Ohje kieli- ja viestintäopinnoista: LIITTEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ohje kieli- ja viestintäopinnoista: LIITTEET"

Transkriptio

1 Ohje kieli- ja viestintäopinnoista: LIITTEET 1. Sovellusohje Metropolian kieli- ja viestintäopintoja koskevista toimintatavoista 2. Kieliä ja viestintää koskeva lainsäädäntö 3. Tutkintojen ja osaamisen eurooppalaiset ja kansalliset viitekehykset 4. Eurooppalainen kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen viitekehys 5. Ammattikorkeakoulujen eritellyt taitotasokuvaukset 6. Kypsyysnäytteen kielen arviointi

2 1. Sovellusohje Metropolian kieli- ja viestintäopintoja koskevista kriteereistä ja toimintatavoista Julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavan kielitaidon osoittaminen Koulusivistyskieli Kielitaitovaatimus Kielitaidon osoittaminen suomi erinomainen suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito hyväksytty suomenkielinen kypsyysnäyte hyvä tai tyydyttävä ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito lain 424/2003, 6 mukaisen ruotsin kielen opintojakson suoritus: arvosana 4 tai 5: hyvä taito arvosanat 1, 2 tai 3: tyydyttävä taito ruotsi erinomainen ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito hyväksytty ruotsinkielinen kypsyysnäyte hyvä tai tyydyttävä suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito lain 424/2003, 6 mukaisen suomen kielen opintojakson suoritus: arvosana 4 tai 5: hyvä taito arvosanat 1, 2 tai 3: tyydyttävä taito Koulusivistys on hankittu ulkomailla tai koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi (suomenkieliset koulutusohjelmat) hyvä tai tyydyttävä suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito lain 424/2003, 6 mukaisen suomen kielen opintojakson suoritus: arvosana 4 tai 5: hyvä taito arvosanat 1, 2 tai 3: tyydyttävä taito hyväksytty suomenkielinen kypsyysnäyte: hyvä taito Koulusivistys on hankittu ulkomailla tai koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi (englanninkieliset koulutusohjelmat) Opiskelijalla ei ole lain 424/2003, 6 mukaisia suomen ja ruotsin kielen kielitaitovaatimusta. Tutkinnon kielitaitovaatimukset määrittelee koulutusohjelma. viittomakieli ja suomi erinomainen suomen kielen kirjallinen taito hyväksytty suomenkielinen kypsyysnäyte hyvä tai tyydyttävä ruotsin kielen kirjallinen taito lain 424/2003, 6 mukaisen ruotsin kielen opintojakson suoritus: arvosana 4 tai 5: hyvä taito arvosanat 1, 2 tai 3: tyydyttävä taito viittomakieli ja ruotsi erinomainen ruotsin kielen kirjallinen taito hyväksytty ruotsinkielinen kypsyysnäyte hyvä tai tyydyttävä suomen kielen kirjallinen taito lain 424/2003, 6 mukaisen suomen kielen opintojakson suoritus: arvosana 4 tai 5: hyvä taito arvosanat 1, 2 tai 3: tyydyttävä taito viittomakieli ja muu kuin suomi tai ruotsi Opiskelijalla ei ole lain 424/2003, 6 mukaisia suomen ja ruotsin kielen kielitaitovaatimusta. Tutkinnon kielitaitovaatimukset määrittelee koulutusohjelma.

3 Suomenkielisten koulutusohjelmien kielitaitovaatimukset ja niiden dokumentointi (2/9) A. Opiskelijan koulusivistyskieli on suomi (suomenkieliset koulutusohjelmat) Koulusivistyskieli Opiskelijan ilmoittama koulusivistyskieli siirretään opiskelijahallintorekisteriin (Winha). Opiskelijan koulusivistyskieli on suomi, jos hän on suorittanut peruskoulun ja/tai lukion suomen kielellä ja opiskellut suomea äidinkielenä suorittanut suomalaisen ylioppilastutkinnon suomi äidinkielenä -kokeen hyväksytysti. Myös opiskelija, joka on saanut koulusivistyksensä jollain muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, voi ilmoittaa koulusivistyskielekseen suomen, jos hänellä on suomalaisen ylioppilastutkinnon suomi äidinkielenä -kokeesta hyväksytty arvosana suomi toisena kielenä -ylioppilaskokeesta vähintään arvosana magna cum laude approbatur. Mahdolliset muutokset kielitaitovaatimuksiin Tutkintoon kuuluviin vieraan kielen ja toisen kotimaisen kielen kielitaitovaatimuksiin voi hakea muutosta, jos opiskelija ei ole aikaisemmin opiskellut kyseistä kieltä tai hänen on lähtötasonsa perusteella mahdotonta saavuttaa tutkintoon kuuluvien kieliopintojen edellyttämää taitotasoa opintojensa aikana. Opiskelija toimittaa Anomuksen kielitaitovaatimuksen muuttamiseksi koulutusohjelmaan. Kieltenopettajat antavat muutoshakemukseen lausunnon, jonka koulutusohjelma vahvistaa. Opiskelijan merkitään Tutkintoon kuuluvien B2-tason vieraan kielen opintojen sijaan opiskelija suorittaa kyseisen kielen perustason (A1- A2) opintoja. Ruotsin kielen B1-tason opintojen sijaan opiskelija suorittaa perustason (A1-A2) ruotsin kielen opintoja. Lain 424/2003, 6 mukainen suomen ja ruotsin kielen taidon osoittaminen Suomenkielinen kypsyysnäyte. Kypsyysnäytteen kielen arvioi suomen kielen ja viestinnän opettaja. Lain 424/2003, 6 mukaisen ruotsi toisena kielenä -opintojakson suoritus. hyväksytty kypsyysnäyte erinomainen suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito arvosana 4 tai 5 hyvä ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito arvosanat 1, 2 tai 3 tyydyttävä ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito Tutkintotodistuksen kielilauseke Opiskelija on saanut koulusivistyksen suomen kielellä ja hän on suorittanut opinnäytetyöhön sisältyvän kypsyysnäytteen suomen kielellä. Opiskelija on osoittanut sellaista ruotsin kielen suullista ja kirjallista taitoa, joka vastaa julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 424/2003, 6 mukaista toisen kotimaisen kielen taitoa kaksikielisessä viranomaisessa arvosanalla < hyvä/tyydyttävä > (arviointiasteikko: hyvä/tyydyttävä). Opiskelija on saavuttanut englannin kielessä sellaisen suullisen ja kirjallisen taidon, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen (Asetus 352/2003, 8 ). Mahdolliset muutokset Opiskelija on erityisistä syistä vapautettu julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 424/2003, 6 mukaisesta ruotsin kielen suullisen ja kirjallisen taidon kielitaitovaatimuksesta. Opiskelija on erityisistä syistä vapautettu asetuksen 352/2003, 8 mukaisesta vierasta kieltä koskevasta kielitaitovaatimuksesta.

4 (3/9) B. Opiskelijan koulusivistyskieli on ruotsi (suomenkieliset koulutusohjelmat) Koulusivistyskieli Opiskelijan hakuvaiheessa ilmoittama koulusivistyskieli siirretään opiskelijahallintorekisteriin (Winha). Opiskelijan koulusivistyskieli on ruotsi, jos hän on suorittanut suomalaisen peruskoulun ja/tai lukion ruotsin kielellä ja opiskellut ruotsia äidinkielenä suorittanut suomalaisen ylioppilastutkinnon ruotsi äidinkielenä -kokeen hyväksytysti. Myös opiskelija, joka on saanut koulusivistyksensä jollain muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, voi ilmoittaa koulusivistyskielekseen ruotsin, jos hänellä on suomalaisen ylioppilastutkinnon ruotsi äidinkielenä -kokeesta hyväksytty arvosana tai ruotsi toisena kielenä -ylioppilaskokeesta vähintään arvosana magna cum laude approbatur. Jos hakuvaiheessa annettua ilmoitusta on syytä muuttaa, opiskelija toimittaa Ilmoituksen koulusivistyskielestä koulutusohjelmaan. Muutokset kielitaitovaatimuksiin ruotsi Opiskelijan kielitaitovaatimusta muutetaan niin, että opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan 1. merkitään vapautus lain 424/2003, 6 mukaisesta ruotsi toisena kielenä -opintojaksosta ja 2. lisätään vastaava suomi toisena kielenä -opintojakso. Tämän opintojakson opiskelija voi suorittaa näyttökokeella tai suorittamalla Metropolian järjestämän opintojakson. Jos tutkintoon sisältyy ruotsin kielen syventäviä opintoja, opiskelija voi halutessaan suorittaa ne näyttökokeella. Mahdollinen muutos kielitaitovaatimukseen vieras kieli Tutkintoon kuuluvaan vieraan kielen kielitaitovaatimukseen voi hakea muutosta, jos opiskelija ei ole aikaisemmin opiskellut kyseistä kieltä tai hänen on lähtötasonsa perusteella mahdotonta saavuttaa tutkintoon kuuluvien kieliopintojen edellyttämää taitotasoa opintojensa aikana. Opiskelija toimittaa Anomuksen kielitaitovaatimuksen muuttamiseksi koulutusohjelmaan. Kieltenopettajat antavat muutoshakemukseen lausunnon, jonka koulutusohjelma vahvistaa. Tutkintoon kuuluvien B2-tason vieraan kielen opintojen sijaan opiskelija suorittaa kyseisen kielen perustason (A1- A2) opintoja. Lain 424/2003, 6 mukainen suomen ja ruotsin kielen taidon osoittaminen Ruotsinkielinen kypsyysnäyte. Kypsyysnäytteen kielen arvioi ruotsin kielen opettaja. Lain 424/2003, 6 mukaisen suomi toisena kielenä -opintojakson suoritus. hyväksytty kypsyysnäyte erinomainen ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito arvosana 4 tai 5 hyvä suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito arvosanat 1, 2 tai 3 tyydyttävä suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito Tutkintotodistuksen kielilauseke Opiskelija on saanut koulusivistyksen ruotsin kielellä ja hän on suorittanut opinnäytetyöhön sisältyvän kypsyysnäytteen ruotsin kielellä. Opiskelija on osoittanut sellaista suomen kielen suullista ja kirjallista taitoa, joka vastaa julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 424/2003, 6 mukaista toisen kotimaisen kielen taitoa kaksikielisessä viranomaisessa arvosanalla < hyvä/tyydyttävä > (arviointiasteikko: hyvä/tyydyttävä). Opiskelija on saavuttanut englannin kielessä sellaisen suullisen ja kirjallisen taidon, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen (Asetus 352/2003, 8 ). Mahdolliset muutokset Opiskelija on erityisistä syistä vapautettu asetuksen 352/2003, 8 mukaisesta vierasta kieltä koskevasta kielitaitovaatimuksesta.

5 (4/9) C. Opiskelijan koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi (suomenkieliset koulutusohjelmat) Koulusivistyskieli Jos opiskelija suorittanut peruskoulun ja lukion Suomessa muulla kielellä kuin suomeksi tai ruotsiksi tai hän on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, hänellä ei ole lain 424/2003, 6 mukaista toisen kotimaisen kielen kielitaitovaatimusta. Tällöin opiskelijarekisteriin (Winha) merkitään joko 1. Suomessa suoritetun peruskoulun tai lukion opetuskieli tai 2. koulusivistys hankittu ulkomailla. Opiskelija voi kuitenkin ilmoittaa koulusivistyskielekseen suomen tai ruotsin, jos hänellä on suomalaisen ylioppilastutkinnon suomi/ruotsi äidinkielenä -ylioppilaskokeesta hyväksytty arvosana tai suomalaisen ylioppilastutkinnon suomi/ruotsi toisena kielenä -ylioppilaskokeesta vähintään arvosana magna cum laude approbatur. Tällöin kielitaitovaatimus on sama kuin kohdassa A (suomi) tai B (ruotsi) ja hänellä on mahdollisuus osoittaa tutkinnossaan erinomaista suomen/ruotsin kielen taitoa (hyväksytty suomen-/ruotsinkielinen kypsyysnäyte). Muutos kielitaitovaatimukseen ruotsi Opiskelijan kielitaitovaatimusta muutetaan niin, että opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan 1. merkitään vapautus lain 424/2003, 6 mukaisesta ruotsi toisena kielenä -opintojaksosta ja 2. lisätään vastaava suomi toisena kielenä -opintojakso. Tämän opintojakson opiskelija voi suorittaa näyttökokeella tai suorittamalla Metropolian järjestämän opintojakson. Jos tutkintoon sisältyy ruotsin kielen syventäviä opintoja, opiskelija suorittaa niiden sijaan muita kieliopintoja. Tutkintoon kuuluvaan vieraan kielen kielitaitovaatimukseen voi hakea muutosta, jos opiskelija ei ole aikaisemmin opiskellut kyseistä kieltä tai hänen on lähtötasonsa perusteella mahdotonta saavuttaa tutkintoon kuuluvissa kieliopinnoissa vaadittavaa taitotasoa opintojensa aikana. Opiskelija toimittaa Anomuksen kielitaitovaatimuksen muuttamiseksi koulutusohjelmaan. Kieltenopettajat antavat muutoshakemuksiin lausunnon, jonka koulutusohjelma vahvistaa. Tutkintoon kuuluvat B2-tason vieraan kielen opinnot korvataan kyseisen kielen perustason kieliopinnoilla. Lain 424/2003, 6 mukainen suomen ja ruotsin kielen taidon osoittaminen Suomenkielinen kypsyysnäyte. Kypsyysnäytteen kielen arvioi suomen kielen ja viestinnän opettaja. Lain 424/2003, 6 mukaisen suomi toisena kielenä -opintojakson suoritus. hyväksytty kypsyysnäyte hyvä suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito arvosana 4 tai 5 hyvä suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito arvosanat 1, 2 tai 3 tyydyttävä suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito Mahdollinen muutos kielitaitovaatimukseen Tutkintotodistuksen kielilauseke Opiskelija on saanut koulusivistyksen <koulusivkieli/ulkomailla> ja hän on suorittanut opinnäytetyöhön sisältyvän kypsyysnäytteen suomen kielellä. Opiskelija on osoittanut sellaista suomen kielen suullista ja kirjallista taitoa, joka vastaa julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 424/2003, 6 mukaista toisen kotimaisen kielen taitoa kaksikielisessä viranomaisessa arvosanalla < hyvä/tyydyttävä > (arviointiasteikko: hyvä/tyydyttävä). Opiskelija on saavuttanut englannin kielessä sellaisen suullisen ja kirjallisen taidon, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen (Asetus 352/2003, 8 ). Mahdolliset muutokset Opiskelija on erityisistä syistä vapautettu asetuksen 352/2003, 8 mukaisesta vierasta kieltä koskevasta kielitaitovaatimuksesta.

6 (5/9) D. Viittomakieliset opiskelijat (suomenkieliset koulutusohjelmat) Koulusivistyskieli Opiskelijan hakuvaiheessa ilmoittama koulusivistyskieli siirretään opiskelijahallintorekisteriin (Winha). Jos opiskelija on opiskellut peruskoulussa tai lukiossa äidinkielenään viittomakieltä, hänen koulusivistyskielensä on viittomakieli. Viittomakielisen opiskelijan voidaan katsoa saaneen koulusivistyksensä myös suomeksi tai ruotsiksi 1. jos hän on suorittanut suomalaisen ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeen (suomi tai ruotsi) hyväksytysti 2. jos hän saanut vähintään arvosanan magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur tai laudatur suomi toisena kielenä- tai ruotsi toisena kielenä -ylioppilaskokeessa. Jos hakuvaiheessa annettua ilmoitusta on syytä muuttaa, opiskelija toimittaa Ilmoituksen koulusivistyskielestä koulutusohjelmaan. Opiskelijalla on ainoastaan kirjallisen viestinnän kielitaitovaatimus. Lain 424/2003, 6 mukainen suomen ja ruotsin kielen taidon osoittaminen Koulusivistyskielet viittomakieli ja suomi: suomenkielinen kypsyysnäyte Lain 424/2003, 6 mukaisen ruotsi toisena kielenä -opintojakson suoritus hyväksytty kypsyysnäyte erinomainen suomen kielen kirjallinen taito arvosana 4 tai 5 hyvä ruotsin kielen kirjallinen taito arvosanat 1, 2 tai 3 tyydyttävä ruotsin kielen kirjallinen taito Koulusivistyskielet viittomakieli ja ruotsi: ruotsinkielinen kypsyysnäyte hyväksytty kypsyysnäyte erinomainen ruotsin kielen kirjallinen taito Lain 424/2003, 6 mukaisen suomi toisena kielenä -opintojakson suoritus arvosana 4 tai 5 hyvä suomen kielen kirjallinen taito arvosanat 1, 2 tai 3 tyydyttävä suomen kielen kirjallinen taito Koulusivistyskielet viittomakieli ja muu kuin suomi tai ruotsi: suomenkielinen kypsyysnäyte. hyväksytty kypsyysnäyte hyvä suomen kielen kirjallinen taito Lain 424/2003, 6 mukaisen suomi toisena kielenä -opintojakson suoritus. arvosana 4 tai 5 hyvä suomen kielen kirjallinen taito arvosanat 1, 2 tai 3 tyydyttävä suomen kielen kirjallinen taito Muutos kielitaitovaatimukseen Tutkintotodistuksen kielilauseke (koulusivistyskielet viittomakieli ja suomi tai ruotsi) Opiskelija on saanut koulusivistyksen viittomakielellä ja <suomen/ruotsin> ja hän on suorittanut opinnäytetyöhön sisältyvän kypsyysnäytteen <suomen/ruotsin> kielellä. Opiskelija on osoittanut sellaista <ruotsin/suomen > kielen kirjallista taitoa, joka vastaa lain (424/2003, 6 ) mukaista julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavaa toisen kotimaisen kielen taitoa kaksikielisessä viranomaisessa arvosanalla < hyvä/tyydyttävä > (arviointiasteikko: hyvä/tyydyttävä). Opiskelija on saavuttanut koulutusohjelman pakollisessa englannin kielessä sellaisen kirjallisen taidon, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen (Asetus 352/2003, 8 ). Tutkintotodistuksen kielilauseke (koulusivistyskielet viittomakieli ja muu kuin suomi tai ruotsi) Opiskelija on saanut koulusivistyksen <koulusivkieli> ja hän on suorittanut opinnäytetyöhön sisältyvän kypsyysnäytteen suomen kielellä. Opiskelija on osoittanut sellaista suomen kielen kirjallista taitoa, joka vastaa lain (424/2003, 6 ) mukaista julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavaa toisen kotimaisen kielen taitoa kaksikielisessä viranomaisessa arvosanalla < hyvä/tyydyttävä > (arviointiasteikko: hyvä/tyydyttävä). Opiskelija on erityisistä syistä vapautettu asetuksen 352/2003, 8 mukaisesta vierasta kieltä koskevasta kielitaitovaatimuksesta.

7 Englanninkielisten koulutusohjelmien kielitaitovaatimukset ja niiden dokumentointi (6/9) A. Opiskelijan koulusivistyskieli on suomi (englanninkieliset koulutusohjelmat) Koulusivistyskieli Opiskelijan ilmoittama koulusivistyskieli siirretään opiskelijahallintorekisteriin (Winha). Opiskelijan koulusivistyskieli on suomi, jos hän on suorittanut peruskoulun ja/tai lukion suomen kielellä ja opiskellut suomea äidinkielenä jos hän on suorittanut suomalaisen ylioppilastutkinnon suomi äidinkielenä -kokeen hyväksytysti. Myös opiskelija, joka on saanut koulusivistyksensä jollain muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, voi ilmoittaa koulusivistyskielekseen suomen, jos hänellä on suomalaisen ylioppilastutkinnon suomi äidinkielenä -kokeesta hyväksytty arvosana suomi toisena kielenä -ylioppilaskokeesta vähintään arvosana magna cum laude approbatur. Tutkintoon kuuluvaan toisen kotimaisen kielen kielitaitovaatimukseen voi hakea muutosta, jos opiskelija ei ole aikaisemmin opiskellut kyseistä kieltä tai hänen on lähtötasonsa perusteella mahdotonta saavuttaa tutkintoon kuuluvien kieliopintojen edellyttämää taitotasoa opintojensa aikana. Opiskelija toimittaa Anomuksen kielitaitovaatimuksen muuttamiseksi koulutusohjelmaan. Kieltenopettajat antavat muutoshakemuksiin lausunnon, jonka koulutusohjelma vahvistaa. Tutkintoon kuuluvien ruotsin kielen B1-tason opintojen sijaan opiskelija suorittaa perustason (A1-A2) ruotsin kielen opintoja. Lain 424/2003, 6 mukainen suomen ja ruotsin kielen taidon osoittaminen Suomenkielinen kypsyysnäyte. Kypsyysnäytteen kielen arvioi suomen kielen ja viestinnän opettaja. Lain 424/2003, 6 mukaisen ruotsi toisena kielenä -opintojakson suoritus. hyväksytty kypsyysnäyte erinomainen suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito arvosana 4 tai 5 hyvä ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito arvosanat 1, 2 tai 3 tyydyttävä ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito Mahdollinen muutos kielitaitovaatimukseen Tutkintotodistuksen kielilauseke Opiskelija on saanut koulusivistyksen suomen kielellä ja hän on suorittanut opinnäytetyöhön sisältyvän kypsyysnäytteen suomen kielellä. Opiskelija on osoittanut sellaista ruotsin kielen suullista ja kirjallista taitoa, joka vastaa julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 424/2003, 6 mukaista toisen kotimaisen kielen taitoa kaksikielisessä viranomaisessa arvosanalla < hyvä/tyydyttävä > (arviointiasteikko: hyvä/tyydyttävä). Opiskelija on saavuttanut englannin kielessä sellaisen suullisen ja kirjallisen taidon, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen (Asetus 352/2003, 8 ). Mahdollinen muutos Opiskelija on erityisistä syistä vapautettu julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 424/2003, 6 mukaisesta ruotsin kielen suullisen ja kirjallisen taidon kielitaitovaatimuksesta.

8 (7/9) B. Opiskelijan koulusivistyskieli on ruotsi (englanninkieliset koulutusohjelmat) Koulusivistyskieli Opiskelijan hakuvaiheessa ilmoittama koulusivistyskieli siirretään opiskelijahallintorekisteriin (Winha). Opiskelijan koulusivistyskieli on ruotsi, jos hän on suorittanut suomalaisen peruskoulun ja/tai lukion ruotsin kielellä ja opiskellut ruotsia äidinkielenä suorittanut suomalaisen ylioppilastutkinnon ruotsi äidinkielenä -kokeen hyväksytysti. Myös opiskelija, joka on saanut koulusivistyksensä jollain muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, voi ilmoittaa koulusivistyskielekseen ruotsin, jos hänellä on suomalaisen ylioppilastutkinnon ruotsi äidinkielenä -kokeesta hyväksytty arvosana ruotsi toisena kielenä -ylioppilaskokeesta vähintään arvosana magna cum laude approbatur Opiskelijan kielitaitovaatimuksia muutetaan niin, että henkilökohtaisesta opintosuunnitelmasta (HOPS) poistetaan lain 424/2003, 6 mukainen ruotsin kielen opintojakso ja sen tilalle lisätään suomi toisena kielenä -opintojakso. Tämän opintojakson opiskelija voi suorittaa näyttökokeella tai suorittamalla Metropolian järjestämän opintojakson. Jos tutkintoon sisältyy ruotsin kielen syventäviä opintoja, opiskelija voi halutessaan suorittaa ne näyttökokeella. Lain 424/2003, 6 mukainen suomen ja ruotsin kielen taidon osoittaminen Ruotsinkielinen kypsyysnäyte. Kypsyysnäytteen kielen arvioi ruotsin kielen opettaja. Lain 424/2003, 6 mukaisen suomi toisena kielenä -opintojakson suoritus. hyväksytty kypsyysnäyte erinomainen ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito arvosana 4 tai 5 hyvä suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito arvosanat 1, 2 tai 3 tyydyttävä suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito Muutos kielitaitovaatimukseen Tutkintotodistuksen kielilauseke Opiskelija on saanut koulusivistyksen ruotsin kielellä ja hän on suorittanut opinnäytetyöhön sisältyvän kypsyysnäytteen ruotsin kielellä. Opiskelija on osoittanut sellaista suomen kielen suullista ja kirjallista taitoa, joka vastaa julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 424/2003, 6 mukaista toisen kotimaisen kielen taitoa kaksikielisessä viranomaisessa arvosanalla < hyvä/tyydyttävä > (arviointiasteikko: hyvä/tyydyttävä). Opiskelija on saavuttanut englannin kielessä sellaisen suullisen ja kirjallisen taidon, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen (Asetus 352/2003, 8 ). Mahdollinen muutos Opiskelija on erityisistä syistä vapautettu asetuksen 352/2003, 8 mukaisesta vierasta kieltä koskevasta kielitaitovaatimuksesta.

9 (8/9) C. Opiskelijan koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi (englanninkieliset koulutusohjelmat) Opiskelijan hakuvaiheessa ilmoittama koulusivistyskieli siirretään opiskelijahallintorekisteriin (Winha). Jos opiskelija suorittanut peruskoulun ja lukion Suomessa muulla kielellä kuin suomeksi tai ruotsiksi tai hän on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, hänellä ei ole lain 424/2003, 6 mukaista toisen kotimaisen kielen kielitaitovaatimusta. Tällöin opiskelijarekisteriin (Winha) merkitään joko 1. Suomessa suoritetun peruskoulun tai lukion opetuskieli tai 2. koulusivistys hankittu ulkomailla. Opiskelija voi kuitenkin ilmoittaa koulusivistyskielekseen suomen tai ruotsin, jos hänellä on suomalaisen ylioppilastutkinnon suomi/ruotsi äidinkielenä -ylioppilaskokeesta hyväksytty arvosana tai suomalaisen ylioppilastutkinnon suomi/ruotsi toisena kielenä -ylioppilaskokeesta vähintään arvosana magna cum laude approbatur. Tällöin kielitaitovaatimus on sama kuin kohdassa A (suomi) tai B (ruotsi) ja hänellä on mahdollisuus osoittaa tutkinnossaan erinomaista suomen/ruotsin kielen taitoa (hyväksytty suomen-/ruotsinkielinen kypsyysnäyte). Opiskelija suorittaa koulutusohjelman määrittelemän määrän englannin kielen ja suomi toisena kielenä -opintoja. Opiskelijalla ei ole lain 424/2003, 6 mukaista suomen tai ruotsin kielen kielitaitovaatimusta. Kypsyysnäyte Opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen englannin kielellä. Kypsyysnäytteen kielen arvioi englannin kielen opettaja. Koulusivistyskieli Kielitaitovaatimukset Tutkintotodistuksen kielilauseke Opiskelija on saanut koulusivistyksen <koulusivkieli/ulkomailla> ja hän on suorittanut opinnäytetyöhön sisältyvän kypsyysnäytteen englannin kielellä. Opiskelija on koulusivistyskielensä perusteella vapautettu julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 424/2003, 6 mukaisesta suomen ja ruotsin kielen suullisen ja kirjallisen taidon kielitaitovaatimuksesta. Opiskelija on saavuttanut englannin kielessä sellaisen suullisen ja kirjallisen taidon, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen (Asetus 352/2003, 8 ).

10 (9/9) D. Viittomakieliset opiskelijat (englanninkieliset koulutusohjelmat) Koulusivistyskieli Opiskelijan hakuvaiheessa ilmoittama koulusivistyskieli siirretään opiskelijahallintorekisteriin (Winha). Jos opiskelija on opiskellut peruskoulussa tai lukiossa äidinkielenään viittomakieltä, hänen koulusivistyskielensä on viittomakieli. Viittomakielisen opiskelijan voidaan katsoa saaneen koulusivistyksensä myös suomeksi tai ruotsiksi 1. jos hän on suorittanut suomalaisen ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeen (suomi tai ruotsi) hyväksytysti 2. jos hän saanut vähintään arvosanan magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur tai laudatur suomi toisena kielenä- tai ruotsi toisena kielenä -ylioppilaskokeessa. Jos hakuvaiheessa annettua ilmoitusta on syytä muuttaa, opiskelija toimittaa Ilmoituksen koulusivistyskielestä koulutusohjelmaan. Opiskelijalla ei ole suullisen viestinnän kielitaitovaatimusta. Lain 424/2003, 6 mukainen suomen ja ruotsin kielen taidon osoittaminen Opiskelijat, jotka ovat saaneet koulusivistyksensä viittomakielellä ja suomen kielellä: Suomenkielinen kypsyysnäyte. Kypsyysnäytteen kielen arvio suomen kielen ja viestinnän opettaja. Lain 424/2003, 6 mukaisen ruotsi toisena kielenä -opintojakson suoritus. hyväksytty kypsyysnäyte erinomainen suomen kielen kirjallinen taito hyvä tai tyydyttävä ruotsin kielen kirjallinen taito Opiskelijat, jotka ovat saaneet koulusivistyksensä viittomakielellä ja ruotsin kielellä: Ruotsinkielinen kypsyysnäyte. hyväksytty kypsyysnäyte erinomainen ruotsin kielen kirjallinen taito Lain 424/2003, 6 mukaisen suomi toisena kielenä -opintojakson suoritus. hyvä tai tyydyttävä suomen kielen kirjallinen taito Opiskelijat, jotka ovat saaneet koulusivistyksensä viittomakielellä ja muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä: Opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen englanniksi. Opiskelijalla ei ole lain 424/2003, 6 mukaista suomen tai ruotsin kielitaitovaatimusta. Muutos kielitaitovaatimukseen Tutkintotodistuksen kielilauseke (koulusivistys viittomakielellä ja suomen tai ruotsin kielellä) Tutkintotodistuksen kielilauseke (koulusivistys viittomakielellä ja muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä) Opiskelija on saanut koulusivistyksen viittomakielellä ja <suomen/ruotsin> ja hän on suorittanut opinnäytetyöhön sisältyvän kypsyysnäytteen <suomen/ruotsin> kielellä. Opiskelija on osoittanut sellaista <ruotsin/suomen > kielen kirjallista taitoa, joka vastaa lain (424/2003, 6 ) mukaista julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavaa toisen kotimaisen kielen taitoa kaksikielisessä viranomaisessa arvosanalla < hyvä/tyydyttävä > (arviointiasteikko: hyvä/tyydyttävä). Opiskelija on saavuttanut koulutusohjelman pakollisessa englannin kielessä sellaisen kirjallisen taidon, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen (Asetus 352/2003, 8 ). Opiskelija on saanut koulusivistyksen <koulusivkieli> ja hän on suorittanut opinnäytetyöhön sisältyvän kypsyysnäytteen englannin kielellä. Opiskelija on koulusivistyskielensä perusteella vapautettu julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 424/2003, 6 mukaisesta suomen ja ruotsin kielen suullisen ja kirjallisen taidon kielitaitovaatimuksesta. Opiskelija on erityisistä syistä vapautettu asetuksen 352/2003, 8 mukaisesta vierasta kieltä koskevasta kielitaitovaatimuksesta.

11 2. Kieliä ja viestintää koskeva lainsäädäntö Ammattikorkeakoululainsäädäntö kirjaa kieleen, viestintään ja kansainvälistymiseen liittyviä tavoitteita seuraavasti. Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista /352: 7 Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteet Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen yleisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle: 1) laaja-alaiset käytännölliset perustiedot ja -taidot sekä niiden teoreettiset perusteet asianomaisen alan asiantuntijatehtävissä toimimista varten; 2) edellytykset asianomaisen alan kehityksen seuraamiseen ja edistämiseen; 3) valmiudet jatkuvaan koulutukseen; 4) riittävä viestintä- ja kielitaito; sekä 5) asianomaisen alan kansainvälisen toiminnan edellyttämät valmiudet. Perusopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle laaja-alainen yleiskuva asianomaisen tehtäväalueen asemasta ja merkityksestä yhteiskunnassa, työelämässä ja kansainvälisesti, perehdyttää opiskelija asianomaisen tehtäväalueen yleisiin teoreettisiin perusteisiin ja viestintään sekä antaa hänelle 8 :ssä tarkoitettu kielitaito. Ammattiopintojen tavoitteena on perehdyttää opiskelija asianomaisen ammatillisen tehtäväalueen keskeisiin ongelmakokonaisuuksiin ja sovellutuksiin sekä niiden tieteellisiin tai taiteellisiin perusteisiin siten, että opiskelija valmistuttuaan kykenee itsenäisesti työskentelemään tehtäväalueen asiantuntijatehtävissä ja yrittäjänä sekä osallistumaan työyhteisön kehittämiseen. 8 Kielitaito Opiskelijan tulee ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa: 1) sellainen suomen ja ruotsin kielen taito, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen; sekä ( /497) 2) sellainen yhden tai kahden vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen. Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta päättää ammattikorkeakoulu. Ammattikorkeakoulu voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan 1 momentissa säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan. Opiskelijan osoittama kielitaito ilmoitetaan tutkintotodistuksessa.

12 Valtioneuvoston asetus suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa /481 Opiskelijan koulusivistyskieli määräytyy seuraavasti: 20 Koulusivistys Henkilön katsotaan saaneen koulusivistyksensä sillä kielellä, jolla hän on perusopetuslain (628/1998) tai lukiolain (629/1998) mukaisista tai vastaavista opinnoista saamassaan päättötodistuksessa saanut hyväksytyn arvosanan äidinkielenä opiskellusta suomen tai ruotsin kielestä. Sen, joka on suorittanut ylioppilastutkinnon eri kielellä kuin 1 momentissa tarkoitetulla koulusivistyskielellään, katsotaan kuitenkin saaneen koulusivistyksensä myös sillä kielellä, jolla hän on ylioppilastutkinnossa suorittanut hyväksytyn kokeen äidinkielessä tai saanut vähintään arvosanan magna cum laude approbatur suomi toisena kielenä tai ruotsi toisena kielenä -kokeessa. (2/2)

13 3. Tutkintojen ja osaamisen eurooppalaiset ja kansalliset viitekehykset Ammattikorkeakoulututkinnot (AMK) Eurooppalaisten tutkintojen ja osaamisen viitekehys (EQF) Kansallinen tutkintojen ja osaamisen viitekehys (NQF) Vaativuustaso Tiedot Taidot Kompetenssit Osaaminen Taso 6 AMK-tutkinnot (Bachelor) Edistyneet työ- tai opintoalan tiedot, joihin liittyy teorioiden ja periaatteiden kriittinen ymmärtäminen. Edistyneet taidot, jotka osoittavat asioiden hallintaa ja kykyä innovaatioihin ja joita vaaditaan erikoistuneella työ- tai opintoalalla monimutkaisten tai ennakoimattomien ongelmien ratkaisemiseen. Monimutkaisten teknisten tai ammatillisten toimien tai hankkeiden johtaminen, vastuun ottaminen päätöksenteosta ennakoimattomissa työ- tai opintoympäristöissä. Osaa viestiä riittävästi suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle. Kykenee itsenäiseen kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä. Vastuun ottaminen yksittäisten henkilöiden ja ryhmien ammatillisen kehityksen hallinnasta. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot (YAMK) Eurooppalaisten tutkintojen ja osaamisen viitekehys (EQF) Kansallinen tutkintojen ja osaamisen viitekehys (NQF) Vaativuustaso Tiedot Taidot Kompetenssit Osaaminen Taso 7 YAMK-tutkinnot (Master) Pitkälle erikoistuneet, osittain työ- tai opintoalan huippuosaamista vastaavat tiedot, joita käytetään itsenäisen ajattelun ja/tai tutkimuksen perustana. Alan ja eri alojen rajapintojen tietoihin liittyvien kysymysten kriittinen ymmärtäminen. Erikoistuneet ongelmanratkaisutaidot, joita vaaditaan tutkimusja/tai innovaatiotoiminnassa uusien tietojen ja menettelyjen kehittämiseen ja eri alojen tietojen yhdistämiseen. Monimutkaisten, ennakoimattomien ja uusia strategisia lähestymistapoja vaativien työ- tai opintoympäristöjen johtaminen ja muuttaminen. Vastuun ottaminen ammattialan tietojen ja käytäntöjen kartuttamisesta ja/tai ryhmien strategisen toiminnan arvioinnista. Osaa viestiä hyvin suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle. Kykenee vaativaan kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä.

14 4. Eurooppalainen kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen viitekehys (CEFR) Taitotasot ja arvio tasolta toiselle siirtymiseen tarvittavasta opiskeluajasta C2 MESTARIN TASO Virheetön, täsmällinen ja sopiva kielenkäyttö vaativissa tilanteissa h taitava kielenkäyttäjä C1 TAITAJAN TASO Monipuolinen ja tehokas kielellinen ilmaisu h B2 OSAAJAN TASO Sujuvaa ja spontaania viestintää h itsenäinen kielenkäyttäjä B1 KYNNYSTASO Selviytyminen kielialueilla h A2 SELVIYTYJÄN TASO Sosiaalinen kanssakäyminen ja lyhyt kerronta h perustason kielenkäyttäjä A1 ALKEISTASO Perustarpeet ja hyvin tutut aiheet yksinkertaisin ilmaisuin h Yhteensä h

15 5. Ammattikorkeakoulujen eritellyt taitotasokuvaukset Suomen kieli ja viestintä Suomen kielen ja viestinnän opintojen kompetenssi- ja osaamistasokuvaukset 1 : Opiskelija pystyy toimimaan tarkoituksenmukaisesti ja taitavasti työelämän viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa. Hän osaa ottaa huomioon vastaanottajan, tilanteen ja alan vaatimukset sekä viestiä jäsentyneesti, ymmärrettävästi ja vakuuttavasti. Hän osaa ja haluaa kehittää suomen kielen ja viestinnän taitojaan osana omaa ammattitaitoaan. Suomen kielen ja viestinnän opintojen osa-alueet ammattikorkeakouluissa ovat asiantuntijaviestintä: oman viestintäkompetenssin tavoitteellinen kehittäminen työelämän ryhmäviestintä: tarkoituksenmukainen ja yhteistyökykyinen toiminta työelämän yhteisöllisissä viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa. Kompetenssi Omien viestintätaitojen kehittäminen Opiskelija Työyhteisö- ja vuorovaikutusosaaminen Opiskelija Asiantuntijana viestiminen Opiskelija Tekstuaalinen osaaminen Opiskelija Eettinen ja kulttuurinen osaaminen Opiskelija Tavoitteet osaa arvioida omaa viestintäosaamistaan osaa hyödyntää saamaansa palautetta ymmärtää viestintätaitojen merkityksen ja viestinnän prosessit ymmärtää, millaista on tarkoituksenmukainen viestintä haluaa kehittää suomen kielen ja viestinnän taitojaan osana omaa ammattitaitoaan osaa antaa ja vastaanottaa palautetta työyhteisön viestintätilanteissa osaa toimia tavoitteellisesti alan vuorovaikutustilanteissa osaa kuunnella, havainnoida ja tulkita viestejä tuntee yhteisön sisäisen ja ulkoisen viestinnän merkityksen osaa hyödyntää viestintäkanavia tarkoituksenmukaisesti osaa viestiä asiantuntijana jäsentyneesti, ymmärrettävästi ja vakuuttavasti osaa ottaa huomioon vastaanottajan, tilanteen ja alansa vaatimukset osaa argumentoida osaa vaikuttaa kielellä osaa hyödyntää viestintävälineitä tarkoituksenmukaisesti osaa hankkia ja käyttää alansa tietoa kriittisesti osaa työstää kohdeyleisölle kirjallisen ja suullisen esityksen, jota osaa tarvittaessa havainnollistaa visuaalisesti tuntee verkkoviestinnän erikoisominaisuudet osaa tuottaa hyvää ja tilanteeseen sopivaa kieltä ja tyyliä tuntee työelämän keskeisiä tekstilajeja niihin liittyvine kielenkäyttösuosituksineen käyttää kieltä alansa käytänteiden ja kielenkäyttö-suositusten mukaisesti toimii ammatillisissa viestintätilanteissa vastuullisesti ja sovittujen toimintatapojen mukaisesti osaa ottaa muut viestintätilanteen osapuolet huomioon viestinnässään ja toimia joustavasti noudattaa viestinnän eettisiä periaatteita, kuten tekijänoikeuksia ja vaitiolovelvollisuutta tuntee suomalaisia viestintäkulttuureita ymmärtää kulttuurien vaikutuksen viestintään ja kykenee yhteistyöhön myös kulttuuritaustaltaan erilaisten ihmisten kanssa 1 Ammattikorkeakoulun kaikille yhteisten suomen kielen ja viestinnän opintojen kompetenssi- ja osaamistasokuvaukset Suomen kielen ja viestinnän AMK-opettajien verkosto.

16 Suomi toisena kielenä (2/7) Suomi toisena kielenä -taitotasokuvaukset Metropolian suomenkielisten koulutusohjelmien suomi toisena -lähtötasovaatimus on joko B2.1 tai B2.2 koulutusohjelmasta riippuen. Taitotaso B2 Selviytyminen säännöllisessä kanssakäymisessä syntyperäisten kanssa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen B2.1 Itsenäisen kielitaidon perustaso Ymmärtää asiallisesti ja kielellisesti kompleksisen puheen pääajatukset, kun se käsittelee konkreetteja tai abstrakteja aiheita. Pystyy seuraamaan yleisesti kiinnostavaa yksityiskohtaista kerrontaa (uutiset, haastattelut, elokuvat, luennot). Ymmärtää puheen pääkohdat, puhujan tarkoituksen, asenteita, muodollisuusastetta ja tyyliä. Pystyy seuraamaan laajaa puhetta ja monimutkaista argumentointia, jos puheen kulku on selvästi merkitty erilaisilla jäsentimillä (sidesanat, rytmitys). Pystyy tiivistämään tai ilmaisemaan kuulemastaan avainkohdat ja tärkeät yksityiskohdat. Ymmärtää suuren osan ympärillään käytävästä keskustelusta, mutta voi kokea vaikeaksi ymmärtää usean syntyperäisen välistä keskustelua, jos nämä eivät mitenkään helpota sanottavaansa. Osaa esittää selkeitä, täsmällisiä kuvauksia monista kokemuspiiriinsä liittyvistä asioista, kertoa tuntemuksista sekä tuoda esiin tapahtumien ja kokemusten henkilökohtaisen merkityksen. Pystyy osallistumaan aktiivisesti useimpiin käytännöllisiin ja sosiaalisiin tilanteisiin sekä melko muodollisiin keskusteluihin. Pystyy säännölliseen vuorovaikutukseen syntyperäisten kanssa vaikuttamatta tahattomasti huvittavalta tai ärsyttävältä. Kielellinen ilmaisu ei silti aina ole täysin tyylikästä. Pystyy tuottamaan puhejaksoja melko tasaiseen tahtiin, ja puheessa on vain harvoin pitempiä taukoja. Ääntäminen ja intonaatio ovat selkeitä ja luontevia. Osaa käyttää monipuolisesti kielen rakenteita ja laajahkoa sanastoa, mukaan lukien idiomaattinen ja käsitteellinen sanasto. Osoittaa kasvavaa taitoa reagoida sopivasti tilanteen asettamiin muotovaatimuksiin. Kieliopin hallinta on melko hyvää, eivätkä satunnaiset virheet yleensä haittaa ymmärrettävyyttä. Pystyy lukemaan itsenäisesti muutaman sivun pituisia tekstejä (lehtiartikkeleita, novelleja, viihde- ja tietokirjallisuutta, raportteja ja yksityiskohtaisia ohjeita) oman alan tai yleisistä aiheista. Tekstit voivat käsitellä abstrakteja, käsitteellisiä tai ammatillisia aiheita, ja niissä on tosiasioita, asenteita ja mielipiteitä. Pystyy tunnistamaan kirjoittajan ja tekstin tarkoituksen sekä paikantamaan useita eri yksityiskohtia pitkästä tekstistä. Pystyy nopeasti tunnistamaan tekstin sisällön ja uusien tietojen käyttöarvon päättääkseen, kannattaako tekstiin tutustua tarkemmin. Vaikeuksia tuottavat vain pitkien tekstien idiomit ja kulttuuriviittaukset. Osaa kirjoittaa selkeitä ja yksityiskohtaisia tekstejä monista itseään kiinnostavista aihepiireistä ja tutuista abstrakteista aiheista, rutiiniluonteisia asiaviestejä sekä muodollisempia sosiaalisia viestejä (arvostelut, liikekirjeet, ohjeet, hakemukset, yhteenvedot). Osaa kirjoittaessaan ilmaista tietoja ja näkemyksiä tehokkaasti ja kommentoida muiden näkemyksiä. Osaa yhdistellä tai tiivistää eri lähteistä poimittuja tietoja omaan tekstiin. Osaa laajan sanaston ja vaativia lauserakenteita sekä kielelliset keinot selkeän, sidosteisen tekstin laatimiseksi. Sävyn ja tyylin joustavuus on rajallinen, ja pitkässä esityksessä voi ilmetä hyppäyksiä asiasta toiseen. Hallitsee melko hyvin oikeinkirjoituksen, kieliopin ja välimerkkien käytön, eivätkä virheet johda väärinkäsityksiin. Tuotoksessa saattaa näkyä äidinkielen vaikutus. Vaativat rakenteet sekä ilmaisun ja tyylin joustavuus tuottavat ongelmia.

17 (3/7) Taitotaso B2 Selviytyminen säännöllisessä kanssakäymisessä syntyperäisten kanssa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen B2.2 Toimiva itsenäinen kielitaito Ymmärtää elävää tai tallennettua, selkeästi jäsentynyttä yleiskielistä puhetta kaikissa sosiaalisen elämän, koulutuksen ja työelämän tilanteissa (myös muodollinen keskustelu ja syntyperäisten välinen vilkas keskustelu). Pystyy yhdistämään vaativia tehtäviä varten kompleksista ja yksityiskohtaista tietoa kuulemistaan laajoista keskusteluista tai esityksistä. Osaa päätellä ääneen lausumattomia asenteita ja sosiokulttuurisia viitteitä sekä arvioida kriittisesti kuulemaansa. Ymmärtää vieraita puhujia ja kielimuotoja. Huomattava taustamelu, kielellinen huumori ja harvinaisemmat idiomit ja kulttuuriviittaukset saattavat yhä tuottaa vaikeuksia. Osaa pitää valmistellun esityksen monenlaisista yleisistäkin aiheista. Pystyy tehokkaaseen sosiaaliseen vuorovaikutukseen syntyperäisten kanssa. Osaa keskustella ja neuvotella monista asioista, esittää ja kommentoida vaativia ajatuskulkuja ja kytkeä sanottavansa toisten puheenvuoroihin. Osaa ilmaista itseään varmasti, selkeästi ja kohteliaasti tilanteen vaatimalla tavalla. Esitys voi olla kaavamaista, ja puhuja turvautuu toisinaan kiertoilmauksiin. Osaa viestiä spontaanisti, usein hyvinkin sujuvasti ja vaivattomasti satunnaisista epäröinneistä huolimatta. Ääntäminen ja intonaatio ovat hyvin selkeitä ja luontevia. Hallitsee laajasti kielelliset keinot ilmaista konkreetteja ja käsitteellisiä, tuttuja ja tuntemattomia aiheita varmasti, selkeästi ja tilanteen vaatimaa muodollisuusastetta noudattaen. Kielelliset syyt rajoittavat ilmaisua erittäin harvoin. Pystyy lukemaan itsenäisesti usean sivun pituisia, eri tarkoituksiin laadittuja kompleksisia tekstejä (päivälehtiä, novelleja, kaunokirjallisuutta). Jotkin näistä voivat olla vain osittain tuttuja tai tuntemattomia, mutta henkilön itsensä kannalta merkityksellisiä. Pystyy tunnistamaan kirjoittajan asennoitumisen ja tekstin tarkoituksen. Pystyy paikantamaan ja yhdistämään useita käsitteellisiä tietoja monimutkaisista teksteistä. Ymmärtää riittävästi tiivistääkseen pääkohdat tai ilmaistakseen ne toisin sanoin. Vaikeuksia tuottavat vain pitkien tekstien harvinaisemmat idiomit ja kulttuuriviittaukset. Osaa kirjoittaa selkeitä, yksityiskohtaisia, muodollisia ja epämuodollisia tekstejä monimutkaisista todellisista tai kuvitelluista tapahtumista ja kokemuksista enimmäkseen tutuille ja toisinaan tuntemattomille lukijoille. Osaa kirjoittaa esseen, muodollisen tai epämuodollisen selostuksen, muistiinpanoja jatkotehtäviä varten ja yhteenvetoja. Osaa kirjoittaa selkeän ja jäsentyneen tekstin, ilmaista kantansa, kehitellä argumentteja systemaattisesti, analysoida, pohtia ja tiivistää tietoa ja ajatuksia. Kielellinen ilmaisuvarasto ei rajoita havaittavasti kirjoittamista. Hallitsee hyvin kieliopin, sanaston ja tekstin jäsennyksen. Virheitä voi esiintyä harvinaisissa rakenteissa ja idiomaattisissa ilmauksissa sekä tyyliseikoissa. Kieliopin hallinta on hyvää. Usein puhuja korjaa virheensä itse, eivätkä virheet haittaa ymmärrettävyyttä.

18 (4/7) Toinen kotimainen kieli (ruotsi) Julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) mukaiset ruotsin kielen taidon arviointikriteerit on määritelty Opetusministeriön aloittamassa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen KORU-hankkeessa. 2 Arvioinnin tulee perustua ennen kaikkea kokonaiskuvaukseen. Tarkemmat kriteerit vuorovaikutustaidot, sanasto, rakenteet ja ääntäminen ovat arvioinnin tukena. Ne auttavat opettajaa arvosanan määrittämisessä ja tarkemman palautetiedon antamisessa. Lisäksi niitä voidaan käyttää opiskelijan itse- ja vertaisarviointitaitojen kehittämiseen. Ruotsin kielen suullinen tuottaminen ja suullinen vuorovaikutus Kokonaiskuvaus Vuorovaikutustaidot Sanasto Rakenteet Ääntäminen HYVÄ TAITO 5 B2.2- C1 4 B2.1 Selviytyy hyvin monipuolisissa ja vaativissakin työelämän yleisissä ja alakohtaisissa kielenkäyttötilanteissa. Pystyy viestimään tilanteeseen sopivalla tavalla ja ottamaan luontevasti huomioon keskustelukumppaninsa. Puhe on sujuvaa ja vaivatonta. Selviytyy hyvin monipuolisissa työelämän yleisissä ja alakohtaisissa kielenkäyttötilanteissa. Pystyy pääosin viestimään tilanteeseen sopivalla tavalla ja ottamaan huomioon keskustelukumppaninsa. Puhe on melko sujuvaa eikä viestintä vaadi ponnisteluja kummaltakaan osapuolelta. Osallistuu aktiivisesti ja tilanteen mukaisesti vuorovaikutukseen. Reagoi asianmukaisesti ja sovittaa oman osuutensa kohteliaasti keskustelukumppanien sanomisiin. Osallistuu aktiivisesti vuorovaikutukseen ja edistää sen etenemistä. Ilmaisu pääosin tilanteeseen sopivaa. Hallitsee laajan oman alan ja yleiskielen sanaston sekä käyttää sitä monipuolisesti ja asianmukaisesti. Harvinaiset ilmaisut ja merkitysvivahteet aiheuttavat joskus ongelmia. Osaa tarvittaessa käyttää kiertoilmaisuja. Hallitsee laajahkon oman alan ja yleiskielen sanaston sekä käyttää sitä monipuolisesti. Sanavalinnoissa voi esiintyä satunnaista epätarkkuutta. Osaa toisinaan käyttää kiertoilmaisuja. Käyttää rakenteita monipuolisesti ja hallitsee ne lähes virheettömästi. Käyttää rakenteita melko monipuolisesti ja hallitsee ne suhteellisen hyvin. Satunnaisia virheitä esiintyy vaativissa rakenteissa. Ääntää erittäin selkeästi ja luontevasti. Käyttää luontevaa lauserytmiä. Ääntää hyvin selkeästi ja luontevasti sekä käyttää pääosin luontevaa lauserytmiä. Ääntämisessä voi esiintyä satunnaista epätarkkuutta. TYYDYTTÄVÄ TAITO 3 Selviytyy kohtalaisesti B1.2 jokapäiväisissä työelämän yleisissä ja alakohtaisissa kielenkäyttötilanteissa. Pystyy välittämään haluamansa viestin, vaikka epäröinti hidastaa puhetta ja epätarkkuudet saattavat häiritä viestintää. Osallistuu aloitteellisesti vuorovaikutukseen tutuissa tilanteissa. Osaa osin sopeuttaa ilmaisua tilanteen mukaan. Hallitsee kohtalaisesti oman alan ja yleiskielen perussanastoa. Sanavalinnoissa joitakin epätarkkuuksia. Muiden kielten vaikutus havaittavissa. Käyttää perusrakenteita jokseenkin virheettömästi. Muiden kielten vaikutus havaittavissa. Ääntää ymmärrettävästi, mutta lauserytmi voi olla osin katkonainen. Ääntämisessä voi olla epätarkkuutta ja havaittavissa muiden kielten vaikutusta. 2 B1.1 1 B1.1 Selviytyy tyydyttävästi jokapäiväisissä työelämän yleisissä ja alakohtaisissa kielenkäyttötilanteissa. Pystyy välittämään viestin, vaikka viestintä on hidasta, katkonaista ja osin epätarkkaa. Selviytyy tavallisimmissa ennakoitavissa työelämän yleisissä ja alakohtaisissa kielenkäyttötilanteissa. Pystyy viestimään pääosin ymmärrettävästi, vaikka viestintä vaatii ponnisteluja kummaltakin osapuolelta. Osallistuu vuorovaikutukseen tutuissa tilanteissa ja on osin aloitteellinen. Osallistuu yksinkertaiseen vuorovaikutukseen, mutta tarvitsee usein tukea keskustelukumppanilta. Hallitsee tyydyttävästi oman alan ja yleiskielen perussanastoa. Sanavaraston niukkuus ja virheellisyys rajoittavat viestintää. Muiden kielten vaikutus selvästi havaittavissa. Hallitsee tavallisimman oman alan ja yleiskielen sanaston. Useita epätarkkuuksia ja muiden kielten häiritsevää vaikutusta sanavalinnoissa. Käyttää tavallisimpia perusrakenteita yksipuolisesti mutta pääosin oikein. Muiden kielten vaikutus selvästi havaittavissa. Käyttää tavallisimpia perusrakenteita yksipuolisesti ja osin virheellisesti. Muiden kielten vaikutus häiritsevää. Ääntää ymmärrettävästi. mutta lauserytmi voi olla katkonainen ja hidas. Ääntämisessä voi olla epätarkkuutta. Muiden kielten vaikutus selvästi havaittavissa. Ääntää ymmärrettävästi, vaikka ääntäminen poikkeaa osin kohdekielestä. Lauserytmi usein hidas ja katkonainen. Muiden kielten vaikutus häiritsevää. Hylätty Ei suoriudu työelämän yleisistä ja alakohtaisista suullisista viestintätilanteista asianmukaisella tavalla. Tuotos liian niukkaa ja/tai puheen pääsisällön ymmärtäminen on muille osapuolille vaikeaa tai lähes mahdotonta. Ei pysty osallistumaan vuorovaikutukseen, koska ongelmia tuottaa omaa puhetta ja/tai ymmärtää muiden osapuolten puhetta. Hallitsee erittäin suppean oman alan ja yleiskielen sanaston, joka ei riitä tilanteesta suoriutumiseen. Käyttää toistuvasti sopimattomia sanoja ja sanontoja. Käyttää perusrakenteitakin puutteellisesti. Ongelmia erottaa sanaluokkia toisistaan, tärkeimmät sanaluokat taivutettu usein väärin. Ääntäminen erittäin vaikeasti ymmärrettävää. Muiden kielten vaikutus erittäin häiritsevää. 2 KORU = Korkeakoulujen ruotsin kielen suoritusten yhteismitallisuuden kehittäminen.

19 (5/7) Ruotsin kielen kirjallinen tuottaminen ja kirjallinen vuorovaikutus Kokonaiskuvaus Tekstin sisältö ja jäsentely Sanasto Rakenteet HYVÄ TAITO 5 B2.2-C1 Selviytyy hyvin monipuolisissa ja vaativissakin yleisissä ja alakohtaisissa työelämän kielenkäyttötilanteissa. Osaa kirjoittaa sujuvasti ja tilanteeseen sopivalla tavalla. Kirjoittaa sujuvaa, selkeää ja yksityiskohtaista tekstiä asianmukaisella tyylillä. Teksti on vivahteikasta ja vaivattomasti ymmärrettävää. Hallitsee laajan oman alan ja yleiskielen sanaston sekä käyttää sitä monipuolisesti ja asianmukaisesti. Harvinaiset ilmaisut ja merkitysvivahteet aiheuttavat joskus ongelmia. Osaa tarvittaessa käyttää kiertoilmaisuja. Käyttää rakenteita monipuolisesti ja hallitsee ne lähes virheettömästi. 4 B2.1 Selviytyy hyvin monipuolisissa yleisissä ja alakohtaisissa työelämän kielenkäyttötilanteissa. Osaa useimmiten kirjoittaa tilanteeseen sopivalla tavalla. TYYDYTTÄVÄ TAITO 3 Selviytyy kohtalaisesti jokapäiväisissä B1.2 työelämän yleisissä ja alakohtaisissa kielenkäyttötilanteissa. Osaa kirjoittaa johdonmukaista tekstiä, jossa viesti välittyy. Virheet eivät johda väärinkäsityksiin vaikka ne voivat häiritä lukurytmiä. 2 B1.1 1 B1.1 Hylätty Selviytyy tyydyttävästi jokapäiväisissä yleisissä ja alakohtaisissa työelämän kielenkäyttötilanteissa. Osaa kirjoittaa yksinkertaista pääosin yhtenäistä tekstiä. Viesti välittyy, vaikka teksti sisältää virheitä ja sen ymmärtäminen voi olla osin hankalaa. Selviytyy tavallisimmissa ennakoitavissa työelämän yleisissä ja alakohtaisissa kielenkäyttötilanteissa. Osaa kirjoittaa yksinkertaista osin epäyhtenäistä tekstiä. Virheet voivat vaikeuttaa ymmärtämistä, mutta ne eivät estä viestin perillemenoa. Ei suoriudu työelämän yleisistä ja alakohtaisista kirjallisista viestintätilanteista asianmukaisella tavalla. Tekstissä toistuvasti ymmärtämistä haittaavia piirteitä. Kirjoittaa sisällöllisesti ja kielellisesti eheän tekstin. Tekee eron muodollisen ja epämuodollisen kielenkäytön välillä. Satunnaiset epäluontevat ilmaukset ja virheet eivät vaikuta ymmärrettävyyteen. Kirjoittaa sisällöllisesti eheän tekstin. Puutteet vaativien rakenteiden käytössä ja vieraampien aiheiden käsittelyssä voivat häiritä lukurytmiä. Kirjoittaa pääosin yhtenäistä, ymmärrettävää ja sisällöltään sopivaa tekstiä. Tekstin epäjohdonmukaisuudet ja virheet vaikeuttavat osin ymmärtämistä. Kirjoittaa yksinkertaisen omaan alaansa liittyvän tekstin pääosin ymmärrettävästi. Tekstin hajanaisuus, niukkuus ja virheellisyys vaikeuttavat ymmärtämistä. Kirjoittaa vain irrallisia lauseita ja ajatuksia, joista ei muodostu ymmärrettävää tekstiä. Hallitsee laajahkon oman alan ja yleiskielen sanaston sekä käyttää sitä monipuolisesti. Sanavalinnoissa voi esiintyä satunnaista epätarkkuutta. Hallitsee kohtalaisesti oman alan ja yleiskielen perussanastoa. Sanavalinnoissa joitakin epätarkkuuksia. Muiden kielten vaikutus havaittavissa. Hallitsee tyydyttävästi oman alan ja yleiskielen perussanastoa. Sanavaraston niukkuus ja virheellisyys rajoittavat viestintää. Muiden kielten vaikutus selvästi havaittavissa. Hallitsee tavallisimman oman alan ja yleiskielen sanaston. Useita epätarkkuuksia ja muiden kielten häiritsevää vaikutusta sanavalinnoissa. Hallitsee erittäin suppean oman alan ja yleiskielen sanaston, joka ei riitä tilanteesta suoriutumiseen. Käyttää toistuvasti sopimattomia sanoja ja sanontoja. Käyttää rakenteita melko monipuolisesti ja hallitsee ne suhteellisen hyvin. Satunnaisia virheitä esiintyy vaativissa rakenteissa. Käyttää perusrakenteita jokseenkin virheettömästi. Muiden kielten vaikutus havaittavissa. Käyttää tavallisimpia perusrakenteita yksipuolisesti mutta pääosin oikein. Muiden kielten vaikutus selvästi havaittavissa. Käyttää tavallisimpia perusrakenteita yksipuolisesti ja osin virheellisesti. Muiden kielten vaikutus häiritsevää. Käyttää perusrakenteitakin puutteellisesti. Ongelmia erottaa sanaluokkia toisistaan. Taivuttaa usein sanoja väärin.

20 Englanti (6/7) Suullinen viestintä Jotta englannin kielen viestintätaitojen oppiminen olisi mahdollisimman tehokasta, opiskelijan lähtötaidon tulee olla vähintään tasoa B1. Englannin opintojaksojen arvioinnissa otetaan huomioon kieli- ja viestintätaidot sekä opiskelijan aktiivisuus niiden kehittämisessä. AMK- ja YAMK-tutkintojen englannin kielen opintojen määrä vaihtelee koulutusohjelmittain. Opintojaksojen tavoitteiden määrittelyssä ja arvioinnissa käytetään hyväksi CEFRtaitotasokuvauksia. Kokonaiskuvaus Vuorovaikutus Ymmärrettävyys ja rakenteet Sanasto Ääntäminen Opiskelija pystyy ammattialansa viestintätilanteissa C2 käyttämään kieltä hyvin laajaalaisesti ja hallitusti ilmaisemaan ajatuksiaan spontaanisti, erittäin sujuvasti ja täsmällisesti painottamaan asioita, nostamaan esiin eroja ja välttämään epäselvyyksiä esittämään selkeän ja sujuvan kuvauksen tai perustelun asiayhteyteen sopivalla tyylillä toimimaan tasaveroisena viestintäkumppanina taitavan kielenkäyttäjän kanssa viestimään vakuuttavasti ja selkeästi esim. monimutkaisissa neuvottelutilanteissa ottamaan puheenvuoronsa erittäin luontevasti jäsentämään ja sovittamaan ilmaisunsa hyvin joustavasti tilanteen mukaan käyttämään sujuvaa rakenteellisesti moitteetonta ja viestintätavoitteita hyvin tukevaa kieltä myös monimutkaisista aiheista vaativissakin tilanteissa käyttämään vivahteikasta ja täsmällistä sanastoa korvaamaan puutteet huomaamattomast i kuten C1 C1 ilmaisemaan itseään melko vaivattomasti käyttäen tilanteeseen sopivia kielellisiä muotoiluja tarvitsematta rajoittaa sanottavaansa esittämään selkeitä, yksityiskohtaisia kuvauksia ja esityksiä mutkikkaistakin aiheista kehittelemään keskustelua sujuvasti ilman tukea viestimään abstrakteistakin aiheista esim. neuvotteluissa spontaanisti ja sujuvasti kytkemään omat puheenvuoronsa taitavasti muiden puheenvuoroihin puhumaan selkeästi ja jäsennellysti mutta joutuu tinkimään sujuvuudesta aiheen ollessa vaativa käyttämään rakenteellisesti monipuolista lähes virheetöntä kieltä, eivätkä virheet haittaa ymmärtämistä käyttämään kohdekielelle tyypillisiä ilmaisuja ja sanastoa täsmällisesti ja tilanteeseen sopivasti pystyy tarvittaessa käyttämään kiertoilmaisuja ilman että puhe katkeaa ääntämään erittäin luontevasti ja vivahteikkaasti käyttämään luontevaa ja vaihtelevaa lauserytmiä ja lausepainoa ilmaisemaan merkitysvivahteita B2 toimimaan puhetilanteissa, jotka vaativat kykyä ilmaista näkökantoja ja kehitellä argumentteja, joutumatta juuri rajoittamaan sanottavaansa kuvaamaan omin sanoin erilaisia asioita yhtämittaisesti, yksityiskohtaisesti ja selkeästi vaikkakin ajoittain hieman epäröiden osallistumaan sujuvasti keskusteluun tilanteeseen sopivalla tavalla ymmärtämään keskustelun yksityiskohtia, välittämään monitahoista tietoa ja perustelemaan omaa kantaansa kommentoimaan toisen puhetta sekä esittämään täydentäviä näkökohtia ja johtopäätöksiä viestimään sujuvasti ja vaivattomasti ymmärrettävällä kielellä käyttämään rakenteita pääosin oikein, eivätkä virheet haittaa ymmärtämistä käyttämään laajaa sanavarastoaan täsmällisesti ja vaihtelevasti, mutta sanavalinnoissa voi esiintyä epätarkkuuksia käyttämään kiertoilmaisuja, jotka edesauttavat viestin perillemenoa ääntämään selvästi ja luonnollisesti kiinnittämään huomiota myös intonaatioon ottamaan puheenvuoroja, vaikkakaan ei aina tyylikkäästi

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Vastuuopettajapäivät Lappeenranta Olli Ervaala. Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista

Vastuuopettajapäivät Lappeenranta Olli Ervaala. Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista Vastuuopettajapäivät Lappeenranta 11.2.2010 Olli Ervaala Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista Viitekehyksiä Tutkintojen viitekehykset nousivat koulutuspoliittiseen keskusteluun Euroopan unionissa

Lisätiedot

KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO

KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO LIITE 3 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin

Lisätiedot

9.8 Kielitaidon tasojen kuvaamisasteikko

9.8 Kielitaidon tasojen kuvaamisasteikko 9.8 Kielitaidon tasojen kuvaamisasteikko Kielen opetuksen ja oppimisen yleiseurooppalainen viitekehys ja sen suomalainen sovellus. Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät

Lisätiedot

8.8 Kielitaidon tasojen kuvaamisasteikko

8.8 Kielitaidon tasojen kuvaamisasteikko 8.8 Kielitaidon tasojen kuvaamisasteikko Kielen opetuksen ja oppimisen yleiseurooppalainen viitekehys ja sen suomalainen sovellus. Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät

Lisätiedot

LIITE 1 KEHITTYVÄN KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO

LIITE 1 KEHITTYVÄN KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO 277 LIITE 1 Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen.

Lisätiedot

LIITE 1 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO

LIITE 1 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO LIITE 1 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO 1 Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

KEHITTYVÄN KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO

KEHITTYVÄN KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO 1 Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen.

Lisätiedot

Liite 9: Kehittyvän kielitaidon tasojen kuvausasteikko KEHITTYVÄN KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO

Liite 9: Kehittyvän kielitaidon tasojen kuvausasteikko KEHITTYVÄN KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Liite 9: Kehittyvän kielitaidon tasojen kuvausasteikko 1 Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen

Lisätiedot

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I MUUT KIELIOPINNOT 3la71 Saksan kieli 1 (4 op) 3la31 Italian kieli 1 (4 op) 3la72 Saksan kieli 2 (5 op) 3la32 Italian kieli 2 (5 op) k0-9123 Englannin kielen valmentava opintojakso (3 op) k0-9122 Ruotsin

Lisätiedot

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi 1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt

Lisätiedot

DNO 24/011/2005. noudatettava PÄIVÄMÄÄRÄ 30.9.2005. Säännökset joihin toimivalta Määräyksen antamiseen perustuu L 424/2003 10

DNO 24/011/2005. noudatettava PÄIVÄMÄÄRÄ 30.9.2005. Säännökset joihin toimivalta Määräyksen antamiseen perustuu L 424/2003 10 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN DNO 24/011/2005 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava PÄIVÄMÄÄRÄ 30.9.2005 Voimassaoloaika 1.10.2005 alkaen toistaiseksi Säännökset joihin toimivalta Määräyksen antamiseen

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN

OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 1 2 Muutokset, jotka koskevat kaikkia perustutkintoja Kaikkien ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden kohtaa 3.1.2.1 Toinen

Lisätiedot

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Kuvaukset 1 (6) Englanti, Back to basics, 1 ov (YV3EN1) Tavoite osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Teemat ja

Lisätiedot

3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp

3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA Tutkinnon osa 3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Toteutus Ennen uuden tutkinnon

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat ja osaaminen

Opetussuunnitelmat ja osaaminen Opetussuunnitelmat ja osaaminen Riitta Pyykkö Pedagogiset messut ajankohtaista opetuksen kehittämisestä Turku 22.5.2012 Mitä sanoo asetus? Yliopiston tehtävänä on jatkuvasti arvioida ja kehittää tutkintoja,

Lisätiedot

Suullisen kielitaidon arviointi ammatillisessa koulutuksessa

Suullisen kielitaidon arviointi ammatillisessa koulutuksessa Suullisen kielitaidon arviointi ammatillisessa koulutuksessa S U O M I TO I S E N A K I E L E N Ä - O P E T U K S E N K E H I T YS P Ä I V I L L Ä 9. 1 0. 2 0 1 2 K L O 1 3. 3 0-1 5. 1 5 S A A R A L A

Lisätiedot

SUULLISEN ARVIOINNIN ERITYISPIIRTEITÄ (AHOT)

SUULLISEN ARVIOINNIN ERITYISPIIRTEITÄ (AHOT) SUULLISEN ARVIOINNIN ERITYISPIIRTEITÄ (AHOT) A N N E L I A I R O L A P O H J O I S - K A R J A L A N A M K / A H O T - H A N K E K U O P I O 3 0. 8. 2 0 1 1 Tavoitteena on avata suullisen kielitaidon arvioinnin

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

3.1. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen (11 osp)

3.1. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen (11 osp) 1 YHTEISTEN TUTKINNON OSIEN ARVIOINTI 3.1. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen (11 osp) tiedot opintopolku.fi eperusteet -palvelussa 3.1.1. Äidinkieli Amisäikkä näyttö 1: oman alan teksti asiakirjamallilla

Lisätiedot

KOHTI LAADUKASTA TUTKINTOA

KOHTI LAADUKASTA TUTKINTOA ESR AHOT-KATSAUS A M M A T T I K O R K E A K O U L U J E N K I E L T E N J A V I E S T I N N Ä N V A S T U U O P E T T A J I E N T A P A A M I N E N 7. 2. 2 0 1 1 A N N E L I A I R O L A KOHTI LAADUKASTA

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

KAVAKU: Usein kysyttyjä kysymyksiä

KAVAKU: Usein kysyttyjä kysymyksiä KAVAKU: Usein kysyttyjä kysymyksiä 1. Kysymys: Mitkä ovat Kavakulle hakemisen muodolliset vaatimukset? Vastaus: Diplomaattiuran muodolliset kelpoisuusehdot on määritelty asetuksessa ulkoasiainhallinnosta

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa

Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä SUOMEN KIELI perusoletuksena on, että opiskelija

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria 9.2.2. Toinen kotimainen kieli: ruotsi B1 Ruotsin kielen opetuksessa oppilas saa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön ruotsinkielisten kanssa. Opetuksen tavoitteena on kannustaa ja rohkaista oppilasta

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen. Oppilas osaa ilmaista itseään ja mielipiteitään tutuissa vuorovaikutustilanteissa.

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen. Oppilas osaa ilmaista itseään ja mielipiteitään tutuissa vuorovaikutustilanteissa. 1 SAAMEN KIELI JA KIRJALLISUUS -OPPIMÄÄRÄ Saamen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Vuorovaikutustilanteissa

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

FINSKA Kurssisuunnitelma siirtolaisten ruotsin kielen koulutukselle

FINSKA Kurssisuunnitelma siirtolaisten ruotsin kielen koulutukselle FINSKA Kurssisuunnitelma siirtolaisten ruotsin kielen koulutukselle Koulutuksen tarkoitus Siirtolaisten ruotsin kielen koulutus on korkeatasoinen kielikoulutus, jonka tarkoituksena on antaa aikuisille

Lisätiedot

LIITE: KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO

LIITE: KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO LIITE: KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Toimimalla tavoitteisiin

Toimimalla tavoitteisiin Toimimalla tavoitteisiin Akateemiset tekstitaidot kielikeskusopetuksessa Peda-forum 20.-21.8.2013 Kaisa Alanen, Riitta Marikainen & Tiina Männikkö Kielikeskus, Tampereen yliopisto Haaste Opiskelijan tulee

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. Valmistavan opetuksen perusteet...3

Lisätiedot

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET 9.6. Saksa A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä.

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Ohjeen nimi MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ Vastuuhenkilö Opetusjohtaja Tuija Vänttinen Voimaantulo 1.8.2011 Päätös Koulutustiimi 17.5.2011 76 Johtoryhmä 24.5.2011 74 AMK-hallitus 14.6.2011

Lisätiedot

OPINTO OPAS Lahden ammattikorkeakoulu. Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille 16 op

OPINTO OPAS Lahden ammattikorkeakoulu. Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille 16 op OPINTO OPAS 2012 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille 16 op VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE 16 OP Valmentavan koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: Englanti A - kieli Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

6. KOULUN TOIMINNAN JATKUVA KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI Turvallisuus- ja kriisitilanteisiin liittyvät suunnitelmat

6. KOULUN TOIMINNAN JATKUVA KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI Turvallisuus- ja kriisitilanteisiin liittyvät suunnitelmat 1 6. KOULUN TOIMINNAN JATKUVA KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI 6.1 Koulun itsearviointi Arvioinnin tarkoituksena on saada tietoa koulun toiminnasta. Koulun itsearviointi on osa opetustoimen arviointiohjelmaa,

Lisätiedot

* * * Koulun nimi: todistusten testikoulu Sivu 1(2) Testi Oppilas Luokka 1T. Taito erinomainen. Taito kehittymässä.

* * * Koulun nimi: todistusten testikoulu Sivu 1(2) Testi Oppilas Luokka 1T. Taito erinomainen. Taito kehittymässä. Luokka 1T LUKUVUOSITODISTUS erinomainen Sivu 1(2) hyvä kehittymässä alulla Äidinkieli ja kirjallisuus - suomi ilmaista itseäsi suullisesti Luet tavuja Luet sanoja Luet sujuvasti Kirjoitat lyhyitä sanoja

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE Ohje hyväksytty osastoneuvostossa 17.8.2005 1 Sisällys 1. Kandidaatintyö ja sen tarkoitus...2 2. Kandidaatintyön aihe ja tarkastaja...3 3. Kandidaatintyön

Lisätiedot

Tunnus: HOT2RH006 Laajuus: 9 op Ajoitus: 1. lukuvuosi Kieli: suomi Opintojakson taso: ammattiopinnot Opintojakson tyyppi: pakollinen

Tunnus: HOT2RH006 Laajuus: 9 op Ajoitus: 1. lukuvuosi Kieli: suomi Opintojakson taso: ammattiopinnot Opintojakson tyyppi: pakollinen Hotelli- ja ravintola-alan liikkeenjohdon koulutusohjelma opintojaksokuvaukset 2015-2016 Opetussuunnitelma 2015 Majoitus- ja ravintola-alan liiketoimintaympäristö Tunnus: HOT2RH006 Laajuus: 9 op Ajoitus:

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

ÄIDINKIELEN TEKSTITAIDON KOE

ÄIDINKIELEN TEKSTITAIDON KOE ÄIDINKIELEN TEKSTITAIDON KOE ERITASOISTEN SUORITUSTEN TUNTOMERKKEJÄ o pistettä vastaus ei täytä tehtävänantoa vastaus osoittaa, että kokelas ei ole ymmärtänyt lukemaansa vastauksessa ei ole tehtävän edellyttämiä

Lisätiedot

Saksa, B3-kieli. Kustantajan äänitemateriaali oppikirjaan. Mahdollinen verkkomateriaali. Rakenteet ja suulliset harjoitukset.

Saksa, B3-kieli. Kustantajan äänitemateriaali oppikirjaan. Mahdollinen verkkomateriaali. Rakenteet ja suulliset harjoitukset. Saksa, B3-kieli Tavoitteena on, että aikuisopiskelija saavuttaa B3-oppimäärän saksan kielessä kielitaidon kuvausasteikon tasot seuraavasti: kuullun ymmärtäminen A2.1-A2.2 puhuminen A2.1 luetun ymmärtämien

Lisätiedot

Itsearviointilistat. Eurooppalainen kielisalkku

Itsearviointilistat. Eurooppalainen kielisalkku Itsearviointilistat Eurooppalainen kielisalkku 2 Itsearviointilistat Itsearviointilistat ovat osa Eurooppalaista kielisalkkua (EKS). Ne ovat kielen opiskelijan apuväline, jonka avulla opiskelija voi itsenäisesti

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN JA LIIKETOIMINTAOSAAMISEN KOULUTUS

YRITTÄJYYDEN JA LIIKETOIMINTAOSAAMISEN KOULUTUS Master s Degree Programme in Entrepreneurial and Business Competence YRITTÄJYYDEN JA LIIKETOIMINTAOSAAMISEN KOULUTUS 90 op OPS 2014 2016 Tradenomi (ylempi amk) Koulutuksesta valmistuu tradenomi (ylempi

Lisätiedot

OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE

OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE Ammattikorkeakoulun hallitus hyväksynyt 28.8.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Hyväksilukeminen... 3 2.1. Hyväksilukemismenettelyyn liitetään

Lisätiedot

AHOT arviointityöpaja. Hanne Koli

AHOT arviointityöpaja. Hanne Koli AHOT arviointityöpaja Hanne Koli 9.1.2012 1. VAIHE OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA KRITEERIT BACHELOR JA MASTER TASOT MITEN OSAAMISTA VOIDAAN ARVIOIDA? M itä ajatuksia, käsityksiä,

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

Teemat ja sisällöt Oma asema median maailmassa oman mediasuhteen pohtiminen ja omien mediankäyttötapojen reflektoiminen

Teemat ja sisällöt Oma asema median maailmassa oman mediasuhteen pohtiminen ja omien mediankäyttötapojen reflektoiminen Kuvaukset 1 (8) Äidinkieli, valinnainen Kriitikkokurssi, 1 ov (YV1AI1) Tavoitteet hahmottaa asemansa median maailmassa osaa hyödyntää kriittisesti mediaa ja arvioida sitä sekä ilmaista itseään luovasti

Lisätiedot

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys Tuntijakotyöryhmä 28.09.2009 Oppimistulosarvioinneista Arvioinnit antavat tietoa osaamisen tasosta perusopetuksen nivel- ja päättövaiheissa. Tehtävänä selvittää

Lisätiedot

Eurooppalainen kielisalkku

Eurooppalainen kielisalkku EKStyökalupakki Eurooppalainen kielisalkku Kielisalkussa on kolme osaa kielenoppimiskertomus kielipassi työkansio Kielisalkussa on materiaaleja eri-ikäisille perusopetuksen oppilaille vl 1 3 vl 4 6 vl

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 MYYNNIN TUKIPALVELUT

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 MYYNNIN TUKIPALVELUT Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 MYYNNIN TUKIPALVELUT Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Myynnin tukipalvelut Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja o palvelee sisäisiä

Lisätiedot

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

AHOT KORKEAKOULUISSA. Korkeakoulujen kielten ja viestinnän osaamiskuvaushanke Sisko Mällinen, Tamk

AHOT KORKEAKOULUISSA. Korkeakoulujen kielten ja viestinnän osaamiskuvaushanke Sisko Mällinen, Tamk AHOT KORKEAKOULUISSA Korkeakoulujen kielten ja viestinnän osaamiskuvaushanke 12.12.2013 Sisko Mällinen, Tamk Hankkeen perustiedot Jatkoa ESR-osarahoitteiselle AHOT korkeakouluissa - hankkeelle Päätoteuttajana

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. TUOTENEUVONTA TUNE 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. TUOTENEUVONTA TUNE 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 TUOTENEUVONTA TUNE 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Tuoteneuvonta, 15 osp Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja o suunnittelee

Lisätiedot

SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA

SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA SAIRAANHOITAJAN JA TERVEYDENHOITAJAN KOULUTUS TUTKINNOT Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys (National Qualifications Framework NQF) Suomen kansallisessa

Lisätiedot

9.2. Ruotsi B1 kielenä

9.2. Ruotsi B1 kielenä 9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

9. KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT KAUPPATIETEISSÄ

9. KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT KAUPPATIETEISSÄ 44 Kieli- ja viestintäopinnot kauppatieteissä 9. KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT KAUPPATIETEISSÄ Vieraiden kielten taito on tärkeää kauppatieteilijälle. Tutkintoon on hyödyllistä liittää pakollisia kieliopintoja

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen TOINEN KOTIMAINEN KIELI SEKÄ VIERAAT KIELET Ruotsin kielen A-oppimäärän päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Syventävien opintojen tutkielmat arvioidaan 5-portaisella asteikolla arvosanoilla (1) välttävä, (2) tyydyttävä, (3) hyvä,

Lisätiedot

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa PIENTEN KIELIREPPU SUOMEN KIELEN OPPIMISEN SEURANTA VARHAISKASVATUKSESSA JA ALKUOPETUKSESSA (sovellus eurooppalaisesta viitekehyksestä) Lapsen nimi : Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: PUHUMINEN Harjoit-

Lisätiedot

Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet

Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet VALINTA JATKOKOULUTUKSEEN 1. Yleinen hakukelpoisuus Yleinen hakukelpoisuus määritellään yliopistolaissa

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 26.8.2016 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA Määräys 90/011/2014 Muutos 15.6.2015 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2015 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Sisko Mällinen, FT

Sisko Mällinen, FT 20.9.2012 Sisko Mällinen, FT Jatkoa ESR-osarahoitteiselle AHOT korkeakouluissa -hankkeelle Päätoteuttajana on Turun yliopisto Osatoimijana kielten ja viestinnän jatkohankkeessa on Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. KANSAINVÄLISEN KAUPAN TUKIPALVELUT KATU 30 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. KANSAINVÄLISEN KAUPAN TUKIPALVELUT KATU 30 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 KANSAINVÄLISEN KAUPAN TUKIPALVELUT KATU 30 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Kansainvälisen kaupan tukipalvelut, 30 osp Ammattitaitovaatimukset Opiskelija

Lisätiedot

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET 28.10.2016 Näitä määräyksiä sovelletaan rinnan paperikokeen määräysten kanssa kevään 2017 tutkinnosta alkaen. Toisen kotimaisen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Tutkintoja koskevan asetuksen (794/2004) 7 :n mukaan alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät

1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät Sibelius-Akatemian hallinnointiohjeen liite 9 Hallitus 25.1.2012 Päivitysvastuu: hallintojohtaja OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRYTOINTISÄÄNTÖ 1 luku Tehtävät 1 Professorin tehtävät Professorin tehtävistä

Lisätiedot

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan?

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Organisaation asiakirjojen hoitaminen Ammattitaitovaatimukset o laatii asioiden valmistelua,

Lisätiedot

TYÖELÄMÄ. Työelämä. AMK-jatkotutkinto. 2.aste/työelämä. AMK-tutkinto. Työelämä. Erikoisammattitutkinto. Työelämä. Ammattitutkinto.

TYÖELÄMÄ. Työelämä. AMK-jatkotutkinto. 2.aste/työelämä. AMK-tutkinto. Työelämä. Erikoisammattitutkinto. Työelämä. Ammattitutkinto. yöelämä AMK-jatkotutkinto 2.aste/työelämä AMK-tutkinto yöelämä Erikoisammattitutkinto YÖELÄMÄ yöelämä Ammattitutkinto Perusopetus Perustutkinto Aikaisemmat opinnot yökokemus Itseopiskeltu tieto ja taito

Lisätiedot