Koko väestö * 8,787 4,838 4,960 10,184 14,617 4,714 1,290,619 5,171,302. Ennuste v 2020 * 8,316 4,929 4,000 9,000 14,740 5,566 1,412,149 5,293,313

Transkriptio

1 Liite 1 KUNTIEN VÄESTÖ, TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÖ JA SAIRASTAVUUSTIETOJA Karjaa Inkoo Pohja Hanko Tammisaari Siuntio Uusimaa Koko maa Koko väestö * 8,787 4,838 4,960 10,184 14,617 4,714 1,290,619 5,171,302 Ennuste v 2020 * 8,316 4,929 4,000 9,000 14,740 5,566 1,412,149 5,293, v. % * yli 65 v. % * kuolleisuus * v. palveluasumisessa % * v. vanhainkodeissa %* Perusterveydenhuolto lääkärikäynnit * 12,422 7,455 7,112 25,173 28,299 7,656 2,222,944 10,489,140 lääkärikäynnit/asukas * avokäynnit/asukas ** kuntayhtymä hammaskäynnit/asukas ** kuntayhtymä Erikoissairaanhoito avokäynnit/asukas * Vuodeosasto potilaita, indeksi * hoitopäivät, indeksi * Suurimmat kansansairaudet, indeksi verenpainetaudit reuma sepelvaltimotauti psykoosit diabetes astma sydämen vajaatoiminta yhteensä * vuoden 1999 tiedot ** vuoden 2001 tiedot 65

2 Liite 2 Länsi-Uudenmaan terveyskeskusten toiminnan nykytilan kartoitus marraskuu 2002 Kyselylomake terveyskeskuksille / ylilääkäreille Pyydän Teitä ystävällisesti vastaamaan tähän valitettavan laajaan kyselylomakkeeseen. Kattavalla taustaselvittelyllä pyrin takaamaan, että Hangon, Inkoon, Karjaan, Pohjan, Siuntion ja Tammisaaren kuntien terveyskeskustoimintojen yhdistämiseen tähtäävä esitys ottaa mahdollisimman kattavasti huomioon kuntien yksilölliset lähtökohdat ja tarpeet. Osaan kysymyksistä on nopea vastata, osaan voi joutua etsimään taustatietoja, joten toivon, että täytätte lomakkeen hyvissä ajoin ennen haastattelutilaisuuttamme. Toivon, että saan silloin lomakkeet takaisin täytettyinä, koska haastatteluja jatketaan sen pohjalta. Vaihtoehtokysymyksistä ympäröikää sopivin vaihtoehto. Kirjoittakaa muihin kysymyksiin vastaus sille varattuun kohtaan. Vastaan mielelläni madollisiin epäselvyyksiin puh tai outi.elonheimo@helsinki.fi Yhteistyöstä ja vaivannäöstä jo etukäteen kiittäen Outi Elonheimo LKT, selvityksen tekijä Helsingin yliopisto Kunta: Yleistä: 1. Kunnassa on pääterveysaseman lisäksi sivuterveysasemaa. 2. Montako lääkärin virkaa terveyskeskuksessanne on? 3. Monessako lääkärin virassa on töissä vakituinen hoitaja? 4. Onko terveyskeskuksessanne tietokoneistettu sairauskertomusjärjestelmä? kyllä / ei 5. Jos on, mikä? 6. Onko järjestelmä kaikkien työntekijöiden ja työyksiköiden käytössä? kyllä / ei Vastaanottojen toiminta: 7. Onko kunnassanne käytössä väestövastuumalli? kyllä / ei 8. Jos on, miten se toimii? hyvin / kohtalaisesti / huonosti 9. Montako lääkäriä työskentelee päivittäin vastaanottotoiminnassa? 10. Montako hoitajaa ja terveyskeskusavustajaa työskentelee päivittäin vastaanottotoiminnassa? 11. Miten nopeasti vastaanottoajan saa ei-kiireellisissä tapauksissa? 12. Miten päiväpäivystys on järjestetty? omalääkäri ottaa päivystyspotilaat muiden potilaiden väliin / omalääkärille on jätetty päivystysaikoja ajanvarauspotilaiden väliin / yksi lääkäreistä toimii erikseen päiväpäivystäjänä 13. Kuinka suuri osa vastaanottokäynneistä on päivystyskäyntejä? % Neuvolatoiminnat Yleistä 14. Montako neuvoloiden toimipaikkaa kunnassanne on? 15. Toimivatko neuvolat väestövastuulla (lääkärit ja terveydenhoitajat hoitavat väestönsä neuvolat) / sektoreittain (erikseen äitiys-, lasten- ja perhesuunnittelunla, joihin terveydenhoitajat ovat spesialisoituneet) 16. Montako terveydenhoitajaa toimii neuvolatoiminnassa? 17. Paljonko lääkärityöaikaa (kaikkien lääkäreiden työtunnit yhteensä) käytetään viikossa neuvolatoimintaan? tuntia 66

3 Liite 2 Äitiysneuvola 18. Määräaikaistarkastuksien ajankohdat (raskausviikko) ja suorittajat (terveydenhoitaja, lääkäri) 19. Äitiysneuvolakäyntien määrä (keskimäärin) / raskaana oleva nainen 20. Montako ferttiili-ikäistä naista kunnassanne on yhtä äitiysneuvolan terveydenhoitajaa kohti? naista 21. Montako lääkärityötuntia viikossa käytetään äitiysneuvolaan? tuntia 22. Äitiysneuvolassa on väestöön nähden liian vähän / riittävästi / liikaa työvoimaa. 23. Onko äitiysneuvolassa ryhmätoimintaa? kyllä / ei Perhesuunnitteluneuvola 24. Montako ferttiili-ikäistä naista kunnassanne on yhtä perhesuunnitteluneuvolan terveydenhoitajaa kohti? naista 25. Perhesuunnitteluneuvolassa on väestöön nähden liian vähän / riittävästi / liikaa työvoimaa. 26. Montako lääkärityötuntia viikossa käytetään perhesuunnitteluneuvolaan? tuntia 27. Tekevätkö terveydenhoitajat itsenäisesti esim. pillerikontrolleja? kyllä / eivät Lastenneuvola 28. Määräaikaistarkastuksien ajankohdat (ikä) ja suorittajat (terveydenhoitaja, lääkäri) 29. Montako alle kouluikäistä lasta kunnassanne on yhtä lastenneuvolan terveydenhoitajaa kohti? lasta 30. Lastenneuvolassa on väestöön nähden liian vähän / riittävästi / liikaa työvoimaa. 31. Montako lääkärityötuntia viikossa käytetään lastenneuvolaan? tuntia Kouluterveydenhuolto 32. Määräaikaistarkastuksien ajankohdat (vuosiluokka) ja suorittajat (terveydenhoitaja, lääkäri) 33. Montako alakoulua, yläkoulua, ja lukioa on kunnassanne? 34. Montako terveydenhoitajaa toimii kouluterveydenhuollossa? 35. Kuinka monta oppilasta keskimäärin on yhdellä kouluterveydenhoitajalla? oppilasta 36. Montako lääkärityötuntia viikossa käytetään lastenneuvolaan? tuntia 37. Onko kunnassanne koulukuraattoria? kyllä / ei 38. Onko kouluissa oppilashuoltoryhmiä? kyllä / ei Mielenterveyspalvelut 39. Mielenterveysyksikön työntekijöiden määrät ammattiryhmittäin (mt-hoitaja, psykologi) 40. Toimivatko mielenterveysyksikön yleis- tai omalääkärikonsultaatiot? kyllä / ei 41. Onko mielenterveysyksikössä psykiatrikonsultanttia? kyllä / ei 42. Mielenterveyspalveluja käyttävien määrä vuodessa potilasta 43. Mielenterveyspalvelujen jonotusajan pituus? vuorokautta 44. Saako mielenterveysyksiköönne kriisiaikoja? kyllä / ei 45. Kuka hoitaa ajanvarauksen? 67

4 Liite 2 Työterveyshuolto 46. Kuinka paljon työterveyshuollossanne on työnantajia, jotka ovat tehneet työterveyshuoltosopimuksen? työnantajaa 47. Kuinka paljon työterveyshuollossanne on (potilas)asiakkaita? asiakasta 48. Kuuluuko maanviljelysväestö työterveydenhuollon piiriin? kyllä, varsin kattavasti / vain vähäinen osa / ei ollenkaan 49. Sairaanhoitosopimusten määrä kaikista sopimuksista? % 50. Työterveyshuollon työntekijöiden määrät työntekijäryhmittäin Hammashuolto 51. Hammashoidon työntekijöiden määrä ammattiryhmittäin? 52. Montako asukasta kunnassa on yhtä hammaslääkäriä kohti? asukasta 53. Pystyykö hammashuolto palvelemaan koko väestöä? kyllä / vain riskiryhmiä / ei Kuntoutus 54. Montako fysioterapuettia ja kuntohoitajaa kuntoutuksessa työskentelee? 55. Onko kunnassa toimintaterapeuttia? On tk:ssa / ostopalveluna / ei ole 56. Paljonko kuntoutuksessa on hoitokäyntejä vuodessa? käyntiä 57. Miten suuri osa hoitokäynneistä on yksilöterapiaa? % 58. Miten suuri osa fysioterapeutin tai kuntohoitajan työajasta menee vuodeosastolla? % 59. Onko terveyskeskuksessa kuntoneuvolatoimintaa? kyllä / ei 60. Miten kauan potilas keskimäärin joutuu jonottamaan hoitoon? vuorokautta Vuodeosastohoito 61. Montako vuodeosastoa terveyskeskuksessanne on? osastoa 62. Onko osastoilla selkeä työnjako (akuuttiosastot / kroonikko-osatot)? kyllä / ei 63. Montako vuodepaikkaa on yhteensä? vuodepaikkaa 64. Paljonko niistä on akuuttipaikkoja %, paljonko pitkäaikaispaikkoja %? 65. Osastohoitojakson pituus keskimäärin? vuorokautta 66. Montako tuntia päivässä lääkäri työskentelee vuodeosastolla? tuntia 67. Hoitajien ja muun henkilökunnan määrä ammattiryhmittäin vuodeosastoilla yhteensä? 68. Vuodepaikkojen määrä yhtä hoitajaa kohti vuodepaikkaa 69. Osastojen käyttöaste (keskimäärin) % 70. Pystyykö vuodeosasto vastaanottamaan viivytyksettä erikoissairaanhoidosta tarjottavat potilaat? kyllä / ei Kotisairaanhoito ja kotipalvelu 71. Onko tk:ssa päiväsairaalatoimintaa? kyllä / ei 72. Onko kunnassa kotisairaalatoimintaa? kyllä / ei 73. Onko kunnassa yöpartiota? kyllä / ei 74. Onko kunnassa turvapuhelinpäivystystä? kyllä / ei 75. Paljonko kotisairaanhoidossa on asiakkaita? asiakasta 76. Kotisairaanhoidon henkilökunnan määrä ammattiryhmittäin 68

5 Liite Mikäli toiminnat yhdistetty, kotipalvelun henkilökunnan määrä ammattiryhmittäin 78. Miten lääkärikonsultaatio toimii? hyvin / kohtalaisesti / huonosti 79. Käyvätkö lääkärit kotisairaanhoidon kotikäynneillä? kyllä / ei 80. Paljonko lääkärityötunteja kotisairaanhoidossa käytetään viikossa? tuntia Päihdehuolto 81. Onko kunnassa päihdehuoltoyksikkö? kyllä / ei 82. Päihdehuolto on sosiaalitoimen / terveystoimen alaista toimintaa. 83. Päidehuoltoyksikön työntekijöiden määrä ammattikunnittain 84. Hoitoonpääsyä päihdehuoltoon joutuu jonottamaan viikkoja / päiviä / ei ollenkaan 85. Järjestetäänkö kunnassanne huumevieroitushoitoja? kyllä / ei 86. Katkaisuhoidot annetaan pääasiassa avokatkaisuhoitoina / osastokatkaisujaksoina. 87. Katkaisuhoitojen määrä vuodessa katkaisua 88. Onko päihdehuoltoyksiköllä lääkärikonsultanttia? kyllä / ei Erikoispalvelut 89. Onko terveyskeskuksessa oma röntgen? kyllä / ei 90. Käykö terveyskeskuksessa radiologikonsultti? kyllä / ei 91. Onko terveyskeskuksessa oma laboratorio? kyllä / ei 92. Tehdäänkö omana toimintana rasitus-ekg:tä, tähystystutkimuksia, muuta? kyllä, mitä? / ei 93. Apteekki on terveyskeskuksen oma / kunnallinen / yksityinen ostopalvelu / yhteinen sairaalan kanssa. 94. Miten instrumenttihuolto toimii? kukin työyksikkö huolehtii omansa / terveyskeskuksella on yhteinen instumenttihuolto / instrumenttihuolto on sairaalan kanssa yhteinen. 95. Ruokahuolto on terveyskeskuksen oma / kunnallinen / yksityinen ostopalvelu / yhteinen sairaalan kanssa. 96. Kiinteistöhuolto on tk:n oma / kunnallinen / yksityinen ostopalvelu / yhteinen sairaalan kanssa. 97. Vaatehuolto on tk:n oma / kunnallinen / ostopalvelu / yhteinen sairaalan kanssa. 98. Keskusvarasto on terveyskeskuksen oma / kunnallinen / yksityinen ostopalvelu / yhteinen sairaalan kanssa. 99. Onko kunnassa puheterapeuttia? kyllä / saadaan ostopalveluna / ei ole 100. Onko kunnassa ravitsemusterapeuttia? kyllä / saadaan ostopalveluna / ei ole 101. Onko terveyskeskuspsykologia? kyllä / saadaan ostopalveluna / ei ole 102. Onko kunnassa kasvatus- ja perheneuvolaa? kyllä / ei 103. Jos on, onko se terveyskeskuksen toimintaa? kyllä / ei Hallinto 104. Avustavan toimistohenkilökunnan määrä terveyskeskuksessa ammattiryhmittäin (sihteerit, konekirjoittajat, palkanlaskijat, ym.) 105. Onko terveyskeskuksessa talouspäällikköä? kyllä / ei 106. Tekevätkö osastonhoitajat hoitotyötä? kyllä / ei SUURKIITOS VAIVANNÄÖSTÄNNE! 69

6 Liite 3 YLILÄÄKÄRIT Kunta Vastaajan nimi Virkanimike Terveyskeskuksen kokonaistilanne: 1. Mitkä ovat terveyskeskuskokonaisuuden suurimmat ongelmat? 2. Mitkä ovat terveyskeskuskokonaisuuden suurimmat vahvuudet? 3. Miten terveyskeskusta pitäisi kehittää tai toimintaa muuttaa? 4. Mitä hyötyjä seutukunnallinen terveyskeskustoiminta tuo mukanaan? 5. Mitä uhkia seutukaunnallinen terveyskeskustoiminta tuo mukanaan? Nykyinen palveluntuotanto ja työtehtävien kehittämisajatukset: Vastaanottojen toiminta: 6. Tuntuuko vastaanoton toiminta järjestäytyneeltä? 7. Kokeeko väestö vastaanoton toimivaksi? 8. Mitkä ovat syyt vastaanoton toimivuuteen / toimimattomuuteen? 9. Kuka vastaa ajanvarauspuheluihin? 10. Onko ajanvaraajalla selkeät ohjeet? 11. Onko ajanvaraajalla ohjausvastuu vai pääsevätkö kaikki potilaat läpi? 12. Miten vastaanoton toimintaa voitaisiin kehittää? 13. Mitä hyötyä seutukunnallinen terveyskeskusyhteistyö toisi vastaanottotoiminnalle? 13b. Olisiko syytä keskittää jotain toimintaa seutukunnalliseksi erityispoliklinikkatoiminnaksi? (diabetes, reuma, astma) 14. Onko terveyskeskuksessanne erikoislääkärikonsultaatiotoimintaa? (mitä erikoisaloja, käytännön järjestelyt) Toimiiko toimiiko yhteistyö ESH:n kanssa 17. HYKS:iin? 18. Jos ei, mitä ongelmia? 19. Tammisaaren sairaalaan ja Tammiharjun sairaalaan? 20. Jos ei, mitä ongelmia? 21. Lohjan sairaalaan? 22. Jos ei, mitä ongelmia? 23. Miten sairaalat voisivat olla edistämässä potilaiden hoidon kokonaisuutta? 24. Tekeekö sairaalan läheisyys erikoissairaanhoitoon ohjautumisen potilaille liian helpoksi? / Estääkö sairaanloiden sijainti kaukana potilaiden hoitoonpääsyä? 25. Miten yhteistyö erikoisssairaanhoidon ja pth:n välillä parhaiten toteutuu, jos seutukunnallinen terveyskeskus syntyy? Päivystysjärjestelyt 26. Miten iltapäivystys on järjestetty? (paikka, henkilökunta) 27. Miten yöpäivystys on järjestetty? 28. Onko päivystys yhteinen paikallisten sairaaloiden kanssa? 29. Jos yöpäivystys terveyskeskuksessa loppuu, miten arvioisit sen vaikuttavan vuodeosastotoimintaanne? 30. Onko kunnassanne omaa sairaankuljetusta? 70

7 Liite Minkälainen valmius sairaankuljetuksella on yöaikaan? 32. Kykenevätkö sairaankuljettajat aloittamaan esim. sydäninfarktin liuotushoidon? 33. Onko sairaankuljetus terveyskeskuksen alaista toimintaa? 34. Kokeeko väestönne nykyiset päivystysjärjestelyt hyviksi? 35. Miten seutukunnallisessa terveyskeskuksessa päivystys kannattaisi järjestää? Mielenterveyspalvelut 36. Mitkä ovat mt-palveluiden suurimmat ongelmakohdat? 37. Mitä hyötyä seutukunnallinen terveyskeskusyhteistyö toisi mielenterveystyölle? Työterveyshuolto 38. Miten työterveyshuolto on järjestetty? (Onko tuotteistettu?) (Toimiiko väestövastuulla?) 39. Mistä tth:n fysioterapia ja psykologipalvelut hankitaan? 40. Saadaanko niitä riittävästi? 41. Kuka hoitaa ajanvaraukset? 42. Onko toimistohenkilökuntaa riittävästi? 43. Ovatko työterveyshuollon palvelut mielestänne riittäviä? 44. Ovatko asiakkaat tyytyväisiä palveluihin? 45. Mitkä ovat tth:n suurimmat ongelmakohdat? 46. Miten työterveyshuoltoa voitaisiin kehittää? 47. Mitä hyötyä seutukunnallinen terveyskeskusyhteistyö toisi tth:lle? Hammashuolto 48. Miten ehkäisevä hammashoito on järjestetty? (lapset, koululaiset, riskiryhmät) 49. Ovatko hammashuollon palvelut mielestänne riittäviä? 50. Ovatko asiakkaat tyytyväisiä palveluihin? 51. Mitkä ovat hh:n suurimmat ongelmakohdat? 52. Miten hh:a voitaisiin kehittää? 53. Mitä hyötyä seutukunnallinen terveyskeskusyhteistyö toisi hh:lle? Kuntoutus 54. Miten fysioterapiayksikön toiminta on järjestetty? (oma toiminta, ostopalvelu) 55. Mitä toimintoja fysioterapiaan kuuluu? (yksilöterapiat, ryhmät, vuodeos, lääkinnällinen kuntoutus, kuntoneuvola) 56. Mitä toimintoja on jouduttu rajaamaan/ priorisoimaan? 59. Ovatko fysioterapiayksikön palvelut mielestänne riittäviä? 60. Ovatko asiakkaat tyytyväisiä palveluihin? 61. Mitkä ovat kuntoutuksen suurimmat ongelmakohdat? 62. Miten kuntoutuksen toimintaa voitaisiin kehittää? 63. Mitä hyötyä seutukunnallinen terveyskeskusyhteistyö toisi kuntoutustoiminnalle? Vuodeosastohoito 64. Voidaanko osastolla hoitaa akuuttipotilaita? 71

8 Liite Saako osastolle erikoissairaanhoidon konsultanttia (paikan päälle)? 66. Onko henkilökuntaa riittävästi? 67. Mitkä ovat hankalimmat ongelmat vuodeosastolla? 68. Miten vuodeosastojen toimintaa voitaisiin kehittää? 69. Onko potilas-/omaispalaute pääasiassa positiivista vai negatiivista? 70. Onko vuodeosasto omassa kunnassa tarpeen? 71. Voitaisiinko osastoja yhdistää naapurikuntien kanssa? Päihdehuolto 72. Mitkä ovat päihdehuollon suurimmat ongelmakohdat? 73. Miten päihdehuoltoa voitaisiin kehittää? 74. Mitä hyötyä seutukunnallinen terveyskeskustoiminta toisi päihdehuollolle? Erikoispalvelut ja tukipalvelut 64. Miten laboratoriopalvelut on järjestetty? 65. Mitä erikoispalveluja voitaisiin seutukunnallisessa terveyskeskuksessa yhdistää? 65a. rtg, labra, erikoistutkimukset 65b. puheterapeutti, ravitsemusterapeutti, tk-psykologi, kasvatus- ja perheneuvola 65c. apteekki, keskusvarasto, instrumenttihuolto 65d. ruokahuolto, vaatehuolto, kiinteistöhuolto Hallinto 77. Onko sijaisien saanti vaikeaa? 78. Minkä henkilöstöryhmän erityisesti? 79. Ovatko virat täynnä? 80. Onko hoitohenkilökuntaa riittävästi? 81. Jos ei, mihin tarvittaisiin lisää? 82. Pääseekö / ehtiikö henkilökunta täydennyskoulutuksiin? 83. Onko avustavan toimistohenkilökunnan määrä rittävä tai onko sitä liikaa? 84. Miten suuren osan työajasta johtava lääkäri käyttää hallintoon? 85. Riittääkö se? 86. Ehtiikö ylilääkäri seurata erikoissairaanhoidon toimintaa? 87. Ehtiiko ylilääkäri suunnitella terveyskeskuksen toimintaa? 88. Ehtiikö ylilääkäri huolehtia henkilökunnan täydennyskoulutusta? 89. Kuka suunnittelee terveyskeskuksen budjetin? 90. Kuka suunnittelee terveydenhuollon budjetin ja toimintasuunnitelman? 91. Mitkä ovat hallinnon suurimmat ongelmat? 92. Miten tk:n hallintoa voitaisiin kehittää? 93. Mitä etua saavutettaisiin hallinnon rationalisoinnilla seutukunnallisessa terveyskeskuksessa? Sosiaalihuolto 94. Miten yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon välillä pystytään hoitamaan, jos seutukunnallinen terveyskeskus toteutuu? (Mihin asioihin pitää kiinnittää huomiota?) 72

9 Liite 3 YLIHOITAJAT Kunta Vastaajan nimi Virkanimike Terveyskeskuksen kokonaistilanne: 1. Mitkä ovat terveyskeskuskokonaisuuden suurimmat ongelmat? 2. Mitkä ovat terveyskeskuskokonaisuuden suurimmat vahvuudet? 3. Miten terveyskeskusta pitäisi kehittää tai toimintaa muuttaa? 4. Mitä hyötyjä seutukunnallinen terveyskeskustoiminta tuo mukanaan? 5. Mitä uhkia seutukaunnallinen terveyskeskustoiminta tuo mukanaan? Nykyinen palveluntuotanto ja työtehtävien kehittämisajatukset: Vastaanottojen toiminta: 6. Tuntuuko vastaanoton toiminta järjestäytyneeltä? 7. Kokeeko väestö vastaanoton toimivaksi? 8. Mitkä ovat syyt vastaanoton toimivuuteen / toimimattomuuteen? 9. Miten vastaanoton toimintaa voitaisiin kehittää? 10. Kuka vastaa ajanvarauspuheluihin? 11. Onko ajanvaraajalla selkeät ohjeet? 12. Onko ajanvaraajalla ohjausvastuu (vastuu ohjeiden antamisesta potilaalle) vai pääsevätkö kaikki potilaat läpi? 13. Mitä hyötyä seutukunnallinen terveyskeskusyhteistyö toisi vastaanottotoiminnalle? 13b. Olisiko syytä keskittää jotain toimintaa seutukunnalliseksi erityispoliklinikkatoiminnaksi? 14. Pitävätkö vastaanoton hoitajat omaa akuuttivastaanottoa? (flunssat, ym.) 15. Minkätyyppisiä potilaita siellä käy? 16. Pitävätkö sairaanhoitajat omia sairaus- tai kontrollivastaanottoja? (diabetes, verenpaine, reuma, astma) 17. Mitä eri vastuualueita vastaanoton hoitajilla on? (astmahoitaja, diabeteshoitaja, reumahoitaja) Neuvolatoiminnat Yleistä 18. Onko terveydenhoitajilla muita työtehtäviä neuvolatyön lisäksi? 19. Mitkä ovat neuvolatoiminnan pahimmat ongelmat? 20. Miten neuvoloiden toimintaa voitaisiin kehittää? 21. Kokeeko väestönne neuvolat toimiviksi? Kouluterveydenhuolto 22. Miten kouluterveydenhuollon toimintaa voitaisiin kehittää? Mielenterveyspalvelut 23. Miten mielenterveyspalvelut on järjestetty? 25. Ovatko asiakkaat tyytyväisiä palveluihin? 26. Mitkä ovat mt-palveluiden suurimmat ongelmakohdat? 27. Miten mielenterveyspalveluja voitaisiin kehittää? 73

10 Liite Mitä hyötyä seutukunnallinen terveyskeskusyhteistyö toisi mielenterveystyölle? Työterveyshuolto (voidaan jättää pois, jos tulee aikapula) 29. Ovatko työterveyshuollon palvelut mielestänne riittäviä? 30. Ovatko asiakkaat tyytyväisiä palveluihin? 31. Mitkä ovat tth:n suurimmat ongelmakohdat? 32. Miten työterveyshuoltoa voitaisiin kehittää? 33. Mitä hyötyä seutukunnallinen terveyskeskusyhteistyö toisi tth:lle? Vuodeosastohoito 34. Voidaanko osastolla hoitaa akuuttipotilaita? 35. Onko osastolla sydänvalvontaa? 36. Kotiutuvatko potilaat osastolta vai laitostuvatko he? 37. Henkilökohtainen mielipide vuodeosastohoidon tasosta? 38. Mitkä ovat hankalimmat ongelmat vuodeosastolla? 39. Miten vuodeosastojen toimintaa voitaisiin kehittää? 40. Onko henkilökuntaa riittävästi? 41. Onko potilas-/omaispalaute pääasiassa positiivista vai negatiivista? 42. Miten kotisairaanhoidon/kotipalvelun ja vuodeosastojen yhteistyö sujuu? 43. Onko vuodeosastohoito omassa kunnassa tarpeen? 44. Voitaisiinko osastoja yhdistää naapurikuntien kanssa? Kuntoutus 45. Miten fyisoterapiayksikön toiminta on järjestetty? (oma toiminta, ostopalvelu) 46. Mitä toimintoja fysioterapiaan kuuluu? (yksilöterapiat, ryhmät,vuodeos) 50. Ovatko fysioterapiayksikön palvelut mielestänne riittäviä? 51. Ovatko asiakkaat tyytyväisiä palveluihin? 52. Mitkä ovat kuntoutuksen suurimmat ongelmakohdat? 53. Miten kuntoutuksen toimintaa voitaisiin kehittää? 54. Mitä hyötyä seutukunnallinen terveyskeskusyhteistyö toisi kuntoutustoiminnalle? Kotisairaanhoito ja kotipalvelu 55. Onko näillä yhteinen toimintaorganisaatio? 56. Minkä hallinnonalan alle kuuluvat? 57. Onko kotisairaanhoidon toiminta riittävää (kyetäänkö antamaan palvleuja kaikille tarvitseville)? 58. Onko jouduttu rajaamaan potilasryhmiä? 59. Onko jouduttu rajaamaan tarjottavia palveluja? 60. Ovatko potilaat tyytyväisiä kotisairaanhoidon tasoon? 61. Mitkä ovat kotisairaanhoidon/ kotipalvelun suurimmat ongelmat? 62. Miten kotisairaanhoitoa voitaisiin kehittää? 63. Mitä hyötyjä seutukunnallinen terveyskeskustoiminta toisi kotisairaanhoidolle? 74

11 Liite 3 Erikoispalvelut ja tukipalvelut 64. Miten laboratoriopalvelut on järjestetty? 65. Mitä erikoispalveluja voitaisiin seutukunnallisessa terveyskeskuksessa yhdistää? 65a. rtg, labra, erikoistutkimukset 65b. puheterapeutti, ravitsemusterapeutti, tk-psykologi, kasvatus- ja perheneuvola 65c. apteekki, keskusvarasto, instrumenttihuolto 65d. ruokahuolto, vaatehuolto, kiinteistöhuolto Hallinto 67. Onko sijaisien saanti vaikeaa? 68. Jos on, minkä henkilöstöryhmän erityisesti? 69. Ovatko virat täynnä? 70. Onko koko terveyskeskuksessa hoitohenkilökuntaa riittävästi? 71. Pääseekö / ehtiikö henkilökunta täydennyskoulutuksiin? 72. Mitkä ovat koko tk:n hallinnon suurimmat ongelmat? 73. Miten tk:n hallintoa voitaisiin kehittää? 74. Mitä etua saavutettaisiin hallinnon rationalisoinnilla seutukunnallisessa terveyskeskuksessa? Sosiaalihuolto 75. Miten yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon välillä pystytään hoitamaan, jos seutukunnallinen terveyskeskus toteutuu? (Mihin asioihin pitää kiinnittää huomiota?) 75

12 Liite 3 PERUSTURVAJOHTAJAT Kunta Vastaajan nimi Virkanimike Terveyskeskuksen kokonaistilanne: 1. Mitkä ovat terveyskeskuskokonaisuuden suurimmat ongelmat kunnassa? 2. Mitkä ovat terveyskeskuskokonaisuuden suurimmat vahvuudet? 3. Miten terveyskeskusta pitäisi kehittää tai toimintaa muuttaa? 4. Mitä hyötyjä seutukunnallinen terveyskeskustoiminta tuo mukanaan? 5. Mitä uhkia seutukaunnallinen terveyskeskustoiminta tuo mukanaan? Kotisairaanhoito ja kotipalvelu 6. Onko näillä yhteinen toimintaorganisaatio? 7. Minkä hallinnonalan alle kuuluvat? 8. Onko kotisairaanhoidon toiminta riittävää (kyetäänkö antamaan palvleuja kaikille tarvitseville)? 9. Onko jouduttu rajaamaan potilasryhmiä? 10. Onko jouduttu rajaamaan tarjottavia palveluja? 11. Ovatko potilaat tyytyväisiä kotisairaanhoidon tasoon? 12. Mitkä ovat kotisairaanhoidon/ kotipalvelun suurimmat ongelmat? 13. Miten kotisairaanhoitoa voitaisiin kehittää? 14. Mitä hyötyjä seutukunnallinen terveyskeskustoiminta toisi kotisairaanhoidolle? Päihdehuolto 15. Mitkä ovat päihdehuollon suurimmat ongelmakohdat? 16. Miten päihdehuoltoa voitaisiin kehittää? 17. Mitä hyötyä seutukunnallinen terveyskeskustoiminta toisi päihdehuollolle? Hallinto 18. Kuka suunnittelee terveydenhuollon budjetin ja toimintasuunnitelman? 19. Mitkä ovat hallinnon suurimmat ongelmat? 20. Miten tk:n hallintoa voitaisiin kehittää? 21. Mitä etua saavutettaisiin hallinnon rationalisoinnilla seutukunnallisessa terveyskeskuksessa? Laitos- ja palveluasuminen 22. Onko kunnassa vanhainkotia (tai vastaavaa sosiaalipuolen laitosasumista)? 23. Paljonko siinä/niissä on paikkoja? 24. Palveluasuntojen lukumäärä? 25. Hoidetaanko vanhukset oikeassa hoitopaikassa? (Joutuuko esim. vuodeosastolla jonottamaan vanhainkotipaikkaa?) 26. Onko laitospaikkoja liian paljon, sopivasti vai liian vähän? 27. Olisiko kunnassa mahdollista luopua tk:n vuodeosastosta tällä laitos- ja palveluasumisen määrällä? 28. Olisiko tk:n vuodeosastosta luovuttavissa, jos palveluasumista lisättäisiin? 76

13 Liite Yleiskäsityksesi laitoshoidon ja palveluasumisen tasosta? 30. Miten sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö vanhusten palvelujen (asumispalvelut, kotisairaanhoito, kotihoito) suhteen toimii? 31. Mitä hyötyä seutukunnallinen terveyskeskus toisi vanhusten asumispalveluille? Erikoispalvelut ja tukipalvelut (jätetään pois, jos ei aikaa) 32. Mitä erikoispalveluja voitaisiin seutukunnallisessa terveyskeskuksessa yhdistää? 32a. rtg, labra, erikoistutkimukset 32b. puheterapeutti, ravitsemusterapeutti, tk-psykologi, kasvatus- ja perheneuvola 32c. apteekki, keskusvarasto, instrumenttihuolto 32d. ruokahuolto, vaatehuolto, kiinteistöhuolto Sosiaalihuollon yhteistyö 33. Jäikö jokin oleellinen paikallinen yhteistyömalli äsken huomioimatta? Mikä? 34. Miten yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon välillä pystytään hoitamaan, jos seutukunnallinen terveyskeskus toteutuu? 35. Mihin asioihin pitää kiinnittää huomiota? 36. Mistä syntyy hyötyä? 37. Mistä syntyy hankaluuksia? 77

14 Liite 4 LÄNSI-UUDENMAAN TERVEYSKESKUSTEN TOIMINNAN NYKYTILAN KARTOITUS MARRASKUU 2002 Karjaa Yleistä 1 Montako sivuterveysasemaa pääterveysaseman lisäksi kunnassa on? 0 2 Montako lääkärin virkaa terveyskeskuksessanne on? 8 3 Monessako lääkärin virassa on töissä vakituinen hoitaja? 7 4 Onko terveyskeskuksessanne tietokoneistettu sairauskertomusjärjestelmä? kyllä 5 Jos on, mikä? Pegasos 6 Onko järjestelmä kaikkien työntekijöiden ja työyksiköiden käytössä? kyllä Vastaanottojen toiminta 7 Onko kunnassanne käytössä väestövastuumalli? kyllä 8 Jos on, miten se toimii? hyvin 9 Montako lääkäriä työskentelee päivittäin vastaanottotoiminnassa? 5 10 Montako hoitajaa työskentelee päivittäin vastaanottotoiminnassa? 2 Montako terveyskeskusavustajaa työskentelee päivittäin vastaanottotoiminnassa? 3 11 Miten nopeasti vastaanottoajan saa ei-kiireellisissä tapauksissa? 0-5 pv:ää 12 Miten päiväpäivistys on järjestetty? omalääkärille on jätetty päivystysaikoja ajanvarauspotilaiden väliin 13 Kuinka suuri osa vastaanottokäynneistä on päivystyskäyntejä? noin 20% Neuvolatoiminnat Yleistä 14 Montako neuvoloiden toimipaikkaa kunnassanne on? 2 15 Neuvolat toimivat väestövastuulla 16 Montako terveydenhoitajaa toimii neuvolatoiminnassa? 3 17 Paljonko lääkärityöaikaa käytetään viikossa neuvolatoimintaan? tuntia Äitiysneuvola 18 Määräaikaistarkastuksien ajankohdat (raskausviikko) ja suorittajat (lääkäri, terv.hoitaja) v lääkäri v. 28 lääkäri v. 36 lääkäri + jälkitarkastus terv.hoitaja kertaa/raskaus 19 Äitiysneuvolakäyntien määrä (keskimäärin) / raskaana oleva nainen Montako ferttiili-ikäistä naista kunnassanne on yhtä äitiysneuovolan terveydenhoitajaa kohti? - 21 Montako lääkärityötuntia viikossa käytetään äitysneuvolaan? 4 tuntia 22 Äitysneuvolassa on väestöön nähden työvoimaa riittävästi 23 Onko äitysneuvolassa ryhmätoimintaa? kyllä Perhesuunitteluneuvola 24 Montako ferttiili-ikäistä naista kunnassanne on yhtä perhesuunnitteluneuvolan terveydenhoitajaa kohti? naista 25 Perhesuunnitteluneuvolassa on väestöön nähden työvoimaa riittävästi 26 Montako lääkärityötuntia viikossa käytetään perhesuunnitteluneuvolaan? 1-2 tuntia 27 Tekevätkö terveydenhoitajat itsenäisesti esim. pillerikontrolleja? - 78

15 Liite 4 Hanko Siuntio Inkoo Pohja Tammisaari ( virkaa) kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä Mediatri Pegasos Pegasos Pegasos Effica kyllä ei (hammashuolto Effica) kyllä kyllä ei ei kyllä ei kyllä ei - kohtalaisesti - kohtalaisesti viikkoa 1-2 vikkoa noin 2-5 viikkoa 2 viikkoa 3 viikkoon yksi lääkäri toimii erikseen päiväpäivystäjänä omalääkärille on jätetty päivystysaikoja ajanvarauspotilaiden väliin omalääkärille on jätetty päivystysaikoja ajanvarauspotilaiden väliin omalääkärille on jätetty päivystysaikoja ajanvarauspotilaiden väliin yksi lääkäri toimii erikseen päiväpäivystäjänä 20% 40% % 60% 80% sektoreittain sektoreittain sektoreittain sekä väestövastuulla että sektoreittain sekä väestövastuulla että sektoreittain 4 2 ( virkaa) tuntia 6 tuntia 4.25 tuntia 4 tuntia 5 tuntia v.8-12 lääkäri v. 12 lääkäri v. 12 lääkäri v. 12 lääkäri v lääkäri v. 28 lääkäri v. 24 lääkäri v lääkäri v. 24 lääkäri v. 26 lääkäri v.36 lääkäri v. 36 lääkäri v lääkäri v. 36 lääkäri v. 36 lääkäri v terv.hoitaja v terv.hoitaja v. 12 terv.hoitaja terv.hoitaja n. 20 käyntiä raskauden V.8 terv hoitaja v terv.hoitaja v terv.hoitaja v. 16 terv.hoitaja jälkeiset kotikäynnit mukaanlukien v. 12 terv.hoitaja v terv.hoitaja v terv.hoitaja v. 24 tervhoitaja v. 16 terv.hoitaja v terv.hoitaja v terv.hoitaja v. 28 terv.hoitaja v. 20 terv.hoitaja v. 30 terv.hoitaja v. 30 terv.hoitaja v. 30 terv.hoitaja v. 24 tervhoitaja v. 32 terv.hoitaja v. 32 terv.hoitaja v. 32 terv.hoitaja v. 28 terv.hoitaja v. 34 terv.hoitaja v. 34 terv.hoitaja v. 34 terv.hoitaja v. 30 terv.hoitaja v. 36 terv.hoitaja v. 36 terv.hoitaja v. 36 terv.hoitaja v. 32 terv.hoitaja v. 37 terv.hoitaja v. 37 terv.hoitaja v. 37 terv.hoitaja v. 34 terv.hoitaja v. 38 terv.hoitaja v. 38 terv.hoitaja v. 38 terv.hoitaja v. 36 terv.hoitaja v. 39 terv.hoitaja v. 39 terv.hoitaja v. 39 terv.hoitaja v. 37 terv.hoitaja v. 40 terv.hoitaja v. 40 terv.hoitaja v. 40 terv.hoitaja v. 38 terv.hoitaja v. 39 terv.hoitaja v. 40 terv.hoitaja noin naista (20-40 vuotiaat) syynytystä/vuosi (1 TH) naista (15-50 vuotiaat) - 4 tuntia 3 tuntia 1.75 tuntia 1 tunti 2 tuntia riittävästi riitävästi riitävästi riittävästi riittävästi ei ei kyllä kyllä kyllä 1847 naista 250 naista naista (15-50 vuotiaat) - liian vähän riitävästi riitävästi riittävästi - 2 tuntia tunti sisältyy äitysneuvolaan tunteihin 0.5 tuntia - kyllä kyllä kyllä kyllä ei 79

16 Liite 4 Karjaa Lastenneuvola 28 Määräaikaistarkastuksien ajankohdat (ikä) ja suorittajat (terveydenhoitaja,lääkäri) 1.5 kk lääkäri 4 kk lääkäri 8 kk lääkäri 18 kk lääkäri 3 v lääkäri 6v lääkäri 2-4 vk kotikäynti th 1 kk th 1-2 kk välein 1v. 15 kk th 20 kk th 2 v th 4 v th 5 v th 29 Montako alle kouluikäistä lasta kunnassanne on yhtä lastenneuvolan terveydenhoitajaa kohti? Lastenneuvolassa on väestöön nähden työvoimaa riittävästi 31 Montako lääkärityötuntia viikossa käytetään lastenneuvolaan? noin 3 tuntia Kouluterveydenhuolto 32 Määräaikaistarkastuksien ajankohdat (vuosiluokka) ja suorittajat (terveydenhoitaja,lääkäri) 2. luokka lääkäri 8. luokka lääkäri lukion 2. luokka lääkäri terv.hoitaja kaikki luokat vuosittain 33 Montako alakoulua 5 yläkoulua ja 2 lukioa on kunnassanne? 2 34 Montako terveydenhoitajaa toimii kouluterveydenhuollossa? 3 35 Kuinka monta oppilasta keskimäärin on yhdellä kouluterveydenhoitajalla? noin 800 oppilasta 36 Montako lääkärityötuntia viikossa käytetään lastenneuvolaan? 1.5 tuntia 37 Onko kunnassanne koulukuraattoria? kyllä 38 Onko kouluissa oppilashuoltoryhmiä? kyllä Mielenterveyspalvelut 39 Mielenterveysyksikön työntekijöiden määrät ammattiryhmittäin( mt-hoitaja, psykologi) mt-hoitaja psykologi + konsultoiva psykiatri 40 Toimivatko mielenterveysyksikön yleis- tai omalääkärikonsultaatiot? kyllä 41 Onko mielenterveysyksikössä psykiatrikonsultanttia? kyllä 42 Mielenterveyspalveluja käyttävien määrä vuodessa? yli 500 potilasta 43 Mielenterveyspalvelujen jonotusajan pituus? 7-14 vuorokautta 44 Saako mielenterveysyksiköönne kriisiaikoja? kyllä 45 Kuka hoitaa ajanvarauksen? työntekijät itse 80

17 Liite 4 Hanko Siuntio Inkoo Pohja Tammisaari 1.5 kk lääkäri 1.5 kk lääkäri 1.5 kk lääkäri 2 kk lääkäri 1.5 kk lääkäri 4kk lääkäri 4 kk lääkäri 4 kk lääkäri 4 kk lääkäri 4 kk lääkäri 8 kk lääkäri 8 kk lääkäri 8 kk lääkäri 8 kk lääkäri 8 kk lääkäri 18 kk lääkäri 18 kk lääkäri 18 kk lääkäri 18 kk lääkäri 18 kk lääkäri 3 v lääkäri 3 v lääkäri 3 v lääkäri 2 v lääkäri 5-6 v lääkäri 6 v lääkäri 6 v lääkäri 6 v lääkäri 6 v lääkäri kotikäynti 2 vk th 2-4 vk th 3 vk th 3 vk th 1 kk th 1 kk th 1 kk th 1kk th 5 vk th 1.5 kk th 1.5 kk th 1.5 kk th 2 kk th 2 kk th 2 kk th 2 kk th 2 kk th 3 kk th 3 kk th 3 kk th 3 kk th 3 kk th 4 kk th 4 kk th 4 kk th 4 kk th 5 kk th 5 kk th 5 kk th 5 kk th 5 kk th 6 kk th 6 kk th 6 kk th 6 kk th 6 kk th 8 kk th 8 kk th 8 kk th 8 kk th 10 kk th 10 kk th 10 kk th 10 kk th 10 kk th 12 kk th 12 kk th 12 kk th 12 kk th 12 kk th 15 kk th 15 kk th 15 kk th 15 kk th 18 kk th 18 kk th 18 kk th 18 kk th 21 kk th 2 v th 2 v th 2 v th 2 v th 2 v th 2.5 v th 2.5 v th 2.5 v th 3 v th 3 v th 3 v th 3 v th 4 v th 4 v th 4 v th 4 v th 4 v th 5 v th 5 v th 5 v th 5 v th 5 v th 6 v th 6 v th 6 v th 6 v th noin 338 lasta 440 lasta 430 lasta n. 350 lasta - riittävästi liian vähän liian vähän riittävästi riittävästi 6 tuntia 3 tuntia 2.5 tuntia 2.5 tuntia 3 tuntia 5. luokka lääkäri 1. luokka lääkäri 2. luokka lääkäri 2. luokka lääkäri 5. luokka lääkäri 8. luokka lääkäri 5. luokka tytöt lääkäri 5. luokka lääkäri 5. luokka lääkäri 9. luokka lääkäri terv.hoitaja kaikki luokat vuosittain 6. luokka pojat lääkäri 1. luokka - 5. luokka terv.hoitaja 1. luokka - 6. luokka terv.hoitaja ala- ja yläk. vuosittain terv.hoitaja lukio 2. vuosiluokka terv.hoitaja erityisluokka erit. koulua (mukautettu ala- ja yläaste) + Yrkesinstitut Sydväst (16 oppilasta) osittain noin 400 oppilasta I. 146 oppilasta II. 317 oppilasta 442 oppilasta 430 oppilasta n. 444 oppilasta 6 tuntia ei viikottain alle 1 tunti? 1.5 tuntia kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä ei omassa TK:ssa 2 sairaanhoitajaa Länsi Uudenmaan Psyk PKL osa-aikainen psykiatrian erikois- 3 psykologia 2 psykologia 1 mt-hoitaja mt-hoitaja sairaanhoitaja 2 erik.sair.hoitajaa 1 sosiaalikuraattori 1 psykiatri 1 mt-hoitaja 1 askarteluohjaaja 1 psykologi 1 lähihoitaja 1 psykiatri (80%) 1 kons.psykiatri kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä ei ei kyllä 250 potilasta - 95 potilasta 120 potilasta 5600 käyntiä vaihtelee 7-14 vuorokautta 1-14 vuorokautta 5 vuorokautta 1 vuorokausi kyllä kyllä (Tammisaari) kyllä kyllä kyllä jokainen itse mt-hoitaja itse psyk.hoitaja itse yhdessä hoidetaan 81

18 Liite 4 Karjaa Työterveyshuolto 46 Kuinka paljon työterveyshuollosanne on työnantajia, jotka ovat tehneet työterveyshuoltosopimus? noin 132 työnantajaa 47 Kuinka paljon työterveyshuollossanne on asiakkaita? 2500 asiakasta 48 Kuuluuko maanviljelysväestö työtereydenhuollon piiriin? vain vähäinen osa 49 Sairaanhoitosopimusten määrä kaikista sopimuksista? 50% 50 Työterveyshuollon työntekijöiden määrät työntekijäryhmittäin 2 hoitajaa 1 lääkäri (virka auki) 1 kanslisti Hammashuolto 51 Hammashoidon työntekijöiden määrä ammattiryhmittäin? 3 hammaslääkäriä 52 Montako asukasta kunnassa on yhtä hammaslääkäriä kohti? 2967 asukasta 53 Pystyykö hammashuolto palvelemaan koko väestöä? kyllä Kuntoutus 54 Montako fysioterapeuttia ja työ.terv. fysioterapeutti kuntohoitajaa kontoutuksessa työskentelee? 0 55 Onko kunnassa toimintaterapeuttia? On tk:ssa 56 Paljonko kuntoutuksessa on hoitokäyntejä vuodessa?? 57 Miten suuri osa hoitokäynneistä on yksilöterapiaa? 50% 58 Miten suuri osa fysioterapeutin tai kuntohoitajan työajasta menee vuodeosastolla? 10% 59 Onko terveyskeskuksessa kuntoneuvolatoimintaa? ei 60 Miten kauan potilas keskimäärin joutuu jonottamaan hoitoon? vuorokautta Vuodeosastohoito 61 Montako vuodeosastoa terveyskeskuksessanne on? 1 osasto 62 Onko osastoilla selkeä työnjako (akuuttiosastot/ kroonikko-osastot)? - 63 Montako vuodepaikkaa on yhteensä? 20 vuodepaikkaa 64 Paljonki niistä on akuuttipaikkoja 100% ja paljonko pitkäaikaispaikkoja? 0% 65 Osastohoitojakson pituus keskimäärin? 15 vuorokautta 66 Montako tunti päivässa lääkäri työnskentelee vuodeosastolla? 2-3 tuntia 67 Hoitajien ja muun henkilökunnan määrä ammattiryhmittäin vuodeosastoilla yhteensä? 10 sairaanhoitajaa 3 lähihoitajaa 0.25 kanslisti 68 Vuodepaikkojen määrä yhtä hoitajaa kohti 0.65 vuodepaikkaa 69 Osastojen käyttöaste (keskimäärin)? 90% 70 Pystyykö vuodeosasto vastaanottamaan viivytyksettä erikoissairaanhoidosta tarjottavat potilaat? kyllä Kotisairaanhoito ja kotipalvelu 71 Onko tk:ssa päiväsairaalatoimintaa? ei 72 Onko kunnassa kotisairaalatoimintaa? ei 73 Onko kunnassa yöpartiota? kyllä 74 Onko kunnassa turvapuhelinpäivystystä? kyllä 75 Paljonko kotisairaanhoidossa on asiakkaita? noin 400 asiakasta 76 Kotisairaanhoidon henkilökunnan määrä ammattiryhmittäin yhdistetty 77 Mikäli toiminnat yhdistetty, kotipalvelun henkilökunnan määrä ammattiryhmittäin 5 sair.hoitajaa / 5 teamiä / teemi lähihoitaja + muita 78 Miten lääkärikonsutaatio toimii? kohtalaisesti 82

19 Liite 4 Hanko Siuntio Inkoo Pohja Tammisaari Kirkonummen TK Kokonaisuudessaan ostopalveluna Folkhälsanilta 150 työnantajaa 33 työnantajaa + kunta 34 työnantajaa + 7 yrittäjää 37 työnantajaa 2700 asiakasta 364 asiakasta 595 asiakasta 2488 asiakasta - vain vähäinen osa (14 kpl) kyllä, varsin kattavasti kyllä, varsin kattavasti 15% - 2/34 10% 2 terveydenhoitajaa lääkäri 1 työterveyshoitaja ( 50% työajasta) 1 osa-aikainen lääkäri ( 20% työajasta) 3 terv.hoitajaa 1 lääkäri osa-aikaisesti (30%) 1 vastaanottoavustaja 5 hammashoitajaa 2 hammashoitajaa 3 hammashoitajaa 2.5 vastaanottoavustajaa 9 hammashoitajaa 4 hammaslääkäriä 2 hammaslääkäriä 2 hammalääkäriä 2 hammaslääkäriä 8 hammaslääkäriä 1 hygienisti 1 laitosapulainen 2500 asukasta 2500 asukasta 1039 asukasta 2500 asukasta 1825 asukasta ei ei kyllä kyllä, mutta ei kokonaisuudessaan kyllä ei ole ei ole ostopalveluna yksittäistapauksissa ostopalveluna(maksusitoumukse lla)/ei ole 3500 käyntiä 408 käyntiä 1319 käyntiä n käyntiä 7098 käyntiä 75% 386 käyntiä 90% 100% 35% 40% - 20% 0% 6 h /pv ei ei kyllä kyllä ei 20 vuorokautta vuorokautta 15 vuorokautta 7-10 vuorokautta ei ole Kuntayhtymä Kirkkonummella Ostopalveluna Folkhälsanilta Ei omaa vuodeosastoa 2 osastoa 2003 Ostopalvelu 1 osasto ei ei 44 vuodepaikkaa 41 vuodepaikkaa 50% 50% 50% 50% 25 vuorokautta - 3 tuntia 20 tuntia 1 osastonhoitaja 1 osastonhoitaja 2 apulaishoitajaa 9 sairaanhoitajaa 12 sairaanhoitajaa 13 lähihoitajaa 17 perushoitajaa 1 kylvettäjä 6 laitosapulaista 4 laitosapulaista 1 osastoapulainen 0.7 vuodepaikkaa % 98% kyllä kyllä ei ei ei kyllä ei ei kyllä (yhdistetty sos- ja terv.huolto) ei (Dagcenter för äldre och mentalvård) kyllä ei ei kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä 250 asiakasta 64 asiakasta 27 asiakasta, 57 saa ainoastaan - kotihoidon palveluita 4 sairaanhoitajaa yhdistetty 3 perushoitajaa - 2 kotisair.hoitajaa + 1 (v. -03) 4 sair.hoitajia/terveydenhoitajia 5 kotipalvelussa 9 lähihoitajia 5 perushoitajaa 2 kodinhoitajia 2 kodinhoitajaa 4 kotiavustajia 48 henkilöä; sh, lähihoitaja, kotihoitaja kohtalaisesti hyvin hyvin kohtalaisesti 83

20 Liite 4 79 Käyvätkö lääkärit kotisairaanhoidon kotikäynneillä? kyllä 80 Paljonko lääkärityötunteja kotisairaanhoidossa käytetään viikossa? 1-4 tuntia Karjaa Päihdehuolto 81 Onko kunnassa päihdehuoltoyksikkö? kyllä 82 Päihdehuolto on sosiaalitoimen alaista toimintaa 83 Päidehuoltoyksikön työntekijöiden määrä ammattikunnittain 1 sairaanhoitaja +? 84 Hoitoonpääsyä päihdehuoltoon joutuu jonottamaan päiviä 85 Järjestetäänkö kunnassanne huumevieroitushoitoja ei 86 Katkaisuhoidot annetaan pääasiassa osastokatkaisujaksoina 87 Katkaisuhoitojen määrä vuodessa noin 25 katkaisua 88 Onko päihdehuoltoyksiköllä lääkärikonsultanttia? kyllä Erikoispalvelut 89 Onko tereyskeskuksessa oma röntgen? ei 90 Käykö terveyskeskuksessa radiologikonsultti? kyllä 91 Onko terveyskeskuksessa oma laboratorio? kyllä 92 Tehdäänkö omana toimintana rasitus-ekg:tä, tähystystutkimuksia, muuta? ei 93 Apteekki on yhteinen sairaalan kanssa 94 Miten instrumenttihuolto toimii? 95 Ruokahuolto on terveyskeskuksella on yhteinen instrumenttihuolto osittain kunnallinen ja osittain yhteinen sairaalan kanssa 96 Kiinteistöhuolto on yhteinen sairaalan kanssa 97 Vaatehuolto on ostopalvelu 98 Keskusvarasto on - 99 Onko kunnassa puheterapeuttia? kyllä + saadaan ostopalveluna 100 Onko kunnassa ravitsemusterapeuttia? ei ole 101 Onko terveyskeskuspsykologia? kyllä 102 Onko kunnassa kasvatus- ja perheneuvolaa? kyllä 103 Jos on, onko se terveyskeskuksen toimintaa? ei Hallinto 104 Avustavan toimistohenkilökunnan määrä terveyskeskuksessa ammattiryhmittäin konekirj. 1.4/TK (sihteerit, konekirjoittajat, palkanlaskijat, ym) palkanlaskija Meltolassa 105 Onko terveyskeskuksessa talouspäällikköä? ei 106 Tekevätkö osastonhoitajat hoitotyötä? kyllä 84