Koekysymyksinä voidaan käyttää myös Alvarin ylläpitämän kysymyspankin koekysymyksiä.

Transkriptio

1 LIITE 19 Mallikoekysymyksiä Koekysymyksinä voidaan käyttää myös Alvarin ylläpitämän kysymyspankin koekysymyksiä. I Fyysisen voimankäytön perusteet / Vartijan/järjestyksenvalvojan voimankäyttövälineiden kertauskoulutus, A osa Vartijat ja järjestyslain 22:ssä tarkoitetut järjestyksenvalvojat: 1. Vartijalla on oikeus yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain 17 :n perusteella käyttää voimakeinoja a) vartijan poistumista koskevaa kehotusta toteuttamaan ryhtyneen henkilön poistumisen nopeuttamiseksi b) näpistelijän lukitsemiseksi kiinniottotilaan c) kiinniotetun henkilön vastustuksen murtamiseksi c Perustelut: LYTP 17. Voimakeinojen käyttö. Jos henkilö koettaa vastarintaa tekemällä välttää pääsyn estämisen, poistamisen, kiinni ottamisen tai turvallisuustarkastuksen suorittamisen taikka pakenee kiinni ottamista, vartijalla on oikeus käyttää sellaisia henkilön pääsyn estämiseksi, poistamiseksi tai kiinni ottamiseksi taikka turvallisuustarkastuksen suorittamiseksi tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina, kun otetaan huomioon henkilön käyttäytyminen, tehtävän tärkeys ja kiireellisyys, vastarinnan vaarallisuus ja muut olosuhteet. 2. Vartijalla on oikeus kantaa tehtävissään ampuma-asetta, silloin a) kun hän katsoo sen tehtävissään tarpeelliseksi b) kun hän on suorittanut vartijan asekoulutuksen c) kun hän on suorittamassa henkivartijatehtävää, ja vartioimisliikkeen vastaava hoitaja on päättynyt, että tehtävässä voidaan kantaa ampuma-asetta, hän on suorittanut vartijan voimankäyttövälineiden kertauskoulutuksen ja ampuma-aseen käsittelyä sekä ampumistaitoa osoittavan kokeen vähemmän kuin vuosi tehtävän suorittamisesta, asekoulutus on merkittynä vartijakorttiin ja hänellä on voimassa oleva, kyseisen aseen hallussapitoon oikeuttava lupa ja kun hän kantaa asettaan asunsa alla tai umpikotelossa c Perustelut: a) Aseen kantamisen edellytyksistä on tarkoin säännelty, jolloin oma näkemys ei riitä perusteeksi b) Koulutus on vain yksi edellytyksistä. Muita ovat esim. aseen hallussapitolupa, määritelty vartioimistehtävä ja vartioimisliikkeen vastaavan hoitajan toimeksiantokohtainen suostumus c) Oikein 1

2 3. Luettele vartijan yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain tarkoittamat voimankäyttövälineet. ampuma-ase, kaasusumutin, käsiraudat, enintään 70 senttimetriä pitkä patukka ja teleskooppipatukka (laki yksityisistä turvallisuuspalveluista (1085/2015) Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista 18 Vartijalle sallitut voimankäyttövälineet ovat ampuma-aselain (1/1998) 2 :ssä tarkoitettu ampuma-ase ja mainitun lain 11 :ssä tarkoitettu kaasusumutin, käsiraudat, enintään 70 senttimetriä pitkä patukka ja teleskooppipatukka. 4. Mitä tarvitaan, jotta vartija saa kantaa kaasusumutinta mukanaan vartioimistehtävissä? Voimankäyttövälineitä saa kantaa ainoastaan vartija, joka on saanut voimankäyttövälineiden käyttäjäkoulutuksen tai sitä vastaava aikaisempi koulutus, ylläpitää osaamistaan vuosittain voimankäyttövälineiden kertauskoulutuksilla ( alkaen), hakea ja saada kaasusumuttimen hallussapitolupa työtehtäviä varten kotipaikkakuntansa poliisilaitokselta ja vartioimisliikkeen, jonka palveluksessa vartija on, vastaavan hoitajan on tullut päättää toimeksiantokohtaisesti, että vartija voi niitä suorittaessaan pitää mukanaan kaasusumutinta. Perustelu: Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista 18 (2, 3, 4 mom) Voimankäyttövälineitä saa kantaa ainoastaan vartija, joka on saanut voimankäyttövälineiden käyttäjäkoulutuksen. Vartija ei saa vartioimistehtävissä tarpeettomasti kantaa voimankäyttövälineitä. Väliaikainen vartija ei saa työssään kantaa voimankäyttövälineitä. Vartioimisliiketoimintaa harjoittavan turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan, jonka palveluksessa olevat vartijat kantavat vartioimistehtävissä voimankäyttövälineitä, on järjestettävä vähintään kerran vuodessa vartijoilleen voimankäyttövälineiden kertauskoulutus tai valvottava, että vartija muutoin suorittaa kyseisen kertauskoulutuksen. Voimankäyttövälineitä saa kantaa ja käyttää ainoastaan vartija, joka on suorittanut voimankäyttövälineiden kertauskoulutuksen. Kertauskoulutusta ei kuitenkaan edellytetä sinä vuonna, jolloin vartijan peruskoulutus on suoritettu. 5. Vartija näkee toiseen vartioimisliikkeen palveluksessa olevan vartijan olevan jäämässä alakynteen poistamisen yhteydessä tapahtuvassa voimankäyttötilanteessa kaupan alueella, joka ei ole hänen omaa toimialuettaan. Jos vartija menee auttamaan alakynnessä olevaa vartijaa, hänen toimintansa perustuu oikeudellisesti: a) vartijan laissa yksityisistä turvallisuuspalveluista tarkoitettuihin voimankäyttöoikeuksiin b) hätävarjelua ja pakkotilaa koskevaan sääntelyyn b Perustelut: Vartijalla on LYTP 17 :ssä tarkoitettuja oikeuksia (sisältäen oikeus käyttää voimakeinoja) vain suorittaessaan vartioimistehtäväänsä vartioimisalueellaan tai vartioimiskohteeseensa kohdistuen. Vartioimistehtävien ulkopuolella vartijalla ei ole 2

3 mitään erityisiä voimankäyttöoikeuksia, vaan hän toimii yleisen kiinniotto oikeuksin. Rikoslain 4 luvun hätävarjelu- ja pakkotilasäännöstä koskee myös vartioimistehtäviensä ulkopuolella toimivaa vartijaa (vrt. jokamiehen oikeudet). 6. Käsiraudat voidaan aina laittaa kiinniotetulle henkilölle a) kyllä b) ei b Perustelut: Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista 17 Jos henkilö koettaa vastarintaa tekemällä välttää pääsyn estämisen, poistamisen, kiinni ottamisen tai turvallisuustarkastuksen suorittamisen taikka pakenee kiinni ottamista, vartijalla on oikeus käyttää sellaisia henkilön pääsyn estämiseksi, poistamiseksi tai kiinni ottamiseksi taikka turvallisuustarkastuksen suorittamiseksi tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina, kun otetaan huomioon henkilön käyttäytyminen, tehtävän tärkeys ja kiireellisyys, vastarinnan vaarallisuus ja muut olosuhteet. 7. Tapahtumailmoituksen sisältö? LYTP 8 (vartijan laatima tapahtuma ilmoitus) Tapahtumailmoituksesta tulee käydä ilmi vartijan kyseiseen tapahtumaan liittyvät havainnot ja toimenpiteet. Toimenpiteiden kohteena olleiden sukunimi, etunimet, henkilötunnus ja osoitetiedot saadaan kirjata tapahtumailmoitukseen LYTP 33 (järjestyksenvalvojan laatima tapahtuma ilmoitus) Tapahtumailmoituksesta tulee käydä ilmi järjestyksenvalvojan kyseiseen tapahtumaan liittyvät havainnot ja toimenpiteet. Toimenpiteiden kohteena olleiden sukunimi, etunimet, henkilötunnus ja osoitetiedot saadaan kirjata tapahtumailmoitukseen 8. Miksi puhutteluasento on otettava ennen puolustusasentoa, jos tilanne sen sallii? Vartijan toiminnan yleisten periaatteiden (laki yksityisistä turvallisuuspalveluista (1085/ ) perusteella vartioimistehtävissä on toimittava oikein ja tasapuolisesti sekä sovinnollisuutta edistäen. Vartioimistehtävät on suoritettava aiheuttamatta suurempaa vahinkoa tai haittaa kuin on välttämätöntä tehtävien suorittamiseksi. Vartioimistehtävissä ei saa puuttua kenenkään oikeuksiin enempää kuin tehtävien suorittamiseksi on välttämätöntä. Tehtäviin liittyvien toimenpiteiden on oltava perusteltuja suhteessa tehtävien tärkeyteen ja kiireellisyyteen sekä tilanteeseen kokonaisuutena. 3

4 Yleisten periaatteiden mukaan tilanne on ratkaista neuvoin, ohjein ja käskyin, mikäli mahdollista. Puhuttelu tapahtuu puhutteluasennosta; puolustusasento otetaan, vain jos voimankäyttötilanne vaikuttaa todennäköiseltä (tilannetta ei voida ratkaista puhumalla). 9. Patukan lyönnin sallitut kohdealueet? Ensisijaiset kohdealueet ovat raajojen isot lihakset 10. Patukan lyönnin kielletyt kohdealueet? pää, niska, kaula (kurkunpää ja henkitorvi), selkäranka, munuaisten alue, sukuelimet, pistolyönnit rintakehän ja vatsan alueelle 11. Milloin tapahtumailmoitus on laadittava? Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista 8 : Poliisin suorittaman viranomaisvalvonnan, toimenpiteiden kohteena olevien henkilöiden oikeusturvan sekä toimeksiantajien tietojensaantioikeuden turvaamiseksi vartijan tulee heti laatia vartioimistehtävissä havaituista kiinniottamiseen tai voimakeinojen käyttöön johtaneista tapahtumista kirjallinen selvitys (tapahtumailmoitus). Vartija voi laatia tapahtumailmoituksen myös muista toimenpiteisiin johtaneista tapahtumista. 4

5 Järjestyksenvalvojat: 1. Järjestyksenvalvojalla on oikeus Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista 48 :n perusteella käyttää voimakeinoja a) häiritsevästi päihtyneenä vastarintaa tekevän henkilön pääsyn estämiseksi toimialueelle b) yleisötilaisuuden porttialueella sisääntulotarkastuksesta kieltäytyvän, mutta vapaaehtoisesti poistuvan henkilön kassin tarkastamiseksi c) järjestyksenvalvojan ylpeyttä sanallisesti loukanneen henkilön kurittamiseksi d) vahingossa juomalasinsa särkeneen asiakkaan pakottamiseksi siivoamaan jälkensä a a) Oikein b) Turvallisuustarkastukseen ei voida (voimakeinoin) pakottaa, jos henkilö päättää olla osallistumatta yleisötilaisuuteen c) Ei lainmukainen peruste käyttää voimakeinoja d) Ei lainmukainen peruste käyttää voimakeinoja 48. Voimakeinojen käyttö. Jos henkilö koettaa vastarintaa tekemällä välttää pääsyn estämisen, paikalta poistamisen, kiinniottamisen, 46 :ssä tarkoitetun tarkastuksen tai 47 :ssä tarkoitetun poisottamisen taikka pakenee kiinniottamista, järjestyksenvalvojalla on oikeus käyttää sellaisia henkilön pääsyn estämiseksi, paikalta poistamiseksi tai kiinniottamiseksi taikka tarkastuksen suorittamiseksi tai esineen ja aineen poisottamiseksi tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina, kun otetaan huomioon henkilön käyttäytyminen, tehtävän tärkeys ja kiireellisyys, vastarinnan vaarallisuus ja muut olosuhteet. 2. Luettele kolme rikosnimikettä, joihin järjestyksenvalvoja voi syyllistyä voimakeinoja väärin käyttäessään tai jättäessä huolehtimatta voimankäyttötilanteen jälkeisistä velvoitteistaan? Esimerkiksi pahoinpitely, törkeä pahoinpitely, lievä pahoinpitely, kuolemantuottamus, törkeä kuolemantuottamus, heitteillepano, pelastustoimen laiminlyönti 3. Luettele ne voimankäyttövälineet, joita turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan palveluksessa oleva järjestyksenvalvoja voi kantaa mukanaan suorittaessaan järjestyksenvalvontatehtävää? Laki yksityistä turvallisuuspalveluista 49 : Järjestyksenvalvojalle sallitut voimankäyttövälineet ovat ampuma-aselain 11 :ssä tarkoitettu kaasusumutin sekä käsiraudat ja enintään 70 senttimetriä pitkä patukka. Turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan palveluksessa olevalla järjestyksenvalvojalla voi olla lisäksi teleskooppipatukka. 4. Milloin tapahtumailmoitus on laadittava? Laki yksityistä turvallisuuspalveluista 33 : Järjestyksenvalvojan tulee heti laatia järjestyksenvalvojatehtävissä havaituista kiinniottamiseen tai voimakeinojen käyttöön johtaneista tapahtumista kirjallinen selvitys (tapahtumailmoitus). Järjestyksenvalvoja voi laatia tapahtumailmoituksen myös muista toimenpiteisiin johtaneista tapahtumista. 5

6 5. Voimakeinojen puolustettavuutta arvioitaessa huomioon otettavat seikat? Tehtävän tärkeys ja kiireellisyys, vastarinnan vaarallisuus, käytettävissä olevat voimavarat sekä muut tilanteen kokonaisarvosteluun vaikuttavat seikat. 6. Kuka tahansa saa omistaa ja kantaa mukanaan käsirautoja. Saako ns. tilapäiseksi järjestyksenvalvojaksi hyväksytty henkilö kantaa järjestyksenvalvontatehtävissä mukanaan käsirautoja? b a) kyllä b) ei LYTP 18 2 mom: Väliaikainen vartija ei saa työssään kantaa voimankäyttövälineitä. 7. Järjestyksenvalvojan tulee kantaa muita voimankäyttövälineitä kuin enintään 70 senttimetriä pitkää patukka ensisijaisesti b a) avokoteloissa, jotta niitä on tarvittaessa helppo ja nopea käyttää b) asunsa alla siten, että ne eivät ole muiden havaittavissa c) vyöhän kiinnitettävissä umpikoteloissa d) jättämällä ne taukopaikalle valvomattomaan tilaan Perustelut: Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista 50 : Järjestyksenvalvojan on kannettava voimankäyttövälineitä asunsa alla siten, että ne eivät ole muiden havaittavissa. Jos voimankäyttövälineiden kantaminen asun alla ei ole mahdollista, niitä saadaan kantaa asuun kuuluvissa suljettavissa taskuissa tai vyöhön kiinnitettävissä tai asuun kuuluvissa umpikoteloissa. Patukkaa saa kantaa siltä osin näkyvissä kuin sen kantaminen asun alla tai umpikotelossa ei sen koon vuoksi ole mahdollista. 9. Järjestyksenvalvontatehtävissä noudatettavat yleiset periaatteet? Järjestyksenvalvojan on toiminnassaan asetettava etusijalle sellaiset toimenpiteet, jotka edistävät yleisön turvallisuutta. 6

7 Järjestyksenvalvojan on toimittava asiallisesti ja tasapuolisesti sekä sovinnollisuutta edistäen. Järjestyksenvalvojan tulee ensisijaisesti neuvoin, kehotuksin ja käskyin ylläpitää järjestystä ja turvallisuutta toimialueellaan. Järjestyksenvalvojan toimenpiteet on suoritettava aiheuttamatta suurempaa vahinkoa tai haittaa kuin on välttämätöntä tehtävän suorittamiseksi. Toimenpiteiden on oltava perusteltuja suhteessa järjestyksenvalvojan tehtävään ja toimenpiteillä tavoiteltavaan etuun. 10. Toimit ravintolan järjestyksenvalvojana. Hoidat tehtäviäsi ravintolan ulko-ovella. Vanha tuttavasi näyttää sinulle keskisormea ja huutelee rivouksia autotien toisella puolella kulkevalta jalkakäytävältä. Voit järjestyksenvalvojana a) ottaa kunniaasi loukanneen huutelijan voimakeinoin kiinni poliisille luovutettavaksi b) hätävarjeluun perustuen käydä lyömässä häntä, jotta mainettasi ja ravintolan imagoa ei loukata c) yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi ottaa hänet kiinni d) et voi tehdä mitään edellä mainituista d a) Huutelija ei ole järjestyksenvalvojan toimialueella, joten järjestyksenvalvojatehtävään sidottuja toimivaltuuksia ei ole käytettävissä. Huutelu (mahdollinen kunnianloukkaus) ei olisi riittävä peruste kiinniotolle toimialueellakaan. b) Kysymyksessä ei ole hätävarjelutilanne c) Järjestyksenvalvoja ei voi ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Ei kiinniotto-oikeutta toimialueen ulkopuolella. Ei perusteita kiinniotolle. d) Oikein. 11. Tapahtumailmoituksen sisältö? LYTP 33 (järjestyksenvalvojan laatima tapahtuma ilmoitus) Tapahtumailmoituksesta tulee käydä ilmi järjestyksenvalvojan kyseiseen tapahtumaan liittyvät havainnot ja toimenpiteet. Toimenpiteiden kohteena olleiden sukunimi, etunimet, henkilötunnus ja osoitetiedot saadaan kirjata tapahtumailmoitukseen. 7