SOSWEB Sosiaalityön työmenetelmät opetushanke

Transkriptio

1 Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Yhteiskuntapolitiikan laitos PL Helsingin yliopisto VIRTUAALIYLIOPISTOHANKERAHOJEN HAKU VUODELLE 2006 Haemme valtiotieteellisen tiedekunnan Helsingin yliopiston virtuaaliyliopistohankerahaa SOSWEB hankkeen kokonaisuuden viimeistelyyn ja tekniseen toimivuuteen yhteensä euroa (ks. laskelma lopussa). SOSWEB Sosiaalityön työmenetelmät opetushanke 1. SOSIAALITYÖ OPPIAINEENA Sosiaalityö on itsenäinen tieteellinen oppiaine sekä akateeminen tutkimus- ja ammattiala. Sosiaalityössä kiinnostuksen kohteena on kansalaisuus ja ihmisyys globalisoituvasssa maailmassa. Sosiaalityö tutkii ihmisen toimintaa ja jokapäiväistä selviytymistä sekä arkielämän sujumista ja sen katkeamia. Sosiaalityön avulla pyritään luomaan tasa-arvoiset edellytykset kaikkien ihmisten osallisuudelle ja kansalaisuudelle. Sosiaalityössä on esillä ihmiselämän koko kirjo. Ihmistä ja hänen sosiaalista ympäristöään tarkastellaan sosiaalityössä elämänkaaren kokonaisuudessa. Lasten asema, nuorten ongelmat, perheelämän paineet, ikääntyminen, päihteiden käyttö, väkivalta, maahanmuuttajuus, yhteiskunnan marginaalissa elävät vähemmistöt siinä joitakin tutkimuksen ja opetuksen kohteita. Sosiaalityö on nuori tieteenala itsenäisenä yliopistollisena oppiaineena, mutta sillä on pitkät käytännön perinteet sekä yliopistollinen kytkös yhteiskuntapolitiikkaan ja sosiaalipolitiikkaan. Monitieteisen luonteensa takia sosiaalityötä opiskelevat opiskelijat voivat ottaa sivuaineekseen muun muassa niin sosiologiaa, sosiaalipsykologiaa kuin johtamisen sivuainekokonaisuuden. Sosiaalityön maisterikoulutus antaa sosiaalityöntekijän pätevyyden. Sosiaalityötä opetetaan Suomessa kuudessa yliopistossa: Helsingissä, Tampereella, Kuopiossa, Lapissa, Turussa ja Jyväskylässä. Nämä kuusi yliopistoa ovat verkostoituneet ja muodostavat Sosiaalityön yliopistoverkoston, SOSNETin. Sosiaalityötä opiskelemaan otetaan vuosittain noin 300 uutta opiskelijaa. Maisterin opinnot kestävät viisi vuotta, joten arviolta sosiaalityötä yliopistoissa opiskelee vuosittain noin 1500 pääaineopiskelijaa sekä sivuaineopiskelijoita noin 300. Sosiaalityö on tullut yhä kiinnostavammaksi oppiaineeksi, jota luetaan myös A-, B- ja C- oppimääriä. 2. SOSIAALITYÖN VIRTUAALIOPETUS Sosiaalityön opetusresurssit eivät ole lisääntyneet samaa tahtia kuin mitä niin opetus-, tutkimus-, hallinto- sekä yhteiskunnalliset tehtävät edellyttävät. Myös eri yliopistot ovat eriarvoisessa

2 asemassa sosiaalityön opetus- sekä opiskelijaresurssien suhteen. Virtuaalihankkeella voidaan yhdistää eri yliopistojen voimavaroja sekä vastata eri puolella maata asuvien opiskelijoiden kuin käytännössä toimivien sosiaalityöntekijöiden tiedon tarpeisiin. Virtuaalihankkeella voidaan tukea eri puolilla maata tapahtuvaa sosiaalityön opetusta sekä tukea opetushenkilökuntaa heidän tehtävässään. Virtuaalihankkeen avulla voidaan kehittää sosiaalityötä ja sen yliopistollisia opetuskäytäntöjä. Sosiaalityön yliopistoverkosto on organisoinut valtakunnallisen sosiaalityön virtuaaliopetuksen suunnittelua ja toteutusta vuodesta 2000 lähtien. SOSNETille on jo kertynyt erilaista verkkoopetustarjontaa (ks. Kurssit ovat SOSNET yliopistojen opiskelijoiden käytössä. 3. SOSWEB -- SOSIAALITYÖN TYÖMENETELMÄT --HANKE Helsingin yliopisto on yksi SOSNETin kuudesta verkostoyliopistosta, joka on ottanut vastuun SOSWEB - Sosiaalityön työmenetelmät -hankkeen suunnittelusta ja koordinoinnista. Vuoden 2003 alusta alkaen on työryhmä Nörtit kantanut vastuuta hankkeen etenemisestä. SOSWEB-hanketta johtaa professori Maritta Törrönen. Nörtit ryhmä on toiminut hankkeen työrukkasena. Koska rahoitus on ollut sirpaleista, on nörtit työryhmän kokoonpano myös vaihdellut. Vuonna 2004 Nörtit ryhmässä on työskennellyt neljän kuukauden ajan virtuaalisuunnittelija Eiva Dobrinin ja hankekoordinaattori Jaana Miettinen. Omaan virkatyöhönsä sisällyttäen työtä ovat tehneet lehtorit Laura Yliruka ja Tero Meltti. Tämä työryhmä ei enää loppuneen rahoituksen takia jatka. Vuoden 2006 virtuaalisuunnittelijaksi on alustavasti kaavailtu yhtä osa-aikaista työntekijää ja hankkeen johtajana toimii edelleen sosiaalityön professori Maritta Törrönen. Hankkeeseen on osallistunut myös muita sisällöntuottajia, joille on maksettu kertakaikkinen korvaus ja tehty tekijänoikeussopimukset, mm. Maria Tapola tuottaa tekstiä puuttuviin kohtiin. Hanketta arvioi ohjausryhmä, johon on valittu läheisiä yhteistyökumppaneita. SOSWEB- Sosiaalityön työmenetelmät hanketta hyödynnetään SOSNETin kuudessa yliopistossa sosiaalityön niin perus- kuin jatko-opetukseen, mutta avoimuutensa takia se on niin muiden valtiotieteellisen tiedekunnan sosiaalityön sivuaineopiskelijoiden käytössä kuin myös ammatissa toimivien sosiaalityöntekijöiden käytössä. Muiden osapuolien, esim. koulutustahojen, käyttöoikeuksista pitää tehdä Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitoksen kanssa erilliset sopimukset, joilla korvataan tekijänoikeuskorvaukset ylimääräisestä käytöstä tekijöille. SOSWEBsivustoa on käytetty eri yliopistojen perusopetuksessa ja siitä on saatu hyvää palautetta. Moitteita on saatu sivuston teknisistä puutteista, esim. jotkut linkit eivät aukea tai tulostusversiot ovat eri kuin pääsivut. Vuoden 2006 aikana kiinnitetään erityisesti huomiota tekniseen toimivuuteen sekä sisällön täydentämiseen ja päivittämiseen, jotta sivusto toimisi moitteettomasti sekä olisi ehjä kokonaisuus. Vuoden 2004 kevään aikana sivusto oli tutustuttavana eri yliopistoissa ja sitä hyödynnettiin jo osittain opetuksessa. SOSWEBiä on kokeiltiin opetuksessa jo syksyllä 2003, josta saatua palautetta on hyödynnetty sivuston kehittelyssä. Sivustoa ovat hyödyntäneet ainakin lehtorit Laura Yliruka ja Tero Meltti Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitoksen Sosiaalityön taidot ja Sosiaalityön asiakastyönkursseilla. Sivustoa on käytetty ainakin Jyväskylän, Lapin ja Turun yliopistoissa sosiaalityön perusopetuksessa vuoden 2005 aikana. SOSWEB-hankkeesta on tehty posteri, jolla sivuja mainostetaan. Sivustolla on myös oma sähköpostilista, jolla noin 30 eri puolilla Suomea hankkeesta kiinnostunutta seuraa listaa. Hanketta on esitelty erilaisissa kokouksissa ja yhteyksissä

3 ja siihen on yleensä suhtauduttu hyvin innostuneesti. Vuoden 2005 aikana hankkeen johtaja esitteli SOSWEBiä Sosiaalityön tutkimuksen päivillä sekä Sosiaalialan asiantuntijapäivillä. Hankkeesta kirjoitettiin myös artikkeli, joka julkaistiin Sosiaalialan korkeakoulutettujen lehdessä Talentiassa vuoden 2005 alussa. Hanketta on markkinoitu mm. eri sähköpostilistoilla. SOSWEB on liitetty myös näkyviin Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitoksen kotisivulle, kohtaan ajankohtaista. Sivustoa on syksyn 2004 ja kevään 2005 aikana syvennetty, täsmennetty ja laajennettu vuoden 2003 versiosta. Sivusto on työläs ja hitaasti rakentuva, joka vie paljon suunnitteluaikaa ja työstämisaikaa. Tämä kertoo siitä, että sosiaalityö on tuore itsenäinen oppiaine sekä hanke täysin uudenlainen opetuskokeilu sosiaalityössä opettaa käytännön työtaitoja. Vaikka hanke otetaan opetuskäyttöön, niin sivustoa olisi vielä tarpeen kehittää edelleen. Monet kohdat vaatisivat vielä lisäselvennystä sekä käytön kautta tuleva palautteen myötä sivustoa voitaisiin vielä kehittää. Rahoitusta haetaan sivuston edelleen työstämiseen ja tekniseen parantamiseen. Hanketta voidaan pitää monella tavalla pilottihankkeena sosiaalityön yliopisto-opetuksessa, koska se pyrkii ottamaan huomioon niin teoria-käytäntösuhteen mutta myös opetus- ja oppimissuhteen sekä on tervetullut lisä sosiaalityön opetuskäytäntöihin. 4. SOSIAALITYÖN TYÖMENETELMÄT-- hyviä käytäntöjä kehittämässä Sosiaalityön taitoja ja työmenetelmiä on pidetty perinteisesti yliopisto-opetuksessa sellaisina käytännön taitoina, jotka opitaan työelämässä. Nykyään uudenlaisen tiedonmuodostus käsityksen avulla on mahdollista hahmottaa oppimista myös käytännön kautta. Jos aiemmin uskottiin opittavan vain teoreettisen tiedon avulla (learning based practice), niin nykyään sosiaalityössä lähdetään liikkeelle myös ajattelusta, jolloin myös käytännön kautta voidaan kehittää teoreettista tietoa (practice based learning). Tällainen ajattelu on vaikuttanut sosiaalityön käytännön opetukseen sekä tuonut mukanaan myös uudenlaisia koulutusmuotoja (esim. sosiaalityön ammatillinen lisensiaatintutkinto). Sosiaalityön käytännön opetukseen kuuluvat työharjoittelut, jolloin jo opintojen aikaan on mahdollista perehtyä käytännössä joihinkin työmenetelmiin. Työmenetelmät eivät ole käytännön työstä helposti erotettavissa, koska ne ovat osa työtä ja osa asiakastyön prosessia. Ne voidaan ymmärtää eräinä tapoina jäsentää ja toteuttaa työtä. Ne antavat eräällä tavalla raamit tehtävälle työlle, jolloin työssä voidaan soveltaa myös useammanlaisia raameja. Sosiaalityön työmenetelmistä keskustelu saattaa aiheuttaa myös pelkoa, että sosiaalityön toteuttaminen esitetään eräänlaisena temppupakettina, jonka käyttöönotto jo sinänsä merkitsisi työn laadukkuutta. Sosiaalityön työmenetelmähankkeeseen on liitetty kiinteästi sosiaalityön taitojen opettaminen. Tämän virtuaalisesti toteutetun sosiaalityön työmenetelmät -hankkeen tarkoituksena on olla omalta osaltaan luomassa hyviä sosiaalityön käytäntöjä, jotka palvelevat kansalaisia hyvinvointiyhteiskunnan tasa-arvoisuus ja oikeudenmukaisuus periaatteiden mukaisesti. Sosiaalialan Toimeenpanosuunnitelmaan (STM Monisteita 2003:20) ja erityisesti ohjelman kohtaan viisi Sosiaalialan hyvät käytännöt. on kirjattu tavoitteeksi uudistaa sosiaalityötä ja sosiaalipalveluja kokoamalla, arvioimalla ja välittämällä tietoa toimivista ja vaikuttavista työmenetelmistä ja työkäytännöistä. Työn tuloksena sosiaalipalvelut ja työkäytännöt yhä enenevässä määrin perustuvat tutkittuun tietoon ja

4 koeteltuun näyttöön. Tavoitteena on parantaa asiakkaiden saamien palvelujen laatua ja vaikuttavuutta uudistamalla sosiaalipalveluja ja kehittämällä ammatillista osaamista. Toimenpiteiksi ehdotetaan: 1. Luodaan järjestelmä, joka kokoaa tutkittua ja koeteltua tietoa sosiaalityöstä ja sosiaalipalveluista. 2. Kerättyä tietoa arvioidaan ja tuotetaan yhteen sovitettua tulkintaa asiantuntijaryhmissä. 3. Tuotetaan hyviä käytäntöjä esille tuovia oppaita ja muita tietotuotteita sosiaalialan henkilöstön ja alan koulutuksen käyttöön ja levitetään tietoa usealla tavalla (julkaisutoiminta, internet, seminaarit, alueelliset verkostot). 4. Perustetaan hankkeen tukirakenteeksi valtakunnallinen, alueellinen ja paikallinen asiantuntijaverkosto, jossa ovat mukana kunnat, yliopistot, alan ammattikorkeakoulut, sosiaalialan osaamiskeskukset, lääninhallitukset ja sosiaalialan järjestöt." Toinen Sosiaalialan kehittämishankkeen kohta, johon Sosiaalityön työmenetelmät hanke voidaan kiinteästi sitoa on kohta 3. Kehittämis-, koulutus-, ja arviointityön vahvistaminen ja kokoaminen asiakastyötä tekeviin seudullisiin yksikköihin Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan laitos ja sosiaalityön yksikkö ( yhteiskuntapolitiikan laitos) on tiiviissä yhteistyössä Etelä-Suomen eri osaamiskeskuksen kanssa, jolloin kehitetään juuri seudullista niin koulutuksellista, tutkimuksellista kuin kehittämisyhteistyötä. Pääkaupunkiseudulla on kehitelty klinikkatoimintaa tukemaan tätä yhteistyötä. Valtakunnallisesti yhteistyötä tehdään Sosiaalityön yliopistoverkoston SOSNETin kanssa Kolmas Sosiaalialan kehittämishankkeen kohta, joka on mainittu ja jolla on yhtymäkohtia Sosiaalityön työmenetelmä hankkeen toteuttamiselle on kohta numero 7 Tietoteknologian käytön edistäminen sosiaalihuollossa. Myös kohta10. Varhainen puuttuminen (menetelmien ja sisällön osalta) ja kohta 14. Lastensuojelun kehittämisohjelma ovat nähtävissä Sosiaalityön työmentelmä - hankkeessa. Hanke kokoaa ajankohtaista ja erityisesti käytäntöä selkeyttävää tietoa sosiaalityön työmenetelmistä, joita voidaan hyödyntää työskenneltäessä asiakkaiden kanssa. Hankkeen yhtenä tarkoituksena on analysoida Suomessa käytettäviä työmenetelmiä, joiden alkuperä saattaa olla ulkomainen, sekä niissä käytettäviä työvälineitä ja keinoja. Toisena tarkoituksena on koota hajallaan olevaa ja sirpalemaista tietoa sosiaalityössä käytettävistä työmenetelmistä yhteen siten että se tukee mahdollisimman korkeatasoisen sosiaalityön opiskelua ja toteutusta eri puolilla Suomea. Tärkeänä hankkeen kokonaisuudelle on käytännönläheisyys, sovellettavuus ja analyyttisyys. Sosiaalityön työmenetelmiä pohditaan suhteessa niiden teoreettiseen ja käytännön kiinnittymiseen. Näiden avulla yhdistetään sekä tieteellistä että ammatillista tietoa. Huomio tässä hankkeessa kiinnittyy sosiaalityön työmenetelmiin. Sen tarkoituksena ei ole ymmärtää niitä irrallisina sosiaalityön kokonaisuudesta. Sosiaalityö on ymmärrettävä pikemminkin prosessina, jossa työmenetelmät voidaan nähdä eräinä muutoksen hallinnan välineinä. Sosiaalityössä hyödynnetään yksilö-, perhe-, ryhmä-, verkosto- ja yhteisökeskeisiä työmenetelmiä. Ryhmäkeskeisenä työmenetelmänä voidaan esimerkiksi pitää vertaisryhmätoimintaa, verkostokeskeisenä läheisneuvonpitoa ja verkostotyötä ja yhteisökeskeisenä työmenetelmänä esimerkiksi yhdyskuntatyötä.

5 Tätä kehitystyötä teemme erityisesti Stakesin.FinSocin kanssa arvioinnin ja hyvien käytäntöjen kehittämiseen ja E-konsultaatio hankkeen kanssa, jolloin hyödynnetään olemassa olevaa verkkoosaamista ja tietotaitoa. Stakesilta emme saa taloudellista tukea. 5. SOSWEB RAKENTUU TYÖTARINOIHIN, TAITOIHIN JA TIETOIHIN SOSWEB - Sosiaalityön työmenetelmä hanke rakentuu työtarinoiden varaan. Tarinat ovat sosiaalityöntekijöiden kirjoittamia autenttisia sosiaalityön työprosesseja, jotka tuovat esiin asiakastyönprosessia ja sen eri vaiheita. Työtarinoita käytetään pääasiassa osana opetusta, jolloin työmenetelmiä ja niihin liittyviä tehtäviä pohditaan välittömässä vuorovaikutuksessa. Myös virtuaalisesti sivustot rakennetaan vuorovaikutteisiksi. Sekä sosiaalityöntekijöiden että opiskelijoiden on mahdollista kirjoittaa omista kokemuksistaan. Kokemustietoa kerätään sivuston kokemuspankkiin. Keväällä 2005 SOSWEBiä on käytetty Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitoksella sosiaalityön käytännön taitojen opetukseen (Laura Yliruka/Tero Meltti) sekä valtakunnalliseen sosiaalityön ammatilliseen lisensiaatinkoulutukseen lapsi- ja nuorisososiaalityön erikoisalalla (Riitta Vornanen/Maritta Törrönen). Vuoden 2006 aikana SOSWEBiä tullaan käyttämään edelleen sosiaalityön perus- ja jatko-opetuksessa. SOSWEB ja tiedekunnan virtuaalitarpeet SOSWEBiä tullaan käyttämään sosiaalityön käytännön opetuksessa sekä Helsingin yliopistossa että SOSNET yliopistoverkoston yliopistoissa. SOSWEBIN käyttö tukee opiskelijoiden verkkotaitojen oppimista, sillä siinä hyödynnetään oppimisympäristönä BSCW:tä sekä Moodlea, käytetään sähköpostia sekä selataan sivustoa internetissä. Sitä on tarkoitus pääasiassa käyttää vuorovaikutteisen opetuksen ohessa, ei pääasiallisena opiskelumuotona. Sitä käytetään opitun ja keskustellun tiedon tallentamiseen sekä kokemuspankkiin että keskustelualueille (BSCW ja Moodle). Sivuston käytöstä on mahdollista antaa palautetta sivuston ylläpitäjälle. Vuosi 2005 on merkityksellinen juuri sen tähden, että sivusto otetaan oikeasti käyttöön ja vasta näiden kokemusten jälkeen olisi mahdollista vielä entisestään parantaa sivuston pedagogisia ja sisällöllisiä linjauksia. Sivusto on avoin, jolloin siihen voivat tutustua kaikki halukkaat ajasta ja paikasta riippumatta, sekä käyttää sitä lähdemateriaalina esimerkiksi opinnäytteisiin. Sivustoon on tarkoitus sisällyttää työmenetelmien arviointia sekä sivuston arviointia. Stakesin kanssa on tehty yhteistyötä erityisesti FINSOCin kanssa työmenetelmien tieteellisen arvioinnin takaamiseksi. Opiskelijat opetetaan käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa jo perusopinnoista alkaen. Myös sosiaalityön henkilöstöä koulutetaan verkkotarjonnan tuottamiseen ja sen käyttämiseen opetuksessa. Opetuksessa ja opiskelussa hyödynnetään niin sähköpostia, kotisivuja kuin BSCW- ja Moodle -oppimisympäristöä, jossa voidaan käydä keskustelua ja tehdä opintosuorituksia. Sivusto on rakennettu avoimeksi, jolloin sitä voi hyödyntää vapaasti. Opiskelusuorituksia varten BSCW-oppimisympäristö pidetään suljetumpana. SOSWEB-hankkeeseen liittyy olennaisesti myös mahdollisuus palautteeseen ja arviointiin. Arviointia tehdään myös sisällöllisesti, jolloin työntekijät, jotka ovat käyttäneet eri menetelmiä, voivat arvioida kokemuksiaan.

6 6. SOSIAALITYÖN TYÖMENELMÄT SOSWEB HANKKEEN TULEVAISUUS Vuoden 2005 aikana SOSWEB hanke saa SOSNET yliopistoverkostolta ja yhteiskuntapolitiikan laitokselta euroa, mikä käytetään virtuaalisuunnittelijan tuntityöhön vuoden 2006 aikana. SOSWEBin käyttö on tarkoitus vakiinnuttaa osaksi sosiaalityön valtakunnallista perus- ja jatkoopetusta. Budjetti ja rahoitustarve vuodelle 2006 kulut virtuaalisuunnittelija 4 kk á 2000 euroa + 40 sivukulut, yhteensä euroa tila- ja tarvikekulut euroa oma rahoitusosuus euroa verkkotuki valtiotieteellinen tiedekunta vuodelta 2005 siirtynyt määräraha tiedekunnalta n. 700 euroa yhteensä euroa ( euroa)=rahoitustarve on euroa Yhteiskuntapolitiikan laitos antaa käyttöön tilat sekä vastaa toimistokuluista. Vuodesta 2005 jäi virtuaalikuluja maksettavaksi noin 700 euroa. Vuoden 2006 aikana hankkeella on käytettävissä SOSNETin virtuaalirahaa ja yhteiskuntapolitiikan laitoksen tukea yhteensä euroa. Helsingissä Maritta Törrönen sosiaalityön professori sähköposti: maritta.torronen@helsinki.fi Yhteiskuntapolitiikan laitos PL 18 (Snellmaninkatu 10) Helsingin yliopisto