PUHUA VAI VAIETA? 9/2015. JHL:n jäsentä ympäristötöissä. TIETOKANAVA 2.0 Palvelualoite ontuen käyttöön SIVU 15

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PUHUA VAI VAIETA? 9/2015. JHL:n jäsentä ympäristötöissä. TIETOKANAVA 2.0 Palvelualoite ontuen käyttöön SIVU 15"

Transkriptio

1 9/ JHL:n jäsentä ympäristötöissä SIVU 6 PUHUA VAI VAIETA? TIETOKANAVA 2.0 Palvelualoite ontuen käyttöön SIVU 15 AVI-POMO MINNA KARHUNEN Normiviidakon ytimessä SIVU 26 Kaikki mokaa joskus SIVU 30 sivu 16

2 Siinä oli pari muuttujaa Turvaa henkesi Kaupan päälle kampanjaetu -30 % Elämässä riittää muuttujia, joita ei aina voi itse kontrolloida. Voit kuitenkin huolehtia perheestäsi ja itsestäsi kunnollisella vakuutusturvalla. Turvaa henkesi ota itsellesi henkivakuutus niin saat koko perheellesi sairauskulu-, tapaturma- ja matkavakuutukset -30 % alennuksella ensimmäisen vuoden vakuutusmaksuista. Etua ei saa verkkokaupasta. Vain ammattiliiton jäsenille. Voimassa Henkivakuutuksen myöntää LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. Rahat tilille jopa päivässä! Nyt voit hakea korvausta liittosi sinulle ottamasta matkavakuutuksesta kätevästi netissä. Turva tukee suomalaista elokuvaa. Tule käymään, soita tai jätä yhteydenottopyyntö netissä Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva

3 MINUN MOTIIVINI Arkadianmäen aktivisti SAIJA HEINONEN Työni eduskunnan turvatarkastajana tarjoaa oivan näköalapaikan siihen, miten epäkohtiin on mahdollista tarttua. Saattaa olla, että hippunen vaikuttamishalua on paitaani tarttunut - ikään kuin työsuhdeetuna. Alkuvuodesta silmiin osui tieto itselleni vuosien varrella tärkeäksi tulleen helsinkiläisen bussilinjan lakkauttamisuhasta. Tutkailin linjastokaavailuja, ja totta se oli. Suunnitelma kuulosti hölmöltä, kun ajatteli reitin varrella asuvia vanhuksia, lapsia ja työmatkalaisia, joiden liikkuminen keskustaan ja muihin kaupunginosiin vaikeutuisi huomattavasti. Yleensähän me suomalaiset mieluummin marmatamme keskenämme emmekä tee mitään. Ja jälkeenpäin kun päätökset on jo nuijittu pöytään, vain jatkamme marmatusta. Ajattelin kerrankin toimia toisin. Tein ensitöikseni nettiin adressin, jossa toivottiin bussilinja 69:n pelastamista. Pistin pystyyn myös Facebook -sivun. Adressiin oli seuraavana päivänä kertynyt jo yli 300 nimeä. Muitakin kannustavia palautteita sateli. Laadin lehdistölle tiedotteen, joka houkutti useamman median tarttumaan aiheeseen. Julkisuus ja sosiaalisessa mediassa levinnyt keskustelu keräsi loppujen lopuksi noin adressinimeä ja 300 kirjallista palautetta. Printtasin ne kaikki ja vein henkilökohtaisesti HSL:n kirjaamoon. Ei mennyt kauaakaan kun tuli tieto, että järki oli voittanut ja suunnitelmat oli vedetty takaisin. Silloin oli kyllä tuuletuksen paikka. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun tein itse aloitteen nimien keräämiseen. Mukana olen kyllä ollut allekirjoittamassa ja tehnyt esimerkiksi hyväntekeväisyyskeikkoja sivutyössäni taikurina. Intoni kansalaisaktivismiin ei suinkaan laantunut onnellisen lopun saaneeseen bussilinjan pelastamiseen. Nyt toimin Pro Tuomarinkylä -liikkeessä, joka vetoaa alueen säilyttämiseksi nykyisellään ulkoilu- ja virkistyskäytössä. Kaavasuunnitelman toteutuessa Tuomarinkylän pellot ja metsät rakennettaisiin täyteen, ja hieno kulttuurimaisema olisi mennyttä. Vinkiksi vain: Aina kannattaa yrittää. Jos ei tee mitään, ei voi odottaa muutoksia. PÄÄOSASSA Jussi Jalkanen, 54 Kotipaikka: Helsinki Ammatti: turvatarkastaja Harrastukset: sivutoiminen taikuri Liiton jäsen vuodesta 2007 motiivi 3

4 SISÄLTÖ 6 Kati antaa roskille uuden elämän Järvenpään ympäristövastaava Kati Väyrynen ei pelkää liata käsiään, vaan pesee tarvittaessa jäteastiat, kesyttää päiväkotien ja virastojen tavaravuoret ja antaa roskille uuden elämän. Hän on myös tärkeä asennekasvattaja ja opastaa muita työntekijöitä jätteiden lajittelussa ja kierrätyksessä. 15 Mikä ihmeen palvelualoite? Palvelualoitteella kuka tahansa kuntalainen, yritys tai yhteisö voi haastaa kunnan palvelun ja kertoa kuinka tuottaisi sen edullisemmin, laadukkaammin ja kustannustehokkaammin. Mitä etuja ja haittoja palvelualoitteeseen liittyy? Lue juttu, niin tiedät. 16 Sananvapaus kuuluu jokaiselle Perustuslain mukaan sananvapaus kuuluu kaikille, mutta työntekijän sananvapautta rajoittavat työsopimuslain lojaliteettivelvoite ja muutamat muut säännökset. Kun JHL:läinen lähihoitaja Jaana Ikävalko kertoi lehtihaastattelussa työpaikan olosuhteista, ei työsuhdetta enää uusittu. Tämä rohkea sananvapauden sankari tekisi saman uudestaan. 26 Normiviidakon purkaja Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Minna Karhunen haluaa purkaa turhaa byrokratiaa ja normiviidakkoa. Entisellä kansanedustajalla ja kaupunginjohtajalla on paljon sanottavaa myös töiden järkevöittämisestä ja tehtävien priorisoinnista niin valtion hallinnossa kuin kunnissa. 30 Sitä sattuu jokaiselle Virhe, moka, hama, lapsus, fiba, kämmi. Inhimillisiä erehdyksiä sattuu jokaiselle. Joissain työpaikoissa mokaamista pidetään lahjana, koska se mahdollistaa työyhteisön oppimisen. Toisissa korostetaan virheiden välttämistä ja etsitään syyllistä. Kummassako työpaikassa sinä viihtyisit paremmin? 43 Rallilla maineeseen Norjalaiselle rallikuljettajalle Andreas Mikkelsenille sävelletty biisi teki lempääläläisestä Juha Mäkkelistä rallipiirien tutun. JHL:läiselle koulunkäynninohjaajalle sataa fanipostia, lahjoja ja viestejä etenkin Aasiasta ja Etelä-Amerikasta. En koe menetelleeni väärin, sanoo työpaikan epäkohdista julkisuudessa kertonut lähihoitaja Jaana Ikävalko. Pommiin nukkuminen ei oikeuttanut työsuhteen purkuun. Perustettu vuonna 2005 Levikki (LT 2011) ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) Julkaisija: JHL - Julkisten ja hyvinvointialojen liitto ry Käyntiosoite: Sörnäisten rantatie 23 Postiosoite: PL 101, Helsinki Puhelin: Toimitus: Päätoimittaja: Reima Tylli puh Toimituspäällikkö: Maarit Uusikumpu puh Toimittajat: Kaisa Läärä (opintovapaalla) Matleena Kantola puh Aktiivi, Venttiili toimitussihteeri Saija Heinonen puh Ulla Puustinen puh Marina Wiik puh Motiv redaktör Taitto ja lehden trafiikki: Kati Ahonen puh Sähköposti: toimitus: toimittaja: Motiivin verkkolehti: motiivilehti.fi Lehden ilmestyminen: 13 numeroa vuodessa, ei heinäkuussa. Aineistot: Toimituksen tilaama tai sille tarjottu aineisto julkaistaan ehdolla, että aineistoa voidaan käyttää myös osana julkaisijan sähköisiä tai muita jakelukanavia. Kaupalliset ilmoitukset: Helsingin Mediamyynti Oy puh JHL:n yhdistysilmoitukset: Kati Ahonen puh osoite: PL 101, Helsinki Osoitteenmuutokset: JHL saa jäsenten muuttuneet osoite- ja nimitiedot Itellan osoitepalvelun kautta. Mikäli jäsen on tehnyt osoitteen luovutuskiellon väestötietojärjestelmään, tulee uusi osoite ilmoittaa: tai puh Tilaukset: 30 euroa/vuosikerta Ulkoasu: Reima Tylli ja Kati Ahonen Kannen piirros: Teemu Hotti Paino: Forssa Print 2015 JHL:N ALUETOIMISTOT Etelä-Suomen aluetoimisto Riihimäki, puh Itä-Suomen aluetoimisto Joensuun toimisto, puh Kuopion toimisto, puh Kaakkois-Suomen aluetoimisto Mikkelin toimisto, puh Lappeenrannan toimisto, puh Keski-Suomen aluetoimisto Jyväskylä, puh Lapin aluetoimisto Rovaniemi, puh Oulun seudun aluetoimisto Oulu, puh Kajaanin toimisto, puh Pirkanmaan aluetoimisto Tampere, puh Pohjanmaan aluetoimisto Vaasa, puh Pääkaupunkiseudun aluetoimisto Helsinki, puh Satakunnan aluetoimisto Pori, puh Varsinais-Suomen aluetoimisto Turku, puh motiivi

5 TOIMITUSPÄÄLLIKÖLTÄ Muut löytävät säkeistä roskaa, minä arvotavaraa, pohtii Järvenpään ympäristövastaava Kati Väyrynen. Sanotaan vaan Löydä oma ammattisi turvatarkastaja 3 ympäristövastaava 6 lähihoitaja 17 koulunkäynninohaaja 43 ohjaaja / handledare 46 Johan Selenius och Viktor Pettersson trivs med handledaren Lars Nybohm (i mitten) i snickarverkstaden på Lövögården. Sananvapaus on länsimaisen oikeusvaltion tunnusmerkki. Se on myös ihmisoikeus ja oikeasti kova juttu. Niin kova, että historian saatossa moni totuuden torvi on sen takia menettänyt työnsä, jotkut jopa päänsä. Ikävät totuudet ja kapinoitsijat eivät miellytä vallanpitäjiä ja imagoaan suojelevia yrityksiä ja työnantajia. Sananvapauden rajoja koetellaan erityisesti nyt, kun netti tarjoaa kaikille jokamiehen julkisuutta. Netissä käydäänkin kiivasta sananvaihtoa, sellaistakin, jossa levitetään väärää tietoa ja mustamaalataan surutta muita kansanryhmiä ja kiihotetaan someraivoon. Netissä huhut leviävät kuin väärä raha ja alkavat elää omaa elämäänsä. On hyvä muistaa, että sananvapaus ei ole täysin rajoittamatonta vapautta. Kuitenkin se, mikä on sallittua ja mikä ei, on kuin veteen piirretty viiva, jonka paikasta miekkaillaan myös lakituvassa. Hankalaa sananvapauden käyttäminen on työntekijöille, sillä on joitakin lakeja, joilla säädellään työntekijän sananvapautta. Parhaissa ja useimmissa tapauksissa työpaikkojen epäkohdat onnistutaan ratkaisemaan työpaikalla ilman mediajulkisuutta. Aina näin ei kuitenkaan käy, ja tietoisuus työpaikan epäkohdista voi painaa työntekijän mieltä. Avatako suunsa vai pitääkö supussa? Joskus julkisuus voi olla se keino, joka vauhdittaa epäkohdan kuntoon saattamista. Se on vahva painostuskeino. Työntekijältä sen käyttäminen vaatii rohkeutta, sillä siinä voi myös menettää paljon. Vanha totuus on, että viestintuoja ammutaan. Sananvapaus on arvokas asia, niin arvokas, että tässä lehdessä sitä käsitellään peräti kahdeksan sivun verran Puhua vai vaieta? -jutussa. Tyhjentäviä vastauksia juttu ei anna. Oikeus sanoa ponnistaa kuitenkin siitä, että sanotaan vaan, kun siihen on aihetta. MOTIV PÅ SVENSKA Svenskspråkiga artikler publiceras i slutet av tidningen. Mera svensksptåkigt innehåll finns på motiivi MAARIT UUSIKUMPU 5

6 TYÖSSÄ Katri Väyrynen antaa tavaroille uuden elämän Järvenpään ympäristövastaava Katri Väyrynen, 56, ei pelkää liata käsiään, vaan pesee tarvittaessa jäteastiat, kesyttää päiväkotien ja virastojen tavaravuoret ja antaa roskille uuden elämän. MATLEENA KANTOLA KUVAT ARTO TIMONEN Jhl:n jäsenistä ympäristöalalla työskentelee 216, yksi heistä on Katri Väyrynen, jota ympäristöasiat ovat kiinnostaneet aina. Olen koulutukseltani puutarhuri, puutarhateknikko ja hortonomi. Olen työskennellyt Järvenpään kaupungin puistoyksikössä, ympäristörakentamisyksikössä ja teknisen palveluiden kiinteistöhuollossa. Ympäristövastaavana olen ollut nyt viisi vuotta. Järvenpään kaupunki yhtiöitti kiinteistöpalvelunsa vuoden alusta Mestaritoiminta Oy:n kanssa. Väyryselle kuuluu Järvenpään kaupungin, Mestaritoiminnan ja Järvenpään Mestariasuntojen jätehuolto ja ympäristöasiat. Hän vastaa yhteensä noin 130 kiinteistön jätehuollosta. Ympäristövastaavan työpäivät ovat hyvin monipuolisia. Aamulla saatan käydä kiinteistöllä, ohjeistaa lajittelussa, sopia lajitteluastioiden kuljetuksesta ja jossain vaiheessa käydä toimistolla. Syksyllä valmistuvissa lajitteluohjeissa kerrotaan, kuka hoitaa jätehuollon ja mihin jätteet menevät. Se ei ole kovin monelle ihmiselle selvää. Kaupungin työntekijät tuntevat Väyrysen hyvin ja ottavat häneen yhteyttä kierrätyskysymyksissä. Jos jokin yksikkö haluaa esimerkiksi biojäteastian jonnekin, totta kai järjestän sen. Pyytävän tahon tulee kuitenkin ottaa vastuu jätehuollosta. Jos kierrätys ei toimi, annan ohjeita lajitteluun. Jos taas esimerkiksi ylimääräinen jäteastia halutaan pois, vien sen pois. Myös jäteastioiden peseminen kuuluu toimenkuvaan. Voin liata käteni. Se ei haittaa minua! Ympäristövastaavan tärkein työtehtävä on asennekasvatus. Suurin osa ihmisistä osaa kierrättää. Toisia ei voisi vähempää kiinnostaa, jos ei ole omat rahat kyseessä. Haasteenani on osoittaa, että kierrätyksellä on merkitystä. Toisen roska on toisen aarre Kun Väyrynen saa kuulla esimerkiksi lopetettavasta päiväkodista, hän ottaa yhteyttä päiväkodin johtajaan ja selvittää, mitä tarpeetonta tavaraa päiväkodissa on ja miten tavaroiden kierrätys on tarkoitus hoitaa. Muut näkevät säkeissä roskaa, minä löydän aarretavaraa. Silmäni ovat kehittyneet viidessä vuodessa ja tiedän, mitä voi käyttää uudestaan. Kun päiväkoteja ja kouluja lakkautetaan, hyviä leluja, askartelutarvikkeita tai peittoja saatetaan heittää pois. Joskus tavarat sullotaan sekaisin jätesäkkeihin. Väyrystä turhauttaa, ettei tavaroiden läpikäymiseen haluta käyttää aikaa tai ajatella, että joku muu voisi hyötyä toiselle tarpeettomista tavaroista. Työntekijät vetoavat siihen, ettei heillä ole aikaa käydä tavaroita läpi. Se on kuitenkin asenteesta kiinni. Lastenkin kanssa voi lajitella tavaroita. Meillä on ollut asiat liian hyvin, jos vanhoja tavaroita ei arvosteta yhtään vaan halutaan aina uutta tilalle. Sitten ihmetellään, miksei ole varaa materiaaleihin. Usein Väyrynen vinkkaa hyväntekeväisyysjärjestöille, kaupungin sosiaalipuolelle, perhekodille ja vähävaraisille 6 motiivi

7 TYÖSSÄ KATRI VÄYRYNEN, 56 Kotipaikka Järvenpää Koulutus: puutarhuri, puutarhuriteknikko ja hortonomi Ammattinimike: Ympäristövastaava Palkittu: Vuonna 2013 Järvenpään kaupunki palkitsi Väyrysen Järkevä-palkinnolla pitkäjänteisestä työstä kestävän kehityksen parissa Harrastukset: Järvenpään kaupunki-aktiivi, Sanni-kissan hoitaminen, käsityöt, mökkeily Punkaharjulla. Liiton jäsen vuodesta 1987, luottamusmies Järvenpään kaupunki pyrkii pois jätekatoksista, koska syväjäteastioiden huolto on helpompaa ja siistimpää. motiivi 7

8 TYÖSSÄ Miksi heittää hyvää tavaraa pois, josta monet olisivat valmiita maksamaan? ihmettelee Katri Väyrynen. Kinnarin koulussa oppilaat vievät itse biojätteet kompostiin ja peittävät ne kuorikkeella. Kukin nelosluokka hoitaa kompostia vuorollaan. Väyrynen käy tarkistamassa kompostin tilanteen kerran viikossa ja ohjeistaa sen käytössä tarvittaessa. perheille, jos löytää suljetuista kouluista ja päiväkodeista heille hyödyllistä tavaraa. Myös kaupungin työllisyysyksikkö on erittäin tärkeä yhteistyökumppani. Väyrysen mielestä monia tavaroita voisi lahjoittaa päiväkodeille, kouluille, vähävaraisille perheille, perhekodeille tai maahanmuuttajille. Yksityiset ja julkiset päiväkodit voisivat myös tehdä yhteistyötä keskenään. Hyvä esimerkki yhteistyöstä oli, kun Louhelan erityislasten päivätoiminta siirtyi entisen päiväkodin tiloihin ja sai käyttää päiväkodin vanhoja tavaroita ja huonekaluja. Kierrättäminen luo työpaikkoja Väyrynen uskoo, että kierrättäminen voisi luoda työpaikkoja. Hän unelmoi sosiaalisesta yrityksestä, jossa työntekijät tekisivät vanhoista kierrätystavaroista täysin uusia. Esimerkiksi Helsingissä on kerätty vanhoja avaimia, joista nuoret ovat tehneet koruja. Vanhoista lääkärin takeista voisi tehdä vaikka räsymattoja. Tällainen sosiaalinen yritys voisi työllistää pitkäaikaistyöttömiä, nuoria tai muita henkilöitä, joilla on vaikeuksia työllistyä. He voisivat innostua kierrättämisestä niin, että työllistyisivät alalle tai lähtisivät opiskelemaan sitä. Keski-Uudenmaan kunnille Väyrynen haluaisi yhteisen kierrätyspörssin sekä kierrätettyjen askartelu- ja kodintarvikkeiden liikkeen. Ympäristövastaava odottaa tekstiilikierrätyskokeilun alkamista Järvenpäässä. Tekstiilejä ei saa laittaa poltettaviin kuivajätteisiin tai kaatopaikalle vaan erilliseen keräykseen, ja tämä kokeilu on vasta aluillaan myös Helsingissä. Vaikka hyvän tavaran heittäminen roskiin ärsyttääkin, ympäristövastaava ei halua saarnata. Moni ihminen ei lue roska-astian lajitteluohjetta, mut- ta hyvä että edes lajitellaan. Haluan ennemmin kannustaa ihmisiä kierrättämään ja kysymään lajittelusta, kuin kieltää heitä kierrättämästä väärin. Parasta työssä on, kun ihmiset ymmärtävät kierrätyksen merkityksen. Päiväni pelastaa ihminen, jolle kelpaa huonekalu, joka ei ole kelvannut muille, tai jos joku ottaa yhteyttä kysyäkseen, mitä tehdä ylimääräisille tavaroille. Ihmisten arvomaailman muuttaminen motivoi minua. Kaupunki olemme me Ympäristövastaava noudattaa kestävän kehityksen arvoja myös vapaa-aikana. Kun Väyrysen taloyhtiö sai moitteita kaupungilta huonosta biojätteen kierrätyksestä, hän kävi talotoimikunnan kanssa naapureiden ovella kysymässä, kierrättävätkö he biojätteensä. Lopulta naapurit alkoivat käyttää biojäteastiaa niin, että taloon piti tilata isompi astia. Väyrynen toimii myös Hyvä kasvaa Järvenpäässä -asukasliikkeessä. Liike on järjestänyt erilaisia kierrätystempauksia, joista viimeisimpänä liike keräsi vanhoja polkupyöriä, jotka maalattiin ja kiinnitettiin kaupungin kukkaaitaan koristeiksi. Tempauksen jälkeen pyörät huutokaupattiin ja tulot menivät Kyrölän nuorisokeskuksen nuorille. Lisäksi Väyrynen ilahduttaa kaupungin vanhainkotien asukkaita keikkailemalla Sanni-kissansa kanssa, ja käy aktiivisesti Hyvä kasvaa Järvenpäässä -liikkeen ylläpitämässä Puuhaamossa harrastamassa käsitöitä. Järvenpää-aktiivi uskoo jokaisen kaupunkilaisen vaikutusmahdollisuuksiin. Liian usein kaupunkilaiset ajattelevat, etteivät he voi tehdä mitään ja kaupungin pitäisi tehdä jotain. Kaupunki olemme me, ja jokainen voi tehdä jotain. n "USKON NEUVOTTELUN VOIMAAN" Väyrynen aloitti luottamusmiehenä Mestaritoiminta Oy:ssä vuoden alusta. Kun Järvenpään kaupunki yhdisti kiinteistöpalvelut Mestaritoiminnan kanssa ja ryhtyi pääomistajaksi, yhtiö kasvoi 20 henkilön yrityksestä yli 100 henkilön yritykseksi. Työni on näkyvämpää nyt, kun olen Mestaritoiminnassa. Tykkään työstäni niin paljon, että on ihan sama olenko töissä kaupungilla vai yrityksellä. Pääasia, että voin ajatella itsenäisesti ympäristöasioita. Pienessä yrityksessä suhtauduttiin aluksi hieman varauksella ammattiliittoon, koska perinteitä liiton kanssa toimimisesta ei ollut. Työnantaja on kuitenkin suhtautunut liittoon hyvin. Kaupungilla on totuttu ammattiyhdistysliikkeeseen, kun taas tässä yrityksessä ei ollut sellaista perinnettä. Toisaalta pienellä, vuonna 2008 perustetulla yrityksellä ei ole luutuneita asenteita, Väyrynen sanoo. Väyrynen on kuulunut liittoon koko työuransa ajan. Olen kysynyt, mihin liittoon työkaverini kuuluvat ja suositellut JHL:ää. Olen kertonut, että kannattaa kuulua liittoon, jotta asioille voi tehdä jotain. Uskon neuvotteluun työnantajan kanssa, sillä asioista pitää pystyä puhumaan. 8 motiivi

9 MOTIIVIRAATI Ratkaiseeko työajan pidennys Suomen talousongelmat? Vain yhdeksän prosenttia Motiivi-raadin vastaajista piti työajan pidennystä hyvänä keinona kohentaa Suomen taloutta. 91 prosenttia oli päinvastaista mieltä. Juha Sipilän (kesk) hallitus on pitänyt työajan pidennystä yhtenä lääkkeenä Suomen talous- ja kilpailukykyongelmiin. Motiivi-raatilaiset ovat jyrkästi eri mieltä. EI Se tulee lisäämään työttömyyttä. Samalla sisämarkkinoiden ostovoima hiipuu, jonka seurauksena lama sen kun syvenee. Taas pyritään nakertamaan ammattiyhdistysten sananvaltaa keinolla millä hyvänsä. Suoraan EK:n temppugalleriasta. Ännu mindre arbetsplatser. Flere arbetslösa. Me työntekijät emme ole koneita. Monessa ammatissa saman työmäärän tekisi tunnin pari lyhyemmällä työajalla. Näin myös työtekijöiden jaksaminen lisääntyisi, kenties sairauslomatkin vähenisivät. Tehokkuutta voi monella alalla ja työpaikalla tehostaa nykyisen työajan puitteissa, kunhan vain johtamista ja työntekijöiden asennoitumista työhön osataan valmentaa paremmaksi ja paremmin. Jos työaikaa pidennetään, uskon työnantajien irtisanovan henkilöstöä, koska vähemmällä työntekijämäärällä pystytään tekemään samat työt. Tämä taas lisää yhteiskunnan kuluja, mm. asumistukia, kun väkeä on enemmän työttömänä. Ostovoima laskee, kun työttömyys lisääntyy, ei talousongelmat niin ratkea. Lisää paineita, väsymystä, pahaa mieltä, katkeruutta ja uupumusta työntekijöille ja työyhteisöihin, josta seuraa vain lisääntyviä sairauslomapäiviä. Talousongelmat ratkaistaan muilla menetelmillä... työpaikkoja ja töitä jakamalla kaikille terveille ja kynnelle kykeneville kansalaisille, mihin jokaisella tulee olla oikeus ja velvollisuus! Herrojen yltiömäiset palkkiot ja korvaukset alas! Työajan pidennys vähentää työpaikkoja, stressaa työntekijöitä, eikä pitkällä tähtäimelläkään tuo kasvua. On vähän kuin hölmöläisen takin teko, otetaan kangas toisesta päästä ja lisätään toiseen päähän KYLLÄ Kyllä se on hyvä alku ja jatke parempaan, kuhan kaikki muutkin toimenpiteet suoritetaan talouden kohentamiseksi. Tämä on asennekysymys suomalaisille. Onhan ennenkin tehty 40 tunnin työviikkoa, eli kyseessä ei ole mikään uusi juttu, eikä siitä niin kauan aikaa ole. MOTIIVITSI PÄÄTTÄJÄT Kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantaminen muun maussa työaikoja pidentämällä oli osa hallituksen esittämää yhteiskuntasopimusta. Ratkaiseeko työajan pidennys mielestäsi Suomen talousongelmat? Entä suretko yhteiskuntasopimuksen kariutumista? Tero Mattila, Tampere JHL:n edustajiston jäsen, plm Työajan pidennys ei ratkaise Suomen talous- ja kilpailukykyongelmia, vaan lisää työttömyyttä. En sure neuvottelujen kariutumista, koska lähtöasetelma oli vino. Kykyä ja halua jatkaa neuvotteluja on meidänkin puolella oltava. Työnantajilta toivon panostuksia työhyvinvointiin ja jaksamiseen. Silloin myös työntekijäpuolella on valmiuksia työaikajoustoihin ja työaikapankkeihin. Tosin pankki vaatii usein lisähenkilökuntaa, jotta se saadaan pyörimään. Kaija Talonpoika, Vantaa JHL:n edustajiston jäsen, plm Suomi ei lähde nousuun työaikoja pidentämällä, vaan tehostamalla työajan käyttöä. Vantaalla prosessit on hiottu, ja esimerkiksi hoitopuolella on maksimoitu välittömään potilas- ja asiakastyöhön käytettävä aika. Yhteiskuntasopimuksen kariutumista suren mutta en ihmettele kariutumisen syytä. Hallituksen puolelta se oli sellainen ota tai jätä -tilanne. Vanhoja neuvottelukäytäntöjä ja -tapoja pitää toki kehittää, mutta ei romuttaa. Jos toinen sanelee ehdot ja toisten on vaan hyväksyvät ne, ei kyse ole neuvottelusta. TAUSTA Vai tavaraa! Työvoima on tavaraa, joka pilaantuu helposti, kun esimerkiksi osaaminen vanhenee. Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimusjohtaja Heikki Räisänen Helsingin Sanomissa ( ). Paras lamalääke? Yskä lähtee yskimällä, lama lusimalla. Me naiset -lehden (35/2015) suosittama lamalääke. Otettava pieninä annoksina. motiivi 9

10 TYÖELÄMÄ Koonnut: Ulla Puustinen, JHL HOITAA Pommiin nukkuminen ei oikeuttanut työsuhteen purkuun Mitä? Helsingin hovioikeuden mielestä pommiin nukkuminen ja auton särkyminen työmatkalla eivät olleet riittäviä perusteita purkaa työsopimus. H & S International School Oy purki iltapäivätoiminnan vastuuohjaajan työsopimuksen tammikuussa vuonna Purkamisen perusteeksi se ilmoitti jatkuvan ja toistuvan epä-luotettavuuden, johon liittyi tilannetajun puute ja lukuisat arviointivirheet sekä välinpitämättömyys lasten turvallisuudesta, työnantajan hyvästä maineesta ja taloudellisesta menestyksestä. Ohjaaja oli toiminut H & S international Schoolissa iltapäivätoiminnan vastuuohjaajana vuodesta 2007 ja lisäksi työpaikan työsuojeluvaltuutettuna syksystä 2010 alkaen. Häntä ei ollut koskaan aikaisemmin varoitettu tai huomautettu työsuhteen aikana. Oikeudenkäynnissä työnantaja pystyikin osoittamaan ohjaajan virheiksi vain kaksi työstä myöhästymistä tammikuussa Ensimmäisessä myöhästymisessä ohjaaja ei ollut herännyt herätyskellon soittoon ja oli ilmoittanut myöhästymisestä työnantajalle herättyään klo Jälkimmäisessä tilantees-sa myöhästymisen syynä oli auton särkyminen. Ohjaaja oli jättänyt ilmoittamatta työnantajalle, ettei ole vastaanottamassa lapsia työvuoron alkaessa klo Hovioikeuden mukaan työsuhteen purkuperusteena olleet pommiin nukkuminen ja auton särkyminen työmatkalla ovat olleet luonteeltaan vahinkotilanteita, joita työntekijän ei voida katsoa aiheuttaneen tahallaan tai tietoisesti. Auton särkymistilanteessa hovioikeus kuitenkin katsoi ohjaajan toiminnan olleen moitittavaa, koska hän ei ollut heti ilmoittanut työnantajalleen myöhästyvänsä huomatessaan näin tapahtuvan. Hovioikeus katsoi ohjaajan työsuhteen purun laittomaksi ja määräsi työnantajan suoritta-maan kuuden kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen ja irtisanomisajan palkkaa kaik-kiaan euroa ja oikeudenkäyntikuluja yhteensä euroa. Korkein oikeus ei antanut valituslupaa Helsingin hovioikeuden viime tammikuussa anta-maan tuomioon. MAARIT UUSIKUMPU Työn sankareilla kohonnut aivohalvausriski MITÄ? Yli 55 tunnin työviikkoa tekevillä on peräti kolmanneksen suurempi riski saada aivohalvaus kuin normaalimittaista (35-40 tuntia) työviikkoa tekevillä. MITÄ MUUTA? Pitkät työpäivät lisäävät merkittävästi myös sepelvaltimotaudin riskiä. Tiedot käyvät ilmi laajasta, yli henkilöä kattavasta Työterveyslaitoksen tutkimuksesta. Tutkimusta varten analysoitiin 25 aiemman tutkimuksen tulokset sekä satojen tuhansien kansalaisten terveystiedot Euroopasta, Yhdysvalloista ja Australiasta. Yhteys pitkien työpäivien ja aivoja sydänsairauksien välillä säilyi, kun otettiin huomioon henkilön ikä, sukupuoli ja sosioekonominen asema ja suljettiin pois alkoholin käytön, liikunnan ja korkean verenpaineen sekä kolesterolin vaikutukset. Mitä pitempää päivää teki, sitä suuremmaksi aivohalvauksen riski muodostui, kertoo tutkimusta johtanut Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Mika Kivimäki. Tutkimuksen mukaan aivohalvauksen riski nousi tuntia työskentelevillä kymmenen prosenttia ja tuntia työskentelevillä 27 prosenttia. Riski sairastua sepelvaltimotautiin kasvoi yli 40 tuntia paahtavilla 13 prosenttia. tyoterveyslaitos/r/pitkia-tyopaivia-tekevilla-on-kohonnutaivohalvausriski,c Huonosta johtajasta vaietaan MITÄ?Johtajuutta ja johtajia väitöskirjaansa varten tutkineen Anu Pynnösen mielestä huonoista johtajista vaietaan. ENTÄ SITTEN? Vaikeneminen johtaa siihen, että huono johtaminen jatkuu ja jatkuu ja jatkuu Millainen on hyvä johtaja? Reilu ja tasapuolinen. Sanansa mittainen. Suora mutta myös empaattinen. Entä huono johtaja? Siitä julkisuudessa useimmiten vaietaan, sillä Suomessa on tarve pönkittää hyvän johtajan myyttiä. Tätä mieltä on huonoa johtamista ja huonoja johtajatyyppejä väitöskirjaansa varten tutkinut aikuiskoulutusjohtaja Anu Pynnönen. Väitöskirja Varjosta valokeilaan. Kriittisiä diskurssianalyysejä huonosta johtamisesta hyväksyttiin Jyväskylän yliopistossa elokuussa. Huonon johtajan ääripäihin kuuluvat itsevaltaiset, narsistiset tyypit, jotka johtavat pelolla. Toisessa ääripäässä ovat vetäytyvät johtajat, jotka eivät ota vastuuta tai edes halua johtaa. Myös julkisyhteisöt saavat osansa huonosta johtamisesta. Pynnösen mielestä liike-elämästä omaksutut johtamisopit eivät sovellu esimerkiksi kuntien johtamiseen. Kunta-alan johtajan päämäärät ja sidosryhmät ovat jo lainsäädännön näkökulmasta erilaisia kuin yrityksen toimitusjohtajan. Samankaltaisten toimintatapojen ja -periaatteiden soveltaminen voi johtaa huonon johtamisen kokemukseen, hän sanoo. https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2015/06/tapahtuma Hallitus aikoo pärjätä ilman ammattiliittoja Näin kirjoittaa Helsingin Sanomat pääkirjoituksessaan Taustalla on pettymys, joka johtui yhteiskuntasopimuksen kariutumisesta etenkin SAK:n ja sen ammattiliittojen vastustuksen takia. 10 motiivi

11 HALOO! NAISTEN LOPPUELÄKE LIKI TONNIN PIENEMPI. Eläköityminen kunnissa ja valtiolla. Kuntasektorilla työskentelevien vanhuuseläkkeelle siirtymisikä oli kuluvan vuoden alkupuoliskolla likimain ennallaan: miehet jäivät töistä keskimäärin 64,2 vuotta täytettyään ja naiset tasan 64-vuotiaina. Valtiolla naiset jäivät miehiä iäkkäämpinä vanhuuseläkkeelle. Naisten keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä oli alkuvuonna 64,1 vuotta ja miesten 63,7 Entä sitten eläkkeiden suuruus? Kuntasektorilla miesten keskimääräinen vanhuuseläke oli euroa kuukaudessa ja naisilla euroa. Valtiolla vastaavat luvut olivat euroa miehillä ja naisilla. Erot sukupuolten välillä johtuvat naisten matalammista palkoista ja lyhyemmästä työurasta. Valtion eläkkeiden koko selittyy puolestaan asiantuntijatehtävillä, joissa on parempi palkka. STOP TYKKÄNÄÄN ISTUMISELLE STM SUOSITTAA. Suomalaisaikuiset istuvat, makaavat tai seisovat paikoillaan yli kolme neljäsosaa valveillaoloajastaan, nuoret ja lapset lähes saman verran. Se on ihan liian paljon. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi alkukesästä kansalliset suositukset istumisen vähentämiseksi. Suosituksessa on huomioitu niin lapset ja nuoret, opiskelijat ja työikäiset kuin iäkkäät ja toimintakyvyltään rajoitteiset. Suositus kehottaa välttämään istumista aina kun voi. Istumatyöläisenkin kannattaa säännöllisesti vaihtaa asentoa, nousta ylös, käydä lyhyellä happihypyllä ja osallistua taukojumppaan. Linkki julkaisuun handle/10024/ Kotoutetaanko myös ruotsiksi, Kristina Stenman? MITÄ? Maahanmuuttajan kotoutumiskoulutukseen kuuluu yhteiskuntatietoutta ja työharjoittelujakso, mutta pääpaino on kielen, siis suomen tai ruotsin, opiskelussa. MILLOIN? Kotoutumiskoulutus aloitetaan mahdollisimman pian työttömäksi ilmoittautumisen jälkeen. Kuntakohtaiset erot ovat kuitenkin suuret. Uudellamaalla koulutukseen voi joutua jonottamaan kuusi kuukautta. Saako maahanmuuttaja valita itse, opiskeleeko hän suomea vai ruotsia, maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman työ- ja elinkeinoministeriöstä? Kieli valitaan aika lailla asuinpaikan mukaan. Ruotsinkielistä kotoutumiskoulutusta on annettu lähinnä Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla. Kieli päätetään maahanmuuttajan toiveen ja hänen työllistymismahdollisuuksiensa mukaan. Puolison kotoutumiskieli ja henkilön verkostot otetaan toki huomioon. Suomenkielisiä koulutuksia järjestetään paljon enemmän. Onko Suomessa pakko osata suomea? Työmarkkinoita ajatellen joillakin kaksikielisillä alueilla on mahdollista työskennellä vain ruotsin kielellä. Kaikille maahanmuuttajille on eduksi, että osaa sekä suomea että ruotsia. Suomen kieltä opiskelevien on hyvä päästä kiinni hieman ruotsiin. Ainakin sellaisen maahanmuuttajan kannattaa opetella kumpaakin, joka aikoo jäädä maahan pidempään. Suomea vai ruotsia? Miten kotoutumiskoulutukseen pääsee? TE-toimisto tekee työnhakijalle kotoutumissuunnitelman. Lähtökohtana on, että hänet ohjataan kotoutumiskoulutukseen. Se kestää yleensä 210 päivää ja on kokoaikaista opiskelua. Otetaanko mukaan kaikki halukkaat? Sellaiset ulkomaalaiset, jotka tulevat Suomeen ja joilla on oleskelulupa, joka oikeuttaa työntekoon. Silloin hakija on työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä. Osittain kotoutumiskoulutuksessa voi opiskella omaehtoisesti. Onko kotoutumiskoulutus ainoa paikka oppia suomea tai ruotsia? Vapaan sivistystyön puolella ja esimerkiksi kansanopistoissa on vuoden pituisia kielikoulutuksia. Kunnat ovat mukana rahoittamassa opintoja erityisesti aikuisopistoissa. Miten kotona lapsiaan hoitavat äidit saadaan kielikoulutukseen? Kolmas sektori ja kunnat järjestävät kotiäideille kielenopetusta ja siinä ohessa lapsenhoitoa. Voiko Suomeen tulla siten, ettei jossain vaiheessa saa kielikoulutusta? Kyllä kotoutumisen keskeisenä osana pidetään, että oppii suomea tai ruotsia, jotta pärjää yhteiskunnassa. Toinen asia on, mikä kielitaidon taso on ja pitääkö kielen aina olla kieliopillisesti täydellistä. Työnantajat voisivat miettiä, minkä tasoista kielitaitoa työssä aidosti tarvitaan. Meillä on vahva perinne, kuinka suomea pitää puhua. Murtaen puhuttua suomea ei pidetä riittävänä, vaikka sanavarasto olisi jo ihan hyvä. Toivottavasti asenteet muuttuvat. BIRGITTA SUORSA Suomen ja ruotsin kielitaitovaatimus koskee vain virkoja, joihin lain mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa. Ulkomaalaiselta näihin virkoihin vaaditaan joko suomen tai ruotsin taitoa. Kunta voi itse päättää virkoja täyttäessään, vaaditaanko virkaan suomea vai ruotsia, kunhan kunnan palveluvelvoite tulee kokonaisuutena hoidetuksi. Ruotsinkielinen kotoutuskoulutus yleistyy. Uudellamaalla kotoutuskoulutus aiotaan järjestää ensi vuoden alussa ensimmäisen kerran ruotsiksi. Tähän saakka halukkaat on ohjattu ruotsinkielisiin oppilaitoksiin ns. omaehtoiseen koulutukseen. Lähteet: TEM, Vähemmistövaltuutetun julkaisusarja 10: Maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen työllistäminen julkishallinnossa motiivi 11

12 TYÖPAIKOILTA VR-KONSERNI Edessä rankat ajat Koonnut: Saija Heinonen, Mitä? Shokki-yt:t. Syyskuun puolessa välissä käynnistyvät VR Yhtymä Oyj:n yhteistoimintaneuvottelut ovat kautta aikain suurimmat. Jopa 570 työntekijää saattaa joutua irtisanotuksi. Vähennykset kohdistuvat pääosin matkustajaliikenteessä konduktööreihin sekä veturinkuljettajiin ja junien kunnossapidon työntekijöihin konepajoilla ja varikoilla. Myös lipunmyynnin väkeä uskotaan vähennettävän. Raideammattilaiset JHL:n puheenjohtaja Vesa Mauriala vaatii että jokaisen yt:n piiriin joutuvan henkilön kanssa käydään tilanne huolellisesti läpi. Irtisanotuksi joutuvien asiat tulee hoitaa siten, että jokaisen ihmisen osalta varmasti katsotaan kaikki mahdolliset vaihtoehdot, Mauriala sanoo. Valtion toimenpiteille hän antaa tuntuvasti sapiskaa: Valtio lisää omalla toiminnallaan maan työttömyyslukuja ja samanaikaisesti ministerit julistavat, että töitä olisi saatava lisää. Tarkoitus ja oma toiminta eivät kohtaa millään lailla, jatkaa Mauriala. VR:n leikkausten toteutuessa budjettiriihessä esitetyn mukaisesti, merkitsee se useiden junaliikenteen reittien ja -vuorojen lakkauttamista. Kokonaisten yhteysvälien lakkauttamiset ja liikenneyhteyksien merkittävät heikkenemiset uhkaavat erityisesti Etelä-Suomen ulkopuolisia alueita. jjnavuorojen ja henkilöstön vähentämisen syiksi. kerrotaan halpabussiliikenteen tuoma kilpailu sekä valtion päätös leikata junien ostoliikenteeseen osoitettuja määrärahoja yli 12 miljoonalla eurolla vuosittain. Työttömyyden kasvu tuo aina myös talouteen vaikuttavan psykologisen ilmiön: ryhdytään säästämään pahan päivän varalle. Mitä enemmän säästetään, sen nopeammin paha päivä tulee ja sen syvempi on talouden taantuma. Hämeen Sanomat PKKY JA STARA Ansiokas syksyn aloitus Tunnustusta. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä PKKY ja Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara on palkittu hyvinä työelämän kehittäjinä Lappeenrantatunnustuspalkinnolla. PKKY:n kohdalla perusteluiksi mainittiin muun muassa vaikeassa taloudellisessa tilanteessa hyvin onnistunut kehitystyö, jossa ei unohdettu henkilöstön hyvinvointia. Staralle palkinto myönnettiin puolestaan useista onnistuneista henkilöstön työhyvinvointia ja jaksamista tukevista hankkeista. ESPOO Kokkien palkka laskee Mitä? Espoon kaupunginvaltuusto päätti elokuussa äänin yhtiöittää Espoo Catering -liikelaitoksen ensi vuoden alusta lukien. Päätökseen pettynyt henkilöstö purki suruaan työskentelemällä kaksi päivää surunauha olkavarressa. Yhtiöittämisen seuraukset tuntuvat pääluottamusmies Kristiina Salon mukaan vheti uoden alussa joidenkin henkilöstöetujen, kuten työsuhdematkalipun ja kulttuuri- ja sporttipassin, menetyksenä. Uhkana on myös kaupungin työsuhdeasunnon menetys tai vähintään vuokrankorotus. Nykyisen sopimuskauden umpeutuessa vuoden 2017 alussa yhtiö voi valita Maran, eli yksityisen matkailu- ja ravintolapalvelualan työehtosopimuksen. Se merkitsee noin euroa kuussa ansaitsevien kokkien ja keittäjien kuukausipalkan pienenemistä parilla sadalla eurolla. Lisäksi henkilöstö menettäisi nykyiset lomaetunsa. Espoo Catering työllistää noin 500 henkilöä. Heistä puolet on JHL:n jäseniä. (UP) KUNNAN TAITOA Toiminnan uudelleenjärjestely = Yt:t Mikä? Kuntien vuonna 2010 perustama Kunnan Taitoa Oy tuottaa talous- ja henkilöstöhallinnon sekä johtamisen tietopalveluja. Työntekijöitä on 550 yhteensä 12 toimipisteessä. Mitä nyt? Yhtiö on aloittanut elokuussa kaikkia työntekijöitä koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Toimintojen uudelleenjärjestämisellä Taitoa kertoo varautuvansa alan toimintamallin muutokseen: digitalisointi ja automatisointi tulevat muuttamaan talous- ja henkilöstöhallinnon töitä ja osaamisvaatimuksia. Irtisanomisuhan alla on jopa 60 henkilöä. Alustavan arvion mukaan ytneuvottelut kestävät kuutisen viikkoa. TAPETILLA KOTKA Kenkää 17:lle? Kolmisenkymmentä lähtee. Kotkan kaupungin yt-neuvottelujen tuloksena esitetään 17 työntekijän irtisanomista. Lisäksi 14 työntekijän kaavaillaan siirtyvän eläkkeelle. Yhteensä vähennettäviä tehtäviä on 31. Työntekijöiden vähentämisestä saadaan arviolta 1,3 miljoonan euron säästöt. Organisaatiomuutoksilla noin 130 henkilöä siirtyisi yksiköstä toiseen. Kokonaistavoitteena ovat lähes 11 miljoonan euron säästöt, joihin pyritään palveluverkon- ja rakenteen järjestelyillä, siirtämällä painopisteitä ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen sekä infrastruktuurin kehittämisellä. Hallitusohjelmansa mukaisesti Juha Sipilän hallitus aikoo lakkauttaa kuntien työntekijöille annettavan viiden vuoden irtisanomissuojan kuntien yhdistymistapauksissa. Laki pyritään saamaan voimaan jo tämän vuoden puolella, ja se koskisi kuntaliitoksia vuodesta 2017 alkaen. Ensi vuonna mahdollisesti yhdistyvät kunnat saisivat itse päättää, käyttäisivätkö ne pitkää irtisanomissuojaa vai eivät. 12 motiivi

13 KUVAT HANNU AHONEN AJANKUVA RÄÄKKYLÄ Ei apuja sote-ulkoistuksesta Kriiskunta. Pohjois-Karjalassa Rääkkylä oli ensimmäinen sosiaali- ja terveyspalvelunsa ulkoistanut kunta. Vuonna 2007 tehdyn kriisikunta-arvion perusteella, siirrettiin kalliiksi arvioidut sote-palvelut yksityisen yrityksen hoidettaviksi. Sote-ulkoistuksen pioneerikunta on nyt kuitenkin ajautunut kriisikunnaksi, ongelmana ovat yhä liian korkeat sotemento. Nyt meneillään on lain vaatima arviointi, jossa selvitetään, miten palvelut turvataan. Järjestämisvaihtoehtoina on väläytelty valmisteilla olevaa Pohjois- Karjalan kuntien sote-hanketta tai kuntaliitos joko Rääkkylän tai Joensuun kanssa. IHME JUTTU Liperin varhaiskasvatuksessa kokeillaan vuoden ajan työaikapankkia. Työntekijä voi itse valita liittyykö siihen vai ei. Työaikapankki mahdollistaa työaikakorvausten kerryttämisen, jolloin työntekijä voi vaikuttaa entistä paremmin omiin työ- ja vapaa-aikoihinsa. Käytännössä töitä voidaan tehdä enemmän silloin kun niitä on, ja pitää vapaat pois hiljaisempina aikoina kuten kesällä. Työnantajalle työaikapankki tuo joustoa toiminnan suunnitteluun sekä lisää kilpailukykyä. MEILTÄ LEIKATAAN! Leikkauspolitiikan seuraukset huolestuttavat kansalaisia. Mielenosoitus Joukkovoima hallituspolitiikkaa vastaan keräsi arviolta ihmistä Helsinkiin 22. elokuuta. Mielenilmauksessa vaadittiin hallitusta pitämään näppinsä eronsa muun muassa lapsiperheiden, eläkeläisten ja työttömien etuuksista ja vaadittiin riittävää toimeentuloa ja ihmis- ja perusoikeuksia kaikille. Mielenosoitus oli puoluepoliittisesti sitoutumaton, ja sen järjesti sitoutumaton kansanliike.(mu) motiivi 13

14 AJASSA & I TIDEN Yhteiskuntasopimus näin sen koen Yhteiskuntasopimus kaatui, ja valtakunnassa siirryttiin puhtaaseen parlamentarismiin. Tällä viestillä monet kommentaattorit heittivät kepeät mullat kolmikannalle, kun pääministeri Sipilän kärkihanke juuttui lähtötelineisiin. Syyllisiä ei haettu, mutta kas, niitä löytyi heti. Lämpöä ja aurinkoa lupailleen yhteiskuntasopimuksen kaatoi SAK liittoineen. Hakaniemen ay-pamput syväjäädyttivät Suomen talouden lopullisesti. Oliko asia sitten näin? Vai oliko yhteiskuntasopimus tarkoitettukin kaatumaan? Haluttiinko se savuverhoksi, jonka suojassa heikennetään työntekijöiden oikeuksia ja leikataan heikompiosaisilta? Sitä emme vielä tiedä, mutta näitä minulta eniten kysytään, kun keskustelen JHL:n jäsenten ja muiden kanssa. Epäluulo hallitusta kohtaan on suurta ja hämmennys tilanteesta melkoinen. Yleinen arvio on, että palkansaajakeskusjärjestöistä SAK suhtautui tiukimmin vaadittuun työn hinnan laskemiseen ja työajan pidentämiseen. Voi olla näinkin. Mutta mitä STTK:laisia ja akavalaisia kumppaniliittoja kunnan ja valtion sopimuspöydistä tunnen, niin epäilenpä, onko niissäkään valmiutta vaikkapa pidentää työaikaa taikka leikata lomarahoja. Puheet siitä, että yhteiskuntasopimuksen kaatuminen olisi jotenkin jakanut palkansaajakenttää, ovat mielestäni harhaanjohtavia. Me SAK:ssa ja JHL:ssä olisimme olleet valmiit neuvottelemaan keinoista parantaa suomalaisen työn tuottavuutta ja tuloksellisuutta. Hallitus ei sitä tilaisuutta meille suonut. Se vaati meitä sitoutumaan suhteellisen kilpailukyvyn parantamiseen. Tavoite oli perin epämääräinen ja tulkinnanvarainen, joten lähtökohdat olivat onnettomat. Yhteiskuntasopimus vaikutti enemmän yhteiskuntasanelulta. Sanelulta, jolla työntekijöiltä oltiin siirtämässä rahaa työnantajien taskuun ilman mitään takeita siitä, että työpaikkoja syntyy lisää taikka edes nykyiset säilyisivät. Näitä tulonsiirtoja on tehty jo useampaan otteeseen. On poistettu työnantajan Kela-maksu ja alennettu yritysten yhteisöveroa, on tehty työnantajienkin eläkemaksupaineita helpottava eläkeratkaisu. Tuloksia vain on kovin niukanlaisesti. Nyt vielä hallitus kaavailee työnantajien eläkemaksujen alentamista. Taas tulonsiirto palkansaajilta työnantajille. Kannattaisiko sittenkin kokeilla jotain muuta lääkettä Suomen taloustautiin? JARKKO ELORANTA PUHEENJOHTAJA JHL Samhällsfördraget så upplever jag det Samhällsfördraget föll och riket övergick till ren parlamentarism. Med detta budskap tog många kommentatorer farväl av trepartsförhandlingarna, då statsminister Sipiläs spetsprojekt fastnade i startblocket. De skyldiga söktes inte, men de hittades genast. Det var FFC och förbunden som fällde samhällsfördraget, som lovade sol och värme. Fackpamparna i Hagnäs djupfryste Finlands ekonomi för gott. Men var det faktiskt så? Eller var samhällsfördraget avsett att falla? Var det avsett som en rökridå för att försämra arbetstagarnas rättigheter och göra nedskärningar för dem som har det sämre ställt? Det vet vi inte ännu, men dessa frågor är vanliga när jag diskuterar med både JHL-medlemmar och andra. Misstron mot regeringen är stor och situationen är mycket förvirrande. En vanlig bedömning är att FFC var den löntagarcentralorganisation som förhöll sig striktast till den krävda sänkningen av arbetskostnaderna och längre arbetstiden. Det är inte alls omöjligt. Men utifrån mina erfarenheter av partnerförbunden i STTK och Akava från kommunala och statliga avtalsförhandlingar, så misstänker jag att de inte heller är beredda att förlänga arbetstiden eller skära ner på semesterpenningen. Jag anser att påståenden om att samhällsfördragets fall skulle ha delat löntagarfältet är missvisande. Vi på FFC och JHL var redo att förhandla om metoder för att förbättra det finländska arbetets lönsamhet och resultat. Regeringen gav oss inte denna möjlighet. Den krävde att vi ska engagera oss i att förbättra den relativa konkurrenskraften. Målet var synnerligen diffust och lämnade ett stort utrymme för tolkning, vilket betydde att utgångsläget var eländigt. Samhällsfördraget verkade närmast vara en samhällsdiktering. En diktering där pengar överförs från arbetstagarna till arbetsgivarna utan några som helst garantier om att fler arbetstillfällen kommer att skapas eller att ens de nuvarande arbetsplatserna bevaras. Dessa inkomstöverföringar har gjorts redan i flera omgångar. Arbetsgivarnas FPA-avgift har slopats och företagens samfundsskatt har sänkts, och en pensionsuppgörelse som lättar på arbetsgivarnas pensionsavgiftstryck har gjorts. Men resultaten har varit torftiga. Nu planerar regeringen en sänkning av arbetsgivarnas pensionsavgifter. Återigen en inkomstöverföring från löntagarna till arbetsgivarna. Kanske det vore skäl att prova med en annan medicin för att bota åkommorna i Finlands ekonomi? JARKKO ELORANTA ORDFÖRANDE JHL 14 motiivi

15 Palvelualoite ontuen käyntiin TAUSTA Palvelualoitteella kuntalainen, yritys, yhdistys, säätiö tai muu yhteenliittymä voi haastaa kunnallisen palvelun. Suomessa palvelualoite ei ole suurista puheista huolimatta iskenyt tulta, sillä vain Asikkala on ottanut aloitemenettelyn käyttöön. Lisäksi Jyväskylässä on menossa vuoden mittainen kokeilu. Jutussa on hyödynnetty JHL:n Tietokanavan tietoja. Uudistunut ja aiempaa monipuolisempi Tietokanava 2.0 löytyy liiton avoimilta nettisivuilta, Kanavalle on koottu tietoja mm. kuntien sote-ulkoistuksista ja ostopalveluista sekä valtiosektorin muutostilanteista. Lisäsi se sisältää hakutoiminnon. Lisätietoja: suunnittelija Leena Peltoniemi, p Palvelualoitteen idea on, että melkein kuka vaan voi haastaa kunnallisen palvelun ja jättää sitä koskevan palvelualoitteen. Siinä aloitteentekijä kertoo, miten palvelun voisi tuottaa paremmin, laadukkaammin ja kustannustehokkaammin. Jos kunnanvaltuusto on päättänyt ottaa palvelualoitemenettelyn käyttöön, on kunnan vertailtava oman palvelun ja palvelualoitteen jättäneen esitystä, kustannuksia ja palvelun laatua. Mikäli valtuusto päättää hyväksyä aloitteen, asia menee hankintalain mukaisesti kilpailutettavaksi. Palvelualoitteen tekijä ei siis saa palvelua automaattisesti tuotettavakseen, vaan kilpailun voittanut, kertoo Kuntaliiton lakimies Katariina Huikko. Lainsäädännöllisesti palvelualoite vertautuu kuntalain kunnallisaloitepykälään. Sen mukaan kuka tahansa kuntalainen tai kunnassa toimiva yritys tai yhteisö voi tehdä aloitteen. Toukokuun alussa voimaan tulleen kuntalain nojalla myös palvelun käyttäjällä on oikeus tehdä aloite kotikunnasta riippumatta. Yhdenvertaisuussäännöstön mukaan kilpailun voittanutta toimijaa koskevat samat henkilöstön määrää, pätevyyttä ja koulutusta koskevat määräykset kuin kunnan omaa työnä tuotettua tai ostopalveluna hankittua palvelua. Asikkala avasi pelin Palvelualoitteen otti ensimmäisenä käyttöön Asikkalan kunta. Siellä englanninkielisen päiväkodin esiopetus siirtyi palvelualoitteen pohjalta yksityiselle yritykselle, joka tuottaa sen 90 euroa edullisemmin kuin kunnan oppilaskohtainen valtionavustus on. Myös Jyväskylä on hyväksynyt aloitemenettelyn vuoden koeajaksi. Kokeilun piirissä ovat kulttuuri- ja liikuntapalvelut sekä kaupunkirakennepalvelut. Ensimmäinen palvelualoite on jätetty, ja se koskee kaupunginteatterin ulkoistamista. Kuopio aikoo ottaa palvelualoitteen käyttöön ensi vuoden alussa. Kokeilu kestänee kuluvan valtuustokauden loppuun. Muun muassa Helsingissä, Kempeleessä, Kokkolassa, Pihtiputaalla ja Valkeakoskella palvelualoitteen käyttöönotto on hylätty. Lisäksi noin kymmenessä kunnassa asian käsittely on kesken tai siitä päättäminen on siirretty tuonnemmaksi. Katariina Huikon mielestä palvelualoitteen hidas käyttöönotto voi johtua asian politisoitumisesta. Totta onkin, että palvelualoite on ollut etenkin kokoomuslaisten suosiossa, kun taas SDP ja Vasemmistoliitto ovat suhtautuneet siihen kielteisesti tai varauksellisesti. Hyödyt ja haitat Mitä kunnat sitten hyötyvät palvelualoitteen käyttöönotosta? Kun valtiovarainministeriö kysyi asiaa kunnilta, ne pitivät kustannustietoisuuden lisääntymistä keskeisenä etuna.lisäksi aloite voi ruokkia uusien palvelu- ja tuotantotapojen kehittämistä ja aktivoida paikallista elinkeinoelä- mää. Haittoina pidettiin kustannusten nousua pitkällä tähtäyksellä sekä kilpailuttamisesta ja aloitemenettelystä aiheutuvaa lisätyötä ja hallinnollista taakkaa. Myös oman henkilöstön asema herätti kysymyksiä. JHL:n pääluottamusmies ja Hollolan kunnanvaltuutettu Mari Kurisjärvi vierastaa palvelualoitetta ja vastusti sitä ponnekkaasti, kun Hollolan valtuusto asiaa 2013 käsitteli. Verovaroilla tuotetut palvelut on syytä pitää kunnan omissa käsissä ja helposti valvottavissa. Kunnan oma työ on kestävää ja joustavaa ja myös kustannustehokasta, kun sitä muistetaan kehittää ja osataan johtaa oikein, hän perustelee. Kurisjärvi muistuttaa, että yksityiset nostavat hanakasti hintoja, kun ovat ensin saaneet tukevan jalansijan markkinoilla. Vaikka yksityisesti tuotettu palvelu olisi aluksi edullisempaa, se ei ole sitä kauan. Tästä on kyllin monia esimerkkejä. Mää tarjoon!!! ULLA PUUSTINEN motiivi 15

16 SAAKO SANOA Puhua vai vaieta kas siinäpä pulma! Kesä 2014 oli helteinen. Niin helteinen, että Tampereen Koukkuniemen vanhainkodin asukkaat ja työntekijät olivat puutteellisen ilmastoinnin takia hätää kärsimässä. Kun lähihoitaja Jaana Ikävalko uskalsi Aamulehden haastattelussa kertoa tukalista työolosuhteista, hän joutui esimiehen puhutteluun, eikä määräaikaista työsuhdetta jatkettu. Suomessa on sananvapaus, mutta aina se ei kuulu työntekijälle. ULLA PUUSTINEN PIIRROKSET TEEMU HOTTI 16 motiivi

17 SAAKO SANOA JHL:läinen lähihoitaja Jaana Ikävalko kokeili sananvapauden rajoja. Työsuhdetta ei jatkettu. Aamulehden koko sivun juttu Koukkuniemen Jukola-rakennuksen tukalasta kesästä julkaistiin 31. heinäkuuta Takana oli viikkoja kestänyt helleputki, ja pahimpina päivinä Jukolan sisälämpötila oli kohonnut reippaasti yli 30 asteen. Niin vanhukset kuin työntekijät kärsivät kuumuudesta. Ilmastointilaite ei toiminut, vaikka rakennus oli melkein uusi. Sen seurauksena asukkaat kärsivät nestehukasta ja työntekijät rytmihäiriöistä. Joidenkin työvuorojen jälkeen oksensin, JHL:läinen Jaana Ikävalko muistelee. Henkilöstö oli viestittänyt osaston esimiehille useaan otteeseen, että tilanteeseen on saatava korjaus. Muistisairaat ja heikot vanhukset uupuivat. Myös kaatumiset lisääntyivät, eivätkä kaikki uskaltaneet lähteä ulos huimauksen pelossa, Ikävalko kertoo. Aina asukkaat eivät kehotuksista huolimatta muistaneet juoda vettä. Ja vaikka heille tarjottiin sitä, eivät kaikki halunneet, koska pelkäsivät vaivalloisia vessassa käyntejä. Koska hikoileminen poistaa elimistöstä suoloja, alkoivat hoitajat pelätä, että vanhusten kehon natrium- ja kaliumtasapaino järkkyy. Joidenkin vanhusten omaiset tai edunvalvojat ostivat heille vissyvettä ja hankkivat tuulettimen huoneeseen. Ilman läheisiä olevien tilanne heikkeni, eikä esimiehiltä tullut ohjeita, kuinka menetellä, Ikävalko kertoo. Heinäkuun lopulla Jukolan henkilöstö ei puhunut keskenään juuri muusta kuin helteen aiheuttamasta tukaluudesta. Jaana Ikävalko oli vieressä, kun työkaveri lähetti palveluesimiehelle hätähuudon asukkaiden ja henkilöstön puolesta. Pari päivää myöhemmin järjestettiin palaveri, jossa kerrottiin että ilmastointi tullaan korjaamaan, mutta kukaan ei kertonut, milloin, hän sanoo. Perustuslaki takaa sananvapauden Perustuslain 12 pykälän mukaan sananvapaus kuuluu jokaiselle. Siihen sisältyy oikeus ilmasta, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Mitä sananvapaus tarkoittaa käytännössä? Saanko työnantajan rajoittamatta ottaa kantaa yhteiskunnalliseen keskusteluun? Voin- motiivi 17

18 SAAKO SANOA ko kertoa työpaikan epäkohdista sosiaalisessa mediassa? Tai arvostella työnantajaa lehden yleisönosastossa tai haastattelussa, jos siihen on aihetta? Periaatteessa kyllä, mutta kuitenkin muiden lakien asettamissa rajoissa. Niihin kuuluu muun muassa työsopimuslaki ja siihen sisältyvä lojaliteettivelvoite työnantajaa kohtaan. Työsopimuslaki sanoo pilkulleen näin: Työntekijän on toiminnassaan vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa häneltä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa. Tämän voi tulkita niin, että työntekijän on toiminnassaan otettava huomioon työnantajan edut ja vältettävä kaikkea, mikä horjuttaa osapuolten keskinäistä luottamussuhdetta. Työnantajan julkinen arvostelu voi tuota luottamusta horjuttaa varsinkin, jos siitä koituu tälle vahinkoa. Sattumalta haastatteluun Palataan Koukkuniemeen. On tiistai 29. heinäkuuta 2014, ja liki yhdeksänkymppisen Helmi Sillmanin huoneen lämpömittari näyttää 27,8 astetta. Sillmanin itsensä lisäksi huoneessa on tämän poika Veli Sillman sekä Aamulehden toimittaja Tuuli Oikarainen ja kuvaaja Timo Marttila. Lähihoitaja Jaana Ikävalko on juuri tullut iltavuoroon, kun Veli Sillman tavoittaa hänet käytävältä. Sillman kertoo olleensa niin huolestunut äitinsä ja muiden asukkaiden hyvinvoinnista, että on ottanut yhteyttä Aamulehteen ja pyytänyt toimitusta jutuntekoon. Ikävalkoa hän pyytää henkilöstön edustajana mukaan haastatteluun. Tilanne tuli yllättäen, eikä tullut mieleenkään pyytää esimiehen lupaa. Huoneessa toimittaja sanoi, että jutulla on suurempi vaikutus, jos suostun osallistumaan siihen omalla nimellä. Sanoin kyllä, koska ajattelin asukkaiden ja työkavereiden parasta, Ikävalko perustelee. Toimittajalle hän kertoo, miltä työskentely helteessä on tuntunut ja kuinka asukkaat ovat oireilleet. Myös Helmi Sillman myöntää, ettei helteen takia saa öisin nukuttua. Sen jälkeen otetaan valokuvia, joissa kaksikko istuu sängyllä ja Jaana Ikävalko tarjoaa voipuneen näköiselle vanhukselle vissyvettä. Juttu ilmestyy pari päivää myöhemmin, ja jo aamulla Ikävalko saa tutulta lääkäriltä tekstiviestin: Upeaa, että teit sen ja uskalsit avata suusi vanhusten puolesta! Myös Facebookissa hän saa kavereiltaan tsemppausta. Vain vähän oikeustapauksia Nykyään työnantajat ovat hyvin tarkkoja imagostaan ja pyrkivät sen varjolla rajoittamaan työntekijöiden sananvapautta. Tätä mieltä on SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto. Sanotaan, että sinulla on lojaliteettivelvoite, ja sen nojalla velvollisuus pitää kaikki työssä kuulemasi ja näkemäsi salassa, vaikka asia ei näin yksinkertainen olekaan, hän sanoo. Ongelmana on toisaalta lain epämääräinen muotoilu, toisaalta ennakkotapausten puute. Yksi tapaus vuodelta 2013 kuitenkin löytyy: se koskee Turun Energialla työskennellyttä käytönvalvojaa, sattumoisin JHL:läistä. Työnantaja irtisanoi hänet yli 30-vuotisen työuran jälkeen, kun mies oli toistuvasti julkisuudessa arvostellut yhtiön tekemää seudullista energiayhteistyösopimusta. Potkuja perusteltiin luottamuspulalla ja lojaliteettivelvoitteen rikkomisella. Työtuomioistuin ratkaisi asian työnantajan hyväksi. Terveystiedot on pidettävä salassa On asioita, joista työntekijän on ehdottomasti vaiettava niin työssään kuin sen ulkopuolella. Esimerkiksi lääkäri ja hoitaja eivät saa levitellä potilaiden terveydentilaan, sairaudenhoitoon tai lääkitykseen liittyviä tietoja ulkopuolisille. Terveydenhuollossa työskentelevä ei saa katsoa myöskään yksittäisten henkilöiden potilastietoja rekistereistä tai tietokannoista, ellei se liity hänen työtehtäviensä hoitoon. Sama koskee poliisia. Peräti 90 poliisia ja poliisilaitosten, Tullin ja Rajavartiolaitoksen työntekijää sai syytteet hiihtäjäsuuruus Mika Myllylän kuolinsyytietojen urkinnasta vuonna Heistä 16 tuomittiin vuonna 2014 sakkoihin henkilörekisteririkoksesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta. Myös sosiaalihuollossa salassapitosäännöstön noudattaminen korostuu. Tuorein oikeustapaus koskee Kuopiossa tapahtunutta lastensurmaa marraskuussa Kaupungin va. sosiaalijohtaja kertoi tuoreeltaan tapahtumien jälkeen medialle, että kyseinen perhe oli lastensuojelun asiakas, vaikka lastensuojelun asiakkuus kuuluu salassa pidettäviin tietoihin. Sosiaalijohtajaa vastaan ei nostettu virkarikossyytettä, mutta hän sai Itä-Suomen aluehallintoviraston huomautuksen. Huomautus tuli lainvastaisesta menettelystä. Loppu vaikenemiselle Vaikka sosiaali- ja lastensuojelutyöntekijät eivät saakaan kommentoida yksittäisten asiakkaiden asioita, ei työnantaja voi salassapitosäännösten nojalla kieltää heitä osallistumasta omaa alaa koskevaan keskusteluun ja arvioimasta esimerkiksi palvelujen laatua ja resurssien riittävyyttä. Silti vaientamista tapahtuu, ja jopa verrattain yleisesti. Lapin yliopiston tutkija Laura Tiitinen selvittää parhaillaan sosiaalialalla työskenteleviin kohdistuvan vaientamisen ja sananvapausrikkomusten laajuutta. Hänen mukaansa alalle on pesiytynyt vaikenemisen kulttuuri, jota ruokkii pelko ja erilaisilla kostotoimilla, esimerkiksi irtisanomisella, uhkailu, sekä eristäminen. Uuden sosiaalihuoltolain myötä tilanne toivottavasti paranee, sillä lakiin sisältyy sosiaalityöntekijöitä koskeva velvoite tuoda esiin havaitsemiaan kansalaisiin kohdistuvia epäkohtia. Lisäksi lakiin sisältyy turvalauseke (48 ), jossa kielletään kohdistamasta rangaistuksia epäkohdat esiin nostaneeseen henkilöön. (UP) 18 motiivi

19 Toinen lainvoimainen päätös on Vaasan hovioikeudesta parin vuoden takaa. Työntekijä oli arvostellut työantajaa nimettömänä oman ammattiliiton lehdessä aika kyseenalaisista varallaolo- ja palkkiojärjestelyistä. Jutun yksityiskohtien perusteella yritys arvasi haastateltavan henkilöllisyyden ja irtisanoi hänet. Hovioikeus puntaroi asiaa sananvapauden ja työnantajan etujen välillä ja piti potkuja aiheettomina. Niinpä yritys joutui maksamaan irtisanotulle korvauksia. Lisää ratkaisuja on tulossa, sillä terveyspalveluyritys Mehiläisen viime vuonna irtisanoma kuntoutusjohtaja, psykologi Aku Kopakkala on haastanut entisen työnantajansa oikeuteen ja vaatii kahden vuoden palkkaa korvauksena potkuista. Irtisanomisen syynä oli Kopakkalan esiintyminen MOT- ohjelmassa Haastattelussa hän kyseenalaisti masennuslääkkeiden tehon, ja Mehiläinen tulkitsi kommenttien rikkoneen yhtiön tiedotuspolitiikkaa ja Käypä hoito -suosituksia. Kopakkala jätti haastehakemuksen viime toukokuussa, ja Helsingin käräjäoikeuden ratkaisua on lupa odottaa loppusyksystä. Myös eduskunnan oikeusasiamies on ojentanut useita kuntia sananvapausrikkomuksista. Tampereella yläkoulun opettaja sai kaupungilta kirjallisen varoituksen kirjoitettuaan Aamulehden yleisönosastossa mielenterveytensä kanssa kipuilevista oppilaista. Riihimäellä varoitus tuli opettajan Aamupostiin lähettämästä kirjoituksesta, jossa hän paheksui viidesluokkalaisten siirtoa yläkoulun tiloihin. Oikeusasiamiehen mukaan työnantajan menettely loukkasi kummassakin tapauksessa työntekijän sananvapautta. "SANOTAAN, ETTÄ SINULLA ON LOJALITEETTIVELVOITE, JA SEN NOJALLA VELVOLLISUUS PITÄÄ KAIKKI TYÖSSÄ KUULE- MASI JA NÄKEMÄSI SALASSA, VAIKKA ASIA EI NÄIN YKSIN- KERTAINEN OLEKAAN." SAK:N LAKIMIES ANU-TUIJA LEHTO Hoitaja jätettiin yksin Ollaan taas Koukkuniemessä. Jaana Ikävalko tapaa työkaverinsa, jotka ovat lukeneet aamun lehdestä Jukolaa koskevan artikkelin. Miksi ihmeessä suostuit haastatteluun, minulta kysyttiin. Nekään hoitajat, jotka olivat kirjelmöineet olosuhteista palveluesimiehelle, eivät tukeneet minua, hän muistelee. Kello on yhdeksän, ja Ikävalko saa esimieheltä kutsun kahdenkeskiseen keskusteluun. Tämä antaa ymmärtää, ettei ole soveliasta päästää toimittajaa osastolle kysymättä ylempien lupaa. Työntekijä ei saa antaa myöskään lausuntoja ilman esimiehen siunausta. Yritin puolustautua. Sanoin, että suostuin, kun pyydettiin. Änkytin jotain helteestä ja siitä, että tein sen myös hänen vuokseen. Olin käynyt hänen työhuoneessaan alakerrassa ja tiesin, että sen lämpötila oli vähintään 30. Palveluesimiehen vastauksen Ikävalko muistaa sanatarkasti. Tämä sanoi: Sinä olet ammattitaidoton, etkä osaa pitää huolta itsestäsi etkä potilaista, et juoda itse etkä juottaa potilaita. Se loukkasi, mutta muuten en kokenut tilannetta ahdistavana. Olin lähinnä hämmästynyt, koska palveluesimies otti lehtijutun niin henkilökohtaisesti, koki sen hyökkäyksenä itseään vastaan. Jutussa en kuitenkaan sanallakaan kritisoinut ketään, vaan kerroin vain olosuhteista. motiivi 19

20 SAAKO SANOA Puhuttelu kesti vajaan vartin, jonka jälkeen Ikävalko palasi töihinsä. Koko päivän hän odotti kutsua pääpampulle, johonkin instanssiin mahdollista varoitusta varten. Kutsua ei koskaan tullut. EIT:n päätökset linjaavat Jos sananvapaus ja lojaliteettipykälä joutuvat törmäyskurssille, neuvoo Anu-Tuija Lehto silmäilemään kahta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätöstä. Toinen ratkaisu koskee saksalaista hoitokotia, jonka henkilöstön vähyyttä ja hoidossa ilmenneitä puutteita yksi työntekijä arvosteli julkisesti. Toinen espanjalaista kuljetusyritystä, jonka työntekijät olivat julkaisseet yhtiön henkilöstöjohtajasta härskin pilapiirroksen, hän kertoo. Ensin mainitussa tapauksessa julkista kritiikkiä pidettiin oikeutettuna, koska epäkohdista oli ensin kerrottu työnantajalle ja koska kritiikki perustui tosiasioihin. Tä- "EN KOE MENETELLEENI VÄÄRIN SUOSTUESSANI AAMULEHDEN HAASTATTELUUN. TARKOITUS EI OLLUT TAHRATA KOUKKUNIEMEN MAINETTA" JAANA IKÄVALKO 20 motiivi

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit 2012 AANESTa Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit koko suomessa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n edustajistovaalit järjestetään 12. - 28.3.2012. Vaaleissa Suomen suurin

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 214 puh. 29 4 8 Julkistettavissa 22.7.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 3 3 2 (1) 2 1 1 (2) Kuvio 1. Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Sosiaalinen media työelämässä

Sosiaalinen media työelämässä Sosiaalinen media työelämässä 6.6.2014 Sosiaalinen media Yhtä selkeää määritelmää ei ole olemassa Kuka tahansa voi tuottaa sisältöä, muokata sitä, kommentoida, jakaa eteenpäin Sisältöä voi ainoastaan valvoa

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 214 puh. 29 54 85 Julkistettavissa 21.1.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) 28 '9 '1 '11 '12 '13

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80 Vaalikysely 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosiaalidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 I N N O L I N K R E S E A R C H O Y T A M P E L L A N E S P L A N A D I 2, 4. k r s, 3 3 1 0 0 T A M P E R E F

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 22.7.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 Hyvääsyksynalkuakaikillejäsenillemme! KävimmeelokuunlopussaretkelläPorvoossajaHangossa.Oliupeasääjamuutenkin reissuolionnistunut.kuvassaistunmustionlinnankartanonportaikolla.enollutkäynytsiellä

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

17.12.2010. JÄRJESTÄJÄ AIKA PAIKKA KURSSI LUOTTAMUSMIESKOULUTUS JHL ry 10.01. 14.01. Raasepori Edunvalvonnan ja yhteistoiminnan johdantokurssi, 5 pv

17.12.2010. JÄRJESTÄJÄ AIKA PAIKKA KURSSI LUOTTAMUSMIESKOULUTUS JHL ry 10.01. 14.01. Raasepori Edunvalvonnan ja yhteistoiminnan johdantokurssi, 5 pv 1 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2011 KUNTASEKTORIN SOPIMUSKOULUTUS VUONNA 2011 JÄRJESTÄJÄ AIKA PAIKKA KURSSI LUOTTAMUSMIESKOULUTUS 10.01. 14.01. Raasepori Edunvalvonnan

Lisätiedot

Työttömien määrä vakiintumassa viiden vuoden takaiselle tasolle

Työttömien määrä vakiintumassa viiden vuoden takaiselle tasolle Hämeen ELY-keskus tiedottaa SYYSKUUN TYÖLLISYYSKATSAUS Julkaistavissa 26.10.2010 klo 9.00 Työttömien määrä vakiintumassa viiden vuoden takaiselle tasolle Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen ELY-keskuksen

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9.

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9. TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 29 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.7.29 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 21 '2 '3 '4

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 11 Muista töihin mennessäsi 13 Muista työsuhteen päättyessä

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 213 puh. 29 54 85 ja 29 54 851 Julkistettavissa 22.1.213 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 28 '9 '1

Lisätiedot

Työntekomuodot ja työelämän sääntely

Työntekomuodot ja työelämän sääntely Työntekomuodot ja työelämän sääntely STTK Luottamusmies 2015 seminaari 7.5.2015 Asianajaja Jarkko Pehkonen Asianajotoimisto Kasanen & Vuorinen Oy Työlainsäädännön kehitysvaiheet Työsuojelu Työaikasuojelu

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2015 NÄKYMIÄ ELOKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.9.2015 klo 9.00 Työttömien määrä vähentyi elokuussa Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-,

Lisätiedot

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014 Lue analyysi kyselyn tuloksista: www.nuoretlakimiehet.fi/0///nula-selvitti-tyooloja-sisalto-ennen-kompensaatiota-ja-glooriaa/ Taustatiedot Sukupuoli 0 8 6 6 Mies Nainen Kaikki (KA:.6, Hajonta:0.9) (Vastauksia:7)

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 26.8.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 26.8.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 26.8.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 21.10.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 21.10.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 28 puh. 1 64 851 ja 1 64 85 Julkistettavissa 21.1.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9. NÄKYMIÄ LOKAKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700 Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.00 Omaehtoisen

Lisätiedot

28.11.2012 Yleiskirjeen 16/2012 liite 4

28.11.2012 Yleiskirjeen 16/2012 liite 4 Kunta-alan Unioni/ JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2013 KUNTASEKTORIN SOPIMUSKOULUTUS VUONNA 2013 LUOTTAMUSMIESKOULUTUS 14.01. 18.01. Raasepori Edunvalvonnan

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2013 puh. 029 504 8050 ja 029 504 8051 Julkistettavissa 21.1.2014 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 '000 300 250 200 (1)

Lisätiedot

Eduskuntavaaliehdokkaat ja valitut kansanedustajat kunnanvaltuutettuina 2015 Kuntaliiton tiedote 20.4.2015 Tiedotteen liiteosio

Eduskuntavaaliehdokkaat ja valitut kansanedustajat kunnanvaltuutettuina 2015 Kuntaliiton tiedote 20.4.2015 Tiedotteen liiteosio Eduskuntavaaliehdokkaat ja valitut kansanedustajat kunnanvaltuutettuina 2015 Kuntaliiton tiedote 20.4.2015 Tiedotteen liiteosio Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, p. 050 337 5634 Sirkka-Liisa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. 2013 klo 9.00 Työttömyyden kasvaa yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet 2013 Edunvalvontaosasto Taloudellinen ja/tai tuotannollinen irtisanomisperuste Tuotannollinen ja/tai taloudellinen irtisanomisperuste Tuotannollisen

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 18.3.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 18.3.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 18.3.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen JHL Kaakkois-Suomen aluetoimisto Ritva Miettinen 1 Vuorotteluvapaan vaikutus eläkkeeseen Jos suunnittelet vuorotteluvapaan pitämistä,

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi

Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi Tavoitteet Tämä diaesitys auttaa epäasiallisen käyttäytymisen puheeksi ottamisessa työpaikalla. Tavoitteena on luoda yhteinen näkemys siitä,

Lisätiedot

Ilmoitus poliittisesta työtaistelusta, JHL:n yhdistykset Päivitetty 17.9. klo 12

Ilmoitus poliittisesta työtaistelusta, JHL:n yhdistykset Päivitetty 17.9. klo 12 Ilmoitus poliittisesta työtaistelusta, JHL:n yhdistykset Päivitetty 17.9. klo 12 Etelä-Suomi Kiljavan opiston henkilökunta JHL ry 440 18.9. klo 7.00-19.00 Kattaa JHL:n sopimusalat, ei koske virkamiehiä

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1.10.2015 Kuopion kaupungin JHL 862 toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksen toiminnallinen tila Yhdistyksen toiminnallinen tila Jäsenmäärä Yhdistyksen

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 20.5.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 20.5.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 2.5.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Attendo Oy turvallinen työnantaja Suomen suurimpia sosiaali- ja terveydenhoitoalan työnantajia Osa Attendo-konsernia, joka on Pohjoismaiden suurin hoivapalveluiden

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk PKSSK:n rekrytointi siirtyi sosiaaliseen mediaan alkutalvella 2010. Olimme ensimmäinen sairaala Suomessa,

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201 5 opintopistettä Petri Nuutinen Petri Nuutinen Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2016 klo 9.00 Nuorten miesten työttömyys vähenee Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ-

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 7/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 7/2015 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 7/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 25.8.2015 klo 9.00 Työttömien määrä lisääntyi heinäkuussa Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-,

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2015 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 24.6.2015 klo 9.00 Avoimia työpaikkoja enemmän kuin vuosi sitten Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Jaakko Pesola Yksikön päällikkö Uudenmaan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/uusimaa Metropolialueen sosiaalisen eheyden koordinaatioryhmän kokous 22.10.2010

Lisätiedot

kampanjaopas #kunnontyönpäivä

kampanjaopas #kunnontyönpäivä kampanjaopas #kunnontyönpäivä mistä on kyse? Kansainvälistä kunnon työn päivää juhlitaan 7.10. Satoja tapahtumia yli 60 eri maassa. Juhlimme onnistumisia sekä muistamme, että korjattavaa löytyy vielä niin

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kirsi Rontu Infra-alasta tuottavampi yhteistyöllä 2 Kirsi Rontu 1 Julkiset hankkijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta ja YT-laki YT-laki edellyttää sähköisen kulunvalvonnan käsittelemistä YTneuvotteluissa

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Haku HELBUS ohjelmiin

Haku HELBUS ohjelmiin Haku HELBUS ohjelmiin Henkilötiedot Valokuva Nimi: Postiosoite: Puhelinnumero: Sähköposti: Syntymäaika: Aiempi koulutus: Liimaa kuvasi tähän. Vastaa seuraaviin esseekysymyksiin suomeksi tai englanniksi

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti Ikäjohtaminen nyt Ikäjohtaminen Ikä kuvaa elämää Kun emme saa elämän monisärmäisestä virtaavuudesta kiinni puhumme iästä ja tämän objektivoinnin kautta

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

http://www.anpdm.com/newsletterweb/434a584672414159...

http://www.anpdm.com/newsletterweb/434a584672414159... Jos et pysty lukemaan tätä viestiä, klikkaa tästä. Kotisivulle Lähetä kaverille Muokkaa jäsentietoja TradenomiOnline 11/2015 1. AJANKOHTAISTA: Työsuojeluvaltuutetut valitaan nyt 2. AJANKOHTAISTA: Oletko

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely

Yhteistoimintamenettely Yhteistoimintamenettely Lain soveltamisala yms. Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Lain soveltamisala (2 ) - Työntekijämäärä säännöllisesti vähintään

Lisätiedot

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki Riitta Sauni Hankkeen taustaa Sote-alalla tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti uutta työvoimaa ja laaja-alaista osaamista On arvioitu, että

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta

50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 2000 Sisältö Vastaus epävarmuuteen...................................... 3 2 On meneillään varsin vilkas työmarkkinakevät. Vahvat liitot saavat hyviä sopimuksia,

Lisätiedot