ÄÄNEKOSKI KONGINKANKAAN LÄNSIOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KAAVASELOSTUS

Transkriptio

1 ÄÄNEKOSKI KONGINKANKAAN LÄNSIOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KAAVASELOSTUS KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT

2 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 10. PÄIVÄNÄ JOULUKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee: Konginkankaan asemakaavan kortteleita 13, 14, 16 (osa), 17, 31, 32, 70, 71, 72, 73, 74, 75, 76, 77, 78, 79, 80 ja 81 sekä lähivirkistysalueita, urheilu- ja virkistyspalvelujen alueita, maa- ja metsätalousalueita, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten aluetta, suojaviheraluetta ja katualueita. Asemakaavan laajennus koskee: tiloja ja Asemakaavan muutoksella ja laajennuksella muodostuu: Konginkankaan asemakaavan korttelit 13, 14, 16 (osa), 17, 20, 32, 70, 71, 73, 74, 75, 77, 79, 80 ja 81 sekä urheilu- ja virkistyspalvelujen alueet, maa- ja metsätalousalueet, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue, suojaviheralue ja katualueet. Kaava-alueen sijainti Suunniteltava alue on Konginkankaalla, joka sijaitsee noin 20 km Äänekosken keskustasta pohjoiseen. Kaavamuutosalue sijaitsee Konginkankaan taajaman länsiosassa ja se käsittää Puroahontien, Taavetintien, Kauppatien, Karilantien, Vallitien ja Yrjöläntien rajaaman alueen. Alueen koko on noin 24 hehtaaria. Kaavan nimi Konginkankaan länsiosan asemakaavan muutos ja laajennus Kaavan päiväys Kaavan laatija Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen olli.kinnunen@aanekoski.fi Kaavasuunnittelija Mirva Jylhä mirva.jylha@aanekoski.fi Äänekosken kaupunki Kaavoituspalvelut PL Äänekoski Vireilletulo Kaavoituskatsauksen 2014 yhteydessä (kaupunginhallitus , kuulutettu kaupungin ilmoitustaululla sekä Sisä- Suomen lehdessä ja Äänekosken kaupunkisanomissa ) Nähtävilläolot Valmisteluvaihe (MRA 30 ) Kaavaehdotus (MRA 27 ) Hyväksyminen Kaupunginvaltuusto

3 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TIIVISTELMÄ LÄHTÖKOHDAT Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne... 6 Yleiskaava... 6 Asemakaava... 8 Kaavaan liittyvät muut selvitykset ja suunnitelmat ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavan tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan vaikutukset Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Liikenteelliset vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset kulttuuriympäristöön Vaikutukset luontoon ja maisemaan ASEMAKAAVAN TOTEUTUS LIITTEET Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2 Luontoselvitys (Tmi Pohjanmaan luontotieto, 2014) Liite 3 Asemakaavan seurantalomake

4 4 2. TIIVISTELMÄ Asemakaavan muutoksella on mm.: laajennettu pientalotontteja ja teollisuusalueita, lisäksi kaavoitettu Karilantien päähän uusi teollisuustontti tarkistettu asuintonttien rajauksia pihat ovat monissa tapauksissa levittyneet tonttien ulkopuolisille alueille merkitty olemassa oleva valaistu pururata asemakaavaan lisätty maisemaa kohentavia kaavamääräyksiä erityisesti urheilukentän ja teollisuustonttien ympäristöön muutettu voimassa olevan asemakaavan puistoalueet nykyisen käyttötarkoituksen mukaisesti maa- ja metsätalousalueiksi 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Alueen yleiskuvaus Kaavamuutosalueeseen kuuluu teollisuustontteja, Konginkankaan urheilukentän aluetta, maa- ja metsätalousalueita sekä pientaloasumisen alueita pääosin Puroahontien, Kauppatien ja Karilantien varrella. Aluetta leimaa sen keskellä sijaitsevat aukeat pellot ja urheilukenttä sekä luonnontilaiset, paikoittain ryteikköiset metsiköt. Kooltaan suunnittelualue on noin 24 hehtaaria. KUVA 1 Näkymä Puroahontieltä. KUVA 2 Urheilukentän laidalla sijaitsee luontoselvityksen mukaan säilyttämisen arvoinen mänty. 3.2 Luonnonympäristö Asemakaavamuutoksen alueelle on laadittu kesällä 2014 luontoselvitus (Tmi Pohjanmaan luontotieto), liite 2. Selvityksen mukaan alueen rakentamattomat osat ovat koivikoksi palautunutta entistä viljelymaata Kokkolanpuron varressa sekä mäntykangasta länsiosan uusien omakotialueiden ympäristössä. Kokkolanpuro on melko syväksi perattu, ilmeisen pohjavesivaikutuksen takia runsasvetinen ja lievästi rehevöitynyt oja. Puronvarteen on hyötyjäteasemalta levinnyt runsaasti romua sekä hai tallisesti leviävää lupiinia ja jättipalsamia. Kokkolanpuron varressa on raidan, halavan ja

5 muitten pajujen muodostamaa ryteikköä. Alueen itäosan koivikot ovat entisiä laidunnetuja hakamaita, ojitettuja turvekankaita tai rehevämpiä lehtometsiksi palautuneita pellonpohjia. Omakotiasutuksen keskelle jääneet lehtomaiset ja hakamaiset metsiköt ovat enimmäkseen ryteikköisiä ja vaikeakulkuisia ja virkistyskäyttöä niillä ei ilmeisesti juurikaan ole. Muutosalueen länsiosassa metsä on tuoreen ja kuivahkon kankaan varttunutta männikköä, jonka alikasvos muodostuu nuoresta lehtipuustosta. Puusto on ilmeeltään talousmetsää. Alueella on kuitenkin muutamia huomattavan vanhoja ja järeitä puita (kilpikaarnamäntyjä sekä koivu- ja haaparyhmiä), joita ei ole syytä turhaan kaataa. (LIITE 2. Asemakaavan luontoselvitys , Tmi Pohjanmaa luontotieto) Rakennettu ympäristö Alueen rakennuskanta on teollisuustontteja lukuun ottamatta pientalovaltaista. Puroahontien varrella samana vuosikymmenenä toteutetut rakennukset sijoittuvat pienehköihin ryhmiin. Suonpääntien ja Kuusitien rakennukset on rakennettu 1990-luvun alussa, Kaarnatien päässä sijaitsevat talot taas 1980-luvun lopussa. Alueelle on myös yksittäisiä eri-ikäisiä rakennuksia: Puroahontien päässä sijaitsee 2010-luvulla rakennettu omakotitalo. Teollisuustonttien aaltopeltiset hallit on rakennettu ja 1980 luvuilla. Alueen vanhimmat rakennukset sijaitsevat urheilukentän ympäristössä Puroahontien ja Taavetintien risteyksen tuntumassa. Monet suunnittelualueen asuintonttien pihoista ovat levinneet tonttirajan ulkopuolelle, vaikka osaa niistä onkin aidattu mm. pensasaidalla. KUVAT 3 7 Konginkankaan länsiosan rakennuskantaa.

6 6 3.4 Maanomistus Teollisuus- ja M-alueiden pinta-aloista noin puolet on Äänekosken kaupungin omistuksessa. Kaupunki omistaa myös suurimman osan rakentamattomista tonteista. Suunnittelualueen länsiosassa on esitetty tonttien laajentamista Äänekosken kaupungin maille, kun taas itäosassa erityisesti teollisuustonttien ympäristössä muutokset koskevat myös yksityisten maanomistajien alueita. 3.5 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Keski-Suomen virallinen maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Suunnittelualue sijaitsee taajamatoiminnoille varatulla alueella (A). Sen läheisyydessä kulkee seututie (paksu musta viiva, st), laivaväylä (musta pampulaviiva) ja moottorikelkkailureitti (hakasviiva). Suunnittelualueen läheisyydessä kulkee VT 4, joka on merkittävästi parannettava valtatie/runkotie (paksu ruskea viiva, vt/rt). Alueen läheisyydessä sijaitsee myös valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (vihreä ympyrä), satama (ankkuri) ja kanava (punainen pallo). KUVA 8 Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta (vahvistettu ) Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Konginkankaan kirkonkylän Masonmäen osayleiskaava, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa (kts s. 7). Aluetta koskevat merkinnät ovat: AP Asuinpientalojen alue TY Ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden alue MT Maatalousalue VU Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue

7 7 KUVA 9 Ote Masonmäen osayleiskaavasta ja suunnittelualueen rajaus Rakenneyleiskaavassa 2016 Konginkankaan keskusta on merkitty kirkonkylän keskukseksi (ruskea neliö), jossa on kolmelta suunnalta virkistys- tai kevyen liikenteen yhteystarve (vihreä ympyräviiva). Keskustaa ympäröivä sininen merkintä tarkoittaa kylien kehittämisaluetta. Kyseessä on oikeusvaikutukseton strateginen kaava, jolla ei ole juridista vaikutusta asemakaavamuutoksen laadintaan. KUVA 10 Ote Rakenneyleiskaava kartasta

8 8 Asemakaava Suunnittelualueen voimassa oleva asemakaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa osana koko Kirkonkylän asemakaavaa. Suunnittelualueella on seuraavia käyttötarkoitusmerkintöjä: AO Erillispientalojen korttelialue AP Asuinpientalojen korttelialue AR Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue T Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue ET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue EV Hautausmaa-alue M Maa- ja metsätalousalue VL Lähivirkistysalue VU Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue KUVA 11 Ote voimassa olevasta asemakaavasta ja suunnittelualueen rajaus punaisella Nykyisessä asemakaavassa on mm. jaettu suunnittelualueen keskelle jäävä viheralue moniin eri alueisiin käyttötarkoituksen mukaan. Osa tonteista on suhteellisen pieniä Konginkankaan oloihin. Kaavaan liittyvät muut selvitykset ja suunnitelmat Suunnittelualueelle on laadittu luontoselvitys, jonka toteutti Tmi Pohjanmaan luontotieto (liite 2).

9 9 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen Suunnittelu on lähtenyt liikkeelle talvella , jolloin ilmeni tarve teollisuustonttien uudelleenjärjestelylle: olemassa oleva kuntorata sijaitsee voimassa olevan asemakaavan mukaisessa teollisuuskorttelissa eikä alueella ollut osoitettavissa yrittäjille soveliasta teollisuusja varastotonttia. Kaavan vireilletulosta on päätetty kaupunginhallituksessa. Vireilletulosta on kuulutettu kaupungin ilmoitustaulun ja internetsivujen lisäksi Sisä-Suomen lehdessä ja Äänekosken kaupunkisanomat lehdessä Osallistuminen ja yhteistyö Kaavamuutoksessa osallisia ovat: Suunnittelualueen ja lähiympäristön maanomistajat, vuokramiehet ja asukkaat Äänekosken kaupungin tekninen lautakunta, vapaa-aikalautakunta ja ympäristölautakunta Keski-Suomen ELY-keskus Äänekosken Energia Oy Elenia Oy Konginkankaan kyläyhdistys ry Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu ja sitä on päivitetty Keski-Suomen ELY-keskus on todennut, että aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun järjestämiselle ei ole tarvetta. Valmisteluvaihe Valmisteluvaiheen kuulemista varten kaavaluonnos oli nähtävillä kaupungin ilmoitustaululla ja kotisivuilla (MRA 30 ). Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot tekniseltä lautakunnalta, ympäristölautakunnalta, vapaa-aikalautakunnalta, Äänekosken Energia Oy:ltä, Elenia Oy:ltä, Keski-Suomen ELY-keskukselta ja Konginkankaan kyläyhdistys ry:ltä. Lautakunnilla ei ollut huomauttamista kaavaluonnoksesta. Vapaa-aikalautakunta piti hyvänä asiana, että kaavassa on varattu alue ulkoilureittiä varten urheilukentältä Yrjöläntielle, josta reitti jatkuu valaistulle ladulle. Urheilukentän päädyssä laajennettu tontti AP kaavamerkinnöin ei saa aiheuttaa käyttörajoituksia urheilukenttäalueelle. Äänekosken Energia Oy totesi lausunnossaan, että Yrjöläntien päästä kohti Kaarnatietä kulkeva vesijohto tulee huomioida kaavassa. Elenia Oy:n lausunnon mukaan korttelin 75 pohjoisreunassa oleva Puroahontien muuntamo ja 20 kv:n sähköjohto tulee ottaa huomioon. Keski-Suomen ELY:n lausunnon mukaan tuli tarkistaa, onko ET-alueelle tarpeen osoittaa rakennusoikeutta. Lisäksi merkinnät kaavakartalla ja merkintöjen selitysosassa tulee saattaa keskenään yhdenmukaisiksi. Konginkankaan kyläyhdistys ry. totesi, että asemakaavan muutos ja laajennus näyttää kyläyhdistyksen näkökannalta hyvältä ja tarpeelliselta. Maaseutuasumisessa olisi hyvä ottaa huomioon omakotitalotonttien reilumpi koko. Kyläyhdistyksessä on kiinnitetty huomiota myös rivitalotonttien kaavoitukseen ja saatavuuteen. Yhdistyksen mukaan niiden tarve tulee lähitulevaisuudessa lisääntymään, perusteena mm. nykyisten palveluasuntojen kunto Konginkankaalla. Maakuntakaavan mukainen kanavamerkintä tulee kyläyhdistyksen mielestä säilyttää tulevaisuuden hankkeiden varalta. Lisäksi kyläyhdistys toivoo, että kaupunki edistäisi omalta osaltaan

10 10 Konginkankaan alueen tonttien markkinointia ja myyntiä. Ehdotusvaihe Ehdotuksena kaava on ollut nähtävillä Kaavasta ei pyydetty lausuntoja eikä kaupungille toimitettu muistutuksia. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan tarkoituksena on päivittää maankäyttö vastaamaan nykytilannetta. Lisäksi sen yhteydessä selvitetään teollisuusalueen laajennusmahdollisuudet siten, että kuntorata osoitetaan omalla merkinnällään korttelialueen ulkopuolelle. Samalla arvioidaan alueen pienehköjen asumiseen varattujen tonttien laajentamismahdollisuudet ja selvitetään nykyisen asemakaavan puistoalueille sopivin kaavamerkintä. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Aluevaraukset AP Asuinpientalojen korttelialue. Alueelle saa rakentaa rivitaloja, kytkettyjä pientaloja ja erillisiä pientaloja asumistarkoituksiin. Asuinpientaloja on kaavoitettu urheilukentän ja Karilantien väliin (kortteli 17) sekä Puroahontien suunnalla kortteleihin 74, 75 ja 77. Korttelissa 17 on erityisesti rivitalojen rakentamiseen soveltuvaa aluetta palvelujen läheisyydestä johtuen. Tonttia 17-1 on laajennettu ja käyttötarkoitusmerkintää muutettu (AO > AP) monipuolisen asuntorakentamisen mahdollistamiseksi. AP alueiden kerrosluku on I ja tehokkuusluku e=0,2. AO Erillispientalojen korttelialue. AO-alueelle saa rakentaa yksi- tai kaksiasuntoisia pientaloja asumistarkoituksiin. Korttelit 32, 70 ja 81 on rajattu olemassa olevan asemakaavan mukaisesti, mutta kortteleiden 71, 73, 79 ja 80 tontteja on laajennettu: monin paikoin nykyinen maankäyttö on laajentunut tonttialueiden ulkopuolelle. Lisäksi Haittatien päässä sähköaseman vieressä sijaitsevaan omakotitalon tonttiin on liitetty pieni kaupungin omistama kolmio, joka on voimassa olevassa asemakaavassa sähköaseman (ET) osa. Korttelissa 71 asemakaava-aluetta on laajennettu kiinteistörajoihin ja esitetty Kuusitien katualue liitettäväksi viereisiin tontteihin. Korttelin luoteiskulma soveltuu lisäalueeksi Puroahontien varrelle rakennettuun omakotitalotonttiin. Vaihtoehtoisesti alueesta voidaan muodostaa erillinen AO-tontti, jolle kulku voidaan järjestää ajoyhteys-merkinnän kautta. AO alueiden kerrosluku on I tai I u ½ ja tehokkuusluku e=0,2. T-1 Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia rakennuksia. Yrjöläntien ja Karilantien välissä oleva teollisuusalue on jaettu kahteen osaan (korttelit 14 ja 20), jotta luodaan edellytykset olemassa olevan kuntoradan säilymiselle. Vastaavasti Yrjöläntien pohjoispuolella sijaitsevaa voimassa olevan asemakaavan rakentamatonta teollisuusaluetta (kortteli 13) on supistettu kuntoradan tarvitsemalta osalta ja liitetty osa tontista Yrjöläntien katualueeseen.

11 Karilantien päähän on kaavoitettu uusi teollisuustontti ja korttelin 20 teollisuusalueen länsi- ja eteläreunojen rajausta on tarkistettu. Kortteliin 20 on lisäksi merkitty alueella sijaitseva matkapuhelinmasto (et). T-1 alueen tontit on aidattava. Lisäksi Karilantien päähän kaavoitetun uuden teollisuus- ja varastotontin eteläosaan on istutettava puurivi: alue rajoittuu urheilukentän alueeseen ja kuntorataan. T-1 alueiden kerrosluku on I ja tehokkuusluku e=0, VU ET EV M Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue. VU-merkinnällä on kaavoitettu urheilukentän alue ja alueelta pohjoiseen johtava kuntorata. Urheilukentän alueelle on lisätty rakennusoikeus (500 k-m2) urheilu- ja virkistyspalvelujen mahdollisia rakentamistarpeita varten. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue. Karilantien päässä sijaitsevan sähköaseman rajausta on hieman tarkistettu ja merkitty alueelle rakennusoikeus (100 k-m2). Lisäksi alueen kautta toteutettu ajoyhteys viereiselle teollisuustontille on merkitty kaavaan (ajo). Suojaviheralue. Sähköaseman pohjoispuolinen suojaviheralue on voimassa olevan asemakaavan mukainen. Maa- ja metsätalousalue Puroahontien pientaloalueen ja teollisuusalueen välinen alue on muutettu M-alueeksi nykyisen käytön mukaisesti: alueelle ei ole tarkoituksenmukaista muodostaa nykyisen asemakaavan mukaista virkistyskäyttöön tarkoitettua lähivirkistysaluetta. Maa- ja metsätalousalue merkintä vastaa nykyistä käyttötarkoitusta ja turvaa alueen säilymisen jatkossakin rakentamattomana. 5.2 Kaavan vaikutukset Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Kaavamuutosalueen sijainti on yhdyskuntataloudelliselta vaikutukseltaan edullinen: katuverkko ja vesihuolto ovat pääosin olemassa. Uudet ja laajennetut tontit on helppo liittää olemassa oleviin verkostoihin. Sosiaalisten vaikutusten osalta kaava luo edellytykset esimerkiksi rivitalotyyppisen senioriasumisen sijoittamiselle kyläkeskuksen yhteyteen, millä voi olla positiivisia vaikutuksia kylän kehittymisen kannalta. Kaavamuutoksessa pururata on suurimmalta osalta liitetty urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeseen. Pohjoisosa pururadasta kulkee voimassa olevassa asemakaavassa teollisuustontin läpi eikä sitä ole huomioitu. Kaavamuutos turvaa pururadan ja ympäröivän puuston säilymisen, mikä osaltaan on luomassa positiivisia edellytyksiä sosiaaliselle elämälle urheilun ja virkistyksen alueilla. Liikenteelliset vaikutukset Alueelle on kaavoitettu yksittäisiä uusia pientalotontteja, joiden rakentaminen ei muuta liikennemääriä merkittävästi. Teollisuusalueen laajentaminen saattaa hieman lisätä raskasta liikennettä, jonka aiheuttamat mahdolliset häiriövaikutukset eivät ole merkittäviä.

12 12 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Rakennetun ympäristön muutokset nykyiseen tilanteeseen verrattuna ovat pieniä, sillä suuri osa muutoksista koskee tonttien kokoa. Merkittävimmät muutokset nykyiseen asemakaavaan verrattuna ovat urheilukentän päädyssä sijaitsevan pientalotontin laajennus sekä uusi teollisuus- ja varastorakennusten tontti Karilantien päähän. Uusien tonttien rajautuminen urheilukentän alueeseen ja kuntorataan on otettu huomioon mm. työpaikkatontin aitaamista ja puurivien istuttamista edellyttävillä kaavamääräyksillä. Vaikutukset kulttuuriympäristöön Suunnittelualueella ei ole todettu sijaitsevan sellaisia kulttuuriympäristön kohteita, jotka tulisi ottaa huomioon kaavoituksessa. Alueen luonne maaseutumaisen kyläkeskuksen läheisenä asuin- ja työpaikka-alueena säilyy ennallaan. Vaikutukset luontoon ja maisemaan Suunnittelualueella ei sijaitse luonnon tai maiseman kannalta erityisen merkittäviä kohteita. Teollisuus- ja varastotonttien aitausvelvoite turvaa eri toimintojen sijoittumisen omille alueilleen ja selkeyttää maisemallisia rajauksia. Kaavassa osoitetuille kahdelle uudelle tontille on merkitty istutettava puurivi - merkintä, joka toimii näkösuojana virkistysalueiden suuntaan. KUVA 12 Yrjäläntien pohjoispuolella sijaitseva pensas- ja puurivi Yrjöläntien ja sen varrella sijaitsevan rakentamattoman teollisuustontin läpi kulkevan pururadan välissä kasvaa tiivis pensas- ja puurivi. Asemakaavaan alue on merkitty katualueeseen kuuluvaksi osaksi, jolla on säilytettävä/istutettava puusto. Alue vastaa nykymuodossaan merkinnän tarkoitusta. Nykyistä kasvillisuutta hyödyntämällä ympäristö näyttää jo tonttien mahdollisessa rakennusvaiheessa valmiilta ja kustannuksia säästyy. Lähivirkistysalueen (VL) muuttaminen maa- ja metsätalousalueeksi (M) ei vaikuta nykytilanteeseen, sillä alue on tälläkin hetkellä peltoa ja metsää kaavaa muutetaan nykytilanteen mukaiseksi.

13 13 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. Äänekoskella ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI - KAAVOITUSPALVELUT kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen suunnitteluavustaja Mirva Jylhä