerilukujen geometriset keskiarvot vuosina Tilatyyppi Bakteerilukujen geometrinen keskiarvo (pmy/ml) Automaattilypsytilat Isot tilat (~yli 45 lehmää) Kaikki tilat pmy/ml automattilypsytilat (564 kpl) isot tilat ( yli 24 lehmää) kaikki tilat 0 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu KUVIO 11. Automaattilypsytilojen maitojen bakteerilukujen geometriset keskiarvot Suomessa kuukausittain vuonna 2011 sekä vastaavat arvot isoilla ja kaikilla tiloilla Luomutilojen maidon bakteerilukujen geometriset keskiarvot TAULUKKO 11. Luomutilojen maidon bakteerilukujen geometriset keskiarvot vuonna sekä vastaavat arvot kaikilla tiloilla. Bakteerilukujen geometrinen keskiarvo (pmy/ml) Luomutilat Kaikki tilat

18 pmy/ml Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Luomutilat Kaikki tilat KUVIO 12. Luomutilojen maitojen bakteerilukujen geometriset keskiarvot Suomessa kuukausittain vuonna 2011 sekä vastaavat arvot kaikilla tiloilla Bakteriologisen normin täyttävien tilojen osuus Voimassa olevan lainsäädännön mukaan maidossa bakteerien kokonaismäärä (=kahden kuukauden geometrinen keskiarvo) tulee olla alle pmy/ml (=pesäkkeitä muodostavaa yksikköä). Keskimäärin 99,9 % maidontuotantotiloista Suomessa täytti maidolle asetetut lakisääteiset vaatimukset bakteerimäärien suhteen. 5,0% % tiloista 4,0% 3,0% 2,0% 1,0% 0,0% Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 2011 KUVIO 13. Niiden tilojen osuus kaikista tiloista, joiden tuottama maito ei täyttänyt asetettuja vaatimuksia (< pmy/ml, 2 kuukauden geometrinen keskiarvo) bakteerimäärän suhteen kuukausittain vuosina

19 5,0% 4,0% % tiloista 3,0% 2,0% 1,0% 0,0% 0,5 % 0,4 % 0,4 % 0,3 % 0,3 % 0,4 % 0,3 % 0,2 % 0,2 % KUVIO 14. Niiden tilojen osuus kaikista tiloista, joiden tuottama maito ei täyttänyt asetettuja vaatimuksia (< pmy/ml, 2 kuukauden geometrinen keskiarvo) bakteerimäärän suhteen vuosina TAULUKKO 12. Raakamaidon bakteeripitoisuudet Pohjoismaissa vuonna Maa Bakteerilukujen keskiarvo (pmy/ml) Geometrinen Aritmeettinen Norja Suomi Tanska Islanti Ruotsi Lähde: NMSM:n tilasto 4.14 Mikrobilääkejäämät tuottajamaidossa Mikrobilääkejäämistä aikaisemmin käytettiin nimitystä antibioottijäämät. Niitä on tuottajamaidosta Suomessa tutkittu järjestelmällisesti vuodesta 1963 alkaen. Menetelmänä käytetään mikrobiologista menetelmää, jossa maidossa mahdollisesti oleva mikrobilääke estää testimikrobin kasvun. Elintarviketurvallisuusvirasto tutkii EU:n edellyttämän valvontaohjelman puitteissa vuosittain ottamiaan maitonäytteitä mahdollisten mikrobilääkejäämien varalta. Vuonna 2008 tuottajamaidoista otettiin 175 ja meijereiden tankkiautoista 124 näytettä. Kaikki 299 näytettä tutkittiin Delvo -testillä. 18

20 Lisäksi kemiallisesti tutkittiin 410 näytettä. Yhtään positiivista antibioottijäämätulosta ei todettu näissä tutkimuksissa koko vuonna. Meijerit tekevät viranomaisten hyväksymän omavalvontasuunnitelmansa puitteissa mikrobilääkejäämätutkimuksia tuotantoketjun eri vaiheista. Viime vuosien aikana suurin osa meijereistä on siirtynyt käytäntöön, että aina maitoa tilalta noudettaessa otetaan näyte, joka tutkitaan, jos kuormasta löytyy antibioottijäämiä. Nämä tutkimukset ovat mukana taulukossa 13. TAULUKKO 13. Tuottajamaitonäytteistä meijerien tekemät mikrobilääkejäämätutkimukset vuosina Tutkittujen Antibiootti- Positiiviset Positiivisten tilojen lukumäärä tutkimukset (kpl) löydökset (kpl) löydösten osuus ,06 % ,02 % ,06 % ,05 % ,03 % ,03 % ,09 % ,11 % ,14 % ,16% ,13% ,16% 19

21 Maitohygienialiitto ry 3 Y-tunnus TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Tuotot 6 580, ,85 Kulut Henkilöstökulut , ,60 Poistot 707,12 942,83 Muut kulut , , , ,61 Tuotto-/Kulujäämä , ,76 Varainhankinta Tuotot , ,00 Tuotto-/Kulujäämä 7 456, ,24 Sijoitus- ja rahoitustoiminta 959, ,19 Tilikauden yli-/alijäämä 8 416, ,43 20

22 Maitohygienialiitto ry Y-tunnus TASE VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 2 121, ,50 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet , ,95 Saamiset, lyhytaikaiset Myyntisaamiset 0, ,52 Jäsenmaksusaamiset 750,00 375,00 Muut saamiset 6,72 0,00 Siirtosaamiset 1 329, , , ,51 Rahat ja pankkisaamiset , ,64 Vastaavaa yhteensä , ,60 VASTATTAVAA Oma pääoma Unicef-rahasto 4 175, ,20 Muu oma pääoma , ,81 Ed. tilikausien yli-/alijäämät , ,02 Tilikauden ylijäämä 8 416, , , ,46 Vieras pääoma Lyhytaikainen Ostovelat 3 563,70 537,24 Muut velat 1 139,23 703,86 Siirtovelat 3 765, , , ,14 Vastattavaa yhteensä , ,60 21

23 22

24 23