Ruotsin kielen historia Kirjoittanut Seija Tiisala

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ruotsin kielen historia Kirjoittanut Seija Tiisala"

Transkriptio

1 Runebergistä riimuihin -verkkoresurssi (http://www.jyu.fi/gammalsvenska) 1 Ruotsin kielen historia Kirjoittanut Seija Tiisala Tarunomaiset käsitykset oman kansan ja kielen alkuperästä ovat kansakuntien historiassa tavallisia, ja niiden perusajatus on se, että kansakunta oli sitä arvokkaampi, mitä pitemmälle muinaisuuteen sen juuret ulottuivat. Ruotsissa todisteltiin 1500-luvulla, että Ruotsin ensimmäinen kuningas oli ollut Sveno, Nooan pojan Jafetin poika. Jafet oli taas ensimmäisen ruotsalaisen raamatunkäännöksen mukaan se Nooan pojista, jonka jälkeläiset vedenpaisumuksen jälkeen asuttivat Euroopan ja siis myös Pohjolan: aff iafeth kommo alle the som boa j swærike danmark oc norghe. Tällaisesta ajattelusta seurasi se, että muinaisuus kiinnosti, sitä tutkittiin ja sitä vaalittiin. Sen vuoksi Ruotsissa on näihin päiviin asti säilynyt ikivanhoja muistomerkkejä, riimukiviä, joista voimme saada käsityksen siitä kielestä, josta vähitellen kehittyi ruotsin kieli. Kielen käsite Kieli on monikerroksinen käsite, joka sisältää muun muassa sellaisia alakäsitteitä kuin puhuttu kieli, kirjoitettu kieli, puhekieli, kirjakieli, yleiskieli. Tässä tekstissä kieli tarkoittaa useimmiten kirjoitettua kieltä, lähinnä siksi, että kielen vanhemmista kerrostumista ei ole olemassa puhutun kielen aineistoa, ja samoin on puhekieltä kuvastelevaa materiaalia vanhemmilta ajoilta niukasti. Kieli- ja murre-käsitteiden välinen rajanveto on vaikea. Eräs määritelmä sanoo, että on kyse eri kielistä, jos niiden puhujat eivät ymmärrä toisiaan. Tämän määritelmän mukaan esim. norja ja ruotsi siis olisivat saman kielen murteita, mutta esimerkiksi jokin syntyperäiselle ruotsalaisellekin vaikeasti ymmärrettävä vanhakantainen ruotsin murre olisi oma kieli. Lisäperusteita siis tarvitaan, mm. valtiollis-poliittisia. Suomenruotsi Ruotsin kieltä on puhuttu äidinkielenä myös Suomessa ainakin 1200-luvulta asti, ja täällä puhutut murteet ovat säilyttäneet paljon vanhojen Itä-Ruotsin murteiden piirteitä. Paljon on keskusteltu siitä, onko Suomessa käytettävää ruotsia pidettävä omana kielenään (suomenruotsi, finlandssvenska), vai onko se Ruotsissa käytetyn yleiskielen (rikssvenska) alueellinen variantti. Suomenruotsin ja ruotsinruotsin välillä on eroja mm. ääntämisessä, mutta kirjoitetussa kielessä esimerkiksi sanastolliset erot ovat varsin pienet, paljolti pitkään vaikuttaneen kielenhuollon ansiosta. Suomenruotsia käytetään kaikilla eri tasoilla: yksityiselämässä, jossa suomenruotsille ominaiset piirteet (finlandismer) ovat luonnollisia, mutta myös kirkollisessa elämässä, lainsäädännössä, liike-elämässä jne. Virallisissa yhteyksissä käytetty kieli pyrkii seuraamaan emokielen kehitystä, ja liian suuria poikkeamia pyritään välttämään. Suomessa on luonnollisesti käsitteitä, joilla ei ole täsmällisiä vastineita ruotsinruotsissa, jolloin omakieliset ruotsalaiset vastineet ovat tarpeen, esimerkiksi lakiteksteissä. Svenska Akademiens ordlista (SAOL) sisältää noin 350 sellaista sanaa, jotka yksinomaan esiintyvät

2 Runebergistä riimuihin -verkkoresurssi (http://www.jyu.fi/gammalsvenska) 2 suomenruotsissa (kännspak, stöpsel, muntur, firabel jne.), ja esipuheessa huomautetaan, että näillä ilmauksilla on erityisasema muiden alueellisten ilmauksien joukossa, koska suomenruotsilla on erikoisasema Suomen toisena virallisena kielenä. Suomenruotsia siis pidetään yleisruotsin hyväksyttynä alueellisena varianttina, ei omana kielenään Kielikunta, kielikunnan haara, kantakieli, tytärkielet Nykytietämyksen mukaan ruotsin kieli kuuluu indoeurooppalaiseen kielikuntaan, sen germaanisen haaraan. Suurin osa Euroopan kielistä on indoeurooppalaisia, ja koko maailmassa niitä puhuu äidinkielenään pari miljardia ihmistä. Näiden kielten katsotaan siis polveutuvan indoeurooppalaisesta kantakielestä, jonka piirteitä on voitu johtaa (rekonstruoida) sen nykyään elävistä tytärkielistä. Nämä puolestaan olivat alun perin kantakielen murteita, jotka vähitellen kehittyivät niin eri suuntiin, että niitä oli pidettävä itsenäisinä kielinä. Suomi taas kuuluu uralilaisiin (suomalais-ugrilaisiin) kieliin, jotka muodostavat oman kielikuntansa, johon Euroopassa kuuluvat mm. viro ja unkari. Myös baski on indoeurooppalaisen kieliperheen ulkopuolella, eikä sille ole löydetty sukukieliä muualtakaan. Ruotsin kielen sijaintia indoeurooppalaisten kielten sukupuussa voi yksinkertaisesti kuvata seuraavasti: indoeurooppalainen kielikunta germaaniset kielet romaaniset kielet slaavilaiset kielet balttilaiset kielet. pohjoisgermaaniset kielet länsigermaaniset kielet itägermaaniset kielet \ itäiset pohjoismaiset kielet läntiset pohjoismaiset kielet gootti (ei enää puhujia) ruotsi, tanska norja, islanti, fääri Nykyään katsotaan, että indoeurooppalainen kantakieli alkoi eriytyä tuhatluvulla ekr., jolloin germaaninen haara sai alkunsa. Esimerkkeinä eriytymisestä voi mainita seuraavia muutoksia: äänteenmuutokset (p>f lat. pater eng. father, k>h lat. cornu eng. horn), sanan painon muutokset, sanojen lyheneminen, ns. äänteenmukaus (omljud), joka synnytti uusia äänteitä, joilla ei ollut suoria vastineita esim. latinassa (y, ä ja ö), sekä verbien taivutuksessa aikamuotojen ilmaiseminen päätteellä, ei pelkästään äänteenmuutoksella kuten aikaisemmin (bygg-de, vrt. springa sprang). Kristuksen syntymän jälkeisillä vuosisadoilla yhteisgermaaninen kielialue alkoi jakautua itäiseen, läntiseen ja pohjoiseen haaraan. Pohjolassa kantaskandinaavinen kieli (urnordiska) alkoi viikinkiaikaan jakautua, minkä lopputuloksena meillä on tänään viisi pohjoismaista kieltä: ruotsi, norja, tanska, islanti ja fäärin kieli. Mutta vielä 1000-luvulla Pohjolan ihmiset ymmärsivät toisiaan ja katsoivat puhuvansa samaa kieltä (dansk tunga). Tämä vanhempi kielimuoto on säilynyt islannin kielessä, ja nykyajan islantilainen ymmärtää 1200-luvulla kirjoitettuja tekstejä ilman erityisiä vaikeuksia. Skandinaavisia kieliä puhuttiin vanhempina aikoina viikinkien liikkuvuuden ansiosta muuallakin kuin täällä Pohjolassa, mm Normandiassa ( ), Koillis-Englannissa (vuoteen 1100), Hebrideillä ( ) ja Orkneyn ja Shetlannin saarilla 1700-luvulle asti

3 Runebergistä riimuihin -verkkoresurssi (http://www.jyu.fi/gammalsvenska) 3 ja Irlannissa 1250-luvulle asti. Monet paikannimet ovat edelleen todisteina tästä ajasta (Dalby, Danthorpe jne), samoin jotkut Skotlannin englannin sanat (bairn<barn, kirk <kirkja). Nykyenglannin pronomini their, verbit take ja call ovat pohjoismaista perua, muutamia esimerkkejä mainitakseni. Ruotsin kielen esiasteista ja varhaisimmista muodoista voimme saada käsityksen muutenkin kuin päättelemällä, sillä kielellistä materiaalia on säilynyt riimukivissä tai yleensä esineisiin kirjoitetuissa teksteissä. Toinen tärkeä lähde ovat saamen ja suomen kielen lainsanat. Suomea jotkut kielentutkijat ovatkin kutsuneet säilykepurkiksi, jossa aikaisempien asuma-alueidemme kielten sanoja on säilynyt, usein verraten koskemattomina. Eräitä esimerkkejä tästä ovat sanat kuningas < germ. kuningaz, sairas < sairar, ruhtinas < druhtanar, kaunis < skauns (skön). Kolmas lähde ovat paikannimet ja yksittäiset nimet ja sanat klassillisessa kirjallisuudessa. Ruotsin kieli ja sen eri kehitysvaiheet Ruotsin kielen eri kehitysvaiheet sijoittuvat ajallisesti seuraavasti: Riimuruotsi n. 800 n.1225 Varhaisempi muinaisruotsi n n Myöhempi muinaisruotsi n Varhaisempi uusruotsi Myöhempi uusruotsi Nykyruotsi 1900 Vanhempien kausien rajat eivät ole teräviä, ja myöhempien kausien tarkat vuosiluvut on valittu kirjoitetun kielen kannalta tärkeiden tapahtumien pohjalta. Riimuruotsi (n. 800 n. 1225) 500-luvusta alkaen pohjoismainen kantakieli alkoi muuttua ja jakautua, mutta vaikka kielet viikinkiaikana eriytyivät yhä enemmän, skandinaavit katsoivat edelleen puhuvansa samaa kieltä. Vasta varhaiskeskiajalla kielten eriytymisen oli tullut niin pitkälle, että voidaan riimukirjoituksissa ja vähitellen syntyvässä kirjallisuudessa erottaa variantteja, joiden pohjalta syntyivät eri pohjoismaiset kielet. Ruotsissa on säilynyt noin 2500 riimukiveä, joista suurin osa on peräisin 1000-luvulta ja 1100-luvun alusta luvun riimukiviä on vähän, mutta tärkeä ja sisällöllisesti kiinnostava Röksten on 800-luvulta. Muualta Pohjoismaista löydettyjen riimukivien määrä on paljon pienempi. Riimukivet olivat pääasiallisesti muistokiviä, joiden teksti noudatteli tiettyä kaavaa: NN pystytti kiven YY:n muistoksi. Kivissä saatettiin luetella kuolleen urotekoja ja kristillisenä aikana rukoilla kuolleen sielun puolesta. Toisinaan niissä mainittiin myös riimujen tekijän nimi. Kivissä on myös arvokasta muuta tietoa, ja niiden sanavarasto on hämmästyttävän suuri. Suomalaista kiinnostava tieto on, että eräässä Ótrygg-nimiselle miehelle pystytetyssä riimukivessä sanotaan, että hänet oli tapettu Suomessa ( var drepinn á Finnlandi), ja eräässä toisessa ilmoitetaan, että kuolema oli tullut á Tafæistalandi, hämäläisten maassa. Usein tekstit kiemurtelevat kivissä käärmekuviona, ja koristeina saattaa olla mm. taidokkaita eläinkuvioita ja myöhemmissä riimukivissä myös ristejä.

4 Runebergistä riimuihin -verkkoresurssi (http://www.jyu.fi/gammalsvenska) 4 Riimukirjoitus on germaanien vanhinta kirjoitusta, jonka katsotaan syntyneen Kristuksen syntymän aikoihin mahdollisesti roomalaisten kirjainmerkkien pohjalta. Varhaisten lähteiden mukaan on ilmeistä, että riimuja kaiverrettiin tai maalattiin ensin puulevyille, tuoheen tai luunkappaleille ja vasta myöhemmin niitä hakattiin kiveen. Niitä oli myös amuleteissa ja käyttöesineissä. Käytettyjä kirjaimistoja on kaksi: vanhempi, 24-kirjaiminen, jota käytettiin 700-luvulle asti, ja nuorempi, 16-kirjaiminen (futhark, ensimmäisten kirjainmerkkien mukaan). Kirjainmerkkien väheneminen ei tarkoittanut sitä, että kieli sinänsä olisi yksinkertaistanut äännesysteemiään vaan vain sitä, että yksi ja sama riimu oli useamman äänteen merkki, mikä tekee myöhempien riimujen tulkinnan hankalaksi. Vähitellen latinalainen kirjoitus syrjäytti riimut, jotka kuitenkin elivät pitkään uuden kirjoitustavan rinnalla. Riimukirjaimissa tapahtui myös muutoksia, jotka olivat sekä ajallisia, alueellisia että riimujen tekijän valintoja. Muinaisruotsi Latinalaiset kirjaimet olivat käytössä, kun 1200-luvulla alettiin merkitä muistiin ruotsiksi maakuntalakeja, jotka olivat suullisen tradition kautta siirtyneet sukupolvelta toiselle. Sen vuoksi näissä varhaisimmissa teksteissä on selviä suullisesti käytetyn kielen piirteitä. Vanhin tunnettu ruotsiksi latinalaisin kirjaimin kirjoitettu teksti on erään maakuntalain katkelma. Vähitellen syntyi eurooppalaisen kulttuurin innoittamana muutakin ruotsinkielistä kirjallisuutta kuin lakitekstiä, esimerkiksi legendoja (useimmiten latinasta tai alasaksasta käännettyinä) ja ritarirunoutta. Ruotsiksi kirjoitettiin myös asiakirjoja ja kaupunkien ylläpitämiä kirjoja, joihin merkittiin muistiin kaupunkia koskevia tärkeitä asioita (tänkebok). Näin laskettiin vähitellen perusta kirjakielelle, jonka ilmaisut eivät enää yksinomaan perustuneet suulliseen kielenkäyttöön ja jossa voi havaita erilaisia tyylitasoja. Katkelma vanhimmasta säilyneestä lakitekstistä (Äldre Västgötalagen): Þætta ær Þiuuææbollkær Takær maþær Þiuf sin ok Þiuft mæþ, bindi Þuf a bak ok leþe til Þings mæþ ua vittnismæn, þþa æær vittnææ a Þinge han sannæn Þiuf væræ, mæþætolf mannum a Þingi gangææþes at sværiæ, at "han ær fuldær Þiuuær; Þy ær han værþær lif sit latæ". SiÞæn skal han dømææ til hogs ok til hangæ, til draps ok til døþæ, til torfs ok til tiæru, vgildæn firi arvææok æftimælændæ, sva firi kirkiu sum firi konunge. (Käsikirjoitus 1200-luvun lopulta) Katkelma vanhimmasta raamatunkäännöksestä (Pentateukparafrasen): Aff noe føddis føre noe flodh Thre syni oc the ensamna hiøllo liffwit j arkenne mz Av Noak föddes före Noaks flod tre söner och de ensamma höllo livet i arken med fadhir oc mødhir oc sinom konom. Aff them kommo sidhan alla iordhrikis slæctir. fader och moder och sina konor (fruar). Av dem kommo sedan alla jorderikets släkten oc bygdis alt iordherike och byggdes hela jorderiket. Aff iafeth kommo alle the som boa j swærike danmark oc norghe oc all landhin Av Jafet kommo alla de som bo i Sverige Danmark och Norge och allt landet om kringh mællan iorsala haff oc mællan wæstra haff ok østra. oc hethir

5 Runebergistä riimuihin -verkkoresurssi (http://www.jyu.fi/gammalsvenska) 5 omkring mellan Jorsala hav och mellan Västra havet och Östra. Och heter thæn delen aff wærldenne europa. -- at flæst all europa/ær komen aff gøtom. den delen av världen Europa. -- att de flesta européer är komna av götar oc gøtar aff magog suna syni iafeth. Och götar av Magog Jafets son. (1300-luku) J ybernia landhe var een man Thundalus Aat nampne, velborin j slekte æn grymer I Hibernias land var en man Tundalus vid namn, välboren till sin släkt men grym j allo syne liffuerne Herligin j allom lymom Ok starkaste man j stridhom, i allt sitt leverne, härlig i alla sina lemmar och den starkaste mannen i strid, alla syna akt hafuandes til verldena all sin akt havande (= hela hans uppmärksamhet var fäst vid världsliga ting) till världen Æn til synne siele helso alzinga Men til sin själs hälsa (frälsning) ingen alls (Jöns Budde, 1491) Ortografia eli oikeinkirjoitus vaihteli muinaisruotsin aikaan suuresti. Isojen ja pienten alkukirjainten ja välimerkkien käyttö oli hyvin vapaata; 1400-luvulle asti teksteissä esiintyy kirjain Þ, jonka äännearvo on sama kuin th:n englannin sanassa thing, ææ = ä, øø = ö, j oli usein sama kuin i (j slekte). Sukuja oli kolme: maskuliini, feminiini ja neutri, sijoja neljä (nominatiivi, genetiivi, datiivi ja akkusatiivi). Verbinmuodoista käytettiin varsinkin lakiteksteissä paljon konjunktiivin preesensiä (bindi = binde= sitokoon), ja varsinkin uskonnollisessa käännöskirjallisuudessa esiintyi runsaasti partisiipin preesensejä (hafuandes 'havande'). Vanhimmassa lakitekstissä näkyy selvästi suullisen tradition suosima alkusointu (til hogs ok til hangæ). Uusruotsi Vielä uusruotsin alkuaikoinakin uskonnollinen kirjallisuus oli määrällisesti hallitsevassa asemassa, mutta 1600-luvulla kirjallinen tuotanto lisääntyi yleensäkin huomattavasti, ja ensimmäiset kaunokirjalliset teokset näkivät päivänvalon. Suurvalta-aikana kansallistunne alkoi nousta, ja oma kieli nähtiin tärkeänä kansallisena symbolina. Samalla kiinnostus kielen alkuperään, sen tutkimiseen ja huoltoon lisääntyi luvulla julkaistiin paljon kaunokirjallisuutta, ja kieltä ryhdyttiin entistä tietoisemmin standardisoimaan. Kustaa III perusti Ruotsin Akatemian, jonka tehtävänä oli vaalia kielen puhtautta. Monikielisyys kukoisti kuitenkin. Tästä voi olla esimerkkinä Bellmanin Fredmans epistel nr 33, joka on eloisana dialogina esitetty kuvaus Movitzin laivamatkasta Djurgårdeniin. Siitä näkee, millaista sekakieltä, ruotsin, tanskan, saksan ja ranskan sekoitusta, Tukholmassa voitiin käyttää: Was ist das? Ge rum vid Roddar-trappan. Courage du gamla Granadör! --- Nu tar han till Valdthornet. Ach tu tummer taifel! -- Dit justement hvor jeg peger, hvor then lille mensch, then soldat med gule pexerne sitter i packen und beschteller. Oui Djurgål, oui Djurgål, oui par diefla besitta! - Mäster Nilses. - Gantz richtich.

6 Runebergistä riimuihin -verkkoresurssi (http://www.jyu.fi/gammalsvenska) 6 Sukuja uusruotsissa oli enää kaksi, samoin sijoja, vaikka esimerkiksi Kustaa Vaasan Raamatussa vielä onkin neljän sijan järjestelmä, se alkaa muissa teksteissä muuttua. Jäänteitä vanhasta sijataivutuksesta on nykykielessäkin (i ljusan låga, i sinom tid). Verbien taivutus yksinkertaistui niin, että monet ennen vahvasti taipuneet verbit alkoivat taipua heikosti. Ortografia vakiintui. Nykyruotsi Nykyruotsin kauden alussa tapahtui kirjoitetussa kielessä muutamia suuria muutoksia, joista keskusteltiin kauan ja kiivaasti tuli suuri oikeinkirjoitusuudistus, jota ajoivat opettajajärjestöt. Uudistustarvetta perusteltiin pedagogisilla syillä. Muutosta vastustettiin pitkään ankarasti, sillä sen katsottiin katkaisevan siteet menneiden aikojen kirjallisuuteen luvulla siirryttiin predikaattiverbien yksikkömuotoihin, kirjoitettiin siis vi skriver eikä vi skriva. Puhekielessä näin oli ollut jo kauan. Ruotsin Akatemia hyväksyi tämän uudistuksen vasta 1950-luvulla. Nykykielelle tyypillistä on, että englantilaisia lainasanoja tulee kieleen runsaasti. Niiden suhteen menetellään kuitenkin kuten ennenkin lainasanojen ollessa kyseessä: niitä ruvetaan kirjoittamaan ääntämisen mukaan (face fejs), ja taivutus noudattelee ruotsin kielen sääntöjä. Yleiskielestä poikkeavaan ääntämiseen suhtaudutaan suvaitsevaisemmin, ja joillakin alueellisilla varianteilla on hyvinkin korkea status, esimerkiksi Skoonen murteella. Kirjoituksessa voidaan käyttää puhekielisiä muotoja (ska pro skall), varsinkin vapaamuotoisten tekstien ollessa kyseessä. Jäykkään kansliakieleen puututaan, ja virastoissa on kielenhuoltajia, joiden tehtävänä on katsoa, että niiden tekstit ovat kansalaisten tajuttavissa. Mielenkiintoista on myös nähdä, millaiseksi maahanmuuttajien vaikutus ruotsin kieleen muotoutuu. Kielten välinen vaikutus Ruotsin kieli on aikojen kuluessa saanut runsaasti vaikutteita muista kielistä. Viikinkien liikkuminen sekä kauas länteen että itään osoittaa, että pohjoinen ja kaukainen sijainti ei estänyt kontaktien syntymistä. Viikingitkään eivät olleet pelkästään raivoisia tuholaisia vaan myös kauppamiehiä ja valtakuntien rakentajia, ja heidän kielensä jälkiä on nähtävissä mm. venäjässä. Joku heistä on idän matkallaan jättänyt konkreettisen jäljen itsestään raapustamalla Istanbulin Hagia Sofian seinään nimensä. Rauhallinen kaupankäynti Itämeren alueella lisääntyi varhaiskeskiajalla ja oli erittäin vilkasta Hansan valtakaudella. Hansan käyttämä kieli, keskialasaksa, oli eräänlainen virallinen kieli ja lingua franca tällä alueella, mikä näkyy esimerkiksi Ruotsin Hansan kanssa käymästä kirjeenvaihdosta, missä alasaksa oli hallitseva kieli. Alasaksa ja ruotsi olivat läheisiä sukukieliä ja vähällä harjoituksella helposti kummankin kielen puhujien ymmärrettävissä. Ruotsi oli jo 1200-luvulla, hansakauppiaiden alkaessa asettua maahan, pyrkinyt sulauttamaan uudet tulokkaat: heille annettiin oikeus olla maassa ja kutsua itseään ruotsalaisiksi (svealaisiksi, sueui) sillä edellytyksellä, että he noudattivat maan lakeja. Vaikka täällä Ruotsi-Suomessa ei ollutkaan varsinaisia hansakaupunkeja, tärkeiden kauppakaupunkien hallinto oli järjestetty hyvin samaan tapaan kuin hansakaupungeissa, ja

7 Runebergistä riimuihin -verkkoresurssi (http://www.jyu.fi/gammalsvenska) 7 esimerkiksi kaupungin muistikirjojen pitämisidea tuli niiltä. Kaupunginhallituksiin otettiin myös saksalaisia, mutta heitä sai olla enintään puolet jäsenistä. Ruotsin kielen asemaa pidettiin kuitenkin tärkeänä ja se turvattiin säätämällä, että kaupungin kirjurin piti olla 'kotimainen mies', siis Ruotsissa syntynyt. Kontaktit kielirajan yli olivat vilkkaat, ja kehittyvä ruotsin kieli sai runsaasti vaikutteita alasaksasta, josta tuli runsaasti sekä sanoja että sanamuodostuksen aineksia. On laskettu, että yli puolet ruotsin sanastosta on tavalla tai toisella alasaksalaista alkuperää. Samoin on mahdollista, että vanha pohjoismainen taivutussysteemi yksinkertaistui näiden kielikontaktien vaikutuksesta. Jotkut tutkijat ovatkin ihmetelleet, miten ruotsi yleensä säilyi omana kielenään eikä muuttunut yhdeksi alasaksan variantiksi. Selityksenä pidetään saksalaisten maahanmuuton vähenemistä ja vakiintuneita poliittisia oloja ja kansallistunteen nousua. Myöhemmin ruotsiin tuli lainasanoja myös yläsaksasta, erityisen runsaasti 1600-luvulla, jolloin Ruotsin sotajoukot sotivat Euroopan mantereella. Saksa oli uskonpuhdistuksen kieli, ja paljon käännöksiä tehtiin yläsaksaksi kirjoitetuista uskonnollisista teksteistä. Varsinkin ja 1600-luvuilla saksalaiset yliopistot olivat tärkeitä opinahjoja täältä tulleille opiskelijoille, ja saksalainen kulttuuri oli tieteen ja taiteen alalla tärkeä vaikuttaja. Kulttuurisiteet Saksaan olivat vahvat aina 1940-luvulle asti, mutta toinen maailmansota heikensi niitä huomattavasti. Latinan vaikutus näkyi runsaan käännöstoiminnan takia keskiajan kirjoitetussa kielessä, ei vain sanastossa vaan myös lauserakenteissa ja esimerkiksi verbinmuotojen käytössä. Latina oli Euroopan sivistys- ja opetuskieli ja säilytti asemansa kauan, esimerkiksi tieteen ja diplomatian kielenä pitkälle 1700-luvulle asti. Sen korkeata statusta myös oppineiston piirin ulkopuolella osoittaa se, että esimerkiksi kaupallisessa kirjeenvaihdossa tekstiin sijoitettiin latinalaisia tervehdyksiä, toivotuksia ja päiväyksiä pitkälle keskiajan loppuun asti. Kauppiaankin tuli siis osata latinaa muiden kielten ohella. Yhtenä esimerkkinä tästä voisi mainita erään Suomeen 1500-luvun alussa lähetetyn kirjeen, josta käy ilmi, että kirjeen kirjoittaja, eräs danzigilainen kauppias, lähetti kaksi poikaansa Turkuun opiskelemaan sekä latinaa, ruotsia että suomea. Ruotsissa on edelleen runsaasti latinasta tulleita lainasanoja, jotkut hyvinkin tavallisia (abstrakt, teknisk, press, prosa, radikal jne.) Nykyisen Pohjolan valtiot ovat liittyneet toisiinsa monin eri tavoin ja yhdistelmin. Niistä tunnetuin lienee Kalmarin unioni, jonka aikana kaikilla pohjoismailla oli yhteinen hallitsija. Tanska oli pitkään hallitsevassa asemassa, ja tanskan kieli vaikutti ruotsin kieleen mm. kuninkaan kanslioitten kautta, joiden kielenkäytössä näkyi myös vahvaa saksalaisvaikutusta. Tanskalaisvaikutteista kieltä, jonka eräänä tunnusmerkkinä oli päätteissä esiintyvä e alkuperäisen ruotsalaisen a-päätteen asemesta, ryhdyttiin vastustamaan Kustaa Vaasan aikana ja varsinkin 1600-luvulla. Kuninkaan kansliasta lähteneistä kirjeistä e-pääte väheni dramaattisesti muutamassa vuodessa, eikä se voinut olla sattuma. Päätteilläkin voi tehdä politiikkaa. Ranska oli seurapiirien ja hovin kieli, ja lainasanat kuvastelivat näiden yhteiskuntaluokkien elämää. Keskiajalla tuli joitakin ritarilaitokseen liittyviä sanoja. Vasta 1600-luvulla ranskan kieli alkoi vallata alaa yläluokan piirissä, vaikka suurvalta-aikana Ruotsi pitikin tiukasti kiinni latinasta diplomatian kielenä. Ranskan asema oli erityisen vahva Kustaa III:n hovissa. Aivan 1900-luvun alkuun asti oltiin sitä mieltä, että yläluokan tyttöjen kuului osata

8 Runebergistä riimuihin -verkkoresurssi (http://www.jyu.fi/gammalsvenska) 8 ranskaa luvulla ranska alkoi levitä myös porvaristonkin keskuuteen, mutta luvulla sen status heikkeni. Joka tapauksessa ranska on jättänyt jälkensä sekä ruotsin sanavarastoon (apropå, attaché, bukett, omelett, pjäs jne.) että sanojen muodostukseen (- ent,-ant, -ör, -age jne). Tosin useimmilla kyseessä olevilla päätteillä on vastineet ranskan emokielessä, latinassa, mutta ne lainautuivat ruotsin kieleen nimenomaan ranskan kielestä. Ruotsin ja suomen kielten suhteet ovat satoja vuosia olleet hyvin läheiset, ja kumpikin on vaikuttanut toiseensa. Ruotsin kielen vaikutus suomeen on pitkän yhteiselon ja sen aikoinaan hallitsevan aseman takia ollut huomattava, ja siitä on suomen kielessä näkyvissä eri kerrostumia. Osa uudemmista lainoista on helposti havaittavia, varsinkin monet vanhemman puhekielen ja kaupunkislangin ilmaukset nykyäänkin: hantaaki, hanslankari, koolinki, huilata; baana, stadi; jotkin vanhemmat lainat taas tuntuvat niin perin suomalaisilta, ettei niiden alkuperää tule edes ajatelleeksi: kirnumaito< muinaisr. kirno mjölk), huivi < muinaisr. hviver. Ruotsin kielen kautta suomeen on tullut myös alun perin alasaksalaisia lainoja, osa ehkä myös suorissa kontakteissa hansakauppiaiden (kestien) kanssa. Yhteiselämä jätti joitakin jälkiä myös suomesta ruotsin yleiskieleen; tunnetuimmat näistä lainoista ovat pojke < poika ja pjäxa < pieksu. Mutta koska lainaukset normaalisti kulkevat valta-asemassa olevasta kielestä heikommassa asemassa olevaan kieleen päin (vrt. alasaksa ruotsi), on ymmärrettävää, että lainat suomesta ruotsiin ovat harvalukuiset. Muita esimerkkejä siitä, että myös pienestä vähemmistökielestä kuitenkin otetaan sanoja, joista saattaa tulla erittäin tavallisia, ovat ruotsissa romanikielestä lainatut tjej ja arkikielen lattjo. Ruotsin kielellä oli jo runsaasti kirjallisuutta jo silloin, kun suomen kirjakieltä ryhdyttiin luomaan. Suomenruotsissa, varsinkin sen puhekielessä, näitä lainoja on luonnollisista syistä paljon enemmän. Suurvalta-aikaan 1600-luvulla Ruotsi oli monikielinen valtio (suomi, saame, saksa, viro, latvia, venäjä, tanska), mutta laajimmat kontaktit olivat edelleenkin ruotsin ja suomen kielten väliset. Keskiajalla ja vielä luvulla Suomeen tulevien virkamiesten tuli osata edes jonkin verran suomea, ja Ruotsiin muutti Suomesta koko ajan suomenkielistä väkeä. Lisääkin olisi toivottu: Peder Månsson valittaa 1500-luvulla erään kirjansa esipuheessa työvoimapulaa ja sanoo, että maassa olisi tarvittu tærffwa høffwe mees, terveitä, hyviä miehiä, joita olisi ollut Suomessa. Kontaktipinnat olivat siis laajat ja moninaiset. Ruotsi maailmalla Pohjoismaisia kieliä käytettiin viikinkien aktiivisimpaan aikaan ja sen jälkeenkin muuallakin Euroopassa, kuten yllä on mainittu, ja varjagit jättivät kielellisiä jälkiä myös venäjään. Ruotsi ei ole koskaan ollut pelkästään paikallinen kieli, vaan sitä on puhuttu ja puhutaan myös oman alueen ulkopuolella: Suomessa, Virossa, jossa vieläkin on jäljellä äidinkielenään ruotsia (estlandssvenska) puhuvia ihmisiä, Venäjällä, jossa oli kokonaisia ruotsia puhuvia kyliä (svenskbyar). Ruotsi kuuluu kuitenkin suomen tavoin EU:n pienten kielten joukkoon, ja tulevaisuus näyttää, mikä niiden kohtalo on. EU pyrkii säilyttämään monikielisyyden, monikulttuurisuuden ja yleensäkin alueellisen erilaisuuden, niin että lähtökohdat eivät ole huonot. Ja kun tarkastelee ruotsin kielen vaiheita eri aikoina ja näkee, miten se on pitänyt pintansa erilaisissa poliittisissa ja kielellisissä paineissa, voi luottaa siihen, että se säilyy niin kauan kuin ihmisillä on tarve tuntea kuuluvansa omaan ryhmään, omaan kulttuuriin, jota kannattelee oma kieli.

9 Runebergistä riimuihin -verkkoresurssi (http://www.jyu.fi/gammalsvenska) 9 Tämä kirjoitus on julkaistu myös teoksessa llse Cantell, Nina Martola, Birgitta Romppanen, Mats-Peter Sundström, Anja Sarantola & Tauno Sarantola, Suomi-ruotsi-suomi -sanakirja. 7. laajennettu painos. Helsinki: WSOY 2005.

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA 1. Suomusjärven kulttuuri PEPPI, JANNA, LOVIISA, MINNA 2. Kampakeraaminen kulttuuri JONNA, SALLA, ESSI, JUHANI 3. Vasarakirveskulttuuri (nuorakeraaminen

Lisätiedot

Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa. Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi

Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa. Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi 14.11.2015 Sisällys 1) Suomen kielen huolto Kotuksen tehtävänä 2) Kielenhuollon toimintaympäristö

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

Verkkokauppa Pohjoismaissa. Kuluttajatutkimus: Pohjoismaiden joulukauppa 2016 Verkkokauppa Pohjoismaissa

Verkkokauppa Pohjoismaissa. Kuluttajatutkimus: Pohjoismaiden joulukauppa 2016 Verkkokauppa Pohjoismaissa Verkkokauppa Pohjoismaissa Kuluttajatutkimus: Pohjoismaiden joulukauppa 2016 Verkkokauppa Pohjoismaissa Pohjoismaiset kuluttajat aikovat tehdä joululahjaostoksia verkosta 2,0 miljardilla eurolla tänä vuonna

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 26.8.2016 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I MUUT KIELIOPINNOT 3la71 Saksan kieli 1 (4 op) 3la31 Italian kieli 1 (4 op) 3la72 Saksan kieli 2 (5 op) 3la32 Italian kieli 2 (5 op) k0-9123 Englannin kielen valmentava opintojakso (3 op) k0-9122 Ruotsin

Lisätiedot

OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN

OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 1 2 Muutokset, jotka koskevat kaikkia perustutkintoja Kaikkien ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden kohtaa 3.1.2.1 Toinen

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

Kielellisen datan käsittely ja analyysi tutkimuksessa

Kielellisen datan käsittely ja analyysi tutkimuksessa Kielellisen datan käsittely ja analyysi tutkimuksessa Kimmo Koskenniemi 4.4.2007 Yleisen kielitieteen laitos Humanistinen tiedekunta Kielidataa on monenlaista Tekstiä erilaisista lähteistä kirjoista, lehdistä,

Lisätiedot

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Kaiken opetuksen perustana on oppilaiden sosiaalisten taitojen ja ryhmäkykyisyyden rakentaminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT. Juha Raitio

EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT. Juha Raitio EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT Juha Raitio TALENTUM Helsinki 2010 Joelille 2., uudistettu painos Copyright 2010 Juha Raitio ja Talentum Media Oy Kustantaja: Talentum Media Oy Kannen suunnittelu: Mika

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria 9.2.2. Toinen kotimainen kieli: ruotsi B1 Ruotsin kielen opetuksessa oppilas saa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön ruotsinkielisten kanssa. Opetuksen tavoitteena on kannustaa ja rohkaista oppilasta

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Näkökulma korruptioon

Näkökulma korruptioon Anonyymi Näkökulma korruptioon Korruptoitu ihmismieli! 2001 Radikaali poliittista vapautta ajava liike, kuten anarkismi, puhuu aina paitsi yhteiskunnasta myös ihmisestä. Liian usein huomio kääntyy ihmisen

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Mary-Anne S. Suomi Kertomus 27/60 www.m1914.org Bible for Children,

Lisätiedot

Suomalaisia sotalapsia Skandinaviassa

Suomalaisia sotalapsia Skandinaviassa Suomalaisia sotalapsia Skandinaviassa Oy Sigillum Ab ja Siirtolaisuusinstituutti 21.4.2016 Tuula Eskeland Kööpenhaminan yliopisto Suomalaisia sotalapsia Skandinaviassa Taustaa Historiaa Ruotsi Tanska Norja

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Runolaulu aineettomana kulttuuriperintönä Kainuussa (kuvassa Jussi Huovinen) linkki: https://www.youtube.com/watch?v=mu0hj_izgg0.

Runolaulu aineettomana kulttuuriperintönä Kainuussa (kuvassa Jussi Huovinen) linkki: https://www.youtube.com/watch?v=mu0hj_izgg0. Runolaulu aineettomana kulttuuriperintönä Kainuussa (kuvassa Jussi Huovinen) linkki: https://www.youtube.com/watch?v=mu0hj_izgg0. Laulu kulttuurisen kommunikaation muotona Ihmisellä on atavistisessa muistissa

Lisätiedot

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen Siirtolaisuus ennen ja nyt Tuomas Martikainen Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituuttisäätiö perustettu vuonna 1974 Juuret Turun yliopiston kaukosiirtolaisuustutkimuksessa Ainoa muuttoliikkeiden

Lisätiedot

Lausuminen kertoo sanojen määrän

Lausuminen kertoo sanojen määrän Sivu 1/5 Lausuminen kertoo sanojen määrän Monta osaa Miten selvä ero Rinnasteiset ilmaisut Yhdyssana on ilmaisu, jossa yksi sana sisältää osinaan kaksi sanaa tai enemmän. Puhutussa kielessä tätä vastaa

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Ilmastonmuutokseen sopeutuminen sosiaalisena ja yhteiskuntaa läpäisevänä tehtävänä Jukka Noponen ja Juho Saari 22.4.2014 Asiantuntijapaneeli kokoontunut

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Kielten opetussuunnitelmien keskeiset osuudet: infoiskuja, kysymyksiä ja keskustelua

Kielten opetussuunnitelmien keskeiset osuudet: infoiskuja, kysymyksiä ja keskustelua Helsinki, Messukeskus, 25.9.2015 Kielten opetussuunnitelmien keskeiset osuudet: infoiskuja, kysymyksiä ja keskustelua Anna-Kaisa Mustaparta Opetusneuvos Opetushallitus Tavoitteet, sisällöt ja arviointi

Lisätiedot

Nordisk Forbund. Nordisk Forbund TNS

Nordisk Forbund. Nordisk Forbund TNS Contents 1 Resultater 3 2 Usikkerhed og basestørrelser 7 2 1 Resultater Metode Feltperiode: Uge 12 og 13 2014 Målgruppe: Repræsentativt udvalgte vælgere i hhv. Sverige og Finland på 18 eller derover. Metode:

Lisätiedot

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Esimerkkejä Euroopasta Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Ruotsi Tanska Slovenia Liettua Hollanti Itävalta Latvia Portugali Ranska Kypros SUOMI Belgia Saksa Bulgaria Viro Puola Luxembourg Tsekin

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

Kuurojen kulttuuri. 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry

Kuurojen kulttuuri. 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry Kuurojen kulttuuri 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry Kuka on viittomakielinen, entä kuuro? Kuuroutta voidaan määritellä monesta eri näkökulmasta. Kuurot pitävät itseään ensisijaisesti

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

10. Neuvoja opintojen harjoittajille filosofisen tiedekunnan historialliskielitieteellisessä

10. Neuvoja opintojen harjoittajille filosofisen tiedekunnan historialliskielitieteellisessä 1 Historiallis-kielitieteellisen osaston tutkintovaatimukset: 1. Uppgifter på fordringarne till filosofiekandidat-examen inom filosofiska fakultetens historisk-filologiska sektion, inlemnade af vederbörande

Lisätiedot

Viikinkikiviä Arktikumin puistossa. Oheismateriaalia opettajille ja muille kiinnostuneille

Viikinkikiviä Arktikumin puistossa. Oheismateriaalia opettajille ja muille kiinnostuneille Viikinkikiviä Arktikumin puistossa Oheismateriaalia opettajille ja muille kiinnostuneille 2 Viikinkikiviä Arktikumin puistossa Arktinen keskus on sijoittanut riimukivikopioita Arktikumin ulkoalueelle,

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 25.8.2016 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

4 ensimmäistä sähköpostiasi

4 ensimmäistä sähköpostiasi 4 ensimmäistä sähköpostiasi 1 Ohjeet Nyt rakennetaan neljä viestiä, jotka voit lähettää sähköpostilistallesi. Jos et vielä osaa rakentaa sähköpostilistaa, lue tämä kirjoitus: http://www.valmentaja-akatemia.fi/sahkopostilista/

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Fysiikan historia Luento 2

Fysiikan historia Luento 2 Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta

Lisätiedot

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET 28.10.2016 Näitä määräyksiä sovelletaan rinnan paperikokeen määräysten kanssa kevään 2017 tutkinnosta alkaen. Toisen kotimaisen

Lisätiedot

Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo Jyrki Kalliokoski

Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo Jyrki Kalliokoski Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo 27.10. 2014 Jyrki Kalliokoski Humanistinen tiedekunta / jyrki.kalliokoski@helsinki.fi 29.10.2014 1 Kaksi kommenttia 1) Eurooppalaisen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 252. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 252. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 15.09.2014 Sivu 1 / 1 1058/12.01.00/2014 252 Valtuustoaloite pohjoismaisen koulun perustamismahdollisuuksista suomenkieliselle opetuspuolelle (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo

Lisätiedot

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 tuetusti / vaihtelevasti / hyvin / erinomaisesti vuosiluokka 1 2 3 4 käyttäytyminen Otat muut huomioon ja luot toiminnallasi myönteistä ilmapiiriä.

Lisätiedot

Lisää matalapalkkatyötä

Lisää matalapalkkatyötä Liite 1 Lisää matalapalkkatyötä Talousneuvosto 27.2.2013 Osmo Soininvaara Juhana Vartiainen Tausta Vlti Valtioneuvoston t kanslian tilaus kirjoittajilta, itt jilt sopimus 22.1.2013, 2013 määräaika 20.2.2013

Lisätiedot

Itämeren alueen verkkosuunnitelma. Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo

Itämeren alueen verkkosuunnitelma. Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo Itämeren alueen verkkosuunnitelma Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo Itämeren alueen verkkosuunnitelma on osa Euroopan laajuista kymmenvuotista verkkosuunnitelmaa (TYNDP) -Miksi tehdään -Miten

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja ISBN 978-952-14-2155-6 ISBN 978-952-14-2156-3 (sähkökirja) Taitto: NotePad Kansi: Lauri

Lisätiedot

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio 1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden

Lisätiedot

9.2. Ruotsi B1 kielenä

9.2. Ruotsi B1 kielenä 9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 17.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.

Lisätiedot

Lukion ainevalintojen merkitys

Lukion ainevalintojen merkitys Lukion ainevalintojen merkitys Jouni Pursiainen, n LUMA-keskus, kemian professori Vanhempainstartti yliopistoon 28.2.2017 Meillä on oikeus tehdä valintoja, mutta valintojen seurauksia ei aina voi valita

Lisätiedot

Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen

Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen Ulla Hämäläinen Yhteistyökumppanit Laura Ansala Aalto Matti Sarvimäki Aalto / VATT 18.4.2016 Vuosi 2015: turvapaikanhakijoiden määrä kymmenkertaistui

Lisätiedot

Räkna biljetten, laskekaa lippu

Räkna biljetten, laskekaa lippu Räkna biljetten, laskekaa lippu - Lippujen ja liputuksen kulttuurihistoriaa Liput ovat vaakunoiden ohella merkittävimpiä valtioiden ja muiden yhteisöjen visuaalisia tunnuksia. Tutustumme lippujen ja liputuksen

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Arvosanajakaumia syksy

Arvosanajakaumia syksy jakaumia syksy 2014 1 Koko maa Äidinkieli, suomi Naiset 111 4,4 339 13,4 482 19,1 634 25,1 573 22,7 333 13,2 56 2,2 2528 4,0 Miehet 47 2,1 159 7,1 292 13,0 450 20,1 599 26,7 586 26,1 109 4,9 2242 3,4 Yhteensä

Lisätiedot

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys Tuntijakotyöryhmä 28.09.2009 Oppimistulosarvioinneista Arvioinnit antavat tietoa osaamisen tasosta perusopetuksen nivel- ja päättövaiheissa. Tehtävänä selvittää

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Marcus Tullius Cicero (106 eaa.- 43 eaa.), roomalainen filosofi ja valtiomies

Marcus Tullius Cicero (106 eaa.- 43 eaa.), roomalainen filosofi ja valtiomies Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI SOMALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI SOMALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI SOMALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 SOMALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina 1940-2005 Väestöllä tarkoitetaan yleensä kaikkia jonkin alueen, kuten maapallon, maanosan, valtion, läänin, kunnan tai kylän asukkaita. Suomen väestöön

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 VIRON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Puhutun ja kirjoitetun rajalla

Puhutun ja kirjoitetun rajalla Puhutun ja kirjoitetun rajalla Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Laura Karttunen Tampereen yliopisto AFinLAn syyssymposiumi Helsingissä 14. 15.11.2008 Lähtökohtia 1: Anekdotaaliset Daniel Hirst Nordic

Lisätiedot

Matka Raamatun kastetilanteisiin. Niko Huttunen Dos., Helsingin yliopisto

Matka Raamatun kastetilanteisiin. Niko Huttunen Dos., Helsingin yliopisto Matka Raamatun kastetilanteisiin Niko Huttunen Dos., Helsingin yliopisto I Kristillinen kaste ja muut puhdistautumisrituaalit Puhdistautumisriitit tavallisia uskonnoissa Puhdistautumisriitti Ganges- virrassa

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus LUONNOS 28.11.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen liitteen muuttamisesta Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ Lähde: Pähkinälinnan läänin henkikirjat Inkerinmaalla henkikirjoja (manthals längd) on 1600-luvulla

Lisätiedot

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80 Vaalikysely 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosiaalidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät

Lisätiedot

Vuorovaikutustaidot ja ilmaisuvaranto. ymmärtäminen ja vuorovaikutuksessa toimiminen. Ilmaisu vuorovaikutustilanteis sa

Vuorovaikutustaidot ja ilmaisuvaranto. ymmärtäminen ja vuorovaikutuksessa toimiminen. Ilmaisu vuorovaikutustilanteis sa Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota / arvosanaa kahdeksan varten Opetuksen tavoite Sisältöalueet Arvioinnin

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

JEESUS PARANTAA SOKEAN

JEESUS PARANTAA SOKEAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PARANTAA SOKEAN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Siiloan lammikko oli Jerusalemissa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan?

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Lotta Haldin luontoympäristöyksikkö/ naturmiljöenheten AVAJAISTILAISUUS / INVIGNING perjantaina/fredag 9.10. klo/kl. 9 11.30 Vaasan

Lisätiedot

K-moduulin kysymyksiä ja vastauksia

K-moduulin kysymyksiä ja vastauksia 1/(5) K-moduulin kysymyksiä ja vastauksia K2002 Aihealue: Eri maiden maatunnukset eli prefiksit Oikeita väittämiä: + Oikein (20001) DL on radioamatööriliikenteessä käytettävä Saksan maatunnus. + Oikein

Lisätiedot

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Kuvaukset 1 (6) Englanti, Back to basics, 1 ov (YV3EN1) Tavoite osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Teemat ja

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Helsingin yliopiston päävalinnan valintakokeet keväällä/kesällä 2016

Helsingin yliopiston päävalinnan valintakokeet keväällä/kesällä 2016 Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta Ajankohta Paikkakunta Lisätietoa Akvaattiset tieteet 26.5.2016 klo 9.00-13.00, Jyväskylä, Oulu, Turku Yhteinen valintakoe biologian ja ympäristötieteiden sekä Jyväskylän,

Lisätiedot

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen. Oppilas osaa ilmaista itseään ja mielipiteitään tutuissa vuorovaikutustilanteissa.

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen. Oppilas osaa ilmaista itseään ja mielipiteitään tutuissa vuorovaikutustilanteissa. 1 SAAMEN KIELI JA KIRJALLISUUS -OPPIMÄÄRÄ Saamen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Vuorovaikutustilanteissa

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista Riitta Metsänen Tampere 5.10.2016 Opettajien käsityksiä ja näkemyksiä osaamisen arvioinnista (Metsänen 2015) Opettajien

Lisätiedot

Anno domini 1509. Instragrammissa @versopartio #versopartio #turkupalaa #jarrr. Seuraa vinkkejä Versojen facebookissa!

Anno domini 1509. Instragrammissa @versopartio #versopartio #turkupalaa #jarrr. Seuraa vinkkejä Versojen facebookissa! 1(7) Anno domini 1509 Kalmarin unioni oli hallinnut pohjolaa ja Itämerta jo vuodesta 1397 lähtien. Unionin mahti oli niin suuri, että sillä oli hallussaan linnoitusketju, joka ulottui aina Örebystä Viipuriin

Lisätiedot

RIIHIMÄEN LUKION OPPIKIRJAT

RIIHIMÄEN LUKION OPPIKIRJAT RIIHIMÄEN LUKION OPPIKIRJAT 2016 2017 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ÄI 1 ÄI 2 ÄI 3 ÄI 4 ÄI 5 ÄI 6 ÄI 7 ÄI 8 ÄI 9 Särmä Suomen kieli ja kirjallisuus, Otava. (uusin painos) Painettu tehtävävihko. Särmä Suomen

Lisätiedot

KUNNANNIMI JA PAIKALLISIDENTITEETTI: ASUKASKYSELYN TULOKSIA

KUNNANNIMI JA PAIKALLISIDENTITEETTI: ASUKASKYSELYN TULOKSIA KUNNANNIMI JA PAIKALLISIDENTITEETTI: ASUKASKYSELYN TULOKSIA Paula Sjöblom, dosentti, kieli- ja käännöstieteiden laitos Ulla Hakala, KTT, markkinoinnin ja kansainvälisen liiketoiminnan laitos Satu-Päivi

Lisätiedot

LC-8025 Venäjä 2: kertaava verkkokurssi. Alexandra Belikova

LC-8025 Venäjä 2: kertaava verkkokurssi. Alexandra Belikova LC-8025 Venäjä 2: kertaava verkkokurssi Alexandra Belikova 2016-2017 Opintojakso Laajuus: 2 op Työmäärä toteutustavoittain: itsenäisen työskentelyn osuus (mm. verkossa) 50 h pienryhmäopetus 4 h Sisältö:

Lisätiedot

6. Ortodoksinen kirkko

6. Ortodoksinen kirkko 6. Ortodoksinen kirkko Ortodoksinen kirkko syntyi kristinuskon jakautuessa vuonna 1054. Johtaja on patriarkka. Siihen kuuluu noin 270 miljoonaa kannattajaa. Suurin osa maailman ortodoksisista paikalliskirkoista

Lisätiedot

* * * Koulun nimi: todistusten testikoulu Sivu 1(2) Testi Oppilas Luokka 1T. Taito erinomainen. Taito hyvä.

* * * Koulun nimi: todistusten testikoulu Sivu 1(2) Testi Oppilas Luokka 1T. Taito erinomainen. Taito hyvä. Luokka 1T VÄLITODISTUS erinomainen Sivu 1(2) hyvä kehittymässä alulla Äidinkieli ja kirjallisuus - suomi Hallitset äänne-kirjain vastaavuuden Luet tavuja Luet sanoja Kirjoitat kirjaimia Kirjoitat tavuja

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot