Ohje kieli- ja viestintäopinnoista: LIITTEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ohje kieli- ja viestintäopinnoista: LIITTEET"

Transkriptio

1 Ohje kieli- ja viestintäopinnoista: LIITTEET 1. Sovellusohje Metropolian kieli- ja viestintäopintoja koskevista toimintatavoista 2. Kieliä ja viestintää koskeva lainsäädäntö 3. Tutkintojen ja osaamisen eurooppalaiset ja kansalliset viitekehykset 4. Eurooppalainen kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen viitekehys 5. Ammattikorkeakoulujen eritellyt taitotasokuvaukset 6. Kypsyysnäytteen kielen arviointi

2 1. Sovellusohje Metropolian kieli- ja viestintäopintoja koskevista kriteereistä ja toimintatavoista Julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavan kielitaidon osoittaminen Koulusivistyskieli Kielitaitovaatimus Kielitaidon osoittaminen suomi erinomainen suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito hyväksytty suomenkielinen kypsyysnäyte hyvä tai tyydyttävä ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito lain 424/2003, 6 mukaisen ruotsin kielen opintojakson suoritus: arvosana 4 tai 5: hyvä taito arvosanat 1, 2 tai 3: tyydyttävä taito ruotsi erinomainen ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito hyväksytty ruotsinkielinen kypsyysnäyte hyvä tai tyydyttävä suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito lain 424/2003, 6 mukaisen suomen kielen opintojakson suoritus: arvosana 4 tai 5: hyvä taito arvosanat 1, 2 tai 3: tyydyttävä taito Koulusivistys on hankittu ulkomailla tai koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi (suomenkieliset koulutusohjelmat) hyvä tai tyydyttävä suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito lain 424/2003, 6 mukaisen suomen kielen opintojakson suoritus: arvosana 4 tai 5: hyvä taito arvosanat 1, 2 tai 3: tyydyttävä taito hyväksytty suomenkielinen kypsyysnäyte: hyvä taito Koulusivistys on hankittu ulkomailla tai koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi (englanninkieliset koulutusohjelmat) Opiskelijalla ei ole lain 424/2003, 6 mukaisia suomen ja ruotsin kielen kielitaitovaatimusta. Tutkinnon kielitaitovaatimukset määrittelee koulutusohjelma. viittomakieli ja suomi erinomainen suomen kielen kirjallinen taito hyväksytty suomenkielinen kypsyysnäyte hyvä tai tyydyttävä ruotsin kielen kirjallinen taito lain 424/2003, 6 mukaisen ruotsin kielen opintojakson suoritus: arvosana 4 tai 5: hyvä taito arvosanat 1, 2 tai 3: tyydyttävä taito viittomakieli ja ruotsi erinomainen ruotsin kielen kirjallinen taito hyväksytty ruotsinkielinen kypsyysnäyte hyvä tai tyydyttävä suomen kielen kirjallinen taito lain 424/2003, 6 mukaisen suomen kielen opintojakson suoritus: arvosana 4 tai 5: hyvä taito arvosanat 1, 2 tai 3: tyydyttävä taito viittomakieli ja muu kuin suomi tai ruotsi Opiskelijalla ei ole lain 424/2003, 6 mukaisia suomen ja ruotsin kielen kielitaitovaatimusta. Tutkinnon kielitaitovaatimukset määrittelee koulutusohjelma.

3 Suomenkielisten koulutusohjelmien kielitaitovaatimukset ja niiden dokumentointi (2/9) A. Opiskelijan koulusivistyskieli on suomi (suomenkieliset koulutusohjelmat) Koulusivistyskieli Opiskelijan ilmoittama koulusivistyskieli siirretään opiskelijahallintorekisteriin (Winha). Opiskelijan koulusivistyskieli on suomi, jos hän on suorittanut peruskoulun ja/tai lukion suomen kielellä ja opiskellut suomea äidinkielenä suorittanut suomalaisen ylioppilastutkinnon suomi äidinkielenä -kokeen hyväksytysti. Myös opiskelija, joka on saanut koulusivistyksensä jollain muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, voi ilmoittaa koulusivistyskielekseen suomen, jos hänellä on suomalaisen ylioppilastutkinnon suomi äidinkielenä -kokeesta hyväksytty arvosana suomi toisena kielenä -ylioppilaskokeesta vähintään arvosana magna cum laude approbatur. Mahdolliset muutokset kielitaitovaatimuksiin Tutkintoon kuuluviin vieraan kielen ja toisen kotimaisen kielen kielitaitovaatimuksiin voi hakea muutosta, jos opiskelija ei ole aikaisemmin opiskellut kyseistä kieltä tai hänen on lähtötasonsa perusteella mahdotonta saavuttaa tutkintoon kuuluvien kieliopintojen edellyttämää taitotasoa opintojensa aikana. Opiskelija toimittaa Anomuksen kielitaitovaatimuksen muuttamiseksi koulutusohjelmaan. Kieltenopettajat antavat muutoshakemukseen lausunnon, jonka koulutusohjelma vahvistaa. Opiskelijan merkitään Tutkintoon kuuluvien B2-tason vieraan kielen opintojen sijaan opiskelija suorittaa kyseisen kielen perustason (A1- A2) opintoja. Ruotsin kielen B1-tason opintojen sijaan opiskelija suorittaa perustason (A1-A2) ruotsin kielen opintoja. Lain 424/2003, 6 mukainen suomen ja ruotsin kielen taidon osoittaminen Suomenkielinen kypsyysnäyte. Kypsyysnäytteen kielen arvioi suomen kielen ja viestinnän opettaja. Lain 424/2003, 6 mukaisen ruotsi toisena kielenä -opintojakson suoritus. hyväksytty kypsyysnäyte erinomainen suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito arvosana 4 tai 5 hyvä ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito arvosanat 1, 2 tai 3 tyydyttävä ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito Tutkintotodistuksen kielilauseke Opiskelija on saanut koulusivistyksen suomen kielellä ja hän on suorittanut opinnäytetyöhön sisältyvän kypsyysnäytteen suomen kielellä. Opiskelija on osoittanut sellaista ruotsin kielen suullista ja kirjallista taitoa, joka vastaa julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 424/2003, 6 mukaista toisen kotimaisen kielen taitoa kaksikielisessä viranomaisessa arvosanalla < hyvä/tyydyttävä > (arviointiasteikko: hyvä/tyydyttävä). Opiskelija on saavuttanut englannin kielessä sellaisen suullisen ja kirjallisen taidon, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen (Asetus 352/2003, 8 ). Mahdolliset muutokset Opiskelija on erityisistä syistä vapautettu julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 424/2003, 6 mukaisesta ruotsin kielen suullisen ja kirjallisen taidon kielitaitovaatimuksesta. Opiskelija on erityisistä syistä vapautettu asetuksen 352/2003, 8 mukaisesta vierasta kieltä koskevasta kielitaitovaatimuksesta.

4 (3/9) B. Opiskelijan koulusivistyskieli on ruotsi (suomenkieliset koulutusohjelmat) Koulusivistyskieli Opiskelijan hakuvaiheessa ilmoittama koulusivistyskieli siirretään opiskelijahallintorekisteriin (Winha). Opiskelijan koulusivistyskieli on ruotsi, jos hän on suorittanut suomalaisen peruskoulun ja/tai lukion ruotsin kielellä ja opiskellut ruotsia äidinkielenä suorittanut suomalaisen ylioppilastutkinnon ruotsi äidinkielenä -kokeen hyväksytysti. Myös opiskelija, joka on saanut koulusivistyksensä jollain muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, voi ilmoittaa koulusivistyskielekseen ruotsin, jos hänellä on suomalaisen ylioppilastutkinnon ruotsi äidinkielenä -kokeesta hyväksytty arvosana tai ruotsi toisena kielenä -ylioppilaskokeesta vähintään arvosana magna cum laude approbatur. Jos hakuvaiheessa annettua ilmoitusta on syytä muuttaa, opiskelija toimittaa Ilmoituksen koulusivistyskielestä koulutusohjelmaan. Muutokset kielitaitovaatimuksiin ruotsi Opiskelijan kielitaitovaatimusta muutetaan niin, että opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan 1. merkitään vapautus lain 424/2003, 6 mukaisesta ruotsi toisena kielenä -opintojaksosta ja 2. lisätään vastaava suomi toisena kielenä -opintojakso. Tämän opintojakson opiskelija voi suorittaa näyttökokeella tai suorittamalla Metropolian järjestämän opintojakson. Jos tutkintoon sisältyy ruotsin kielen syventäviä opintoja, opiskelija voi halutessaan suorittaa ne näyttökokeella. Mahdollinen muutos kielitaitovaatimukseen vieras kieli Tutkintoon kuuluvaan vieraan kielen kielitaitovaatimukseen voi hakea muutosta, jos opiskelija ei ole aikaisemmin opiskellut kyseistä kieltä tai hänen on lähtötasonsa perusteella mahdotonta saavuttaa tutkintoon kuuluvien kieliopintojen edellyttämää taitotasoa opintojensa aikana. Opiskelija toimittaa Anomuksen kielitaitovaatimuksen muuttamiseksi koulutusohjelmaan. Kieltenopettajat antavat muutoshakemukseen lausunnon, jonka koulutusohjelma vahvistaa. Tutkintoon kuuluvien B2-tason vieraan kielen opintojen sijaan opiskelija suorittaa kyseisen kielen perustason (A1- A2) opintoja. Lain 424/2003, 6 mukainen suomen ja ruotsin kielen taidon osoittaminen Ruotsinkielinen kypsyysnäyte. Kypsyysnäytteen kielen arvioi ruotsin kielen opettaja. Lain 424/2003, 6 mukaisen suomi toisena kielenä -opintojakson suoritus. hyväksytty kypsyysnäyte erinomainen ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito arvosana 4 tai 5 hyvä suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito arvosanat 1, 2 tai 3 tyydyttävä suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito Tutkintotodistuksen kielilauseke Opiskelija on saanut koulusivistyksen ruotsin kielellä ja hän on suorittanut opinnäytetyöhön sisältyvän kypsyysnäytteen ruotsin kielellä. Opiskelija on osoittanut sellaista suomen kielen suullista ja kirjallista taitoa, joka vastaa julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 424/2003, 6 mukaista toisen kotimaisen kielen taitoa kaksikielisessä viranomaisessa arvosanalla < hyvä/tyydyttävä > (arviointiasteikko: hyvä/tyydyttävä). Opiskelija on saavuttanut englannin kielessä sellaisen suullisen ja kirjallisen taidon, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen (Asetus 352/2003, 8 ). Mahdolliset muutokset Opiskelija on erityisistä syistä vapautettu asetuksen 352/2003, 8 mukaisesta vierasta kieltä koskevasta kielitaitovaatimuksesta.

5 (4/9) C. Opiskelijan koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi (suomenkieliset koulutusohjelmat) Koulusivistyskieli Jos opiskelija suorittanut peruskoulun ja lukion Suomessa muulla kielellä kuin suomeksi tai ruotsiksi tai hän on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, hänellä ei ole lain 424/2003, 6 mukaista toisen kotimaisen kielen kielitaitovaatimusta. Tällöin opiskelijarekisteriin (Winha) merkitään joko 1. Suomessa suoritetun peruskoulun tai lukion opetuskieli tai 2. koulusivistys hankittu ulkomailla. Opiskelija voi kuitenkin ilmoittaa koulusivistyskielekseen suomen tai ruotsin, jos hänellä on suomalaisen ylioppilastutkinnon suomi/ruotsi äidinkielenä -ylioppilaskokeesta hyväksytty arvosana tai suomalaisen ylioppilastutkinnon suomi/ruotsi toisena kielenä -ylioppilaskokeesta vähintään arvosana magna cum laude approbatur. Tällöin kielitaitovaatimus on sama kuin kohdassa A (suomi) tai B (ruotsi) ja hänellä on mahdollisuus osoittaa tutkinnossaan erinomaista suomen/ruotsin kielen taitoa (hyväksytty suomen-/ruotsinkielinen kypsyysnäyte). Muutos kielitaitovaatimukseen ruotsi Opiskelijan kielitaitovaatimusta muutetaan niin, että opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan 1. merkitään vapautus lain 424/2003, 6 mukaisesta ruotsi toisena kielenä -opintojaksosta ja 2. lisätään vastaava suomi toisena kielenä -opintojakso. Tämän opintojakson opiskelija voi suorittaa näyttökokeella tai suorittamalla Metropolian järjestämän opintojakson. Jos tutkintoon sisältyy ruotsin kielen syventäviä opintoja, opiskelija suorittaa niiden sijaan muita kieliopintoja. Tutkintoon kuuluvaan vieraan kielen kielitaitovaatimukseen voi hakea muutosta, jos opiskelija ei ole aikaisemmin opiskellut kyseistä kieltä tai hänen on lähtötasonsa perusteella mahdotonta saavuttaa tutkintoon kuuluvissa kieliopinnoissa vaadittavaa taitotasoa opintojensa aikana. Opiskelija toimittaa Anomuksen kielitaitovaatimuksen muuttamiseksi koulutusohjelmaan. Kieltenopettajat antavat muutoshakemuksiin lausunnon, jonka koulutusohjelma vahvistaa. Tutkintoon kuuluvat B2-tason vieraan kielen opinnot korvataan kyseisen kielen perustason kieliopinnoilla. Lain 424/2003, 6 mukainen suomen ja ruotsin kielen taidon osoittaminen Suomenkielinen kypsyysnäyte. Kypsyysnäytteen kielen arvioi suomen kielen ja viestinnän opettaja. Lain 424/2003, 6 mukaisen suomi toisena kielenä -opintojakson suoritus. hyväksytty kypsyysnäyte hyvä suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito arvosana 4 tai 5 hyvä suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito arvosanat 1, 2 tai 3 tyydyttävä suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito Mahdollinen muutos kielitaitovaatimukseen Tutkintotodistuksen kielilauseke Opiskelija on saanut koulusivistyksen <koulusivkieli/ulkomailla> ja hän on suorittanut opinnäytetyöhön sisältyvän kypsyysnäytteen suomen kielellä. Opiskelija on osoittanut sellaista suomen kielen suullista ja kirjallista taitoa, joka vastaa julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 424/2003, 6 mukaista toisen kotimaisen kielen taitoa kaksikielisessä viranomaisessa arvosanalla < hyvä/tyydyttävä > (arviointiasteikko: hyvä/tyydyttävä). Opiskelija on saavuttanut englannin kielessä sellaisen suullisen ja kirjallisen taidon, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen (Asetus 352/2003, 8 ). Mahdolliset muutokset Opiskelija on erityisistä syistä vapautettu asetuksen 352/2003, 8 mukaisesta vierasta kieltä koskevasta kielitaitovaatimuksesta.

6 (5/9) D. Viittomakieliset opiskelijat (suomenkieliset koulutusohjelmat) Koulusivistyskieli Opiskelijan hakuvaiheessa ilmoittama koulusivistyskieli siirretään opiskelijahallintorekisteriin (Winha). Jos opiskelija on opiskellut peruskoulussa tai lukiossa äidinkielenään viittomakieltä, hänen koulusivistyskielensä on viittomakieli. Viittomakielisen opiskelijan voidaan katsoa saaneen koulusivistyksensä myös suomeksi tai ruotsiksi 1. jos hän on suorittanut suomalaisen ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeen (suomi tai ruotsi) hyväksytysti 2. jos hän saanut vähintään arvosanan magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur tai laudatur suomi toisena kielenä- tai ruotsi toisena kielenä -ylioppilaskokeessa. Jos hakuvaiheessa annettua ilmoitusta on syytä muuttaa, opiskelija toimittaa Ilmoituksen koulusivistyskielestä koulutusohjelmaan. Opiskelijalla on ainoastaan kirjallisen viestinnän kielitaitovaatimus. Lain 424/2003, 6 mukainen suomen ja ruotsin kielen taidon osoittaminen Koulusivistyskielet viittomakieli ja suomi: suomenkielinen kypsyysnäyte Lain 424/2003, 6 mukaisen ruotsi toisena kielenä -opintojakson suoritus hyväksytty kypsyysnäyte erinomainen suomen kielen kirjallinen taito arvosana 4 tai 5 hyvä ruotsin kielen kirjallinen taito arvosanat 1, 2 tai 3 tyydyttävä ruotsin kielen kirjallinen taito Koulusivistyskielet viittomakieli ja ruotsi: ruotsinkielinen kypsyysnäyte hyväksytty kypsyysnäyte erinomainen ruotsin kielen kirjallinen taito Lain 424/2003, 6 mukaisen suomi toisena kielenä -opintojakson suoritus arvosana 4 tai 5 hyvä suomen kielen kirjallinen taito arvosanat 1, 2 tai 3 tyydyttävä suomen kielen kirjallinen taito Koulusivistyskielet viittomakieli ja muu kuin suomi tai ruotsi: suomenkielinen kypsyysnäyte. hyväksytty kypsyysnäyte hyvä suomen kielen kirjallinen taito Lain 424/2003, 6 mukaisen suomi toisena kielenä -opintojakson suoritus. arvosana 4 tai 5 hyvä suomen kielen kirjallinen taito arvosanat 1, 2 tai 3 tyydyttävä suomen kielen kirjallinen taito Muutos kielitaitovaatimukseen Tutkintotodistuksen kielilauseke (koulusivistyskielet viittomakieli ja suomi tai ruotsi) Opiskelija on saanut koulusivistyksen viittomakielellä ja <suomen/ruotsin> ja hän on suorittanut opinnäytetyöhön sisältyvän kypsyysnäytteen <suomen/ruotsin> kielellä. Opiskelija on osoittanut sellaista <ruotsin/suomen > kielen kirjallista taitoa, joka vastaa lain (424/2003, 6 ) mukaista julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavaa toisen kotimaisen kielen taitoa kaksikielisessä viranomaisessa arvosanalla < hyvä/tyydyttävä > (arviointiasteikko: hyvä/tyydyttävä). Opiskelija on saavuttanut koulutusohjelman pakollisessa englannin kielessä sellaisen kirjallisen taidon, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen (Asetus 352/2003, 8 ). Tutkintotodistuksen kielilauseke (koulusivistyskielet viittomakieli ja muu kuin suomi tai ruotsi) Opiskelija on saanut koulusivistyksen <koulusivkieli> ja hän on suorittanut opinnäytetyöhön sisältyvän kypsyysnäytteen suomen kielellä. Opiskelija on osoittanut sellaista suomen kielen kirjallista taitoa, joka vastaa lain (424/2003, 6 ) mukaista julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavaa toisen kotimaisen kielen taitoa kaksikielisessä viranomaisessa arvosanalla < hyvä/tyydyttävä > (arviointiasteikko: hyvä/tyydyttävä). Opiskelija on erityisistä syistä vapautettu asetuksen 352/2003, 8 mukaisesta vierasta kieltä koskevasta kielitaitovaatimuksesta.

7 Englanninkielisten koulutusohjelmien kielitaitovaatimukset ja niiden dokumentointi (6/9) A. Opiskelijan koulusivistyskieli on suomi (englanninkieliset koulutusohjelmat) Koulusivistyskieli Opiskelijan ilmoittama koulusivistyskieli siirretään opiskelijahallintorekisteriin (Winha). Opiskelijan koulusivistyskieli on suomi, jos hän on suorittanut peruskoulun ja/tai lukion suomen kielellä ja opiskellut suomea äidinkielenä jos hän on suorittanut suomalaisen ylioppilastutkinnon suomi äidinkielenä -kokeen hyväksytysti. Myös opiskelija, joka on saanut koulusivistyksensä jollain muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, voi ilmoittaa koulusivistyskielekseen suomen, jos hänellä on suomalaisen ylioppilastutkinnon suomi äidinkielenä -kokeesta hyväksytty arvosana suomi toisena kielenä -ylioppilaskokeesta vähintään arvosana magna cum laude approbatur. Tutkintoon kuuluvaan toisen kotimaisen kielen kielitaitovaatimukseen voi hakea muutosta, jos opiskelija ei ole aikaisemmin opiskellut kyseistä kieltä tai hänen on lähtötasonsa perusteella mahdotonta saavuttaa tutkintoon kuuluvien kieliopintojen edellyttämää taitotasoa opintojensa aikana. Opiskelija toimittaa Anomuksen kielitaitovaatimuksen muuttamiseksi koulutusohjelmaan. Kieltenopettajat antavat muutoshakemuksiin lausunnon, jonka koulutusohjelma vahvistaa. Tutkintoon kuuluvien ruotsin kielen B1-tason opintojen sijaan opiskelija suorittaa perustason (A1-A2) ruotsin kielen opintoja. Lain 424/2003, 6 mukainen suomen ja ruotsin kielen taidon osoittaminen Suomenkielinen kypsyysnäyte. Kypsyysnäytteen kielen arvioi suomen kielen ja viestinnän opettaja. Lain 424/2003, 6 mukaisen ruotsi toisena kielenä -opintojakson suoritus. hyväksytty kypsyysnäyte erinomainen suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito arvosana 4 tai 5 hyvä ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito arvosanat 1, 2 tai 3 tyydyttävä ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito Mahdollinen muutos kielitaitovaatimukseen Tutkintotodistuksen kielilauseke Opiskelija on saanut koulusivistyksen suomen kielellä ja hän on suorittanut opinnäytetyöhön sisältyvän kypsyysnäytteen suomen kielellä. Opiskelija on osoittanut sellaista ruotsin kielen suullista ja kirjallista taitoa, joka vastaa julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 424/2003, 6 mukaista toisen kotimaisen kielen taitoa kaksikielisessä viranomaisessa arvosanalla < hyvä/tyydyttävä > (arviointiasteikko: hyvä/tyydyttävä). Opiskelija on saavuttanut englannin kielessä sellaisen suullisen ja kirjallisen taidon, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen (Asetus 352/2003, 8 ). Mahdollinen muutos Opiskelija on erityisistä syistä vapautettu julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 424/2003, 6 mukaisesta ruotsin kielen suullisen ja kirjallisen taidon kielitaitovaatimuksesta.

8 (7/9) B. Opiskelijan koulusivistyskieli on ruotsi (englanninkieliset koulutusohjelmat) Koulusivistyskieli Opiskelijan hakuvaiheessa ilmoittama koulusivistyskieli siirretään opiskelijahallintorekisteriin (Winha). Opiskelijan koulusivistyskieli on ruotsi, jos hän on suorittanut suomalaisen peruskoulun ja/tai lukion ruotsin kielellä ja opiskellut ruotsia äidinkielenä suorittanut suomalaisen ylioppilastutkinnon ruotsi äidinkielenä -kokeen hyväksytysti. Myös opiskelija, joka on saanut koulusivistyksensä jollain muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, voi ilmoittaa koulusivistyskielekseen ruotsin, jos hänellä on suomalaisen ylioppilastutkinnon ruotsi äidinkielenä -kokeesta hyväksytty arvosana ruotsi toisena kielenä -ylioppilaskokeesta vähintään arvosana magna cum laude approbatur Opiskelijan kielitaitovaatimuksia muutetaan niin, että henkilökohtaisesta opintosuunnitelmasta (HOPS) poistetaan lain 424/2003, 6 mukainen ruotsin kielen opintojakso ja sen tilalle lisätään suomi toisena kielenä -opintojakso. Tämän opintojakson opiskelija voi suorittaa näyttökokeella tai suorittamalla Metropolian järjestämän opintojakson. Jos tutkintoon sisältyy ruotsin kielen syventäviä opintoja, opiskelija voi halutessaan suorittaa ne näyttökokeella. Lain 424/2003, 6 mukainen suomen ja ruotsin kielen taidon osoittaminen Ruotsinkielinen kypsyysnäyte. Kypsyysnäytteen kielen arvioi ruotsin kielen opettaja. Lain 424/2003, 6 mukaisen suomi toisena kielenä -opintojakson suoritus. hyväksytty kypsyysnäyte erinomainen ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito arvosana 4 tai 5 hyvä suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito arvosanat 1, 2 tai 3 tyydyttävä suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito Muutos kielitaitovaatimukseen Tutkintotodistuksen kielilauseke Opiskelija on saanut koulusivistyksen ruotsin kielellä ja hän on suorittanut opinnäytetyöhön sisältyvän kypsyysnäytteen ruotsin kielellä. Opiskelija on osoittanut sellaista suomen kielen suullista ja kirjallista taitoa, joka vastaa julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 424/2003, 6 mukaista toisen kotimaisen kielen taitoa kaksikielisessä viranomaisessa arvosanalla < hyvä/tyydyttävä > (arviointiasteikko: hyvä/tyydyttävä). Opiskelija on saavuttanut englannin kielessä sellaisen suullisen ja kirjallisen taidon, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen (Asetus 352/2003, 8 ). Mahdollinen muutos Opiskelija on erityisistä syistä vapautettu asetuksen 352/2003, 8 mukaisesta vierasta kieltä koskevasta kielitaitovaatimuksesta.

9 (8/9) C. Opiskelijan koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi (englanninkieliset koulutusohjelmat) Opiskelijan hakuvaiheessa ilmoittama koulusivistyskieli siirretään opiskelijahallintorekisteriin (Winha). Jos opiskelija suorittanut peruskoulun ja lukion Suomessa muulla kielellä kuin suomeksi tai ruotsiksi tai hän on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, hänellä ei ole lain 424/2003, 6 mukaista toisen kotimaisen kielen kielitaitovaatimusta. Tällöin opiskelijarekisteriin (Winha) merkitään joko 1. Suomessa suoritetun peruskoulun tai lukion opetuskieli tai 2. koulusivistys hankittu ulkomailla. Opiskelija voi kuitenkin ilmoittaa koulusivistyskielekseen suomen tai ruotsin, jos hänellä on suomalaisen ylioppilastutkinnon suomi/ruotsi äidinkielenä -ylioppilaskokeesta hyväksytty arvosana tai suomalaisen ylioppilastutkinnon suomi/ruotsi toisena kielenä -ylioppilaskokeesta vähintään arvosana magna cum laude approbatur. Tällöin kielitaitovaatimus on sama kuin kohdassa A (suomi) tai B (ruotsi) ja hänellä on mahdollisuus osoittaa tutkinnossaan erinomaista suomen/ruotsin kielen taitoa (hyväksytty suomen-/ruotsinkielinen kypsyysnäyte). Opiskelija suorittaa koulutusohjelman määrittelemän määrän englannin kielen ja suomi toisena kielenä -opintoja. Opiskelijalla ei ole lain 424/2003, 6 mukaista suomen tai ruotsin kielen kielitaitovaatimusta. Kypsyysnäyte Opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen englannin kielellä. Kypsyysnäytteen kielen arvioi englannin kielen opettaja. Koulusivistyskieli Kielitaitovaatimukset Tutkintotodistuksen kielilauseke Opiskelija on saanut koulusivistyksen <koulusivkieli/ulkomailla> ja hän on suorittanut opinnäytetyöhön sisältyvän kypsyysnäytteen englannin kielellä. Opiskelija on koulusivistyskielensä perusteella vapautettu julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 424/2003, 6 mukaisesta suomen ja ruotsin kielen suullisen ja kirjallisen taidon kielitaitovaatimuksesta. Opiskelija on saavuttanut englannin kielessä sellaisen suullisen ja kirjallisen taidon, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen (Asetus 352/2003, 8 ).

10 (9/9) D. Viittomakieliset opiskelijat (englanninkieliset koulutusohjelmat) Koulusivistyskieli Opiskelijan hakuvaiheessa ilmoittama koulusivistyskieli siirretään opiskelijahallintorekisteriin (Winha). Jos opiskelija on opiskellut peruskoulussa tai lukiossa äidinkielenään viittomakieltä, hänen koulusivistyskielensä on viittomakieli. Viittomakielisen opiskelijan voidaan katsoa saaneen koulusivistyksensä myös suomeksi tai ruotsiksi 1. jos hän on suorittanut suomalaisen ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeen (suomi tai ruotsi) hyväksytysti 2. jos hän saanut vähintään arvosanan magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur tai laudatur suomi toisena kielenä- tai ruotsi toisena kielenä -ylioppilaskokeessa. Jos hakuvaiheessa annettua ilmoitusta on syytä muuttaa, opiskelija toimittaa Ilmoituksen koulusivistyskielestä koulutusohjelmaan. Opiskelijalla ei ole suullisen viestinnän kielitaitovaatimusta. Lain 424/2003, 6 mukainen suomen ja ruotsin kielen taidon osoittaminen Opiskelijat, jotka ovat saaneet koulusivistyksensä viittomakielellä ja suomen kielellä: Suomenkielinen kypsyysnäyte. Kypsyysnäytteen kielen arvio suomen kielen ja viestinnän opettaja. Lain 424/2003, 6 mukaisen ruotsi toisena kielenä -opintojakson suoritus. hyväksytty kypsyysnäyte erinomainen suomen kielen kirjallinen taito hyvä tai tyydyttävä ruotsin kielen kirjallinen taito Opiskelijat, jotka ovat saaneet koulusivistyksensä viittomakielellä ja ruotsin kielellä: Ruotsinkielinen kypsyysnäyte. hyväksytty kypsyysnäyte erinomainen ruotsin kielen kirjallinen taito Lain 424/2003, 6 mukaisen suomi toisena kielenä -opintojakson suoritus. hyvä tai tyydyttävä suomen kielen kirjallinen taito Opiskelijat, jotka ovat saaneet koulusivistyksensä viittomakielellä ja muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä: Opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen englanniksi. Opiskelijalla ei ole lain 424/2003, 6 mukaista suomen tai ruotsin kielitaitovaatimusta. Muutos kielitaitovaatimukseen Tutkintotodistuksen kielilauseke (koulusivistys viittomakielellä ja suomen tai ruotsin kielellä) Tutkintotodistuksen kielilauseke (koulusivistys viittomakielellä ja muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä) Opiskelija on saanut koulusivistyksen viittomakielellä ja <suomen/ruotsin> ja hän on suorittanut opinnäytetyöhön sisältyvän kypsyysnäytteen <suomen/ruotsin> kielellä. Opiskelija on osoittanut sellaista <ruotsin/suomen > kielen kirjallista taitoa, joka vastaa lain (424/2003, 6 ) mukaista julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavaa toisen kotimaisen kielen taitoa kaksikielisessä viranomaisessa arvosanalla < hyvä/tyydyttävä > (arviointiasteikko: hyvä/tyydyttävä). Opiskelija on saavuttanut koulutusohjelman pakollisessa englannin kielessä sellaisen kirjallisen taidon, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen (Asetus 352/2003, 8 ). Opiskelija on saanut koulusivistyksen <koulusivkieli> ja hän on suorittanut opinnäytetyöhön sisältyvän kypsyysnäytteen englannin kielellä. Opiskelija on koulusivistyskielensä perusteella vapautettu julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 424/2003, 6 mukaisesta suomen ja ruotsin kielen suullisen ja kirjallisen taidon kielitaitovaatimuksesta. Opiskelija on erityisistä syistä vapautettu asetuksen 352/2003, 8 mukaisesta vierasta kieltä koskevasta kielitaitovaatimuksesta.

11 2. Kieliä ja viestintää koskeva lainsäädäntö Ammattikorkeakoululainsäädäntö kirjaa kieleen, viestintään ja kansainvälistymiseen liittyviä tavoitteita seuraavasti. Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista /352: 7 Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteet Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen yleisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle: 1) laaja-alaiset käytännölliset perustiedot ja -taidot sekä niiden teoreettiset perusteet asianomaisen alan asiantuntijatehtävissä toimimista varten; 2) edellytykset asianomaisen alan kehityksen seuraamiseen ja edistämiseen; 3) valmiudet jatkuvaan koulutukseen; 4) riittävä viestintä- ja kielitaito; sekä 5) asianomaisen alan kansainvälisen toiminnan edellyttämät valmiudet. Perusopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle laaja-alainen yleiskuva asianomaisen tehtäväalueen asemasta ja merkityksestä yhteiskunnassa, työelämässä ja kansainvälisesti, perehdyttää opiskelija asianomaisen tehtäväalueen yleisiin teoreettisiin perusteisiin ja viestintään sekä antaa hänelle 8 :ssä tarkoitettu kielitaito. Ammattiopintojen tavoitteena on perehdyttää opiskelija asianomaisen ammatillisen tehtäväalueen keskeisiin ongelmakokonaisuuksiin ja sovellutuksiin sekä niiden tieteellisiin tai taiteellisiin perusteisiin siten, että opiskelija valmistuttuaan kykenee itsenäisesti työskentelemään tehtäväalueen asiantuntijatehtävissä ja yrittäjänä sekä osallistumaan työyhteisön kehittämiseen. 8 Kielitaito Opiskelijan tulee ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa: 1) sellainen suomen ja ruotsin kielen taito, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen; sekä ( /497) 2) sellainen yhden tai kahden vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen. Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta päättää ammattikorkeakoulu. Ammattikorkeakoulu voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan 1 momentissa säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan. Opiskelijan osoittama kielitaito ilmoitetaan tutkintotodistuksessa.

12 Valtioneuvoston asetus suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa /481 Opiskelijan koulusivistyskieli määräytyy seuraavasti: 20 Koulusivistys Henkilön katsotaan saaneen koulusivistyksensä sillä kielellä, jolla hän on perusopetuslain (628/1998) tai lukiolain (629/1998) mukaisista tai vastaavista opinnoista saamassaan päättötodistuksessa saanut hyväksytyn arvosanan äidinkielenä opiskellusta suomen tai ruotsin kielestä. Sen, joka on suorittanut ylioppilastutkinnon eri kielellä kuin 1 momentissa tarkoitetulla koulusivistyskielellään, katsotaan kuitenkin saaneen koulusivistyksensä myös sillä kielellä, jolla hän on ylioppilastutkinnossa suorittanut hyväksytyn kokeen äidinkielessä tai saanut vähintään arvosanan magna cum laude approbatur suomi toisena kielenä tai ruotsi toisena kielenä -kokeessa. (2/2)

13 3. Tutkintojen ja osaamisen eurooppalaiset ja kansalliset viitekehykset Ammattikorkeakoulututkinnot (AMK) Eurooppalaisten tutkintojen ja osaamisen viitekehys (EQF) Kansallinen tutkintojen ja osaamisen viitekehys (NQF) Vaativuustaso Tiedot Taidot Kompetenssit Osaaminen Taso 6 AMK-tutkinnot (Bachelor) Edistyneet työ- tai opintoalan tiedot, joihin liittyy teorioiden ja periaatteiden kriittinen ymmärtäminen. Edistyneet taidot, jotka osoittavat asioiden hallintaa ja kykyä innovaatioihin ja joita vaaditaan erikoistuneella työ- tai opintoalalla monimutkaisten tai ennakoimattomien ongelmien ratkaisemiseen. Monimutkaisten teknisten tai ammatillisten toimien tai hankkeiden johtaminen, vastuun ottaminen päätöksenteosta ennakoimattomissa työ- tai opintoympäristöissä. Osaa viestiä riittävästi suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle. Kykenee itsenäiseen kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä. Vastuun ottaminen yksittäisten henkilöiden ja ryhmien ammatillisen kehityksen hallinnasta. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot (YAMK) Eurooppalaisten tutkintojen ja osaamisen viitekehys (EQF) Kansallinen tutkintojen ja osaamisen viitekehys (NQF) Vaativuustaso Tiedot Taidot Kompetenssit Osaaminen Taso 7 YAMK-tutkinnot (Master) Pitkälle erikoistuneet, osittain työ- tai opintoalan huippuosaamista vastaavat tiedot, joita käytetään itsenäisen ajattelun ja/tai tutkimuksen perustana. Alan ja eri alojen rajapintojen tietoihin liittyvien kysymysten kriittinen ymmärtäminen. Erikoistuneet ongelmanratkaisutaidot, joita vaaditaan tutkimusja/tai innovaatiotoiminnassa uusien tietojen ja menettelyjen kehittämiseen ja eri alojen tietojen yhdistämiseen. Monimutkaisten, ennakoimattomien ja uusia strategisia lähestymistapoja vaativien työ- tai opintoympäristöjen johtaminen ja muuttaminen. Vastuun ottaminen ammattialan tietojen ja käytäntöjen kartuttamisesta ja/tai ryhmien strategisen toiminnan arvioinnista. Osaa viestiä hyvin suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle. Kykenee vaativaan kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä.

14 4. Eurooppalainen kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen viitekehys (CEFR) Taitotasot ja arvio tasolta toiselle siirtymiseen tarvittavasta opiskeluajasta C2 MESTARIN TASO Virheetön, täsmällinen ja sopiva kielenkäyttö vaativissa tilanteissa h taitava kielenkäyttäjä C1 TAITAJAN TASO Monipuolinen ja tehokas kielellinen ilmaisu h B2 OSAAJAN TASO Sujuvaa ja spontaania viestintää h itsenäinen kielenkäyttäjä B1 KYNNYSTASO Selviytyminen kielialueilla h A2 SELVIYTYJÄN TASO Sosiaalinen kanssakäyminen ja lyhyt kerronta h perustason kielenkäyttäjä A1 ALKEISTASO Perustarpeet ja hyvin tutut aiheet yksinkertaisin ilmaisuin h Yhteensä h

15 5. Ammattikorkeakoulujen eritellyt taitotasokuvaukset Suomen kieli ja viestintä Suomen kielen ja viestinnän opintojen kompetenssi- ja osaamistasokuvaukset 1 : Opiskelija pystyy toimimaan tarkoituksenmukaisesti ja taitavasti työelämän viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa. Hän osaa ottaa huomioon vastaanottajan, tilanteen ja alan vaatimukset sekä viestiä jäsentyneesti, ymmärrettävästi ja vakuuttavasti. Hän osaa ja haluaa kehittää suomen kielen ja viestinnän taitojaan osana omaa ammattitaitoaan. Suomen kielen ja viestinnän opintojen osa-alueet ammattikorkeakouluissa ovat asiantuntijaviestintä: oman viestintäkompetenssin tavoitteellinen kehittäminen työelämän ryhmäviestintä: tarkoituksenmukainen ja yhteistyökykyinen toiminta työelämän yhteisöllisissä viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa. Kompetenssi Omien viestintätaitojen kehittäminen Opiskelija Työyhteisö- ja vuorovaikutusosaaminen Opiskelija Asiantuntijana viestiminen Opiskelija Tekstuaalinen osaaminen Opiskelija Eettinen ja kulttuurinen osaaminen Opiskelija Tavoitteet osaa arvioida omaa viestintäosaamistaan osaa hyödyntää saamaansa palautetta ymmärtää viestintätaitojen merkityksen ja viestinnän prosessit ymmärtää, millaista on tarkoituksenmukainen viestintä haluaa kehittää suomen kielen ja viestinnän taitojaan osana omaa ammattitaitoaan osaa antaa ja vastaanottaa palautetta työyhteisön viestintätilanteissa osaa toimia tavoitteellisesti alan vuorovaikutustilanteissa osaa kuunnella, havainnoida ja tulkita viestejä tuntee yhteisön sisäisen ja ulkoisen viestinnän merkityksen osaa hyödyntää viestintäkanavia tarkoituksenmukaisesti osaa viestiä asiantuntijana jäsentyneesti, ymmärrettävästi ja vakuuttavasti osaa ottaa huomioon vastaanottajan, tilanteen ja alansa vaatimukset osaa argumentoida osaa vaikuttaa kielellä osaa hyödyntää viestintävälineitä tarkoituksenmukaisesti osaa hankkia ja käyttää alansa tietoa kriittisesti osaa työstää kohdeyleisölle kirjallisen ja suullisen esityksen, jota osaa tarvittaessa havainnollistaa visuaalisesti tuntee verkkoviestinnän erikoisominaisuudet osaa tuottaa hyvää ja tilanteeseen sopivaa kieltä ja tyyliä tuntee työelämän keskeisiä tekstilajeja niihin liittyvine kielenkäyttösuosituksineen käyttää kieltä alansa käytänteiden ja kielenkäyttö-suositusten mukaisesti toimii ammatillisissa viestintätilanteissa vastuullisesti ja sovittujen toimintatapojen mukaisesti osaa ottaa muut viestintätilanteen osapuolet huomioon viestinnässään ja toimia joustavasti noudattaa viestinnän eettisiä periaatteita, kuten tekijänoikeuksia ja vaitiolovelvollisuutta tuntee suomalaisia viestintäkulttuureita ymmärtää kulttuurien vaikutuksen viestintään ja kykenee yhteistyöhön myös kulttuuritaustaltaan erilaisten ihmisten kanssa 1 Ammattikorkeakoulun kaikille yhteisten suomen kielen ja viestinnän opintojen kompetenssi- ja osaamistasokuvaukset Suomen kielen ja viestinnän AMK-opettajien verkosto.

16 Suomi toisena kielenä (2/7) Suomi toisena kielenä -taitotasokuvaukset Metropolian suomenkielisten koulutusohjelmien suomi toisena -lähtötasovaatimus on joko B2.1 tai B2.2 koulutusohjelmasta riippuen. Taitotaso B2 Selviytyminen säännöllisessä kanssakäymisessä syntyperäisten kanssa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen B2.1 Itsenäisen kielitaidon perustaso Ymmärtää asiallisesti ja kielellisesti kompleksisen puheen pääajatukset, kun se käsittelee konkreetteja tai abstrakteja aiheita. Pystyy seuraamaan yleisesti kiinnostavaa yksityiskohtaista kerrontaa (uutiset, haastattelut, elokuvat, luennot). Ymmärtää puheen pääkohdat, puhujan tarkoituksen, asenteita, muodollisuusastetta ja tyyliä. Pystyy seuraamaan laajaa puhetta ja monimutkaista argumentointia, jos puheen kulku on selvästi merkitty erilaisilla jäsentimillä (sidesanat, rytmitys). Pystyy tiivistämään tai ilmaisemaan kuulemastaan avainkohdat ja tärkeät yksityiskohdat. Ymmärtää suuren osan ympärillään käytävästä keskustelusta, mutta voi kokea vaikeaksi ymmärtää usean syntyperäisen välistä keskustelua, jos nämä eivät mitenkään helpota sanottavaansa. Osaa esittää selkeitä, täsmällisiä kuvauksia monista kokemuspiiriinsä liittyvistä asioista, kertoa tuntemuksista sekä tuoda esiin tapahtumien ja kokemusten henkilökohtaisen merkityksen. Pystyy osallistumaan aktiivisesti useimpiin käytännöllisiin ja sosiaalisiin tilanteisiin sekä melko muodollisiin keskusteluihin. Pystyy säännölliseen vuorovaikutukseen syntyperäisten kanssa vaikuttamatta tahattomasti huvittavalta tai ärsyttävältä. Kielellinen ilmaisu ei silti aina ole täysin tyylikästä. Pystyy tuottamaan puhejaksoja melko tasaiseen tahtiin, ja puheessa on vain harvoin pitempiä taukoja. Ääntäminen ja intonaatio ovat selkeitä ja luontevia. Osaa käyttää monipuolisesti kielen rakenteita ja laajahkoa sanastoa, mukaan lukien idiomaattinen ja käsitteellinen sanasto. Osoittaa kasvavaa taitoa reagoida sopivasti tilanteen asettamiin muotovaatimuksiin. Kieliopin hallinta on melko hyvää, eivätkä satunnaiset virheet yleensä haittaa ymmärrettävyyttä. Pystyy lukemaan itsenäisesti muutaman sivun pituisia tekstejä (lehtiartikkeleita, novelleja, viihde- ja tietokirjallisuutta, raportteja ja yksityiskohtaisia ohjeita) oman alan tai yleisistä aiheista. Tekstit voivat käsitellä abstrakteja, käsitteellisiä tai ammatillisia aiheita, ja niissä on tosiasioita, asenteita ja mielipiteitä. Pystyy tunnistamaan kirjoittajan ja tekstin tarkoituksen sekä paikantamaan useita eri yksityiskohtia pitkästä tekstistä. Pystyy nopeasti tunnistamaan tekstin sisällön ja uusien tietojen käyttöarvon päättääkseen, kannattaako tekstiin tutustua tarkemmin. Vaikeuksia tuottavat vain pitkien tekstien idiomit ja kulttuuriviittaukset. Osaa kirjoittaa selkeitä ja yksityiskohtaisia tekstejä monista itseään kiinnostavista aihepiireistä ja tutuista abstrakteista aiheista, rutiiniluonteisia asiaviestejä sekä muodollisempia sosiaalisia viestejä (arvostelut, liikekirjeet, ohjeet, hakemukset, yhteenvedot). Osaa kirjoittaessaan ilmaista tietoja ja näkemyksiä tehokkaasti ja kommentoida muiden näkemyksiä. Osaa yhdistellä tai tiivistää eri lähteistä poimittuja tietoja omaan tekstiin. Osaa laajan sanaston ja vaativia lauserakenteita sekä kielelliset keinot selkeän, sidosteisen tekstin laatimiseksi. Sävyn ja tyylin joustavuus on rajallinen, ja pitkässä esityksessä voi ilmetä hyppäyksiä asiasta toiseen. Hallitsee melko hyvin oikeinkirjoituksen, kieliopin ja välimerkkien käytön, eivätkä virheet johda väärinkäsityksiin. Tuotoksessa saattaa näkyä äidinkielen vaikutus. Vaativat rakenteet sekä ilmaisun ja tyylin joustavuus tuottavat ongelmia.

17 (3/7) Taitotaso B2 Selviytyminen säännöllisessä kanssakäymisessä syntyperäisten kanssa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen B2.2 Toimiva itsenäinen kielitaito Ymmärtää elävää tai tallennettua, selkeästi jäsentynyttä yleiskielistä puhetta kaikissa sosiaalisen elämän, koulutuksen ja työelämän tilanteissa (myös muodollinen keskustelu ja syntyperäisten välinen vilkas keskustelu). Pystyy yhdistämään vaativia tehtäviä varten kompleksista ja yksityiskohtaista tietoa kuulemistaan laajoista keskusteluista tai esityksistä. Osaa päätellä ääneen lausumattomia asenteita ja sosiokulttuurisia viitteitä sekä arvioida kriittisesti kuulemaansa. Ymmärtää vieraita puhujia ja kielimuotoja. Huomattava taustamelu, kielellinen huumori ja harvinaisemmat idiomit ja kulttuuriviittaukset saattavat yhä tuottaa vaikeuksia. Osaa pitää valmistellun esityksen monenlaisista yleisistäkin aiheista. Pystyy tehokkaaseen sosiaaliseen vuorovaikutukseen syntyperäisten kanssa. Osaa keskustella ja neuvotella monista asioista, esittää ja kommentoida vaativia ajatuskulkuja ja kytkeä sanottavansa toisten puheenvuoroihin. Osaa ilmaista itseään varmasti, selkeästi ja kohteliaasti tilanteen vaatimalla tavalla. Esitys voi olla kaavamaista, ja puhuja turvautuu toisinaan kiertoilmauksiin. Osaa viestiä spontaanisti, usein hyvinkin sujuvasti ja vaivattomasti satunnaisista epäröinneistä huolimatta. Ääntäminen ja intonaatio ovat hyvin selkeitä ja luontevia. Hallitsee laajasti kielelliset keinot ilmaista konkreetteja ja käsitteellisiä, tuttuja ja tuntemattomia aiheita varmasti, selkeästi ja tilanteen vaatimaa muodollisuusastetta noudattaen. Kielelliset syyt rajoittavat ilmaisua erittäin harvoin. Pystyy lukemaan itsenäisesti usean sivun pituisia, eri tarkoituksiin laadittuja kompleksisia tekstejä (päivälehtiä, novelleja, kaunokirjallisuutta). Jotkin näistä voivat olla vain osittain tuttuja tai tuntemattomia, mutta henkilön itsensä kannalta merkityksellisiä. Pystyy tunnistamaan kirjoittajan asennoitumisen ja tekstin tarkoituksen. Pystyy paikantamaan ja yhdistämään useita käsitteellisiä tietoja monimutkaisista teksteistä. Ymmärtää riittävästi tiivistääkseen pääkohdat tai ilmaistakseen ne toisin sanoin. Vaikeuksia tuottavat vain pitkien tekstien harvinaisemmat idiomit ja kulttuuriviittaukset. Osaa kirjoittaa selkeitä, yksityiskohtaisia, muodollisia ja epämuodollisia tekstejä monimutkaisista todellisista tai kuvitelluista tapahtumista ja kokemuksista enimmäkseen tutuille ja toisinaan tuntemattomille lukijoille. Osaa kirjoittaa esseen, muodollisen tai epämuodollisen selostuksen, muistiinpanoja jatkotehtäviä varten ja yhteenvetoja. Osaa kirjoittaa selkeän ja jäsentyneen tekstin, ilmaista kantansa, kehitellä argumentteja systemaattisesti, analysoida, pohtia ja tiivistää tietoa ja ajatuksia. Kielellinen ilmaisuvarasto ei rajoita havaittavasti kirjoittamista. Hallitsee hyvin kieliopin, sanaston ja tekstin jäsennyksen. Virheitä voi esiintyä harvinaisissa rakenteissa ja idiomaattisissa ilmauksissa sekä tyyliseikoissa. Kieliopin hallinta on hyvää. Usein puhuja korjaa virheensä itse, eivätkä virheet haittaa ymmärrettävyyttä.

18 (4/7) Toinen kotimainen kieli (ruotsi) Julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) mukaiset ruotsin kielen taidon arviointikriteerit on määritelty Opetusministeriön aloittamassa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen KORU-hankkeessa. 2 Arvioinnin tulee perustua ennen kaikkea kokonaiskuvaukseen. Tarkemmat kriteerit vuorovaikutustaidot, sanasto, rakenteet ja ääntäminen ovat arvioinnin tukena. Ne auttavat opettajaa arvosanan määrittämisessä ja tarkemman palautetiedon antamisessa. Lisäksi niitä voidaan käyttää opiskelijan itse- ja vertaisarviointitaitojen kehittämiseen. Ruotsin kielen suullinen tuottaminen ja suullinen vuorovaikutus Kokonaiskuvaus Vuorovaikutustaidot Sanasto Rakenteet Ääntäminen HYVÄ TAITO 5 B2.2- C1 4 B2.1 Selviytyy hyvin monipuolisissa ja vaativissakin työelämän yleisissä ja alakohtaisissa kielenkäyttötilanteissa. Pystyy viestimään tilanteeseen sopivalla tavalla ja ottamaan luontevasti huomioon keskustelukumppaninsa. Puhe on sujuvaa ja vaivatonta. Selviytyy hyvin monipuolisissa työelämän yleisissä ja alakohtaisissa kielenkäyttötilanteissa. Pystyy pääosin viestimään tilanteeseen sopivalla tavalla ja ottamaan huomioon keskustelukumppaninsa. Puhe on melko sujuvaa eikä viestintä vaadi ponnisteluja kummaltakaan osapuolelta. Osallistuu aktiivisesti ja tilanteen mukaisesti vuorovaikutukseen. Reagoi asianmukaisesti ja sovittaa oman osuutensa kohteliaasti keskustelukumppanien sanomisiin. Osallistuu aktiivisesti vuorovaikutukseen ja edistää sen etenemistä. Ilmaisu pääosin tilanteeseen sopivaa. Hallitsee laajan oman alan ja yleiskielen sanaston sekä käyttää sitä monipuolisesti ja asianmukaisesti. Harvinaiset ilmaisut ja merkitysvivahteet aiheuttavat joskus ongelmia. Osaa tarvittaessa käyttää kiertoilmaisuja. Hallitsee laajahkon oman alan ja yleiskielen sanaston sekä käyttää sitä monipuolisesti. Sanavalinnoissa voi esiintyä satunnaista epätarkkuutta. Osaa toisinaan käyttää kiertoilmaisuja. Käyttää rakenteita monipuolisesti ja hallitsee ne lähes virheettömästi. Käyttää rakenteita melko monipuolisesti ja hallitsee ne suhteellisen hyvin. Satunnaisia virheitä esiintyy vaativissa rakenteissa. Ääntää erittäin selkeästi ja luontevasti. Käyttää luontevaa lauserytmiä. Ääntää hyvin selkeästi ja luontevasti sekä käyttää pääosin luontevaa lauserytmiä. Ääntämisessä voi esiintyä satunnaista epätarkkuutta. TYYDYTTÄVÄ TAITO 3 Selviytyy kohtalaisesti B1.2 jokapäiväisissä työelämän yleisissä ja alakohtaisissa kielenkäyttötilanteissa. Pystyy välittämään haluamansa viestin, vaikka epäröinti hidastaa puhetta ja epätarkkuudet saattavat häiritä viestintää. Osallistuu aloitteellisesti vuorovaikutukseen tutuissa tilanteissa. Osaa osin sopeuttaa ilmaisua tilanteen mukaan. Hallitsee kohtalaisesti oman alan ja yleiskielen perussanastoa. Sanavalinnoissa joitakin epätarkkuuksia. Muiden kielten vaikutus havaittavissa. Käyttää perusrakenteita jokseenkin virheettömästi. Muiden kielten vaikutus havaittavissa. Ääntää ymmärrettävästi, mutta lauserytmi voi olla osin katkonainen. Ääntämisessä voi olla epätarkkuutta ja havaittavissa muiden kielten vaikutusta. 2 B1.1 1 B1.1 Selviytyy tyydyttävästi jokapäiväisissä työelämän yleisissä ja alakohtaisissa kielenkäyttötilanteissa. Pystyy välittämään viestin, vaikka viestintä on hidasta, katkonaista ja osin epätarkkaa. Selviytyy tavallisimmissa ennakoitavissa työelämän yleisissä ja alakohtaisissa kielenkäyttötilanteissa. Pystyy viestimään pääosin ymmärrettävästi, vaikka viestintä vaatii ponnisteluja kummaltakin osapuolelta. Osallistuu vuorovaikutukseen tutuissa tilanteissa ja on osin aloitteellinen. Osallistuu yksinkertaiseen vuorovaikutukseen, mutta tarvitsee usein tukea keskustelukumppanilta. Hallitsee tyydyttävästi oman alan ja yleiskielen perussanastoa. Sanavaraston niukkuus ja virheellisyys rajoittavat viestintää. Muiden kielten vaikutus selvästi havaittavissa. Hallitsee tavallisimman oman alan ja yleiskielen sanaston. Useita epätarkkuuksia ja muiden kielten häiritsevää vaikutusta sanavalinnoissa. Käyttää tavallisimpia perusrakenteita yksipuolisesti mutta pääosin oikein. Muiden kielten vaikutus selvästi havaittavissa. Käyttää tavallisimpia perusrakenteita yksipuolisesti ja osin virheellisesti. Muiden kielten vaikutus häiritsevää. Ääntää ymmärrettävästi. mutta lauserytmi voi olla katkonainen ja hidas. Ääntämisessä voi olla epätarkkuutta. Muiden kielten vaikutus selvästi havaittavissa. Ääntää ymmärrettävästi, vaikka ääntäminen poikkeaa osin kohdekielestä. Lauserytmi usein hidas ja katkonainen. Muiden kielten vaikutus häiritsevää. Hylätty Ei suoriudu työelämän yleisistä ja alakohtaisista suullisista viestintätilanteista asianmukaisella tavalla. Tuotos liian niukkaa ja/tai puheen pääsisällön ymmärtäminen on muille osapuolille vaikeaa tai lähes mahdotonta. Ei pysty osallistumaan vuorovaikutukseen, koska ongelmia tuottaa omaa puhetta ja/tai ymmärtää muiden osapuolten puhetta. Hallitsee erittäin suppean oman alan ja yleiskielen sanaston, joka ei riitä tilanteesta suoriutumiseen. Käyttää toistuvasti sopimattomia sanoja ja sanontoja. Käyttää perusrakenteitakin puutteellisesti. Ongelmia erottaa sanaluokkia toisistaan, tärkeimmät sanaluokat taivutettu usein väärin. Ääntäminen erittäin vaikeasti ymmärrettävää. Muiden kielten vaikutus erittäin häiritsevää. 2 KORU = Korkeakoulujen ruotsin kielen suoritusten yhteismitallisuuden kehittäminen.

19 (5/7) Ruotsin kielen kirjallinen tuottaminen ja kirjallinen vuorovaikutus Kokonaiskuvaus Tekstin sisältö ja jäsentely Sanasto Rakenteet HYVÄ TAITO 5 B2.2-C1 Selviytyy hyvin monipuolisissa ja vaativissakin yleisissä ja alakohtaisissa työelämän kielenkäyttötilanteissa. Osaa kirjoittaa sujuvasti ja tilanteeseen sopivalla tavalla. Kirjoittaa sujuvaa, selkeää ja yksityiskohtaista tekstiä asianmukaisella tyylillä. Teksti on vivahteikasta ja vaivattomasti ymmärrettävää. Hallitsee laajan oman alan ja yleiskielen sanaston sekä käyttää sitä monipuolisesti ja asianmukaisesti. Harvinaiset ilmaisut ja merkitysvivahteet aiheuttavat joskus ongelmia. Osaa tarvittaessa käyttää kiertoilmaisuja. Käyttää rakenteita monipuolisesti ja hallitsee ne lähes virheettömästi. 4 B2.1 Selviytyy hyvin monipuolisissa yleisissä ja alakohtaisissa työelämän kielenkäyttötilanteissa. Osaa useimmiten kirjoittaa tilanteeseen sopivalla tavalla. TYYDYTTÄVÄ TAITO 3 Selviytyy kohtalaisesti jokapäiväisissä B1.2 työelämän yleisissä ja alakohtaisissa kielenkäyttötilanteissa. Osaa kirjoittaa johdonmukaista tekstiä, jossa viesti välittyy. Virheet eivät johda väärinkäsityksiin vaikka ne voivat häiritä lukurytmiä. 2 B1.1 1 B1.1 Hylätty Selviytyy tyydyttävästi jokapäiväisissä yleisissä ja alakohtaisissa työelämän kielenkäyttötilanteissa. Osaa kirjoittaa yksinkertaista pääosin yhtenäistä tekstiä. Viesti välittyy, vaikka teksti sisältää virheitä ja sen ymmärtäminen voi olla osin hankalaa. Selviytyy tavallisimmissa ennakoitavissa työelämän yleisissä ja alakohtaisissa kielenkäyttötilanteissa. Osaa kirjoittaa yksinkertaista osin epäyhtenäistä tekstiä. Virheet voivat vaikeuttaa ymmärtämistä, mutta ne eivät estä viestin perillemenoa. Ei suoriudu työelämän yleisistä ja alakohtaisista kirjallisista viestintätilanteista asianmukaisella tavalla. Tekstissä toistuvasti ymmärtämistä haittaavia piirteitä. Kirjoittaa sisällöllisesti ja kielellisesti eheän tekstin. Tekee eron muodollisen ja epämuodollisen kielenkäytön välillä. Satunnaiset epäluontevat ilmaukset ja virheet eivät vaikuta ymmärrettävyyteen. Kirjoittaa sisällöllisesti eheän tekstin. Puutteet vaativien rakenteiden käytössä ja vieraampien aiheiden käsittelyssä voivat häiritä lukurytmiä. Kirjoittaa pääosin yhtenäistä, ymmärrettävää ja sisällöltään sopivaa tekstiä. Tekstin epäjohdonmukaisuudet ja virheet vaikeuttavat osin ymmärtämistä. Kirjoittaa yksinkertaisen omaan alaansa liittyvän tekstin pääosin ymmärrettävästi. Tekstin hajanaisuus, niukkuus ja virheellisyys vaikeuttavat ymmärtämistä. Kirjoittaa vain irrallisia lauseita ja ajatuksia, joista ei muodostu ymmärrettävää tekstiä. Hallitsee laajahkon oman alan ja yleiskielen sanaston sekä käyttää sitä monipuolisesti. Sanavalinnoissa voi esiintyä satunnaista epätarkkuutta. Hallitsee kohtalaisesti oman alan ja yleiskielen perussanastoa. Sanavalinnoissa joitakin epätarkkuuksia. Muiden kielten vaikutus havaittavissa. Hallitsee tyydyttävästi oman alan ja yleiskielen perussanastoa. Sanavaraston niukkuus ja virheellisyys rajoittavat viestintää. Muiden kielten vaikutus selvästi havaittavissa. Hallitsee tavallisimman oman alan ja yleiskielen sanaston. Useita epätarkkuuksia ja muiden kielten häiritsevää vaikutusta sanavalinnoissa. Hallitsee erittäin suppean oman alan ja yleiskielen sanaston, joka ei riitä tilanteesta suoriutumiseen. Käyttää toistuvasti sopimattomia sanoja ja sanontoja. Käyttää rakenteita melko monipuolisesti ja hallitsee ne suhteellisen hyvin. Satunnaisia virheitä esiintyy vaativissa rakenteissa. Käyttää perusrakenteita jokseenkin virheettömästi. Muiden kielten vaikutus havaittavissa. Käyttää tavallisimpia perusrakenteita yksipuolisesti mutta pääosin oikein. Muiden kielten vaikutus selvästi havaittavissa. Käyttää tavallisimpia perusrakenteita yksipuolisesti ja osin virheellisesti. Muiden kielten vaikutus häiritsevää. Käyttää perusrakenteitakin puutteellisesti. Ongelmia erottaa sanaluokkia toisistaan. Taivuttaa usein sanoja väärin.

20 Englanti (6/7) Suullinen viestintä Jotta englannin kielen viestintätaitojen oppiminen olisi mahdollisimman tehokasta, opiskelijan lähtötaidon tulee olla vähintään tasoa B1. Englannin opintojaksojen arvioinnissa otetaan huomioon kieli- ja viestintätaidot sekä opiskelijan aktiivisuus niiden kehittämisessä. AMK- ja YAMK-tutkintojen englannin kielen opintojen määrä vaihtelee koulutusohjelmittain. Opintojaksojen tavoitteiden määrittelyssä ja arvioinnissa käytetään hyväksi CEFRtaitotasokuvauksia. Kokonaiskuvaus Vuorovaikutus Ymmärrettävyys ja rakenteet Sanasto Ääntäminen Opiskelija pystyy ammattialansa viestintätilanteissa C2 käyttämään kieltä hyvin laajaalaisesti ja hallitusti ilmaisemaan ajatuksiaan spontaanisti, erittäin sujuvasti ja täsmällisesti painottamaan asioita, nostamaan esiin eroja ja välttämään epäselvyyksiä esittämään selkeän ja sujuvan kuvauksen tai perustelun asiayhteyteen sopivalla tyylillä toimimaan tasaveroisena viestintäkumppanina taitavan kielenkäyttäjän kanssa viestimään vakuuttavasti ja selkeästi esim. monimutkaisissa neuvottelutilanteissa ottamaan puheenvuoronsa erittäin luontevasti jäsentämään ja sovittamaan ilmaisunsa hyvin joustavasti tilanteen mukaan käyttämään sujuvaa rakenteellisesti moitteetonta ja viestintätavoitteita hyvin tukevaa kieltä myös monimutkaisista aiheista vaativissakin tilanteissa käyttämään vivahteikasta ja täsmällistä sanastoa korvaamaan puutteet huomaamattomast i kuten C1 C1 ilmaisemaan itseään melko vaivattomasti käyttäen tilanteeseen sopivia kielellisiä muotoiluja tarvitsematta rajoittaa sanottavaansa esittämään selkeitä, yksityiskohtaisia kuvauksia ja esityksiä mutkikkaistakin aiheista kehittelemään keskustelua sujuvasti ilman tukea viestimään abstrakteistakin aiheista esim. neuvotteluissa spontaanisti ja sujuvasti kytkemään omat puheenvuoronsa taitavasti muiden puheenvuoroihin puhumaan selkeästi ja jäsennellysti mutta joutuu tinkimään sujuvuudesta aiheen ollessa vaativa käyttämään rakenteellisesti monipuolista lähes virheetöntä kieltä, eivätkä virheet haittaa ymmärtämistä käyttämään kohdekielelle tyypillisiä ilmaisuja ja sanastoa täsmällisesti ja tilanteeseen sopivasti pystyy tarvittaessa käyttämään kiertoilmaisuja ilman että puhe katkeaa ääntämään erittäin luontevasti ja vivahteikkaasti käyttämään luontevaa ja vaihtelevaa lauserytmiä ja lausepainoa ilmaisemaan merkitysvivahteita B2 toimimaan puhetilanteissa, jotka vaativat kykyä ilmaista näkökantoja ja kehitellä argumentteja, joutumatta juuri rajoittamaan sanottavaansa kuvaamaan omin sanoin erilaisia asioita yhtämittaisesti, yksityiskohtaisesti ja selkeästi vaikkakin ajoittain hieman epäröiden osallistumaan sujuvasti keskusteluun tilanteeseen sopivalla tavalla ymmärtämään keskustelun yksityiskohtia, välittämään monitahoista tietoa ja perustelemaan omaa kantaansa kommentoimaan toisen puhetta sekä esittämään täydentäviä näkökohtia ja johtopäätöksiä viestimään sujuvasti ja vaivattomasti ymmärrettävällä kielellä käyttämään rakenteita pääosin oikein, eivätkä virheet haittaa ymmärtämistä käyttämään laajaa sanavarastoaan täsmällisesti ja vaihtelevasti, mutta sanavalinnoissa voi esiintyä epätarkkuuksia käyttämään kiertoilmaisuja, jotka edesauttavat viestin perillemenoa ääntämään selvästi ja luonnollisesti kiinnittämään huomiota myös intonaatioon ottamaan puheenvuoroja, vaikkakaan ei aina tyylikkäästi

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

SUOSITUKSET KIELTENOPETUKSEN KÄYTÄNNÖIKSI AMMATTIKORKEAKOULUISSA

SUOSITUKSET KIELTENOPETUKSEN KÄYTÄNNÖIKSI AMMATTIKORKEAKOULUISSA 12.12.2006 SUOSITUKSET KIELTENOPETUKSEN KÄYTÄNNÖIKSI AMMATTIKORKEAKOULUISSA Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry:n asettama kieltenopetuksen kehittämisryhmä on tuottanut oheiset suositukset.

Lisätiedot

eleisiin. fraaseja. * Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin mutta kirjoittaa oikein muutamia sanoja käännöstä.

eleisiin. fraaseja. * Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin mutta kirjoittaa oikein muutamia sanoja käännöstä. LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin

Lisätiedot

Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen A1.

Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen A1. 1 LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin

Lisätiedot

LIITE 1 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO

LIITE 1 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO LIITE 1 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO 1 Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO

LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin

Lisätiedot

KEHITTYVÄN KIELITAIDON ASTEIKKO, toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014

KEHITTYVÄN KIELITAIDON ASTEIKKO, toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 Kehittyvä alkeiskielitaito Kielitaidon alkeiden hallinta KEHITTYVÄN KIELITAIDON ASTEIKKO, toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 Taito toimia vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Kielitaito. Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot

Kielitaito. Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot 1 Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot 2 Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot A1-kieli A2-kieli B1-kieli B2-kieli B3-kieli Viimeistään perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkava, ensimmäinen vieras

Lisätiedot

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi 1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt

Lisätiedot

*Osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin. lausein. Vuorovaikutus on puhekumppanin. ehkä äidinkieleen tai eleisiin.

*Osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin. lausein. Vuorovaikutus on puhekumppanin. ehkä äidinkieleen tai eleisiin. LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin

Lisätiedot

.6.0 Kielen ammatilliset käyttöalueet ja taitotasot Kansallinen tutkintojen viitekehyksessä linjataan, että ammattikorkeakoulujen kielten opetuksen tulisi motivoida opiskelija elinikäiseen kielten opiskeluun

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot Hallintotieteellisen alan kieliopinnot 26.8.2015 Susanna Mäenpää Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille Suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten ja vieraiden kielten opinnot

Lisätiedot

Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä?

Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä? Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä? TAVOITTEET: Alaansa liittyvien tekstien keskeisten käsitteiden, olennaisen sisällön ja tarkoituksen ymmärtäminen Tiedonhankinta eri tavoilla eri lähteistä

Lisätiedot

DNO 24/011/2005. noudatettava PÄIVÄMÄÄRÄ 30.9.2005. Säännökset joihin toimivalta Määräyksen antamiseen perustuu L 424/2003 10

DNO 24/011/2005. noudatettava PÄIVÄMÄÄRÄ 30.9.2005. Säännökset joihin toimivalta Määräyksen antamiseen perustuu L 424/2003 10 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN DNO 24/011/2005 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava PÄIVÄMÄÄRÄ 30.9.2005 Voimassaoloaika 1.10.2005 alkaen toistaiseksi Säännökset joihin toimivalta Määräyksen antamiseen

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

SUOMEN JA RUOTSIN KIELEN TAIDON OSOITTAMINEN JA KYPSYYSNÄYTTEET AMMATTIKORKEAKOULUOPINNOISSA SEKÄ KIELTEN HYVÄKSILUKU

SUOMEN JA RUOTSIN KIELEN TAIDON OSOITTAMINEN JA KYPSYYSNÄYTTEET AMMATTIKORKEAKOULUOPINNOISSA SEKÄ KIELTEN HYVÄKSILUKU Sanna-Liisa Koski Kielten opetuksen koordinaattori Aila Markus Opintoasianpäällikkö SUOMEN JA RUOTSIN KIELEN TAIDON OSOITTAMINEN JA KYPSYYSNÄYTTEET AMMATTIKORKEAKOULUOPINNOISSA SEKÄ KIELTEN HYVÄKSILUKU

Lisätiedot

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,

Lisätiedot

Berlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1

Berlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1 t Berlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1 Ymmärtää ja osaa käyttää tuttuja, jokapäiväisiä ilmauksia ja yksinkertaisia lauseita. Osaa esitellä itsensä ja kysyä muilta perustietoja kuten asuinpaikkaa, vointia

Lisätiedot

KIELTEN JA VIESTINNÄN OPETUKSEN KÄYTÄNTÖSUOSITUKSET AMMATTIKORKEAKOULUISSA 2011

KIELTEN JA VIESTINNÄN OPETUKSEN KÄYTÄNTÖSUOSITUKSET AMMATTIKORKEAKOULUISSA 2011 KIELTEN JA VIESTINNÄN OPETUKSEN KÄYTÄNTÖSUOSITUKSET AMMATTIKORKEAKOULUISSA 2011 Ammattikorkeakoulututkintojen kieliopintojen tavoitteena on, että opiskelija oppii viestimään tarkoituksenmukaisesti ja taitavasti

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA Tavoitteet MODUULI 1 (A1.3+) Tavoitteena on, että oppija saavuttaa vahvan taitotason A1.3 kaikilla kielen osaalueilla ja joillakin mahdollisesti tason A2.1: A1.3: Ymmärtää joitakin

Lisätiedot

KAVAKU: Usein kysyttyjä kysymyksiä

KAVAKU: Usein kysyttyjä kysymyksiä KAVAKU: Usein kysyttyjä kysymyksiä 1. Kysymys: Mitkä ovat Kavakulle hakemisen muodolliset vaatimukset? Vastaus: Diplomaattiuran muodolliset kelpoisuusehdot on määritelty asetuksessa ulkoasiainhallinnosta

Lisätiedot

3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp

3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA Tutkinnon osa 3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Toteutus Ennen uuden tutkinnon

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT

AMMATTIKORKEAKOULUJEN KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT AMMATTIKORKEAKOULUJEN KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT Taina Juurakko-Paavola FT Kielikoulutuskeskuksen johtaja taina.juurakko@hamk.fi Hämeen ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulujärjestelmä 31 ammattikorkeakoulua

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN JA KULTTUURIN ILTA- JA YRITYSKOULUTUKSET Svinhufvudinkatu 13, Lahti Opintie 2, Heinola

SUOMEN KIELEN JA KULTTUURIN ILTA- JA YRITYSKOULUTUKSET Svinhufvudinkatu 13, Lahti Opintie 2, Heinola SUOMEN KIELEN JA KULTTUURIN ILTA- JA YRITYSKOULUTUKSET Svinhufvudinkatu 13, Lahti Opintie 2, Heinola Suomen kielen ja kulttuurin perusopinnot 1B (A1.3) LUOKKA 2026 31.8.2010-24.5.2011, 175 t, lähtötaso

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014. 282/2014 Valtioneuvoston asetus. Poliisiammattikorkeakoulusta

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014. 282/2014 Valtioneuvoston asetus. Poliisiammattikorkeakoulusta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014 282/2014 Valtioneuvoston asetus Poliisiammattikorkeakoulusta Annettu Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 2014 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

3.1. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen (11 osp)

3.1. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen (11 osp) 1 YHTEISTEN TUTKINNON OSIEN ARVIOINTI 3.1. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen (11 osp) tiedot opintopolku.fi eperusteet -palvelussa 3.1.1. Äidinkieli Amisäikkä näyttö 1: oman alan teksti asiakirjamallilla

Lisätiedot

Eurooppalainen viitekehys kielitaidon kriteeriperustaisen arvioinnin tukena

Eurooppalainen viitekehys kielitaidon kriteeriperustaisen arvioinnin tukena Eurooppalainen viitekehys kielitaidon kriteeriperustaisen arvioinnin tukena Forum Criteriorum seminaari Ari Huhta Soveltavan kielentutkimuksen keskus Jyväskylän yliopisto ari.huhta@jyu.fi Esityksen runko

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVIEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 27.10.2009

VAPAASTI VALITTAVIEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 27.10.2009 VAPAASTI VALITTAVIEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 27.10.2009 K-MESTARIMYYJÄKOULUTUS, 1 ov 1. Ilmoittautuminen linjakohtaisesti Mestarimyyjäkoulutukseen ilmoittutumisajan puitteissa

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Voimassaoloaika: 1.8.2002 alkaen toistaiseksi Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjät

Voimassaoloaika: 1.8.2002 alkaen toistaiseksi Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjät OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 34/011/2002 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 19.6.2002 Voimassaoloaika: 1.8.2002 alkaen toistaiseksi Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjät Säännökset,

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

KORU KORKEAKOULUJEN RUOTSIN KIELEN SUORITUSTEN YHTEISMITALLISUUDEN KEHITTÄMINEN

KORU KORKEAKOULUJEN RUOTSIN KIELEN SUORITUSTEN YHTEISMITALLISUUDEN KEHITTÄMINEN KORU KORKEAKOULUJEN RUOTSIN KIELEN SUORITUSTEN YHTEISMITALLISUUDEN KEHITTÄMINEN Taina Juurakko-Paavola Amk-kieltenopettajien neuvottelupäivät Hämeen amk Kotka 8.10.2004 taina.juurakko@hamk.fi Hankkeen

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVAT OPINNOT MAAHANMUUTTAJATAUSTAISILLE (30 op) OPETUSSUUNNITELMA

AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVAT OPINNOT MAAHANMUUTTAJATAUSTAISILLE (30 op) OPETUSSUUNNITELMA Ammattikorkeakouluopintoihin valmentavat opinnot 1/5 METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU Kulttuuri ja luova ala AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVAT OPINNOT MAAHANMUUTTAJATAUSTAISILLE (30 op) OPETUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä.

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Ohjeen nimi MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ Vastuuhenkilö Opetusjohtaja Tuija Vänttinen Voimaantulo 1.8.2011 Päätös Koulutustiimi 17.5.2011 76 Johtoryhmä 24.5.2011 74 AMK-hallitus 14.6.2011

Lisätiedot

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset 109 Hallintotieteiden tiedekunta Hyväksytty hallintotieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 5.6.2007. 1. Tutkintoja ja opiskelua koskevat määräykset Tutkintojen suorittamisessa noudatetaan

Lisätiedot

SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op

SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op OPPIMINEN JA OPPIMISYMPÄRISTÖT, 5op tuntee ammattikorkeakoulun opiskeluympäristönä omaa ammattikorkeakouluopintojen

Lisätiedot

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito harjaantuu ja laajenee sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun

Lisätiedot

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET 9.6. Saksa A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon laadun kehittäminen. Pentti Rauhala FT, dosentti 17.11.2011

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon laadun kehittäminen. Pentti Rauhala FT, dosentti 17.11.2011 Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon laadun kehittäminen Pentti Rauhala FT, dosentti 17.11.2011 Uusimmat korkeakoulupoliittiset ulkoiset arvioinnit Pratt, J.&Kekäle, T.&Maassen, P.&Papp, I.&Perellon, J.&Utti,

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Opettajan avuksi Ensiapupakki maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opettamiseen

Opettajan avuksi Ensiapupakki maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opettamiseen OPETUSTOIMI Opettajan avuksi Ensiapupakki maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opettamiseen Raahen kaupungin monikulttuurisuustaitojen kehittämistyöryhmä SISÄLLYS 1. Maahanmuuttajataustaisen (MMT) oppilaan

Lisätiedot

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä Kauppatieteiden maisteri KTM Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta Kaisu Säilä Luennon sisältö Kauppatieteiden maisterin (KTM) tutkinto tutkinnon rakenne Tutkinto-ohjelman osaamistavoitteet Täydentävät

Lisätiedot

5.5.1. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A), Englanti

5.5.1. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A), Englanti 5.5. Vieraat kielet Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015 TERVOLAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAA TÄYDENTÄVÄ SUUNNITELMA

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015 TERVOLAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAA TÄYDENTÄVÄ SUUNNITELMA PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015 TERVOLAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAA TÄYDENTÄVÄ SUUNNITELMA Hyväksytty sivistyslautakunnassa 13.10.2015 1 Sisällys 1. Perusopetukseen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Korkea-asteen kieliopinnot. Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun

Korkea-asteen kieliopinnot. Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun 1 Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun Korkea-asteen Kaikkiin korkeakoulututkintoihin kuuluu kieliopintoja 2 3 Kaikkiin korkeakoulututkintoihin kuuluu kieliopintoja Työelämän kielitaito

Lisätiedot

OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE

OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE Ammattikorkeakoulun hallitus hyväksynyt 28.8.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Hyväksilukeminen... 3 2.1. Hyväksilukemismenettelyyn liitetään

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Asiakaspalvelu Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden

Lisätiedot

Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet

Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet VALINTA JATKOKOULUTUKSEEN 1. Yleinen hakukelpoisuus Yleinen hakukelpoisuus määritellään yliopistolaissa

Lisätiedot

PIENTEN KIELIREPPU TASOLTA TOISELLE. Espoon suomenkielisen opetustoimen ja varhaiskasvatuksen yhteishanke 2010

PIENTEN KIELIREPPU TASOLTA TOISELLE. Espoon suomenkielisen opetustoimen ja varhaiskasvatuksen yhteishanke 2010 PIENTEN KIELIREPPU TASOLTA TOISELLE Espoon suomenkielisen opetustoimen ja varhaiskasvatuksen yhteishanke 2010 Eurooppalainen viitekehys, kielitaidon tasojen kuvausasteikko ja arviointi Pienten kielireppu

Lisätiedot

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: Englanti A - kieli Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

YLEMPÄÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN HAKULOMAKKEEN TÄYTTÖOHJE 2009

YLEMPÄÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN HAKULOMAKKEEN TÄYTTÖOHJE 2009 YLEMPÄÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN HAKULOMAKKEEN TÄYTTÖOHJE 2009 Täytä hakulomake kuulakärkikynällä TEKSTATEN ISOILLA kirjaimilla. Tee jokainen numero ja kirjain niin selvästi,

Lisätiedot

Itsearviointilistat. Eurooppalainen kielisalkku

Itsearviointilistat. Eurooppalainen kielisalkku Itsearviointilistat Eurooppalainen kielisalkku 2 Itsearviointilistat Itsearviointilistat ovat osa Eurooppalaista kielisalkkua (EKS). Ne ovat kielen opiskelijan apuväline, jonka avulla opiskelija voi itsenäisesti

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu / yläkoulu. Englanti. KURSSIT 1 ja 2. Kurssit 1-8 suoritetaan mahdollisuuksien mukaan numerojärjestyksessä

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu / yläkoulu. Englanti. KURSSIT 1 ja 2. Kurssit 1-8 suoritetaan mahdollisuuksien mukaan numerojärjestyksessä Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu / yläkoulu Englanti Kurssit 1-8 suoritetaan mahdollisuuksien mukaan numerojärjestyksessä KURSSIT 1 ja 2 TAVOITTEET ymmärtämään selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä,

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

Elinikäisen oppimisen avaintaidot: - Oppiminen ja ongelmanratkaisu - Ammattietiikka - Kestävä kehitys. Harjoitustöiden ja Itsearvioinnin yhteydessä.

Elinikäisen oppimisen avaintaidot: - Oppiminen ja ongelmanratkaisu - Ammattietiikka - Kestävä kehitys. Harjoitustöiden ja Itsearvioinnin yhteydessä. ELÄMÄNHALLINTA, 2 ov 1. Elämänhallintaan liittyvien kysymysten käsitteleminen ja elämään liittyvistä asioista selviytyminen 2. Elinikäisen oppimisen avaintaidot - Ammattietiikka - Kestävä kehitys Arvioinnin

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE Ohje hyväksytty osastoneuvostossa 17.8.2005 1 Sisällys 1. Kandidaatintyö ja sen tarkoitus...2 2. Kandidaatintyön aihe ja tarkastaja...3 3. Kandidaatintyön

Lisätiedot

Erasmus+ Online Linguistic Support

Erasmus+ Online Linguistic Support Erasmus+ Online Linguistic Support Näin hyödynnät Erasmus+ -kokemuksesi! Erasmus+ avartaa ja voi muuttaa koko elämän Erasmus+ tähtää taitojen kartuttamiseen ja työllistyvyyden lisäämiseen sekä koulutuksen,

Lisätiedot

9. KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT KAUPPATIETEISSÄ

9. KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT KAUPPATIETEISSÄ 44 Kieli- ja viestintäopinnot kauppatieteissä 9. KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT KAUPPATIETEISSÄ Vieraiden kielten taito on tärkeää kauppatieteilijälle. Tutkintoon on hyödyllistä liittää pakollisia kieliopintoja

Lisätiedot

AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008

AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008 1 AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008 Arviointikriteerit K 5 H 4 H 3 T 2 T 1 Hylätty Aiheen valinta Yhteys koulutusohjelman ammattiopintoihin Yhteys työelämään työ kehittää opiskelijan

Lisätiedot

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja!

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Akateemiselta asiantuntijalta edellytetään monipuolista viestintä-osaamista. Kansainvälinen

Lisätiedot

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: 5.4 Toinen kotimainen kieli 5.4.1 Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja

Lisätiedot

Pedersören kunnan kielisääntö

Pedersören kunnan kielisääntö Pedersören kunnan kielisääntö Kunnanvaltuusto hyväksynyt 17.1.2011, 8 Tulee voimaan 1.2.2011 1 Pedersören kunnan viran- ja toimenhaltijoiden kielitaitovaatimukset ruotsin ja suomen kielissä on jaettu neljään

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET 25.9.2015 Näitä määräyksiä sovelletaan rinnan paperikokeiden määräysten kanssa kevään 2018 tutkintoon saakka. Näitä määräyksiä

Lisätiedot

YLEISET KIELITUTKINNOT

YLEISET KIELITUTKINNOT YLEISET KIELITUTKINNOT KIELITAIDON OSOITTAMINEN YLEISTEN KIELITUTKINTOJEN AVULLA Yleiset kielitutkinnot arvioivat aikuisten kielitaitoa. Yleisessä kielitutkinnossa sinä voit testata, miten hyvin puhut,

Lisätiedot

AIKAISEMMIN TAI OPINTOJEN AIKANA MUUALLA HAN- KITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMI- NEN (AHOT)

AIKAISEMMIN TAI OPINTOJEN AIKANA MUUALLA HAN- KITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMI- NEN (AHOT) 1 AIKAISEMMIN TAI OPINTOJEN AIKANA MUUALLA HAN- KITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMI- NEN (AHOT) 22.11.2013 Työryhmä: Backman Maj-Lis Gröndahl Timo Laakkonen Raijaliisa, pj Markus Aila Nurmi Regina

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kesäkuu 2014 Sisältö 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat esiopetuksessa 5 2 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lisätiedot

Miten nykyinen ja ennakoitava kielitaitovaranto vastaavat elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kielitaitotarpeita? Sauli Takala Seinäjoki, 6.10.

Miten nykyinen ja ennakoitava kielitaitovaranto vastaavat elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kielitaitotarpeita? Sauli Takala Seinäjoki, 6.10. Miten nykyinen ja ennakoitava kielitaitovaranto vastaavat elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kielitaitotarpeita? Sauli Takala Seinäjoki, 6.10.2010 Monipuolisen kielitaidon (monikielisyyden/ useakielisyyden)

Lisätiedot

Englanti (A-kieli) PAKOLLISET KURSSIT. 1. Nuori ja hänen maailmansa (ENA101)

Englanti (A-kieli) PAKOLLISET KURSSIT. 1. Nuori ja hänen maailmansa (ENA101) Englanti (A-kieli) Englannin opiskelu antaa valmiudet ymmärtää muita ja tulla ymmärretyksi sekä suullisesti että kirjallisesti kotimaassa ja ulkomailla. Opiskelun tavoitteena on oppia soveltamaan englannin

Lisätiedot

SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA

SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA SAIRAANHOITAJAN JA TERVEYDENHOITAJAN KOULUTUS TUTKINNOT Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys (National Qualifications Framework NQF) Suomen kansallisessa

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. ASIAKASPALVELU ASPA 30 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. ASIAKASPALVELU ASPA 30 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ASIAKASPALVELU ASPA 30 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Asiakaspalvelu, 30 osp Ammattitaitovaatimukset o huolehtii työympäristöstä o valmistautuu palvelutilanteisiin

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys

Lisätiedot

Hakukelpoisuus ammattikorkeakouluopintoihin

Hakukelpoisuus ammattikorkeakouluopintoihin OPISKELIJAVALINNAN Y LEISPERIAATTEET (YHTEISHAKU KEVÄT 20 16) Hakukelpoisuus ammattikorkeakouluopintoihin Hakukelpoisuudesta ammattikorkeakouluihin on säädetty ammattikorkeakoululaissa 932/2014. Voit hakea

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Tutkintoja koskevan asetuksen (794/2004) 7 :n mukaan alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 2015. 451/2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 2015. 451/2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 2015 451/2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa peruskoulutuksessa annetun opetus-

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

9.2. Ruotsi B1 kielenä

9.2. Ruotsi B1 kielenä 9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =

Lisätiedot

- oppii kirjoittamaan yksittäisiä sanoja ja lauseita pinyin-kirjoituksella - oppii kirjoittamaan joitakin kirjoitusmerkkejä

- oppii kirjoittamaan yksittäisiä sanoja ja lauseita pinyin-kirjoituksella - oppii kirjoittamaan joitakin kirjoitusmerkkejä VALINNAINEN KIELI (B2): KIINA B2-kiina Vuosiluokka: 8 Vuosiviikkotuntia: 2 TAVOITTEET Kielitaito Kuullun ymmärtäminen - oppii ymmärtämään helposti ennakoitavia arkielämään liittyviä tervehdyksiä, kysymyksiä,

Lisätiedot

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 283 Ranskan kielen opetus tutustuttaa oppilaan ranskan kieleen ja ranskankieliseen kulttuuriin. Opetus painottuu jokapäiväisen elämän yksinkertaisiin kielenkäyttötilanteisiin

Lisätiedot