28 syytä hankkia uudet hampaat. tässä numerossa. Titaanin sovelluksista. - Titaani metallo-keramiassa s Kevään kurssit 2007 s.

Transkriptio

1 h a m m a s st et ken ki sne in s ea n l a n a l ea r n i k oei sr l ei hk t oi i s4 l/ 2e 0h 0t 6i 3 tässä numerossa :57 Uhr Seite 1 ja evaisuus n johtava eteen - an, noin alla. slääketieteen. nikoidakseen tuote iden n 31. Internationale Dental-Schau KÖLN, APRIL 2005 Titaanin sovelluksista hammastekniikassa, Osa III - Titaani metallo-keramiassa s lääketieteen en usimmat lisuus a olla lkaa Kölniin! 780 Kaarina 4 02 rman rers Kevään kurssit 2007 s Internationale Dental-Schau Kansainväliset hammaslääketieteen messut 12. April 2005 Fachhändlertag Maaliskuu 20: Trade Dealer Day Säästäkää aikaa ja rahaa! Rekisteröitykää kävijäksi ja tilatkaa samalla liput online! KÖLN, maaliskuuta FIN Hammasteknikko DU: ET: x 140 sw IDS07 Allgemein CD ROM Hammaslaboratorioliiton kurssimatka Leuven-Bryssel s syytä hankkia uudet hampaat Syysluentopäivät s. 24 Mondial on kehitetty ihmisille jotka vaativat parasta jokaiselta hampaalta - toiminnallisesti ja esteettisesti. Mondial hampaat merkitsevät edistysaskelta kolmella rintamalla: 1. Parempi estetiikka: Etuhampaiden edistyksellinen muotoilu ja kerrostustekniikka 2. Parempi toiminnallisuus: Hammasparit ovat 100% identtiset, kiitos modernin CAD/CAM -teknologian. 3. Parempi materiaalilaatu: NanoPearlien avulla 50 % korkeampi kulutuskestävyys kuin perinteisillä ristiinsidotuilla akryylihampailla. IDS 2007 Kölnissä s. 26 Heraeus Kulzer Nordic AB Box 437, Sollentuna Tel: +46 (0) Fax: +46 (0) pe@heraeus.se

2

3 Ajatuksia lehden teosta Hammasteknikko -lehti vihdoin painoon. Myöhässä kuten totuttua, mutta kuitenkin. SHtS ry tekee kovasti töitä lehtiartikkeleiden aikaansaamiseksi. Ideointiriihet ovat paikallaan kun mietitään mitä lukijakunta haluaisi lehdestä lukea. Suurimpana ongelmana ei ole kuitenkaan ideoiden puute vaan pula toteuttajista. Vaikka olen koko päätoimittaja aikani aikana lukuisia kertoja kannustanut kollegoita tarttumaan kynään, se ei ole tuottanut kummoistakaan tulosta. Valitettavasti. Tämän vuoden ensimmäisessä lehdessä ollut artikkeli Suomeen asettuneesta italialaisesta hammasteknikosta aiheutti mielenkiintoisia reaktioita lukijakunnassa, puolesta ja vastaan. Osa lukijakunnasta koki artikkelin mainokseksi ja oli silminnähden pahastunut sen julkaisemisesta.t myös materiaalit, joita proteettisen työn valmistamiseksi käytämme. Paradoksaalinen tilanne, artikkelit eivät saisi olla mainoksia vaan teknisen työn kuvauksia. Silti yksikään proteettinen työ ei valmistu ilman materiaaleja. Eli jokainen artikkeli on aina omalla tavallaan mainos, vaikka teksti olisi kirjoitettu kuinka neutraalisti tahansa. Tämän jokainen tarvikeliikkeessä työskentelevä varmasti tunnustaa. Erityisesti kilpailijan edustaman materiaalin esiintyminen artikkelissa koetaan aina ilmaiseksi ja varsin tehokkaaksi mainostamiseksi. Sisältö: Pääkirjoitus... 3 titaanin sovelluksista hammastekniikassa, osa iii. Titaani metallo-keramiassa J. Bijelic, L. Lassila, K. Markkanen, P. Vallittu Seuran jäsenet ilmoittavat Teppo Kariluoto. 50 VUOTTA SITTEN -. Amerikoihin Kurssit ja tapahtumat Teppo Kariluoto.. Erikoishammasteknikoiden. tiedotussivut Hammaslaboratorioliiton. tiedotussivut Hammaslaboratorioliiton kurssimatka Leuven - Bryssel Markku Mikkola, Hannu Leppäkorpi Julkaisija: Suomen Hammasteknikkoseura ry 61. vuosikerta No 4 /2006 ISSN Anders Wollstén, päätoimittaja Päätoimittaja: Laskutusasiat: SHtS ry:n Hallitus Anders Wollstén Juha Pentikäinen Puheenjohtaja: Puh: Puh: Ilkka Tuominen, Helsinki Toimituksen osoite: Taitto: Eero Mattila Jäsenet: Mannerheimintie 52 A1 Puh Piia Rauhamäki, Lappeenranta Helsinki Toimituskunta: Jussi Karttunen, Pori shts@co.inet.fi Teppo Kariluoto, SHtS Teppo Kariluoto, Helsinki Henry Salmelainen, HL-liitto Kirsi Ehoniemi, Eura Puh: Varajäsenet: Fax: Tapio Suonperä, Helsingin AMK Hemmo Kurunmäki,Vaasa Painopaikka: Uusimaa Oy Pasi Alander, Turun yliopisto Jukka Salonen, Kerava Hammasteknikko on Suomen Hammasteknikkoseura ry:n jäsenlehti, joka jaetaan jäsenille jäsenmaksua vastaan. Lehden artikkelit ovat valistusaineistona vapaasti lainattavissa. Lähde mainittava. Syysluentopäivä&Pikkujoulu Terho Parikka.. IDS 2007 Kölnissä Marko Puro Mediakortti Hammasteknikko 1/2007 ilmestyy Aineisto toimitukseen mennessä 4/2006 Hammaslaboratorioliitto

4 Titaanin sovelluksista hammastekniikassa Osa III: Titaani metallo-keramiassa Metallo-keraamiset kruunu- ja siltaproteesit alkoivat yleistyä luvulta lähtien. Alkuvaiheessa käytettiin eniten korkeakultaseoksia (high-gold alloys), jollaisiksi luokiteltiin yli 75 % jalometalleja sisältävät lejeeringit. Myöhemmin tulivat mukaan matalakultaseokset (low-gold alloys), joissa oli alle 50 % jalometalleja. Rutiinikäyttöön ovat yleistyneet myös hopea-palladium lejeeringit. Uusien metalliseosten kehittämisen vaikuttimina ovat olleet mm. niiden fysikaaliset- ja biologiset ominaisuudet, hinta, ulkonäkö ja sidostumisominaisuudet keraamisiin materiaaleihin. Metallin ja keramian väliseen sidokseen vaikuttavat tekijät: 1. Mikromekaaninen retentio; 2. Fysikaaliset ominaisuudet mm. van der Waals voimat, metallin kostuminen lasifaasista, rajapintadiffuusio 3. Kemialliset reaktiot, rajapintareaktiot. Sidoksen lujuus riippuu monista fysikaalisista ja kemiallisista tekijöistä, kuten mm. sauman rakenteesta ja metallin ja keramian koostumuksesta (metalliin ja keramiaan lisättyjen metallisten pienelementtien määrästä ja laadusta). Metallin ja keramian rajapintaan muodostuu polton aikana erilaisia yhdisteitä, jotka voivat parantaa sidosta tai vastaavasti heikentää sidosta mm. oksidoitumisreaktion kautta. Metallin ja posliinin lämpölaajenemiskerrointen yhteensopivuus vaikuttaa myös oleellisesti sidoksen kestävyyteen. Jalometalliseoksilla on monia hyviä mekaanis-kemiallisia ominaisuuksia, mutta kudosystävällisyyden kannalta ne eivät ole parhaita mahdollisia ja lisäksi ne värjäävät posliinia. J. Bijelic 1, L. Lassila 1, K. Markkanen 2, P. Vallittu 1 1 Turun Yliopisto, hammaslääketieteen laitos, hammasprotetiikan ja biomateriaalitieteen oppiaine, Lemminkäisenkatu 2, Turku 2 Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia, Hammastekniikan koulutusohjelma, Mannerheimintie 172, Helsinki Titaanin yleisin käyttökohde hammaslääketieteessä on implantologiassa johtuen sen hyvästä bioyhteensopivuudesta. Titaania on alettu käyttää myös kiinto- ja irtoprotetiikassa 1980-luvulta lähtien. Titaani-posliinirajapintaa ja sidosta parantavat tekniikat ovat kehittyneet nopeasti, kuten myös niihin liittyvät testausmenetelmätkin. Titaanin korkea sulamispiste sekä sen voimakas affiniteetti hapen kanssa aiheuttavat titaani-posliinisysteemille erityisiä vaatimuksia. Merkittävimmät erot perinteiseen metallo-keramiaan verrattuna ovat matalampi posliinin polttolämpötila ja korkeamman vakuumin käyttö polton aikana. Kehitystyötä tehdään edelleen myös titaanin päälle poltettavaksi soveltuvien matalapolttoposliinien kanssa. Titaani-posliinisauman rakenteeseen vaikuttaa myös titaanirungon valmistustapa. Valumenetelmässä titaani joutuu sulana kosketuksiin valumassan kanssa. Titaanin pintaan syntyy tämän kontaktin seurauksena reaktiokerros, jolla on vaikutuksia metallokeraamiseen sidokseen. Jyrsimällä valmistettu titaani ei altistu korkeille lämpötiloille, eikä se ole kosketuksissa valumassaan, jolloin myöskään runkoon ei synny reaktiokerrosta. Jyrsintämenetelmissä käytetty titaani on yleensä puhdasta titaania (useimmiten Ti c.p.1). Puhtaan titaanin (Ti c.p 1- Ti c.p 4) lämpölaajenemiskerroin (LCTE=linear coefficient of thermal expansion) on alhainen (8.6-10x10-6 / C, C välillä). Tämä vaikeuttaa sekä korkeapolttoposliinin (LCTE x10-6 / C) että tavallisen matalapolttoposliinin (LCTE x10-6 / C) kiinnittymistä titaanista valettuun kappaleeseen. Sen sijaan, erikoisesti titaania varten kehitetyn matalapolttoposliinin (LCTE x10-6 / C) kiinnittyminen titaanista valettuun runkoon on mahdollista 4. Titaanilejeerinkien tyypillinen lämpölaajenemiskerroin vaihtelee x10-6 / C ( C) välillä ja on siis yleensä hieman puhtaan titaanin lämpölaajenemiskerrointa suurempi. Seostamalla titaania lejeeringiksi voidaan sen LCTE-kerrointa säätää, jolloin titaanin kanssa voidaan käyttää tavallisia kultalejeerinkien kanssa käytettäviä matalapolttoposliineja. Jäljempänä selostetuissa kokeissa ja tutkimuksissa on käytetty seuraavanlaisia titaaniseoksia. I: 80Ti-18Sn-1.5In-0.5Mn, II: 76Ti-12Ga-7Sn-4Al-1Co, III: 87Ti-13Ga, IV: 79Ti-13Ga-7Al-1Co, V: 82Ti-18In, VI: 75.5Ti-18In-5Al-1Co-0.5Mn, VII: 85Ti- 10Sn-5Al ja VIII: 78Ti-12Co-7Ga-3Sn. Kaavassa kunkin aineen edessä oleva numero kertoo sen pitoisuuden painoprosenttina (wt%). Titaanikappaleet oli valettu vakuumipaine-cyclarc valukoneella 18. Ennen posliinin polttoa, titaanirunko voidaan käsitellä eri tavoin esim. hiekkapuhaltaa titaanikappaleen pinta tai puhdistaa se elektrolyyttisesti 14. Titaani-posliinisauman rakennetta tutkittiin SAM (scanning acousting microscopy) ja SEM (scanning electron microskopy) mikroskooppien avulla 14. Koekappaleet (Ti c.p. 1) hiottiin ensin SiC paperilla (grit 1200 SiC paperi) vesijäähdytyksessä, jonka jälkeen kappaleet joko hiekkapuhallettiin alumiinioksidilla (50µm), tai kiillotettiin elektrolyyttisesti 10 min. (30 C, jännite 15 V) perkloorihapolla (240ml metanoli, 140ml butanoli ja 20ml perkloorihappo). Seuraavaksi kappaleisiin poltettiin neljä posliinikerrosta (Ducera, Dental GmbH, Saksa); kaksi opaakki- ja kaksi dentiinikerrosta niin, että poltetun posliinin yhteinen pinta-ala titaanikoekappaleen päällä oli 100mm 2. Elektrolyyttisesti kiillotetun titaanin ja posliinin välille muodostui polton aikana paikallisia murtumia, jotka polton aikana etenivät silikaatti rikkaan reaktiokerroksen läpi titaanirungon puolelle. Reaktiokerros muodostui kemiallisen reaktion seurauksena titaanin ja SiO 2 : n (posliinissa) välillä. Hiekkapuhalletun titaanikappaleen ja opaakin välille sen sijaan 4 4/2006

5 muodostui hyvä kiinnitys, vaikka paikoittain myös siinä todettiin pieniä halkeamia. Niiden arveltiin johtuvan puhtaan titaanin (8.6x10-6 / C) ja opaakin (9.5x6x10-6 / C) lämpölaajenemiskerrointen erosta, jonka seurauksena posliinin puolelle muodostui vetojännitystä ja titaanin puolelle puristusta. Jäähtymisen aikana nämä termiset jännitykset aiheuttavat posliinin halkeamia. Saumassa oli todettu myös alumiinioksidia ja silikaatteja, mutta ei varsinaista reaktiokerrosta. Kerrostettaessa piidioksidipitoista (SiO 2 ) posliinia jyrsityn titaanin päälle, tapahtuu polton aikana reaktio titaanin, hapen ja piin välillä. Lämmön noustessa happi liukenee titaanin kiderakenteeseen muodostaen happirikkaan ja hauraan kerroksen (α-kerros, eli α case ). Tämä ilmiö heikentää posliinin kiinnittymistä titaaniin. Kemiallisen reaktion seurauksena muodostuu oksidien lisäksi myös silikaatteja, jotka voivat aiheuttaa murtumia rajapintaan 15. Hapen voimakas reaktio titaanin kanssa vaikuttaa sekä titaani-posliinisauman pintarakenteeseen, että sauman sisäiseen sidoslujuuteen. Kimura ym. tutkivat miten ilmanpitoisuus (atmosfääriset olosuhteet) ja vakuumi vaikuttavat titaaniposliinirajapintaan. Tutkimuksen mukaan happi tunkeutuu titaanin kiderakenteeseen 700ºC:n ja 800ºC:n välillä. Lämpötilan noustessa lähelle 900ºC:ta lisääntyy titaanidioksidin (TiO 2 ) muodostuminen voimakkaasti. TiO 2 muodostuu hapen liuetessa titaaniin. Titaanilla ja hapella on siis voimakas taipumus reagoida keskenään ja ne muodostavat runsaasti titaanioksideja korkeissa lämpötiloissa. Tämän seurauksena titaanin ja posliinin välinen kiinnitys heikkenee. Mikrokovuustestillä mitattuna titaanin uloin pinta oli kovin. Ilman läsnäolo posliinipolton aikana tuotti kovemman titaani ulkopinnan kuin vakuumi 11. Nostettaessa lämpötilaa sidoslujuus laski ja näytteet murtuivat adhesiivisesti oksidi-metalli pinnalta. Jos titaanirunko altistettiin yli 900ºC:n lämpötilalle, muodostui sen pinnalle paksuuntunut TiO 2 kerros, joka heikensi posliinin kiinnittymistä titaaniin 11. Tavalliset posliinit vaativat yli 900ºC:n ylittäviä polttolämpötiloja, eivät siksi sovellu titaanin kanssa käytettäviksi. Lisäämällä posliiniin alumiinioksidia voidaan titaanin ja posliinin lämpölaajenemiskertoimet sovittaa lähellä toisiaan 12. Samalla saadaan posliini vähemmän reaktiiviseksi titaanin kanssa, koska piin suhteellinen osuus vähenee. On myös yritetty käyttää metallista välikerrosta titaanirungon päällä ennen posliinin kerrostamista. Kerroksen tarkoitus on eliminoida hapen haitallinen vaikutus titaanin pintaan ja samalla parantaa titaaniposliinisidoksen mekaanisia ominaisuuksia. Käytettäessä AuCuPd välikerrosta titaanipinnalla, havaittiin titaanin diffundoituvan vakuumista huolimatta välikerroksen läpi. Päällimmäiseksi muodostui Ti-Au/CuPdkerros. Kun tämän päälle poltettiin posliinia, niin pii (Si, joka tulee posliinista) reagoi titaanin kanssa ja muodosti TiSi 2 yhdistettä. Poltettaessa useampia posliinikerroksia välikerroksen päälle, reagoi välikerroksen koostumuksessa oleva kulta (Au) mahdollisesti alumiinin (Al, opaakin koostumuksessa) kanssa muodostaen Au 2 Al-yhdistettä. Tämä paksunsi ja laajensi titaanin kerroksittaista rakennetta. Puhdasta kultaa on myös kokeiltu titaanin päällysteenä. Kulta kuitenkin reagoi voimakkaasti titaanin kanssa muodostaen metallisia yhdisteitä, jotka voivat repeytyä irti titaanin pinnalta 13. Vakuumin käytöllä on suuri merkitys. Tavallisessa posliiniuunissa vakuumin määrä ei ole riittävä ja polttokammioon jäävä happi (atmosfäärinen happi) saastuttaa titaanipinnan todella nopeasti. Titaanin pinnalle muodostuu paksu ja irtonainen happikerros. Voimakkaan hapettumisen seurauksena saadaan heikko kemiallinen kiinnitys ja syntynyt reaktiokerros jopa repeytyy irti titaanista 11,15. Tavanomaista korkeampi vakuumi vähentää atmosfäärisen hapen määrää ja happea liukenee β titaanirakenteeseen huomattavasti vähemmän. Koska hapen liukeneminen titaaniin kasvaa voimakkaasti lämpötilan noustessa (>700ºC), on korkeissa lämpötiloissa hyvällä (korkealla) vakuumilla suuri merkitys. Poltettaessa posliinia titaanin päälle on myös kokeiltu argonia suojakaasuna. Argon syrjäyttää hapen pois polttotapahtumasta ja posliinin ja titaanin välinen kemiallinen kiinnitys paranee, koska suojakaasun ansiosta niiden lämpölaajenemiskertoimet eivät merkittävästi muutu polton aikana 13,16. Kerrostettaessa posliinia titaanin pinnalle, tulee hyvän adheesion saavuttamiseksi kontrolloida hapettumista ja ottaa huomioon titaanin alhainen lämpölaajenemiskerroin (8.6-10x10-6 / C). Toisin kuin perinteisissä metalli-keraamisissa tapauksissa, sidosposliini parantaa posliinin kiinnitystä titaanikappaleeseen. Titaanisidosposliini (titanium bonding agent) on todettu estävän liiallisen hapettumisen. Se sisältää titaanipartikkeleita, joiden vaikutuksesta titaanin ja matalapolttoposliinin lämpölaajenemiskertoimet lähenevät toisiaan. Tämä vähentää posliinin murtumisen riskiä titaani-posliini yhdistelmän jäähtyessä polton jälkeen. Titaanisidosaine vaikuttaa myös titaani-posliinisauman pintarakenteeseen. Ilman titaanisidosainetta sauma tulee tummemmaksi ja sidosaineen kanssa sauma muodostuu vaaleaksi ja hienorakenteisemmaksi. Titaanisidosaine muodostaa 40 µm:ia paksun kerroksen titaanin ja posliinin välille. Tämä kerros kiinnittyy hyvin sekä titaaniin että posliiniin. Jos titaanisidosaineita ei käytettä, muodostuu titaani-posliinisaumaan myös huokoisuutta. Tutkimukset osoittavat, että titaanisidosaine parantaa posliinin kiinnittymistä titaaniin (vertaa: kultapohjainen sidosaine ei paranna posliinin kiinnittymistä jalometallin lejeeringistä valmistettuun kappaleeseen) 8. Titaani-matalapolttoposliinin kiinnittymistä sekä puhtaaseen titaaniin (c.p.1) että titaanilejeerinkiin (Ti-6Al-4V) on tutkittu myös lämpöväsytystestillä. Lämpöväsytyksen jälkeen tehty 3-pistetaivutustesti* osoitti, että lämpöväsytys ei vaikuttanut matalapolttoposliinin sidostumiseen puhtaaseen titaaniin, eikä myöskään Ti-6Al-6V titaanilejeerinkiin (arvot olivat 24 MPa ja 25 MPa). Merkittävänä havaintona todettakoon tavallisen posliinin ja kultapohjaiseen metalliin välille syntyvää huomattavasti korkeampi sidoslujuus (polton jälkeen 48 MPa ja lämpöväsytyksen jälkeen 45 MPa) 20. Adachi ym. tutkivat kokeellisen titaani-matalapolttoposliinin kiinnittymisominaisuuksia puhtaaseen (Ti c.p.1) titaaniin sekä titaanilejeerinkiin (Ti-6Al-4V). Kokeellisen titaani-matalapolttoposliinin koostumus painoprosentteina (wt%) oli: SiO 2 =59.4; Al 2 O 3 =14.8; B 2 O 3 =10.1; *Posliinin (keramian) ja metallin sidoksen testaukseen on vuosien kuluessa kehitetty useita menetelmiä mm. erityyppisiä push- ja pull- out testejä on käytetty. Nykyisin mittaustavaksi on vakiintunut ISO standardin 9693 mukainen testimenetelmä. Menetelmässä metalliliuskan (25x3x0.5mm) päälle poltetaan 1.0 mm paksu posliini (8.0 mm pituus) kuvan 16 mukaisesti. Kun testikappaletta kuormitetaan 3-pistetaivutuksessa, kohdistuu metallo-keramian rajapintaan leikkausjännitys, jonka seurauksena posliini delaminoituu irti metallista. Kuormitusvoimasta (Ffraktura) voidaan laskea sidoslujuus kaavan mukaisesti: τ b = k * F fraktura, missä k = vakio saadaan taulukosta (ISO 9693) 24 4/2006 5

6 K 2 O=8.7; Na 2 O=2.6; Li 2 O=3.7; CaO=0.2 ja MgO=0.5. Kun posliinin poltto suoritettiin 775 C:ssa, todettiin sen delaminoituvan irti melkein kokonaan sekä puhtaasta titaanikappaleesta että Ti-6Al-4V lejeeringistä valmistetusta kappaleesta 1. Cai ym. tutkivat kaupallisen titaani-matalapolttoposliinin (Vita Titankeramik, Vivadent) kiinnittymistä puhtaaseen titaaniin ja Ti-6Al-4V lejeerinkiin ja totesivat sen kiinnittyvän yhtä hyvin kumpaankin titaanilaatuun (Ti c.p.1=30 MPa ja Ti-6Al- 4V=35 MPa). Lisäksi tutkijat totesivat, että vahamallin ympärille kannattaa sivellä MgO ja ZrO 2 sisältäviä valumassoja, jonka jälkeen lopputäyttö tehdään halvemmalla fosfaattisidonnaisella valumassalla 3, 5. Tämä menettely parantaa valetun titaanikappaleen ominaisuuksia. Tutkimuksissa selvisi lisäksi, että käytettiinpä Y 2 O 3, MgO:n tai ZrO 2 pitoista valumassaa, ei matalapolttoposliinin kiinnittyminen seostettuun Ti-6Al-4V titaanikappaleeseen oleellisesti muuttunut (38 MPa) 5. Valetun titaanikappaleen ominaisuuksia on yritetty parantaa paitsi kehittyneillä valumassoilla (MgO, Y 2 O 3 ja ZrO 2 sisältävät valumassat), myös käyttämällä eri valulämpötiloja 2-4. Tutkimuksissa havaittiin, että titaanikappaleeseen muodostuva oksidikerros pysyi saman paksuisena C välillä. Tämä tarkoitti sitä, että valumuotin valulämpötilan nostaminen 900 C:een ei lisännyt titaanin reaktiivisuutta. Bondioli ym. tutkivat titaanikappaleen valumuotin lämpötilan vaikutusta matalapolttoposliinin ja valetun titaanin väliseen sidoslujuuteen. Metallina he käyttivät puhdasta titaania (Ti c.p.1). Titaanikappaleet valettiin muotteihin, joiden lämpötilat olivat 430 C (matalin lämpötila), 700 C (keskimmäinen lämpötila) ja 900 C (korkein lämpötila). Esilämmityksessä tutkijat käyttivät 4 portaista menetelmää: (1) lämpötila nostettiin 55 C/ min 150 C:een, sitten (2) 5 C/min 250 C: een, jossa valumuottia pidettiin 90min. ja (3) 5 C/min 1000 C:een, jonka saavutettuaan (4) valumuotin annettiin jäähtyä joko 430 C:een, 700 C:een tai 900 C:een. Valut suoritettiin muottien jäähdyttyä tavoitelämpötilaan. Ennen posliinin polttamista titaanikappaleet hiekkapuhallettiin 10s alumiinioksidilla (100µm) 2 bar paineella, 2.0 cm:n etäisyydellä ja 45 asteen kulmassa. Posliineina käytettiin, Triceram (Triline, Esprident GmbH, Ispringen, Saksa) ja Vitan Titankeramik (VITA, Bad Sackingen, Saksa). Posliinit poltettiin puhdistettuihin titaanikappaleisiin valmistajan ohjeiden mukaisesti. Tähän tutkimukseen valitun puhtaan titaanin lämpölaajenemiskerroin (LCTE) oli 9.6x10-6 /K -1 ja posliinien LCTE oli x10-6 /K -1. Triceram posliini sidostui parhaiten (60 MPa) puhtaaseen titaaniin, joka oli valettu 430 C:ssa. Toiseksi paras sidostuvuus (40 MPa) oli kappaleeseen, joka oli valettu 700 C:ssa. Huonoin sidos (34 MPa) syntyi 900 C:ssa valettuun titaanikappaleeseen. Kahdella viimeisellä ei ole merkittävää tilastollista eroa. Vita Titankeramik sidostui hyvin kaikissa lämpötiloissa, 430 C:ssa (47 MPa), 700 C: ssa (52 MPa) ja 900 C:ssa (46 MPa), eikä näiden arvojen välillä ollut myöskään tilastollista eroa. Tulosten perusteella suositeltiin käyttämään titaanin valumuotin valulämpötilana 430 C:ta Triceram posliinin kanssa. Triceram posliinin sidoslujuus laski huomattavasti titaanin valumuotin lämpötilan noustessa. Vita Titankeramik posliinia käytettäessä sidoslujuus ei sen sijaan ollut herkkä titaanin valumuotin lämpötilalle 4. Pitkät sillat joudutaan joskus valamaan osissa, jotka sitten liitetään yhteen. Titaanisillan rungon osat voidaan hitsata yhteen esim. laser-menetelmällä. Jyrsiminen on vaihtoehtoinen tapa valmistaa titaanisiltoja. Posliinin sidostuminen titaanirunkoon, joka on hitsattu tai jyrsitty, on usein kyseenalaistettu. Derandin mukaan posliini kiinnittyy yhtä hyvin hitsattuun tai jyrsittyyn titaanikappaleeseen kuin valettuunkin. Tätä tutkimusta varten oli valmistettu 40 jyrsittyä titaanikappaletta, sekä 40 puhtaasta titaanista leikattua kappaletta, joita oli hitsattu argonkaasun suojassa. Kaikki kappaleet hiekkapuhallettiin 5 sekuntia alumiinioksidilla (50µm), jonka jälkeen ne puhdistettiin ultraäänilaitteessa, huuhdeltiin asetonilla ja lopuksi kiehutettiin 10 minuuttia tislatussa vedessä. Kummastakin ryhmästä käsiteltiin 20 koekappaletta ns. kiinnitysposliinilla (bonding porcelain), jonka jälkeen kappaleisiin kerrostettiin opaakkia ja dentiiniä. Loppuihin 20:een kappaleeseen kerrostettiin suoraan opaakkia ja dentiiniä. Kiinnitysposliinissa oli 8.4% Na 2 O (opaakissa 5.8%), 1.7% BaO (opaakissa 0%). Kiinnitysposliini sisältää lisäksi 2.2% enemmän BaO:ta kuin opaakki, jossa on taas enemmän SnO 2 :a. Tulokset osoittivat, että jyrsiminen (52MPa) tai hitsaaminen (60MPa) eivät merkittävästi vaikuttaneet posliinin ja titaanin sidostumislujuuteen. Myöskään ns. kiinnitysposliini ei parantanut posliinin ja titaanikappaleen välistä sidoslujuutta kummassakaan ryhmässä 7. Watanabe ym. mukaan titaanin laser-hitsaaminen ei myöskään vaikuta sen lujuuteen. Tutkijat eivät kuitenkaan suosittele käyttämään alle 240 A (output energy) lasereita hitsaukseen, koska lujuus alkaa kärsiä. Jos esimerkiksi hitsattavan kohdan paksuus on 0.5mm ja käytetään A laseria, sauman lujuus vaihtelee N välillä. Saman paksuisen puhtaan titaanikappaleen (kontrolli) lujuus on 804 N ja huomattavasti pienempi lujuus (503 N) rekisteröitiin kun laserhitsauksessa käytettiin 214 A:n laseria 17. Kuvassa 1 on CAD-CAM (Precident CAD/CAM DCS, Sveitsi) jyrsintämenetelmällä valmistettu titaanikruunun runko. Käytetty titaanilaatu on puhdas titaani Ti c.p.1. Kuvassa 2 on valamalla valmistettu titaanikruunun runko. Valussa käytettiin puhdasta titaania Ti c.p.1 (valukone Biotan, Schutz, Saksa). Valukappale valmistettiin käyttämällä litteää valukanavaa (2.7x4.4mm). Valumuotissa käytettiin 1:5.6 sekoitussuhdetta (45ml laajennusnestettä ja 250g valumassaa). Esilämmityksessä käytettiin kolmeportaista ohjelmaa. Lämpötila nostettiin ensin huoneen lämpötilasta 300ºC:een ja pitoaika oli 30 minuuttia. Seuraavaksi lämpötila nostettiin 852 ºC:een 20 min pitoajalla. Lopuksi lämpötila laskettiin 450ºC:een, jossa pitoaika oli kaksi tuntia ennen kuin valu suoritettiin. Kun valumuoti oli purettu, kappaleen pinta hiekkapuhallettiin 110µm:lla ja 125µm:lla alumiinioksidipitoisella hiekalla. Happokäsittelyä ei käytetty. Kuvassa 3 on titaani-posliini kruunu. Kuvassa 4 on titaanikruunu, joka on valmistettu edellä kuvatulla valumenetelmällä. Erona edellisiin oli se, että titaanipinnan työstössä käytettiin hiekkapuhalluksen ja kovametalliporien jälkeen 800µm:n ja 1200µm:n (#1200 ja #800) hiekkapaperia. Kaikkien kappaleiden valmistuksessa käytettiin edellä kuvattu esilämmitys- ja valu menetelmä. Kaikissa kuvissa esitellyissä tapauksissa käytettiin posliinia Vita Titankeramik (VITA, Saksa). Kuvassa 5 on ns. bondingposliini (kiinnitysposliini), joka poltettiin vakuumissa 800 C:n lämpötilassa (nostolämpötila 60 C/min). Opaakki kerrostettiin kahdesti 790 C:ssa (nostolämpötila 110 C/min) ja opaakin poltto suoritettiin myös vakuumilla. Dentiini poltettiin myös kahdesti kun kiilleväri vain kerran. Sekä dentiini, että kiilleväri poltettiin 770 C:ssa (nostolämpötila 50 C/ min) ja molemmissa käytettiin myös vakuumia. Maalivärejä käytettiin ennen kiiltopolttoa ja maaliväripoltto suoritettiin 700 C: ssa (nostolämpötila 100 C/min) ilman vakuumia. Kiiltopoltto tehtiin vakuumissa 700 C:ssa. Pintojen muotoiluun käytettiin timanttiporia ja kumeja ja kiillottamiseen kiillotuspastoja ja pehmeitä harjoja. Kuvissa 6 ja 7 on titaani-posliinisilta. 6 4/2006

7 Kuva 1. CAD-CAM jyrsintämenetelmällävalmistettu titaanikruunun runko. Kuva 2. Valamalla valmistettu titaanikruunun runko. Kuva 3. Titaani-posliini kruunu palatinaalisesti katsottuna. Kuva 4.Titaanikruunu. Kuva 5. CAD-CAM menetelmällä valmistettu titaanisillan runko, johon on poltettu yksi kerros ns.bonding (kiinnitys) posliini. Kuva 6. Titaani-posliinisilta. 4/2006 7

8 Kuva 7. Titaani-posliinisilta, palatinaalisesti katsottuna. Kuva 8. Titaanisillan poikkileikkauskuva. Leikkauspinta on hiottu timantti poralla ja kiillotettu grit 4000 paperilla, SEM kuvauksia varten. Poikkileikkauskuvassa näkyvät jyrsitty titaanisiltarunko, ns.bonding (kiinnitys) posliini ja dentiiniposliini. Kuvassa 8 on jyrsimällä valmistettu titaanisilta. Siihen on poltettu ns. bonding posliini, dentiiniposliini ja kiilleväriä. Silta on leikattu keskeltä halki ja leikkauspinta on kiillotettu grit 4000 (#4000) hiekkapaperilla. Pinnat analysoitiin SEM/EDS (scanning electron microscope SEM, Model JSM 5500, JEOL Ltd, Japani) mikroskoopilla ja pintakäsittelyjen väliset erot näkyvät kuvissa Titaanin korroosion kestävyys eräissä proteetisissa tapauksissa Kliiniset kokemukset ovat osoittaneet, että in vivo olosuhteissa kaikista perinteisistä metallityypeistä vapautuu metalli-ioneja. Titaani on tässä suhteessa ylivertainen, Dentiiniposliini Bonding posliini (kiinnitysposliini) Jyrsitty titaani koska se ei aiheuta minkäänlaisia reaktioita in vivo olosuhteissa. Siksi sen käyttöä suositellaan varsinkin allergiaherkille potilaille. Ongelmallisinta titaanissa on sen taipumus muodostaa valuprosessin aikana pinnalleen reaktiokerros, joka on altis korroosiolle 2,3,6. Reaktiokerros voidaan poistaa joko hiekkapuhaltamalla, mekaanisella työstöllä tai happokäsittelyllä. Happokäsittely voi tosin aiheuttaa titaaniin poroottisen pinnan. Jos titaanipintaa ei reaktiokerroksen poiston jälkeen kiilloteta kunnolla, se voi olla altis korroosiolle. Valetun titaanipinnan kiillottaminen on myös ongelmalista, johtuen pinnan suuremmasta mikrokovuudesta verrattuna esimerkiksi Co-Cr:iin. Toisaalta oikein käsitellylle titaanipinnalle muodostuva passiivinen oksidikerros estää korroosiota. On muistettava, että oksidikerroksen suojakerroin korroosiota vastaan riippuu sen paksuudesta, kemiallisesta koostumuksesta, mikrorakenteesta, titaaniin kohdistuvasta mekaanisesta rasituksesta ja suun ja limakalvojen olosuhteista 6. Kaupallisten (jyrsittyjen) titaani-implanttien päälle valmistettava silta- tai kruununrunko valetaan yleensä kulta-lejeeringistä tai vaihtoehtoisesti myös Ag-Pd-, Co-Cr tai Ti-lejeeringistä. Kahden eri metallin ollessa suorassa tai epäsuorassa kosketuksessa toisiinsa voi syntyä ns. galvaaninen reaktio 9,19. Kun titaani-implantin päälle asetetaan epäjalosta metallista valmistettu runko, syntyy näiden kahden eri metallien välille sähkökemiallinen galvaaninen virtapiiri 9. Tämä johtuu metallien erilaisesta sähkökemiallisesta jännitteestä ja siitä, että metallit eivät passivoidu suun olosuhteissa. Sen sijaan, jos titaani-implantin päälle tuleva runko valetaan jalometallista (esim. kultalejeeringistä), voidaan saavuttaa metallisysteemin passivoituminen 19. Korrodoituminen Taher ym. mukaan voi johtua kahdesta merkittävästä syystä: metallista vapautuvien ionien vaikutuksesta tai galvaanisen reaktion seurauksena, joka hoitamattomana voi johtaa ns. suugalvanismiin joka voi ilmetä määrittelemättömänä kipuna 9. Taher:n tutkimustulosten mukaan, kultalejeerinki (Pontallor-4) ei aiheuttanut galvaanista reaktiota titaanin kanssa ja Ag-Pd lejeerinki osoitti vain vähäistä reaktiota. Co-Cr (tyyppi R800) myöskin osoittautui yhteensopivaksi titaanin kanssa eikä aiheuttanut galvaanista reaktiota. Sen sijaan Co-Cr (tyyppi 2000) ei ollut yhteensopiva titaanin kanssa ja oli hyvin altis galvaaniselle reaktiolle. Ni-Cr epäjalona metallina ei ollut suositeltava metalli titaanin kanssa. Myös amalgaami osoitti olevan voimakkaasti altis galvaaniselle reaktiolle suussa titaanin kanssa ja siksi sen käyttöä paikkauksessa tulisi välttää jos potilaan hoidossa on aikaisemmin käytetty titaania 19. Amalgaami on yksin ollessaan passiivinen ja on galvaaniseen korroosioon taipuvainen ainoastaan muiden metallien läsnä ollessa (titaanin lisäksi myös muidenkin jalometallien kanssa) 9. Tavallinen amalgaami korrodoituu enemmän titaanin kanssa kuin Cu-amalgaami (high-cooper amalgam), joka taas aktivoi titaanin korroosiota fluorin läsnäollessa. Fluorin on todettu vähentävän passiivisen oksidikerroksen paksuutta titaanipinnalta ja titaani korrodoituu aggressiivisesti passiivisen oksidikerroksen puuttuessa 10. Titaanin oksidikerroksen passiivisuuteen eivät esimerkiksi vaikuta kloori-ionit 9. Titaanin herkkyys fluoridille tulee 4/2006

9 Kuva 9. Valettu titaanipinta kuvattuna SEM mikroskoopilla (x300). Kuva 10. Jyrsitty titaanipinta kuvattuna SEM mikroskoopilla (x300). 4/2006

10 317μm 145μm 639μm Kuva 11. Jyrsitty titaani analysoituna SEM mikroskoopilla (x100). Vasemmasta reunasta alkaen kuvassa näkyvät vierekkäin jyrsitty titaani, ns.bonding (kiinnitys) posliini, opaakki ja dentiiniposliinikerrokset. Kuva 12. Jyrsityn titaanin ja bonding posliinin rajapinta. Rajapinnassa ei havaita reaktiokerrosta. Kuva 13. Bonding (kiinnitys) posliini poltettuna jyrsittyyn titaanikappaleeseen. Bonding posliini on kuvattu SEM mikroskoopilla (x400). Kuva 14. Opaakki posliinikerros. Posllinin opaakkisuus on saatu aikaan lisäämällä tina- ja bariumoksidi partikkeleita, jotka näkyvät kuvassa vaaleina (SEM mikroskoopikuva, x1000). Kuva 15. Dentiiniposliini poltettuna jyrsittyyn titaanikappaleeseen. Dentiiniposliinissa näkyy zirkonia partikkeleita väripigmentteinä (SEM mikroskoopikuva, x1000). 10 4/2006

11 esiin myös Siirilän ja Könösen tutkimuksesta. Merkittäväksi tekijäksi osoittautuu myös titaanipinnan harjaus, joka lisää Ti-pinnan passiivoituneen oksidikerroksen mekaanista kulumista 10. Edelleen, Johanssonin mukaan poroottinen titaanipinta voi myös korrodoitua ja kuiva titaanityöstö (titaanityöstö, joka tapahtuu ilman jäähdytystä) edesauttaa korroosiota. Siksi vettä ja jäähdytystä tulee käyttää aina titaania työstettäessä, huolimatta titaanin valmistusmenetelmästä (valu tai jyrsintä). Fluorideja vapautuu myös useista sementeistä, joilla kiinteän protetiikan sillat ja kruunut sementoidaan hammaslääkärin toimesta tukihampaisiin. Lasi-ionomeri sementit (GIC) vapauttavat eniten fluorideja eri sementtivaihtoehdoista ja saavat lisäksi aikaan sementoinnin yhteydessä lyhyen paikallisen happaman reaktion. Turpin ym. raportoivat titaanin elektrokemiallisesta passivoitumisesta erilaisten hammas-sementtien sekä happaman fluorigeelin vaikutuksesta. Titaanikappaleet tutkimusta varten puhdistettiin etanolilla ja huuhdeltiin tislatulla vedellä, jonka jälkeen niihin kerrostettiin 0.70± mm:a paksu sementtikerros. Sementtityypit olivat: (1) fluorideja vapautuva GIC-sementti (2) sinkkifosfaatti sementti ja (3) sinkki-eugenoli sementti. Titaanikappaleet upotettiin sementoimisen jälkeen joko keinotekoiseen sylkiliuokseen (NaCl 0.7g; KCl 1.2g; K 2 HPO 4 0.2g; Na 2 HPO g; NaHCO 3 1.5g; KSCN 0.33g; urea 0.13g ja tislattu vesi Q.P. 1000ml), jonka ph=7.5 tai Fluogeeliin (NaF 0.553g; NH 4 F 1.126g; kalium sorbate 0.533g, ph g), joka on preventiivisessä karieshoidossa käytettävä fluorigeeli. Hieman suurempi korrodoitumistaipumus havaittiin titaanilla, joka oli sementoitu fluorideja vapautuvilla sementillä. Titaani osoittautui kuitenkin hyvin passiiviseksi, jonka vuoksi kyseiset sementit eivät ole kliininen riski. Sinkki-eugenoli sementti ei vaikuttanut titaanin passiivisuuteen ja tämän korroosiotaipumus oli vastaava kuin jalometallien korroosiotaipumus. Keinotekoisessa sylkiliuoksessa titaani oli passiivisempi kuin fluorigeelissä 21. Yhteenveto Titaanin käyttö on tällä hetkellä melko rajoittunutta hammasprotetiikassa sen ollessa pääasiassa lähinnä vaihtoehtoinen metalli kiintoprotetiikassa ja metallirunkoisissa osaproteeseissa. Syyt titaanin vähäiseen käyttöön ovat sen hankalassa, kalliissa ja erikoistekniikkaa vaativassa valutekniikassa sekä heikossa titaani-posliinikiinnityksessä. Valumassat, jotka sisältävät yhtä tai useampaa seuraavista oksideista: MgO, ZrSiO 4, Al 2 O 3, MgAl 2 O 4, ZrO 2, CaO ja Y 2 O 3 tulenkestävinä aineina, vähentävät sulan titaanin reagointia valumassan ainesosien kanssa ja titaanivalusta saadaan parempilaatuinen. Zirkoniumia, kalsiumia, magnesiumia tai yttriumia sisältäviä valumassoja (joille on ominaista palautumaton lämpölaajeneminen) tulee käyttää titaanivaluissa. Huomioitava on, että magnesium vaatii alumiinin mukanaoloa valumassan koostumuksessa, jotta syntyisi palautumaton lämpölaajeneminen. Lämpölaajenemisen ja optimaalisen valulämpötilan saavuttamiseksi on käytettävä joko kolme- tai neljäportaista esilämmitystä. Kolmannen tai neljännen portaan ohjelmoinnissa lämpötilaa tulee madaltaa. Jos käytetään valumassoja, joissa tapahtuu palautumaton lämpölaajeneminen, on titaani mahdollista valaa jopa huoneen lämpöiseen valumuottiin. Palautumaton lämpölaajeneminen on edullinen myös valettavan kappaleen pinnan laadulle ja lisäksi itse valaminenkin on helpompaa. Puhtaan titaanin lämpölaajenemiskerrointa voidaan nostaa seostamalla titaaniin seuraavia aineita: Al, Ga, In, Sn, Co ja Mn. Lämpölaajenemiskertoimen täsmäämisen jälkeen voidaan titaaniin kiinnittää myös tavallista matalapolttoposliinia 18. Titaani voisi korvata useita nykyisin kiintoprotetiikassa käytössä olevia metalliseoksia. Se on hyvä vaihtoehto myös Co-Cr:n tilalle rankaproteesien valmistuksessa. Titaani on kevyt, kudosystävällinen ja korroosiokestävä metalli. Hammasteknisten valumenetelmien edelleen kehittäminen vähentäisi titaanin valamiseen liittyviä ongelmia ja edistäisi sen yleistymistä. Yhteyshenkilö: Jasmina Bijelic Turun Yliopisto, Hammaslääketieteenlaitos, Hammasprotetiikka ja biomateriaalitiede Lemminkäisenkatu 2, Turku jasmina.bijelic@utu.fi HAMMASLABORATORION TOIMIHENKILÖT TU ry TOIMIHENKILÖUNIONI Jäsenyyttä koskevissa asioissa neuvoo myös liiton jäsenrekisteri. päivystysaika klo 9-12 (09) Tes-asiamies / Työsuhdeasiat Työsuhdeasiamies Martti Mäntymaa Toimihenkilöunioni PL 183 (Selkämerenkuja 1 A) HKI puh.(09) gsm martti.mantymaa@toimihenkilounioni.fi Puheenjohtaja Riitta Saloranta gsm riitta.saloranta@welho.com Sihteeri/Taloudenhoitaja Paula Näveri gsm paula.naveri@luukku.com 4/

12 posliini metalli Kuva 16. Kaaviomainen esitys 3-piste taivutustestistä, jolla testataan posliinin sidoslujuutta metalliin. Taulukko 1. Kuvan 11 eri kerrosposliinien keskiarvoiset alkuainepitoisuudet mitattuna SEM/EDS tekniikalla. bonding posliini opaakki dentiiniposliini pisteet 4, 5 ja 6 7, 8 ja 9 10,11 ja 12 Element Compound Cmpd Wt% Cmpd Wt% Cmpd Wt% Na Na 2 O Mg MgO Ca CaO Si SiO K K 2 O Al Al 2 O Zr ZrO Sn SnO Ba BaO Total Total /2006

13 LÄHTEET 1. Adachi M., Mackert J.R., Parry E.E., Fairhurst C.W. Oxide Adherence and Porcelain Bonding to Titanium and Ti-6Al-4V Alloy. J Den Res 1990, 69(6): Bijelic J., Lassila L., Matinlinna J., Markkanen K., Vallittu P. Titaani hammastekniikassa. Osa I: Titaanin kemiaa. Hammasteknikko (hammasteknisen alan erikoislehti) 1/2006. s Bijelic J., Lassila L., Markkanen K., Vallittu P. Titaani hammastekniikassa. Osa II: Titaanivalun ongelmat. Hammasteknikko (hammasteknisen alan erikoislehti) 2/2006. s Bondioli I.R., Bottino M.A. Evaluation of shear bond strength at the interface of two porcelains and pure titanium injected into the casting mold at three different temperatures. J Prosthet Dent 91(2004) Cai Z., Muthuswami L., Carrasco L., Okabe T. Porcelain Adherance to Dental Cast Ti-6Al-4V. 81 st General Session of the International Association for Dental Research (June 25-28, 2003). IADR/2003Goteborg/abstract. 6. Canay S., Hersek N., Çulha A., Bilgiç S. Evaluation of titanium in oral conditions and its electrochemical corrosion behaviour. J Oral Rehabilitation 25 (1998) Dérand T. Porcelain bond to laser-welded titanium surfaces. Dent Mater 11 (1995) Gilbert J.L., Covey D.A., Lautenschlager E.P. Bond characteristics of porcelain fused to milled titanium. J Dent Mater 10 (1994) Horasawa N., Takahashi S., Marek M. Galvanic interaction between titanium and gallium alloy or dental amalgam Dent Mater 15 (1999) Johansson B.I., Betgman B. Corrosion of titanium and amalgam couples: Effect of fluoride, area size, surface preparation and fabrication procedures. Dent Mater 1 (1995) Kimura H., Horng C.J., Okazaki M., Takahashi J. Oxidation Effects on Porcelain- Titanium Interface Reactions and Bond Strength. J Dent Mater 9(1) (1990) Könönen M., Kivilahti J. An Application of the Titanium-Alumina System for Prosthetic Dentistry. Sixth World Conference on Titanium, 1988, France. 13. Könönen M., Kivilahti J. Joining of dental ceramics to titanium by metalic interlayers. In: Proceedings of the 7 th International Meeting on Modern Ceramics Technologies (7 th Cimtec-World Ceramic Congress), 1990 Jun 27-30, Montecatini Terme, Italy. Vinzencini P, editor. Amsterdam, The Netherlands: Elsevier, pp Könönen M., Kivilahti J. Testing of metal-ceramic joint using scanning acoustic microscopy. J Dent Mater 7 (1991) Könönen M., Kivilahti J. Fusing of Dental Ceramics to Titanium. J Dent Res 2001,80(3): Kwam K., Herø H. Stress relaxation in titanium-ceramic beams during veneering. Biomaterials 22 (2001) Liu J., Watanabe I., Yoshida K., Atsuta M. Joint strength of laser-welded titanium. Dent Mater 18 (2002) Spiros Z., Tsetsekou A., Papadopoulos T. Thermal expansion and microstructural analysis of experimental metal-ceramic titanium alloys. J Prosthet Dent 90 (2003) Taher N.M., Abed S., Jabab Al. Galvanic corrosion behaviour of implant suprastructure dental alloys. Dent Mater 19 (2003) Tróia M.G.JR., Henriques G.E.P. Nóbilo M.A.A., Mesquita M.F. The affect of thermal cycling on the bond strength of low-fusing porcelain to commercially pure titanium and titanium-aluminium-vanadium alloy. Dent Mater 19 (2003) Turpin Y.L., Tardivel R.D., Tallec A., LeMenn A.C. Corrosion susceptibility covered by dental cements. Dent Mater 16 (2000) Varpavaara P, Kivilahti J, Könönen M. Comparison of a novel titanium-ceramic system with a commercial system using a torsional load testing method. #2646, abstract, IADR Yanagida H., Matsumura H., Taira Y., Atsuta M., Shimoe S. Adhesive bonding of composite material to cast titanium with varying surface preparations. J Oral Rehabilitation 29 (2002) ISO 9693: Metal-ceramic dental restorative systems, /

14 Täydellinen estetiikka pettämättömällä pohjalla CAD/CAM tekniikkaan perustuva Straumann CARES (Computer Aided Restoration Service) Potilaiden The sure-fire odotukset basis esteettisestä for esthetic hammashoidosta perfection. kasvavat jatkuvasti ja näitä odotuksia pystytään täyttämään yhä paremmin nykyajan kehittyneiden keraamisten materiaalien ansiosta. Hammasprotetiikassa For the highest standards in estetiikka implant-borne muodostuu prosthetics, yksilöllisestä the successful CAD/CAM muotoilusta ja valon in collaboration vaikutuksesta. with: Silloin, platform kun CARES valo (Computer pääsee Aided vapaasti REstoration kulkemaan Service) kruunuhampaan has just been extended läpi, to saadaan aikaan kaunis ja luonnollinen include mesostructures vaikutelma. made Zirkoniumoksidi of zirconium oxide. on State-of-the-art materiaali, fabrication joka sallii and valon läpikulun. Straumann industrial finishing CARES guarantee on zirkoniumoksidijatke, excellent product quality jonka and precision päälle sopivat as well as posliinit lämpölaajenemiskertoimeltaan outstanding fit and long-term stability. n. CARES 10,5. Ceramic Tietokoneohjattu the sure-fire basis suunnittelu, for customized, kokokeraaminen materiaali ja jatkeen täydellinen natural esthetics. istuvuus implanttiin täyttävät potilaittesi odotukset. Kun haluat tarjota yksilöllisen, kestävän ja esteettisen lopputuloksen, valitse Straumann CARES. CARES kiinnikejatkeet kuuluvat Straumann Guarantee takuujärjestelmän piiriin. Straumann CARES for your esthetic results CARES Ceramic Reliable. Simple. Versatile. w w. s t r a u m a n n. c o m

15 SEURAN JÄSENET ILMOITTAVAT Jäsenet ilmoittavat on Suomen Hammasteknikkoseuran jäsenille tarkoitettu ilmainen ilmoituspalsta. Ilmoitukset julkaistaan seuran www-sivuilla osoitteessa sekä tilan salliessa myös Hammasteknikko-lehdessä rivi-ilmoituksina.. Lähetä ilmoituksesi sähköpostilla osoitteeseen: tai postikortilla osoitteeseen: Suomen Hammasteknikkoseura ry, Mannerheimintie 52 A Helsinki. Laita otsikoksi JÄSENILMOITUS ja muista merkitä myös jättöpäivä ja yhteystietosi. MYYDÄÄN Hyviä edullisesti käytettyjä koneita hammaslaboratorion: - Finndent 4500 tuoli (tuolissa lähes uusi nahkapinta)ja siemensin valo -Kipsitahko timanttilaikalla -Kipsivibraattori mitat 22x22cm -Vacuumisekoitin, seinäkiinnytys, kolme sekoituskuppia, eri kokoisia -Jynssi, 2-nopeuksinen 1500rpm/3000rpm -Hydraulinen prässi,3 kyvettiä max. puristusvoima kg = 400kg/cm. -kultavaaka, tarkka Kaikki laitteet on toimivia ja hyviä, ostettu vuonna 1997, paitsi tuoli on hieman vanhempi. Voin lähettää laitteista kuvia maililla. OTA YHTEYTTÄ eht Pentti J. Tahvanainen puh Hammasforum Oy, Torikatu 6-8 Lt Hyvinkää hammas.forum@fonet.fi -rankauuni MANFREDI L9D -posl-uuni VITA VACUMAT 30 -valulinko DEGUSSA- ym. p Luovun EHT-vastaanotosta ja laboratoriosta Hgin Kampissa (Lönnrotinkatu 17 B) Toiminut 40 vuotta. Yhteydenotot : Yrjö Hasanen Bego Infratherm -esilämmitysuuni. Keskipakolinko Degussa, sininen klassikko. Biodent Optipol painekattila Laitteet ovat erittäin hyväkuntoisia ja vähän käytettyjä.. Tiedustelut: Vantaan kaupunki, Timo Pönni. p OSTETAAN OSTAN AKRYLLIN TYÖSTÖÖN SOVELTUVIA LAITTEITA JA TYÖKALUJA. OLEN ERITYISEN KIINNOSTUNUT PER- FORM SYSTEEMISTÄ. YHTEYDENOTOT Ostetaan käytetty hammaskaappi EHT-vastaanotolle. Vastaukset: markku.raisanen@kymp.net TOIMINNASSA OLEVA HAMMASLABORATORIO Luottamukselliset vastaukset puh nro PAIKANHAKIJOITA TARVITSETKO KIIREAPULAISTA? 1987 VALMISTUNUT HAMMASTEKNIKKO ETSII EXTRATÖITÄ HELSINGISTÄ JA LÄHIALUEELTA. puh / Jyrki PALVELUKSEEN HALUTAAN Hammaslaboratorio Oulun Uusihammas Oy hakeen palvelukseensa Hammasteknikkoa, Hammaslaboranttia ja Hammastyöntekijää, tarjolla kaikkia alan töitä. Lisätietoja p / Kai Ilkka Helsingin keskustassa sijaitseva hammaslaboratorio etsii erikoishammasteknikkoa, suuhygienistiä tai hammaslääkäriä, laboratorion yhteydessä olevalle vastaanotolle. puh Kruunu- ja siltaprotetiikkaan perehtynyt HAMMASTEKNIKKO saa hyvän työpaikan Helsingissä. KVALIDENT OY Sörnäisten rantatie 27 A HELSINKI Lisätietoja : Harri Repo tai harri.repo@kvalident.fi 4/

16 Hammasteknikko 50 vuotta sitten on juttusarja, jossa julkaisemme.hammasteknikko-lehdessä ilmestyneitä artikkeleita 50 vuoden takaa. Toimitus N:o Amerikoihin Lehden toimituksen saatua tietää, että liittomme kunniajäsen Ernst Grönholm on kuumeisella kiireellä valmistellut lähtöä "rapakon taakse", kiirehdimme häntä haastatteleman, ettemme joutuisi "lehdellä soittelemaan", vaikkakaan meillä ei ollut tietoa tarkemmasta lähdön hetkestä. Mitäpä muuta kuin suunnata matkansa asianomaista laboratoriota kohti ja samalla miettiä kysymyksiä. Moni nuorempi lukija ei varmaankaan ole selvillä siitä, että hra Grönholm on jo aikaisemminkin ollut Yhdysvalloissa kokonaista kolme kertaa. Siksipä esitimmekin hänelle ensimmäisenä kysymyksenä: "Milloin olit aikaisemmin Amerikassa?" Oltuamme parisen vuotta naimisissa tutustuimme vaimoni kanssa konsuli Akseli Rauanheimoon, joka oli Betty-rouvansa kanssa muuttanut Porvooseen suorittamaan kirjallisia töitä. Erään kerran kahvikupin ääressä istuttaessa oli konsuli ikäänkuin mietiskellen sanonut: "Teillä, jotka olette nuoria ja vapauden ammattien harjoittajia, olisi hyvät mahdollisuudet Amerikassa." Tästä alkoi siemen itää ja muutamaa kuukautta myöhemmin olimme jo hankkineet passit ja lunastaneet matkaliput. Viisumit saatiin heti. Kotimme pakkasimme huoneistomme yhteen huoneeseen ja loput huoneet vuokrasimme. Minkä takia lähditte? Olimme yksinkertaisesti kyllästyneet pikkukaupungin yksitoikkoisuuteen ja ajattelimme, että vaikkemme löytäisikään mitään kultakimpaleita, olisi siellä meille kuitenkin paljon opittavaa. Heinäkuun 2 pnä 1921 matkamme alkoi. Aikomuksemme oli jäädä pariksi vuodeksi, mutta kun tämän ajan loppuun kuluttua minulla oli vielä vuosi jälellä korkeakoulututkinnosta ja vaimoni oli tehnyt sopimuksia suomalaisten seuranäyttämöiden ohjaustoiminnasta, jäimme vielä puoleksitoista vuodeksi. Silloin meidän oli tultava Suomeen pelastamaan sitä, mitä meillä pelastettavissa oli. Täällä oli sillä aikaa joutunut eräitä pikkupankkeja vararikkoon, eikä meidän etujamme ollut kukaan valvomassa. Niin menivät opintorahani, sillä olin niiden turvin ajatellut jatkaa Dental Collegassa. Saman vuoden syksyllä palasimme takaisin New York iin ja pari vuotta puskettiin töitä oikein olan takaa samalla opiskelemalla. V kävin Yhdysvalloissa kolmannen kerran kuukauden kestävällä tutkimusmatkalla. Entiset muistot ovat rakkaita ja ne tulevat esille vuolaana virtana. Liiton kunniajäsen ERNST GRÖNHOLM Miten on nykyhetken tilanne? Viimeisestä matkastasi on kulunut 18 vuotta ja jälleen on herännyt kaipuu päästä pilvenpiirtäjien valtakuntaan. Mikä sai Sinut jälleen lähtemään sinne? Tämä kysymys sai haastateltavan jo mietteliäämmäksi. Vaikea kysymys vastata. Tuo "sai"-sana viittaa menneeseen ja kuitenkin olen vielä täällä. Viisumin allekirjoituspäivästä ei ole annettu tarkkaa tietoa, vaikka matkaa varten onkin kehoitettu jo valmistautumaan. Jos kysymys tarkoittaa - kuten otaksun - matkan aiheuttaneiden syiden selville saamista, niin syyt on seuraavat: Ensiksikin Amerikassa on minulla eräs laboratorion omistaja, jonka kanssa olen ollut luottamuksellisissa ystävyyssuhteissa yli 30 vuotta. Hän pyysi minua työtoverikseen jo v. 1939, mutta silloin tuli sota. Kun sodan jälkeen saatiin yhteys USA:han, uudisti hän pyyntönsä, mutta minulla ei silloin ollut tilaisuutta lähtöön. V katsoin tilanteen siinä määrin muuttuneen, että olisin valmis lähtemään ja niin ilmoitin itseni Amerikan konsulaatin odotuslistalle viisumin saamiseksi. Toiseksi tunnen suurta halua päästä perusteellisesti tutkimaan hammastekniikan nykyistä kehitystä yleensä sekä järjestely- ja opetustoiminnan muotoja. Siis edelleenkin itsensä kehittäminen ja opetustoiminnan parantaminen ovat matkan päätekijät. Suomen hammasteknikot ovatkin runsain mitoin saaneet nauttia Ernst Grönholm in opetuksesta ja sen pätevyydestä. Niin oli asia hammasteknikkokoulussa ja niin on 16 4/2006

17 ollut nykyisin kurssienkin aikana. Mitä mahtaisi hammasteknikoiden opetustoiminta tälläkin hetkellä olla, ellei häntä olisi ollut sitä kehittämässä ja nurkumatta asioita hoitamassa. Tämä ajatus aiheuttikin seuraavan kysymyksen: Miten kauan aiot tällä kertaa viipyä Amerikassa? Jaa. Tähän kysymykseen on miltei mahdotonta vastata, sillä oleskeluni riippuu kokonaan vallitsevista olosuhteista ja ne voivat kuten tiedämme, muuttua hyvinkin nopeasti ja tehdä kaikki ennakkolaskelmat tyhjiksi, joten on parasta varautua kaikkiin mahdollisiin ehtoihin, kuten veikkauksessa sanotaan. Sanon kuitenkin, että kun nyt vihdoinkin pääsen matkalle, tuskin ennätän takaisin liiton vuosikoukseen. Mitäpä muuta siihen saattoikaan vastata, sillä tulevaisuudesta on vaikeata mitään tietää. Ikäväksemme vain totesimme, ettei hän ole keskuudessamme viettäessä ensi talvena liiton 30-vuotisjuhlaa. Tai kukapa sen tietää. Onhan Suomesta suora lentoyhteys ja ehkäpä "hyvä ystävä valloissa" haluaisi samalla kertaa tutustua talviseen kotimaahamme. Matkan oltua kovin lähellä olimme uteliaita kuulemaan perillä odottavista olosuhteista. - Mitkä ovat suunnitelmasi Yhdysvalloissa? Kasvoilla välähti aurinkoinen hymy ja pieni salaperäisyys kuvastui silmistä. Syystä kylläkin, koska tässä tapauksessa ei oltu tarvittu mitään erikoisia suunnitelmia. _ Perille saavuttuani menen suoraan työhön, Asunto on varattu työnantajani omassa talossa ja maaseudulla huvila viikonloppujen viettoa varten. Minua on pyydetty myös huolehtimaan siitä, että ajokorttini on kunnossa, sillä käytettävissäni on myös henkilöauto. (Vieläkö joku ihmettelee lähtöäni?) Totta onkin, ettei sitä ihmetellä tarvitse, koska edessä tuntui olevan kaikkea, mitä voi toivoa. Edellä kuulemamme perusteella meitä kiinnostikin kuulla hammasteknikoista sikäläisissä oloissa ja siksipä tiedustelinkin häneltä: Voitko kertoa, minkälaiset olosuhteet hammasteknikoilla on Yhdysvalloissa? Nykyhetken olosuhteista minulla ei oletarkkaa tietoa, mutta ehkäpä puolen vuoden kuluttua osaan jo vastata tähän kysymykseen. Aikaisemmista kokemuksistani voin kuitenkin mainita. että hammaslääkäreiden ja laboratorioiden välinen yhteistyö on paljon kiinteämpää ja henkilökohtaisempaa kuin Suomessa. Erikoislaatuisissa tapauksissa pidetään ennen työn aloittamista aina neuvottelut ja alan uutuuksia tutkitaan yhdessä. Tällä tavalla karsiutuu jäykkä kaavamaisuus pois ja tilalle tulee henkilökohtainen työ, josta mm. tri Laitinen Yhdysvalloista jokin aika sitten sanomalehtihaastattelussa mainitsi. On ilmeistä, että tällainen yhteistoiminta helpottaa myös hammasteknikon työtä ja säästää hammaslääkärin monista harmillista erehdyksistä. Kuten sanoin, nyt en osaa sanoa paljoakaan, mutta kun jotakin olen tietooni saanut, aion pyytää puheenvuoron. Tähän ytimekkääseen ja paljon lupaavaan lauseeseen haastattelummekin päättyi. Meidän tehtävänämme on toivottaa onnellista matkaa miehelle, joka on antanut ja luvannut myös jatkuvasti antaa ammattikunnallemme tavattoman paljon. Kiinnostuksella jäämmekin kuulumisia odottelemaan. Niitä voimme tämän lehden palstoilla lukijoillemme esittää ja toivomme, että hän muistaa lehteämme kuten kirjeenvaihtaja ainakin. Lopuksi haluamme kiittää kaikesta saamastamme ja toivomme, että menestys jatkuisi uudessa maanosassa. Kiitokset vielä Sinulle Ernst ja onnellinen ja menestyksellinen olkoon tulevaisuutesi! M. Elomaa 4/

18 KURSSIT JA TAPAHTUMAT KEVÄÄLLÄ 2007 Kursseja hammaslääkäreille / hammasteknikoille Järjestäjä: CeraTech / Htm Seppo Kärkkäinen Kurssiohjelmat ja muut kurssitiedot: LOW COST- PASSIVE FIT - STB-menetelmän MALLINTAMISKURSSI kaikille implanteille Ongelmia isojen implanttitöiden valmistuksessa? Käytät sitten titaania tai zirkonia, valmistat työn itse tai käytät alihankintaa, STB-malli on ainut, mihin voit luottaa. Kurssipaikka: Hammaslaboratorio Muotohammas, Hämeenlinna Kurssille mahtuu maksimi 8 henkilöä. Aika: sovittavissa Hinta: 150 euroa Lisätiedot: Kari Syrjänen, puh , kari@finntitan.com VITA VM9-KURSSI Työkurssi zirkoniumoksidirungon työstämisestä ja kerrostamisesta VITA VM9-posliinilla. Kurssilla mahdollisuus käyttää omia runkoja tai ostaa runko kurssin järjestäjältä. Kurssi soveltuu kerrostustekniikan yhteneväisyyden vuoksi myös VM7- tai VM13-posliineiden käyttäjille tai niistä kiinnostuneille. Aika: tammi-helmikuu 2007 (aika tarkentuu myöhemmin), 2 pv Paikka: Plandent Oy, Helsinki Kurssin vetäjä: HTM Mikko Kääriäinen Lisätietoja: Leena Fredriksson, puh tai leena.fredriksson@plandent.com Hammastekniikkapäivät Hämeenlinnan AulangoLLa Kattava näyttely, luentoja ja liittokokoukset. Varaa majoitus ajoissa. Lisätietoja: Juha-Pekka Marjoranta, j-p.marjoranta@uusihammas.fi, Tuula Mohtaschemi, ukihammas@uusikaupunki.fi, HAMMASTEKNIKOIDEN MASTER -KURSSI Paikka: Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos, Vilppulantie 14, Helsinki Aika: Ohjaaja: CDT Marc Sommer, Sveitsi Luennoitsija: EHL Pauli Varpavaara Lisätietoja: Straumann / Pauliina Riuttamäki,puh Hinta: alv. 22% Hammasteknikoille suunnatulla kaksipäiväisellä Master kurssilla käsitellään implantologiaan liittyviä proteettisia ratkaisuja. Master kurssi antaa hammasteknikoille tietoa implantologiassa tapahtuneesta kehityksestä (implanttityöt), suunnittelutaidoista ja uusimpien jatkeiden käytöstä. Kurssi on luento- ja työkurssi, jonka aikana tehdään kruunu- ja siltatyö. Hammasteknikoiden Master kurssilla käsitellään mm. seuraavia kokonaisuuksia: - Esteettisen lopputuloksen saavuttaminen hyvän suunnittelun avulla - Proteettisten ratkaisujen suunnittelu - Hands on työharjoittelu, jossa tehdään sementoitu silta käyttäen burnout osia (RN,WN) ja kruunu WN-ruuvikkiinnitteisellä synocta-kultakapalla. Työskentely Narrow Neck komponenteilla ja ruuvikiinnitteisellä RN 1,5 kiinnikejatkeella. Protetiikan erikoishammaslääkäri Pauli Varpavaara luennoi hammasteknikon / hammaslääkärin proteettisista ongelmatapauksista implantologiassa. - Implanttiprotetiikka helppoa joskus mahdotonta 18 4/2006

19 KURSSIT JA TAPAHTUMAT KEVÄÄLLÄ 2007 IDS Köln TAHKO / SHtS Aika: Tiedustelut: Minna Harmanen puh Erikoishammasteknikoiden suuri kansainvälinen tapahtuma Word Symposium on Denturism and Dental Technology in Nottingham symposium@dla.org.uk. Ryhmämatkasta kiinnostuneita pyydetään ottamaan yhteyttä Lisätietoja: Juha-Pekka Marjoranta j-p.marjoranta@uusihammas.fi? Tuula Mohtaschemi ukihammas@uusikaupunki.fi? Jos haluat koulutustapahtumasi tälle ilmaiselle palstalle, ota yhteyttä: Teppo Kariluoto puh (09) tai sähköpostitse sastsk@nettilinja.fi KURSSIT MYÖS NETISSÄ! FIN_182x140_sw_IDS :57 Uhr Seite 1 Hammaslääketieteen ja hammastekniikan tulevaisuus Wichtig für alle Zahntechniker. IDS 2007 tulee jälleen olemaan johtava Funktion, kansainvälinen Ästhetik hammaslääketieteen und effiziente tapahtuma Verarbeitung 50 eri maasta sind olevan, noin wichtige 1,600 näytteilleasettajan Kriterien für voimalla. Produkte Joka toinen der vuosi Zahnmedizin. koko hammaslääketieteen Die sektori IDS tapaa 2005 Kölnissä ist mit kommunikoidakseen vielen Live-Demonstrationen ja vaihtaakseen informaatiota undtuote Produktvorstellungen -esittelyiden ja -demonstraatioiden der Branchentreff merkeissä. der gesamten Zahnmedizin. Nutzen Sie Täällä näette kaikkien hammaslääketieteen die herausragenden Informationsmöglichkeiten ja hammastekniikan osa-alueiden der internationalen viimeisimmät innovaatiot Leitmesse ja uusimmat des konseptit. Dentalbusiness. Käyttäkää hyväksenne mahdollisuus tutustua alan tulevaisuuteen ja olla mukana kehityksen kärjessä. Tulkaa Kölniin! Lisätietoja: Koelnmesse Katri Suomela, Lampuotinkatu 8, Kaarina Puh , Fax koelnmesse@kolumbus.fi VDDI Association of German Dental Manufacturers Internationale Dental-Schau KÖLN, APRIL Internationale Dental-Schau Kansainväliset hammaslääketieteen messut 12. April 2005 Fachhändlertag Maaliskuu 20: Trade Dealer Day Säästäkää aikaa ja rahaa! Rekisteröitykää kävijäksi ja tilatkaa samalla liput online! KÖLN, maaliskuuta FIN Hammasteknikko DU: ET: x 140 sw IDS07 Allgemein CD ROM 4/

20 Erikoishammasteknikon tiedotussivut Kaverukset Hieno lämmin kesä. Jäljennösaineet ja akryylit jämähtävät käsiin. Jääkaappi on saanut aivan uuden ulottuvuuden, kun siellä säilyttää akryylinesteiden lisäksi myös vahatöitä, jotka työpöydällä tahtoivat elää omaa elämäänsä. Muuten, eväsvoileivät ja akryylinesteet eivät kuulu samaan jääkaappiin, yäk. Kaiken tämän lämmön keskellä kaksi erikoishammasteknikkoliitolle merkittävää henkilöä saavutti miehen iän. Liiton Puheenjohtaja Juha- Pekka Marjoranta täytti vuotta, samaten liiton sihteeri Juha Pentikäinen Puheenjoh tajan merkkipäivää juhlistimme hallituksen kokouksen alkajaisiksi Hallitus luovutti Juha-Pekalle Yrittäjien Kultaisen Yrittäjäristin hänen pitkästä työurastaan, mutta kuten Jukka Talka ja Yrjö Rautiala totesivat puheessaan, yhtäpaljon se on kunnianosoitus puheenjohtajalle. Kiitos hyvästä yhteishengestä ja yhteistoiminnasta, jonka Juha- Pekka on pystynyt luomaan eri yhteisöjen välille. Yrjö Rautiala totesi että tämä on ollut ainoa hallitus, jossa hänen ei ole tarvinnut edes korottaa ääntään, ja se on paljon sanottu. Yrjö kun on ollut kai niissä kaikissa. Kokouksen jälkeen hallitus siirtyi Sipooseen Juha Pentikäisen kotiin juhlimaan hänen merkkipäiväänsä. Ilta sujui leppoisasti hyvän ruuan, juoman, torvisoiton ja hampaantekijöiden kera. Pieni sade tosin ajoi torvisoittajat pation alle, mutta eipä siitäkään sateesta ollut nurmikoita kastelemaan. Taksi kylläkin tuli liian aikaisin hakemaan meitä pois. Onnea molemmille kaveruksille. Hampaantekijät tarvitsevat jatkossakin teidän palve luitanne Teksti: Terho Parikka Kuva: Yrjö Rautiala ERIKOISHAMMASTEKNIKKOLIITTO RY ONNITTELEE MERKKIPÄIVIÄÄN VIETTÄVIÄ EHT 2006 Erikoishammasteknikkoliitto ry on nimittänyt EHT Eero Rissasen Vuoden Erikoishammasteknikoksi Hän on pitkällä urallaan erikoishammasteknikkona jakanut kokemustaan opintopäivillä jälkipolville, toiminut aktiivisena alan järjestötoiminnassa ja vaikuttanut alan positiiviseen markkinointiin. Hän toimii vastaantollaan os. Puijonkatu kerros, Kuopio puh Palkinto julkaistiin liittokokouksessa , mutta koska hän oli matkoilla, kiertopalkinto luovutetaan liittokokouksessa Hammasteniikkapäivillä Hämeenlinnan Aulangolla Pikkujoulujuhlien sponsorit Dentalagent Oy Extracon Oy Heraus Kulzer Gmbh KAR Sjödings Oriola Oy Plandent Oy Kiitos tuesta! 65 vuotta Ahti And ERIKOISHAMMASTEKNIKKOLIITTO RY Olympiastadion A - rappu Helsinki Puh Fax erikoishammasteknikkoliitto@kolumbus.fi JÄSENPALVELUTUOTTEET NUMEROSTA MARKETTA RAUTIALA VASTAANOTTAA JA POSTITTAA TILAUKSET. 20 4/2006 Erikoishammasteknikko