Yö unetta, päivä aivoitta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yö unetta, päivä aivoitta"

Transkriptio

1 Heidi Aalto & Virpi Turtiainen Yö unetta, päivä aivoitta Infopaketti unesta Talvisalon koulun 7.-luokkalaisille Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Toukokuu 2008

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Aalto Heidi, Turtiainen Virpi Koulutusohjelma ja suuntautuminen Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja Nimeke Yö unetta, päivä aivoitta Infopaketti unesta Talvisalon koulun 7.-luokkalaisille Tiivistelmä Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tehdä infopaketti hyvästä unesta Talvisalon koulun 7.- luokkalaisille. Työskentelymme jäsentyi tuotesuunnitteluprosessin eri vaiheiden avulla. Aluksi teimme kyselyn kohderyhmänä olleille 7.-luokkalaisille unitottumuksista, mistä saimme pohjan infopaketille. Työskentelyssä oli mukana Talvisalon koulun terveystiedon opettaja, joka osallistui sisällön suunnitteluun ja viimeistelyyn sekä esitestaukseen. Infopaketti jäi koulun käyttöön terveystiedon oppimateriaaliksi. Se sisälsi sekä diasarjan että opaslehtisen. Opinnäytetyömme koostuu teoriaosuudesta ja tuotekehitysprosessin kuvauksesta, johon liittyy tutkimusosa. Teoriaosassa käsittelimme nuoruutta kehitysvaiheena sekä unen merkitystä nuorten hyvinvoinnille. Tuotekehitysprosessin ensimmäisessä vaiheessa käytimme kvantitatiivista lähestymistapaa, eli kyselyä, jonka kohdistimme Talvisalon koulun 7.-luokkalasille. Vastausprosentti oli 64,7 % (n=90). Kyselyn tulokset käsittelimme SPSS- sekä Excel- ohjelmien avulla. Kyselyn tuloksista kävi ilmi, että suurin osa Talvisalon koulun (57,8 %, n=52) 7.-luokkalaisista koki nukkuvansa arkisin riittävästi. Vaikka vastaajista 42,2 % (n=38) koki, ettei nuku riittävästi arkena, ei huonosti nukkumiselle löytynyt selitystä kysymyksiemme avulla; esimerkiksi harrastukset tai nautintoaineet eivät juuri vaikuttaneet unen riittävyyteen. Tulosten perusteella painotimme opaslehtisessä yleensä hyvään unihygieniaan liittyviä asioita, koska mitään erityisiä ongelma-alueita ei tullut esille. Diasarjassa on esitelty työmme teoriaosaan kuuluvia asioita. Asiasanat (avainsanat) uni, nuoret, unihygienia Sivumäärä Kieli URN 19 s.+ 11 s. liit. suomi URN:NBN:fi:mamk-opinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi yliopettaja Leena Uosukainen Opinnäytetyön toimeksiantaja Talvisalon koulu

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Aalto Heidi, Turtiainen Virpi Name of the bachelor's thesis Degree programme and option Degree programme in nursing Bachelor of nursing Night without sleep, day without brain information folder for the seventh grade Abstract The purpose of this study was to develop an information folder on good sleep for the seventh grades of Talvisalo comprehensive school. We used development process in our work. At first we did a questionnaire for our subject group which gave us the base for our information folder. The health education teacher of Talvisalo participated in planning and revising the information folder with us. Talvisalo comprehensive school uses that information folder as their health education material consisting an information folder and some slides. Our thesis consists of theory and development process. The theoretical part covers sleep, especially the sleep of young people, and development of young people. In our research we used quantitative approach, so our questionnaire had only multiple questions. The response rate was 64, 7 % (n=90). The data gathered from multiple choice questions was processed with SPSS software and Excelprogramme. The majority of the subject group sleep enough. Our information folder included directions how to sleep well, because there weren t any particular problems among the pupils. The slides included ideas from our theory. Subject headings, (keywords) sleep, young people, sleep hygiene Pages Language URN 19 p.+ 11 p. Finnish URN:NBN:fi:mamk-opinn Remarks, notes on appendices Tutor principal lecturer Leena Uosukainen Bachelor s thesis assigned by Talvisalo comprehensive school

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO NUORUUS KEHITYSVAIHEENA Nuoren fyysinen kehitys Nuoren psyykkinen kehitys Nuoren sosiaalinen kehitys UNEN MERKITYS NUOREN HYVINVOINNILLE Univaiheet Nuori ja uni Uni ja terveys OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS TUOTEKEHITYSPROSESSI Prosessin käynnistäminen kyselyn avulla Kyselyn kohdejoukko ja vastausprosentti Unitottumukset Harrastusten vaikutus unen riittävyyteen Nautintoaineiden vaikutus unen riittävyyteen Yhteenveto kyselyn tuloksista Infopaketin luonnostelu Viimeistelyvaihe POHDINTA Tuotekehitysprosessi Tulokset ja infopaketin käyttökelpoisuus Jatkotutkimusaiheet LÄHTEET LIITTEET

5 1 JOHDANTO 1 Viime vuosina on puhuttu paljon lasten ja nuorten unenpuutteesta sekä päiväväsymyksestä. Aihetta on tutkittu tieteellisesti paljon, mutta pitkiä seurantatutkimuksia ei ole juurikaan tehty. Koululaisten väsymykseen on tarjottu erilaisia ratkaisumalleja, mm. koulupäivän aloittamista myöhemmin sekä vanhemmilta tiukempaa kasvatusotetta. Kun puhutaan nuorten uniongelmista ja päiväväsymyksestä, on muistettava suhteuttaa asiat yleiseen yhteiskunnalliseen ilmapiiriin. Nykyelämän tahti on kiireinen ja lepoa väheksytään. (Saarenpää-Heikkilä 2001, ) Unen tarve vaihtelee ikäkausittain. Vastasyntynyt nukkuu noin 16 tuntia, 1-vuotias 13 tuntia, leikki-ikäinen 11 tuntia, alakouluikäinen 10 tuntia ja murrosikäinen 8 tuntia. On otettava huomioon, että kaikenikäisillä on unentarpeessaan suurta yksilöllistä vaihtelua. Unentarve on silloin tyydytetty, kun lapsi kokee olonsa päivällä virkeäksi. Tämän parempaa mittaria asialle ei ole olemassa. (Saarenpää-Heikkilä 2007, 18.) Valitsimme opinnäytetyön aiheen sen kiinnostavuuden ja ajankohtaisuuden vuoksi. Aihe on ollut jonkin verran mediassa esillä, mutta siitä saatava kirjallisuus on nuorten osalta vähäistä. Mielestämme nuorten uniongelmat ovat lisääntyneet, eivätkä vanhemmat välttämättä osaa kiinnittää siihen tarpeeksi huomiota. Halusimme perehtyä erityisesti nuorten, tässä tapauksessa Talvisalon 7.-luokkalaisten unitottumuksiin, koska heidän ikäluokkansa hyötyvät tutkimuksestamme eniten. Teimme opinnäytetyönämme infopaketin unesta Talvisalon koululle, ja saadaksemme tarkoituksenmukaista tietoa kohderyhmällemme teimme kyselyn unesta ja unitottumuksista Talvisalon koulun 7.-luokkalaisille. Opinnäytetyön aiheemme tarve tuli esille aiemmassa projektissamme Talvisalon koulun kanssa, ja opinnäytetyön aihetta miettiessämme tarjosimme ideaa Talvisalon koulun terveystiedon opettajalle Satu Ovaskalle.

6 2 2 NUORUUS KEHITYSVAIHEENA Nuoruus sijoittuu karkeasti sanottuna vuosiin 11-22, joka on yleensä vielä jaettu kolmeen eri vaiheeseen: varhaisnuoruus (11-14 vuotta), varsinainen nuoruus (15-17) sekä jälkinuoruus (18-22). Nuoruutta voidaan pitää siirtymävaiheena lapsuudesta aikuisuuteen. Opinnäytetyössämme keskitymme tämän jaottelun mukaan varhaisnuoriin, joita 7.-luokkalaiset edustavat. Varhaisnuoruudessa kehitytään fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti. Kehittymistä ohjaa useat biologiset, psykologiset, sosiaaliset sekä yhteiskunnalliset tekijät. (Aalberg ym. 1999, 56-58; Dunderfelt 1997, 92-93; Korkiakangas ym. 1995, ) 2.1 Nuoren fyysinen kehitys Fyysiseen kehitykseen kuuluu kasvu ja motorinen kehitys; nuoren kohdalla erityisesti puberteettikehitys ja siitä aiheutuvat hormonaaliset muutokset. Kehitys on erilaista eri-ikäisten ja erityisesti eri sukupuolten välillä, mutta myös perintötekijät on otettava huomioon. Sekä tyttöjen että poikien fyysistä kehitystä säätelevät erilaiset hormonit. Aivolisäkkeen LH- ja FSH- hormonit käynnistävät tytöillä munasarjojen toiminnan, pojilla nämä hormonit käynnistävät kivesten kasvun. Estrogeenia (naissukupuolihormonia) tytöt tarvitsevat erilaisten fyysisten muutosten alkamiseen, mutta myös pojat tarvitsevat hormonia luuston kypsymistä varten. Molemmat sukupuolet tarvitsevat myös androgeenia (mieshormonia). Tytöillä tämä hormoni vaikuttaa karvoituksen kasvuun ja seksuaaliseen halukkuuteen. Vastaavasti pojilla androgeeni vaikuttaa mm. äänenmurrokseen, karvoituksen lisääntymiseen ja ihon rasvoittumiseen. (Aaltonen ym. 2003, 51-58; Cacciatore ym. 2004, ) Tyttöjen fyysiseen kehitykseen kuuluu mm. rintojen kasvu ja kehitys, kuukautiskierron alkaminen, pituuskasvun kiihtyminen sekä häpy- ja kainalokarvoituksen ilmaantuminen. Lantio pyöristyy, ja tytöt alkavat saada naisellisia muotoja. (Aaltonen ym. 2003, 51-58; Cacciatore ym. 2004, ) Poikien fyysinen kehitys murrosiässä alkaa kivesten kasvamisella. Tämän jälkeen muita fyysisiä muutoksia ovat häpy- ja kainalokarvoituksen kasvun alkaminen, penik-

7 3 sen kasvu, äänenmurros, pituuskasvun kiihtyminen ja hieman myöhemmin myös parta- ja vartalokarvoituksen ilmaantuminen. Myös hien ja talin eritys kasvaa huomattavasti. (Aaltonen ym. 2003, 51-58; Cacciatore ym. 2004, ) 2.2 Nuoren psyykkinen kehitys Psyykkiseen kehitykseen kuuluu myös kognitiivinen ja persoonallisuuden kehitys. Psyykkisen kehityksen aikana nuori käy lävitse kolme keskeistä vaihetta: hän irrottautuu lapsuuden vanhemmista, ottaa haltuun oman ruumiinsa ja turvautuu kasvussaan ikätovereidensa apuun. (Aalberg ym. 1999, ) Varhaisnuoruudessa koetaan monenlaisia tunnetiloja, kun nuori yrittää kehittyä lapsesta aikuiseksi. Nuori hakee omaa identiteettiään ja kokee erilaisia niin sanottuja kehityskriisejä. Kehityskriiseihin kuuluvat esimerkiksi mielialanvaihtelut ja itsenäistyminen. Itsenäistymisvaiheessa nuori usein kapinoi vanhempiaan tai muita auktoriteetteja vastaan, koska kokee heidän olevan itsenäistymisensä esteenä rajoituksineen. Samaan aikaan nuoren ruumis kehittyy fyysisesti ja nuoren omat mielipiteet vahvistuvat. Nämä kehitysvaiheet yhdessä muodostavat nuorelle minäkuvaa ja ovat iso kehitysaskel nuoren elämässä. Omien mielipiteiden kehittymiseen vaikuttavat varsinkin varhaisnuoruudessa kaverit ja ympäristö. Nämä voivat aiheuttaa nuorelle suorituspaineita ja stressiä. (Aaltonen ym. 2003, 51, ; Cacciatore ym. 2004, ) 2.3 Nuoren sosiaalinen kehitys Nuoruusiän kehityshaasteita ovat suhteiden kehittyminen vastakkaiseen sukupuoleen, emotionaalisen riippuvuuden väheneminen kasvattajista, valmistautuminen työelämää ja pysyvämpää parisuhdetta varten sekä yhteiskunnallisesti vastuuta ottavan käyttäytymisen muotoutuminen. (Aaltonen ym.1999, 91 92; Aaltonen ym. 2003, 85.) Ihmisten koko elämää ohjaavat sosiaaliset normit, mutta etenkin nuoruusiässä tämä korostuvat. Sosiaalisilla normeilla tarkoitetaan odotuksia, joita ryhmä asettaa jäsenilleen. Sosiaaliset normit määräävät sen, kuinka ryhmän jäsenen tulisi ajatella, tuntea ja käyttäytyä. Nuoret kokevat etenkin kaveripiiristä tulevat odotukset kovina. Tästä johtuen nuori saattaa pakonomaisesti noudattaa ryhmän sääntöjä, vaikka ei kokisi niitä omakseen. Nuori voi myös kuvitella, että ryhmä odottaa häneltä tiettyjä asioita, esi-

8 merkiksi samanlaista pukeutumistyyliä tms. Kuvitellut odotukset saattavat rajoittaa nuoren käyttäytymistä. (Aaltonen ym. 1999, 93 97; Ahonen ym. 2006, ) 4 Kaveripiiri on nuorelle tärkeä sosiaalinen ympäristö perheen lisäksi. Suhde vanhempiin muuttuu nuoruuden aikana, ja nuori viettää aikaa enemmissä määrin ikätovereiden kanssa. Nuoruuden edetessä samaa sukupuolta olevat ryhmät alkavat muodostua sekaryhmiksi. Ikätovereiden merkitys korostuu nuoruudessa, ja heiltä opitaan erilaisia malleja, ohjeita ja toimintatapoja. Voidaan siis sanoa, että samoissa ryhmissä oleskelevat nuoret muistuttavat toisiaan. Tämä taas voi osin johtua siitä, että nuori hakeutuu kaltaistensa nuorten seuraan. (Ahonen ym. 2006, ) Kun nuori siirtyy lapsuudesta nuoruuteen, nuoren ja vanhempien vuorovaikutus muuttuu keskustelevaksi ja neuvottelevaksi entisen vanhempien yksisuuntaisen ohjauksen sijaan. Nuoren autonomia lisääntyy suhteessa vanhempiin. Yleensä nuoren ja vanhempien väliset ristiriidat vähenevät nuoren varttuessa. Vanhempien tulisi antaa nuorelle positiivista palautetta, koska sen avulla vanhemmat voivat ohjata nuoren toimintaa. Positiivisen palautteen kautta nuori uskaltaa ottaa enemmän vastuuta, joka on tärkeää nuoren identiteetin kasvulle. (Ahonen ym. 2006, ; Loukola 1995, 1.)

9 3 UNEN MERKITYS NUOREN HYVINVOINNILLE 5 Uni on aivotoiminnan tila, jossa tietoinen yhteys olemassaoloon on poikki ja keho lepää. Aivot eivät kuitenkaan lepää, vaan toimivat varsin aktiivisesti. Unen aikana mielemme kertaa ja järjestää uudelleen päivän aikana koetut voimakkaat kokemukset ja tunnetilat. Uni on ihmiselle välttämätöntä, mutta sen tarve on kuitenkin yksilöllinen. Unen määrä ei välttämättä korvaa sen laatua. (Partinen ym. 2007, 18.) Ihminen ei tule toimeen ilman aivoja, joten säännöllinen yöuni on välttämätöntä, jotta aivot voisivat toimia normaalisti. Unen aikana aivot täydentävät energiavarastojaan ja uusi tieto järjestyy. Nykyisin nukkumaanmenoaika on siirtynyt lähelle puoltayötä ja samalla keskimääräinen unen pituus on lyhentynyt huomattavasti. (Partinen ym. 2007, 18-19, 24.) Kun ihminen nukkuu, aivojen sähkötoiminta hidastuu. Myös aineenvaihdunta hidastuu ja auttaa keräämään energiaa sen tilalle, mikä on hereillä ollessa kulunut. Karkeasti voidaan sanoa, että jokaista valvottua 3-4 tuntia kohden tarvitaan tunti unta. (Partinen ym. 2007, ) 3.1 Univaiheet "Uni ei ole läpi yön samanlaista, kuten aamulla herätessä saattaisi kuvitella. Uni koostuu eri vaiheista, joita ei nukkuessa pysty erottamaan toisistaan. Jokaisella vaiheella on kuitenkin oma, tärkeä tehtävänsä ja merkityksensä. Niitä kaikkia tarvitaan, jotta uni olisi laadultaan mahdollisimman hyvää, virkistävää ja tarkoituksen mukaista." (Partinen ym. 2007, 35.) Uni on jaettu vaiheisiin sen mukaan, kuinka hidasta tai nopeaa aivotoiminta on. Toisaalta uni jaetaan myös niin sanottujen nopeiden silmänliikkeiden perusteella kahteen pääluokkaan, joista ensimmäinen on vilke- eli REM-uni (Rapid Eye Movements, nopeat silmänliikkeet). Toinen pääluokka on ei-vilke- eli NREM-uni (non-rem), joka jakaantuu vielä neljään eri vaiheeseen: S1, S2, S3 ja S4. Univaiheita edeltää nukahtaminen, joka kestää yleensä alle 15 minuuttia. Yön aikana univaiheet toistuvat noin viisi kertaa peräjälkeen. (Partinen ym. 2007, 36-37; Saarenpää-Heikkilä 2007, 14.)

10 6 Ensimmäinen univaihe on S1 (Stage 1 sleep, torke). Tämä on unen kevein ja pinnallisin vaihe, jossa ihminen kokee rentoutuvansa. Tämän vaiheen aikana ihminen ei välttämättä koe olevansa unessa. Toinen vaihe oli S2. Tähän univaiheeseen ihminen siirtyy oltuaan pari minuuttia S1- unessa. S2- vaiheessa lihakset laukeavat ja ihminen näkee heikkoja unia. Kolmas ja neljäs vaihe, S3 ja S4, ovat syvää unta, ja rentoutuminen on täydellistä. Syvä uni on tärkein univaihe, koska kasvuhormoni erittyy tämän vaiheen aikana ja aivot elpyvät. Päivän aikana opitut asiat jäävät muistiin. Viides vaihe on REM. Tämän vaiheen aikana unet ovat aktiivisia. REM-unta ihminen tarvitsee muuttaakseen teoriatiedon toiminnalliseksi. Usein ihminen on myös hereillä yön aikana tiedostamattaan. (Härmä ym. 2004, 28-29; Partinen ym. 2007, ) 3.2 Nuori ja uni Kouluikäinen nuori tarvitsee unta keskimäärin 10 tuntia yössä. Nuori tarvitsee unta pitämään fyysistä kuntoansa ja henkistä tasapainotilaansa yllä. Koska hormonitoiminnassa tapahtuu muutoksia, nukahtaminen voi siirtyä myöhemmäksi. Tämä johtuu melatoniin erityshuipun viivästymisestä. Melatoniini on unta edistävä elimistön oma hormoni. Vaikka nukahtamisen ajankohta siirtyisi, ei unentarve kuitenkaan vähene. Vuoden 2005 WHO:n kouluterveyskyselyssä ilmeni, että vuotiaat suomalaiskoululaiset olivat Euroopan väsyneimpien joukossa. (Mannerheimin lastensuojeluliitto; Saarenpää-Heikkilä 2007, 47; Saarinen 2005;www.jyu.fi.) Koulussa nuori saa päivittäin paljon uutta tietoa, joka hänen pitäisi pystyä omaksumaan. Tämä ei kuitenkaan onnistu, jos nuori ei saa riittävästi unta. Myös uuden oppiminen on vaikeaa väsyneenä. Unen tulee olla yhtäjaksoista, jotta siitä olisi hyötyä oppimiselle. Lyhyet päiväunet vahvistavat myös muistia. (Mannerheimin lastensuojeluliitto; Saarenpää-Heikkilä 2007, ) Nuorten uniongelmat voivat johtua esimerkiksi laajasta virikeympäristöstä, harrastuksista, vanhempien välinpitämättömyydestä sekä tupakasta ja alkoholista. Virikeympäristöön voi kuulua muun muassa televisio, pelikoneet, tietokone ja kännykkä. Nämä ovat usein nuoren omassa huoneessa, ja aikaa saattaa kulua niiden parissa pitkälle yöhön. Tämä voi aiheuttaa epäsäännöllisyyttä nukkumaanmenoajoissa. Päivittäinen rytmi saattaa olla todella kiireinen sekä stressaava esimerkiksi koulutyön ja harrastusten vuoksi ja lyhentää yöunia huomattavasti. Jokaisen nuoren olisi hyvä miettiä, miten

11 7 paljon jaksaa harrastaa päivittäin. Myös vanhempien kanssa tulisi keskustella nukkumistottumuksista ja nukkumaanmenoajoista. Yhteiset pelisäännöt vanhempien kanssa helpottavat oikean unirytmin saavuttamisessa. (Saarenpää-Heikkilä 2007, 47-48; Saarenpää-Heikkilä 2001, 117: ; Ponkilainen ym ) Nuorten tupakointi on yleistynyt viime vuosina, mutta päivittäinen käyttö on vähentynyt. Tupakkakokeilut ajoittuvat ikävuoteen, eikä sukupuolien välisiä eroja juurikaan ole. Tupakka sisältää nikotiinia, joka on piriste ja aiheuttaa riippuvuutta. Nikotiiniriippuvuus voi kehittyä nopeasti, jopa muutaman käyttökerran jälkeen. Henkilöt, jotka tupakoivat runsaasti, voivat herätä yöllä nikotiinin aiheuttamiin vieroitusoireisiin. (Kansanterveyslaitos; Majasaari 2001.) "Suurin osa nuorista aloittaa humalakokeilut peruskoulun yläasteella vuotiaina." (Aalto-Setälä ym. 2003, 6.) Alkoholi aiheuttaa samalla tavalla riippuvuutta kuin tupakka. Yksi ravintola-annos (pullo keskiolutta, 4 cl väkeviä, 16 cl punaviiniä) alkoholia voi auttaa aikuisilla unensaannissa, koska alkoholi aiheuttaa väsymystä ja alentaa vireystilaa. Laboratoriotutkimuksissa on kuitenkin todettu, että alkoholi vähentää melatoniinin eritystä. Näin alkoholi voi myös vaikeuttaa unensaantia sekä huonontaa unenlaatua. Mitä enemmän ihminen juo, sitä enemmän alkoholi aiheuttaa uniongelmia, esimerkiksi tärkeä REM-uni estyy runsaan juomisen vuoksi. (Holopainen; Hyyppä ym. 1998, ; Nyström 2004.) 3.3 Uni ja terveys Univaje on suuri terveysriski. Univaje tarkoittaa unenpuutetta eli sitä, että ihminen ei ole nukkunut riittävästi. Se muun muassa lisää tapaturmariskiä, laskee psyykkistä toimintakykyä, heikentää vastustuskykyä sekä hormonitoimintaa ja lisää riskiä sairastua metaboliseen oireyhtymään. Metaboliseen oireyhtymään kuuluu sokeritauti, ylipaino ja sydän- ja verisuonitaudit. Univajeen on todettu heikentävän vastustuskykyä, mikä taas lisää riskiä tulehdussairauksille; päinvastoin taas nukkuminen edistää paranemista. Kasvuhormonia erittyy syvän unen aikana, eli sen erittyminen on riippuvainen syvästä unesta. Voidaan sanoa, että yksi uneton yö tai seitsemän vuorokautta kestänyt 3-4 tunnin univaje vastaa 1,0 :n humalatilaa. Tästä johtuu tapaturmariskin kasvaminen sekä koulumenestyksen heikkeneminen. Huonosti nukutun yön jälkeen olemme usein ärtyneitä ja pinnamme on kireällä. Väsymys näkyy ilmeessä ja mielentilassa, ja

12 8 se voi aiheuttaa myös depressiota. Väsynyt nuori voi myös valittaa päänsärkyä ja huimausta. Jos nukahtamisvaikeus ja unettomuus vaikuttavat nuoren jokapäiväiseen elämään ja hän kärsii niistä, ovat ne vakavia. Väsyneellä nuorella voi olla keskittymisvaikeuksia ja ne heijastuvat oppimiseen. (Hyyppä ym. 1998, 38-45; Härmä ym. 2004, 44-51; Härmä ym. 2006, 122: ; Härmä ym. 2000, 116: ; Ponkilainen ym. 2006; Saarenpää-Heikkilä 2007, 30; Hyvää unta edesauttaa hyvä unihygienia. Unihygienialla tarkoitetaan mahdollisimman hyviä nukkumaanmeno-olosuhteita. Unihygieniasta on olemassa paljon ohjeita eri lähteissä. Nukkumaanmenoaikojen sekä heräämisajankohtien täytyisi olla säännölliset, sillä tämä edesauttaa oman unirytmin saavuttamisessa. Nukkumaan ei koskaan pitäisi mennä liian virkeänä vaan vasta väsyneenä. Nukahtamista ei pidä yrittää väkisin, koska tämä aktivoi mielen ja nukahtaminen vaikeutuu. Myös pitkät päiväunet vaikeuttavat unensaantia siirtäen nukahtamisajankohtaa myöhemmäksi. Kevyt liikunta muutamaa tuntia ennen nukkumaanmenoa voi auttaa unensaannissa. Tätä voi myös auttaa kevyt ateria illalla, mutta ateria ei saa sisältää virkistäviä (kahvi, energiajuomat, kolajuomat jne.) tai paljon verensokeria kohottavia (makeiset, vaalea leipä, pulla jne.) aineita. Ennen nukkumaanmenoa pitäisi rentoutua sekä välttää voimakasta keskittymistä (esim. kotitehtävien teko). Vanhempien kanssa olisi hyvä keskustella päivän aikana koetut asiat, jotta ne eivät siirry häiritsemään unta. Unensaantia auttaa rauhallinen, hämärä ja viileä nukkumatila. Vuoteen tulisi olla juuri itselleen sopiva sekä tyynyn oikean paksuinen. (Mykkänen 2006; Ponkilainen ym. 2006; Saarenpää-Heikkilä 2007, 52-54; Kaste ym. 2006, 588.) 4 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS Tarkoituksenamme oli kehittää Talvisalon koulun 7.-luokkalaisille infopaketti liittyen hyvään uneen. Selvitimme aluksi kyselylomakkeen avulla heidän unitottumuksiaan, jotta saimme tehtyä heidän tarpeitaan vastaavan infopaketin.

13 5 TUOTEKEHITYSPROSESSI 9 Tuotekehityksellä tarkoitetaan toimintaa, jossa tarkoituksena on kehittää uusi tai entistä parempi tuote. Tuotekehityksen tarkoituksena on täyttää asetetut tavoitteet niin hyvin kuin mahdollista myös tarkoituksenmukaisuus huomioon ottaen. Tuotekehityshanke voidaan jakaa neljään toimintavaiheeseen: käynnistäminen, luonnostelu, kehittäminen ja viimeistely. (Jokinen 2001, 14.) Tuotekehitys alkaa käynnistymisvaiheella, jonka perusedellytyksenä on tarve sekä toteuttamismahdollisuus tuotteelle (Jokinen 2001, 9-11, 14). 5.1 Prosessin käynnistäminen kyselyn avulla Lähdimme työstämään kyselylomaketta tekemämme teoreettisen viitekehyksen pohjalta. Kyselylomakkeeseen tuli ainoastaan monivalintakysymyksiä, koska niiden avulla oletimme saavamme parhaan vastausprosentin. Ajatuksenamme oli, että nuoret vastaisivat helpommin valmiisiin vastausvaihtoehtoihin. Kysymysten avulla toivoimme saavamme lisää tietoa nuorten unitottumuksista ja siihen liittyvistä asioista, jotta saamme infopaketista nuorten tarpeita tyydyttävän. Kävimme alustavan version kyselylomakkeesta läpi toimeksiantajan eli Talvisalon koulun edustajan kanssa. Häneltä saimme paljon ideoita ja neuvoja kysymyksien muotoiluun. Kun olimme saaneet kyselylomakkeen valmiiksi ja opinnäytetyömme suunnitelman hyväksytyksi, haimme tutkimuslupaa Talvisalon koulun rehtorilta. Luvan saatuamme otimme yhteyttä toimeksiantajan edustajaan ja sovimme kyselylomakkeiden viemisestä Talvisalon koululle. Tapaamisessa toimeksiantajan edustajalla oli mahdollisuus kysyä meiltä kyselylomakkeesta. Tapaamisessa sovimme vastaamisajankohdasta sekä siitä, millä tunnilla oppilaat vastaisivat lomakkeeseen. Kun oppilaat olivat vastanneet, haimme lomakkeet ja aloimme analysoida vastauksia SPSS ohjelman sekä Excelin avulla. Tuloksien perustella aloitimme tuotteen luonnosteluvaiheen Kyselyn kohdejoukko ja vastausprosentti

14 10 Kyselyn tulokset ovat avainasemassa ajatellen prosessin seuraavaa vaihetta, joka on infopaketin luonnostelu. Tämän vuoksi käymme tulokset mahdollisimman monipuolisesti läpi. Kyselyn kohteena olivat Talvisalon koulun 7.-luokkalaiset. Oppilaita oli yhteensä 150, joista 7,3 % (n=11) oli poissa koulusta kyselyn vastaamisajankohtana. Vastaajista 48,9 % (n=44) oli poikia ja 51,1 % (n=46) tyttöjä. Vastattuja kyselylomakkeita oli loppujen lopuksi 92,7 % (n=139), joista jouduimme hylkäämään 35,3 % (n=49) kappaletta. Hylkäämisperusteena oli puutteellinen vastausmuoto. Lopullinen vastattujen kyselylomakkeiden määrä oli siis 64,7 % (n=90) alkuperäismäärästä. Näiden 90 vastauksen perusteella suoritimme kyselyn analysoinnin Unitottumukset Vastaajista 33,3 % (n=30) kävi nukkumaan klo , 57,8 % (n=52) klo ja 8,9 % (n=8) klo tai myöhemmin. Vastaajista suurin osa (38,9 %) nukkui arki-öisin 9 tuntia tai vähemmän ja vain 2,2 % (n=2) nukkui arki-öisin 6 tuntia tai vähemmän. Vastaajista 57,8 % (n=52) koki nukkuvansa arkena riittävästi. Vastaajista 64,4 % (n=58) nukkui koko yön yhtäjaksoisesti, kun taas 4,4 % (n=4) koki heräävänsä usein yön aikana. Kyselyyn vastaajista 84,4 % (n=76) ei nukkunut päiväunia. Päiväunia nukkui 15,6 % (n=14), ja heistä suurimman osan (42,9 %) päiväunet kestivät minuuttia. Vain harva (14,3 %, n=2) nukkui yli 60 minuutin päiväunia. Vastaajista 52,2 % (n=47) koki, että heillä on viikoittain vähän stressiä. Kuitenkin 55,3 % (n=26) heistä koki nukkuvansa riittävästi. 37,8 % (n=34) vastaajista ei kokenut stressiä lainkaan. 10 % (n=9) vastaajista koki, että heillä on viikoittain paljon stressiä. Heistä 66,7 (n=6) koki, ettei nuku riittävästi. Tässä kysymyksessä tuli selvästi esille sukupuolierot, kaiken kaikkiaan tytöt kokivat enemmän stressiä kuin pojat. Vastaajista suurimmalla osalla (40 %, n=36) ei ollut nukkumaanmenoaikaa, mutta he kävivät aina arkisin samaan aikaan nukkumaan. Vastaajista 2,2 %:lla (n=2) ei ollut nukkumaanmenoaikaa, mutta he olisivat halunneet sellaisen olevan. 20 %:lla (n=18) vastaajista ei ollut nukkumaanmenoaikaa, eivätkä he halunneetkaan sitä. Nukkumaanmenoaika oli 24,4 %:lla (n=22) vastaajista, ja he noudattivat sitä, kun taas 13,3 %:lla (n=12) vastaajista oli nukkumaanmenoaika, mutta he eivät noudattaneet

15 sitä. Kysyttäessä, oliko nukkumaanmenoajasta sovittu vanhempien kanssa, 63,9 % (n=46) vastasi kieltävästi Harrastusten vaikutus unen riittävyyteen Kyselyyn vastaajista 48,8 % (n=44) harrasti pallo- tai joukkuepelejä 1-5 kertaa viikossa. Muuten jakauma harrastuskertojen välillä sekä kokemukset unen riittävyydestä jakautui melko tasaisesti. Vastaajista 54,5 % (n= 24) koki nukkuvansa riittävästi harrastuksesta huolimatta, kun taas 45,5 % (n=20) vastaajista koki, että harrastus vaikutti unen riittävyyteen kielteisesti. Vastaajista 35,4 % (n=32) harrasti tanssia, ratsastusta, aerobicia tms. 1-5 kertaa viikossa. Heistä 53,1 % (n=17) koki nukkuvansa riittävästi. Uimista puolestaan harrasti 1-5 kertaa viikossa vain 24,3 % (n=20) vastaajista, joista 70,0 % (n=14) nukkui riittävästi. 88,9 % (n= 80) vastaajista harrasti lenkkeilyä 1-5 kertaa viikossa. Heistä 56,3 % (n=45) koki nukkuvansa riittävästi. Lukemista harrasti 1-5 kertaa viikossa 85,4 % (n=77) vastaajista. Lukemisen ei koettu häiritsevän yöunta. Kyselyyn vastaajista kaikki katsoivat TV:tä 1-5 kertaa viikossa, eivätkä he kokeneet TV:n katselun vaikuttavan yöunen riittävyyteen. Tietokoneella tai pelikonsolilla pelaamista puolestaan harrasti 94,4 % (n=85) vastaajista 1-5 kertaa viikossa. Heistä 57,6 (n= 49) koki nukkuvansa riittävästi. Suurimmalla osalla vastaajista (34,4 %, n=31) viimeisin harrastus loppui noin 3 tuntia ennen nukkumaanmenoa. 26,7 %:lla (n= 24) vastaajista viimeinen harrastus loppui n. 2 tuntia ennen nukkumaanmenoa. Heistä suurin osa koki nukkuvansa riittävästi. Kaiken kaikkiaan vastauksista voi päätellä, ettei harrastuksen loppumisajalla ollut juurikaan merkitystä unen riittävyyden kanssa.

16 Nautintoaineiden vaikutus unen riittävyyteen Vastaajista 52,2 % (n=47) ei juonut kahvia ollenkaan. Päivittäin kahvia joi 12,2 % (n=11) vastaajista, joista 54,5 % (=6) ei kokenut nukkuvansa riittävästi. Muuten kahvin juominen ei vaikuttanut unen riittävyyteen. Kuinka usein juot kahvia? 14,4 % 12,2 % 12,2 % 8,9 % 52,2 % En käytä ollenkaan Pari kertaa vuodessa Kerran kuukaudessa Viikoittain Päivittäin KUVIO 1. Kahvin juominen Virvoitus-/energiajuomia joi viikoittain 37,8 % (n=34) vastaajista. Heistä suurinosa 58,8 % (n=20) koki nukkuvansa riittävästi. Päivittäin virvoitus-/energiajuomia joi 7,8 % (n=7) ja heistäkin suurinosa (71,4 %, n=5) koki nukkuvansa riittävästi. Kuinka usein juot virvoitus-/energiajuomia? 37,8 % 7,8 % 11,1 % 11,1 % 32,2 % En käytä ollenkaan Pari kertaa vuodessa Kerran kuukaudessa Viikoittain Päivittäin KUVIO 2. Virvoitus-/energiajuomien juominen

17 Vastaajista 91,1 % (n=82) ei polta tupakkaa ollenkaan. Loput vastaajista (8,9 %, n=8) poltti tupakkaa päivittäin. Heistä 50 % (n=4) koki nukkuvansa riittävästi. 13 Kuinka usein poltat tupakkaa? 0,0 %8,9 % En käytä ollenkaan Pari kertaa vuodessa 91,1 % Kerran kuukaudessa Viikoittain Päivittäin KUVIO 3. Tupakan polttaminen 86,7 % (n=78) vastaajista ei käyttänyt alkoholia ollenkaan. Kerran kuukaudessa alkoholia käytti 7,8 % (n=7) vastaajista, joista 57,1 % (n=4) ei kokenut nukkuvansa riittävästi. Suurin osa vastaajista koki, ettei minkään nautintoaineen käyttö häirinnyt yöunta. Kuinka usein käytät alkoholia? 3,3 % 7,8 % 1,1 1,1 %% En käytä ollenkaan Pari kertaa vuodessa Kerran kuukaudessa Viikoittain 86,7 % Päivittäin KUVIO 4. Alkoholin käyttäminen Yhteenveto kyselyn tuloksista Ristiintaulukoimme kaikki kysymykset kyselylomakkeen kysymyksen 4 kanssa (Nukutko arkena riittävästi?) (liite 1). Käydessämme kyselyn tuloksia läpi, kiinnitimme huomiota vastauksien samankaltaisuuteen. Vaikka 42,2 % (n=38) koki, ettei nuku riittävästi arkena, ei huonosti nukkumiselle löytynyt selitystä kysymyksiemme avulla; esimerkiksi harrastukset tai nautintoaineet eivät juuri vaikuttaneet unen riittävyyteen.

18 14 Kahvi vaikutti nautintoaineista eniten uneen, mutta sekään ei kovin merkittävästi. Huomioimme kuitenkin sen, että vain pieni osa nukkuu päiväunia. 7- luokkalaisista suurin osa koki viikoittain vähän stressiä, mutta silti yli puolet heistä koki nukkuvansa riittävästi. Enemmistö vastaajista nukkui arkiöisin 9 tuntia tai vähemmän, eikä heillä ollut nukkumaanmenoaikaa. 5.2 Infopaketin luonnostelu Lähdimme luonnostelemaan infopakettia unesta kyselystä saatujen tuloksien perusteella. Mikään aihealue ei varsinaisesti korostunut tuloksia avatessa, mutta poimimme sieltä mielestämme tärkeitä ja jonkin verran esiin nousseita asioita. Näitä olivat mm. päiväunet, kuinka pitkiä yöunia pitäisi nukkua sekä nukkumaanmenon säännöllisyys. Luonnostelimme infopakettiin myös yleistä tietoa unesta, mikä saattaisi kiinnostaa 7.-luokkalaisia ja mistä olisi hyötyä heille. Teimme ulkomuodosta mahdollisemman selkeän ja houkuttelevan. Käytimme kirkkaita värejä sekä selkeitä ja mielenkiinnon herättäviä muotoja. Olimme jo alun perin puhuneet Talvisalon koulun terveystiedon opettajan kanssa, että infopaketista pitäisi tulla lyhyt ja tiivis paketti, että jokainen jaksaisi sen lukea. Siksi päätimme infopaketin kooksi A5- paperin. Kanteen laitoimme uni-infon otsikon Yö unetta, päivä aivoitta. Otsikon on tarkoitus herättää lukijan mielenkiinto. Sisäsivuille laitoimme uni-infoa lyhyesti räjähteen muotoisten kuvioiden sisälle. Aluksi suunnittelimme viimeiselle sivulle pientä unitestiä, jonka tulokset löytyisivät sivun alareunasta. Asiaa pohdittuamme totesimme testin tuloksineen liikaa tilaa vieväksi, joten hylkäsimme tämän idean. Sen sijaan laitoimme viimeiselle sivulle sarjakuvan unesta ja www-linkkejä uniaiheisille sivuille. Saatuamme uni-infon luonnoksen valmiiksi lähetimme sen sähköpostilla Satu Ovaskalle kommentoitavaksi. Tämän jälkeen tapasimme hänet viikolla Viimeistelyvaihe Tapaamisessa työelämän edustajan kanssa sovimme uni-infon luonnoksen testaamisesta kuuden hengen testiryhmällä. Testiryhmään kuului Talvisalon 7.-luokkalaisia, ja uni-infon testaus suoritettiin viikolla 12. Testiryhmään kuului kuusi oppilasta, joista tyttöjä ja poikia oli molempia kolme. Palaute oli rakentavaa ja muutosehdotuksia tuli muutama. Viimeistelimme infopaketin palautteiden perusteella lopulliseen muotoon-

19 15 sa. Emme joutuneet poistamaan infopaketista mitään, mutta lisäsimme siihen kaksi kohtaa saamamme palautteen perusteella. Lopullisessa versiossa infopakettiin kuuluu uni-info ja diasarja unesta. Diasarja liitettiin uni-infoon opinnäytetyön esitysseminaarin jälkeen. Kyseinen diasarja oli käytössä esitysseminaarissamme, jossa opinnäytetyömme ohjaaja ehdotti, että voisimme liittää sen infopakettiin. Diasarjaa voi käyttää opetusmateriaalin tukena esimerkiksi terveystiedon tunnilla Nuorille pitäisi valistaa enemmän unentarpeesta, koska monet nukkuvat liian vähän Räikeät ja kirkkaat värit, väliotsikot ja mukava sarjakuva tekevät siitä mielenkiintoisen paketin 6 POHDINTA 6.1 Tuotekehitysprosessi Tuotekehitysprosessimme eteni alusta alkaen melko jouhevasti. Saimme ohjausta sekä opinnäytetyömme ohjaajalta sekä työelämän edustajalta. Alussa tuntui, että aiheeseen liittyvää uutta kirjallisuutta ja tietoa oli niukasti saatavilla, mutta loppujen lopuksi löysimme riittävästi hyviä ja tuoreita lähteitä. Eniten aikaa vei kyselylomakkeen saaminen selkeään ja kaikkia osapuolia tyydyttävään muotoon. Useita kysymyksiä piti muotoilla uudelleen ja selkeyttää sekä vaihtaa kysymysten järjestystä loogisemmaksi. Saatuamme vastaukset kyselystä oli tuotetta eli uni-infoa helppo käydä tekemään. Osaltaan tuotteen tekemisen teki helpoksi se, että lähdimme tekemään täysin uutta tuotetta; lähdimme niin sanotusti puhtaalta pöydältä, joten meillä oli aika lailla vapaat kädet lähteä toteuttamaan tuotetta. Toisaalta tuotteen tekemistä vaikeutti sama asia: lähdimme täysin tyhjästä ja jouduimme suunnittelemaan kaiken alusta alkaen, koska käytettävissämme ei ollut uneen liittyvää infopakettia. Opaslehtisen tai infopaketin tekemisessä on muun muassa huomioitava kohderyhmän ikä, sukupuoli ja yhteiskunnallinen tilanne. Materiaalin ei tule syyllistää, joten on vältettävä esimerkiksi uhkailua, holhoamista ja autoritaarista asennetta. Materiaalin tulee myös olla laadittu helposti ymmärrettävällä kielellä ja materiaalin sisällön tulisi perustua tosiseikkoihin. (Ewles & Simnett 1995, ) Mielestämme olemme onnistu-

20 16 neet edellä mainituissa seikoissa hyvin. Pidimme tuotetta tehdessämme koko ajan mielessä kohderyhmämme iän, ja pyrimme suuntaamaan sisällön muodon ja ulkoasun juuri heidän ikäisilleen. Kielellisesti uni-info on mielestämme selkeä ja helposti ymmärrettävä. Uni-infon sisältö perustuu tämänhetkisiin tosiseikkoihin, ja olemme pyrkineet kertomaan niin sanotusti faktat faktoina. Ewles & Simnett (1995, 229) mainitsevat kirjassaan esitteen eduiksi muun muassa sen, että materiaaliin voi tutustua itsekseen ja omaan tahtiin. Tämä toteutuu myös tekemämme uni-infon kanssa. Aikataulumme piti melko hyvin, vaikka pitkät työharjoittelujaksot ja joulun aika katkaisivat opinnäytetyömme tekemistä. Kirimme aikataulua kiinni heti harjoittelujaksojen päätyttyä, jotta saimme kaiken valmiiksi ajallaan. 6.2 Tulokset ja infopaketin käyttökelpoisuus Kyselyyn vastasi kaiken kaikkiaan luokkalaista (92,7 %), mutta hyödynnettäviä kyselylomakkeita oli loppujen lopuksi 90 kappaletta. Pohdimme syitä tähän, koska mielestämme kyselylomake oli helposti ymmärrettävä. Suurin osa vastauksien hylkäämisestä johtui kyselylomakkeen kysymyksestä numero kahdeksan (Kuinka monta kertaa viikossa harrastat seuraavia asioita?) (liite 1). Moni oli jättänyt vastaamatta joka kohtaan. Tämän vuoksi emme voineet hyväksyä näitä vastauksia, koska vastaukset olivat puutteellisia. Mielestämme kysymys oli selkeästi ohjeistettu, joten emme keksineet siihen kysymykseen parempaa muotoa. Hylkäämisperusteena oli myös useamman vastausvaihtoehdon valitseminen samassa kysymyksessä. Tämän olisimme voineet välttää ohjeistamalla kyselyn alussa valitsemaan vain yhden itselleen sopivan vastausvaihtoehdon. Käydessämme vielä tuloksia sekä kyselylomaketta läpi huomasimme, että olisimme voineet muotoilla joidenkin kysymyksien vastausvaihtoehdot toisin. Näitä olivat esimerkiksi vastausvaihtoehdot kysymyksissä 3 ja 9 (liite 1). Vaihtoehdot 9 tuntia tai vähemmän ja 8 tuntia tai vähemmän aiheuttivat sekaannusta. Ne olisi siis pitänyt muotoilla selkeämmin. Oppilaat vastasivat kyselyyn anonyymisti, mikä tuki tutkimuksen eettisyyttä. Ulkopuolinen ei pysty tunnistamaan vastauksista ketään, mutta joissakin vastauksissa oli

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN Tekijät: Miranda Grönlund Veera Hyytiäinen Elina Oja Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon Lukio Toukokuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto....

Lisätiedot

Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin:

Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin: Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin: Tynjälä, J. & Kannas, L. (2004). Koululaisten nukkumistottumukset, unen laatu ja väsyneisyys vuosina 1984-2002. Kirjassa:

Lisätiedot

Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon

Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon Nea Lindholm 14E, Eevi Prittinen 14E, Enni Leppänen 14C Lohjan Yhteislyseon lukio Ps7 toukokuu 2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Nimi, luokka, päivämäärä

Nimi, luokka, päivämäärä Nimi, luokka, päivämäärä 1 Jätä nämä tällaisiksi. 2 Jätä nämä tällaisiksi. 3 Kirjoita itsestäsi kuvaus. 4 5 6 Esimerkki: Tutkimushenkilö käytti aikaa lepoon n. 9 tuntia päivässä, koulutyöhön ja läksyihin

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

Lukiolaisten nukkuminen

Lukiolaisten nukkuminen Lukiolaisten nukkuminen Lohjan Yhteislyseon lukio Psykologian tutkimus Toukokuu 2016 Tekijät: Julia, Oona, Katariina, Sani 1 Sisällysluettelo: 1.Johdanto 3 2. Tutkimusongelma ja Hypoteesi 4 3. Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Lukiolaisten stressi. Tekijät: Fanni Palmu ja Netta Varis 14E Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon lukio Tammikuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi

Lukiolaisten stressi. Tekijät: Fanni Palmu ja Netta Varis 14E Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon lukio Tammikuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi Lukiolaisten stressi Tekijät: Fanni Palmu ja Netta Varis 14E Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon lukio Tammikuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1.Johdanto 1.1. Tutkimusaihe Tutkimme lukiolaisten stressiä,

Lisätiedot

(Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) 1. Nimesi:

(Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) 1. Nimesi: 1 (5) UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) Kysymyksiin voi vastata lapsi itse ja/tai vanhemmat (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) Lomakkeen

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista. Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi

Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista. Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi 5.2.2015 Sisällysluettelo: 1. Johdanto 1 2. Oma tutkimusongelma 1 3. Tutkimusmenetelmät 1 4. Tutkimustulokset

Lisätiedot

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Kysely palautetaan terveydenhoitajalle. PERUSTIEDOT Nimi Henkilötunnus Osoite Oppilaan oma puhelinnumero Äidin nimi ja puhelinnumero (tai muun huoltajan) Isän

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika

Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos 10.11.2016 Minkälaiset asiat huolestuttavat perheiden ajankäytössä? Viekö työ kaikki mehut: onko

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikkuva koulu hanke Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikunnan ja liikkumattomuuden merkitykset laajasti esillä myös mediassa

Lisätiedot

Opaslehtinen unesta ikäihmiselle

Opaslehtinen unesta ikäihmiselle Opaslehtinen unesta ikäihmiselle Ikäneuvola Ruori Ikääntyvien neuvolamallin käynnistys ja pilotointi -hanke Oppaan löydät myös sähköisesti sivulta: www.jns.fi/ruori Sisältö: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Tytöksi ja pojaksi kasvaminen Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Opinnäytetyö, Mikkelin ammattikorkeakoulu 2011 Esipuhe Olemme kaksi sosionomiopiskelijaa

Lisätiedot

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Harrastusten vaikutus koulumenestykseen

Harrastusten vaikutus koulumenestykseen 1 Harrastusten vaikutus koulumenestykseen PS7 Tutkimus 24.5.2016 Tekijät: Tobias Mörck, Lauri Jääskö ja Seidi Salo sekä Johannes Olkkonen 1 2 Sisällysluettelo 1.Johdanto 3 2.Tutkimuksen suorittaminen 3

Lisätiedot

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,

Lisätiedot

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa Kouluterveyskysely 2008 26.3.2009 1 Aineisto vuonna 2008 Kouluterveyskysely tehtiin Etelä- Suomen, Itä-Suomen ja Lapin lääneissä koko

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

Mennään ajoissa nukkumaan! Tietoa ja tehtäviä unesta ja levosta sekä mediasta 5.- ja 6.-luokkalaisille

Mennään ajoissa nukkumaan! Tietoa ja tehtäviä unesta ja levosta sekä mediasta 5.- ja 6.-luokkalaisille Mennään ajoissa nukkumaan! Tietoa ja tehtäviä unesta ja levosta sekä mediasta 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään mediaan liittyviä asioita ja riittävän unen merkitystä.

Lisätiedot

Vanhemmille, joilla on lapsia peruskoulun 2., 5. ja 8. vuosikurssilla

Vanhemmille, joilla on lapsia peruskoulun 2., 5. ja 8. vuosikurssilla VANHEMPAINKYSELY 2015 Vanhemmille, joilla on lapsia peruskoulun 2., 5. ja 8. vuosikurssilla Taustakysymyksiä Lapseni on: tyttö poika Lisää seuraaville riveille koulun antama käyttäjänimi ja salasana: Käyttäjänimi:

Lisätiedot

Alkoholin vaikutus ihmissuhteisiin

Alkoholin vaikutus ihmissuhteisiin Alkoholin vaikutus ihmissuhteisiin Viivi Mäkeläinen 14A Derya Jäntti 13E Psykologia 7 5.2.2016 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Tutkimusongelma 4 3. Tutkimusmenetelmä 4 4. Tutkimustulokset 5 11 5. Tutkimustulosten

Lisätiedot

Sähköinen terveys- ja hyvinvointikysely- hyvinvointikartta

Sähköinen terveys- ja hyvinvointikysely- hyvinvointikartta Sähköinen terveys- ja hyvinvointikysely- hyvinvointikartta Rauman koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa ja 4v. laajassa tarkastuksessa 7.2.2017 Nimi Maritta Komminaho 1 Raumalla hyvinvointikysely on käytössä

Lisätiedot

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 Lapsuus, nuoruus ja keski-iän päihteidenkäyttö FT, vanhempi tutkija, Järvenpään sosiaalisairaala, A-klinikkasäätiö Tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)

Lisätiedot

Väsymys ja liikenne. Mikael Sallinen

Väsymys ja liikenne. Mikael Sallinen Väsymys ja liikenne Mikael Sallinen 1 1) Ajonaikainen väsymys 2) Keinot vähentää ajonaikaista väsymystä 2 Mitä vireys ja väsymys ovat? Vireys on elimistön ja erityisesti aivojen yleinen aktiivisuustaso.

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

-ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella

-ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella -ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella Annette Ukkola Oulun yliopisto Tuloksista - lähteenä kolme eri kyselyä

Lisätiedot

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä Opiskeluterveydenhuolto TERVEYSKYSELY Opiskelijalle Oppilaitos Opintolinja A YHTEYSTIEDOT 1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä 2. Osoite 3. Kotikunta 4. Puhelin 5. Lähin omainen Puh päivisin: B. TERVEYDENTILA

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Sh Anne Huutoniemi Helsingin Uniklinikka

Sh Anne Huutoniemi Helsingin Uniklinikka Sh Anne Huutoniemi Helsingin Uniklinikka 10.2.2017 Vireystila UNI UNIPAINE VÄLITTÄJÄAINEET VALVE Vireystilan hienosäätöön Vireyttä lisäävät Unta tuottavat osallistuvat o Noradrenaliini o GABA o Sytokiini

Lisätiedot

Miksi koulun liikunta- ja terveyskasvatuksesta ei

Miksi koulun liikunta- ja terveyskasvatuksesta ei Miksi koulun liikunta- ja terveyskasvatuksesta ei kannata tinkiä? Miksi koulun liikunnasta ei Professori Lasse Kannas Dekaani Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto kannata tinkiä? Professori

Lisätiedot

Mediakyselyn tulokset

Mediakyselyn tulokset Teetimme Tammikuussa 2016 kyselyn lasten mediakäyttäytymisestä Kankaan päiväkodin esikoululaisten ja Kankaan koulun 1-4- luokkalaisten vanhemmilla. Kyselyn avulla oli tarkoitus kartoittaa lasten sosiaalisen

Lisätiedot

ÄLÄ VASTAA TÄHÄN VERSIOON

ÄLÄ VASTAA TÄHÄN VERSIOON ÄLÄ VASTAA TÄHÄN VERSIOON Opetus- ja kulttuuriministeriön koululaiskysely 2017 Hei, vuosi sitten lähetin kouluusi kyselyn, mitä sinä ja muut oppilaat haluaisitte harrastaa koulussa iltapäivisin. Kyselyyn

Lisätiedot

Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö. Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö. Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mikä on kokonaiskuva nuorten tupakkatuotteiden käytöstä? Savukkeiden,

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Joensuu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Joensuu KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Joensuu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Tulokset on raportoitu erikseen alakoulujen ja yläkoulujen

Lisätiedot

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: /14

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: /14 Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: 19.4.2010 1/14 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Kerro luokkasi 1. 1A 21 6,02% 2. 1B 17 4,87% 3. 1C 16 4,58% 4. 2A 22 6,30%

Lisätiedot

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Tavoitteet 30-60 minuuttia, käy kotitehtäväksi Harjoituslomake ja kynä Aiempien valmistautumiseen liittyvien harjoitteiden lomakkeet Harjoitteen

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

SMOKEFREE- RASTIRATA OPETTAJAN OHJE. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree

SMOKEFREE- RASTIRATA OPETTAJAN OHJE. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree SMOKEFREE- RASTIRATA OPETTAJAN OHJE 1 Smokefree-rastirata on ensisijaisesti suunnattu 5. 6. luokkien opetukseen, mutta tehtävät soveltuvat myös yläkouluikäisille. Rastirata voidaan toteuttaa kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Urheilija- tai joukkuepalaverin yhteydessä. Pituus riippuu palaverin pituudesta. Joukkuepalaverin pituus on noin 20 60 minuuttia. Jos aika loppuu kesken, voi harjoituksia

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

NUKKUMALLA MENESTYKSEEN

NUKKUMALLA MENESTYKSEEN NUKKUMALLA MENESTYKSEEN Henri Tuomilehto, dosentti Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys Somnologist Eurooppalainen unilääketieteen pätevyys Uniopastuksen tavoitteita

Lisätiedot

Esikoulu- / perhepäiväkotikysely 2015

Esikoulu- / perhepäiväkotikysely 2015 Esikoulu- / kysely 2015 Tutkimuksen tuloksia käytetään parantamaan esikoulujen ja päiväperhekotien laatua Göteborgissa. Vastaa kysymyksiin omien, vanhempana tai huoltajana saamiesi kokemusten pohjalta.

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET. Kyselyyn vastanneita 52

VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET. Kyselyyn vastanneita 52 VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET Kyselyyn vastanneita 52 Varhaiskasvatuksen vasukysely huoltajille Mitkä arvot ovat Sinulle tärkeitä

Lisätiedot

Stressin hallintakeinot: miten lataat akkusi? Opintopsykologi Riikka Turku

Stressin hallintakeinot: miten lataat akkusi? Opintopsykologi Riikka Turku Stressin hallintakeinot: miten lataat akkusi? Opintopsykologi Riikka Turku Riikka Turku Opintopsykologi p. 044 4503226 (puhelinaika ma-to klo 13.00-13.30) riikka.turku@ksthky.fi Opintopsykologin palvelut

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, psykologia Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Tampere, Huhtikuu 2014

Lisätiedot

Lukion 2. vuositason opiskelijoiden unen laatuun vaikuttavat tekijät

Lukion 2. vuositason opiskelijoiden unen laatuun vaikuttavat tekijät Lukion 2. vuositason opiskelijoiden unen laatuun vaikuttavat tekijät Lohjan Yhteislyseon Lukio Psykologia 7 Julkaisuaika: 5.2.2016 Tekijät: Jasmin Kyöstilä ja Tessa Toroskainen 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Mittariston laatiminen laatutyöhön

Mittariston laatiminen laatutyöhön Mittariston laatiminen laatutyöhön Perusopetuksen laatukriteerityö Vaasa 18.9.2012 Tommi Karjalainen Opetus- ja kulttuuriministeriö Millainen on hyvä mittaristo? Kyselylomaketutkimuksen vaiheet: Aiheen

Lisätiedot

Työkykyiset ja työelämätaitoiset nuoret. -(työ)hyvinvointia ja (työ)pahoinvointia

Työkykyiset ja työelämätaitoiset nuoret. -(työ)hyvinvointia ja (työ)pahoinvointia Työkykyiset ja työelämätaitoiset nuoret -(työ)hyvinvointia ja (työ)pahoinvointia erityisasiantuntija Anne Salmi, Työterveyslaitos Nuorten suhde työelämään - ne vakiintuneet teesit Nuorten työuria tulee

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Sähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen

Sähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen STUL Ry. Sähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen on tehnyt STUL Ry:n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Aineisto kerättiin

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

2016 Case. Hyvinvointianalyysi

2016 Case. Hyvinvointianalyysi 2016 Case Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili 2016 Case Kartoituksen alkupäivämäärä 08.10.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho on mielestäni

Lisätiedot

JAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ

JAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ JAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ 2/23/2016 Ulla Peltola; OH lab.hoit., TtM, opettaja 1 SISÄLTÖ vuorotyö ja terveys vuorotyön edut ja haitat työvuorosuunnittelu esimiestyö työn ja perheen/muun elämän yhteensovittaminen

Lisätiedot

Meidän koulu -kysely. Isojoen Koulukolmio 6-9.lk Niko Halkola 8.lk

Meidän koulu -kysely. Isojoen Koulukolmio 6-9.lk Niko Halkola 8.lk Meidän koulu -kysely Isojoen Koulukolmio 6-9.lk Niko Halkola 8.lk Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Tulokset...4 2.1 Sukupuoli...4 2.2 Luokka...4 2.3 Silmien väri... 2.4 Koulumatkan pituus... 2. Horoskooppi...6

Lisätiedot

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia 15 askelta kohti Parempia kyselyitä ja tutkimuksia Onnittelut! Lataamalla Webropol-tutkimusoppaan olet ottanut ensimmäisen askeleen kohti entistä parempien kyselyiden ja tutkimusten tekoa. Tämä opas tarjoaa

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä KOULULAISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Koululaiset saivat vastata sähköiseen kyselyyn vapaa-ajallaan tai tiettyjen luokkaasteiden kohdalla kouluajalla.

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS Kysely opettajille kevät 2010 Piia Seppälä, arvioinnin yhdyshenkilö Yleistä Tämä toteutettu Johtamisen arviointi oli uuden Seinäjoen opetustoimen

Lisätiedot

1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä.

1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä. OHJEET TUOKION TOTEUTTAMISTA VARTEN Tarvitset - tarinan ja kuvan - joko seinälle kiinnitettävät rastitehtävät ja niihin liittyvät materiaalit tai jokaiselle lapselle oman tehtäväpaperin - piirustuspaperia

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Erikseen varattuna hetkenä 20-60 minuuttia Harjoituslomakkeet ja kynät Tavoitteet Harjoitella kiinnittämään ajoissa huomiota mahdollisen negatiivisen stressin kertymiseen

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot