LIITE /2012/4703. Mallikoekysymyksiä

Transkriptio

1 LIITE 1 Mallikoekysymyksiä Koekysymyksinä voidaan käyttää myös väliaikaisen vartijan koulutukseen (LYTP 24 3 mom.) sisältyvän yleisen osan koekysymyksiä (Alvarin ylläpitämä kysymyspankki). I Yleinen osa / Vartijan voimankäyttövälineiden kertauskoulutus, A osa Vartijat ja järjestyslain 22:ssä tarkoitetut järjestyksenvalvojat: 1. Vartijalla on oikeus yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain 28 :n perusteella käyttää voimakeinoja a) päihtyneen henkilön pääsyn estämiseksi vartioimisalueelle b) vartijan poistumista koskevaa kehotusta toteuttamaan ryhtyneen henkilön poistumisen nopeuttamiseksi c) näpistelijän lukitsemiseksi kiinniottotilaan d) kiinniotetun henkilön vastustuksen murtamiseksi d a) Vartijalla ei ole pääsyn estämistä koskevaa oikeutta, liittyisi oikeus voimakeinojen käyttämiseen b) Jos vartijan kehotusta noudatetaan, silloin kohdehenkilö ei tee vastarintaa LYTP 28 :n 4 edellyttämällä tavalla, jolloin oikeutta käyttää voimakeinoja ei ole. c) Vartijalla ei ole säilössäpitämistä koskevaa oikeutta, joten sen toteuttamiseksi ei voida laillisesti myöskään käyttää vartijan voimakeinoja d) Vastarintaa tekevään kiinniotettuun henkilöön voidaan LYTP 28 4 mom. perusteella kohdistaa tarpeellisia ja puolustettavia voimakeinoja 2. Vartijalla on oikeus kantaa tehtävissään ampuma-asetta, silloin a) kun hän katsoo sen tehtävissään tarpeelliseksi b) kun hän on suorittanut vartijan asekoulutuksen c) kun hän on suorittamassa henkivartijatehtävää, ja vartioimisliikkeen vastaava hoitaja on päättynyt, että tehtävässä voidaan kantaa ampuma-asetta, hän on suorittanut vartijan voimankäyttövälineiden kertauskoulutuksen ja ampuma-aseen käsittelyä sekä ampumistaitoa osoittavan kokeen vähemmän kuin vuosi tehtävän suorittamisesta, asekoulutus on merkittynä vartijakorttiin ja hänellä on voimassa oleva, kyseisen aseen hallussapitoon oikeuttava lupa ja kun hän kantaa asettaan asunsa alla tai umpikotelossa d) kun hän on saanut tehtäväkseen vartioida arvokasta omaisuutta kaupassa (omaisuuden arvo yli euroa), joka on vartioimisliikkeen suorittaman riskiarvioinnin perusteella todennäköinen ryöstön kohde ja kun toimeksiantaja vaatii aseen kantamista vartioimistehtävässä. Lisäksi vartioimisliikkeen vastaava hoitaja on katsonut kysymyksessä olevan arvokuljetustehtävä, ja päättänyt, että vartija voi kyseisessä toimeksiannossa kantaa mukanaan ampuma-asetta. c a) Aseen kantamisen edellytyksistä on tarkoin säännelty, jolloin oma näkemys ei riitä perusteeksi b) Koulutus on vain yksi edellytyksistä. Muita ovat esim. aseen hallussapitolupa, määritelty vartioimistehtävä ja vartioimisliikkeen vastaavan hoitajan toimeksiantokohtainen suostumus c) Oikein 1

2 d) Kysymyksessä on normaali omaisuuden vartioimistehtävä, ei arvokuljetustehtävä. Vastaava hoitaja toimii väärin määritellessään sen arvokuljetustehtäväksi vastoin LYTP 2 :n 1 mom. 6 kohdan määritelmää mahdollistaakseen ampuma-aseen kantamisen. Vartija ei saa vastaavan hoitajan hyväksymisestä huolimatta kantaa ampuma-asetta tehtävällä. 3. Luettele vartijan yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain tarkoittamat voimankäyttövälineet. ampuma-ase, kaasusumutin, käsiraudat, enintään 70 senttimetriä pitkä patukka ja teleskooppipatukka (laki yksityisistä turvallisuuspalveluista (282/2002) 1 1 mom. 14 k.) 4. Mitä tarvitaan, jotta vartija saa kantaa kaasusumutinta mukanaan vartioimistehtävissä? Vartijan on tullut suorittaa hyväksytysti vartijan voimankäyttökoulutuksen yleinen osa ja kaasusumutinkoulutus tai sitä vastaava aikaisempi koulutus, ylläpitää osaamistaan vuosittain voimankäyttövälineiden kertauskoulutuksilla ( alkaen), hakea ja saada kaasusumuttimen hallussapitolupa työtehtäviä varten kotipaikkakuntansa poliisilaitokselta ja vartioimisliikkeen, jonka palveluksessa vartija on, vastaavan hoitajan on tullut päättää toimeksiantokohtaisesti, että vartija voi niitä suorittaessaan pitää mukanaan kaasusumutinta. 5. Vartija näkee toiseen vartioimisliikkeen palveluksessa olevan vartijan olevan jäämässä alakynteen poistamisen yhteydessä tapahtuvassa voimankäyttötilanteessa kaupan alueella, joka ei ole hänen omaa toimialuettaan. Jos vartija menee auttamaan alakynnessä olevaa vartijaa, hänen toimintansa perustuu oikeudellisesti a) vartijan laissa yksityisistä turvallisuuspalveluista tarkoitettuihin voimankäyttöoikeuksiin b) hätävarjelua ja pakkotilaa koskevaan sääntelyyn b Vartijalla on LYTP 28 :ssä tarkoitettuja oikeuksia (sisältäen oikeus käyttää voimakeinoja) vain suorittaessaan vartioimistehtäväänsä vartioimisalueellaan tai vartioimiskohteeseensa kohdistuen. Vartioimistehtävien ulkopuolella vartijalla ei ole mitään erityisiä voimankäyttöoikeuksia, vaan hän toimii jokamiehenoikeuksin. Rikoslain 4 luvun hätävarjelu- ja pakkotilasäännöstä koskee myös vartioimistehtäviensä ulkopuolella toimivaa vartijaa (vrt. jokamiehen oikeudet). 6. Käsiraudat voidaan aina laittaa kiinniotetulle henkilölle a) kyllä b) ei b Vartijoiden kaiken voimankäytön on oltava tarkoituksenmukaista ja puolustettavaa (LYTP 28 4 mom.). Käsirautojen tarpeeton käyttö ei sitä ole. Voi olla rangaistavaksi säädettyä voimakeinojen käytön liioittelua. 2

3 7. Tapahtumailmoituksen sisältö? Tapahtumailmoituksesta tulee käydä ilmi vartijan kyseiseen tapahtumaan liittyvät havainnot ja toimenpiteet. Toimenpiteiden kohteena olleiden sukunimi, etunimet, henkilötunnus ja osoitetiedot saadaan kirjata tapahtumailmoitukseen (laki yksityisistä turvallisuuspalveluista (282/2002) 17 1 mom.). Vartijan on tapahtumailmoituksessa on mainittava: 1) nimensä ja vartioimisliike, jonka palveluksessa hän on; 2) tapahtuma-aika ja -paikka; 3) onko hän ottanut jonkun kiinni, tehnyt jollekin turvallisuustarkastuksen tai poistanut jonkun vartioimisalueelta; 4) onko hän käyttänyt käsirautoja, patukkaa, teleskooppipatukkaa, kaasusumutinta tai koiraa taikka ottanut esille ampuma-aseen tai käyttänyt sitä; sekä 5) toimenpiteen kohteena olleen henkilön tai hänen itsensä tilanteessa saamat vammat. Tapahtumailmoituksessa saadaan tarvittaessa mainittava havaintotietoina: 1) toimenpiteen kohteena olleen henkilön tuntomerkit henkilön tunnistamiseksi; sekä 2) havaintoja kohdehenkilön käyttäytymisestä ja tilasta. Tapahtumailmoituksessa on lisäksi oltava tarkempi selostus tapahtumasta sekä tapahtuman johdosta suoritetuista toimenpiteistä (asetus yksityisistä turvallisuuspalveluista (534/2002) 11 ). 8. Miksi puhutteluasento on otettava ennen puolustusasentoa, jos tilanne sen sallii? Vartijan toiminnan yleisten periaatteiden (laki yksityisistä turvallisuuspalveluista (282/ ) perusteella vartioimistehtävissä on toimittava oikein ja tasapuolisesti sekä sovinnollisuutta edistäen. Vartioimistehtävät on suoritettava aiheuttamatta suurempaa vahinkoa tai haittaa kuin on välttämätöntä tehtävien suorittamiseksi. Vartioimistehtävissä ei saa puuttua kenenkään oikeuksiin enempää kuin tehtävien suorittamiseksi on välttämätöntä. Tehtäviin liittyvien toimenpiteiden on oltava perusteltuja suhteessa tehtävien tärkeyteen ja kiireellisyyteen sekä tilanteeseen kokonaisuutena. Yleisten periaatteiden mukaan tilanne on ratkaista neuvoin, ohjein ja käskyin, mikäli mahdollista. Puhuttelu tapahtuu puhutteluasennosta; puolustusasento otetaan, vain jos voimankäyttötilanne vaikuttaa todennäköiseltä (tilannetta ei voida ratkaista puhumalla). 9. Patukan lyönnin sallitut kohdealueet? Ensisijaiset kohdealueet ovat raajojen isot lihakset 10. Patukan lyönnin kielletyt kohdealueet? pää, niska, kaula (kurkunpää ja henkitorvi), selkäranka, munuaisten alue, sukuelimet, pistolyönnit rintakehän ja vatsan alueelle 3

4 Järjestyksenvalvojat: 1. Järjestyksenvalvojalla on oikeus järjestyksenvalvojista annetun lain (533/1999) 9 :n perusteella käyttää voimakeinoja a) häiritsevästi päihtyneenä käyttäytyvän henkilön pääsyn estämiseksi toimialueelle b) yleisötilaisuuden porttialueella sisääntulotarkastuksesta kieltäytyvän, mutta vapaaehtoisesti poistuvan henkilön kassin tarkastamiseksi c) järjestyksenvalvojan ylpeyttä sanallisesti loukanneen henkilön kurittamiseksi d) vahingossa juomalasinsa särkeneen asiakkaan pakottamiseksi siivoamaan jälkensä a a) Oikein b) Turvallisuustarkastukseen ei voida (voimakeinoin) pakottaa, jos henkilö päättää olla osallistumatta yleisötilaisuuteen c) Ei lainmukainen peruste käyttää voimakeinoja d) Ei lainmukainen peruste käyttää voimakeinoja 2. Luettele kolme rikosnimikettä, joihin järjestyksenvalvoja voi syyllistyä voimakeinoja väärin käyttäessään tai jättäessä huolehtimatta voimankäyttötilanteen jälkeisistä velvoitteistaan? Esimerkiksi pahoinpitely, törkeä pahoinpitely, lievä pahoinpitely, kuolemantuottamus, törkeä kuolemantuottamus, heitteillepano, pelastustoimen laiminlyönti 3. Luettele ne voimankäyttövälineet, joita hyväksytty kortillinen järjestyksenvalvoja voi kantaa mukanaan suorittaessaan järjestyksenvalvontatehtävää? kaasusumutin (edellyttää lisäksi säädetyn koulutuksen suorittamista ja hallussapitolupaa), käsiraudat, enintään 70 senttimetriä pitkä patukka, muoviset siteet (laki järjestyksenvalvojista (533/1999) 10 1 mom.) 4. Järjestyksenvalvojalla on oikeus tehtäväänsä suorittaessaan käyttää voimakeinoja a) pääsyn estämiseksi, ja paikalta poistamiseksi b) kiinnioton toimittamiseksi ja kiinniotetun tarkastamiseksi sekä pakenemisen estämiseksi c) esineen tai aineen poisottamiseksi tai esteen poistamiseksi d) kaikki edellä mainitut vaihtoehdot ovat oikein d Laki järjestyksenvalvojista 9 1 mom. 5. Voimakeinojen puolustettavuutta arvioitaessa huomioon otettavat seikat? Tehtävän tärkeys ja kiireellisyys, vastarinnan vaarallisuus, käytettävissä olevat voimavarat sekä muut tilanteen kokonaisarvosteluun vaikuttavat seikat. 6. Kuka tahansa saa omistaa ja kantaa mukanaan käsirautoja. Saako ns. tilapäiseksi järjestyksenvalvojaksi hyväksytty henkilö kantaa järjestyksenvalvontatehtävissä mukanaan käsirautoja? 4

5 a) kyllä b) ei b Erityislain suora kielto. Laki järjestyksenvalvojista 10 2 mom. 7. Järjestyksenvalvojan tulee kantaa muita voimankäyttövälineitä kuin enintään 70 senttimetriä pitkää patukka ensisijaisesti b a) avokoteloissa, jotta niitä on tarvittaessa helppo ja nopea käyttää b) asunsa alla siten, että ne eivät ole muiden havaittavissa c) vyöhän kiinnitettävissä umpikoteloissa d) jättämällä ne taukopaikalle valvomattomaan tilaan a) Muita, kuin enintään 70 senttimetriä pitkää patukkaa ei saa kantaa avokotelossa (JVL 10 3 mom.) b) Oikein. JVL 10 3 mom. ilmoittama pääsääntö = ensisijaisesti c) Toissijainen vaihtoehto eli ei ensisijainen kantamistapa d) Järjestyksenvalvoja on vastuussa voimankäyttövälineistään e) 9. Järjestyksenvalvontatehtävissä noudatettavat yleiset periaatteet? Järjestyksenvalvojan on toiminnassaan asetettava etusijalle sellaiset toimenpiteet, jotka edistävät yleisön turvallisuutta. Järjestyksenvalvojan on toimittava asiallisesti ja tasapuolisesti sekä sovinnollisuutta edistäen. Järjestyksenvalvojan tulee ensisijaisesti neuvoin, kehotuksin ja käskyin ylläpitää järjestystä ja turvallisuutta toimialueellaan. Järjestyksenvalvojan toimenpiteet on suoritettava aiheuttamatta suurempaa vahinkoa tai haittaa kuin on välttämätöntä tehtävän suorittamiseksi. 10. Toimit ravintolan järjestyksenvalvojana. Hoidat tehtäviäsi ravintolan ulko-ovella. Vanha tuttavasi näyttää sinulle keskisormea ja huutelee rivouksia autotien toisella puolella kulkevalta jalkakäytävältä. Voit järjestyksenvalvojana a) ottaa kunniaasi loukanneen huutelijan voimakeinoin kiinni poliisille luovutettavaksi b) hätävarjeluun perustuen käydä lyömässä häntä, jotta mainettasi ja ravintolan imagoa ei loukata c) yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi ottaa hänet kiinni d) et voi tehdä mitään edellä mainituista d a) Huutelija ei ole järjestyksenvalvojan toimialueella, joten järjestyksenvalvojatehtävään sidottuja toimivaltuuksia ei ole käytettävissä. 5

6 Huutelu (mahdollinen kunnianloukkaus) ei olisi riittävä peruste kiinniotolle toimialueellakaan. b) Kysymyksessä ei ole hätävarjelutilanne c) Järjestyksenvalvoja ei voi ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Ei kiinniotto-oikeutta toimialueen ulkopuolella. Ei perusteita kiinniotolle. d) Oikein. 11. Olet poistanut häiriköivän henkilön yleisötilaisuuden lähialueelta, joka on toimialueellasi. Henkilö huutelee sinulle toimialueesi ulkopuolelta haisevia vastalauseita. Sinulla on suorittaessasi järjestyksenvalvontatehtävää oikeus a) käyttää voimakeinoja huutelijan pakenemisen estämiseksi b) estää henkilön pääsy tarvittaessa voimakeinoin yleisötilaisuuden järjestämisalueelle, koska olet perustellusta syystä poistanut hänet sieltä hetkeä aikaisemmin c) poistaa päältäsi järjestyksenvalvojan tunnukset ja mennä tappelemaan huutelijan kanssa d) Ennalta estää yleisen järjestyksen ja turvallisuuden vaarantuminen tarpeellisia voimakeinoja käyttäen hätävarjeluperusteella kiinniottamalla huutelija b Järjestyksenvalvojista annetun lain 6 :n 2 momentin 1 kohdan perusteella järjestyksenvalvoja voi estää henkilön pääsyn toimialueelleen, jonka aikaisemman käyttäytymisensä perusteella on syytä epäillä vaarantavan siellä järjestystä ja turvallisuutta. Saman lain 9 :n 1 momentin perusteella järjestyksenvalvojalla on oikeus käyttää tarpeellisia ja puolustettavia voimakeinoja edellä mainitun tehtävänsä toteuttamiseksi. Virheelliset vaihtoehdot: a) koska ei ole suoritettu kiinniottoa, vaan poistaminen, ei pakenemista saa estää varsinkaan voimakeinoja käyttämällä. c) Väärin. Vrt. järjestyksenvalvojan tehtävä (JVL 2 ) ja yleiset periaatteet (JVL 3 ). Ko. tilanteessa henkilö olisi rikosoikeudellisessa vastuussa teoistaan. d) Järjestyksenvalvojalla ei ole oikeutta ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta (vrt JVL 2 ). 12) Saako yleisötilaisuuteen ns. tilapäiseksi järjestyksenvalvojaksi hyväksytty henkilö käyttää tarpeellisia ja puolustettavia voimakeinoja toimialueelle pyrkivän henkilön pääsyn estämiseksi, jonka aikaisemman käyttäytymisensä perusteella on syytä epäillä vaarantavan siellä järjestystä ja turvallisuutta? a) ei b) kyllä b Järjestyksenvalvojista annetun lain 6 :n 2 momentin 1 kohdan perusteella järjestyksenvalvoja voi estää henkilön pääsyn toimialueelleen, jonka aikaisemman käyttäytymisensä perusteella on syytä epäillä vaarantavan siellä järjestystä ja turvallisuutta. Saman lain 9 :n 1 momentin perusteella järjestyksenvalvojalla on oikeus käyttää tarpeellisia ja puolustettavia voimakeinoja edellä mainitun tehtävänsä toteuttamiseksi. Tilapäisellä järjestyksenvalvojalla ei ole oikeutta kantaa voimankäyttövälineitä tehtävässään, eikä täten niitä myöskään käyttää, mutta fyysisen voimankäytön oikeus hänellä on. 6