3/2011 CP-LEHTI Toimintaker tomus 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "3/2011 CP-LEHTI Toimintaker tomus 2010"

Transkriptio

1 3/2011 CP-LEHTI Toimintakertomus 2010

2 2 SISÄLLYS CP-LEHTI 2011:3 SUOMEN CP-LIITTO ry Malmin kauppatie 26, Helsinki - puh , fax keskus klo Toiminnanjohtaja Tomi Kaasinen p , Järjestöpäällikkö Marju Silander p , Palvelupäällikkö Ilona Toljamo p , Talouspäällikkö Tuula Kautiainen p , Jäsenasiat p , , Aikuistoiminta Suunnittelija Ismo Kylmänen p , Liikuntatoiminta Suunnittelija Tiia Kantanen p , MMC HC- toiminta Suunnittelija Petra Peltonen p , Sopeutumisvalmennus Kurssisihteeri Anne Heiskanen p , Sosiaalisen kuntoutuksen asiantuntija Elina Perttula p , Taloussihteeri Pirjo Sweins p , Tiedottaja Sini Pälikkö p , Toimistotyöntekijä Tomi Rastivo p , Aluesihteerit Aira Eklöf p , Lemminkäisenkatu A, Turku Jari Turku p , Pellervonkatu 9, huone 1014,33540 Tampere Merja Partanen p , Minna Canthinkatu 4 C, Kuopio Sanna Saarimaa p Isokatu 47, Oulu Palveluasunnot Helsinki/Laajasalo Vastaava ohjaaja Jaakko Harju p , Muurahaisenpolku 6 B, Helsinki Turku/Halinen Vastaava ohjaaja Kaija-Leena Tirkkonen p , , Paavinkatu 14 as.15 A, Turku Päivätoiminta Vastaava ohjaaja Jaana Raitio p , Malmin kauppatie 26, Helsinki Itsenäiseen elämään sopivin palveluin Koordinaattori Sari Laiho p Malmin kauppatie 26, Helsinki Liiku, opi, osallistu Projektipäällikkö Jarno Purtsi, p , Pyynikinkatu 25, Tampere Muuttuvat tulkkipalvelut Koordinaattori Pirkko Jääskeläinen p , Malmin kauppatie 26, Helsinki Tässä numerossa: Toimintakertomus 2010 Suomen CP-liitto ry Vertaistukiarpajaiset CP-LEHTI - CP-vammaisten, MMC- ja hydrokefalia-vammaisten jäsenlehti vuosikerta - Päätoimittaja Tomi Kaasinen - Toimittaja Sini Pälikkö - Viestintätoimikunta Paula Ahti, Jari Hautamäki, Vilja Pitkänen, Tomi Kaasinen, Marju Silander, Sini Pälikkö - Kansi Suomen CP-liitto ry - Tilaukset, osoitteenmuutokset Julkaisija Suomen CP-liitto ry - Ilmoitukset Bogatus Oy, PL 35, Helsinki, p Ilmestyminen 7 kertaa vuodessa, myös äänilehtenä, määräaikaistilaus 35e, kestotilaus 30e, ISSN Painopaikka Forssa Print 2011 CP-lehden ilmestymisaikataulu 2011 Aineiston jättöpäivä Ilmestymispäivä

3 CP-LEHTI 2011:3 TOIMINTAKERTOMUS Toimintakertomus SUOMEN CP-LIITTO LYHYESTI Suomen CP-liitto ry on CP-vammaisten, MMCvammaisten ja hydrokefalia-vammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen oikeuksienvalvontajärjestö. 1.1 Tarkoitus ja tavoite Liiton tarkoituksena on valtakunnallisena asiantuntija- ja yhteistyöjärjestönä toimia CP-, MMCja hydrokefalia-vammaisten tai muiden lapsuudestaan neurologisista syistä liikuntavammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä yhdenvertaisten mahdollisuuksien kehittämiseksi yhteiskunnassa. Suomen CP-liiton perustavoite on vammaispolitiikassa yleisesti hyväksytty periaate: tasa-arvo ja täysi osallistuminen yhteiskunnassa. Vuoden 2010 liiton toiminnan kokoavana teemana oli tiede ja tutkimus. 1.2 Hallinto Suomen CP-liittoon kuuluu jäseninä 20 jäsenyhdistystä, joissa on noin 3126 henkilöjäsentä. Syysliittokokouksen valitsemaan hallitukseen ovat kuuluneet: Jaakko Paatero I varapuheenjohtaja Antero Jurvanen II varapuheenjohtaja Paula Ahti Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Pirkko EckPoulsen-VesterinenTarja Lamminen Susanna Holmisto Raisa Herpiö Marita Koivunen Asko Virtanen Jari Rummukainen Eeva-Kaarina Järvinen Tuula Koivula Vilja Pitkänen Markku Väätäinen Jari Hautamäki Kunniapuheenjohtaja Timo Saarinen on oikeutettu osallistumaan hallituksen kokouksiin. Hallituksen työvaliokuntaan ovat kuuluneet Jaakko Paatero, Antero Jurvanen ja Paula Ahti. Hallituksen ja sen työvaliokunnan esittelijänä ja sihteerinä on toiminut toiminnanjohtaja Tomi Kaasinen. Tilintarkastajina ovat toimineet KHT Heidi Vierros KPMG Oy:stä sekä KPMG Oy Ab tilintarkastusyhteisö, jonka nimeämänä tilintarkastajana KHT Outi Hieta ja varatilintarkastajana KHT Jari Nurmi KPMG Oy:stä. 1.3 Henkilökunta Suomen CP-liitolla oli vuonna 2010 vakituisessa työsuhteessa keskimäärin 72 henkilöä, joista 14 henkilöä työskentelee keskustoimistossa Helsingissä. Neljä aluesihteeriä työskentelee eri paikkakunnilla. Jyväskylässä ja Tampereella toteutettavassa projektissa työskentelee yhteensä kolme projektityöntekijää. Helsingin ja Turun palveluasunnoissa työskentelee yhteensä 25 henkilöä, päivätoiminnassa kuusi henkilöä. Lisäksi lyhytaikaisissa työsuhteissa työskenteli vuoden aikana 338 henkilöä, mikä vastaa noin 20 työntekijää kokopäiväiseksi muutettuna. 2 SUOMEN CP-LIITON ARVOT ASIAKASLÄHTÖISYYS Suomen CP-liitto luottaa ihmisten omiin voimavaroihin ja käsityksiin heidän omasta elämästään. Toiminnan lähtökohtana ovat osallisuuden ja itsemääräämisoikeuden toteutuminen. YHDENVERTAISUUS Suomen CP-liitto ottaa huomioon ihmisten tarpeet, ominaisuudet ja vaatimukset pyrkiessään turvaamaan kaikille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua ja toimia yhteiskunnassa.

4 4 TOIMINTAKERTOMUS 2010 CP-LEHTI 2011:3 MONIALAINEN ASIANTUNTIJUUS Suomen CP-liitolla on asiantuntemusta vammaisuuteen liittyvistä yksilöllisistä, yhteisöllisistä ja yhteiskunnallisista ilmiöistä. Suomen CP-liitto kehittää toimintojaan vammaisten oikeuksien valvojana yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. YHTEENKUULUVUUS Suomen CP-liitto toimii siten, että jäsenistö kokee sen turvalliseksi toimintaympäristöksi. Tiedostaen jäsentensä tarpeet Suomen CP-liitto edistää heidän vuorovaikutustaan ja haluaan toimia yhdessä. YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS Suomen CP-liitto ry toimii valtakunnallisena asiantuntija- ja yhteistyöjärjestönä kehittämässä CP-, MMC- ja hydrokefalia-vammaisten tai muiden lapsuudestaan neurologisista syistä liikuntavammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä yhdenvertaisia toiminta- ja elinmahdollisuuksia suomalaisessa yhteiskunnassa. Tätä tehtäväänsä Suomen CP-liitto ry toteuttaa paikallisesti, alueellisesti, koko valtakunnan tasolla sekä kansainvälisesti. Liitossa toimii oikeuksienvalvontaa koordinoimassa oikeuksienvalvontaryhmä, johon kuuluvat toiminnanjohtaja, palvelupäällikkö, kuntoutusvastaava sekä vammaisasiamies. Toimintavuoden aikana liitto on aktiivisesti vaikuttanut vammaispolitiikkaan yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa. Nykyisin vaikuttamistoiminta vaatii yhteistyötä ja parhaiten vaikutetaan vammaisjärjestöjen yhteisillä kannanotoilla ja lausunnoilla. Suomen CP-liitto vaikuttaa suunnitteluun ja päätöksentekoon tavoitteenaan elinympäristöä, palveluja ja asenteita kehittämällä saavuttaa yhteiskunta, jossa kaikilla ihmisillä on yhdenvertaiset elämisen ja osallistumisen mahdollisuudet. 3 HALLINTO 3.1 Liittokokoukset Suomen CP-liiton sääntömääräinen kevätliittokokous pidettiin Hotelli Cumuluksessa Mikkelissä. Liittokokouksen puheenjohtajana oli kansanedustaja Pauliina Viitamies. Syysliittokokous oli Kylpylähotelli Tropiclandiassa Vaasassa, jossa puheenjohtajana toimi kansanedustaja Håkan Nordman. 3.2 Hallitus Suomen CP-liitto ry:n hallitus kokoontui puheenjohtaja Jaakko Paateron johdolla kuusi kertaa. Lisäksi pidettiin kolme sähköpostikokousta. 4 YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMISTYÖ JA OIKEUKSIEN VALVONTA Suomen CP-liitto ry toimii aktiivisesti Vammaisfoorumi ry:ssä, jolta ministeriöt, valiokunnat ja muut tahot pyytävät lausuntoja kannanottoja. Suomen CP-liiton edustaja on Vammaisfoorumi ry:n varapuheenjohtaja ja liiton edustajat toimivat aktiivisesti myös Vammaisfoorumin vaikuttajaverkostossa ja työllisyysverkostossa. Vammaisfoorumi antoi toimintavuoden aikana yhteensä 38 lausuntoa tai kirjelmää, oli kuultavana valiokunnissa 9 kertaa ja tapasi kaksi kertaa ministeri Paula Risikon. Lisäksi Vammaisfoorumi laati esitykset seuraavaa hallitusohjelmaa varten. Hallitusohjelma esitykset lähetettiin kaikille puolueille ja toimintavuoden aikana tavattiin puolueiden edustajia. Suomen CP-liitto ry lähetti myös omat painopisteet hallitusohjelmaan liittyen puolueiden edustajille. CP-liitto antoi toimintavuoden aikana kolme lausuntoa sekä Muuttuvat tulkkipalvelut - hanke viisi lausuntoa ja kirjelmää. Liiton liikuntatoiminta antoi kannanoton koskien liikuntalain uudistamista. Liittokokoukset antoivat kannanotot liiton kevätpäivillä ja syyspäivillä. Toimintavuoden aikana liitto on vastannut muun muassa vammaispalvelun lain mukaisen palvelusuunnittelun ja henkilökohtaisen avun toteutumista koskevaan seurantakyselyyn ja kuljetuspalveluja koskevaan korvauskyselyyn. CP-liitto on antanut apua ja neuvoja myös paikallisille yhdistyksille tulleisiin lausunto- ja kommenttipyyntöihin aina yhdistysten niin pyytäessä.

5 CP-LEHTI 2011:3 TOIMINTAKERTOMUS Sosiaalinen neuvonta Yksilötason toimintana sosiaaliohjaus ja neuvonta liittyvät oleellisena osana oikeuksien valvontaan. Jäsenille ja sidosryhmille suuntautuvaa sosiaaliohjausta ja neuvontaa liitossa koordinoi palvelupäällikkö, ja sitä toteuttavat toimenkuviinsa sisältyen kuntoutusvastava ja aluesihteerit. Toimintavuoden aikana henkilökohtainen apu ja palvelusuunnitelma, Kelan vammaistuet ja kuntoutusraha sekä koulutus ja asuminen olivat aiheita, joiden osalta sosiaaliohjausta ja neuvontaa on annettu useimmin. Ohjaus ja neuvonta erilaisista palveluista ja tukitoimista sekä niiden hakemisessa että muutoksenhaussa vaativat aikaa ja paneutumista lainsäädännön monimutkaisuuden ja yksilöllisen tilanteen kokonaisvaltaisen kartoittamisen vuoksi. Pienten vammaryhmien suunnittelija neuvoo ja ohjaa MMC:n ja hydrokefaliaan liittyvissä kysymyksissä. Suunnittelijan kautta saa myös tietoa vertaistuesta ja vertaistukea hakevat voivat tiedustella tukihenkilöiden ja perheiden yhteystietoja. Vammaisasiamies tekee oikeudellista oikeuksienvalvontatyötä yhdessä liiton muun henkilöstön ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Toimintavuonna vammaisasiamies on osallistunut liiton oikeuksien valvontatyöhön yhdessä liiton työntekijöiden kanssa sekä antanut juridista konsultaatiota liiton työntekijöille sosiaaliohjauksen kysymyksissä. Vammaisasiamiehen työnantajana toimii Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. Kustannukset ja työpanos on jaettu siten, että Suomen CP-liiton osuus vammaisasiamiehen työajasta on noin kaksikymmentä prosenttia. Vuoden loppupuolella CP-liiton käytössä oleva vammaisasiamies siirtyi Kehitysvammaisten tukiliitosta toisen työnantajan palvelukseen, ja vaihdon yhteydessä on mietitty miten tulevaisuudessa kyseinen asiantuntijatarve olisi parasta CPliitossa täyttää. Suomen CP-liitto ry:n aluetoiminnan tavoitteena on tasoittaa eri puolilla Suomea asuvien CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten ja heidän omaistensa mahdollisuuksia saada tarvitsemiaan palveluja. Liiton aluetyötä kehitettiin toimintavuoden aikana yhä paremmin yhdistysten ja jäsenten tarpeita vastaavaksi. Toimintavuoden alusta liittoon perustettiin uusi järjestöpäällikön toimi koordinoimaan liiton alue- ja muuta järjestötyötä. Suomen CP-liiton aluetyön ytimen muodostivat neljä aluesihteeriä, joiden fyysiset toimipisteet sijaitsevat Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Kunkin aluesihteerin alueella toimii viisi jäsenyhdistystä, joiden yhteenlaskettu jäsenmäärä on noin 3200 henkilöä. Merkittävin osa aluesihteerin työtä oli jäsenyhdistysten toiminnan tukeminen ja toimintaedellytysten vahvistaminen. Keskeisimmät keinot toimintavuoden aikana olivat yhdistyksille annettava neuvonta, ohjaus ja koulutus. Lisäksi aluesihteerit järjestivät yhdistyksille suunnattuja kehittämis- ja palvelupäiviä sekä osallistuivat yhdistysten kokouksiin. Aluesihteerit tiedottivat alueen tapahtumista, CP-liiton palveluista ja toimintapiiriin kuuluvien henkilöiden erityistarpeista. Aluesihteerit olivat suunnittelemassa yhteistyössä yhdistyksien kanssa uusia toimintatapoja jäsenten aktivoimiseksi. Aluesihteerit opastivat ja kannustivat yhdistyksiä omien nettisivujensa käytössä sekä antoivat neuvoja sähköiseen tiedottamiseen. Aluesihteerin palveluja on saatavissa myös ruotsinkielellä. Toimintavuoden aikana aluesihteerit tekivät tiivistä yhteistyötä liiton suunnittelijoiden kanssa. Lisäksi jatkettiin yhteistyötä tulkkipalveluista, palvelu- ja kuntoutustoiminnasta sekä tiedotustoiminnasta vastaavien henkilöiden kanssa. Vuoden aikana järjestettiin yhteistyössä mm. alueellisia liikuntapäiviä, HC- ja MMC-vertaistukitapaamisia, nuorten aikuisten itsenäistymistä tukeva viikonloppu. Aluesihteerit vastasivat osaltaan liiton valtakunnallisten kevät- ja syyspäivien suunnittelusta ja organisoinnista. Valtakunnallisella CP-viikolla järjestettiin seminaarit Oulussa ja Lappeenrannassa. 5 5 ALUETOIMINTA Aluesihteerit tekivät järjestöjen välistä yhteistyötä mm. neurologisten sekä muiden vammais- ja kansanterveysjärjestöjen sekä oppilaitosten kanssa järjestämällä yhteisiä tilaisuuksia ja koulutuksia. Lisäksi jatkettiin yh-

6 6 TOIMINTAKERTOMUS 2010 CP-LEHTI 2011:3 teistyötä eri viranomaisten kanssa, esimerkkeinä keskussairaalat, Kela ja kunnat. Aluesihteerit seurasivat tiiviisti Kaste-ohjelman valmistelua ja osallistuivat alueilla järjestettyihin kuulemistilaisuuksiin sekä osallistuivat VAM- PO-työskentelyyn. Osana asumisen tukipalveluja on käyty luennoimassa yhdistysten tilaisuuksissa itsenäiseen asumiseen, palvelusuunnitteluun ja henkilökohtaiseen apuun liittyvissä asioissa. Lisäksi alueilta on kerätty tietoa ja kokemuksia valtakunnallisiin kyselyihin vammaispalvelulain mukaisen palvelusuunnittelun ja henkilökohtaisen avun toteutumisesta ja kuljetuspalveluihin liittyvistä asioista. Yhdistyksille on tiedotettu ajankohtaisista vammaispoliittisista asioista sekä lähetetty tiedot liiton ja Vammaisfoorumin lausunnoista, kannanotoista ja kirjelmistä. 6 PALVELUTOIMINTA 6.1 Sopeutumisvalmennuskurssit Sopeutumisvalmennus on sosiaalista kuntoutusta, jota Suomen CP-liitto on järjestänyt kurssija ryhmämuotoisena yli kolmekymmentä vuotta. Perinteikäs ja omaleimainen sopeutumisvalmennustoiminta toimii osallistujien ja ryhmän ehdoilla heidän mielipidettään arvostaen ja heidän elämäänsä kunnioittaen. Sopeutumisvalmennuksen tavoitteena on tukea ja edistää vammaisten henkilöiden ja heidän omaistensa sosiaalista toimintakykyä sekä vahvistaa vammaisen henkilön yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Sopeutumisvalmennus tarjoaa tukensa osallisuuden vahvistamiselle, vertaiskokemuksille sekä osallistujien voimaantumiselle. Tavoitteena on myös osallistujien omien voimavarojen löytäminen, tietojen ja taitojen vaihtaminen sekä elämänilon löytäminen ja aktiivisuuden lisääminen. Vuonna 2010 järjestettiin 13 sopeutumisvalmennuskurssia. Suunnitelmista poiketen yksi vanhempien kurssin jouduttiin perumaan vähäisen hakijamäärän perusteella, mutta kurssitarjontaa täydennettiin syksyllä vuotiaille nuorille järjestettävällä Mun elämä -viikonloppukurssilla Moijalassa. Samanlaista viikonloppukurssia yritettiin järjestää myös Rovaniemellä, mutta kurssille ei ilmoittautunut tarpeeksi osallistujia. Nuorten viikonloppukurssien järjestämiselle idea tuli jäsenistöltä ja kurssi toteutettiin yhteistyössä liiton nuorisotoiminnan kanssa. Viikonloppukurssi tavoitti 11 nuorta, joiden kanssa viikonlopun aikana keskusteltiin paljon keskusteluryhmissä sekä nautittiin nuorten elämästä muutenkin. Toimintavuonna sopeutumisvalmennuskurssit tavoittivat 119 vammaista henkilöä ja 120 vammaisen henkilön omaista. Neljälle aikuisten kurssille osallistui 38 aikuista, nuorten kursseille 38 nuorta ja perhekursseille 43 vammaista lasta ja 120 vammaisen lapsen omaista, joista 46 oli sisaruksia. Kurssikesä aloitettiin perhekurssien osalta 0 6- vuotiaiden MMC- ja HC-lasten perheille tarkoitetulla kurssilla. Kurssille osallistui 9 perhettä ja kysyntää kurssille oli enemmän kuin sinne voitiin perheitä ottaa. Kurssi järjestettiin Työväen Akatemiassa Kauniaisissa samoin kuin Pienten lasten perheille suunnattu kurssi. Näillä pienten vammaisten lasten perheille suunnatuilla kursseilla työstettiin yhdessä kokemuksia ja tunnelmia vammaisen lapsen kanssa elämään opettelusta vuotiaden hemiplegialasten perheille suunnattu kurssi järjestettiin heinäkuun alussa Eurajoen kristillisellä opistolla Eurajoella. Kurssilla keskusteltiin sekä liikuttiin paljon ja samalla todettiin tälle ryhmälle oman kurssin järjestämisen tärkeys. Kaksi viimeistä perhekurssia Eurajoella olivat teemalla Perheen hyvinvointi. Hieman eri ikäryhmille suunnatut hyvinvointikurssit tukivat perheen jaksamista ja hyvinvointia. Näillä kursseilla tehtiin yhteistyötä myös Malikkeen kanssa, jotta perheet saivat rauhassa tutustua erilaisiin toimintavälineisiin. Näillä vanhempien lasten kursseilla toiminnan lisäksi pidettiin jonkin verran lasten omia keskusteluryhmiä, joissa lapset voivat keskenään jakaa tuntemuksiaan. Jokaisella perhekurssilla vanhempien keskusteluryhmät ovat olennainen osa kurssien rakennetta. Moijalassa kurssikesä käynnistettiin aikuisten toiminnallisella kurssilla Luovuutta ja liikettä luonnossa. Kurssi tavoitti hyvin vuoti-

7 CP-LEHTI 2011:3 TOIMINTAKERTOMUS 2010 aat aikuiset, jotka pääsivät liikkumaan luonnossa ja ilmaisemaan itseään monin erilaisin luovuuden keinoin tärkeitä keskusteluhetkiä unohtamatta. Toinen toiminnallisista kursseista, Työpajakurssi, kokosi elokuussa tekevät ja rakentavat ihmiset yhteen. Tänä vuonna työpajakurssilla toimittiin historiallisissa tunnelmissa ja saatiin yhdessä aikaiseksi museohuone aittaan. Työn tekemisen lomassa jäi tälläkin kurssilla aikaa myös vertaiskeskusteluille ja -kokemuksille. Aikuisten keskustelupainotteisista kursseista toinen oli suunnattu yli 50-vuotiaille. Syyskuussa kahdeksan yli 50-vuotiasta osallistujaa oli keskustelemassa CP-vammasta ja ikääntymisen ilmiöistä. Kurssille saatiin vierailijaksi myös CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella-projektin projektipäällikkö kertomaan projektin lopputuloksista. Kokemusten voimalla -kurssi kokosi puolestaan hyvin eri-ikäisen joukon osallistujia Moijalaan keskustelemaan aikuisten ihmisten elämänmenosta. Nämä keskustelukurssit tarjosivat rauhaisan ja intensiivisen ympäristön vaihtaa kokemuksia ja ajatuksia toisten osallistujien kanssa. Nuorten viikonloppukurssin lisäksi toimintavuonna järjestettiin kolme nuorten kurssia. Toimintalabyrintti oli toiminnallinen kurssi, jossa tehtiin ja toteutettiin suunnitelmia yhdessä. Toisella nuorten kurssilla Moijalassa puolestaan keskityttiin puhumiseen. Nuoret olivat todella tulleet kurssille keskustelemaan, joten ajatusten ja kokemusten vaihto nuorten kesken oli kurssin isoa antia vuotiaiden kurssi Tampereella oli jälleen vauhdikas kurssi, jonka aikana suunnistettiin kaupungilla ja tutustuttiin monipuolisesti Tampereeseen. Yhdessä tekemisen ja olemisen riemu välittyi hyvin jokaisesta nuorten kurssista. 6.2 Osaamista tukevat palvelut AVUSTAJAPALVELU Avustajapalvelua voidaan myöntää Suomen CPliitto ry:n toimintapiiriin kuuluville henkilöille; CP-MMC-, hydrokefalia- vammaisille ja muille neurologisista syistä liikunta vammaiselle henkilölle, jotka ovat johonkin CP-liittoon kuuluvan CP-yhdistyksen jäseniä. Avustajapalvelun tarkoituksena on tukea vammaisen henkilöiden ja vammaista henkilöä kotona asuvien/hoitavien omaisten harrastus- ja virkistystoimintaan maksamalla palkkio avustajalle tekemästään avustustyöstä. Palkkio koskee ainoastaan avustustyöstä maksettua palkkaa, siitä ei korvata matka-, ruoka- tai muita kuluja. Toimintavuonna avustajapalvelutunteja oli varattu yhteensä 7200 tuntia, määrä oli jaettu kahdelle vuosipuoliskolle, jotta niiden käyttöä riittää koko vuodelle. Avustajapalvelun myöntäminen keskeytettiin syyskauden alkupuolella määrärahojen loppumisen vuoksi. Yhteensä avustajapalvelun tunteja myönnettiin 3571 tuntia, joista lopulta käytettiin 3153 tuntia. Vuonna 2010 hakemuksia saapui yhteensä 144, joista 119 tapauksessa avustajapalvelua voitiin myöntää LOMATOIMINTA Pohjois-Suomen aluesihteeri vastasi toimintavuoden ajan Suomen CP-liiton lomatoiminnasta. Vuodelle 2010 oli anottu Lomayhtymä ry:n kautta neljä lomaa, mutta niistä peruuntui kaksi (Runni ja Imatran kylpylä) vähäisen hakijamäärän vuoksi. Toteutuneet lomat olivat perheloma pienille vammaryhmille Kunnonpaikassa heinäkuussa ja perheloma kaikille perheille Kuusamon Tropiikissa elokuussa. Tämän lisäksi liittomme oli mukana toteuttamassa neljää Soluku-lomaa (Ylläs, Syöte, Runni ja Hossa) yhteistyössä neljän muun NV-järjestöjen kanssa PIENET VAMMARYHMÄT MMC- ja hydrokefaliatoiminta palvelee pieniin vammaryhmiin kuuluvia henkilöitä järjestämällä heille vertaistukea sekä tuottamalla vammaa koskevaa tietomateriaalia. Toiminnan tavoitteena on tarjota tietoa, tukea ja verkostoja, jotka auttavat poistamaan vamman tuomia haittoja ja osallisuuden esteitä. Pieniin vammaryhmiin kuuluvat meningomyeloseele (MMC) ja hydrokefalia (HC). Toimintavuoden painopisteenä on ollut vertaistukitoiminnan kehittäminen vastaamaan MMCja hydrokefaliavammaisten henkilöiden ja perheiden valtakunnallinen tarpeita. Vertaistu- 7

8 8 TOIMINTAKERTOMUS 2010 CP-LEHTI 2011:3 en järjestämisessä on kiinnitetty erityistä huomiota vammadiagnoosien suhteellisen harvinainen esiintyvyyteen, vertaistuen tarpeen monitahoisuuteen sekä niihin seikkoihin, jotka erityisesti kuormittavat perheiden ja vammaisten henkilöiden elämää. Vertaistuen tarve on nähtävissä osallistujamäärien kasvamisena. Uusia vertaistukiryhmiä on syntynyt, jo olemassa oleviin on tullut lisää osallistujia ja suuremmat valtakunnalliset tapahtumat ovat keränneet toimintavuonna yhteensä n.150 henkilöä vertaistuen piiriin. Johtuen MMC:n ja hydrokefalian suhteellisen pienestä esiintyvyydestä, paikallista toimintaa on usein vaikea saada käynnistymään. Lukuun ottamatta harvoja poikkeuksia, vertaistukiryhmät toimivatkin alueellisesti. Toimintavuonna on järjestetty alueellisia vertaistukitapaamisia ympäri Suomea ja ryhmät ovat kokoontuneet 3-5 kertaa vuoden aikana. Lisäksi toimintavuoden aikana on järjestetty Ragnar-Ekbergin-säätiön myöntämällä avustuksella kolme valtakunnallista vertaistukitapahtumaa LIIKUNTATOIMINTA Suomen CP-liitto on valtakunnallinen vammaisja erityisliikuntajärjestö, jonka liikuntatoiminnan tavoitteena on edistää CP-, MMC- ja HC-vammaisten liikunta-aktiivisuutta, parantaa heidän mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa omalla kotipaikkakunnallaan ja lisätä aktiivisesti liikkuvien määrää. Toimintavuonna pääpaino oli alueellisessa toiminnassa. Liikuntasuunnittelija tuki CP-yhdistyksien roolia tapahtumien organisoinnissa sekä auttoi yhdistyksiä laajentamaan yhteistyöverkostoja paikallisella tasolla. Alueelliset liikuntapäivät järjestettiin viidellä paikkakunnalla. Tapahtumapaikkakunnat olivat Kajaani, Kuopio, Oulu, Vaasa ja Kemi. Paikalliset CP-yhdistykset olivat keskeisessä roolissa tapahtumien järjestämisessä. Osallistujia alueellisiin liikuntapäiviin oli yhteensä 375. Osallistujamäärä vaihteli paikkakunnittain 25 henkilöstä 150 henkilöön. CP-liiton liikuntasuunnittelija osallistui Pajulahdessa järjestetyn soveltavan liikunnan talviliikuntapäivän toteutukseen. Päivän järjestelyistä vastasi Soveltavan liikunnan osaamis- ja resurssikeskus - hanke. Jokaisella sopeutumisvalmennuskurssilla oli jaossa liikuntamateriaalia sekä tietoa liikuntatapahtumista. Lisäksi perhekurssilla liiton järjestöpäällikkö oli ohjaamassa liikuntaa sekä kertomassa erilaisista liikunnan apuvälineistä. Lasten ja nuorten liikuntaleiri toteutettiin kolmannen kerran yhteistyössä Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Vierumäen yksikön liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelman kanssa. Liikuntaleirille osallistui maksimimäärä eli 12 innokasta liikkujaa. CP-liiton kevätpäivillä liikuntasuunnittelija vastasi Tanssin taikaa - työpajan ohjaamisesta. Osallistujia oli 41. Porin seudun CP-yhdistys vastasi CP-liiton perinteisten bocciakisojen järjestämisestä. Kisat pelattiin Meri-Porin lukiolla Kisoihin osallistui noin 30 pelaajaa, joukkuekisassa pelasi 12 joukkuetta. CP-liitto tuki vuonna 2010 CPvammaisia bocciamaajoukkueen pelaajia kompensoimalla heidän leiritys- ja matkakustannuksiaan. CP-liiton liikunta- ja aikuistoiminta yhteistyössä Malikkeen ja Solian kanssa mahdollistivat liikuntavammaisille mahdollisuuden osallistua Tampereella järjestettyyn Pirkan pyöräilyyn. Pirkan pyöräilyn täyskymppilenkille osallistui 20 liikuntavammaista sekä lisäksi muita lapsiperheitä NUORISOTOIMINTA CP-liiton nuorisotoiminta aktivoi alle 30-vuotiaita CP-, MMC- ja HC-vammaisia nuoria vaikuttamaan omiin elinoloihinsa ja ottamaan osaa toimintaan paikallistasolla sekä yhdistyksissä. CP-liiton nuorisotoiminnasta vastasi liikuntasuunnittelija, jonka työajasta % käytettiin nuorisotoimintaan. Toimintavuoden aikana CP-yhdistyksien nimetyt nuorisovastaavat kartoitettiin ja heidän yhteystiedot päivitettiin. Vuoden lopussa 13 yhdistystä oli nimennyt nuorisovastaavan. Yhdessä yhdistyksessä vastaavia toimi kaksi, joten yhteensä 14 nuorisovastaavaa toimi CP-yhdistyksissä. Oulun alueella toimivat neuronuoret kokoontuivat usean kerran ja toiminnan koordinoinnista vastasi Pohjois-Suomen aluesihteeri.

9 CP-LEHTI 2011:3 TOIMINTAKERTOMUS 2010 Nuorisotoimikunta kokoontui kolme kertaa. Nuorisotoimikunta työsti nuorisotoiminnan kartoitusta ja se päätettiin toteuttaa vuonna Myös koulutustoiminta siirtyi vuodelle Uutena nuorten aktivointikeinona nuorisotoimikuntalaiset toimittivat Nuorten kertomaa - palstaa CP-liito internet-sivuille. Palstalle toimikuntalaiset kirjoittivat ajankohtaisista nuoria koskettavista aiheista kuten opiskelusta, työllistymisestä ja matkustamisesta. Myös Facebookiin päivitettiin tapahtumamainokset ja nuorisotoimikuntalaiset kävivät kirjoittamassa CP-liiton internetsivuilla olevalle keskustelupalstalle keskustelun avauksia. Nuorisoyhteistyö Seitin kautta CP-liitto on ylläpitämässä ja kehittämässä järjestöjen nuorisoyhteistoimintaa vammaisten nuorten elämänhallinnan ja integraation lisäämiseksi, mahdollisuuksien yhdenvertaistamiseksi sekä nuorten omatoimisuuden lisäämiseksi. CP-liiton nuorisotoimikuntalaiset osallistuivat Helsingissä pidettyyn nuorisotoimikuntien seminaariin. Suomen CP-liitto toimi VNY:n (Vammaisjärjestöjen Nuorisoyhteistyöryhmän) puheenjohtajajärjestönä vuonna VNY on vapaamuotoinen vammaisjärjestöjen nuorisotoiminnan yhteistyöfoorumi, jonka tavoitteena on kehittää vammaisjärjestöjen keskinäistä yhteistyötä nuorisotyön alalla. CP-liiton nuorisotyöntekijä oli aktiivisesti mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa VNY:n järjestämää Oikeus olla nuori -seminaaria. Seminaariin osallistui 100 osallistujaa. Toimintavuoden aikana julkaistiin nuorisotiedote, joka lähettiin jokaiselle nuorisovastaavalle. Lisäksi tiedote lähti yhdistyksen puheenjohtajalle tai sihteerille, jos nimettyä vastaavaa ei ollut. Toiminta vuoden aikana lähetettiin kolme tiedotetta. CP-lehdessä oli juttuja nuorisotoiminnasta sekä toteutuneista tapahtumista. Nuorisotoiminnan tekstit uusittiin CP-liiton yleisesitteeseen ja nuorisotoiminnan perusesite päivitettiin ELÄMISEN ILOA Aikuistoiminnan tarkoituksena on kehittää vammaisille aikuisille toimintoja ja tukimuotoja, jotka edistävät heidän sosiaalisten suhteidensa ja tukiverkostojensa syntymistä ja säilymistä omassa asuinyhteisössä. Yhteistoiminnan avulla voidaan ehkäistä yksinäisyyttä ja syrjäytymistä sekä edistää mielekkään elämänsisällön löytämistä ja integraatiota. Toiminnan muotoina ovat paikallinen ja alueellinen aikuisryhmien oma toiminta ja yhdessä tekeminen. Vastuuhenkilöverkoston vertaistuki ja ohjaus ovat hyvin tärkeitä. Aikuistoiminnan painopiste oli alueellisessa toiminnassa. Aikuisvastaavien alueellinen verkostoituminen toteutui hyvin ja koettiin edelleen mielekkääksi tavaksi toimia. Aikuisvastaavilla oli yhä hyvin tärkeä rooli tapahtumien suunnittelussa sekä toteuttamisessa. He toteuttivat tiedottamista paikallisesti ja alueellisesti viemällä informaatiota tulevista tapahtumista toiminta-alueilleen. 9 Valtakunnallisina tapahtumina olivat armeijavierailu Santahaminaan ja eduskuntavierailu ministeri Paula Risikon vieraaksi. Molemmat tapahtumat onnistuivat hyvin ja palaute oli erittäin positiivista. Armeijavierailulle osallistui 14 nuorta ja eduskuntavierailulle 12 nuorta. Yhteistyössä Jyväskylän kaupungin nuorisotoimen kanssa toteutettiin peli-ilta nuorisotila Perttulassa Huhtasuolla. Peli-illan aikana ratkaistiin paremmuus jalkapallossa, mäkihypyssä ja puhallustikassa. Peli-illan tavoitteena oli tehdä tutuksi nuorisotoimen palveluja liikuntavammaisille nuorille ja luoda tasavertainen areena, jossa liikuntavammaiset ja vammattomat nuoret voivat kohdata. Peli-iltaan osallistui yhteensä 40 nuorta, josta yksi oli liikuntavammainen. Aikuisvastaavien suunnittelema Etelä-Suomen vertais- ja koulutustapaaminen toteutettiin Moijalassa. Tapaamiseen osallistui toimijoita seitsemästä eri CP-yhdistyksestä. Pohjois-Suomen vastaavassa tapaamisessa oli osallistujia neljästä CP-yhdistyksestä. Tapaaminen järjestettiin Kajaanissa. Aikuistoiminnan tavoitteena on vähentää vamman tuomia toiminnallisia esteitä ja rasituksia. Toimintavuonna toteutettiin useita pienimuotoisempia paikallisia ja alueellisia tapahtumia ympäri Suomea. Paikallisten tapaamisten tarkoituksena oli vertaistuki ja yhdessä tekeminen sillä periaatteella, että ihmisten osallistumisen mahdollisuudet paranisivat. Yhdessä toimien on helpompaa rohkaistua menemään sinne, minne aikuiset ihmiset muutenkin haluavat mennä, esi-

10 10 TOIMINTAKERTOMUS 2010 CP-LEHTI 2011:3 merkiksi harrastamaan ja toimimaan. Samalla vaikutetaan myös ympäristön sosiaalisiin ja fyysisiin esteettömyysseikkoihin. Moijalassa järjestettiin pääsiäisen, juhannuksen ja joulun viettoa niin omatoimisille kuin avustusta tarvitseville toiminnan piiriin kuuluville aikuisille, jotka halusivat viettää juhlapyhää yhdessä muiden kanssa. Lisäksi aikuistoiminta järjesti matkan Pietariin KEHITTÄMISTOIMINTA Suomen CP-liiton periaatteena on, että fyysinen vamma ei ole koskaan este itsenäiselle elämälle. Jokaisen ihmisen tulee voida itse määritellä itseään koskevat asiat elämisessään. Järjestelmien ja palveluiden tulee turvata ihmisarvoisen elämän edellytykset. Ihminen suoriutuu asioista itsenäisesti palveluiden ja tuen avulla silloin, kun hänen tahtonsa ja näkemyksensä ohjaavat toimintaa. Näiden periaatteiden toteutumisen edistämiseksi CP-liitolla on erilaista kehittämistoimintaa. 7.1 Liiku, opi, osallistu Keväällä 2007 Suomen CP-liitossa käynnistyi tutkimus- ja kehittämisprojekti Liiku, opi, osallistu: CP ja muut motoriset toimintarajoitukset oppimisen ja osallistumisen esteenä. Projektin tarkoituksena on lisätä tietämystä motorisen toiminnan merkityksestä oppimiselle ja oppimisvaikeuksille. Lisäksi tarkoituksena on kehittää hyviä toimintakäytänteitä osallistumisen lisäämiseksi ja oppimisen tukemiseksi lasten motorisista toimintarajoituksista huolimatta. Viisivuotisessa projektissa ovat mukana Keski-Suomen keskussairaala, Tampereen yliopistollinen sairaala, Niilo Mäki Instituutti, Jyväskylän yliopisto (psykologian sekä liikunta- ja terveystieteiden laitokset), Tampereen yliopiston psykologian laitos sekä Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö (LIKES). Vuoden 2010 aikana Liiku, opi, osallistu projektissa kerättiin vielä aktiivisesti aineistoa CP-lasten oppimisvaikeus- sekä herätevastetutkimuksissa. Yhteistyössä Jyväskylässä sijaitsevan Janakan koulun kanssa toteutettiin LOIKKIS- liikuntakerho, jossa vahvistettiin motoriikan taitoja esi- ja alkuopetusikäisillä lapsilla. Kerhosta kuvattiin videomateriaalia ja vuoden 2010 aikana materiaalista työstettiin ja tuotettiin LOIKKIS liikuntakerho DVD, joka tulee olemaan osa Niilo Mäki Instituutin kanssa yhteistyössä tuotettavaa Loikkien ketteräksi: motoriset oppimisvaikeudet koulutusmateriaalia (opas sekä DVD), joka on tarkoitus julkaista NMI:n kummi sarjassa huhtikuussa Vuoden 2010 loppuun mennessä saatiin tutkimusten tiedon ja aineiston keruu päätökseen. Vuosi 2011 on projektin viimeinen toimintavuosi. Toiminta tulee keskittymään julkaisujen tuottamiseen projektissa kerätyistä aineistoista sekä projektin tuotosten esittelyihin eri foorumeilla. Yhteistyö Pohjois-Suomen syntymäkohortti hankkeen osalta LIKES:n tutkimusjohtaja Tuija Tammelinin ja tutkija Marko Kantomaan kanssa jatkui ja tämän tuotoksena joulukuussa 2010 Plos One lehti hyväksyi julkaistavaksi yhteistyön puitteissa tuotetun artikkelin. 7.2 Puhevammaisten asiain toiminta MUUTTUVAT TULKKIPALVELUT HANKE Vammaisten henkilöiden tulkkipalveluista annettiin uusi laki joka tuli voimaan Tulkkauspalvelut siirtyivät samalla päivämäärällä valtion rahoitettavaksi ja Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin. Muuttuvat tulkkipalvelut hanke on koordinoinut järjestöjen välistä yhteistyötä, koonnut ja tuottanut asiantuntemusta puhevammaisten tulkkauspalvelun tarpeista. Hankkeen kautta on edistetty järjestöjen vaikutusmahdollisuuksia lainsäädäntöön, tulkkauspalvelujen järjestämiseen sekä puhevammaisten tulkkien koulutukseen. Hanke on koonnut puhevammaisia edustavien järjestöjen asiantuntemusta, tietoa ja kokemuksia ja välittänyt sitä eteenpäin vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelulakia valmisteleville virkamiehille. Yhteistyö Kelan kanssa on ollut runsasta ja hedelmällistä. Hankkeella on ollut useaan otteeseen mahdollisuus tuoda esille pu-

11 CP-LEHTI 2011:3 TOIMINTAKERTOMUS 2010 hevammaisten tulkkauspalvelun erityispiirteitä ja -tarpeita. Kuopion yliopiston kanssa yhteistyössä on toteutettu Puhevammaisten tulkkauspalvelujen käyttäjätutkimus. Tutkimuksen ensimmäinen vaihe on saatu päätökseen ja siitä on laadittu artikkeleja, joita on julkaistu sidosryhmien lehdissä. Yleisradio käsitteli uutisissaan artikkelin pohjalta puhevammaisten oikeutta saada tulkkauspalveluja. Tutkimuksen toinen vaihe, tulkkauspalvelujen toimivuus Kelalle siirron jälkeen, toteutetaan kevään 2011 aikana. Muuttuvat tulkkipalvelut hanke on tehnyt laajaa yhteistyötä puhevamma-alan toimijoiden kanssa osallistumalla tiedotus- ja keskustelutilaisuuksiin, seminaareihin, tapahtumiin ja messuille. Tilaisuuksissa on esitelty puhevammaisten tulkkauspalveluja ja uutta vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelulakia. Toiminnan tarkoituksena on ollut verkostoitua alan muiden toimijoiden kanssa sekä olla mukana erilaisissa tulkkauspalvelun kehittämisprosesseissa. Papunetin kanssa yhteistyössä on päivitetty ja kehitetty tulkkauspalvelua koskevia sivuja. Honkalampi-säätiön Punoshankkeen kanssa on tehty merkittävää yhteistyötä. Hankkeen koordinaattori on toiminut Opetushallituksen Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinnon tutkintotoimikunnan jäsenenä. Opetushallituksen, Tutkintotoimikunnan ja koulutusta järjestävien oppilaitosten kanssa on toimittu yhteistyössä koulutuksen kehittämiseksi. Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinnon perusteet uudistuivat vuoden aikana. 7.3 Asumisen tukipalvelut Asumisen tukipalvelut toiminnan rahoitus loppui vuoden 2009 loppuun. Siirtyvillä varoilla toimintaa voitiin toteuttaa supistettuna toimintavuonna Vammaispalveluvastaavan toimi päättyi maaliskuun puolessa välissä. Asumisen tukipalveluihin liittyviä tehtäviä hoitivat kuntoutusvastaava ja palvelupäällikkö. 11 Asumisen tukipalveluina järjestettiin kolme asumiseen, henkilökohtaiseen apuun ja palvelusuunnitteluun liittyvää te taa. Ne toteutettiin Joensuussa ja Turussa. Asumisen tukipalveluina toteutettiin myös yhteistyössä nuorisotoiminnan ja aikuistoiminnan kanssa nuorten aikuisten viikonlopputeemalla koulutus ja työllistyminen Turussa. Koulutukseen osallistui 13 nuorta aikuista. Asumisen tukipalveluina järjestettiin toimintavuoden aikana yksilöllistä asumisharjoittelua yhteensä 40 tuntia. Asumisen tukipalveluina kehitettiin suunnitelma Itsenäiseen elämään sopivin palveluin hankkeesta, jolle haettiin Raha-automaattiyhdistykseltä rahoitusta vuodelle Itsenäiseen elämään ja asumiseen liittyy olennaisena osana henkilökohtainen apu. Toimintavuoden aikana liitto on ollut kehittämässä henkilökohtaiseen apuun liittyviä asioita niin assistentti.infon neuvottelukunnassa ja eri työryhmissä sekä Avustajakeskus Sentteri ry:ssä. 7.4 CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti Invalidiliitolla vuonna 2007 alkanut CP-vammaisten aikuisten hyvinvoinnin ja kuntoutuksen kysymyksiin suuntautunut projekti päättyi toimintavuoden aikana. Sen tavoitteena oli lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä CP-vammaisten nuorten ja aikuisten tuen tarpeista, ammatillisten suunnitelmien ja jatkokoulutusreittien haasteista, kuntoutuksen tarpeista ja CP-vamman kanssa ikääntymisestä, Projekti tuotti tutkimustietoa, materiaalia ja oppaita CP-vammaisten aikuisten koulutukseen, työllistymiseen, kuntoutukseen ja ikääntymiseen liittyvistä asioista. Suomen CP-liitto ry toimi tiiviisti yhteistyökumppanina kyseisessä projektissa. Yhteistyönä avattiin sivusto. Invalidiliiton ja Suomen CP-liiton hallitukset antoivat myös yhteisen kannanoton liittyen CP-vammaisten aikuisten kuntoutukseen.

12 12 TOIMINTAKERTOMUS 2010 CP-LEHTI 2011:3 8 MUU PALVELUTOIMINTA 8.1 Palveluasuminen HALISTEN PALVELUASUNNOT Suomen CP-liitto ry ylläpitää Turussa, Halisten kaupunginosassa palveluasuntoja, joka toteuttaa vammaispalvelulain mukaista palveluasumista. Palveluasunnoilla on viisi asuntoa sekä tarpeelliset yhteis- ja huoltotilat. Asukkaat ovat saaneet eri vuorokauden aikoina kaikkiin päivittäisiin toimiinsa avustusta oman tarpeensa mukaan. Palveluvarustukseen on kuulunut myös asiointitulkkaus ja tulkkipalvelu asukkaan kodissa ja kodin ulkopuolella. Toimintavuoden lopussa on käytössä viisi varsinaisen palveluasumisen asuntoa ja yksi satelliittiasunto. Satelliittiasunnon asukas käyttää vaativan palvelun avustusmäärää. Satelliitti- asuntoon asukas saa avustusta tarpeiden mukaan klo 7:00 23:00 välillä. Asunnossa on turvapuhelinjärjestelmä. Palveluasunnoilla juhlittiin Halisten palveluasuntojen 20-vuotista taivalta syyskuussa. Paikalla oli runsas määrä vieraita. Juhlavuoden kunniaksi asukkaat tekivät yhteisen risteilyn laivalla ja kävivät vielä juhlistamassa 20-vuotista taivalta osallistumalla stand up- iltaan Turun Caribiassa. Asukkaat järjestivät matkan ja osallistumisensa itse henkilökunnan avustamana. LAAJASALON PALVELUASUNNOT Suomen CP-liitto ry järjestää Helsingissä, Laajasalon kaupunginosassa vammaispalvelulain mukaista palveluasumista. Palveluasunnoilla on kymmenen asuntoa sekä tarpeelliset yhteis- ja huoltotilat. Asukkaat saavat eri vuorokauden aikoina kaikkiin päivittäisiin toimiinsa avustusta oman tarpeensa mukaan. Palveluvarustukseen kuuluu myös puhevammaisten tulkkipalvelu asukkaan kodissa ja rajoitetusti kodin ulkopuolella asioinnissa, harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa ja vapaa-ajantoiminnoissa. Henkilökuntamäärä toimintavuonna oli 11 henkilöä. Henkilökunta koostuu vastaavasta ohjaajasta ja kymmenestä vammaisavustajasta. Lisäksi käytössä on ollut ns. keikka-avustajia tarpeen mukaan toimintavuoden aikana. Sijaisia on tarvittu myös vuosilomien sekä sairauslomien ajalle töihin palveluasunnoille. Henkilökunnan työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen liittyvää erityistä koulutusta on järjestetty yhteisesti Laajasalon henkilökunnan kanssa keväällä ja syksyllä. Varsinainen työnohjaus työntekijöille jäi toteutumatta toimintavuonna. Pelastamis- ja ensiapukoulutus toteutui syyskuussa koko henkilökunnalle. Opetusyhteistyötä on toimintavuoden aikana toteutettu kolmen eri sosiaali- ja terveydenhuoltoalan oppilaitoksen kanssa. Palveluasunnot on toiminut opiskelijoiden työssä oppimispaikkana sekä näyttökoepaikkana. Arvioitsijoina ovat toimineet vastaava ohjaaja ja muutama vammaisavustaja. Asukaspalavereja on toteutettu tarpeen mukaan aina, kun asukkailla on ollut niihin tarvetta. Palaverit on pidetty asukkaiden luona vuorotellen. Asukkaat ovat puhuneet heitä koskettavista yhteisistä asioista ja vaihtaneet mielipiteitä. Toimintavuoden aikana palveluasunnoissa asui kymmenen asukasta. Asukkaille järjestetään kerran viikossa asukaspalaveri, johon voivat osallistua kaikki halukkaat asukkaat. Palavereissa on käyty läpi asumiseen ja elämiseen liittyviä asioita. Henkilökuntamäärä on 15 henkilöä, joista miesten ja naisten jakauma on vaihdellut vuoden aikana työntekijöiden vaihtumisen myötä. Vuoden 2010 lopulla sukupuolijakauma oli 11 naista ja 4 miestä. Henkilökunta koostuu vastaavasta ohjaajasta ja neljästätoista vammaisavustajasta. Lisäksi keikkatyöntekijöitä on työskennellyt tarpeen mukaan. Keikkatyöntekijöinä on toiminut 40 henkilöä ja heistä aktiivisesti noin 20 henkeä. 8.2 Päivätoiminta Suomen CP-liitto ry järjestää Helsingissä, Malmin kaupunginosassa vammaispalvelulain mukaista liikuntavammaisten aikuisten päivätoimintaa. Päivätoiminnan tarkoituksena on luoda yhdessä päivätoiminnan osallistujien kanssa mielekästä sisältöä arkipäivään. Toiminnalla pyritään luomaan ja ylläpitämään sosiaalisia suhteita ja tukemaan sosiaalista vaihtoa osallistujien välillä. Tilavat ja toimivat toimitilat antavat

13 CP-LEHTI 2011:3 TOIMINTAKERTOMUS 2010 hyvät puitteet monipuoliselle ja virikkeelliselle päivätoiminnalle. Toimintavuonna päivätoiminnan piirissä oli yhteensä 35 pääkaupunkiseudulta tulevaa osallistujaa. Valtaosa osallistujista on CP-vammaisia henkilöitä, mutta osallistujia on myös muista liikuntavammaryhmistä. Osallistujista miehiä on 60 % ja naisia 40 %. Kuluneena vuonna järjestettiin noin 2900 toimintapäivää. Päivätoiminnan sisältöä suunnitellaan kevät- ja syyskausittain pidettävissä osallistujien kokouksissa. Näissä kokouksissa esiin tulleiden ideoiden ja palautteiden pohjalta järjestetään päivätoiminnan osallistujia kiinnostavaa ja heille mielekästä toimintaa. Päivätoiminta on suunnattu pääsääntöisesti aktiivi-ikäisille liikuntavammaisille henkilöille. Toimintakertomusvuonna monipuoliset päivät ovat sisältäneet mm. asiointia, kädentöitä, musiikkia, ruuan laittoa, seurapelejä, ulkoilua ja improteatteria. Päivätoiminnassa on vietetty kaamoksen kaatajaisia, käyty konserteissa ja pidetty elokuvailtoja. Työväenopiston kanssa yhteistyössä on järjestetty kotitalouskurssit (viisi opetuskertaa) sekä kevät- että syyskaudella. Päivätoiminnan toiminta muussa toimintaympäristössä hankaloitui huomattavasti Helsingin kaupungin kilpailutettua päivätoiminnan ryhmäkuljetukset uudelleen. Helsingin kaupungin ja kuljetusyrityksen välisessä sopimuksessa mahdollistetaan matkat vain päivätoiminnan ja kodin välillä, joten päivätoimintapäivän toiminnan siirtäminen muualle estyi. Päivätoiminnassa pyrittiin hyödyntämään mahdollisimman paljon lähiympäristöä ja piha-aluetta toiminnan monimuotoisuuden säilyttämiseksi. 13 Syyskaudella päivätoiminnassa toteutettiin opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella Monitaide-hankkeena erilaisia työpajoja, jotka olivat avoinna kaikille osallistujille. Työpajojen aiheina olivat musiikki, improvisaatioteatteri, runoja kirjallisuus, esteetön tanssi sekä kuvataide. Taidetyöpajan tuotoksista valmisteltiin taidenäyttelyä tammikuuta 2011 varten. Työpajojen vetäjinä toimivat ulkopuoliset alan ammattilaiset. Suomen CP-liiton päivätoiminnassa on kuusi vakituista työntekijää. Henkilökunta koostuu vastaavasta ohjaajasta, ohjaajasta ja neljästä vammaisavustajasta, joista kolme tekee osa-aikaista työaikaa. Lisäksi päivätoiminnassa on työskennellyt tarpeen mukaan keikkatyöntekijöitä. Työpajoihin on palkattu ulkopuoliset ohjaajat. Toimintavuoden aikana päivätoiminta on ollut alan opiskelijoiden harjoittelupaikka, 4 8 viikon pituisilla harjoittelujaksoilla on ollut 9 lähihoitaja- ja sosionomiopiskelijaa. Yhteistyöoppilaitoksina ovat olleet Metropolia, Hesote, Diakoniaopisto Lisäksi kaksi henkilöä olivat noin kuukauden mittaisessa työkokeilussa. Toimintavuoden aikana toteutettiin uusintapainos Päivätoiminnan laatuohjeesta. 8.3 Puhetupakeskus Suomen CP-liitto ry:n palvelutoimintaan kuuluva Puhetupakeskus tuottaa vammaistenhenkilöiden tulkkauspalvelulain mukaisia puhevammaisten tulkkauspalveluja puhevammaisille henkilöille. Kela kilpailutti puhevammaisten tulkkauspalveluntuottajat kesällä Suomen CP-liitto ry on Kelan hyväksymä puhevammaisten tulkkauspalvelujen tuottaja. Vuoden lopulla Puhetupakeskuksessa toimi viisi puhevammaisten tulkkia. Toimintakertomusvuoden toimintaa rikastutti ulkoministeriön rahoittama yhteistyöhanke Pietarin liikuntavammaisten toimijoiden kanssa. Päivätoiminnassa kävi useita study visit - ryhmiä Pietarista, päivätoiminnan kaksi osallistujaa avustajineen sekä vastaava ohjaaja kävivät kouluttamassa pietarilaisia toimijoita lokakuussa. Puhetupakeskus on järjestänyt henkilöstölleen toimintavuoden aikana kaksi kertaa yhteisiä koulutus- ja keskustelutilaisuuksia joissa on pohdittu työhön liittyviä toiminta- ja kehittämisstrategioita. Tulkit ovat voineet osallistua vuoden aikana koulutukseen ammattitaitonsa kehittämiseksi. Puhetupakeskuksessa toimii osa-aikainen vastuuhenkilö, joka hoitaa juoksevat asiat yhdessä Suomen CP liiton toimistotyöntekijöiden kanssa.

14 14 TOIMINTAKERTOMUS 2010 CP-LEHTI 2011:3 9 VIESTINTÄ Toimintavuoden alussa viestinnän resursseja vahvistettiin sisällyttämällä järjestöpäällikön tehtävänkuvaan työpanos viestinnän puolelle. Verkkopalvelu, jäsentiedotteet ja osin esitteiden tuottaminen sekä osa yleisestä tiedottamisesta siirtyivät järjestöpäällikön tehtäväkenttään. Toimintavuoden aikana saatiin päätökseen Suomen CPliiton viestintästrategiaa, jossa määritellään mm. liiton visuaalinen ilme, kirjoitusmuodot sekä kriisiviestintä. Viestintästrategia valmistui toimintavuoden loppupuolella, ja sen työstämisessä viestintätoimikunnan osuus on ollut huomattava. Toimintavuonna 2010 viestintä pyrki aktiivisesti kehittämään erityisesti CP-lehden äänitallenteen kuuntelevuutta vastaamaan enemmän äänilehden tilaajien tarpeita. CP-lehden äänitallenteen tilaajille lähetettiin kysely siitä, millainen tallennemuoto on kuunteluystävällisin ja millainen kuunteluformaatti tilaajalla on käytössään. Kartoituksen perusteella äänilehti siirrettiin Daisy-formaatille. CP-lehden sisällöllinen tavoite tieteen ja tutkimuksen teemavuonna saavutettiin hyvin, ja jokaisessa numerossa julkaistiin tieteen ja tutkimuksen alalta uusinta tutkimustietoa. Esimerkiksi lehdessä käsiteltiin väitöstutkimuksia erityispedagogiikasta, esiteltiin CP-liiton hallinnoiman tutkimus-ja kehittämishankkeen Liiku, opi, osallistu meneillään olevia tutkimusalueita ja julkaistiin useita artikkeleita CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projektin eri osa-alueiden tutkimustuloksista. CP-lehden visuaalista ilmettä ja rakennetta kehitettiin edelleen perustamalla selvät palstakokonaisuudet helpottamaan artikkelien havaitsemista esimerkiksi Tässä numerossa -osiossa. Toimintavuonna CP-lehteä julkaistiin kolmena formaattina: printtilehtenä, äänilehtenä (Daisy) ja näköislehtenä verkkosivuilla Liiton verkkosivujen sisällöllistä kehittämistyötä jatkettiin koko toimintavuoden ajan. Sivut ovat löytäneet lukijakuntansa, ja saaneet paljon positiivista palautetta. Vuoden lopussa päivitettiin verkkosivujen etusivun ilmettä vastaamaan paremmin tämän hetken vaatimuksia. Toimintavuoden aikana CP-liitto alkoi ylläpitää CP-portaalia osoitteessa Portaali on suunnattu sekä vammaisille henkilöille, heidän lähipiirilleen että myös CP-vammaisuuden parissa työskenteleville ammattilaisille ja oppilaitoksille. Toimintavuoden aikana käynnistettiin CP-liiton Facebook-sivut, joiden kautta tavoitetaan yhä kasvava joukko eri ikäisiä ihmisiä. 10 MOIJALA Toimintavuoden aikana Moijalassa järjestettiin seitsemän sopeutumisvalmennuskurssia ja kolme aikuistoiminnan tapahtumaa eli Moijalan juhlapyhät sekä yksi koulutusviikonloppu. Lisäksi Moijalaa vuokrattiin yhdistysten ja jäsenistön käyttöön niinä aikoina, kun siellä ei ollut kursseja. Moijalassa järjestettiin kevättalkoot ja lisäksi kurssi- ja yhdistysväki teki talkootyötä kunnostaen Moijalan piha- ja puutarha-alueita. Aikuisten työpajakurssi järjesteli aittaan pienen museon, jonne on koottu Moijalan vanhaa esineistöä. Moijalassa toteutettiin 1250 majoitusvuorokautta. Suomen Kulttuurirahasto myönsi toimintavuoden aikana avustuksen, joka mahdollisti päärakennuksen wc-tilan remontin. CP-liiton kunniapuheenjohtaja Timo Saarinen ja Porin Seudun CP-yhdistys käynnistivät toimintavuoden aikana keräyksen puuvaraston hankkimiseksi Moijalaan. 11 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA JA MUU YHTEISTYÖ 11.1Kansainvälinen yhteistyö The International Cerebral Palsy Society (ICPS; Kansainvälinen CP-liitto) ja Suomen CP-liiton välinen sopimus ICPS:n pääsihteerin palvelujen

15 CP-LEHTI 2011:3 TOIMINTAKERTOMUS 2010 tuottamisesta päättyi toimintavuoden aikana. Satu Järviö Turun seudun CP-yhdistyksestä on toiminut ICPS:n edustajana EDF:ssä (European Disability Forum). Suomen CP-liitto ry tekee pohjoismaista yhteistyötä Nordiska Rådet för Rörelsehindrade ( NRR) kautta. Ruotsalaisen sisarjärjestö RBU:n (Riksförbundet för Rörelsehindrade Barn och Ungdomar) kanssa tehdään yhteistyötä. Toimintavuoden aikana erityisesti pienet vammaryhmät tiivisti yhteistyötä pohjoismaisten MMC- ja HCtoimijoiden kanssa. 15 NV:n yhteistyötä ohjaa ja sitä koskevia päätöksiä tekee NV-järjestöjen toiminnanjohtajista koostuva työvaliokunta Muu yhteistyö Liiton henkilökunta osallistui aktiivisina toimijoina useihin yhteistyöverkostoihin. Toimihenkilöillä oli monia luottamustehtäviä sosiaalialan yhteistoimintajärjestöjen hallinnossa ja julkisen sektorin työryhmissä. Toimintakertomuksen lopussa on liite CP-liiton yhteistyöverkostoista. Suomen CP-liiton päivätoiminta on toteuttanut ulkoasianministeriön lähialueyhteistyön rahoituksella yhteistyöhanketta pietarilaisten vammaisjärjestöjen kanssa. Latvialaisten ja virolaisten yhteistyökumppaneiden kanssa on jatkettu yhteistyötä. Yhteistyössä Baltic Rehabilitation Associationin kanssa on kehitetty vammaisten purjehdusopetukseen liittyvää EU-rahoitteista hanketta, johon liitto on hakenut suomalaiset yhteistyötahot hankkeen toteuttamiseen Yhteistyö Neurologiset vammaisjärjestöt NV Neurologisiin vammaisjärjestöihin kuului toimintavuonna 14 järjestöä: ADHD-liitto ry, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry, Aivovammaliitto ry, Autismi- ja Aspergerliitto ry, Epilepsialiitto ry, Lihastautiliitto ry, Muistiliitto ry, Suomen CP-liitto ry, Suomen Migreeniyhdistys ry, Suomen MG-yhdistys ry, Suomen MSliitto ry, Suomen Narkolepsiayhdistys ry, Suomen Parkinson-liitto ry ja Suomen Touretteyhdistys ry. Neurologiset Vammaisjärjestöt on perustettu vuonna 1976 ylläpitämään ja edistämään yhteistoimintaa jäsenjärjestöjensä sekä muiden vammais- ja kansanterveysjärjestöjen, viranomaisten ja muiden yhteisöjen kesken. Hyvä elämä neurologisesti sairaille ja vammaisille on NVjärjestöjen yhteinen tavoite. 12 RAHASTOT Liitto jakoi opiskelun ja itsenäistymisen tukemiseen Suomen CP-liitto ry:n stipendirahastosta yhteensä 2000 euroa. 13 RESURSSIT 13.1 Henkilöstö Suomen CP-liitolla oli vuonna 2010 vakituisessa työsuhteessa keskimäärin 72 henkilöä, joista 14 henkilöä työskentelee keskustoimistossa Helsingissä. Neljä aluesihteeriä työskentelee eri paikkakunnilla. Jyväskylässä ja Tampereella toteutettavassa projektissa työskentelee yhteensä kolme projektityöntekijää. Helsingin ja Turun palveluasunnoissa työskentelee yhteensä 25 henkilöä, päivätoiminnassa kuusi henkilöä. Lisäksi lyhytaikaisissa työsuhteissa työskenteli vuoden aikana 338 henkilöä, mikä vastaa noin 20 työntekijää kokopäiväiseksi muutettuna. Henkilöstökulut olivat noin 2,5 miljoonaa euroa, joka on noin 8 % vähemmän kuin vuonna Toimitilat Liitolla on toimitilat Helsingin Malmilla, osoitteessa Malmin kauppatie 26. Samassa rakennuksessa sijaitsevat myös päivätoiminnan tilat. Muita liiton omistuksessa olevia toimitiloja ovat Laajasalon palveluasumisen palvelutila (asukkaat vuokrasuhteessa Asumispalvelusäätiö Aspaan) sekä Iso-Moijalan tila Hattulassa, joka on lähinnä sopeutumisvalmennuskäytössä. Myös liiton

16 16 TOIMINTAKERTOMUS 2010 CP-LEHTI 2011:3 edellinen toimitila Helsingin Lassilassa on aktiivisista myyntitoimista huolimatta edelleen lii- Kuvat:Suomen CP-liitto ry ton omistuksessa, ja se on vuokrattu yleishyödylliselle yhteisölle. Aluesihteerit toimivat vuokratiloissa. Halisten palveluasunnot liitto on vuokrannut Kiinteistö Oy Prelaatilta ja vuokraa asunnot edelleen asukkaille Talous Vuoden 2010 tilikauden tulos oli ,98 ylijäämäinen. Ylijäämän taustalla oli mm. työntekijöiden palkkakustannuksissa säästäminen (työntekijöiden mahdollisuus pitää lomarahoja vapaina), leikkaukset avustajapalvelussa, alhainen lainakorko taso sekä ennakoitua vähäisemmät työntekijöiden eläkemaksut (TYEL-vakuutuksen palautusta noin ). Raha-automaattiyhdistyksen toiminnalliset avustukset olivat noin miljoona euroa, ja yleisavustus pysyi edellisen vuoden tasolla eli eurossa. Palvelutoimintoihin liittyvät maksusitoumukset olivat hieman alle 1,6 miljoonaa euroa ja nousua edelliseen vuoteen oli 1,9 %. Pääsihteeri, Suomen CP-liiton pitkaaikaisin toiminnanjohtaja, sosiaalineuvos Aimo Strömberg hyvästeli CPyhdistykset kevätneuvottelupäivillä Mikkelissä. Näkymä Moijalan pihatieltä.

17 CP-LEHTI 2011:3 TOIMINTAKERTOMUS Liitteet 14.1 Säätiöt ja järjestöt, joihin Suomen CP-liitto jäsenenä kuului 2010: Asumispalvelusäätiö ASPA International Cerebral Palsy Society, ICPS International Federation For Spina Bifida & Hydrocephalus Neurologiset vammaisjärjestöt NV Nordiska Rådet för Rörelsehindrade, NRR Opintotoiminnan keskusliitto OK Raha-automaattiyhdistys Rehabilitation International Finnish Committee, RIFI Rokuan terveys- ja kuntouttamissäätiö SEITTI ry SENTTERI ry Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto Sosiaalialan työnantajaliitto Soveltava liikunta SoVeLi ry Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Vajaaliikkeisten kuntovammaisfoorumivammaisjärjestöjen yhteistyöryhmä VNY VATES-säätiö 14.2 Toimikunnat vuonna 2010: Aikuistoimikunta Tiina Kumpuvuori Turun CP-yhdistys puheenjohtaja Marja Ruismäki Seinäjoen Seudun CP-yhdistys Kari Hyvärinen Lahden Seudun CP-yhdistys Olavi Härkönen Etelä-Saimaan CP-yhdistys, senioriedustaja Roope Järvinen Pirkanmaan CP-yhdistys, varajäsen Tapio Korhonen Pohjois-Savon CP-yhdistys Tuula Koivula Uudenmaan CP-yhdistys Paula Ahti, hallituksen edustaja Sanna Talus, varajäsen suunnittelija Ismo Kylmänen, toimikunnan esittelijä ja sihteeri Kuntoutustoimikunta Pirjo Palenius, puheenjohtaja Helena Mäenpää Ann-Mari Veneskoski Johanna Sihvonen, MMC- ja hydrokefaliaryhmän edustaja palvelupäällikkö Ilona Toljamo Tuula Koivula, hallituksen edustaja kuntoutusvastaava Elina Perttula toimikunnan esittelijä ja sihteeri toiminnanjohtaja Tomi Kaasinen Liikuntatoimikunta Markku Väätäinen, puheenjohtaja Vesa Martikkala Pirjo Huovinen Jaanet Salminen Lasse Mäkinen Heidi Huttunen liikuntasuunnittelija Sari Turunen, toimikunnan esittelijä ja sihteeri toiminnanjohtaja Tomi Kaasinen MMC- ja hydrokefalia-toimikunta Pirjo Moilanen Uudenmaan CP-yhdistys puheenjohtaja Annikka Taitto Etelä-Saimaan CP-yhdistys Timo Tanni Pirkanmaan CP-yhdistys Silja Vanhatalo Uudenmaan CP-yhdistys Leena Särelä Uudenmaan CP-yhdistys Stina Österbro Vaasan seudun CP-yhdistys Jari Rummukainen, hallituksen edustaja suunnittelija Petra Peltonen, toimikunnan esittelijä ja sihteeri toiminnanjohtaja Tomi Kaasinen Nuorisotoimikunta Elina Raitio Turun CP-yhdistys puheenjohtaja Helena Arvio Hämeenlinnan seudun CP-yhdistys Reetta Nenonen Pohjois-Karjalan CP-yhdistys Susanna Kohonen Keski-Suomen CP-yhdistys Pyry Nopsanen Uudenmaan CP-yhdistys Sampo Keskikallio Uudenmaan CP-yhdistys Tuula Koivula, hallituksen edustaja liikuntasuunnittelija Sari Turunen, toimikunnan esittelijä ja sihteeri 17

18 18 TOIMINTAKERTOMUS 2010 CP-LEHTI 2011:3 Puhevammaisten asiain toimikunta Satu Rautiainen, puheenjohtaja Aulikki Rautavaara vammaisavustaja Aira Selin Jaakko Paatero, hallituksen edustaja palvelupäällikkö Ilona Toljamo koordinaattori Pirkko Jääskeläinen toimikunnan esittelijä ja sihteeri toiminnanjohtaja Tomi Kaasinen Viestintä-ja tiedotustoimikunta Paula Ahti Pirkanmaan CP-yhdistys puheenjohtaja Jari Hautamäki Keski-Suomen CP-yhdistys Vilja Pitkänen Uudenmaan CP-yhdistys tiedottaja Sini Pälikkö järjestöpäällikkö Minna Teiska, toimikunnan esittelijä ja sihteeri toiminnanjohtaja Tomi Kaasinen Moijalan kehittämistoimikunta Timo Saarinen Porin Seudun CP-yhdistyst puheenjohtaja Jaakko Paatero, hallituksen edustaja Tauno Kyläniitty palvelupäällikkö Ilona Toljamo suunnittelija Ismo Kylmänen kuntoutusvastaava Elina Perttula toimikunnan sihteeri toiminnanjohtaja Tomi Kaasinen 14.3 Hankkeet ja verkostot, joissa CP-liitto ollut mukana vuonna 2010: ESOK Esteetön yliopistohanke, Jyväskylän yliopisto Etätulkkihanke, STM CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti, Invalidiliitto Hilma - maahanmuuttajien tukikeskuksen verkostotyöryhmä, VF Hoitotyön kehittämisen työryhmä, STM Jyvä-työryhmä, Tatu Kymenlaakson terveyden edistämisen työryhmä, Kymenlaakson sairaanhoitopiiri MALIKE (Matkalle, Liikkeelle, Keskelle elämää), Kehitysvammaisten tukiliitto PAPUNET interaktiivinen palveluverkko, Kehitysvammaliitto Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinnon tutkintotoimikunta PUNOS-hanke, Honkalampisäätiö Selkokeskuksen Selkotyöryhmä, Kehitysvammaliitto Sisäänheitto työelämään-projekti, Lihastautiliitto Akson ry. Assistentti-info, henkilökohtainen apu verkosto, Kynnys Autotyöryhmä, Invalidiliitto ry EloKolo hanke, ( ) Erityislastenomaiset ry:n hallinnoima hanke Lapissa ESKE Esteettömyyskeskus, Invalidiliitto ry ESKO julkisen sektorin ja järjestöjen yhteistyöhanke, työikäisten klusterihanke, Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiiri Sopeutumisvalmennusyhteistyöryhmä, eri vammais- ja potilasjärjestöjä Sosiaaliturvaopastyöryhmä, eri vammais- ja potilasjärjestöt Suomen Invalidien Urheiluliiton jalkapallovaliokunta Tikoteekki, tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kehitysvammaliitto ry Tulkkipalvelujen tulevaisuus työryhmä, Vammaistyön kehittämiskeskus Socom

19 CP-LEHTI 2011:3 TOIMINTAKERTOMUS 2010 Vammaisfoorumin vaikuttaja- ja työllisyysverkosto 19 Vammaisjärjestöjen naisverkosto Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten ja perheiden tietopolku, Tatu ry Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden nuorten kanssa tehtävä nuorisotyön koulutushanke, Mielenterveyden keskusliitto VAPA Vammaisten päihdetyön tukipalvelut, Sininauhaliitto VASA ryhmä; vammaisten, sairaiden ja vanhusten asiakaspalvelun parantaminen, KELA VASKI Pohjois-Suomen vammaispalveluiden kehittämisyksikkö VETURI-työryhmä Tampere YTRY yhteistyöryhmä, Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Kansanedustaja Pauliina Viitamies oli säääntomääräisen kevätliittokokouksen puheenjohtaja Mikkelissä CP-yhdistysten jäseniä oli kokoontunut sankoin joukoin Mikkeliin keväällä 2000.

20 20 TOIMINTAKERTOMUS 2010 CP-LEHTI 2011:3 Vammaisten henkilöiden oikeussuoja työsyrjintätapauksissa turvattava Yhdenvertaisuustoimikunnan mietintö Ehdotus uudeksi yhdenvertaisuuslaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi on parhaillaan lausuntokierroksella. Toimikunnan tehtävänä oli laatia ehdotus uudeksi yhdenvertaisuuslainsäädännöksi. Esityksen keskeisenä tavoitteena on uudistaa yhdenvertaisuuslainsäädäntöä täyttämään nykyistä paremmin perustuslain 6 :n sisältämän yhdenmukaisen ja laaja-alaisen syrjintäkiellon asettamat vaatimukset. Pyrkimyksenä on luoda lainsäädäntö, joka vahvistaisi yhdenvertaisuuden suojaa kattamalla entistä selkeämmin kaikki syrjintäperusteet, soveltumalla yhdenmukaisemmin kaikkiin elämänalueisiin ja asettamalla eri syrjintätilanteet mahdollisimman samanlaisten oikeussuojakeinojen ja seuraamusten piiriin. Tämä tavoite on todella hyvä ja tärkeä, mutta valitettavasti toimikunta ei ole tässä tavoitteessaan kaikilta osin onnistunut. Vammaisten henkilöiden kannalta erityisen ongelmallista on, että lain valvontaa esitetään edelleen erilaiseksi riippuen siitä, onko kyse työelämässä tapahtuvasta syrjinnästä tai muun elämän alueella tapahtuvasta syrjinnästä. Esityksen mukaan työelämässä tapahtuvan syrjinnän osalta valvonta säilyisi edelleen työsuojeluviranomaisilla, lähinnä työsuojelupiireillä. Luottamusmiehillä, työsuojeluvaltuutetuilla tai työsuojelupiirien virkamiehillä ei välttämättä ole riittävää asiantuntemusta vammaisten henkilöiden syrjintää koskevissa asioissa. Työsuojelupiirit eivät myöskään voi ryhtyä toimenpiteisiin sovinnon aikaansaamiseksi, tarjota oikeusapua tai muuten avustaa syrjinnän uhria. Työhönottoon liittyvissä syrjintätilanteissa, jolloin työsuhdetta ei ole vielä syntynyt, luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut eivät ole käytettävissä. Työsuojelupiireistä voidaan vain neuvoa henkilöä, mutta ei avustaa henkilöä asian eteenpäin viemisessä. Esityksen mukaan yhdenvertaisuusvaltuutetulla ei olisi toimivaltaa selvittää yksittäisiä syrjintätapauksia työelämässä eikä yhdenvertaisuuslautakunnan tehtäviin esitetä kuuluvan työelämän syrjintätapauksia muutoin kuin sovinnon vahvistamisessa ja lausunnon antamisessa lain soveltamisessa. Esityksessä ei myöskään ole mitenkään otettu huomioon vammaisten henkilöiden edustusta työsuojelupiireissä. YK:n vammaisten oikeuksia koskevan sopimuksen mukaisesti vammaisten henkilöiden edustus ja asiantuntijuus tulee olla elimissä, joissa valvotaan sopimuksen alaan kuuluvia asioita, kuten tässä vammaisten oikeuksia työelämässä. Jotta vammaisilla henkilöillä olisi tosiasialliset mahdollisuudet viedä työsyrjintätapauksia eteenpäin, tulisi olla ns. matalankynnyksen oikeussuojaelin. Jos yhdenvertaisuusvaltuutetulla olisi rinnakkainen tai täydentävä toimivalta työsuojelupiirien kanssa valvoa yhdenvertaisuuslakia työelämässä, hän voisi muun muassa edistää sovintoa ja avustaa syrjinnän uhreja myös työelämässä. Työelämässä tapahtuneen syrjinnän tulee kuulua myös yhdenvertaisuuslautakunnan toimivaltaan. Suomen CP-liitto ry vaatii, että: yhdenvertaisuuslain jatkotyöskentelyssä on vammaisten ihmisten edustus turvattava yhdenvertaisuuslaissa on turvattava vammaisten edustus kaikissa valvontaelimissä työelämää koskevan syrjinnän valvonnassa työsuojeluviranomaisessa on myös oltava vammainen edustaja asiantuntijana vammaisten henkilöiden oikeussuoja työelämässä on saatettava vastaamaan oikeussuojaa muun elämän alueilla Mikkelissä Suomen CP-liitto ry:n kevätliittokokous

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

PIENI PALVELUOPAS 2011

PIENI PALVELUOPAS 2011 PIENI PALVELUOPAS 2011 Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Puh. 09-5407540, fax. 09-54075460 toimisto@cp-liitto.fi AIKUISTOIMINTA Aikuistoiminnan tarkoituksena on kehittää vammaisille aikuisille toimintoja

Lisätiedot

PIENI PALVELUOPAS 2012

PIENI PALVELUOPAS 2012 PIENI PALVELUOPAS 2012 Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Puh. 09-5407540, fax. 09-54075460 toimisto@cp-liitto.fi, www.cp-liitto.fi AIKUISTOIMINTA Aikuistoiminnan tarkoituksena on kehittää vammaisille

Lisätiedot

3/2010 CP-LEHTI Toimintakertomus 2009

3/2010 CP-LEHTI Toimintakertomus 2009 3/2010 CP-LEHTI Toimintakertomus 2009 2 SISÄLLYS CP-LEHTI 2010:3 SUOMEN CP-LIITTO ry Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki puh. 09-540 7540, fax 09-5407 5460 keskus avoinna klo 9.00 16.00 www.cp-liitto.fi,

Lisätiedot

NEUROLOGISTEN VAMMAISJÄRJESTÖJEN JA EDUSKUNNAN VAMMAISASIOIDEN YHTEISTYÖRYHMÄN KESKUSTELUTILAISUUS KANSALAISINFO 11.3.2015

NEUROLOGISTEN VAMMAISJÄRJESTÖJEN JA EDUSKUNNAN VAMMAISASIOIDEN YHTEISTYÖRYHMÄN KESKUSTELUTILAISUUS KANSALAISINFO 11.3.2015 NEUROLOGISTEN VAMMAISJÄRJESTÖJEN JA EDUSKUNNAN VAMMAISASIOIDEN YHTEISTYÖRYHMÄN KESKUSTELUTILAISUUS KANSALAISINFO 11.3.2015 Toiminnanjohtaja Tomi Kaasinen Suomen CP-liitto ry tomi.kaasinen@cp-liitto.fi

Lisätiedot

3/2008 CP-LEHTI. Tässä numerossa

3/2008 CP-LEHTI. Tässä numerossa 3/2008 CP-LEHTI Tässä numerossa VUOSIKERTOMUS 2007 2 SISÄLLYS VUOSIKERTOMUS 2007 SUOMEN CP-LIITTO ry Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki puh. 09-540 7540, fax 09-5407 5460 keskus avoinna klo 9.00 16.00

Lisätiedot

Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK. www.vlkunto.fi

Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK. www.vlkunto.fi Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK www.vlkunto.fi Eeva Seppälä projektipäällikkö 29.10.2008 VLK ry Perustettu vuonna 1953 Arkkiatri Arvo Ylppö ja hänen vaimonsa Lea Ylppö olivat mukana

Lisätiedot

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Neuroliiton Avokuntoutus Aksoni tarjoaa valtakunnallisesti ryhmämuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti vuosina 2007-2010 CP- ikä/kunto -projekti (CPIK)

CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti vuosina 2007-2010 CP- ikä/kunto -projekti (CPIK) CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti vuosina 2007-2010 CP- ikä/kunto -projekti (CPIK) Invalidiliitto ry hallinnoi - RAY rahoittaa www.invalidiliitto.fi/cp-projekti

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Olemme valtakunnallinen kansalaisjärjestö, jonka perustehtävä on edistää kehitysvammaisen ihmisen ja hänen perheensä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja elämänlaatua - hyvää

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Jyväskylän ammattikorkeakoulu 4.12.2007 klo. 12-16 projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen Puhevammaisten tulkkipalvelun oikeus! Kuka on puhevammainen? Miten tulkkipalvelua

Lisätiedot

3/2009 CP-LEHTI TOIMINTAKERTOMUS

3/2009 CP-LEHTI TOIMINTAKERTOMUS 3/2009 CP-LEHTI TOIMINTAKERTOMUS 2008 2 SISÄLLYS CP-LEHTI 2009:3 SUOMEN CP-LIITTO ry Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki puh. 09-540 7540, fax 09-5407 5460 keskus avoinna klo 9.00 16.00 www.cp-liitto.fi,

Lisätiedot

Kokemustoimintaverkosto 2016 Lauri Honkala, suunnittelija, Kokemustoimintaverkosto Kokemustoimintaverkostossa mukana 36 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä 17 alueellista ohjausryhmää eri

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

aluksi oli HAJ projekti vuosina 2003-2006

aluksi oli HAJ projekti vuosina 2003-2006 aluksi oli HAJ projekti vuosina 2003-2006 sitten tuli assistentti.info Valtakunnallinen henkilökohtaisen avun verkostohanke, assistentti.info tuottaa TIETOA, TUKEA, NEUVONTAA, OPASTUSTA, KOULUTUSTA, ARVIOINTIA,

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 SOSIAALITYÖ neuvonta ;lanteen arvioin; palvelutarpeen kartoitus palvelusuunnitelman tekeminen sopivien

Lisätiedot

Vuosikertomus 2010. vuosikertomus 2010 1 (5) 30.1.2011. Kaakkois-Suomen Lihastautiyhdistys ry. Yleistä

Vuosikertomus 2010. vuosikertomus 2010 1 (5) 30.1.2011. Kaakkois-Suomen Lihastautiyhdistys ry. Yleistä vuosikertomus 2010 1 (5) 30.1.2011 Kaakkois-Suomen Lihastautiyhdistys ry Vuosikertomus 2010 Yleistä Toiminnan tarkoitus Tukea yhdessä Lihastautiliiton kanssa neuromuskulaarisia tauteja sairastavien ja

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja.

Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja. Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja Mikko Vähäniitty Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimii SoveLi 20 vuotta - Liiku

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Yhteistyösuunnitelma Tandem-projektin ja Jämsän kaupungin

Yhteistyösuunnitelma Tandem-projektin ja Jämsän kaupungin Yhteistyösuunnitelma n ja Jämsän kaupungin välillä Aspa -säätiö (ent. Asumispalvelusäätiö ASPA) on vuonna 1995 perustettu säätiö, jonka tehtävä yleishyödyllisenä toimijana on edistää vammaisten ihmisten

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta (ent. asemapäällikön talo) Toimisto avoinna klo 9.00-13.00 tai sopimuksesta Puh. 040 587 2451 Sähköposti:

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut Jaana Fedotoff 23.5.2013 Helsinki Nuorten tieto- ja neuvontatyön tavoite: Nuorten sosiaalinen

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Kuntamarkkinat 10.9.2014 Mea Hannila-Niemelä & Pirjo Oulasvirta-Niiranen Startti parempaan elämään -juurruttamishanke Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto. 50 vuotta työtä kehitysvammaisten henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien ja perheiden hyväksi

Kehitysvammaisten Tukiliitto. 50 vuotta työtä kehitysvammaisten henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien ja perheiden hyväksi Kehitysvammaisten Tukiliitto 50 vuotta työtä kehitysvammaisten henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien ja perheiden hyväksi Tukiliitto on kansalaisjärjestö Yhteiskuntaa pyörittää neljä sektoria: Julkinen

Lisätiedot

Vanhusneuvosto-seminaari, Hankasalmi 22.9.2014 YTM Tuula Telin. SATAKUNNAN VANHUSNEUVOSTO Satakunnan vanhusneuvostojen ja vanhusväestön äänitorvena

Vanhusneuvosto-seminaari, Hankasalmi 22.9.2014 YTM Tuula Telin. SATAKUNNAN VANHUSNEUVOSTO Satakunnan vanhusneuvostojen ja vanhusväestön äänitorvena Vanhusneuvosto-seminaari, Hankasalmi 22.9.2014 YTM Tuula Telin SATAKUNNAN VANHUSNEUVOSTO Satakunnan vanhusneuvostojen ja vanhusväestön äänitorvena Maakunnallisen yhteistyön foorumi Satakuntaliiton alaisuuteen

Lisätiedot

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030-seminaari 20.3.2014 Tavoitteet ja toteutus Selvittää neurologisesti pitkäaikaissairaiden

Lisätiedot

UUDENMAAN MUNUAIS-JA MAKSAYHDISTYS UUMU RY NJUR- OCH LEVERFÖRENINGEN I NYLAND RF

UUDENMAAN MUNUAIS-JA MAKSAYHDISTYS UUMU RY NJUR- OCH LEVERFÖRENINGEN I NYLAND RF 1 UUDENMAAN MUNUAIS-JA MAKSAYHDISTYS UUMU RY NJUR- OCH LEVERFÖRENINGEN I NYLAND RF TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2017 TOIMINTAVUODEN YLEISNÄKYMÄT JA -TAVOITTEET Uudenmaan munuais- ja maksayhdistys UUMU

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen Kuntoutussymposium 2009 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 5.11.2009 Tiina Airaksinen, YTM, projektipäällikkö, ry / CP-ikä/kunto-projekti

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon. 1. Sosiaali- ja terveystoimi

Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon. 1. Sosiaali- ja terveystoimi Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon 1 Vammaisneuvosto pyytää ko. lautakunnilta vastaukset talousarvioesityksiin. Toimiala valmistelee oman toimialan esitykset. Sivistystoimen

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

CP-viikolla tapahtuu! Valtakunnallinen CP-viikko 22.-28.10.2012

CP-viikolla tapahtuu! Valtakunnallinen CP-viikko 22.-28.10.2012 Valtakunnallinen CP-viikko 22.-28.10.2012 Valtakunnallista CP-viikkoa vietetään vuosittain kalenteriviikolla 43. CP-viikon tarkoituksena on nostaa esille CP-vammaan liittyviä asioita, sekä tuoda esille

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

SUOMEN HOSTELLIJÄRJESTÖ JA JÄSENJÄRJESTÖT 2014

SUOMEN HOSTELLIJÄRJESTÖ JA JÄSENJÄRJESTÖT 2014 SUOMEN HOSTELLIJÄRJESTÖ JA JÄSENJÄRJESTÖT 2014 SUOMEN HOSTELLIJÄRJESTÖ - on vuonna 1935 perustettu valtakunnallinen hostellitoiminnan keskusjärjestö. - liittyi kansainväliseen hostelliliittoon, IYHF:ään,

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2009-10. Äänekosken nuorisovaltuusto SISÄLLYS: 1. Yleistä. 2. Nuorisovaltuuston kokoonpano. 3. Kokoukset. 4. Työryhmät. 5.

TOIMINTAKERTOMUS 2009-10. Äänekosken nuorisovaltuusto SISÄLLYS: 1. Yleistä. 2. Nuorisovaltuuston kokoonpano. 3. Kokoukset. 4. Työryhmät. 5. TOIMINTAKERTOMUS 2009-10 Äänekosken nuorisovaltuusto SISÄLLYS: 1. Yleistä 2. Nuorisovaltuuston kokoonpano 3. Kokoukset 4. Työryhmät 5. Lausunnot 6. Viestintä ja markkinointi 7. Retket, koulutukset ja virkistäytyminen

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013 Oikaristen Sukuseura Ry:n toimintakertomus 2013 Kuva: Sirpa Heikkinen 2013 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2013 Oikaristen 13-vuotiaan sukuseuran toiminta jatkui edelleen aktiivisena. Seuran

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Mikä on keskeistä, mihin pyritään? Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry www.supy.sporttisaitti.com TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 1 SUOMEN URHEILUPSYKOLOGINEN YHDISTYS, SUPY RY Suomen urheilupsykologinen yhdistys pyrkii toiminnallaan

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 Sosiaali- ja terveystoimi Perhe- ja sosiaalipalvelut Vammaispalvelut 2 (8) Johdanto

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

Toimintakertomus. vuodelta 2015

Toimintakertomus. vuodelta 2015 Toimintakertomus vuodelta 2015 31.12.2015 Kanta-Hämeen TOIMINTAKERTOMUS 1/8 JOHDANTO Kanta-Hämeen AVH-yhdistys ry. on valtakunnallisen kansanterveys-, vammais- ja potilasjärjestö Aivoliitto ry:n jäsenyhdistys

Lisätiedot

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY Toimintakertomus 2010 Sisältö 1. Toiminnan ydinalueet 1 2. Toiminta 1 2.1 Säännöllinen toiminta 1 2.2 Tapahtumat 1 2.3 Tapahtumia, joihin osallistuimme

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. Kurssiesite. Sopeutumisvalmennuskurssit Moijalan juhlapyhät Nuoriso- ja liikuntatoiminta Lomajaksot

Suomen CP-liitto ry. Kurssiesite. Sopeutumisvalmennuskurssit Moijalan juhlapyhät Nuoriso- ja liikuntatoiminta Lomajaksot Suomen CP-liitto ry Kurssiesite Sopeutumisvalmennuskurssit Moijalan juhlapyhät Nuoriso- ja liikuntatoiminta Lomajaksot Sisällysluettelo Sopeutumisvalmennus... 3 Perhekurssit... 4 Nuorten kurssit... 6 Aikuisten

Lisätiedot

Kurssit ja perhetapaamiset

Kurssit ja perhetapaamiset Kurssit ja perhetapaamiset l Ensitietokurssit l Kelan sopeutumisvalmennuskurssit l Harvinaisten vammaryhmien perhetapaamiset Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Kurssit ja perhetapaamiset Kehitysvammaisten

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli tilinpäätöksen tarkastus ja alllekirjoitus), Roby oli sihteerinä

Lisätiedot

Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa

Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa LSAVI/ 2012 Lounais-Suomi 1.1.2012 Lounais-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa

Lisätiedot

LIITTYMINEN SUOMEN HOSTELLIJÄRJESTÖN JÄSENJÄRJESTÖKSI

LIITTYMINEN SUOMEN HOSTELLIJÄRJESTÖN JÄSENJÄRJESTÖKSI LIITTYMINEN SUOMEN HOSTELLIJÄRJESTÖN JÄSENJÄRJESTÖKSI SUOMEN HOSTELLIJÄRJESTÖ - On vuonna 1935 perustettu yleishyödyllinen hostellitoiminnan keskusjärjestö. - Suomen Hostelljärjestö ja verkoston yli 40

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Lakimies Mika Välimaa 13.5.2014, Turku Kynnys ry Säädökset Vammaispalvelulaki (8-8 d, 3 a ) subjektiivinen oikeus palvelusuunnitelma Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015. VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä. Hyväksytty 26.11.2015

VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015. VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä. Hyväksytty 26.11.2015 VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015 Hyväksytty 26.11.2015 LIITTEET 1. Yhteystietoluettelo 2. Vanhusneuvoston esite TARKOITUS Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2009 ETELÄ SAVON ADHD, AUTISMI JA DYSFASIAYHDISTYS RY

TOIMINTAKERTOMUS 2009 ETELÄ SAVON ADHD, AUTISMI JA DYSFASIAYHDISTYS RY TOIMINTAKERTOMUS 2009 ETELÄ SAVON ADHD, AUTISMI JA DYSFASIAYHDISTYS RY HALLITUS Rauno Veijanen jatkoi yhdistyksen puheenjohtajana ja Pasi Juuti sihteerinä. Varapuheenjohtajana toimi Hannele Rintavaara

Lisätiedot

Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry

Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Koulutettuja hammashoitajia, suun terveydenhoitoalan lähihoitajia ja suuhygienistejä sekä alan opiskelijoita edustava

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen Leija-hanke 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen YVPL Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Olemme lastensuojelujärjestö Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry on lastensuojelujärjestö,

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2010

Toimintasuunnitelma vuodelle 2010 Toimintasuunnitelma vuodelle 2010 1. Toiminnan tarkoitus Kuopion Yrittäjät ry toimii valtakunnallisen yrittäjäjärjestön paikallisena edunvalvojana Kuopiossa. Kuopion Yrittäjät tekee työtä pienten ja keskisuurten

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Kuntamarkkinat 11.9.2013 Jaana Viemerö, asiakkuusjohtaja, Järvenpään kaupunki Asukkaita suunnilleen saman verran kuin

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Toimintakertomus vuodelta 2013 Nykytila: Yhdistyksemme jäsenmäärä kasvoi 14.11.1013 lähes kaksinkertaiseksi, kun Helsingin sosiaaliviraston henkilöstö

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Konsultointi- ja kehittämisprojekti 2013 2015 Liikunta kuuluu kaikille myös neurologista sairautta sairastavalle Liikunnan on todettu

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista 2008-2013 Tea Viljanen Projektivastaava Syömishäiriöliitto-SYLI ry ENSISYLI -projekti 1 Projektin toimialue Liiton jäsenyhdistykset 2013: Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet

Lisätiedot

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö 24.9.2007 Mitä tulkkipalveluihin kuuluu? VpA 7 Työssä

Lisätiedot

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry Vammaisfoorumi ry. Vammaisjärjestöjen yhteinen ääni 24 kansallisen vammaisjärjestön

Lisätiedot

PuheTupa- Puhevammaisten tulkkipalvelun toimintamallin ja yhteistyöverkoston kehittämishanke 2004-2007 VÄLIRAPORTTI 2004-2005

PuheTupa- Puhevammaisten tulkkipalvelun toimintamallin ja yhteistyöverkoston kehittämishanke 2004-2007 VÄLIRAPORTTI 2004-2005 PuheTupa- Puhevammaisten tulkkipalvelun toimintamallin ja yhteistyöverkoston kehittämishanke 2004-2007 VÄLIRAPORTTI 2004-2005 projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen puheterapeutti Kristiina Räisänen puhevammaisten

Lisätiedot