Porin kaupungin henkilöstölehti 3/2003 Aurinkoista ja rentouttavaa kesää kaikille lukijoille!

Transkriptio

1 Porin kaupungin henkilöstölehti 3/2003 Aurinkoista ja rentouttavaa kesää kaikille lukijoille! Porin kaupungin motoristit lähdössä perinteiselle kevätajelulle

2 2 3 Kulttuuri ja henkinen hyvinvointi Porilaisen kulttuuripolitiikan kannalta varsin merkittäviä strategisia valintoja tehtiin vuonna 1993 Pori ohjelman valmistelun ja käsittelyn yhteydessä. Siihen saakka harjoitettu kaupunkisuunnittelu oli luonteeltaan fatalistista, allokoivaa ja arvovapaata. Syvän laman oloissa tuontapainen suunnittelu ei enää toiminut. Niinpä puolittain pakon sanelemana siirryttiin uuteen suunnittelujärjestelmään eli strategiseen ajatteluun, ohjaukseen ja johtamiseen. Hyvä esimerkki onnistuneesta strategisesta valinnasta oli kunkin kulttuurilaitoksen autonomisen luonteen säilyttäminen. Kaupungin omilla kulttuuriyksiköillä on tänä päivänä kullakin hyvä johto ja asiat hallinnassa. Näiden yksiköiden elinvoimaisuutta pidän tärkeänä, koska ne muodostavat rungon Porin muulle kulttuuritoiminnalle. Esimerkkeinä mainitsen Sinfoniettan ja Palmgrenkonservatorion, joiden piirissä työskentelevät tekevät mahdolliseksi kymmenien kuorojen ja soittokuntien taiteellisesti korkeatasoisen toiminnan. Taidemuseo on vireyttänyt taideharrastusta ja teatterin ympärillä pyörii monia vapaita ammatti- ja harrastajateattereita, jotka ainakin osittain tukeutuvat teatteriin. Satakunnan Museolla on luonteva kytkös koululaitokseen ja Porin yliopistokeskukseen. Porilaisen kulttuurin piirissä on siis alkanut tapahtua aitoa verkottumista. Aivan uusi porilainen avaus on nuorten kulttuuripoliittisen ohjelman laatiminen. Ohjelmaa valmisteli laaja-alainen työryhmä, jossa mukana olivat kaupungin kulttuurilaitokset ja suuri joukko eri alojen toimijoita. Asiantuntijoina olivat Porin yliopistokeskuksen, taidejärjestöjen, sosiaalialan, nuorisojärjestöjen ja erityisryhmien edustajat. Ohjelma osoittaa, että Porissa on yllättävän runsas valikoima lastenkulttuuria, koulutusta, opetusta ja harrastusmahdollisuuksia. Ohjelman näkyvin aikaansaannos oli sateenvarjoperiaatteella toimivan lastenkulttuurikeskuksen saaminen Poriin. Kovassa kansallisessa kilpailussa menestyttiin hyvin. Kansainvälisyys on tärkeä osa kulttuurielämää. Niinpä hyvin merkittävänä pidän Porin taidemuseon ja neljän muun eurooppalaisen museon käynnistämää projektia, jolla edistetään maiden välistä kulttuurivuoropuhelua ja Euroopan kansojen historian ja kulttuurin keskinäistä tuntemusta. Projektiin liittyen tulevana syksynä Porissa järjestetään näiden viiden taidemuseon yhteinen ja näyttävä seminaari nimeltään Contemporary art in museums. Kaupungin oman kulttuurihallinnon lisäksi yhden omaehtoisen, poikkitaiteellisen ja valtakunnallisestikin huomatun ja palkitun kulttuuritoimijan haluan mainita erikseen. Se on Kulttuuritalo Annankatu 6, kutsumanimeltään Annis. Monesta talon ilmapiirissä aikaansa viettäneestä on tullut ammattitaiteilija. Taiteilijaksi kasvattaminen ei kuitenkaan ole ollut Anniksen ensisijainen O lemme aiemmin puhuneet tiedotustoiminnasta ja nyttemmin viestinnästä. Seuraavassa käsittelen lyhyesti sisäistä viestintää ja sen merkitystä nyt, kun sähköinen viestintä kehittyy kaiken aikaa voimakkaasti Mitä se sisäinen viestintä oikein on? Sisäisellä tiedottamisella (viestinnällä) tarkoitetaan organisaation sisällä tapahtuvaa kaikenlaista tiedottamista, joka koskee niin hallinnollisia määräyksiä kuin myös vapaa-ajantoimintoja. Sisäinen viestintä voi olla suullista, kirjallista tai verkkoviestintää. Sen välineitä ovat työpaikka- ja henkilöstökokoukset, erilaiset tiedotteet (mm. viikkotiedotteet), henkilöstölehdet, sisäiset internetit (Porissa "Rumpu") sekä sähköpostit. Sisäisen viestinnän tavoitteista Sisäisen viestinnän keskeisimpinä tavoitteina voidaan mainita tiedon tehokas ja ongelmaton monensuuntainen kulku tarkoituksenmukaisen tiedon välittäminen oikealle kohderyhmälle tasapuolinen tiedottaminen kaikille, joita asia koskettaa avoimuuden lisääminenja selkeämpi yhteisiin päämääriin pyrkiminen viestinnälle ja keskustelulle avoin ilmapiiri tehtävä. Tärkeintä on ollut antaa lapsille ja nuorille mahdollisuus kasvuun ihmisenä. Annis ei ole kulttuurilaitos sanan perinteisessä merkityksessä, vaan pikemminkin henkinen koti, jonka ovet ovat auki maailmaan. Anniksella ei kasvateta, vaan siellä annetaan mahdollisuus kasvaa. Uudet asiat eivät synny väkisin eivätkä määräajassa. Anniksella ei tarvitse olla aina tehokas, eikä johonkin tehtävään erityisemmin keskittynyt. On nähty niin, että kulttuurin avulla voi rakentaa portin mielenkiintoiseen tulevaisuuteen ja sitä tietä vahvistaa omaa itsetuntoa. Kun Porissa tehdyistä strategisista valinnoista on vierähtänyt kymmenkunta vuotta, arvioni on, että katumiseen ei tarvetta ole ilmennyt. Monia positiivisia prosesseja on lähtenyt liikkeelle, laajaalaista verkottumista on alkanut tapahtua, omaehtoista, poikkitaiteellista ja luovaa toimintaa on versonut aika viljalti, uusia kulttuuriprojekteja on työn alla, kaupungin omien kulttuuriyksiköiden kuin myös muiden kulttuuriyhteisöjen kunto on hyvä, kulttuuritoimintojen ylläpito ja niiden voimistaminen on saanut hyväksyntää kaupunkilaisilta ja tuloksiakin on osoitettavissa. Mielestäni jo nyt kulttuurin merkitys sekä kaupunkiyhteisön henkistä hyvinvointia edistävinä että Porin ulkoisen kuvan kohentajana on suuri. Aurinkoista ja virkistävää kesää jokaiselle! Sisäinen viestintä ei ainoastaan rummun pärinää Esimiehen viestintätehtävä Tässä lehdessä on toisaalla mainittu lyhykäisesti kaupungin johdon seminaarista, johon aiheeksi oli valittu "Johtaminen ja viestintä". Asia on siis tärkeä ja aina ajankohtainen. v tehtiin henkilöstömme piirissä sisäisen viestinnän tutkimus, joka omalta osaltaan vääjäämättä osoitti kehittämistarpeita olevan. Eräs tärkeä tutkimuksessa esille tullut seikka oli esimiesviestinnän vähäisyys. Tänään voidaan kuitenkin valtakunnallisiin tutkimuksiin perustuen sanoa, että mainittu seikka on kehittynyt positiiviseen suuntaan ja uskon sen koskevan myös Poria! Ei unohdeta keskinäisviestintää Mainitsin edellä mm. kaupungin sisäisen internetin eli "Rum- Martti Sinisalmi Kaupunginjohtaja mun", jota ollaan voimakkaasti kehittämässä. Myös sähköpostista on tullut oivallinen viestintäkanava. Meidän kaikkien tulee kuitenkin muistaa tästä sähköisen viestinnän voimakkaasta tulemisesta huolimatta keskinäisviestintä, jossa tiedottaminen tapahtuu suoraan henkilöltä toiselle. Muistetaan ja maltetaan siis aina miettiä mitä viestintäkanavaa kulloinkin käytetään! Tässä lopuksi voi vielä viitata lukuisiin tutkimuksiin, joissa kerrotaan sanojen suhteellisen pienestä osuudesta kokonaisviestinnästä. Viestitään siis tehokkaasti- me kaikki! Hyvää kesää kaikille Tapahtuma Kalenteri 2003 KESÄKUU Su 1.- KESÄTEATTERI; TEATTERI RATA-KOPLA RY: Su Sulevi, koko perheen satunäytelmä Pelle Hermannin puisto, Kirjurinluoto Su VIHREÄ TEATTERI: Ruskie neitsyt Su Isomäen kesäteatteri Ma VIHREÄ TEATTERI: Saapasjalkakissa Su Isomäen kesäteatteri To JUHANNUSMARKKINAT, kävelykatu Pe 20.- JUHANNUSJUHLA, järj. Rantarieha ry. La mm. juhannuskokko Porin jokiranta Su KESÄTEATTERI; TEATTERI VIRE: Laivan kannella, Mäntyluodon Su Hotellin Meriterassi ja Rakennuskulttuuritalo Toivon piha HEINÄKUU Ti 1.- TEATTERI MIMOSA: To Hepokatti helisee, sirkus pahassa pulassa Pelle Hermannin puisto, Kirjurinluoto Su 6.- AHLAISTEN NUORISOSEURAN Su KESÄTEATTERI: Kurkimäkiläiset, Ahlaisten nuorisotilan piha To 10.- VALTAKUNNALLINEN HARLEY DAVIDSON su KESÄTAPAHTUMA, Leirintä Yyteri La HEINÄMARKKINAT, Porin tori klo 7-18 La KANSAINVÄLINEN Su PORIN JAZZFESTIVAALI To 17.- INTERNATIONAL MEETING OF STYLES Ma TAPAHTUMA kansainvälinen seinämaalaus-, valokuva-, musiikki- ja tanssitapahtuma, Kulttuuritalo Annankatu 6 Pe 18.- SATAKUNNAN KANSANSOUTU Su leppoisa retkitapahtuma meloen tai soutaen Vammalasta Poriin Kokemäenjokea pitkin ELOKUU La AULIKSEN PÄIVÄN MARKKINAT, Porin tori klo 7-18 Ke 20.- PORI FIESTA, La viinijuhla kävelykadun piazzalla To 21.- SIRKUS FINLANDIA, Su Kirjurinluoto Pe 22.- PORI FOLK KANSAINVÄLINEN Su KANSANKULTTUURIFESTIVAALI La VENETSIALAISILTA, Porin jokiranta SYYSKUU Pe 5.- PORIN XV SILAKKAMARKKINAT Su 7.9. Porin jokiranta La 6.9. MAASEUTUMARKKINAT, kävelykatu Pe 12.- SATAKUNNAN MESSUT, Su Porin Karhuhalli Ke 17.- LAINSUOJATTOMAT 4 VAPAIDEN Su AMMATTIRYHMIEN TEATTERIFESTIVAALI To PORIN PÄIVÄ Su päätapahtumapaikkana Porin tori LOKAKUU La 18.- SUOMEN LIIKE JA VIRKANAISTEN Su LIITON SYYSKOKOUS Pe 24.- VALTAKUNNALLISET su YRITTÄJÄPÄIVÄT 2003 Parempaan Pupalaisten hygieniaosaaminen varmistettu Loppuvuodesta 2001 tuli voimaan sosiaali- ja terveysministeriön asetus, jonka mukaan helposti pilaantuvia elintarvikkeita käsitteleviltä henkilöiltä edellytetään testattua hygieniaosaamista. Ko asia päätettiin sisällyttää PUPA koulutukseen ja siten koko siivoushenkilöstöä koskevaksi. Kevään 2003 aikana 12 ensimmäistä ryhmää suoritti hygieniaosaamiskoulutuksen ja hygieniaosaamistestin ja syksyn 2003 loppuun mennessä kaikki pupalaiset saavat hygieniaosaamiskoulutuksen ja hygieniaosaamistestin suoritettua. Hygieniaosaamiskoulutus sisältää lainsäädäntöä, perustieto- askel kerrallaan ja mikrobiologiasta ja kontaminaatiosta, ruokamyrkytyksistä, hygieenisistä työtavoista, henkilökohtaisesta hygieniasta, puhtaanapidosta ja omavalvonnasta. Pupalaiset ovat olleet kiinnostuneita hygieniapassin suorittamisesta, mikä näkyy erinomaisina testin läpäisytuloksina. Marja Aaltonen Puhdistuspalvelualan opettaja Samanaikaisesti puhdistuspalvelualan henkilöstökoulutuksen kanssa kaupungin PUPA-esimiehet ovat suunnitelleet toimia, joilla laatupolitiikan tavoitteet muutetaan teoiksi. He totesivat, että tehtäviä ja kehitettäviä asioita on paljon, mutta aikaa kehittämistyöhön niukasti. Liian isoa palaa ei voi kerralla haukata. Siksi kehittämistä vaativat asiat laitettiin järjestykseen, ja niistä yksi otettiin käsiteltäväksi. Ryhmä lähti kehittämään asiakaslähtöistä puhdistuspalvelujen toimintamallia ja sai suunnitelmat valmiiksi ennen suvea. Sitä kokeillaan tulevana talvikautena. Asiakaslähtöisen toiminnan kehittäminen edellyttää asiakkaiden ja heidän tarpeidensa tuntemista. Odotukset puhdistuspalveluille ja alan yksittäiselle työntekijöille muodostavat tukevan perustan asiakaslähtöisyydelle. PUPA-esimiesryhmä kartoitti asiakkaiden odotukset ja kokosi ne selkeäksi taulukoksi. Asiakkaiden ääntä käyttivät puhdistuspalvelujen ostajat: organisaatioiden johto, työntekijät ja asiakkaat. Asiakaspalautteessa pyrittiin Läh. syyskuu Koulutuksen aloitti syksyllä 2001 noin 400 kaupungin siivoojaa. Heidät jaettiin noin 20 hengen sekaryhmiin. Alussa tunnelma oli jännittynyt ja opiskelijat vaitonaisia. He olivat epävarmoja oman oppimisensa suhteen. Jännitystä lisäsi myös se, että monet olivat ventovieraita toisilleen yhteisestä työnantajasta huolimatta. Joillakin mieltä vaivasivat huonot muistot kansakouluajoilta. irti kirjallisista kyselyistä ja haettiin tilalle toiminnallisuutta ja elävää vuorovaikutusta. Tästä esimerkkinä ovat asiakkaan kanssa tehtävät kiinteistökatselmukset. Niissä kiinteistön käyttäjät, johdosta kiinteistössä työskenteleviin, välittävät odotuksiaan puhdistuspalveluja tuottaville. Katselmuksissa arvioidaan nykytilaa ja kartoitetaan kehittämistoiveita. Samalla parannetaan yhteispeliä ja sovitaan asioista, tiedotetaan mahdollisista muutoksista ja esitellään siivoushenkilökunnan kehittämisajatuksia. Vastausten tulostus. Kuts. läh. Prosessin osista muodostuu kokonaisuus, joka tukee suunnitelmallista kehittämistyötä ja perusteltuja talousarvioesityksiä. Palautekyselyt siivoojilta Esimies Kehittämiskeskustelut TALVIKAUSI Koulutuksen edetessä tutustuimme toisiimme ja huomasimme istuvamme kaikki samassa veneessä. Alkujännitykset ja turhat pelot oppimisesta poistuivat. Koulutus aloitettiin tutustumalla opetussuunnitelmaan ja oppimaan oppimiseen. Porukalla mietimme yhteisiä tavoitteita, joilla taattaisiin hyvä asiakaspalvelu ja laatu. Tietotekniikan opiskelu innosti opiskelijoita, ja sitä Vastausten tulostus. Työmaakokoukset: kehittämistoimet ATKyhteenveto Kehittämisohjelma: talousarvioesitys Henkilöstön kehittäminen Kiinteistöjen katselmukset kesäkuu PUPA-esimiesryhmä piti talvikautena kuusi kolmituntista suunnittelupalaveria. Niiden välillä asioita valmisteltiin sähköisellä foorumilla, ajasta ja paikasta riippumattoman came-ohjelman avulla. Ryhmän muodostavat Raili Leino (kuvassa vas), Marja Kallio, Irma Kallio, Kirsti Klimoff, Taimi Tihiäsalo, Raila Nurminen, Marja- Riitta Laine, Pirkko Hilvo ja Maire Tuomainen. Ryhmän valmentajana toimii Jaakko Ahoranta. PUPA-henkilöstön ajatukset, toiveet ja odotukset yhdistetään työpaikan tavoitteisiin ja henkilöstön kehittämiseen palautekyselyiden ja kehittämiskeskustelujen avulla. Kehittämiskeskustelujen tuloksena syntyvät paitsi henkilökohtaiset kehittämissuunnitelmat myös kaikkia pupalaisia koskevat kehittämis-/ koulutusohjelmat. PUPA-esimiesryhmän suunnittelema malli tekee asiakas- ja henkilöstöpalautteiden keräämisen systemaattiseksi. Sen odotetaan parantavan sisäistä tiedonkulkua, lisäävän henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja innostavan aloitteellisuuteen. Prosessin osista muodostuu kokonaisuus, joka tukee suunnitelmallista kehittämistyötä ja perusteltuja talousarvioesityksiä. Kiinteä yhteistyö asiakkaiden kanssa lisää myös tietoa tulevasta ja näin helpottaa sopeutumista toimintaympäristön muutoksiin. Jaakko Ahoranta olisi voinut olla enemmänkin. Opiskelu jatkui ammatillisten aineiden parissa. Tutustuimme mm. työtapahygienian saloihin. Myös siivousaineet ja erilaiset siivousmenetelmät ja välineet tulivat tutuiksi. Eniten opiskelijoita on puhutti vedettömän siivouksen periaate. Pintamateriaalien tunnistaminen on joskus vaikeaa. Hankaluutta lisää se, etteivät kaikki pinnat siedä kosteutta saati voimakkaita aineita. Siksi korostimme lian tunnistamisen tärkeyttä ja sitä, mille materiaalille se on kiinnittynyt. Keväällä 2003 aloitimme kaikkien 95:n laitoshuoltajan ammattitutkintoon tähtäävien kanssa tutkinnon valinnaisten osien suorittamisen. Perussiivouksien näytöt ovat alkaneet loistavasti! Syksyn kuluessa suoritetaan ylläpitosiivousnäytöt. Koulutus on sujunut suunnitelmien mukaisesti. Oppijat ovat olleet innostuneita. On ollut hienoa olla mukana kehittämässä Porin kaupungin siivousta yhdessä siivoustyönjohtajien ja siivoojien kanssa ja jättää siihen oma kädenjälki. Uskon, että saamme vielä lopun koulutuksen aikana todella hyviä tuloksia aikaan. Keväällä 2004 on päätöksen aika ja siihen mennessä lähes sata siivoushenkilöä on päivittänyt ammattitaitonsa tutkinnoksi ja kolmisensataa henkilöä vahvistanut ammattiosaamistaan. Toivon kaikille opiskelijoille vielä jaksamisia loppurutistuksissa! Anne Puutio Puhdistuspalvelualan opettaja

3 4 5 Yrityskiihdyttämö O Sata synnyttänyt Satakuntaan kymmeniä uusia yrityksiä S atakunnan ammattikorkeakoulun yrityskiihdyttämö O Sata Enterprise Accelerator toimii Porin ja Rauman lisäksi Kankaanpäässä, Harjavalassa ja Huittisissa. Viime vuonna sen kehittämää Yrittäjäksi jo opiskeluaikana -ohjelmaa ryhdyttiin menestyksellä soveltamaa myös Turun ja Seinäjoen ammattikorkeakouluissa. Yhteistä verkostoa, West Finland Business Accelerator (WFBA), johtaa Satakunnan ammattikorkeakoulu. Muutamassa vuodessa yrittäjäohjelma on synnyttänyt 85 opiskelijayrittäjää, ja opiskelijoiden perustamat yritykset työllistävät yli 130 henkilöä, sanoo Satakunnan ammattikorkeakoulun vararehtori, dos. Matti Lähdeniemi. Viime vuonna näiden yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli yli kolme miljoonaa euroa. Yhdeksän yritystä saavutti jopa yli euron liikevaihdon. Meillä yrityskiihdyttämöprosessi sisällytetään opiskelijan tutkinto-opiskeluun, joten yritys on alusta sakka terveellä kasvupohjalla. Opiskelija saa apua ja Liiketalouden jatkotutkinto starttaa SAMK:ssa syksyllä SAMK:ssa alkaa syksyllä 2003 liiketalouden alan jatkotutkintokoulutus, Pk-sektorin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma. Ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot ovat valtakunnallisestikin uusi asia, joten koulutuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa riittää työsarkaa. neuvontaa yritystoimintaansa myös opiskelujensa päättymisen jälkeen ja yrittäjistä koulu saa hyviä yhteistyökumppaneita. Satakunnan alue tarvitsee osaamiselle, erikoistumiselle ja verkottumiselle rakentuvia yrityksiä. Osaaminen luo perustaa alueen kehitykselle. Osaaminen, erikoistuminen ja verkostoituminen ratkaisevat menestyksen niin kotimarkkinoilla kuin myös globaalissa kilpailussa. Erityisen ilahtunut Lähdeniemi on ammattikorkeakoulussa juuri tehdyn kartoituksen tuloksista, jonka mukaan lähes puolet kyselyyn vastanneista osoitti kiinnostusta yrittäjäpolvenvaihdosohjelmaan. Vastanneista 705 opiskelijasta 30 prosenttia oli halukkaita ryhtymään yrittäjiksi johonkin jo olemassa olevaan yritykseen ja 16 prosenttia oli kiinnostunut oman yrityksen perustamismahdollisuudesta jo opiskeluaikana. Peräti viidelle prosentille kyselyyn vastanneesta yrittäjäpolvenvaihdos on ajankohtainen opiskelijan lähipiirissä ja tulevaisuudessa opiskelija osallistuu yrityksen toimintaan yhä enemmän. Opetusministeriö antoi jatkotutkintoon johtavalle koulutusohjelmalle otsikon, jonka pohjalta aloimme kehitellä koulutuksen painopistealueita ja sisältöä, toimialan apulaisjohtaja Erja Turunen selvittää alkutaivalta. Koulutuksen painopisteinä ovat verkottuminen ja pk-yritysten kansainvälistymisen edistäminen. Satakuntalainen työelämä kaipaa kansainvälisiä osaajia. Tällaista palautetta saimme myös elinkeinoelämän asiantuntijoilta, joita haastattelimme koulutuksen suunnitteluvaiheessa. Kansainvälisyys koskee viimeistään lähivuosien aikana tavalla tai toisella kaikkia pk-yrityksiä. Harva toimii nykypäivänä yksin. Koulutuksen yhtenä perusajatuksena on henkilökohtaisten vuorovaikutus- ja tiimitaitojen kehittäminen. Tätä kautta löydetään kilpailukykyä, Erja Turunen vakuuttaa. Verkottumista myös osallistujien kesken Koulutuksessa opittavia asioita peilataan omaan työhön tai omiin lähtökohtiin. Koulutuksen voi suorittaa työn ohessa. Se on 60 opintoviikon laajuinen eli kestää ajallisesti 2,5 3 vuotta. Opetuskielinä ovat suomi ja englanti. Koulutus on suunnattu ensisijaisesti tradenomeille, joilla on kolmen vuoden työkokemus tutkinnon Satakunnan Yrittäjien puheenjohtaja Erkki K. Mäkisen mukaan Satakunnan alueella on kaikkiaan yritystä, joissa yrittäjäpolvenvaihdos tulee ajankohtaiseksi 5-10 vuoden kuluessa. Satakunnan ammattikorkeakoulun ainutlaatuinen opinto-ohjelma on siis hänen mielestään todella tarpeen sillä sen kautta saadaan yrityksiin osaavia jatkajia. Mäkisen mukaan on hienoa, jos opinto-ohjelmassa olevat opiskelijat voisivat jo opiskeluaikanaan perehtyä jollain tavalla siihen yritykseen, joiden vetäjiä heistä myöhemmin tulee. Toimialan apulaisjohtaja Erja Turunen kertoo, että liiketalouden jatkotutkintokoulutuksen painopisteitä ovat verkottuminen ja pkyritysten kansainvälistymisen edistäminen. Satakunnan ammattikorkeakoulu valittiin viime vuonna myös aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköksi, parhaimmaksi maan 29 ammattikorkeakoulusta. Satakunnan ammattikorkeakoulun omaa gsm-verkkoa kokeilevat dosentti Matti Lähdeniemi (vas.) ja johtaja Markku Paukkunen. Monia merkittäviä ohjelmia Yritys- ja yrittäjyysprojektien lisäksi Satakunnan ammattikorkeakoulussa on menossa monia muita mielenkiintoisia projekteja. Satakunnan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulut ovat juuri aloittaneet hyvinvointipalveluprojektin. Sen tarkoituksena on mm. tukea ja kehittää alan yrittäjätoimintaa. Tavoittelemme hyvinvointialalle yritysten ja kunnallisten palvelujen uutta yhteistyötä, sanoo projektipäällikkö Riitta Myllys Satakunnan ammattikorkeakoulun Kehittämis- ja palvelukeskus O Sadasta. Uusyrittäjyyttä tuetaan mm. Satakunnan ammattikorkeakoulun kehittämän ja molemmissa ammattikorkeakouluissa käytössä olevan, Yrittäjäksi jo opiskeluaikana ohjelman avulla. Myllyksen mukaan vuoteen 2010 mennessä sosiaalija terveydenhoidon ammattilaista siirtyy eläkkeelle. Väestön vanhetessa palvelujen tarve kasvaa. Ammattikorkeakoulu virkistää talousaluetta Vuonna 1997 vakinaistetussa Satakunnan ammattikorkeakoulussa on kymmenen opetusyksikköä. Kokonaisopiskelijamäärä on 6355, asiantuntijoita ja henkilökuntaa on yhteensä yli 500 henkilöä. Satakunnan ammattikorkeakoulun nuoret tuhannet opiskelijat virkistävät koko talousaluetta. Osaksi heidän ansiotaan on, että erilaisten palvelujen tarve on viime vuosina kasvanut. Satakunnan etuna on myös nuorten kohtuullisen hyvä asuntotilanne. suorittamisen jälkeen. Koulutukseen voi hakeutua myös muun soveltuvan korkeakoulututkinnon pohjalta, Erja Turunen selvittää. Kontaktiopetus, kerran tai kaksi kuussa, järjestetään osallistujien ja opettajien toiveiden mukaan joustavasti Porissa, Raumalla, Kankaanpäässä ja Huittisissa. Tapaamme siis eri puolilla Satakuntaa eri kertoina. Toivomme voivamme verkostoitua koulutuksessa mukana olevien kesken. Mukana on erilaisia henkilöitä ja erilaisista taustayhteisöistä. Ties miten hyviä yhteistyöverkostoja osallistujienkin kesken luodaan! Monimuotoista opetusta Koko koulutus etenee SAMK:n virtuaalisessa oppimisympäristössä, Virtualiassa. Luentojen lisäksi järjestetään seminaareja, koulutukseen kuuluu itsenäistä tiedonhankintaa ja tehtäviä itsenäisesti ja ryhmissä. Osa opinnoista järjestetään vaihtoehtoisina moduuleina. Luettua akkaan ja palvelua tuottavan asiantuntijan välillä. Palveluihin kuuluvat esimerkiksi erilaiset esiselvitykset, kehitysprojektien toteutus, soveltava tutkimus, mittaus- ja testaus- ja kalibrointipalvelut. Eeva-Liisa Vallin Kuva: Kari Laine Tutkimusta ja kehitystä Kehittämis- ja palvelukeskus O Sata tuottaa tutkimus- ja kehityspalveluja yrityksille ja yhteisöille Satakunnan ammattikorkeakoulun koulutusaloilla. O Sata toimii linkkinä asikirjallisuutta tentitään tai siitä keskustellaan ryhmissä. Opetus on siis erittäin monimuotoista, Erja Turunen luettelee. Suurin ponnistus on työelämän kehittämistehtävä -osio, jossa opiskelija tekee laajan opinnäytetyön pk-yrityksen kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseksi. Työn kypsyttely aloitetaan jo ensimmäisenä opiskeluvuonna. Opinnäytetyö on yksilötyö, mutta se tehdään 3-5 hengen yhteistyöryhmissä keskustellen kunkin opiskelijan aihealueesta. Mukaan mahtuu viisitoista koulutettavaa, jotka pakertavat valintakokeissa tämä lehden ilmestymisen aikaan. Valinnan tulokset ilmoitetaan kesäkuun aikana. Lisätiedot: Toimialan apulaisjohtaja Erja Turunen, ( asti) ja ( alkaen). Inna Helminen Kuva : Inna Helminen SAMK Porin Palveluopistosta valmistuneiden työllistyminen entistä parempaa Palveluopistossa tehtiin talvella 2002 kartoitus, jonka avulla haluttiin selvittää oppilaitoksesta vuosina 2001 ja 2002 valmistuneiden työllistymistä ja opiskelutilannetta. Vastausprosentti oli 65 ja vastausten määrä 455 kappaletta. Enemmän kuin puolet (62 %) vastaajista on vuotiaita. Alle 20-vuotiaiden osuus on 20 % ja yli 30-vuotiaiden osuus vastaajista on 12 %. Naisten osuus vastaajista on 87 %. Kartoituksen tulokset vastaajien työllistymisen suhteen ovat varsin myönteiset. Peräti 83 % vastaajista on jossakin muualla kuin työttömänä. Vuosi sitten tehdyssä kartoituksessa vastaava luku oli 78 %. Työssä olevista hieman suurempi osa on tilapäisessä työssä. Nykypäivän työmarkkinoille tyypilliset epätyypilliset työsuhteet näkyvät siis myös tässä vastaajajoukossa. Tilapäisten töiden määrään vaikuttaa myös se, että vastaajien valmistumisesta on kysymyshetkellä kulunut vasta 1/2-1 1/2 vuotta. Tässä vertailussa eniten työttömyyttä on Yhteispalvelupäivät Vantaalla Yhteispalvelupäivät ovat jokavuotinen tapahtuma, jonka tiimoilla palvelusihteereillä on mahdollisuus tavata toisiaan ja vaihtaa ajatuksia ja oppeja yhteispalvelusta. Tänä vuonna vietettiin yhteispalvelun 10-vuotispäiviä, joten tällä kertaa oli myös aika katsella paitsi eteenpäin myös taaksepäin. Maaherra Pirjo Ala-Kapee Hakulinen ja Vantaan kaupungin peruspalvelujohtaja Jaakko Vastamäki kertoivat meille siitä sinnikkyydestä ja uuteen palvelumuotoon uskomisesta, jolla on päästy tilanteeseen, että Suomessa on Naiset kirmasivat sankoin joukoin 14. kertaa toukokuisessa luonnossa. Naisten Kevätkirmaus on aiempina vuosina järjestetty maauimalassa, mutta nyt tapahtumapaikkana oli Karhuhalli. - Idea Naisten Kevätkirmaukseen saatiin Naisten Kympiltä. Pohdittiin, että Porissakin voitaisiin järjestää naisten tapahtuma, joka ei olisi ihan niin suuri kuin Helsingissä. Silloin liikuntasihteerinä oli Eila Mikola, joka innostui asiasta ja tarttui toimeen, kertoo tämänvuotista tapahtumaa järjestellyt liikunnanohjaaja Elina Riippa. - Ensimmäisellä kerralla mukana oli 149 naista. Tänä vuonna naisia oli mukana noin hotelli-, ravintola- ja suurtalouden (29 %), liiketalouden (25 %), vaatetustekniikan (36 %) ja hiusalalta (23 %) valmistuneilla. Vähiten työttömiä on sosiaali- ja terveysalan (6 %) sekä kauneudenhoitoalan (10 %) ryhmässä. Opiskelijoiden alavalinta osunut kohdalleen Nopeimmin työllistävä ala on myynti ja asiakaspalvelu, kun taas pitkittynyttä työttömyyttä on eniten vaatetusalalla. Yli puolet työllistyneistä on työllistynyt heti valmistumisen jälkeen. Erittäin myönteisenä on pidettävä sitä, että 79 % työssä olevista on koulutustaan vastaavassa työssä. Ruokapalvelun, kondiittorin ja sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittaneet ovat työllistyneet parhaiten koulutustaan vastaavalle alalle. Työllistyneiden kohdalla ammatinvalinta näyttäisi osuneen kohdalleen, koska 93 % vastaajista kertoo viihtyvänsä työssään joko erittäin tai melko hyvin ja tällä hetkellä 182 yhteispalvelupistettä, 155 eri kunnassa. Uuden hallitusohjelman kohdassa 7, joka käsittelee aluepolitiikkaa, sanotaan mm. näin; paikallishallinnon palvelujen tarjonnan ja saatavuuden turvaamiseksi lisätään uuden viestintä- ja tietotekniikan sekä yhteispalvelupisteiden roolia, joten nyt on saatu ensimmäistä kertaa konkreettinen osoitus siitä, kuinka tärkeä yhteispalvelupiste on palveluntarjoajana kunnassa. Yhteispalvelupisteissä tullaan yhä enenevässä määrin käyttämään tietotekniikkaa työkaluna Naiset keväisellä kirmauksella Isomäen maastossa Ihan kiva määrä. Porin kaupungilta oli mukana hallintokunnittain ainakin terveysvirasto, koulutusvirasto, kaupungin sairaalan pari osastoa ja pari päiväkotia, Elina Riippa kertoo. Porissa kirmattiin helteisen aurinkoisessa säässä. Juostavana tai käveltävänä oli kunnosta riippuen lenkkejä viidestä viiteentoista kilometriin. Varsinaisen Kirmauksen lisäksi ohjelmassa oli verryttelyt tanssillisissa tahdeissa ja lajiesittelyä. Kirmailijoita viihdytti Bull Hide Boots Band. Juontajana toimi Eeva Rantanen. Inna Helminen 80 % vastaajista on sitä mieltä, että koulutus on vastannut työelämän tarpeita joko erittäin tai melko hyvin. Tyytyväisimpiä tässä suhteessa ovat sosiaali- ja terveysalan ja liiketalousalan tutkinnon suorittaneet. Viidesosa jatkaa opintoja useimmat ammattikorkeakouluun Kaikista vastaajista 21 % ilmoittaa jatkavansa opintojaan. Yli puolet heistä tekee sen ammattikorkeakoulussa. Vain 57 % opintojaan jatkavista tekee sen aiemmalla alallaan. Yksittäisiä opintojen jatkajia on lähes kaikilla koulutusaloilla, mutta eniten heitä on hotelli-, ravintola- ja suurtalousalalla (25 %), ruokapalvelun alalla (20 %) sekä sosiaali- ja terveysalalla (24 %). Pienistä koulutusaloista mainittakoon talouskoulun käyneet, jotka ovat lähes kaikki lähteneet jatkamaan opintojaan niin toiselle asteelle, ammattikorkeakouluun, korkeakouluun, yliopistoon tai muihin opintoihin. eri osa-alueilla, esim. lomakkeet tulevat olemaan sähköisessä muodossa, joten niitä tulostetaan asiakkaan tarpeen mukaan. Asiakaspäätteiden merkitys korostuu entisestään, koska yhä useammat lomakkeet voidaan täyttää ja lähettää suoraan netissä. ihteereiden rooli verkonkäytön ohjaajina tulee lisääntymään. Iltaohjelmassa näimme Vantaan kaupungin upouuden multivideo-esityksen, joka oli erittäin hauska ja positiivisella tavalla mieleenpainuva. Näin porilaisena on kuitenkin sanottava, että Sähköisestä rekrytoinnista järjestettiin infotilaisuus hallintokuntien edustajille 6.6. Tällöin nimettiin myös projektiryhmä asian edelleen kehittämiselle. Varsin monet ovat työllistyneet työpaikkaan, jossa ovat olleet opiskeluaikanaan työssäoppimisjaksolla. Työssäoppimispaikkaan työllistyneet ovat lisäksi nopeimmin työllistyviä. Työssäoppimispaikat näyttävät olevan valmistuville opiskelijoille erittäin tärkeitä rekrytointikanavia. Merkittävimpiä muutoksia vuosien kartoitukseen verrattuna olivat työttömien määrän vähentyminen 27 prosentista 17 prosenttiin, opiskelemassa olevien määrän lisääntyminen hieman, alle 20-vuotiaiden tilanteen parantuminen merkitsevästi ja lähihoitajien työttömyyden vähentyminen erittäin merkitsevästi. meillä samanhenkinen esite paperiversiona on ilmestynyt jo parisen vuotta sitten, eli jälleen porilaisilla ei ole mitään hävettävää. Kesäterveisin Merja Mäkitalo YTL, toimialarehtori ihteerit Yhteispalvelupiste Hööveli Sähköisestä rekrytoinnista järjestettiin infotilaisuus Kuvassa vasemmalta työvoimaneuvoja Heli Itähalme ja Birgitta Tuunainen koulutusvirastosta. Kuva:

4 6 JIPII LOMALLE! ja toivottavasti takaisin hyvissä voimin 7 Lomallako muka ongelmia? Valitettavasti ja ihan samoja kuin arkena, vaikka kyllä lomailu tietyille asioille altistaa. Lomailijan terveydentilalla, iällä ja sukupuolella sekä matkan luonteella, kestolla, kohteella ja matkustustavalla on merkityksensä. Lomamatkojen kuolinsyytilastoissa nähdään tavalliset kuolinsyyt, puolet sydänkuolemia ja perässä tulevat onnettomuudet, hukkumiset, myrkytykset ja alkoholi on kuvioissa mukana. Kotimaan mökkilomalla ja viiden tähden hotellilomalla on eri luokan riskit kuin omatoimisella minimibudjetin reppumatkalla. Lomaan liittyvä tarve saada etäisyyttä arkeen ja mahdollisuus lepoon saatetaan kokea paineena, kun murheet seuraavatkin mukana ja yhdessä matkan rasitusten, kulttuurierojen ja ilmaston muutoksen kanssa vain lisäävät henkistä kuormaa ja syntyy lomastressi. Eksoottinen tartuntatauti on harvoin vastoinkäymisenä, turistiripuli ja tapaturma pilaa matkan sitäkin useammin oiminta aloitettiin ilmoittautumispäivällä, mutta mukiloihin voi ilmoittautua mu- ja flunssastakin kärsitään. Sukupuolitauti saadaan 6-8 kertaa herkemmin matkoilla kuin tavanomaisissa elämänoloissa. Mekös olisimme moksiskaan Ei kun menoksi vaan, lomallahan sitä ollaan! Nuorten miesten lisääntynyt alttius joutua matkoilla tapaturmiin ja tappeluihin on kai kautta aikain ollut olemassa. Sukupuolitaudit, HIV ja hepatiitti B ovat todellinen uhka Venäjällä, Virossa ja Thaimaassa seksiä ostaville ja ainahan siinä riskinsä piilee, jos seksiä satunnaiskumppanin kanssa harrastaa. Matkailijan yleisin kiusa, ripuli on vaarana kaikkialla ja sen riski vain kasvaa Pohjoismaista etelään ja itään lähdettäessä ollen selvästi suurempi Afrikkaan ja Kauko- Itään päästäessä. Siellä hotellin viisi tähteäkään ei suojaa sairastumasta, eikä välttämättä omallakaan -Mukila-toiminnassa on mukavinta lasten kanssa toimiminen. Ohjaajan tehtävässä oli mukavaa myös se, että saimme itsenäisesti suunnitella päiväohjelmamme, Riikka kertoo. Riikka Tommila aloitti työnsä päivähoitotoimistossa jo toukokuussa, pari viikkoa ennen kesäleikkikenttätoiminnan alkamista. -Aluksi hoidin tarvittavat käytännön järjestelyt, jotta kaikki olisi valmista, kun mukilat alkavat. Nyt toiminnan pyöriessä kierrän leikkikenttiä ja varmistan, että kaikki sujuu. Toimitan muun muassa mukiloiden tarvitsemat tavarat kentille, Riikka listaa. Vastaavan ohjaajan lisäksi kesäleikkitoimintaa on palkattu pyörittämään 32 ohjaajaa. -Kullakin kuudellatoista kentällä on kaksi ohjaajaa. Lisäksi neljällätoista kentällä työskentelee työkokeilussa oleva nuori, Riikka Tommila kertoo. ruokailu- tai WC-käyttäytymisellä siltä voi välttyä. Ja malariatapauksiakin todetaan Suomessa vuosittain tropiikintuliaisina. Vaan jospa sittenkin? Kukin muokkaa lomamuistonsa osin omalla käyttäytymisellään, vaikka kaikkeen ei voikaan vaikuttaa. Jos oma matka-apteekki ei riitä, kannattaa suunnata Muki matkaan ja T kaan koko kesän ajan, kertoo kesäleikkikenttätoiminnan vastaava ohjaaja Riikka Tommila. Mukilat toimivat heinäkuun loppuun asti arkisin kello Leikkipäivän katkaisee noin kello pidettävä mehuhetki. -Lapsille tarjoillaan puolen päivän aikaan mehua ja näkkäriä. Muuten päiväohjelmaa ei ole mitenkään erikseen säädetty. Leikkikenttien ohjaajat saavat itse ideoida päivien sisällön, Riikka Tommila kertoo. Mehutarjoilun vuoksi lapsilla tulee olla oma muki mukana leikkikentällä. Kesäleikkikenttätoiminta onkin ristitty kansan suussa mukilaksi juuri tästä mukiperinteestä johtuen. Mukila-toiminnalla on pitkä historia. Sosiaalikeskuksen päivätyön ja perhetyön toimialueen osastopäällikkö Anja-Kerttu Yli- Ketola tietää kertoa, että toimintaa on järjestetty jossakin muodossa jo vuodesta 1911 lähtien. Riikka kiertää kenttiä Kesäleikkikenttätoiminnan vastaava ohjaaja Riikka Tommila on mukana mukila-toiminnassa nyt toista kesää. Ensi marraskuussa sosionomiksi valmistuva Riikka toimi viime vuonna Väinölän leikkikentällä ohjaajana. Kesäleikkikentät eli mukilat aloittivat toimintansa kesäkuun alussa kahdeksallatoista (18) eri leikkikentällä. Porin sosiaalikeskuksen järjestämä maksuton leikkitoiminta on tarkoitettu vuotiaille lapsille. lääkärin vastaanotolle mieluummin kuin apteekkiin. Paikallisten terveyspalvelujen saatavuus ja taso vaihtelevat matkakohteittain ja maittain, mutta lääkäreillä on kaikkialla koulutuksensa ja usein myös oman maansa erityisasiantuntemus mm. trooppisten tautien suhteen. Jos varautuu maksamaan, länsimaisin kriteerein hyvää hoitoa saa ainakin maan pääkaupungista. Monissa maissa apteekkitoiminta on vapaampaa kuin Suomessa, laadunvalvonta ja myyjän asiantuntemus voi olla puutteellista ja myytävät lääkkeet vanhentuneita tai haittavaikutuksiltaan sellaisia, joita Suomessa pidetään terveydelle vaarallisina, joten apteekkariin ei välttämättä voi luottaa samalla tavoin kuin kotimaassa. Suomen sairausvakuutuksen piiriin kuuluvat voivat saada korvausta ulkomailla annetusta sairaanhoidosta, mutta usein varsin vähän ja vain osasta kuluja eli matkavakuutus kannattaa hankkia. Kuitenkin kaikitenkin Tropiikin- ja etelänmatkailuneuvonnan vanha konkari Heikki Peltola on kirjoittanut, ettei pidä kuitenkaan väheksyä sitä etelänmatkailuun ja muuhunkin lomailuun liittyvää psyykkistä puolta, että moni tuntee keränneensä voimia, vaikka onkin itse asiassa kuluttanut paljon rahaa, valvonut, juonut kohtuuttomasti, häirinnyt muita, altistunut terveydellisille vaaroille, sairastanut usean päivän ripulitautia ja tehnyt iholleen enemmän pahaa kuin hyvää loikoiltuaan päiväkaudet auringossa saadakseen (kateutta herättävän) terveen rusketuksen ja kaikesta huolimatta kokee virkistyneensä katkaistuaan arjen rutiinin. Peltola vertaa ilmiötä lasketteluun, autourheiluun, jääkiekkoon vaaroja on, mutta niitä pidetään toisarvoisina huviin ja hyötyyn verrattuna. Hyvä - jos sitten myöhemmin voi todeta, että oli se sen arvoista! Kesäleikkikentät toimivat seuraavissa paikoissa: Kartanon Keskipuisto, Kalaholman Nahkiaisenpuisto, Sampolan Pirkanpuisto, Väinölän Joukahaisenpuisto, Isojoenrannan Saukonpuisto, Murtosenmutkan leikkikenttä, Ruosniemen puisto (Sahrantie) kesäkuun ajan ja Ruosniemen päiväkodin pihassa heinäkuun, Toejoen leikkikenttä, Leppäkorven leikkikenttä, Kiertokadun avoin päiväkoti, Pormestarinluodon Messipojanpuisto, Korpraalintien leikkikenttä, Enäjärven koulu, Pihlavan Uustalonpuisto, Kaanaan Tuomaanpuistossa 2 päivänä viikossa (tiistaisin ja perjantaisin) sekä Mäntyluodon Kallonkadun kentällä 3 päivänä viikossa (maanantaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin). Toimintaa on myös Lyttylän vanhan koulun pihassa 2 päivänä viikossa (tiistaisin ja perjantaisin) sekä Hyvelän Urheilumajan pihassa 3 päivänä viikossa (maanantaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin). Neuvonta puh ark klo 9-10 ja Kiertokadun mukilassa riittää säpinää. Nämä kullankaivajat jatkoivat sitkeästi kaivuitaan, vaikka kultasuoni ei ollut vielä löytynyt. Lastentarhanopettajaksi opiskeleva Tiina Puupponen ohjaa Kiertokadun mukilaa. Ulla Hammais tartuntatautiterveydenhoitaja Porin terveyskeskus mukilaan Kiertokadulla riittää kävijöitä Kiertokadun avoimella päiväkodilla riittää vilskettä mukilapäivän ollessa täydessä vauhdissa. Pojat juoksevat jalkapallon perässä ja rakentavat kultakaivoksia tytöt piirtelevät ja pelaavat nattia. Kiertokadun mukilan ohjaajilla, Tiina Puupposella ja Riikka Turtiaisella, on täysi työ huolehtia peuhaavasta lapsikatraasta. -Parhaimpana päivän meillä on ollut mukana 38 lasta. Eilenkin paikalla oli 22 lasta, vaikka oli sadepäivä, ohjaaja Tiina Puupponen kertoo ensimmäisen viikon mukila-kokemuksista. Kiertokadun mukilalla on käytössä avoimen päiväkodin tilat, joten lapset pääsevät leikkimään katon alle, jos sadekuuro yllättää. Kaikilla kentillä ei katoksia ole, mutta ohjaajat ovat sadepäivinäkin leikkikentillä. -Vanhempia kehotetaan pakkaamaan sadevaatteet lasten mukaan - pikkukuuroja ei kannata pelätä, Riikka Tommila toteaa. Kesäleikkikenttätoiminnan kävijämäärä oli viime vuonna Vaikka nykylapsien kerrotaan vain istuvan kotona pelaamassa videopelejä, pihalla kavereiden kanssa peuhaaminen taitaa olla kesän viettotavoista edelleen ykkönen. Teemu Eskola sosiaalikeskus Oliko todella niin, että kakarat eivät pyhäkamariin saaneet tulla? Porin kaupungin esiopetussuunnitelmaan kuuluu käynti Korsmanin talossa. Porilaislapset halutaan tutustuttaa Porin lähihistoriaan ja menneen ajan jokapäiväiseen arkeen. Korsmanin talo ja 50-luku on kiinnostava ja oivallinen tutustumiskohde lapsille. Talossa on konkreettisesti esillä menneen ajan henki. Tuulikki Kiilo ja apuna toimiva Vuokko Lindelt esittävät ja kertovat ilmeikkäästi porilaismurteella entisajan asioista, tarinoista ja tapahtumista. Mites näitä sokeripihtejä käytetään? Ruosniemen päiväkoti sijaitsee Pohjois-Porin perukoilla metsikköjen läheisyydessä. Vaihteleva maastoinen lähimetsä on ollut aina suosittu retkikohde. Metsäkeskuksen Metsän oppimispolku Satakunnassa projektin vetäjältä Matti Karilta olemme saaneet ideoita ja uusia ajatuksia hyödyntää metsää oppimisympäristönä. Matti on kehitellyt kanssamme esiopetussuunnitelman mukaan etenevän metsän vuosisuunnitelman. Edellisvuonna 13 eskarilaista koekäytti suunnitelman ja se vaikutti todella hyvältä. Eskari-ikäisten pienryhmä onnistui liikkua metsässä ja tehdä kivoja harjoituksia viikottain säällä kuin säällä. Kevätjuhla metsässä Tänä vuonna teimme 3-6 vuotiaiden lasten kokopäiväryhmässä metsäretkiä melkein joka toinen viikko. Kevätjuhlan päätimme myös siirtää luontoon ja onnistuimmekin asiassa mielestämme hyvin. Toukokuun 12. päivä oli lämmin kun juhlaväki tai oikeastaan seikkailijat kerääntyivät Jätinkivelle Muurainkujan päähän. Siirryimme seuraavaksi Laulukalliolle, jossa Vesselit-ryhmä esitti muutaman metsäaiheisen laulun. Eskarilaiset lausuivat myös metsärunon saatuaan ensin päähänsä mustikan- ja puolukanvarvuista tehdyn seppeleen. Sen jälkeen jaettiin seikkailukuoret, joissa olivat toimintaohjeet ja kartta. Perheet liikkuivat toimintapisteistä toiseen haluamassaan järjestyksessä. Halutessaan sai askarrella luonnonmateriaaleista metsänhengen, kiipeillä köyden avulla kallionseinää ylös, miettiä rajatulta alueelta mikä ei kuulu luontoon, heitellä käpyjä ja palloja pajurenkaan läpi, ämpäriin tai villasukkaan tai yrittää pujot- Tässä tulee klapeja, että saadaan hellaan valkee ja sitä kaffeeta sitte... Eskarit 50-luvun aikamatkalla Korsmanin talossa Kevättuuli metsässä tautua koko perheen voimin köysiradan läpi koskematta köysiin. Juhlatarjoiluna oli kevätboolia ja keksiä. Juhlaväkeä oli 34 lasta ja 35 aikuista sekä yksi koiranpentu. Iloisen seikkailun jälkeen kesä tuntui jo olevan aavistuksen lähempänä. Ruosniemen päiväkodin Vesselit-ryhmän puolesta Marianne Mäkelä Kuva: Tuomo Ahlfors Lapsilla riittää ihmettelemistä, kun Tuulikki kertoo sodasta, vanhan ajan joulusta, siitä, miten vaatteet käytettiin todella loppuun asti yms. Puheessa vilisee outoja sanoja porilaismurretta polkumasiina-ompelukone, lonka-pullapitko jne. Kun on tutustuttu vierashuoneeseen, siirrytään makuukamariin ja sieltä talon sydämeen eli keittiöön. Keittiössä lapset pääsevät hommiin, kun ensin hakevat klapeja kellarista. Sitten aletaan valmistaa kaffeeta. Se onkin sellainen homma, jossa tarvitaan aikaa. Ensin aikuinen paahtaa vihreät pavut sitten lapset pääsevät itse jauhamaan kahvia. Tässä on se potta, ettei yöllä tarvi huussiin lähteä... Vihdoin saadaan kupit pöytään ja tuoksuvaa kahvia kuppiin. Lonka se vasta maistuu, kun sitä vielä sekoitetaan kahvin joukkoon, tulee pullamössöä. Ennen kuin vierailu päättyy käydään vielä piharivin vessassa eli huusissa. Siinä riittää ihmettelemistä, mutta onneksi Tuulikki kertoo, että pakkasella pimeässä ei välttämättä tarvinnut huusiin lähteä, sillä aikuisetkin käyttivät silloin pottaa,.. ihan totta. Pian on aika palata 2000-luvulle ja lähteä kävelemään kohti päiväkotia. Lapset rupattelevat ja kyselevät vielä kuluneesta vierailusta. Aika tuntuu pysähtyneen ja matka 50-luvulta 2000-luvulle tuntuu olevan vain liikenteen melskeessä ja kännyköiden piipityksessä: Onneksi lasten aito kiinnostus ja innostus kestää vuosikymmenet. Metsäruno Kuuntele, huomaa, etsi ja keksi Luonnossa tulee iloiseksi Juokse ja liiku, haista ja maista Metsä on täynnä kaikenlaista Aina voit metsässä oppia uutta Tutkia luonnon salaisuutta Anna-Mari Eronen Sosiaalikeskus Kuvat: Anna-Mari Eronen

5 8 9 TAIDEMUSEO palaa juurilleen Kesänäyttelynä Maire Gullichsenin taidesäätiön kokoelmat T ukholman Moderna Museetin johtaja Pontus Hultén vieraili tammikuussa 1967 Porissa. Maire Gullichsenin ja kirjailija Göran Schildtin isännöimänä tutustuttiin kaupungin jokirannassa sijaitsevaan vanhaan pakkahuonerakennukseen, josta tullilaitos oli siirtynyt Mäntyluotoon, minkä vuoksi rakennus oli jäänyt tyhjilleen. Pari vuotta aikaisemmin Maire Gullichsen oli lähtenyt ajamaan hanketta, jonka tarkoituksena oli saada taidemuseo kaupunkiin. Minä elättelen toivetta, että Porin taidemuseon kokoelmien runko voitaisiin koota abstraktia taidetta edustavista töistä Abstraktia runkoa ei ole missään muualla; se olisi ainutlaatuinen. totesi Maire Gullichsen vuonna 1977 puhuessaan siinä vaiheessa vielä toteutumattomasta Porin taidemuseosta. Elokuussa vuonna 1971 Maire Gullichsen perusti nimeään kantavan säätiön hoitamaan sitä taidekokoelmansa osaa, jonka hän oli päättänyt luovuttaa Porin kaupungille taidemuseon peruskokoel- atakunnan Museon kesänäyttely esittelee värikkäänä persoonana tunnetun Akseli Gal- maksi. Vaikka ensimmäiset suunnitelman nykyisen muotoisesta taidemuseosta oli laadittu jo vuonna 1967, venähti hankkeen toteutus oli vuosikymmenen mittaiseksi. Maire Gullichsenin taidesäätiö ja Porin kaupunki sopivat kokoelman tallettamisesta taidemuseoon ja taidemuseo avasi ovensa suurelle yleisölle koko laajuudessaan Porin päivänä seuraavana vuonna. SATAKUNNAN MUSEOSSA tapahtuu vuonna 2003 Akseli Gallén-Kallela elämän maisema S len-kallelan elämänkaarta, josta kertomukset eivät lopu. Näyttelyssä tarkastellaan taiteilijan elämää myös aikansa miehenä, aviomiehenä ja isänä. Kerromme Akselista, joka Juséliuksen mausoleumin freskojen rakentamisen yhteydessä tuprutteli lounastauolla piippuaan vastakaivetun haudan pohjalla. Kerromme myös siitä elegantista herrasmiehestä, joka sulautui mitä erilaisimpiin ympäristöihin ja oli tietoinen omasta viehätysvoimastaan. Näyttelymme esittelee miehen, joka kaikkien saavutustensakin keskellä kävi läpi omia inhimillisiä kasvukipujaan. Akseli koki syvää kaipausta joutuessaan olemaan erossa rakkaastaan Marysta opiskellessaan Pariisissa ja kestämään pienen Marjatta-tyttärensä kuoleman aiheuttaman raastavan surun. Myös vuosien synkät tapahtumat vetivät Akselin pyörteeseensä. Porilaissyntyinen taiteilija palasi Poriin tekemään vuosina yhden merkittävimmistä töistään, Juséliuksen mausoleumin freskot. Näyttelyssä on esillä mm. mausoleumin ikkunoihin suunniteltujen lasimaalausten luonnoksia, joita ei kuitenkaan koskaan toteutettu. Esillä on myös aiemmin hyvin harvoin näytteillä ollut Antti Ahlströmin perhemuotokuva vuodelta Yhteistyötahona näyttelyssä on ollut Gallén- Kallelan museo. Tule katsomaan, millaiseksi muotoutui Akselin elämän maisema. Tarina alkaa Akselin äidin hääpuvusta Rosenlew-museo siirtyy Satakunnan Museolle Satakunnan Museo jatkaa työtään EUosarahoitteisten projektien parissa. Kesällä 2003 käynnistyy uutena hankkeena Rosenlew-museon suunnitteluhanke. Rosenlew-museon rakennus ja museokokoelmat siirtyivät UPM-Kymmene Oyj:ltä Porin kaupungille allekirjoitetulla kauppakirjalla. Museorakennukseen, Aittaluodossa sijaitsevaan entiseen kruununmakasiiniin, on kotiseutuneuvos Olavi Koskinen koonnut huomattavan kokoelman aikanaan Porin suurimman teollisuuslaitoksen historiaan liittyvää esineistöä, valokuvia ja asiakirjoja. UPM-Kymmene oli jo suunnitellut kokoelman siirtoa Valkeakoskelle muiden museokokoelmiensa yhteyteen. Koko satakuntalaisen teollisuusperinnön kannalta merkittävän kokoelman säilymistä Porissa pidettiin tärkeänä ja päätettiin kokoelmien siirtämisestä kaupungin omistukseen. Vuoden 2003 loppuun saakka kestävän suunnitteluhankkeen rahoitus on tarkoitettu asemakaavassa suojellun rakennuksen korjaus- ja muutossuunnitteluun museotoimintaa varten, museosuunnitelman laatimiseen sekä jo vuonna 2002 aloitetun luetteloinnin lop- Erik Kruskopfin mukaan Maire Gullichsenin taidesäätiön kokoelma rakentuu kolmelle peruspilarille: Maire Gullichsenin varhaiset hankinnat, lähinnä maamme maalaustaiteen kultakauden jälkivaiheen työt taiteilijaniminä Magnus Enckell, Helene Schjefbeck, Tyko Sallinen ja Ellen Thesleff. Toisen peruspilarin muodostaa maamme nonfiguratiivisen taiteen pioneerien tuotanto, Vapaan taidekoulun opettajat ja Prisma-ryhmän taiteilijat kuten Birger Carlstedt, Sam Vanni, Yngve Bäck, Rabbe ja Torger Enckell, Unto Pusa, Lars-Gunnar Nordström ja Ernst Mether-Borgström. Kolmatta ryhmää Kruskopf kutsuu abstraktin taiteen kypsäksi kukoistuskaudeksi. Sen edustajia ovat Tor Arne, Carolus Enckell, Jorma Hautala ja Paul Osipow sekä veistäjät Kain Tapper, Mauno Hartman ja Harry Kivijärvi. Maire Gullichsenilla oli silmää ja ymmärrystä kulkea taiteen uusimpien ilmiöiden kärjessä, auttaa maamme muotoilua ja kuvataidetta avautumaan sekä löytämään paikkansa eurooppalaisella kulttuurin kentällä. Hänen perustamansa taidesäätiön kokoelma kertoo maamme taiteen suhteesta kulloinkin ajankohtaisiin ilmiöihin. Samalla se on merkittävä osa sitä kansainvälistymisprosessista, jonka myötä maamme taiteilijakunta on vähitellen 1900-luvun kuluessa lunastanut kansainvälisen paikkansa. Maire Gullichsenin taidesäätiön kokoelma näyttely on esillä elokuun 24. päivään saakka. puunsaattamiseen. Seuraaviksi vuosiksi on tarkoitus hakea jatkorahoitusta nyt tehtävien suunnitelmien pohjalta. Projekti jatkuisi tuolloin rakennuksen kunnostustöillä sekä näyttelyn suunnittelulla ja toteuttamisella, niin että projektin päätyttyä myös yleisö pääsee tutustumaan Aittaluodossa sijaitsevaan museoon ja sen upeisiin kokoelmiin. Esite maakunnan kulttuuri- ja luonnonympäristöistä Kesällä 2003 valmistuu Satakunnan Museon vetämässä EU-hankkeessa maakunnan kulttuuri- ja luonnonympäristöjä esittelevä esite, jonka työnimi on Ajan matkassa. Esitteeseen on koottu maakunnan arvokkaimmat, vähintään valtakunnallisesti merkittäviksi luokitellut kohteet ja alueet. Lisäämällä tietoutta arvokkaista luonnon- ja kulttuuriympäristöistä esite edesauttaa myös niiden hoitoa ja säilymistä. Loppukesällä valmistuva esite on tarkoitettu sekä maakuntaan saapuville matkailijoille että maakunnan omille asukkaille. Satakunnan monimuotoinen luonto ja rikkaat kulttuuriympäristöt tarjoavatkin paljon nähtävää ja koettavaa. Esitteestä tehdään suomen- ja englanninkieliset versiot. Kulttuuri - kaupungin orin kaupunginorkesteri, on toiminut ammattimaisesti vuodesta 1938 alkaen. Or- Porissa Satakunnan pääkaupungissa kulttuuri on peruspalvelua. Pori on maakunnan kulttuurikeskus, jossa on monialainen alueellinen taide- ja kulttuu- osaamis- rilaitosverkosto. Porin kehittäminen taiteen ja kulttuuriteollisuuden keskuksena on kulttuuritoimen lähivuosien vision yhteinenn strateginen paino- ja vahvis- piste. Laadukkaat kulttuuri ja taidepalvelut leimaavat kaupunkikuvaa tavat henkistä hyvinvointia. Kesällä kulttuurikaupunki tarjoaa monenlaisia elämyksiä. Pori FOLK Kulttuurifestivaali Perinnettä ajassamme Pori FOLK kansainvälinen kulttuurifestivaali tarjoaa kolmen päivän ajan monipuolista ohjelmaa perinteisestä kansanmusiikista nykykansanmusiikkiin ja kansantanssiin. Esillä ovat niin kotimaisen kansantaiteen huiput kuin kansainvälinen eksotiikka Espanjasta, Romaniasta, Ranskasta, Saksasta ja Virosta. Myös Satakuntalainen kansanmusiikki, kansantanssi ja kädentaidot ovat vahvasti esillä. Ohjelmaa rikastuttavat niin erilaiset työpajat, kädentaitojen kuja, pelimannikulkueet kuin satakuntalaista perinnettä käsittelevät luennot. Kansainvälisestä eksotiikasta satakuntalaiseen juurevuuteen Doina Folk Ensemble, romanialaisen kansantanssin ja musiikin yksi keskeisimmistä ryhmistä saapuu ensimmäistä kertaa Suomeen, Poriin. Monissa kulttuureissa palkittu Doina esittää kokonaisuuksia, soveltaen tansseissa keskiaikaisen teatterin ilmaisua, rituaaleja kuin myös Romanian eri alueiden perinnettä. Ryhmän muusikot ovat kansanmusiikin virtuooseja. Perinteisen pelimannimusiikin keskuksena toimii Kulttuuritalo Toivon ja Korsmanin talon pihapiiri, Porin viidennen osan puutalomiljöössä. Korsmanin talolla järjestetään konsertteja, tansseja ja yhteislaulua tasatunnein. Näin keskustan tuntumassa olevan vanhan Hevostorin henki herää eloon osaksi nykyajan kaupunkikulttuuria. Isäntinä toimivat Wilssonin Pelimannit, Länsirannikon pelimannit ja Porin Tanhuseura. Kotimaisia huippuja sykkivä elinvoima Porin Taidemuseossa, Rakastajat teatterissa, Suomalaisella Klubilla, Cafe Jazzissa esittäytyvät kotimaiset niin perinteiset kuin cross- over kokoonpanot. Airin 2- riviset ja Kiharakolmio, alavutelaisamerikkalaisen musiikin helmiorkesteri esiintyvät yhdessä ja erikseen. Teuraryhmä ammentaa inspiraationsa eteläpohjalaisen kansanmusiikin aarteista, yhdistäen ennakkoluulottomasti mausteita muista musiikkikulttuureista. Perinteisten suomalaisten kansansoitinten ; viulu, 2-, ja 5- rivisten haitareiden ja mandoliinin lisäksi yhtyeen käsissä soivat eksoottisemmatkin soittimet. Pipocan musiikilliset juuret ovat syvällä brasilialaisessa kansanmusiikissa. Kaikki cross over huippumuusikoita mm. Veli Kujala, harmonikka; Jarmo Julkunen, kielisoitinten taitaja; Ricardo Padilla, etniset lyömäsoittimet; Lauri Porra, sähköbasso. Rokin ja kansanlaulun avoin liitto limittää yhteen vanhat kansanmusiikkilyriikat ja modernit popmelodiat, uudenlaista Folkrockia esittää komiasti Lauri Tähkä & Elonkerjuu. Maailmanmusiikkia suomalaisittain esittää jo yli 20- vuotta ylikansallisen musiikin pioneerina toiminut Piirpauke. Bändin perustaja Sakari Kukko on kerännyt mielenkiintoista musiikkia asustettuaan Balkanilla, Intiassa, Turkissa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Porissa lavalla senegalilainen lyömäsoittaja Ismaila Sane, espanjalainen laulajatar Cinta Hermo ja suomalainen multi puhaltaja Sakari Kukko. Pentti Rasinkangas & Ohilyönti Lastenkonsertti tarjoaa satakuntalaisten lasten kavalkadin. Ohjelmassa kansanmusiikkia, kansantanssia ja flamencon lumoa lasten esittämänä. Väliajan jälkeen esiintyy suosittu lastenlauluja lastenmaailmasta soittava yhtye Pentti Rasinkangas & Ohilyönti. Ohilyönnin musiikki on koko perheen musiikkia. Isot ja pienet kuulijat mukaansa tempaavaan musiikkiin Pentti sekoittaa aineksia kansanmusiikista, etnosta ja jopa jazzista. Pori Fiesta viini- ja ruokafestivaali Eetunaukiolla eli Piazzalla vietetään jo kolmannen kerran Viinifiesta tapahtumaa samanaikaisesti Pori Folk tapahtuman kanssa. Teemana tänäkin vuonna ovat Espanjan upeat viinit ja suussa sulavan herkulliset ruuat, kuten Välimeren kalakeitto, tapas salaatit ja Fiestan paella. Piazzan lavalla esiintyy tasatunnein maailmanmuusikot, kansanmusiikin - tanssin kotimaiset ja kansainväliset taitajat. Liput: Lippupalvelut kautta maan. Sokos ja Hööveli, Pori. Höövelistä kaupungin henkilökunnalle 2 euroa alennusta, kaupunkikorttia näyttämällä. Tiedustelut: anne-marie.sillanpaa@pori.fi Tanssiva tulipunaruusu Porin teatteriin anssiteatteri Tsuumin tuottama Laulu tulipunaisesta kukasta nähdään Pori Folk festivaaleilla TPorin teatterin näyttämöllä. Laulun ensiilta oli Savoy-teatterissa Helsingissä toukokuun alussa ja teos sai kriitikoilta kosolti kiitosta. Teoksen koreografina on Petri Kauppinen, kansantanssin nuori suomalainen huippunimi. Petri on tehnyt yhteistyötä monien maamme parhaiden kansantanssiryhmien kanssa, ja hän on juuri valmistunut tanssin maisteriksi Californian Yliopistosta USA:sta. Aikaisemmin Petri on opiskellut mm.oulun konservatorion tanssinopettajalinjalla, sekä London Contemporary Dance Schoolissa. Vuonna 1998 Kulttuuriministeriö myönsi Kauppiselle Nuoren taiteen Suomi-palkinnon. Työryhmässä on ollut mukana kulttuuritoimenjohtaja Birgit P. Jaakola, joka on tehnyt laulujen sanoitukset. Tanssiteoksen säveltäjä Timo Alakotila on arvostettu muusikko sekä säveltäjä, jolla on takanaan useampi vuosikymmen vaikuttajana sekä tuottajana Suomen musiikkimaailmassa. Konsertto UMO:lle sai kantaesityksensä huhtikuun alussa Laulu tulipunaisesta kukasta nähdään Porin teatterissa sunnuntaina kello Ennakkovarausliput kaupungin henkilökunnalle 13 euroa, varaukset mennessä kulttuuritoimistosta (puh ). Kulttuuritoimistossa palvelevat kulttuuritoimenjohtaja Birgit. P. Jaakola sekä takana vasemmalta toimistosihteeri Tiina Lehtonen, hankekoordinaattori Pirjo Pihlainen ja suunnittelija Anne-Marie Sillanpää. Laulu tulipunaisesta kukasta Johannes Linnankosken romaani Laulu tulipunaisesta kukasta ilmestyi Suomessa sortovuosien aikaan v Se on kirjallisuudessamme harvinainen syvistä tunteista puhuva rakkauden ylistyslaulu. Rakkaudesta kuiskailevat hämypirttien akkunoilla palsamit ja verenpisaratkin, joiden luonnonromantiikka tihkuu symbolistisia kuvia. Mikäkö on ihanin hetki? Yötä minä ihailen, sille minä ylistystäni laulan, vasta silloin me löydämme oman itsemme ja sen hennon kielen, jonka värähdyksille päivä on liian ohut ja kirkas, sen, joka meissä päivällä uinuu. Se havahtuu ja katsoo hehkuvin kukin ja kuiskaa huumaavin tuoksuin. Valveilla ovat Valveilla ovat? kysyi palsami pidätetyin äänin. Vain ne, jotka kukkivat, kuiskasi verenpisara. Ja kaikkein ihanimpana kaikista kauniista hetkistä!, kuiskasi palsami, on minun mielessäni säilynyt se hetki, jolloin ensi kertaa kukkaan puhkesin, kun terälehdet avautuivat ja aurinko suuteli suoraan sydämeen. Laulun päähenkilö on suomalainen naistenmies, tukkilainen koskenlaskija ja rantakylien valloittaja Olavi, joka osaa puhua yhtä kauniisti kuin luonto ja joka ottaa tytön kuin tytön. Ei arkisesti vaan syvien romanttisten tunteiden kera. Olavi on karkoitettu kotoa ensirakkauden huuman tähden, piikatytön, jolla on salamoiva gasellin katse ja joka ei kelvannut suuren Koskelan emännäksi. Minä tahdon kohottaa elämän vaahtoavan maljan huulilleni ja juoda sen yhdellä siemauksella pohjaan! Olavia raastavan kaipauksen kaihopilvet värjäytyvät milloin purppuralla milloin syysillan mustalla murheella. Olavia painaa valloitusten taakka ja seuraamukset, joista hän joutuu itselleen vastaamaan. Olavi kohtaa myös voittajansa, ylpeän Kyllikin, joka osoittaa lopullisesti voimansa ja paremmuutensa parin hääkohtauksessa. Kyllikki: Kyllä minä olen puhdas, mutta mikä sinä olet puhdasta vaatimaan?. Kaksinaismoraali hukuttaa. Laulu on ladattu ohikiitävän elämän täydellisyyden tavoittelulla: kaikki on panostettava käsillä olevaan hetkeen, toista ei tule. Nuoret kokevat rakkauden totaalisena elämäntunteena, jonka hurma on ylittämätön. Laulun myötä voi harpata menneen maailman elämyksellisyyteen; kokea seikkailua, vapautta, liikkeelläolon riemua. Myös suuria tunteita, joita soisi kaikille kukkimistaan odottaville myöskin tänä päivänä. Birgit P. Jaakola , Savoy-teatteri Kulttuurin hankeaktivointiprojekti Kulttuuritoimen hankeaktivointiprojekti KUHA toimii Porissa ja Karhukunnissa ja soveltuvin osin maakunnan tasolla ja sitä toteutetaan hankkeistamisen ja rahoittamisen näkökulmasta. Hankkeitten toteuttajina ovat kulttuuritoimijat ja kunnat yhdessä. Rahoittajaviranomaisia ovat Satakuntaliitto, Länsi-Suomen lääninhallitus, Satakunnan TE-keskus ja Lounais- Suomen ympäristökeskus. Euroopan unionin rakennerahastojen kautta tuleva rahoitus on vähenemässä, joten tulevaisuudessa tarvitaan vielä enemmän kansainvälistä yhteistyötä kuin nyt. Euroopan unionin rakennerahastojen ulkopuolisten toimintaohjelmien osaaminen eli Brysselistä haettavat hankerahoitukset ja kansainvälisiin hankkeisiin osallistuminen kumppanina korostuvat. Kulttuurialalle soveltuvia ohjelmia ovat esim Kulttuuri 2000, Media +, Nuoriso-ohjelma, ja Ystävyyskuntaohjelma. PORI SINFONIETTA verkottuu ja soi myös kesällä P kesterin juuret juontavat kuitenkin jo vuoteen 1877, jolloin Porin Soitannollinen Seura perusti 15 soittajan suuruisen amatööriorkesterin. Vuosien mittaan kokoonpano laajeni ja siihen liittyivät myös Porin orkesteriyhdistyksen soittajat. Enimmillään soittajisto oli miltei 80-miehinen. Viimeisten 20 vuoden ajan vakinaiseen soittajistoon on kuulunut 27 muusikkoa. Porin Soitannollisen Seuran orkesterissa oli jo luvuilla riittävästi muusikoita sinfonioiden esittämiseksi, varsinkin kun mukaan värvättiin muutama avustaja. Porin orkesterista saatiinkin jo tuolloin helposti kasvatettua nykyisen Sinfoniettan mukainen kokoonpano. Sinfoninen musiikki saapui Poriin 1800-luvun lopulla. Syynä tähän oli se, että Suomeen alettiin vasta 1800-luvun puolivälin jälkeen perustaa amatööriorkestereita. Näistä monen kantavina soittajavoimina toimivat ulkomaalaiset ammattilaiset; Keski-Euroopan maissa oli jo tuolloin niin paljon muusikoita, että he hakeutuivat töihin muihin maihin. Sinfoniettan päävierailijana on 1999 alkaen toiminut Ari Rasilainen. Hän aloitti uransa viulistina Radion Sinfoniaorkesterissa ja Helsingin kaupunginorkesterissa. Viuludiplomi on vuodelta Orkesterinjohtoa Rasilainen opiskeli mm. Jorma Panulan ja Arvid Jansonsin johdolla. Kapellimestarina hän kuuluu ehdottomasti pohjoismaiseen huippukaartiin ja hän on ollut mm. Tampereen kaupunginorkesterin sekä Kulttuurialan hankeaktivointia toteutetaan : Porin kaupungin kulttuuritoimijoiden, Karhukuntien kulttuurityöryhmän ja Satakunnan Taidetoimikunnan verkostoissa Kokoamalla kulttuurihankkeiden vetäjien yhteistyötä ja kokemusten vaihtoa, muodostamalla kulttuurihankkeitten vetäjien verkosto ensimmäisessä vaiheessa Porissa ja sitten laajemmalla tasolla Kehittämällä Karhukuntien yhteistyötä mm. kultturitapahtumien välillä ja lisäämällä yhteistä kulttuuritapahtumien markkinointia Tiedottamalla ja vahvistamalla yhteistoimintaa ja tiedonkulkua rahoittaja-viranomaisten ja kulttuuritoimijoiden välillä. Kehittämällä toimintamalli kulttuurin hankerahoituksen ja yhteistoiminnan toimintatavaksi. Yhteystiedot: Hankekoordinaattori Pirjo Pihlainen Puh , S-posti: pirjo.pihlainen@pori.fi Norjan Radio-orkesterin ylikapellimestarina. Vuodesta 2002 Rasilainen on toiminut Rheinland-Pfalzin Valtionfilharmonian ylikapellimestarina ja taiteellisena johtajana sekä tanskalaisen Aalborgin sinfoniaorkesterin päävierailijana. Uusi intendentti suosii yhteistyötä Intendentti Elina Sajakorpi aloitti työnsä orkesterin parissa tammikuussa. Sinfoniettan toiminta keskittyy sen kotisaliin, Promenadikeskukseen Porissa, mutta vierailukonsertteja tehdään ympäröivään maakuntaan ja muualle Suomeen, myöss yhteistyösssä muiden orkesterien kanssa. - Orkesterin ohjelmisto ulottuu perinteisestä sinfonisesta musiikista viihdemusiikin eri lajeihin. Toukokuussa 2003 käynnistyi yhteistyö Porin Pesäkarhujen kanssa pesäpallokauden avajaisissa. Merkittävin ensimmäinen yhteinen projekti toteutetaan joulukuun 12. päivänä, jolloin Sony jazz-centerissä järjestetään tanssillinen pikkujoulukonsertti Sinfoniettan ja Yyölintu-yhtyeen tahdittamana. Seuraavan Pesäkarhujen ja Sinfoniettan suuri yhteistyöprojekti toteutuu helmikuussa Promenadi-salissa on ystävänpäiväkonsertti, jonka solistiksi tulee Pentti Hietanen. - Myös Pori Jazz -festivaalin kanssa on solmittu kaksivuotinen sopimus, jonka puitteissa Sinfonietta esiintyy jo ensi heinäkuussa kolmessa eri konsertissa. Yhteistyötä tehdään myös Pori Folkin aikana, jolloin Keski-Porin kirkon konsertissa on solistina maailmankuulu nokkahuilisti Michaela Petri.

6 10 Datasähkö yhtiöön Keittiömestari Juhani Lahden 11 Oto-tiedottamisen erikoistumisopinnot Vappuaattona Pori Energia, Satakunnan Kirjateollisuus Oy ja Itecon Solutions Oy allekirjoittivat keskinäisen sopimuksen uuden yhtiön toiminnan käynnistämisestä ja hallinnoinnista. Välittömästi tämän jälkeen pidettiin uuden yhtiön yhtiökokous, joka nimesi yhtiölle hallituksen ja päätti osakepääoman korottamisesta euroon. Tästä osakkaat maksoivat omistusosuuksiensa mukaiset osuutensa Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin PorE:n toimitusjohtaja ja muiksi jäseniksi omistusyhtiöitten toimitusjohtajat Tuomo Saarinen ja Kimmo Laakso. Yhtiön nimeksi päätettiin rekisteröidä VattiData Oy. Myöhemmin hallitus nimesi toimitusjohtajaksi Kimmo Laakson Iteconista. Hän hoitaa toimitusjohtajan tehtävät päätoimensa ohella. Yhtiön perustamiseen tarvittavat päätökset osakkaiden omissa toimielimissä tehtiin huhtikuussa. Jo viime vuoden puolella aloitetut yhteistyöneuvottelut pidettiin viime hetkeen saakka salaisina, koska mukana on Aamulehti-konserni, jota pörssiyhtiönä sitoo tiukka tiedotusnormisto. Myös alan kovan kilpailutilanteen vuoksi asian julkistaminen haluttiin tehdä vasta, kun perustamisen muodollisetkin päätökset oli tehty ja yhtiö todella aloittanut toimintansa. Pori Energian hallitus hyväksyi yhtiön perustamisen ylimääräisessä kokouksessaan ja KH Mitä uudelta yhtiöltä sitten odotetaan? Ennen kaikkea lisää vauhtia laadukkaiden laajakaistaliittymien tarjonnan lisäämiseen Porin taajama-alueilla ja lisäksi mediapalvelujen sekä turva- ja hyvinvointipalveluihin liittyvää palvelutarjontaa laajakaistaverkon asiakkaille. Yhtiön osakkaat ovat kaikki omalla alueellaan vahvoja porilaisia toimijoita ja kokoamalla voimavarat yhteen vahvistetaan datasähköliiketoiminnan kilpailuedellytyksiä. Pori Energian Oto-tiedottamisen opinnoista on hyötyä sinulle, joka tarvitset työssäsi tai harrastuksissasi tiedottamisen perustietoja ja taitoja tai sinulle, joka aiot tiedotusalalle tai olet juuri aloittanut tiedotustehtävissä. Opinnot antavat sinulle monipuolisen kuvan tiedottamisesta ja viestinnästä yrityksissä, yhteisöissä ja järjestöissä. Saat käytännön työkaluja tiedotustyöhön ja laajennat osaamistasi. Opit työelämän edellyttämiä taitoja ja kehität omia viestintävalmiuksiasi. Kohderyhmä Henkilöt, jotka hoitavat oman työnsä ohella yrityksen tai yhteisön tiedottamista sekä henkilöt, jotka ovat kiinnostuneita viestinnästä. Hakijoilta edellytämme amk-tutkintoa, muuta korkeakoulututkintoa tai aiemman opistotason tutkintoa. Kustannukset Erikoistumisopinnoista peritään Satakunnan ammattikorkeakoulun hallituksen päätöksen mukaisesti lukukausimaksua 80 euroa lukukaudelta. Sisältö Opiskelutaidot,1 ov Tiedottamisen perusteet, 3 ov Tiedotustyön ohjelmisto-osaaminen, 2 ov Vakuuttava esiintyminen, 2 ov Kielenhuolto, 1 ov Verkkoviestintä, 4 ov Sivuntaitto, 2 ov Yhteisölehden toimittaminen, 4 ov Vastuuopettaja: FL, viestinnän yliopettaja Heli Mattila Opetusjärjestelyt Erikoistumisopinnot alkavat syyskuussa 2003 ja kestävät noin puolitoista vuotta. Opinnot toteutetaan monimuoto-opiskeluna, joka muodostuu lähiopetuksesta, ohjatusta etäopiskelusta ja itsenäisestä opiskelusta. Opinnoissa hyödynnetään virtuaalista oppimisympäristöä Virtualiaa. Lähiopetus järjestetään iltaopetuksena liiketalouden Porin yksikössä. VIELÄ MUUTAMA PAIKKA VAPAANA! Hakumenettely Hakemukset palautetaan osoitteeseen: Satakunnan ammattikorkeakoulu, täydennyskoulutuskeskus, Satamakatu 26, Rauma Lisätiedot ja hakulomakkeet: täydennyskoulutussihteeri Mari Sinisalo, puh. (02) tai mari.sinisalo@samk.fi kannalta on tärkeätä, että datasähköverkosta saadaan riittävän kattava reaaliaikaisten asiakasyhteyksien toteuttamiseksi tulevaisuudessa. Myös muut osakkaat tavoittelevat yhtiön avulla tukea omaan liiketoimintaansa. Toukokuun aikana on käyty neuvotteluja PorE Tekniikan asennuspalvelujen myymiseksi verkon rakennusvaiheessa. Sähkö- ja viestiverkon vuokrausehdoista on neuvotellut siirtoyksikkö ja asiakaspalvelusta talousyksikkö. Marraskuun lopulla aloitettu kaupallinen kokeiluverkko ja siihen liittyvät sopimukset siirtyivät VattiDatan omistukseen toteutuneella kaupalla. Kahdeksalla työttömällä porilaisnuorella oli mahdollisuus kertoa ajatuksia työstä ja sen puuttumista, kun Porin sosiaalikeskuksen hallinnoima Jelppiprojekti järjesti keskustelutilaisuuden otsikolla Puheenvuoroja työstä. Vuoden 2000 lopussa aloittanut Jelppi-projekti yrittää jelpata porilaisia alle 25-vuotiaita työttömiä. Projektin alussa asiakkaina oli myös yli 40-vuotiaita työttömiä, mutta vuoden 2002 alussa iäkkäämmät työttömät siirtyivät Yhteistyötoimiston asiakkaiksi. Jelppi-projektin asiakkaina on tähän mennessä ollut noin 350 porilaisnuorta. Asiakkaat ovat usein nuoria, joiden uravalinta on vielä hämärän peitossa. Jelppi tarjoaa nuorille apua uravalintaan, koulutukseen hakeutumiseen ja työharjoittelupaikkojen etsimiseen. Työntekijät auttavat asiakkaita myös selkiyttämään usein muutosten keskellä olevaa elämäntilannettaan. -Nuorisotyöttömät saavat helposti kummallisen leiman. Ihmisillä on vahvat mielipiteet nuorista ja työttömistä. Kuitenkin ainoa meidän asiakkaitamme yhdistävä asia on iän lisäksi työttömyys, kertoo Jelpin projektipäällikkö Heli Toroska. Porilaista erityisosaamista VattiData taustayhtiöistä Satakunnan Kirjateollisuus on kaikille porilaisille tuttu yritys, samoin kuin Pori Energia. Itecon Solutions Oy sensijaan on suurelle yleisölle hieman tuntemattomampi. Itecon on 1999 perustettu porilainen tietotekniikka- ja tietoliikenneyhtiö, joka toimii osoitteessa Annankatu 14, joka tulee olemaan myös VattiDatan osoite. Itecon Groupiin kuuluu myös Softsizing Oy, joka on keskittynyt ohjelmistotuotantoon, sekä Itecon Security Oy, jonka erityisosaamista on turvasuunnitelmien tekeminen ja siihen liittyvä konsultointi. Groupin palveluksessa on yhteensä noin 25 henkilöä. Itecon Solutions Oy palvelee yritysasiakkaiden lisäksi myös yksityisasiakkaita tietokone- ja muissa ATK asioissa. Matti Rintanen Toimitusjohtaja Pori Energia Liisakadulla olevaan Jelppi-projektin toimistoon on nuorten mukaan helppo tulla asioimaan, koska toimiston ilmapiiri on kannustava. Miten saisi työkokemusta? Monet Jelpin asiakkaat ovat keskeyttäneet peruskoulun jälkeisen ammatillisen koulutuksen. Viisitoistavuotiaan ysiluokkalaisen ei ole helppo päättää, mikä ammatti häntä kiinnostaa. Jos uravalinta tuntuu väärältä tai lukuhommat ei muuten vaan kiinnosta, nuori on helposti tyhjän päällä. - Lopetin ammattikoulun, koska teorian lukeminen ei kiinnostanut. Erilaisia pätkätöitä olen silloin tällöin löytänyt ja muutamia kursseja käynyt. Oppisopimuksella haluaisin töihin, mutta paikkoja on vaikea saada, koska joka paikkaan edellytetään työkokemusta, Jani Viljanen kertoo. Vaikka moni Jelpin asiakas on jättänyt koulunsa kesken, tutkintokaan ei takaa varmaa työpaikkaa. VattiDatan laajakaistapalvelut -kotiin kätevästi Datasähkö on laajakaistaista internetliikennettä. Datasähköasiakas voi kytkeytyä internettiin kodin sähköpistorasioiden kautta. Kätevästi. Mitä etua datasähkö asiakkailleen tarjoaa? Datasähkö mahdollistaa tietokoneen siirtämisen sinne missä on pistorasia. Datasähkö toimii jo olemassa olevan sähköverkon kautta, kodin pistorasioiden välityksellä. - Kiinteistössä tai asunnossa ei tarvita tehdä erillistä kaapeloin- Jelppi jelppaa nuoria Jelpissä tapahtunutta vuonna 2000 käynnistyneessä projektissa on ollut tähän mennessä 476 asiakasta. Näistä yli 40-vuotiaita oli 114. Projektin aikana tutkintotavoitteeseen koulutukseen on siirtynyt 48 henkilöä Työhön avoimille työmarkkinoille 46 henkilöä Työllistämistuella tai yhdistelmätuella työllistynyt n. 180 Työvoimapoliittiseen koulutukseen osallistunut noin 190 Ylioppilaita 2 Ammatillisia tutkintoja 7 työttömiä - Meidän kurssilta on yksi lähtenyt Helsinkiin töihin ja yksi perustanut oman yrityksen. Muut eivät sitten olekaan löytäneet töitä, sähköasentajaksi valmistunut Sampo Viitala kertoo. tityötä, joka varsinkin vanhemmissa asunnoissa saattaa olla erittäin hankalaa, kertoo toimitusjohtaja Kimmo Laakso. Toinen asia on, että datasähköllä toteutetun internetyhteyden tilaajalla ei tarvitse olla puhelinliittymää. Asiakas saa kotiinsa päätelaitteen ja hänellä on käytössä asiakaspalvelutuki. Toimitusjohtaja Kimmo Laakson mukaan VattiDatan henkilö käy tarvittaessa opastamassa asiakasta kotona datasähkön käyttöönotossa. Palvelupaketteja kaikille käyttäjille On olemassa kaksi eri tuotetta, VattiData I ja VattiData 2. VattiData I on tarkoitettu tavalliselle kotikäyttäjälle. Se tarjoaa nopean ja turvallisen nettiyhteyden. Se on tarkoitettu esim. pankkiasioiden hoitamiseen ja surffaamiseen netissä. Tyypillinen perheen isän ja äidin liittymä. VattiData 2 on tarkoitettu vaativammalle käyttäjälle. Se mahdollistaa monipuolisemman netin käy- pin nuorten yhteinen ongelma, johon he ovat työnhaussa törmänneet. Jelpin työntekijät yrittävätkin auttaa nuoria luomaan suhteita työnantajiin. - Porin kaupungin panos projektiin on ollut euroa. Summa on mahdollistanut monen nuoren ensimmäisen työpaikan syntymisen, mikä puolestaan on poikinut vakituisia työsuhteita asiakkaillemme, Toroska kiittelee. Vaikka pätkätyöt on monille kirosana, jelppiläiset arvostavat lyhyitäkin työsuhteita. Pätkätyötkin kartuttavat kaivattua työkokemusta ja auttavat nuoria solmimaan suhteita työnantajiin. Sen sijaan puheet tulevasta työvoimapulasta hymyilyttävät nuoria. Työttömyys koskettaa heitä tässä ja nyt, puheet vuosikymmenen kuluttua avautuvista työpaikoista eivät heitä lohduta. Yksilöllisistä asiointia Kolmivuotisen Jelppi-projektin asiakasmäärä rajattiin viiteensataan jo projektin alussa. Hallittu asiakasmäärä antaa projektin työntekijöille mahdollisuuden paneutua paremmin yksittäisen asiakkaan asioihin. Jokaiselle projektiin tulevalle asiakkaalle tehdään elämäntilanteen kartoitus ja asetetaan tavoitteet kohti sellaista olotilaa, jonka asiakas määrittelee haluavansa. - Jelppiin aina mukava tulla käymään, tämä paikka on kuin tön, mm. vaativan pelaamisen suuremman siirtonopeuden myötä. Mistä ja minne dataliittymiä saa ostaa? Datasopimuksen voi tehdä Pori Energian Radanvarren asiakaspalvelussa tai VattiDatan toimitilassa, osoitteessa Annankatu 14 tai Satakunnan Kansan konttorissa. - Ensi vaiheessa ja nopeimmin liittymän saa jo VattiDatan piirissä oleviin kerrostaloihin, samoin kuin muihinkin kerrostaloihin kysynnästä riippuen, toteaa Kimmo Laakso. Toimitusjohtaja Kimmo Laakson mukaan Suomen energialaitokset ovat toimittaneet myös langattomia internetyhteyksiä. - Myös VattiDatassa tullaan ottamaan käyttöön langaton verkko tietyissä osissa Poria, lupaa Kimmo Laakso. Maili Tamminen Kuva: Maili Tamminen Pori Energia Sampo aikoo ratkaista työttömyytensä aloittamalla ensi syksynä jatko-opinnot. Työkokemuksen puute on Jeliso olohuone. Täällä asiointi on henkilökohtaisempaa ja kannustavampaa kuin muiden viranomaisten luona, Elina Hartto- Kangas kiittelee. Koska työttömät nuoret ovat usein täysin tulottomia, he ovat myös sosiaalikeskuksen perusturvatoimiston asiakkaita. - Perusturvatoimistossa on neljä työntekijää, jotka ovat vastaavat pelkästään alle 25-vuotiaiden nuorten asioista. Heillä kullakin on noin sata asiakasta kuukaudessa. Asiakasmäärä on niin suuri ettei työntekijöillä ole juuri aikaa keskittyä nuoren ongelmiin. Jelppi-projekti onkin ollut meille valtava lisäresurssi, perusturvatoimiston vastaava sosiaalityöntekijä Kaiju Hämäläinen kertoo. Jelppi-projekti päättyy ensi vuosivaihteessa. Heli Toroska kertoo, että projektissa saadut kokemukset pyritään ottamaan huomioon, kun työvoima- ja sosiaalipuolen työkäytäntöjä ja yhteistyötä tulevaisuudessa kehitetään. Teemu Eskola Sosiaalikeskus VALENSIALAINEN RISOTTO 6 annosta 700 g broileria 2 rkl öljyä 1 iso sipuli 100 g porsaan lihaa kuutioina 1 murskattu valkosipulinkynsi 1 laakerinlehti 3 tomaattia kuorittuna ja kuutioituna 1 1/2dl valkoviiniä 1 rkl sitruunamehua 1/2 tl sahramia suolaa, mustapippuria 8,5 dl kanalientä 12 kuorittua sinisimpukkaa 350 g pitkäjyväistä riisiä BROILERIA JA VIHANNEKSIA 4-5 annosta 4 broilerin rintaleikettä 2 rkl öljyä 4 dl vettä 1/2 kanaliemikuutio 1 purjo 2 porkkanaa 3 lehtisellerinvartta 1 punainen paprika 1 keltainen paprika 1/2 tl mustapippuria 1/2 tl paprikajauhetta ripaus inkivääriä 5 rkl soijakastiketta 1 rkl perunajauhoja SILLIKAVIAARI Liotettua silliä, Kelta- tai punasipulia Keitettyä kananmunaa Korppujauhoja Smetanaa tai vatkattua kermaa Sitruunamehua Sokeria Liotetut sillifileet, sipulit ja kananmunat jauhetaan tai hakataan hienoksi. UUNIPERUNAT Perunat pestään hyvin. Kääritään yksitellen folioon. Uunipannulle karkeaa suolaa, perunat siihen. Kypsennetään 200 C noin tunti. UUNIRAPARPERI 5 kookasta raparperinvartta (5 dl) 1/2 dl sulatettua margariinia, voita tai öljyä 1/2 dl vettä 1 dl kaurasuurimoita 1/2 dl fariinisokeria 2 tl kanelia Huuhdo raparperit ja poista rihmat varsista. Leikkaa raparperinvarret 2 cm paloiksi. RAPARPERITORTTU Pohja 100g margariinia 1/2 dl sokeria 1 muna 2 dl vehnäjauhoja Täyte 1 l raparperinpaloja 11/2 dl vettä 2 rkl maizena jauhoja 3 keltuaista n.1 dl sokeria 12 kpl kok. katkarapuja 150 g herneitä 3 rkl hienn. persiljaa Leikkaa broileri pieniksi paloiksi. Kuumenna öljy paella pannussa tai laakeassa paistinpannussa ja paista sipuli, broilerinpalat ja sianliha kullanruskeaksi. Lisää joukkoon tomaattikuutiot, valkosipuli, laakerinlehti, viini, sitruunamehu, sahrami, mausteet ja kanaliemi. Kuumenna seos kiehuvaksi ja anna hautua 20 minuuttia. Lisää pannuun riisi ja hauduta 5 minuuttia. Kaada joukkoon simpukat ja katkaravut, herneet ja hienonnettu persilja. Kypsennä ruokaa minuuttia, kunnes riisi on kypsää. Lisää nesteeksi kuumaa vettä tarvittaessa. Koristele sitruunalohkoilla ja hienonnetulla persiljalla. Suikaloi rintaleikkeet ja ruskista öljyssä kasarin pohjalla. Lisää vesi ja kanaliemikuutio ja anna lihapalojen hautua kannen alla hetken aikaa. Suikaloi vihannekset ja lisää mausteiden kanssa kasariin. Anna ruoan kypsyä hiljalleen 20 minuuttia. Suurusta ruoka lopuksi vesitilkkaa sekoitetulla perunajauhoilla. Tarjoa keitetyn riisin ja vihreän salaatin kanssa. Lisätään smetana, maustetaan. Koristeeksi tomaattia, sipulirenkaita, tilliä. Laitetaan esille lasikulhoon. Lisänä uusia perunoita tai uuniperunoita, Ruisleipää, voita Tarjotaan alkupalana, yöruokana, leikkelepöydässä Laita voideltuun uunivuokaan. Sekoita kulhossa rasva, vesi, kaurahiutaleet ja fariinisokeri. Kaada seos raparperin päälle tasaiseksi kerrokseksi. Sirottele pinnalle kanelia. Hauduta jälkiruokaa noin 1/2 tuntia 200 asteisessa uunissa. Tarjoa haaleana sellaisenaan tai vaniljakastikkeen, jäätelön tai maidon kera. Raparperin sijaan voit käyttää karviaismarjoja tai omenoita Marenki 3 valkuaista 6 rkl sokeria Sekoita margariini ja sokeri, lisää muna ja vehnäjauhot. Paista pohjaa 200 C min. Tee sillä aikaa täyte. Mittaa aineet kattilaan kuumenna kokoajan sekoittaen, Lisää keltuaiset, tarkista sokeri. Valmista marenki.

7 12 13 Porin kaupunki käynnisti maaliskuussa -97 Kuntoremonttitoiminnan henkilöstönsä työkyvyn ylläpitämiseksi. Kuntoremon tti Kuntoremontti - Liiku ja Virkisty on henkilöstöhallinnon, työterveyshuollon ja työsuojelun yhteistyössä toteuttamaa työyhteisöihin suunnattua varhaiskuntoutustoimintaa. Toiminta tapahtuu avokuntoutuksena ja asiantuntijalaitoksena toimii Kankaanpään Kuntoutus- keskus. KELA on hyväksynyt Kuntoremontin kuntoutusrahaan oikeuttavaksi toiminnaksi. Työterveyshuolto valitsee hallintokunnat mihin kuntoremontti suunnataan. Hallintokunnissa työntekijät vapaaehtoisesti ilmoittautuvat kurs- sille ja työterveyshuolto valitsee Kolme ryhmistä on päättämässä ohjattua kahden ja puo- työntekijät, jotka sitoutuvat 2,5 vuodeksi kuntoutukseen. len vuoden sisältämää kuntoremonttia ja haluamme nyt kertoa Teille kokemuksistamme ja Kuntoremontin piirissä on tällä saavutetuista tuloksista. hetkellä 524 työntekijää kolmessakymmenessäkahdeksassa (38) Kurssilaiset ryhmästä 28 neljäntoista (14) hengen ryhmässä. kouluvirasto ja kuntoremontinvetäjä Timo Saario PORIN KAUPUNKI KUNTOREMONTTIKURSSI LIIKU JA VIRKISTY KOKONAISOHJELMA 2,3 vuotta + 2 v testausta RYHMÄ 28 Koulutusvirasto IV O 1 vk 1,5 v 1 v 1,5 v 2 v 2,3 v 3 v 4 v Mielipiteitä: OT- päivä Omatoiminen jatkam. henkilöhaastattelussa 1pv 2 pv + 3 pv OT1 4 pv OT2 5 pv OT3 6 pv OT4 7 pv OT5 8pv8 pv 9 pv 10 pv tulleita asioita pe tarvittaessa tarvittaessa 2001 Liikuntaa on harrastanut aina, ei radikaalia merkitystä Eri luennot ja erilaiset KRpäivät ollut mielenkiintoisia ma ke ke ke ma ma ti ti to ma Eri paikat, osassa en käynyt. Tuskin olisi käynytkään,, I Testi- ja Kuntoutumisjakso Pori päivä päivä päivä päivä päivä päivä päivä päivä Aina jotakin jääny mat- I seur. II seur. III seur. IV seur. V seur. Palaute- VI seur. VII seur. aloitus pv K:pää Pori K:pää PORI Pori K:pää Pori K:pää K:pää kaan, kaikki reissut kivoja ja TESTAUS RAVINTO LIIKUNTA JAKSAMINEN KÄDEN TAIDOT TESTAUS TESTAUS TESTAUS etenkin henkisesti leppoisia TESTAUS päiviä Valtavan hieno porukka OT = OHJELMAN TARKISTUS Aina silloin tällöin ajatus Miten annettu harjoitusohjelma toimii käytännössä jotain pitää tehdä Ihmisten ottaminen, ja ne löytää itsensä ja myös vapautuu Aloittaessani On hienoa, että pääsin testeihin. tuokioilla, aterioilla, elämysseikkailuilla. Luonnossa likkuminen taitoja, pistänyt ajattelemaan lenvirkistystä, jaksamista, käden Olen tullut paremmalla mielellä pois KR päivästä kuntoremonttiryhmässä, ai- kunnon kanssa. Luonnossa liik- oli ihanaa vaihtelua normaalei- oman itsen kannalta asioita, ylä- päivä jotakin tuskin olisi tul- Nyt tietää missä mennään oman Päivittäin lenkillä, joka noa liikuntamuotoni oli, unohtamatta nokipannukahvia. lisen kuntoni ja voin jatkaa kunmonttikuminen oli todella ihanaa, hin työpäiviin. Nyt tiedän todelkerran hoitoa lut tehtyä ilman kuntore- satunnaiset kävelyretket. Toidella hyvää, päivän lenkin jäl- nä kunnon ylläpitämiseksi syn- Kasvo- ja jalkahoidot tekivät totoni kohottamista tältä pohjalta. Oman kunnon tärkeys, kipi- Silloin tällöin tulee jaksoja, ettei viitsi tehdä mitään Jotakin saanu, omaa aikaa, en ole ajatellut kotiasioisella ryhmän tapaamisella Yyterissä kokeilimme sauvoja ja jäin peellinen. Vetäjät olivat innok- kuntoilu tekemättä tulee paha ta keen. Kiitos ihanista päivistä. Hyvä, virikkeelinen kurssi, tartynyt 2,5 vuoden aikana. Jos jää heti koukkuun. Ryhmän vetäjältä sain myös vinkin kunto- odotusten. Aika kulunut siivillä oli miellyttävän rasittavaa. Tuntaa potkua eteenpäin elämäs- Päivät tosi hyviä, onnistui yli kaan tuntuisia. Kaikenkaikkiaan omatunto Liikunta tärkein asia, ansnyrkkeilystä ja sen vaikutuksista niska- hartiaseudun lihaksiin, Voimat ovat olleet koetuksella, toi itsensä täysin likoon, niin sii- nen asia. nen nuoruudessa, nyt tullut vaikka välillä on voimia kysynyt. tui mukavalta huomata, kun lait- Kuntoremontti oli erinomai- Monipuolinen liikkumi- kokeilin, enkä pääse enää siitäkään eroon.! Jotenkin liikun- Vaellus tosi upea kuntoutuksel- Kuntoremontti kehitti oman Kaikennäköistä uutta tie- sen on kokenut virkistävänä. tä jäi hyvä olo. uudestaan kuvioihin nan hurmiossa eksyin vielä kuntosalillekkin ja nyt on pakko kunnon hoitamiseen ja hoitami- lisesti ja maisemallisesti. Oman Porukka aivan mahtavaa, huumoria ja yhteishenkeä riittää!! virkistävää aikaa kehon tuntemusta, kaikinpuolin toa omasta kunnosta KR päivät erittäin mukavia, kun saisi itsestä irti päästä salille edes kerran viikossa. Ryhmän tapaamiset niin ra- tietoa ja ohjeita. äänille, joita on nähnyt ja kuul- Testit arvosteluasteikossa kym- pitäisi tehdä sen tärkeyteen on tullut runsaasti Mukavaa nähdä kasvot nimille ja Tietoa tullut miten, mitä vinto-, kuin kädentaitopäivien lut vuosien varrella. Mahtavaa, pin arvoiset. Ravitsemuspäivä on Parasta liikunnan intoa, merkeissä olivat kivoja kokemuksia puhumattakaan savu- sivat ja ohjelma tarpeeksi rääk-!!! asian tiimoilta, kuntoilun kan- Päivät onnistuneita. Ilmat suo- tästä on yksi tie ja se on ylöspäin antanut paljon aitoa keskustelua Leineperin Ruukki, käden taidot Kankaanpään kk antanut saunasta tai naistenilloista käävää. Vaellus oli mukava kokemus. Ruoka ollut hyvää ja riit- Oli tosi hyvä, että lähdin mu- menettäneillä Toivoa on, periksi ei anneta. nalta. paljon Elämäniloa jo kaiken Terv. Kuntoilija-Annukka tävästi. Naisten ilta oli onnistunut ja yllätyksiä täynnä. Oli ihan hyvä juttu kiinnostua päivät tosi antoisia, antanut aina pahduttava kuntoluokat kaan. Tämä on ollut kivaa, teema- Ajattelin, että näin on ta- Hyvä keksintö koko kuntoremontti. nousseet joka alueella Etenkin tälläiselle, omasta kunnosta. potkua seuraavaan tapaamiseen. En varmaan liikkunut näin joka ei itsestään ole saanut irti Suosittelen kaikille kuntoremonttia. Meillä oli todella kivaa, Nähnyt muita gollegoja, var- kuntoremonttipäivän jälkeen. Syöminen kontrolliin Paljon saatu tietoa. On ollut mahtava mennä töihin paljon ennen ruveta harrrastamaan kunnolla mitään liikuntalajia. Tässä motivoituu ja saa kokeilla kaikkia tamisesta, luonnosta, ympäristö heisemmäksi. Teemajutut ollut Hyvä juttu. Ihmiset ymmärtäimispaikkoja Yyteri, avanto- sai paljon vinkkejä kunnon hoisinkin viraston porukka tullut lä- Uusia virikkeitä ja tutustuuinti, Silokallio, Kankaanpää uusia juttuja (esim. syke-mittarin toimintaa ). Mieli kohoaa ja nistui hyvin. Kiitos! Tuskin olisi tullut tsempattua on tarkoitettu oman kunnon ja Kaikki ollut Positiivistä asioista ym. Hemmotteluilta on- mieleenjääviä. sivät kuntoremontin arvon. Se tuntuu jaksavan paremmin. kuntoa tähän pisteeseen. mielen virkeyden tasapainottamiseksi. jaksaa lähteä lenkille Kunto on parantunut nyt Kaikenkaikkiaan hienot kuntoremonttipäivät. Hemmoteltiin Lähdin vastenmielisesti, on ol- Kyllä on alkanut ajattele- Nämä kolme päivää on kyllä saanut työasiat unohtumaan. kaksi päivää loistavilla liikuntalut ja on antanut tosi paljon mie- maan, että kuntoilu on ihmisen A ja O Aika virkeässä kunnossa, ei rapa Piristystä on ollut kiva lähteä KR päiviin Päivät olleet antoisia, ei koskaan huonoa oloa Kunnosta en tiedä, itse ajattelen, että olen pysynyt ainakin samassa kunnossa kuin aloittaessa Ikää tulee lisää ja kuitenkin kunto ja mielenvirkeys pysynyt samana, määrät, käytetty aika ym. Tekijät pitää virkeänä Hienot KR päivät hyvä ruoka Paikat joskus kipeänä testien jälkeen, itsestä kiinni venytykset Ei töissäkään ole rutistu KR päivistä Tällä KR on saatu hyvä alku, kuntokorttia käytetään Uusi harrastua, jääkiekko, kun piti opettaa poikaa luistelemaa Elämäntapamuutokset, eri liikuntamuotoja Vuosi meni hyvin, työasiat otti määräävän osan elämää Negatiivistä: Kulumat ja nivelrikot vaivaavat Työasiat otti määräävän osan päivittäistä elämää Ilmapuntari olen itse, että jotain rämppää Töiden järjestely kun olen ollut pois työpaikalta Itseä harmittaa ei ole kuntoillut mitä tarve vaatisi pääasia, että tietää miten pitäisi Aina lähdettiin pois kun tanssi alkoi Aikataulut muuttui yllättäen 2v päästä testatttaisiin uudestaan ei yhtä-äkkiä, liian harvoin tavattiin Ei löydy, useampi asiakas totesi asian Ehkä liian pitkät välit, ote säilyisi kunnon hoitamiseen paremmin Ryhmän kanssa yhteisiä hetkiä, kohtaamisia Ylhäällä Riitta Sundman ja Annukka Mäkelä kasvonaamioiden takana. Harri Lilja, Anne Hemmilä ja Pirkko Uusikorpi jalkakylvyssä.,, Lainaus eräästä kuntoremonttilaisten saamasta paperista. Kuntoremonttia ryhmälle 28 jälkeen oli vuorossa vapaa-aikaviraston, terveydenhuollon, kult- kokemusten jakaminen muiden Kuntoremonttia on nyt kestä- niistä selviämiseen. Lopuksi vielä REMONTTIMIETTEITÄ tuurin sekä työsuojelun esittelyt. kuntoutujien kanssa. Eikä näiltäkään päiviltä selvitty ilman pa- aikana on oma kuntoni kohennyt kaksi ja puoli vuotta. Tänä Päivän päätteeksi oli vielä palautekeskustelu päivistä sekä n.10 tikkavarusteita ja saunaa sekä tunut vaikkakin hitaasti. Nyt min kestävä henkilökohtainen Timo Saarion ja fysioterapeutti minä olen ryhtynyt itsekkääksi ja keskustelu sekä yksilöllisen kunto-ohjelman jako. Petri Ojanperän palautekeskustelua. alkanut pitää itsestään selvänä KUNTOTESTEISTÄ SE ALKAA Lähtötasotesti Uusi ryhmä, nro 28, aloittaa taivalluksen kohti parempaa kuntoa ja terveellisempiä elämäntapoja. Lähdimme linja-autolla Kankaanpään kuntoutuskeskukseen, missä meille tehtiin ergometritesti sekä lihaskuntotestejä. Testien väliajoilla voimme vapaavalintaisesti harrastaa erilasia liikuntalajeja vesiliikunnasta sauvakävelyyn. Sen lisäksi meille pidettiin luento niskan ja selänhoidosta. Yhteisiksi liikuntatuokioiksi oli järjestetty sählyn alkeiden opettelua sekä keppijumppaa. Päivälle kertyi pituutta tuplasti normaaliin työpäivään verrattuna, mutta se oli sen arvoista. LIIKU JA VIRKISTY päivillä Yyterissä Päivä aloitettiin Henkilöstöosastolla, missä saimme Kankaanpäässä suoritettujen testien perusteella palautetta. Puolen päivän aikaan pakkasimme retkivarusteemme autoon ja matkasimme kohti Yyteriä ja majoituimme leirintäalueen mökkeihin. Ensimmäisen päivän aikana kävelimme Yyterin hiekkadyyneillä. Vastapainoksi päivän kuntoilulle oli meille illaksi järjestetty illanviettoa makkaran paistoineen sekä saunomista, kasvohoitoa, jalkakylpyjä, ihoanalyysiä ym. mukavaa. Toisen päivän aamuna lähdimme retkivarustein patikoimaan retkipolkureittiä pitkin Meri-Porin uimahallille. Matkalla keittelimme nokipannukahvit nuotiolla. Perillä meidät ohjattiin kuntosaliin, jonka jälkeen pääsimme lihaksia rentouttavaan saunaan ja uimaan. Ruokailun RAVINTOPÄIVÄ Päivä alkoi tutussa porukassa Ravintola Liisanpuistossa, jossa söimme maittavan aamupalan ennen päivän ohjelmaa, joka sisälsi mm. ravitsemusterapeutti Pirkko Ojalan perusteellisen selvityksen ravinnon merkityksestä terveydelle ( rasvat, suolan käyttö, omat ravintotottumukset kysely ym). Tämän jälkeen oli lähtö Metsäopistolle, Kullaan Joutsijärvelle. Perillä, aurinkoisessa kevätsäässä reppuvaellusta sekä sauvakävelyharjoittelua Metsäopiston maisemissa. Hikisen lenkin jälkeen oli jälleen saunomisen ja rentoutumisen vuoro. Rantasaunalla oli vielä liikuntafysiologia Hannu Pitkäsen palauteluento. 1v takana epäsuorat PP-ergometritestit EKG-valvonnalla sekä lihaskuntotestejä. Kankaanpään Kuntoutuskeskuksessa TYÖSSÄ JAKSAMINEN SILOKALLIO Tällä kerralla oman ryhmäni kokoontumispäivä ei sopinutkaan minulle, joten loikkasin vierailijaksi toiseen ryhmään. Päivän runko oli samanlainen. Päivän aiheina olivat yksilö ja työyhteisö, itsensä ilmaisu, yhteishenki/ yhteispeli, elämän arvot, elämän stressitekijöitä sekä valmiuksia KÄDEN TAIDOT KULLAAN LEINEPERISSÄ Kulttuuritoimenjohtaja Birgit P. Jaakkola kertoili meille vanhoista perinteisistä ja etiketeistä. Jokainen leipoi itselleen ihan oman näköisensä reikäleivän ja Savipakarin emäntä paistoi ne äkäisessä arinauunissa. Leipien paistuessa me kävimme pikkutuvissa askartelemassa joulukoristeita sekä sepän pajalla takomassa hakoja ja hahloja. Mikä olikin melkoinen yritysten kirjo. Ilman apua niistä tuskin olisi tullut edes näköisiä. Vielä on haan paikka valitsematta. Kaiken tämän kruunasi iltakävely pikkupakkasessa sekä savusauna ja avantouinti! Tosi upeeta! 2 v takana kuntotestejä Kankaanpäässä entiseen malliin. omaa aikaa - itselle mieluisiin harrastuksiin. Mikä tietysti on helppoa nyt kun lapsetkin ovat jo aikuisiässä. Olen myös joutunut muokkaamaan ruokavaliotani ruoka-allergioiden takia uuteen uskoon, mikä osaltaan lisää myös omaa hyvinvointiani. Paino on pysynyt kurissa sekä paineet kohtuullisina. Liikunta on osa arkea ja varsinkin aamulenkit upea kokemus joka aamu. Vielä on työtä jäljellä, mutta tästä on hyvä jatkaa kun on oikeat eväät repussa. Kuntoremonttiaika on ollut positiivinen kokemus - uudenlaista ajattelua herättävä ajanjakso. Sopii kaikille ikään, kuntoon ja kokoon katsomatta. Suosittelen. Toivon, että meillä kuntoremonttilaisilla olisi vielä jatkossakin mahdollisuus testata kuntoamme, jotta tietäisimme, missä mennään ja onko suunta edelleen oikea. Leila Koski koulusihteeri Ruosniemen ja Toejoen koulut Onko meillä aikaa sairastaa, mutta ei hoitaa terveyttä? Tätä mieltä Pääsin mukaan ryhmään vähän jälkijunassa. Tulin yhden pois jääneen tilalle. Alku oli aika tiivistä toimintaa, kun piti saada oma ryhmä kiinni. Vaikka olen ikäni ollut liikunnan vihaaja alkoi jossakin aivojen perukoilla itää ajatus että Pittäis varmaa jottain tehrä, kun tuota ikääkin alkoi karttua ja ylipainoakin on jonkin verran sekä paikkoja alkoi kolottaa. Tietoa oikeanlaisesta ravinnosta on tullut, ravintoarvojen ja annos kokojen osalta. Olen saanut kokeilla erilaisia liikunnan muotoja. Eivätkä kaikki suinkaan ole olleet inhottavia, osasta on jopa tullut osa arkiliikuntaani. Luonnossa liikkuminen on nykyään minulle nautinto. Kädentaito päivänä sai toteuttaa taiteellisia lahjakkuuksia askartelussa ja sepän töissä. Henkinen jaksaminen on osa jokaisen ihmisen elämää. Saimme myös vinkkejä miten huollamme tätä osaa itsessämme. Lihaskunto testi on kamalaa rääkkiä, mutta kun sen on saanut suoritettua on ihmeellistä kuinka hyvä olo voi sellaisesta suorituksesta tulla. Ryhmän pakote on ollut minulle kannustava tekijä. Yksin en olisi varmaan tänä päivänäkään vielä herännyt liikkumaan ja hankkimaan tietoa jota olen kuntoremonttikurssin aikana saanut. Himo liikkujaahan minusta ei vieläkään ole tullut, mutta on liikkumiseni lisääntynyt verrattuna aikaan ennen kurssia. Ryhmässä emme ole mielestäni kilpailleet toisiamme vastaan, vaan jokainen on kilpaillut itsensä kanssa asettaen riman niin ylös tai alas kuin itsestä on tuntunut sopivalta. Loppu tiivistelmänä voin todeta: SUOSITTELEN Kiva, että pääsin mukaan kuntoremontti-ryhmään. Kyllä se vähän innosti kohentamaan omaa kuntoa ja tulipa sitä tasoa mittautettua siellä Kankaanpäässa ja muissakin paikoissa joissa käytiin. Toinen mukava asia oli, että sai tutustua ryhmänsä uusiin jäseniin ihan henkilökohtaisesti eikä vain puhelimessa joitain asioita toimittaessa. Kaikissa tapaamisissa oli aina jokin juju mukana mikä teki asiasta mielenkiintoisen. Kiittäen Mervi Seppä Opetusteknologiakeskus Riitta Sundman Koulutusvirasto

8 14 15 Liisalle ovat hevosvoimat tärkeitä Liisa Rintalan rakkaus hevosiin alkoi jo pikkutyttönä. Hän on harrastanut ratsastusta 12 vuotiaasta lähtien. Nykyisin hänellä ja tyttärellään Hennalla on vuokralla hevonen Pinomäessä. Vuokraajan velvollisuuksiin kuuluu hoitaa hevonen sekä ratsastaa sillä säännöllisesti, jotta hevonen pysyy kunnossa ja hyvinvoivana. Vähän suuremmaksi kasvettuaan Liisa alkoi ihailla moottoripyöriä ja pyöräilijöitä. Hän kertoo, että aina kuullessaan jonkun kaasuttavan pyörällään, kaiho sydänalassa riipaisi. Nyt hänen haaveensa on toteutunut ja hänellä on viisisataakuutioinen Suzuki. Kilometrejä kertyy kesässä n pääasiassa työmatkois- Porin kunnalliset motoristit ajelulla Porin kunnalliset motoristit olivat koolla Luontotalo Arkin piha täyttyi motoristeista, kun paikalle saapui 25 pyöräkuntaa (35 henkilöä) kahville ja odottaen lähtöä Tammen leirikeskukseen. Yhteislähtö kaupungin halki kohti Ruosniemeä ja Harjunpään kautta pikkutietä Kullaalle, herätti kummastelua ja keräsi katseita, ainakin kaupungin keskustassa sekä vähän sivummallakin. Porin matkailutoimisto oli 10 porilaisen yrityksen kanssa kertomassa Yyteristä ja muusta Porista tamperelaisille toukokuun lopussa. Tempaus toteutettiin Koskikeskusen yleisöaulassa perjantaina ta ja matkoista mökille Kyläsaareen.. Halu ajella on kova ja Liisa sanoo, että kun isäntä pyytää hakemaan saunajuomaa, hän ajaa Ulvilan Alkoon, koska sinne on niin hyvä tie päästellä samalla vaivalla. Tupakka pois - rahat bensaan Näihin harrastuksiin kuluu rahaa melkoisesti ja koska jostain on ollut tingittävä, Liisa on jättänyt tupakan. Juttua tehtäessä lakkoa oli kestänyt muutaman viikon ja nyt sen tultua näin julkiseksi, lakon on todennäköisesti jatkuttava. Liisa Rintala työskentelee Porin Jätehuollossa toimistonhoitajana. Tammen tilalla ohjelman osalta aloitti vakuutusyhtiön edustaja kertomalla liikenne- ja vahinkovakuutuksista, aihe herätti syystäkin kysymyksiä motoristien keskuudessa. Kiinnostusta osakseen sai myöskin paikallisen moottoripyöräkerhon (Konepyöräklubi ry, J-P Stenroos) esitelmä moottoripyörällä ajamisen turvallisuudesta ja ajotaidon kehittämisestä sekä kokoontumisajoista. Asiapitoisen osuuden jälkeen Sirpa Mannila Kuvat: Sirpa Mannila Liisa ja hänen vuokrahevosensa Kipi. ohjelmassa oli makkaranpaistoa, tutustumista, saunomista ja keskustelua tulevan ajokauden reissuista. Kunnallisten motoristien kokoontuminen lähti ajatuksena pari vuotta sitten, jolloin ensimmäinen kokoontuminen järjestettiin Herrainpäivillä, muutaman harrastajan kutsua koolle oman talon porukkaa. Heti alkuun tuli sitten välivuosi ja runsaiden kyselyjen ja kasvavan harrastajamäärän vuoksi päätettiin Yyteriä esiteltiin hauskasti tamperelaisille Aulaan rakennettiin Yyterin ranta hiekkoineen ja jättitauluineen. Nakkilan Napakan harrastajanäyttelijät esittivät Yyteri shown pienin tarinoin. Esitys uusittiin tasatunnein 7 kertaa. Näyttelijät kiersivät myös Koskikeskuksessa jakamassa esitteitä. Mukana oli mm. Yyteri-esitteen rouva Virtaska miehensä kanssa, vanha merikapteeni Aune-rouvansa kanssa, rantaasuisia nuoria naisia, lintubongari jne. Esitystä elävöitettiin Pori-aiheisella musiikilla ja Porin taidekoulun oppilaiden tekemillä paperimassahahmoilla. Tapahtuman juonsi Jaritapani Koskinen ja tapahtuman suunnittelusta vastasi mainostoimisto Punda yhdessä matkailutoimiston kanssa. pitää edellistä tapaamista asiapitoisempi tapahtuma. Tapahtumassa esillä ollut, Motoristin peruskurssit pidetään, jos kiinnostuneita osallistujia on riittävästi. Ilmoittautumiset kurssille sähköpostiin: ari.puonti@pori.fi Koulutus soveltuu kaikille motoristeille ikään, pyörän kokoon tai ajokokemukseen katsomatta. Turvallisia kilometrejä. Tapahtuma herätti huomiota Koskikeskuksessa kävi perjantaipäivän aikana runsaasti tamperelaisia ostoksilla ja he pysähtyivät seuraamaan esityksiä ja keskustelemaan esittelijöiden kanssa Porista. Monella oli kaupungistamme mukavat muistot ja varsinkin merta ja Yyterin hiekkarantaa ihasteltiin. Aamupäivällä kävijät olivat enimmäkseen lapsiperheitä, iltapäivällä liikkeellä olivat nuoriso ja työikäiset tamperelaiset. Tapahtuma kesti koko perjantaipäivän ja se herätti runsaasti kiinnostusta tamperelaisten keskuudessa. Päivän aikana jaettiin vilkkaasti esitteitä ja vastattiin tamperelaisiin moniin kysymyksiin. Markkinointitapahtumalla vahvistettiin edelleen tamperelaisten innokkuutta viettää lomaansa Porin seudulla. Ritva Hellman Porin matkailutoimisto Maailman ympäristöpäivänä juhlittiin Luontotalo Arkissa Viidennen kerran jaettiin ympäristölautakunnan myöntämät ympäristöpalkinnot. Kaunis sää suosi 5.6. maailman ympäristöpäivän juhlallisuuksia, jota seuraamassa kävi yli vierasta. Luototalo Arkin pihamaalle oli pystytetty erilaisia luonnon- ja ympäristönsuojelua koskevia näyttelyitä 12 yhteistyökumppanin toimesta. Pihajuhla oli järjestyksessään toinen. Tilaisuuden aluksi jaettiin viidennen kerran ympäristölautakunnan myöntämät ympäristöpalkinnot. Palkituiksi tulivat Satakunnan Luonnonsuojelupiiri sekä Porin Lintutieteellinen yhdistys. Yhdistykset ovat tehneet pitkäjänteistä työtä ympäristöasioiden hyväksi. Palkinnot jakoi ympärilautakunnan puheenjohtaja Anne Silver sekä ympäristöjohtaja Matti Lankiniemi. Ohjemaa oli kaikenikäisille. Satakunnan Martat ja Porin Latulaiset huolehtivat mehun, kahvin ja lettujen tarjoilusta juhlaväelle. Lasten suosikkeja olivat letut ja sekä 4H-yhdistyksen taiteilijoiden suorittama kasvomaalaus. Koulutoimen perinteinen kevätjuhla 30 vuotta palvelleille ja eläkkeelle siirtyville Koulutoimen henkilökunnalle jaettiin Kuntaliiton ansiomerkkejä 30- vuotisesta kunnallisesta palveluksesta Porin Teatterissa vietetyssä juhlassa. Kultaisen ansiomerkin saaneita oli 28. Koulutoimesta lukuvuoden aikana eläkkeelle lähteviä työntekijöitä oli tällä kertaa 38. Porin kaupungin henkilöstölehti Palveluksen ilmestyminen 2003: 28.2., 25.4., 18.6., ja Painopaikka: KEHITYS OY/ALLATUM OY Pori 2003 Päätoimittaja Toimitussihteeri Toimituskunta Ulkoasu Varma vetonaula kaikenikäisille oli myös ilmainen sisäänpääsy luontomuseoon klo välisenä aikana. Museon vaihtuvana näyttely esittelee karhuja. Sieniseuralaiset opastivat sienien tunnistamisessa ja niiden hyötykäytön lisäämistä. Melontaseura Melamajavat esittelivät kalustoaan ja rohkaisivat aloittelijoita tarttumaan melaan. Porin Metsäopiston /Luonto- ja ympäristökoulutusta esittelivät hyvin pukeutuneet herrasmiehet. Lounais-Suomen Metsäkeskus esitteli metsän oppimispolkua. Yhdistysten esitteitä jaettiin satamäärin tiedonhaluisille kuntalaisil- Martti Sinisalmi Ulla Eklund Teemu Eskola Ritva Hellman Inna Helminen Sirpa Mannila Maili Tamminen Ulla-Maija Tommila Birgitta Tuunainen Tuulikki Poutanen le. Tunnelmaa lisäsi tanssiorkesteri Eskama ja sen laulusolisti Pentti Laine lähes kolmen tunnin ohjelmistolla.toivottavasti ensi vuonna tavataan maailman ympäristöpäivänä Luontotalo Arkin pihajuhlissa. Jari Lampinen Typassa tehtiin uusia katoksia Porin kaupunginkanslian työllistämispalvelun (Typa) erityisalaa ovat viime aikoina olleet erilaisten katosten suunnittelu ja valmistaminen. Typan henkilövahvuus on tällä hetkellä Kuvassa Porin Itäpuistoon rakennettu virvoitus-/oluenmyyntikatos, joita on tilattu 2 kpl ja toinen on jo käytössä. Kemira Oy:n Vuorikemian tehtaat on tilannut tehdasalueelleen tupakointikatoksia (kuva ylhäällä). Porin jätehuollon tilaamia hyötyjätekatoksia (alakuvassa) valmistuu 21 kpl. Kaikille lienevät ennestään tuttuja kaupungin alueelle pystytetyt n. 30 linja-autopysäkkien katosta, jotka ovat niinikään Typan tuotteita. Ympäristöpalkinnon luovuttajat ymp. ltk:n pj Anne Silver ja ympäristöjohtaja Matti Lankiniemi ja saajat Satakunnan Luonnonsuojelupiirin pj. Raimo Hakila sekä Porin Lintutieteellisen yhdistyksen vpj. Matti Sillanpää. "Johtaminen ja viestintä" -seminaari Porin kaupungin johdon seminaari järjestettiin Yyterissä. Päivän aiheena oli "Johtaminen ja viestintä". Kouluttajana toimio yhteisöviestinnän professori Elisa Juholin. Hän käsitteli luennoissaan aihetta kattavasti sekä ulkoisen että sisäisen viestinnän osalta. Seminaaripäivän teemat olivat: *kaupungin viestintä odotusten ja mahdollisuuksien ristipaineessa *katse mediapeliin sekä *viestintä johtamisen ja esimiestyön kriittisenä tekijänä. Uskon tämän hyvin onnistuneen päivän antaneen osanottajille aimo annoksen osin jo koettua ja osin uutta tutkittua tietoa arvokkaiksi eväiksi tämän tärkeän ja aina ajankohtaisen aiheen edelleen kehittämiseksi organisaatiomme eri tasoilla. Seuraava palvelus ilmestyy Lehden 4/2003 materiaali viimeistään toimitukseen osoitteella: HENKILÖSTÖOSASTO Antinkatu 5, Pori Osoite- ja henkilötietomuutokset: Pirjo-Liisa Hautamäki/palkanlaskentapiste.

9 16 Välimäen Pekan tuntevat Porissa kaikki. Näkyvä kunnallispoliitikko on iso, tumma mies ja äänikin kuuluu kauas. Välimäki on tunnettu nykyään myös makkaroistaan. Politiikassa hääräävästä miehestä voidaan olla montaa mieltä mutta makkaroista vain yhtä: hyvää on! Grillimakkara on mainio vinkki juhannussapuskaksi. Makkaramestari suosittelee juhannukseksi grillimakkaraa - Sipulimakkarakin on kehitetty Porissa 50-luvulla, muistuttaa makkaramestari. Porin Palveluopiston kahvioon saapuva Pekka Välimäki tulee hymyillen kättelemään valkoisessa työtakissa ja kumisaappaissa. Hän on iloinen makkaran valmistaja. Välimäki on työskennellyt samassa talossa jo seitsemän vuotta mutta viimeiset neljä kuukautta yksityisyrittäjänä. Samalla alalla hän on toiminut jo 35 vuotta. Ennen Välimäen yritystä talossa oli toinen liha-alan yritys. Sen lopettaessa Palveluopiston johtokunta päätti laittaa uuden yrittäjäpaikan hakuun. Koska Välimäki oli siihen asti työskennellyt vain määräaikaisilla työsopimuksilla ja viimeinen niistä oli juuri päättymässä, hän päätti hakea yrittäjäksi. Helmikuussa 2003 syntyi yritys nimeltä Liha-Pekka. Nyt yrityksen tuotteita myydään viidessä porilaisessa marketissa ja Palveluopiston kahviossa. Palveluopistossa vaatetuspuolella on jo ennestään ollut yksi yrittäjä. - Palveluopistossa yrittäjyys tukee opetusta. Opiskelijat näkevät, millaista on olla yrittäjä. Yrittäjä saattaa tulla aikaisin aamulla töihin ja lähteä vasta iltamyöhään. Tätä opiskelijat voivat itse pohtia, kun he miettivät oman yrityksen perustamista. - Minulla on käsitys, että Palveluopisto suunnittelee yrittäjyyden tukemista useammallekin eri alalle, Välimäki arvelee. Ammattitaidosta ei pulaa Pekka Välimäki on toiminut liha-alalla jo vuodesta Kun hänen edellinen työpaikkansa, osuusteurastamo, lopetti toimintansa 93, hän kävi muutaman elintarvikealan yrittäjäkurssin ja pääsi työllistämistuella Palveluopistoon töi- hin. Ammattitaidosta hänellä ei siis ole pulaa. Liha-Pekka on Palveluopiston tiloissa vuokralla. Välimäki ei ole opettaja mutta hän opastaa elintarvikealan opiskelijoita ja esittelee heille, miten lihavalmisteita tuotetaan. - Opiskelijat ovat täällä jonkin verran apuna. Liha-Pekka toimii työssäoppimispaikkana, jolloin tänne voidaan ohjata opiskelijoita harjoitteluun. Opiskelijat saavat täältä aina tarvittaessa opastusta ja apua, Välimäki kertoo. Aitoa satakuntalaista maksamakkaraa Pekka Välimäki kertoo, että Liha-Pekassa valmistetaan erilaisia makkaroita aina grillimakkarasta siskonmakkaraan ja bratwurstiin. Myös erilaisia lihoja, kuten grillipihvejä ja maustelihoja, on tarjolla. Tuotteita valmistetaan naudan-, sian-, lampaan, hirven- ja villisianlihasta. Jopa karhua on joskus saatavilla. - Käyttämäni liha on melkein sataprosenttisesti satakuntalaista, mutta kaikki on joka tapauksessa suomalaista. Välimäen mukaan hänen yrityksensä valmistaa ainoana perinteistä satakuntalaista maksamakkaraa. - Maksamakkara tehdään vanhalla re- septillä ja se on erittäin suosittua, hän hehkuttaa. Myöskään metsästäjänmakkaraa, toiselta nimeltään sipulimakkaraa, eivät muut yritykset Satakunnassa valmista. Tätä herkullista tuotetta tavataan yleensä porilaisten välissä. - Sipulimakkarahan on kehitetty Porissa 50-luvulla, tietää makkaramestari. Makkaraa ja olutta Juhannus on yksi vuoden sesongeista ja silloin kauppa käy hyvin varsinkin elintarvikealalla. Liha-Pekassakin aletaan elää kiireistä aikaa. Välimäki kertoo, että juhannuksena suosituimpia tuotteita ovat perinteinen grillimakkara, bratwurstit ja maustetut possun lihat. Juhannusmakkaran salaisuutena makkaran valmistaja pitää hyvää satakuntalaista lihaa ja makkaraan sisältyvää mausteseosta. - Ne muodostavat makkaran sielun, Välimäki runoilee. Vaikka juhannuksena syödään paljon lihatuotteita, ne pitää myös huuhtoa jollakin alas kurkusta. - Koska makkaroissani on hyvä erikoinen mauste, varsinkin juhannuksena olut sopii mainiosti niiden kanssa, Välimäki suosittelee. Samalla hän muistuttaa, että oluen pitäisi olla porilaista olutta. Liha-Pekan juhannustohinan jälkeen makkarantekijä aikoo kerätä kamppeensa ja matkustaa Pohjois-Pohjanmaalle Kärsämäelle viettämään maalaisjuhannusta. - Siellä kaksi naista passaa minua hyvillä ruuilla. Suostun hakemaan ainoastaan juhannuskoivut. Tietenkin Välimäki aikoo syödä myös omia tuotteitaan juhannuksena. - Grillaamme juhannuksena täällä tehtyjä hyviä lihoja. Meillä on myös aina maalla tapana syödä aterian yhteydessä sieniä ja jälkiruoaksi metsämarjoja. Pienyritysten ongelmat huomioon Pekka Välimäki tunnetaan myös Porin kaupunginvaltuuston toisena varapuheenjohtajana. Hänen mielestään yksityisyrittäjyydestä on ollut hyötyä valtuustossa. - Pystyn ottamaan paremmin huomioon pienyritysten ongelmat. Kykenen tekemään paremmin sellaisia ratkaisuja, jotka helpottavat näiden yritysten toimintaa. Lilli Vilponiemi Harjoittelija SAMK/Yritysviestintä