Ruotsin kielen historia Kirjoittanut Seija Tiisala

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ruotsin kielen historia Kirjoittanut Seija Tiisala"

Transkriptio

1 Runebergistä riimuihin -verkkoresurssi (http://www.jyu.fi/gammalsvenska) 1 Ruotsin kielen historia Kirjoittanut Seija Tiisala Tarunomaiset käsitykset oman kansan ja kielen alkuperästä ovat kansakuntien historiassa tavallisia, ja niiden perusajatus on se, että kansakunta oli sitä arvokkaampi, mitä pitemmälle muinaisuuteen sen juuret ulottuivat. Ruotsissa todisteltiin 1500-luvulla, että Ruotsin ensimmäinen kuningas oli ollut Sveno, Nooan pojan Jafetin poika. Jafet oli taas ensimmäisen ruotsalaisen raamatunkäännöksen mukaan se Nooan pojista, jonka jälkeläiset vedenpaisumuksen jälkeen asuttivat Euroopan ja siis myös Pohjolan: aff iafeth kommo alle the som boa j swærike danmark oc norghe. Tällaisesta ajattelusta seurasi se, että muinaisuus kiinnosti, sitä tutkittiin ja sitä vaalittiin. Sen vuoksi Ruotsissa on näihin päiviin asti säilynyt ikivanhoja muistomerkkejä, riimukiviä, joista voimme saada käsityksen siitä kielestä, josta vähitellen kehittyi ruotsin kieli. Kielen käsite Kieli on monikerroksinen käsite, joka sisältää muun muassa sellaisia alakäsitteitä kuin puhuttu kieli, kirjoitettu kieli, puhekieli, kirjakieli, yleiskieli. Tässä tekstissä kieli tarkoittaa useimmiten kirjoitettua kieltä, lähinnä siksi, että kielen vanhemmista kerrostumista ei ole olemassa puhutun kielen aineistoa, ja samoin on puhekieltä kuvastelevaa materiaalia vanhemmilta ajoilta niukasti. Kieli- ja murre-käsitteiden välinen rajanveto on vaikea. Eräs määritelmä sanoo, että on kyse eri kielistä, jos niiden puhujat eivät ymmärrä toisiaan. Tämän määritelmän mukaan esim. norja ja ruotsi siis olisivat saman kielen murteita, mutta esimerkiksi jokin syntyperäiselle ruotsalaisellekin vaikeasti ymmärrettävä vanhakantainen ruotsin murre olisi oma kieli. Lisäperusteita siis tarvitaan, mm. valtiollis-poliittisia. Suomenruotsi Ruotsin kieltä on puhuttu äidinkielenä myös Suomessa ainakin 1200-luvulta asti, ja täällä puhutut murteet ovat säilyttäneet paljon vanhojen Itä-Ruotsin murteiden piirteitä. Paljon on keskusteltu siitä, onko Suomessa käytettävää ruotsia pidettävä omana kielenään (suomenruotsi, finlandssvenska), vai onko se Ruotsissa käytetyn yleiskielen (rikssvenska) alueellinen variantti. Suomenruotsin ja ruotsinruotsin välillä on eroja mm. ääntämisessä, mutta kirjoitetussa kielessä esimerkiksi sanastolliset erot ovat varsin pienet, paljolti pitkään vaikuttaneen kielenhuollon ansiosta. Suomenruotsia käytetään kaikilla eri tasoilla: yksityiselämässä, jossa suomenruotsille ominaiset piirteet (finlandismer) ovat luonnollisia, mutta myös kirkollisessa elämässä, lainsäädännössä, liike-elämässä jne. Virallisissa yhteyksissä käytetty kieli pyrkii seuraamaan emokielen kehitystä, ja liian suuria poikkeamia pyritään välttämään. Suomessa on luonnollisesti käsitteitä, joilla ei ole täsmällisiä vastineita ruotsinruotsissa, jolloin omakieliset ruotsalaiset vastineet ovat tarpeen, esimerkiksi lakiteksteissä. Svenska Akademiens ordlista (SAOL) sisältää noin 350 sellaista sanaa, jotka yksinomaan esiintyvät

2 Runebergistä riimuihin -verkkoresurssi (http://www.jyu.fi/gammalsvenska) 2 suomenruotsissa (kännspak, stöpsel, muntur, firabel jne.), ja esipuheessa huomautetaan, että näillä ilmauksilla on erityisasema muiden alueellisten ilmauksien joukossa, koska suomenruotsilla on erikoisasema Suomen toisena virallisena kielenä. Suomenruotsia siis pidetään yleisruotsin hyväksyttynä alueellisena varianttina, ei omana kielenään Kielikunta, kielikunnan haara, kantakieli, tytärkielet Nykytietämyksen mukaan ruotsin kieli kuuluu indoeurooppalaiseen kielikuntaan, sen germaanisen haaraan. Suurin osa Euroopan kielistä on indoeurooppalaisia, ja koko maailmassa niitä puhuu äidinkielenään pari miljardia ihmistä. Näiden kielten katsotaan siis polveutuvan indoeurooppalaisesta kantakielestä, jonka piirteitä on voitu johtaa (rekonstruoida) sen nykyään elävistä tytärkielistä. Nämä puolestaan olivat alun perin kantakielen murteita, jotka vähitellen kehittyivät niin eri suuntiin, että niitä oli pidettävä itsenäisinä kielinä. Suomi taas kuuluu uralilaisiin (suomalais-ugrilaisiin) kieliin, jotka muodostavat oman kielikuntansa, johon Euroopassa kuuluvat mm. viro ja unkari. Myös baski on indoeurooppalaisen kieliperheen ulkopuolella, eikä sille ole löydetty sukukieliä muualtakaan. Ruotsin kielen sijaintia indoeurooppalaisten kielten sukupuussa voi yksinkertaisesti kuvata seuraavasti: indoeurooppalainen kielikunta germaaniset kielet romaaniset kielet slaavilaiset kielet balttilaiset kielet. pohjoisgermaaniset kielet länsigermaaniset kielet itägermaaniset kielet \ itäiset pohjoismaiset kielet läntiset pohjoismaiset kielet gootti (ei enää puhujia) ruotsi, tanska norja, islanti, fääri Nykyään katsotaan, että indoeurooppalainen kantakieli alkoi eriytyä tuhatluvulla ekr., jolloin germaaninen haara sai alkunsa. Esimerkkeinä eriytymisestä voi mainita seuraavia muutoksia: äänteenmuutokset (p>f lat. pater eng. father, k>h lat. cornu eng. horn), sanan painon muutokset, sanojen lyheneminen, ns. äänteenmukaus (omljud), joka synnytti uusia äänteitä, joilla ei ollut suoria vastineita esim. latinassa (y, ä ja ö), sekä verbien taivutuksessa aikamuotojen ilmaiseminen päätteellä, ei pelkästään äänteenmuutoksella kuten aikaisemmin (bygg-de, vrt. springa sprang). Kristuksen syntymän jälkeisillä vuosisadoilla yhteisgermaaninen kielialue alkoi jakautua itäiseen, läntiseen ja pohjoiseen haaraan. Pohjolassa kantaskandinaavinen kieli (urnordiska) alkoi viikinkiaikaan jakautua, minkä lopputuloksena meillä on tänään viisi pohjoismaista kieltä: ruotsi, norja, tanska, islanti ja fäärin kieli. Mutta vielä 1000-luvulla Pohjolan ihmiset ymmärsivät toisiaan ja katsoivat puhuvansa samaa kieltä (dansk tunga). Tämä vanhempi kielimuoto on säilynyt islannin kielessä, ja nykyajan islantilainen ymmärtää 1200-luvulla kirjoitettuja tekstejä ilman erityisiä vaikeuksia. Skandinaavisia kieliä puhuttiin vanhempina aikoina viikinkien liikkuvuuden ansiosta muuallakin kuin täällä Pohjolassa, mm Normandiassa ( ), Koillis-Englannissa (vuoteen 1100), Hebrideillä ( ) ja Orkneyn ja Shetlannin saarilla 1700-luvulle asti

3 Runebergistä riimuihin -verkkoresurssi (http://www.jyu.fi/gammalsvenska) 3 ja Irlannissa 1250-luvulle asti. Monet paikannimet ovat edelleen todisteina tästä ajasta (Dalby, Danthorpe jne), samoin jotkut Skotlannin englannin sanat (bairn<barn, kirk <kirkja). Nykyenglannin pronomini their, verbit take ja call ovat pohjoismaista perua, muutamia esimerkkejä mainitakseni. Ruotsin kielen esiasteista ja varhaisimmista muodoista voimme saada käsityksen muutenkin kuin päättelemällä, sillä kielellistä materiaalia on säilynyt riimukivissä tai yleensä esineisiin kirjoitetuissa teksteissä. Toinen tärkeä lähde ovat saamen ja suomen kielen lainsanat. Suomea jotkut kielentutkijat ovatkin kutsuneet säilykepurkiksi, jossa aikaisempien asuma-alueidemme kielten sanoja on säilynyt, usein verraten koskemattomina. Eräitä esimerkkejä tästä ovat sanat kuningas < germ. kuningaz, sairas < sairar, ruhtinas < druhtanar, kaunis < skauns (skön). Kolmas lähde ovat paikannimet ja yksittäiset nimet ja sanat klassillisessa kirjallisuudessa. Ruotsin kieli ja sen eri kehitysvaiheet Ruotsin kielen eri kehitysvaiheet sijoittuvat ajallisesti seuraavasti: Riimuruotsi n. 800 n.1225 Varhaisempi muinaisruotsi n n Myöhempi muinaisruotsi n Varhaisempi uusruotsi Myöhempi uusruotsi Nykyruotsi 1900 Vanhempien kausien rajat eivät ole teräviä, ja myöhempien kausien tarkat vuosiluvut on valittu kirjoitetun kielen kannalta tärkeiden tapahtumien pohjalta. Riimuruotsi (n. 800 n. 1225) 500-luvusta alkaen pohjoismainen kantakieli alkoi muuttua ja jakautua, mutta vaikka kielet viikinkiaikana eriytyivät yhä enemmän, skandinaavit katsoivat edelleen puhuvansa samaa kieltä. Vasta varhaiskeskiajalla kielten eriytymisen oli tullut niin pitkälle, että voidaan riimukirjoituksissa ja vähitellen syntyvässä kirjallisuudessa erottaa variantteja, joiden pohjalta syntyivät eri pohjoismaiset kielet. Ruotsissa on säilynyt noin 2500 riimukiveä, joista suurin osa on peräisin 1000-luvulta ja 1100-luvun alusta luvun riimukiviä on vähän, mutta tärkeä ja sisällöllisesti kiinnostava Röksten on 800-luvulta. Muualta Pohjoismaista löydettyjen riimukivien määrä on paljon pienempi. Riimukivet olivat pääasiallisesti muistokiviä, joiden teksti noudatteli tiettyä kaavaa: NN pystytti kiven YY:n muistoksi. Kivissä saatettiin luetella kuolleen urotekoja ja kristillisenä aikana rukoilla kuolleen sielun puolesta. Toisinaan niissä mainittiin myös riimujen tekijän nimi. Kivissä on myös arvokasta muuta tietoa, ja niiden sanavarasto on hämmästyttävän suuri. Suomalaista kiinnostava tieto on, että eräässä Ótrygg-nimiselle miehelle pystytetyssä riimukivessä sanotaan, että hänet oli tapettu Suomessa ( var drepinn á Finnlandi), ja eräässä toisessa ilmoitetaan, että kuolema oli tullut á Tafæistalandi, hämäläisten maassa. Usein tekstit kiemurtelevat kivissä käärmekuviona, ja koristeina saattaa olla mm. taidokkaita eläinkuvioita ja myöhemmissä riimukivissä myös ristejä.

4 Runebergistä riimuihin -verkkoresurssi (http://www.jyu.fi/gammalsvenska) 4 Riimukirjoitus on germaanien vanhinta kirjoitusta, jonka katsotaan syntyneen Kristuksen syntymän aikoihin mahdollisesti roomalaisten kirjainmerkkien pohjalta. Varhaisten lähteiden mukaan on ilmeistä, että riimuja kaiverrettiin tai maalattiin ensin puulevyille, tuoheen tai luunkappaleille ja vasta myöhemmin niitä hakattiin kiveen. Niitä oli myös amuleteissa ja käyttöesineissä. Käytettyjä kirjaimistoja on kaksi: vanhempi, 24-kirjaiminen, jota käytettiin 700-luvulle asti, ja nuorempi, 16-kirjaiminen (futhark, ensimmäisten kirjainmerkkien mukaan). Kirjainmerkkien väheneminen ei tarkoittanut sitä, että kieli sinänsä olisi yksinkertaistanut äännesysteemiään vaan vain sitä, että yksi ja sama riimu oli useamman äänteen merkki, mikä tekee myöhempien riimujen tulkinnan hankalaksi. Vähitellen latinalainen kirjoitus syrjäytti riimut, jotka kuitenkin elivät pitkään uuden kirjoitustavan rinnalla. Riimukirjaimissa tapahtui myös muutoksia, jotka olivat sekä ajallisia, alueellisia että riimujen tekijän valintoja. Muinaisruotsi Latinalaiset kirjaimet olivat käytössä, kun 1200-luvulla alettiin merkitä muistiin ruotsiksi maakuntalakeja, jotka olivat suullisen tradition kautta siirtyneet sukupolvelta toiselle. Sen vuoksi näissä varhaisimmissa teksteissä on selviä suullisesti käytetyn kielen piirteitä. Vanhin tunnettu ruotsiksi latinalaisin kirjaimin kirjoitettu teksti on erään maakuntalain katkelma. Vähitellen syntyi eurooppalaisen kulttuurin innoittamana muutakin ruotsinkielistä kirjallisuutta kuin lakitekstiä, esimerkiksi legendoja (useimmiten latinasta tai alasaksasta käännettyinä) ja ritarirunoutta. Ruotsiksi kirjoitettiin myös asiakirjoja ja kaupunkien ylläpitämiä kirjoja, joihin merkittiin muistiin kaupunkia koskevia tärkeitä asioita (tänkebok). Näin laskettiin vähitellen perusta kirjakielelle, jonka ilmaisut eivät enää yksinomaan perustuneet suulliseen kielenkäyttöön ja jossa voi havaita erilaisia tyylitasoja. Katkelma vanhimmasta säilyneestä lakitekstistä (Äldre Västgötalagen): Þætta ær Þiuuææbollkær Takær maþær Þiuf sin ok Þiuft mæþ, bindi Þuf a bak ok leþe til Þings mæþ ua vittnismæn, þþa æær vittnææ a Þinge han sannæn Þiuf væræ, mæþætolf mannum a Þingi gangææþes at sværiæ, at "han ær fuldær Þiuuær; Þy ær han værþær lif sit latæ". SiÞæn skal han dømææ til hogs ok til hangæ, til draps ok til døþæ, til torfs ok til tiæru, vgildæn firi arvææok æftimælændæ, sva firi kirkiu sum firi konunge. (Käsikirjoitus 1200-luvun lopulta) Katkelma vanhimmasta raamatunkäännöksestä (Pentateukparafrasen): Aff noe føddis føre noe flodh Thre syni oc the ensamna hiøllo liffwit j arkenne mz Av Noak föddes före Noaks flod tre söner och de ensamma höllo livet i arken med fadhir oc mødhir oc sinom konom. Aff them kommo sidhan alla iordhrikis slæctir. fader och moder och sina konor (fruar). Av dem kommo sedan alla jorderikets släkten oc bygdis alt iordherike och byggdes hela jorderiket. Aff iafeth kommo alle the som boa j swærike danmark oc norghe oc all landhin Av Jafet kommo alla de som bo i Sverige Danmark och Norge och allt landet om kringh mællan iorsala haff oc mællan wæstra haff ok østra. oc hethir

5 Runebergistä riimuihin -verkkoresurssi (http://www.jyu.fi/gammalsvenska) 5 omkring mellan Jorsala hav och mellan Västra havet och Östra. Och heter thæn delen aff wærldenne europa. -- at flæst all europa/ær komen aff gøtom. den delen av världen Europa. -- att de flesta européer är komna av götar oc gøtar aff magog suna syni iafeth. Och götar av Magog Jafets son. (1300-luku) J ybernia landhe var een man Thundalus Aat nampne, velborin j slekte æn grymer I Hibernias land var en man Tundalus vid namn, välboren till sin släkt men grym j allo syne liffuerne Herligin j allom lymom Ok starkaste man j stridhom, i allt sitt leverne, härlig i alla sina lemmar och den starkaste mannen i strid, alla syna akt hafuandes til verldena all sin akt havande (= hela hans uppmärksamhet var fäst vid världsliga ting) till världen Æn til synne siele helso alzinga Men til sin själs hälsa (frälsning) ingen alls (Jöns Budde, 1491) Ortografia eli oikeinkirjoitus vaihteli muinaisruotsin aikaan suuresti. Isojen ja pienten alkukirjainten ja välimerkkien käyttö oli hyvin vapaata; 1400-luvulle asti teksteissä esiintyy kirjain Þ, jonka äännearvo on sama kuin th:n englannin sanassa thing, ææ = ä, øø = ö, j oli usein sama kuin i (j slekte). Sukuja oli kolme: maskuliini, feminiini ja neutri, sijoja neljä (nominatiivi, genetiivi, datiivi ja akkusatiivi). Verbinmuodoista käytettiin varsinkin lakiteksteissä paljon konjunktiivin preesensiä (bindi = binde= sitokoon), ja varsinkin uskonnollisessa käännöskirjallisuudessa esiintyi runsaasti partisiipin preesensejä (hafuandes 'havande'). Vanhimmassa lakitekstissä näkyy selvästi suullisen tradition suosima alkusointu (til hogs ok til hangæ). Uusruotsi Vielä uusruotsin alkuaikoinakin uskonnollinen kirjallisuus oli määrällisesti hallitsevassa asemassa, mutta 1600-luvulla kirjallinen tuotanto lisääntyi yleensäkin huomattavasti, ja ensimmäiset kaunokirjalliset teokset näkivät päivänvalon. Suurvalta-aikana kansallistunne alkoi nousta, ja oma kieli nähtiin tärkeänä kansallisena symbolina. Samalla kiinnostus kielen alkuperään, sen tutkimiseen ja huoltoon lisääntyi luvulla julkaistiin paljon kaunokirjallisuutta, ja kieltä ryhdyttiin entistä tietoisemmin standardisoimaan. Kustaa III perusti Ruotsin Akatemian, jonka tehtävänä oli vaalia kielen puhtautta. Monikielisyys kukoisti kuitenkin. Tästä voi olla esimerkkinä Bellmanin Fredmans epistel nr 33, joka on eloisana dialogina esitetty kuvaus Movitzin laivamatkasta Djurgårdeniin. Siitä näkee, millaista sekakieltä, ruotsin, tanskan, saksan ja ranskan sekoitusta, Tukholmassa voitiin käyttää: Was ist das? Ge rum vid Roddar-trappan. Courage du gamla Granadör! --- Nu tar han till Valdthornet. Ach tu tummer taifel! -- Dit justement hvor jeg peger, hvor then lille mensch, then soldat med gule pexerne sitter i packen und beschteller. Oui Djurgål, oui Djurgål, oui par diefla besitta! - Mäster Nilses. - Gantz richtich.

6 Runebergistä riimuihin -verkkoresurssi (http://www.jyu.fi/gammalsvenska) 6 Sukuja uusruotsissa oli enää kaksi, samoin sijoja, vaikka esimerkiksi Kustaa Vaasan Raamatussa vielä onkin neljän sijan järjestelmä, se alkaa muissa teksteissä muuttua. Jäänteitä vanhasta sijataivutuksesta on nykykielessäkin (i ljusan låga, i sinom tid). Verbien taivutus yksinkertaistui niin, että monet ennen vahvasti taipuneet verbit alkoivat taipua heikosti. Ortografia vakiintui. Nykyruotsi Nykyruotsin kauden alussa tapahtui kirjoitetussa kielessä muutamia suuria muutoksia, joista keskusteltiin kauan ja kiivaasti tuli suuri oikeinkirjoitusuudistus, jota ajoivat opettajajärjestöt. Uudistustarvetta perusteltiin pedagogisilla syillä. Muutosta vastustettiin pitkään ankarasti, sillä sen katsottiin katkaisevan siteet menneiden aikojen kirjallisuuteen luvulla siirryttiin predikaattiverbien yksikkömuotoihin, kirjoitettiin siis vi skriver eikä vi skriva. Puhekielessä näin oli ollut jo kauan. Ruotsin Akatemia hyväksyi tämän uudistuksen vasta 1950-luvulla. Nykykielelle tyypillistä on, että englantilaisia lainasanoja tulee kieleen runsaasti. Niiden suhteen menetellään kuitenkin kuten ennenkin lainasanojen ollessa kyseessä: niitä ruvetaan kirjoittamaan ääntämisen mukaan (face fejs), ja taivutus noudattelee ruotsin kielen sääntöjä. Yleiskielestä poikkeavaan ääntämiseen suhtaudutaan suvaitsevaisemmin, ja joillakin alueellisilla varianteilla on hyvinkin korkea status, esimerkiksi Skoonen murteella. Kirjoituksessa voidaan käyttää puhekielisiä muotoja (ska pro skall), varsinkin vapaamuotoisten tekstien ollessa kyseessä. Jäykkään kansliakieleen puututaan, ja virastoissa on kielenhuoltajia, joiden tehtävänä on katsoa, että niiden tekstit ovat kansalaisten tajuttavissa. Mielenkiintoista on myös nähdä, millaiseksi maahanmuuttajien vaikutus ruotsin kieleen muotoutuu. Kielten välinen vaikutus Ruotsin kieli on aikojen kuluessa saanut runsaasti vaikutteita muista kielistä. Viikinkien liikkuminen sekä kauas länteen että itään osoittaa, että pohjoinen ja kaukainen sijainti ei estänyt kontaktien syntymistä. Viikingitkään eivät olleet pelkästään raivoisia tuholaisia vaan myös kauppamiehiä ja valtakuntien rakentajia, ja heidän kielensä jälkiä on nähtävissä mm. venäjässä. Joku heistä on idän matkallaan jättänyt konkreettisen jäljen itsestään raapustamalla Istanbulin Hagia Sofian seinään nimensä. Rauhallinen kaupankäynti Itämeren alueella lisääntyi varhaiskeskiajalla ja oli erittäin vilkasta Hansan valtakaudella. Hansan käyttämä kieli, keskialasaksa, oli eräänlainen virallinen kieli ja lingua franca tällä alueella, mikä näkyy esimerkiksi Ruotsin Hansan kanssa käymästä kirjeenvaihdosta, missä alasaksa oli hallitseva kieli. Alasaksa ja ruotsi olivat läheisiä sukukieliä ja vähällä harjoituksella helposti kummankin kielen puhujien ymmärrettävissä. Ruotsi oli jo 1200-luvulla, hansakauppiaiden alkaessa asettua maahan, pyrkinyt sulauttamaan uudet tulokkaat: heille annettiin oikeus olla maassa ja kutsua itseään ruotsalaisiksi (svealaisiksi, sueui) sillä edellytyksellä, että he noudattivat maan lakeja. Vaikka täällä Ruotsi-Suomessa ei ollutkaan varsinaisia hansakaupunkeja, tärkeiden kauppakaupunkien hallinto oli järjestetty hyvin samaan tapaan kuin hansakaupungeissa, ja

7 Runebergistä riimuihin -verkkoresurssi (http://www.jyu.fi/gammalsvenska) 7 esimerkiksi kaupungin muistikirjojen pitämisidea tuli niiltä. Kaupunginhallituksiin otettiin myös saksalaisia, mutta heitä sai olla enintään puolet jäsenistä. Ruotsin kielen asemaa pidettiin kuitenkin tärkeänä ja se turvattiin säätämällä, että kaupungin kirjurin piti olla 'kotimainen mies', siis Ruotsissa syntynyt. Kontaktit kielirajan yli olivat vilkkaat, ja kehittyvä ruotsin kieli sai runsaasti vaikutteita alasaksasta, josta tuli runsaasti sekä sanoja että sanamuodostuksen aineksia. On laskettu, että yli puolet ruotsin sanastosta on tavalla tai toisella alasaksalaista alkuperää. Samoin on mahdollista, että vanha pohjoismainen taivutussysteemi yksinkertaistui näiden kielikontaktien vaikutuksesta. Jotkut tutkijat ovatkin ihmetelleet, miten ruotsi yleensä säilyi omana kielenään eikä muuttunut yhdeksi alasaksan variantiksi. Selityksenä pidetään saksalaisten maahanmuuton vähenemistä ja vakiintuneita poliittisia oloja ja kansallistunteen nousua. Myöhemmin ruotsiin tuli lainasanoja myös yläsaksasta, erityisen runsaasti 1600-luvulla, jolloin Ruotsin sotajoukot sotivat Euroopan mantereella. Saksa oli uskonpuhdistuksen kieli, ja paljon käännöksiä tehtiin yläsaksaksi kirjoitetuista uskonnollisista teksteistä. Varsinkin ja 1600-luvuilla saksalaiset yliopistot olivat tärkeitä opinahjoja täältä tulleille opiskelijoille, ja saksalainen kulttuuri oli tieteen ja taiteen alalla tärkeä vaikuttaja. Kulttuurisiteet Saksaan olivat vahvat aina 1940-luvulle asti, mutta toinen maailmansota heikensi niitä huomattavasti. Latinan vaikutus näkyi runsaan käännöstoiminnan takia keskiajan kirjoitetussa kielessä, ei vain sanastossa vaan myös lauserakenteissa ja esimerkiksi verbinmuotojen käytössä. Latina oli Euroopan sivistys- ja opetuskieli ja säilytti asemansa kauan, esimerkiksi tieteen ja diplomatian kielenä pitkälle 1700-luvulle asti. Sen korkeata statusta myös oppineiston piirin ulkopuolella osoittaa se, että esimerkiksi kaupallisessa kirjeenvaihdossa tekstiin sijoitettiin latinalaisia tervehdyksiä, toivotuksia ja päiväyksiä pitkälle keskiajan loppuun asti. Kauppiaankin tuli siis osata latinaa muiden kielten ohella. Yhtenä esimerkkinä tästä voisi mainita erään Suomeen 1500-luvun alussa lähetetyn kirjeen, josta käy ilmi, että kirjeen kirjoittaja, eräs danzigilainen kauppias, lähetti kaksi poikaansa Turkuun opiskelemaan sekä latinaa, ruotsia että suomea. Ruotsissa on edelleen runsaasti latinasta tulleita lainasanoja, jotkut hyvinkin tavallisia (abstrakt, teknisk, press, prosa, radikal jne.) Nykyisen Pohjolan valtiot ovat liittyneet toisiinsa monin eri tavoin ja yhdistelmin. Niistä tunnetuin lienee Kalmarin unioni, jonka aikana kaikilla pohjoismailla oli yhteinen hallitsija. Tanska oli pitkään hallitsevassa asemassa, ja tanskan kieli vaikutti ruotsin kieleen mm. kuninkaan kanslioitten kautta, joiden kielenkäytössä näkyi myös vahvaa saksalaisvaikutusta. Tanskalaisvaikutteista kieltä, jonka eräänä tunnusmerkkinä oli päätteissä esiintyvä e alkuperäisen ruotsalaisen a-päätteen asemesta, ryhdyttiin vastustamaan Kustaa Vaasan aikana ja varsinkin 1600-luvulla. Kuninkaan kansliasta lähteneistä kirjeistä e-pääte väheni dramaattisesti muutamassa vuodessa, eikä se voinut olla sattuma. Päätteilläkin voi tehdä politiikkaa. Ranska oli seurapiirien ja hovin kieli, ja lainasanat kuvastelivat näiden yhteiskuntaluokkien elämää. Keskiajalla tuli joitakin ritarilaitokseen liittyviä sanoja. Vasta 1600-luvulla ranskan kieli alkoi vallata alaa yläluokan piirissä, vaikka suurvalta-aikana Ruotsi pitikin tiukasti kiinni latinasta diplomatian kielenä. Ranskan asema oli erityisen vahva Kustaa III:n hovissa. Aivan 1900-luvun alkuun asti oltiin sitä mieltä, että yläluokan tyttöjen kuului osata

8 Runebergistä riimuihin -verkkoresurssi (http://www.jyu.fi/gammalsvenska) 8 ranskaa luvulla ranska alkoi levitä myös porvaristonkin keskuuteen, mutta luvulla sen status heikkeni. Joka tapauksessa ranska on jättänyt jälkensä sekä ruotsin sanavarastoon (apropå, attaché, bukett, omelett, pjäs jne.) että sanojen muodostukseen (- ent,-ant, -ör, -age jne). Tosin useimmilla kyseessä olevilla päätteillä on vastineet ranskan emokielessä, latinassa, mutta ne lainautuivat ruotsin kieleen nimenomaan ranskan kielestä. Ruotsin ja suomen kielten suhteet ovat satoja vuosia olleet hyvin läheiset, ja kumpikin on vaikuttanut toiseensa. Ruotsin kielen vaikutus suomeen on pitkän yhteiselon ja sen aikoinaan hallitsevan aseman takia ollut huomattava, ja siitä on suomen kielessä näkyvissä eri kerrostumia. Osa uudemmista lainoista on helposti havaittavia, varsinkin monet vanhemman puhekielen ja kaupunkislangin ilmaukset nykyäänkin: hantaaki, hanslankari, koolinki, huilata; baana, stadi; jotkin vanhemmat lainat taas tuntuvat niin perin suomalaisilta, ettei niiden alkuperää tule edes ajatelleeksi: kirnumaito< muinaisr. kirno mjölk), huivi < muinaisr. hviver. Ruotsin kielen kautta suomeen on tullut myös alun perin alasaksalaisia lainoja, osa ehkä myös suorissa kontakteissa hansakauppiaiden (kestien) kanssa. Yhteiselämä jätti joitakin jälkiä myös suomesta ruotsin yleiskieleen; tunnetuimmat näistä lainoista ovat pojke < poika ja pjäxa < pieksu. Mutta koska lainaukset normaalisti kulkevat valta-asemassa olevasta kielestä heikommassa asemassa olevaan kieleen päin (vrt. alasaksa ruotsi), on ymmärrettävää, että lainat suomesta ruotsiin ovat harvalukuiset. Muita esimerkkejä siitä, että myös pienestä vähemmistökielestä kuitenkin otetaan sanoja, joista saattaa tulla erittäin tavallisia, ovat ruotsissa romanikielestä lainatut tjej ja arkikielen lattjo. Ruotsin kielellä oli jo runsaasti kirjallisuutta jo silloin, kun suomen kirjakieltä ryhdyttiin luomaan. Suomenruotsissa, varsinkin sen puhekielessä, näitä lainoja on luonnollisista syistä paljon enemmän. Suurvalta-aikaan 1600-luvulla Ruotsi oli monikielinen valtio (suomi, saame, saksa, viro, latvia, venäjä, tanska), mutta laajimmat kontaktit olivat edelleenkin ruotsin ja suomen kielten väliset. Keskiajalla ja vielä luvulla Suomeen tulevien virkamiesten tuli osata edes jonkin verran suomea, ja Ruotsiin muutti Suomesta koko ajan suomenkielistä väkeä. Lisääkin olisi toivottu: Peder Månsson valittaa 1500-luvulla erään kirjansa esipuheessa työvoimapulaa ja sanoo, että maassa olisi tarvittu tærffwa høffwe mees, terveitä, hyviä miehiä, joita olisi ollut Suomessa. Kontaktipinnat olivat siis laajat ja moninaiset. Ruotsi maailmalla Pohjoismaisia kieliä käytettiin viikinkien aktiivisimpaan aikaan ja sen jälkeenkin muuallakin Euroopassa, kuten yllä on mainittu, ja varjagit jättivät kielellisiä jälkiä myös venäjään. Ruotsi ei ole koskaan ollut pelkästään paikallinen kieli, vaan sitä on puhuttu ja puhutaan myös oman alueen ulkopuolella: Suomessa, Virossa, jossa vieläkin on jäljellä äidinkielenään ruotsia (estlandssvenska) puhuvia ihmisiä, Venäjällä, jossa oli kokonaisia ruotsia puhuvia kyliä (svenskbyar). Ruotsi kuuluu kuitenkin suomen tavoin EU:n pienten kielten joukkoon, ja tulevaisuus näyttää, mikä niiden kohtalo on. EU pyrkii säilyttämään monikielisyyden, monikulttuurisuuden ja yleensäkin alueellisen erilaisuuden, niin että lähtökohdat eivät ole huonot. Ja kun tarkastelee ruotsin kielen vaiheita eri aikoina ja näkee, miten se on pitänyt pintansa erilaisissa poliittisissa ja kielellisissä paineissa, voi luottaa siihen, että se säilyy niin kauan kuin ihmisillä on tarve tuntea kuuluvansa omaan ryhmään, omaan kulttuuriin, jota kannattelee oma kieli.

9 Runebergistä riimuihin -verkkoresurssi (http://www.jyu.fi/gammalsvenska) 9 Tämä kirjoitus on julkaistu myös teoksessa llse Cantell, Nina Martola, Birgitta Romppanen, Mats-Peter Sundström, Anja Sarantola & Tauno Sarantola, Suomi-ruotsi-suomi -sanakirja. 7. laajennettu painos. Helsinki: WSOY 2005.

Tanska. Legoland, Billund

Tanska. Legoland, Billund Pohjoismaat Tanska Kokonaispinta-ala: 43 376 km² Rantaviiva: 7 313 km Korkein kohta: Yding Skovhøj 173 m Isoin sisävesistö: Arresø 41 km² Pisin joki: Gudenå 158 km Asukasluku: 5 400 000 (2006) Pääkaupunki:

Lisätiedot

Suomen kulttuurivähemmistöt

Suomen kulttuurivähemmistöt Suomen kulttuurivähemmistöt Toimittajat: Marja Hiltunen SUB Göttingen 211 698 288 2000 A 30295 Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 72 Helsinki 1997 Esipuhe 7 1. Suomi kulttuurialueena 11 1.1. Uralilainen

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Suomen kielen variaatio 1 Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Puhuttu ja kirjoitettu kieli Puhuttu kieli on ensisijaista. Lapsi oppii (omaksuu) puhutun kielen luonnollisesti siinä ympäristössä,

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

RDA liitteet A, B, C, F, G ja H

RDA liitteet A, B, C, F, G ja H RDA liitteet A, B, C, F, G ja H RDA-koulutus 2015 Martin Engberg Kansalliskirjasto Käsiteltävät liitteet A isot alkukirjaimet B lyhenteet ja symbolit C artikkelit F lisäohjeita henkilönnimien merkitsemisestä

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 Kurdin kielen opetuksen suunnitelma 2005 KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015

Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015 Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015 Kielipolku 1.8.2016 alkaen Luokka- aste 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. A- kieli englanti tai venäjä Valinnainen A2 kieli englanti,

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot

Etnopolitiikkaa Ruijassa

Etnopolitiikkaa Ruijassa Marjut Anttonen Etnopolitiikkaa Ruijassa Suomalaislähtöisen väestön identiteettien politisoituminen 1990-luvulla SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURA HELSINKI Sisällys Saatteeksi 11 Johdanto 17 OSA YKSI: KOHTEENA

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI 2013 2014 TOINEN KOTIMAINEN KIELI B-KIELI Ruotsi B-kielenä Tavoitteet Kieli Oppilas osaa kommunikoida ruotsiksi tavallisissa

Lisätiedot

ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Romanikielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA FT Pirjo Raunio Koulutuspäällikkö Satakunnan koulutuskuntayhtymä 1 TAUSTAA: Millä osaamisella sinä näitä opetat? 2

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

ROMANIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA. Kopla 17.8.2006, 57

ROMANIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA. Kopla 17.8.2006, 57 ROMANIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 17.8.2006, 57 2 ROMANIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Romanikielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto

Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Sisältö! Eräs kaksikielinen koulu! Mikä tekee koulusta kaksikielisen?! Millainen kaksikielinen opetus toimii?! Haasteita

Lisätiedot

Kveeni, meänkieli ja muut Pohjolan vähemmistökielet

Kveeni, meänkieli ja muut Pohjolan vähemmistökielet Kveeni, meänkieli ja muut Pohjolan vähemmistökielet Euroopassa on noin 200-300 kieltä. Miksi arvio heittää noin paljon? On vaikea päätellä, mikä on kieli, mikä murre. Esimerkiksi norjaa ja ruotsia voisi

Lisätiedot

A2- kielivalinta. 1 Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämishanke Kielitivoli

A2- kielivalinta. 1 Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämishanke Kielitivoli A2- kielivalinta 1 Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämishanke Kielitivoli Hyvät KOLMASLUOKKALAISTEN vanhemmat Lapsellanne on nyt mahdollisuus valita toinenkin vieras kieli englannin lisäksi.

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Kieliä? Kyllä, kiitos!

Kieliä? Kyllä, kiitos! Kieliä? Kyllä, kiitos! Kieliä? Kyllä, kiitos! Kielitaito on pääomaa, josta on hyötyä koko elämän ajan. Työelämässä kieli- ja viestintätaidot muodostavat olennaisen osan ammattitaitoa. Erilaisissa työelämän

Lisätiedot

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Kaiken opetuksen perustana on oppilaiden sosiaalisten taitojen ja ryhmäkykyisyyden rakentaminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

Pohjoismainen oikeus uuteen nousuun! Johan Bärlund Pohjoismaisen oikeuden professori NAF:n kokous 7.10.2015

Pohjoismainen oikeus uuteen nousuun! Johan Bärlund Pohjoismaisen oikeuden professori NAF:n kokous 7.10.2015 uuteen nousuun! Johan Bärlund Pohjoismaisen oikeuden professori NAF:n kokous 7.10.2015 Mitä on pohjoismainen oikeus? Yhteisnimitys Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan oikeudelle + ylikansallinen

Lisätiedot

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013. 1040/2013 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013. 1040/2013 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013 1040/2013 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä, yliopistojen koulutusohjelmista ja

Lisätiedot

Viikinkikiviä Arktikumin puistossa. Oheismateriaalia opettajille ja muille kiinnostuneille

Viikinkikiviä Arktikumin puistossa. Oheismateriaalia opettajille ja muille kiinnostuneille Viikinkikiviä Arktikumin puistossa Oheismateriaalia opettajille ja muille kiinnostuneille 2 Viikinkikiviä Arktikumin puistossa Arktinen keskus on sijoittanut riimukivikopioita Arktikumin ulkoalueelle,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

Ammattimaista viestintää. Ruotsin asiatekstinkääntäjien liitto

Ammattimaista viestintää. Ruotsin asiatekstinkääntäjien liitto Ammattimaista viestintää kieliammattilaisten avulla Ruotsin asiatekstinkääntäjien liitto Dobrý den! Guten Tag! Hola! Bonjour! Hej! Hello! Shalom! Monikielinen maailmamme Maailman sanotaan pienenevän, mutta

Lisätiedot

Janne Saarikivi Helsingin yliopisto Suomalais-ugrilaiset kielet

Janne Saarikivi Helsingin yliopisto Suomalais-ugrilaiset kielet Janne Saarikivi Helsingin yliopisto Suomalais-ugrilaiset kielet Venäläiset 115 milj Tataarit 5,6 milj Ukrainalaiset 2,9 milj Bashkiirit 1,7 milj Tshuvassit 1,6 milj Tshetsheenit 1,3 milj Armenialaiset

Lisätiedot

A2-KIELEN VALINTA. Mahdollisuus monipuoliseen kielitaitoon. 8.1.2014 Eveliina Bovellan 1

A2-KIELEN VALINTA. Mahdollisuus monipuoliseen kielitaitoon. 8.1.2014 Eveliina Bovellan 1 A2-KIELEN VALINTA Mahdollisuus monipuoliseen kielitaitoon 8.1.2014 Eveliina Bovellan 1 Kielivisailu Saksa 1. Mitä seuraavista asioista ei voi syödä? a) Kuchen b) Küche c) Kühe 8.1.2014 Eveliina Bovellan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Eläkeviraston suomenkieliset tekstit vertailevasta näkokulmasta

Eläkeviraston suomenkieliset tekstit vertailevasta näkokulmasta Eläkeviraston suomenkieliset tekstit vertailevasta näkokulmasta Eveliina Tolvanen, FM Tohtorikoulutettava, Pohjoismaiset kielet, Turun yliopisto & Svenska litteratursällskapet i Finland r.f. Kielineuvoston

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 1 KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA OPETUKSEN LÄHTÖKOHDAT Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja

Lisätiedot

Osa-aikatyö ja talous

Osa-aikatyö ja talous Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa NIKK:n tietolehtinen Namn på kapitlet 1 NIKK:n tietolehtinen Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa Naiset

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

Kielistrategiasta toiminnasta

Kielistrategiasta toiminnasta Kielistrategiasta toiminnasta Heidi Rontu FT, Dos, Aalto-yliopisto, heidi.rontu@aalto.fi Kerstin Stolt, Arcada ammattikorkeakoulu kerstin.stolt@arcada.fi Session ohjelma Alustus kielistrategioista Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite

Lisätiedot

Lausuminen kertoo sanojen määrän

Lausuminen kertoo sanojen määrän Sivu 1/5 Lausuminen kertoo sanojen määrän Monta osaa Miten selvä ero Rinnasteiset ilmaisut Yhdyssana on ilmaisu, jossa yksi sana sisältää osinaan kaksi sanaa tai enemmän. Puhutussa kielessä tätä vastaa

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI SOMALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI SOMALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI SOMALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 SOMALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Miten tietokone näkee suomen murteet?

Miten tietokone näkee suomen murteet? Miten tietokone näkee suomen murteet? Antti Leino antti.leino@cs.helsinki.fi suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos tietojenkäsittelytieteen laitos Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2.11.2009

Lisätiedot

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

MIKSI TUKIVIITTOMAT? MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun

Lisätiedot

1 of 4 1.12.2015 8:11

1 of 4 1.12.2015 8:11 1 of 4 1.12.2015 8:11 Turun yliopistossa on rakennettu DNA-näytteisiin perustuva sukupuu Lounais-Suomen susilaumoille. Turun yliopiston tiedote 30.10.2015 Lounais-Suomessa on viime vuosina elänyt lähekkäin

Lisätiedot

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieliparlamentti, Helsinki Missä, missä se kieli (työelämässä) on? Työn murros työpaikat ovat vähentyneet alkutuotannossa ja teollisuudessa niiden määrä

Lisätiedot

Suomalaisia sotalapsia Skandinaviassa

Suomalaisia sotalapsia Skandinaviassa Suomalaisia sotalapsia Skandinaviassa Oy Sigillum Ab ja Siirtolaisuusinstituutti 21.4.2016 Tuula Eskeland Kööpenhaminan yliopisto Suomalaisia sotalapsia Skandinaviassa Taustaa Historiaa Ruotsi Tanska Norja

Lisätiedot

Sosiolingvistiikkaa ja kielipolitiikkaa 18.9.2009 Julkishallinnon kieli tietoisen ja tahattoman kielipolitiikan ristipaineessa

Sosiolingvistiikkaa ja kielipolitiikkaa 18.9.2009 Julkishallinnon kieli tietoisen ja tahattoman kielipolitiikan ristipaineessa Sosiolingvistiikkaa ja kielipolitiikkaa 18.9.2009 Julkishallinnon kieli tietoisen ja tahattoman kielipolitiikan ristipaineessa Ulla Tiililä Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 1 Kielipolitiikka ja -suunnittelu

Lisätiedot

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =

Lisätiedot

Tehtävä 4. Tehtävä 3. Saksan kielessä c, d, x, z ja q ovat yleisiä kirjaimia. Agricola hyödynsi näitä omissa teksteissään hyvin paljon.

Tehtävä 4. Tehtävä 3. Saksan kielessä c, d, x, z ja q ovat yleisiä kirjaimia. Agricola hyödynsi näitä omissa teksteissään hyvin paljon. Tehtävä 1 Vieressä olevalle tuomiokirkon kartalle on merkitty neljä nuolta, etsi nuolien kohdalla olevat hautakivet kirkosta ja kirjoita niissä lukevat saksalaiset sukunimet ylös. Yritä löytää ainakin

Lisätiedot

Humanitas ry järjesti keväällä 2010 kyselyn, joka toteutettiin sähköisesti. Kyselyyn vastasi 538 henkilöä

Humanitas ry järjesti keväällä 2010 kyselyn, joka toteutettiin sähköisesti. Kyselyyn vastasi 538 henkilöä Humanitas ry järjesti keväällä 2010 kyselyn, joka toteutettiin sähköisesti Kysely pyrki selvittämään, miten humanistit ja toisaalta muut näkevät humanistisen tieteen ja humanistit osana yliopistoyhteisöä,

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Kokoelmien arviointi: Pilotti Historian kokoelmat / Iso-Britannia Helsingin yliopiston kirjasto Tampereen yliopiston kirjasto

Kokoelmien arviointi: Pilotti Historian kokoelmat / Iso-Britannia Helsingin yliopiston kirjasto Tampereen yliopiston kirjasto Kokoelmien arviointi: Pilotti Historian kokoelmat / Iso-Britannia Helsingin yliopiston kirjasto Tampereen yliopiston kirjasto Anneli Ahtola, TaYK Raine Wilen, HYK Selvitykseen sisältyy Kokoelman laajuus

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 VIRON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

PORIN AIKUISLUKION KIRJASTON OPPIKIRJALUETTELO 2010-2011 ÄIDINKIELI päivitetty lista 7.3.2011

PORIN AIKUISLUKION KIRJASTON OPPIKIRJALUETTELO 2010-2011 ÄIDINKIELI päivitetty lista 7.3.2011 PORIN AIKUISLUKION KIRJASTON OPPIKIRJALUETTELO 2010-2011 ÄIDINKIELI päivitetty lista 7.3.2011 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Käsikirja WSOY 951-0-26300-1 Kurssivihko 1 WSOY 978-951-0-27486-6 Kurssivihko 2

Lisätiedot

Vaasan muuttoliike 2000 2014

Vaasan muuttoliike 2000 2014 Vaasan muuttoliike 2000 2014 Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 9.6.2015 Nettomuuttoliike* ja luonnollinen väestönkasvu 2000 2014 *) Muuttoliikkeen nettoluvut osoittavat tulo- ja lähtömuuttojen

Lisätiedot

LIITE 7 Arviointiperusteet siirryttäessä 2. luokalta 3. luokalle

LIITE 7 Arviointiperusteet siirryttäessä 2. luokalta 3. luokalle LIITE 7 Arviointiperusteet siirryttäessä 2. luokalta 3. luokalle Tämä luettelo tarkoitettu opettajan tueksi mahdollisten luki-häiriöiden havaitsemiseksi 2. luokan oppilailla. Lista antaa tietoja siitä,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Insights ja Opetussuunnitelman perusteet

Insights ja Opetussuunnitelman perusteet Insights ja Opetussuunnitelman perusteet Sarjan perusperiaatteet Insights ja opetussuunnitelman perusteet Insights-sarja noudattaa valtakunnallisia lukion opetussuunnitelman perusteita (LOPS2016). Opiskelija

Lisätiedot

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma 1 Venäjän kielen tutkinto-ohjelma Tampereella Kiinnostaako sinua kielten ja kulttuurien välinen

Lisätiedot

9.2. Ruotsi B1 kielenä

9.2. Ruotsi B1 kielenä 9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =

Lisätiedot

Ruotsin aikaan -näyttelyyn

Ruotsin aikaan -näyttelyyn Tehtäviä Ruotsin aikaan -näyttelyyn Sisällys 2 3 4 5 5 6 9 10 Ruotsin ajan suomalaisia Kuvateksti historiallisille kuville Ristikko Aikajärjestys Loppuarviointia Ratkaisut Sanaselityksiä 2 YHTEINEN HISTORIAMME

Lisätiedot

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa Leena Salmi Turun yliopisto leena.salmi@utu.fi SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Miksi opiskella kääntämistä ja tulkkausta? käännösala

Lisätiedot

Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa

Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Lapsi- ja kouluasioiden hallinto vastaa esikoulusta, pedagogisesta hoidosta, vapaa-ajankodista, peruskoulusta, lukiosta, erityiskoulusta ja kulttuurikoulusta. Kun

Lisätiedot

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä)

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen- ja

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Sisällys Johdanto... 11 I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Siirtolaisuus ja maastamuutto Suomesta... 18 Maahanmuutto Suomeen...23 Mitä monikulttuurisuus

Lisätiedot

BKT 1180 miljaardia euro Euroopan viidenneksi suurin talousalue

BKT 1180 miljaardia euro Euroopan viidenneksi suurin talousalue Pohjoismaissa on... 26 miljoonaa asukasta 2,3 miljoonaa yritystä 12,5 miljoonaa työntekijää BKT 1180 miljaardia euro Euroopan viidenneksi suurin talousalue 280.000 pohjoismaalaista asuu toisessa pohjoismaassa.

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa 11.11.2014 Sivu 1 / 1 4579/12.01.00/2014 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh. 09 816 23022 Elina Pulli,

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Suomen kielipolitiikan ja Kotimaisten kielten keskuksen kuulumisia

Suomen kielipolitiikan ja Kotimaisten kielten keskuksen kuulumisia Kotimaisten kielten keskus Institutet för de inhemska språken www.kotus.fi Suomen kielipolitiikan ja Kotimaisten kielten keskuksen kuulumisia Pirkko Nuolijärvi Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja

Lisätiedot

PORIN AIKUISLUKION KIRJASTON OPPIKIRJALUETTELO

PORIN AIKUISLUKION KIRJASTON OPPIKIRJALUETTELO ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 3 Äidinkieli ja kirjallisuus Käsikirja WSOY 978-951-0-26300-6 1 Kielenhuollon vihko WSOY 951-0-27495-X 1 Kurssivihko1 WSOY 978-951-0-27486-6 1 Kurssivihko 2 WSOY 951-0-27487-9

Lisätiedot

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito harjaantuu ja laajenee sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

BAABELIN (BABYLONIN) TORNI

BAABELIN (BABYLONIN) TORNI Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) BAABELIN (BABYLONIN) TORNI Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Sinearin maassa. Paikka on sama, johon

Lisätiedot

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Suomi sinun kielelläsi - Finland in your language www.infopankki.fi Mitä tutkittiin? Ketä Infopankin käyttäjät ovat ja miten he löytävät Infopankin? Palveleeko sivuston

Lisätiedot

Fysiikan historia Luento 2

Fysiikan historia Luento 2 Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta

Lisätiedot

Kielenhuoltoa kun alettiin tekemään. Riitta Eronen Tukholma 10.4.2015

Kielenhuoltoa kun alettiin tekemään. Riitta Eronen Tukholma 10.4.2015 Kielenhuoltoa kun alettiin tekemään Riitta Eronen Tukholma 10.4.2015 KOTUS Sanakirjaosasto Kielenhuolto-osasto Ruotsin kielen osasto Kielitoimisto? Kielenhuolto, nimistönhuolto, nykykielen sanakirjan toimitus

Lisätiedot

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ALBANIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ALBANIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ALBANIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot