Kommenttipuheenvuoro, Joukkoliikenteen ja muiden julkisin varoin toteutettavien henkilökuljetusten yhdistämisestä, selvitysmies Juhani Paajanen, LVM.

Transkriptio

1 Kommenttipuheenvuoro, Joukkoliikenteen ja muiden julkisin varoin toteutettavien henkilökuljetusten yhdistämisestä, selvitysmies Juhani Paajanen, LVM. Helppo Liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari, Marina Congress Center, Helsinki,. 1

2 Liikkumisessa on kyse perusoikeuden turvaamisesta Joukkoliikenne ja sen toimivuus edistää monien yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamista; esim. sosiaalisen tasa-arvon toteutumista PL 9 ; Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus liikkua maassa... Valtiolla ei kuitenkaan ole lakisääteistä velvoitetta järjestää julkisia liikennepalveluja (rooli palvelutason turvaamisessa ja palvelumuotojen yhteensovittamisessa) Poikkeuksena esim. VPL vaikeavammaisten kuljetuspalvelut PL 6.2.; Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. -> vaikeavammaisten kuljetuspalvelut 2

3 Avoinna olevia vaikuttavia lainsäädäntöhankkeita Erityislainsäädäntö SHL uudistaminen vs. VPL ja KVL yhdistäminen Kelan rooli? Ikälaki Yleislainsäädäntö JoukkoliikenneL (voimassa) EU asetus 181/2011 AsiakasmaksuL Sote laki Puitelaki Työryhmät: Joukkoliikenteen rahoitus, Linjaautoliikennetyöryhmä joukkoliikenteen toteuttamisvaihtoehdoista, ja julkisin varoin toteutettavien henkilökuljetusten yhdistäminen 3

4 Avoin julkinen joukkoliikenne on tarkoitettu kaikille = AVOIN Julkisen esteettömän joukkoliikenteen tulisi olla ensisijainen ja kaikille yhdenvertaisesti kuuluva oikeus Liikkuminen on logistinen toisiaan seuraava tapahtumien kulku; yksikin esteellinen tilanne on sen heikoin lenkki Joukkoliikenne lain suunnittelua ja palvelutasosuosituksia ohjaavat säännökset täsmällisemmiksi sekä velvoittavimmiksi Esim. liikennepalveluiden laatulupaukset; tarjottava liikennepalvelu, muutoksista ja peruuttamisista tiedottaminen, liput ja hinnat, käytössä olevat ajoneuvot, niiden mahdollinen matalalattiaisuus ja varusteet jotka helpottavat matkustajan autoon pääsyä, asiakastyytyväisyyden mittaaminen, vammaisten ja liikuntarajoitteisten matkustajien käytettävissä olevat palvelut, heidän avustamiseensa, siitä tiedottaminen sekä muu eri väestöryhmien tarpeiden huomioonottaminen, oikeusturvatiet 4

5 Miksi ei kuitenkaan käytännössä aina toteudu? = Vaikea vamma/sairaus Matka on logistinen ketju, jonka tulee olla katkeamaton Vaikeasti liikkumis- ja toimimisrajoitteisten liikkuminen tyssää jo pieneen rakenteelliseen ja/tai palveluun liittyvään puutteeseen esim; yksikin yli 20 mm kynnys (F1) Tasonostinta tai ramppia ei ole, on epäkunnossa tai jos se edellyttää henkilökunnan apua henkilöstö ei ole saavutettavissa/ei auta Vaihtoon liittyvä seuraava kulkuväline ei ole esteetön -> ei vaihtomahdollisuutta Invapaikkojen määrä (usein yksi) on jo käytössä lastenrattailla Terminaalien ja pysäkkien esteellisyys Kuljettaja ei tule auttamaan tai tarvitaan toisen henkilön apua tai henkilökohtaisia avustajia -> kun liikkuminen spontaanisti on usein muutoinkin useasta eri syystä estynyt (vaikea vamma/sairaus, avun saaminen, sääolosuhteet kylmällä), saattavat ko. tilanteet aiheuttaa asiakkaalle, jopa terveyden vaarantumisen sen lisäksi, että matka saattaa estyä kokonaan 5

6 siksi Joidenkin vaikeimmin vammaisten kuljetuspalvelut on jatkossakin järjestettävä erityislainsäädännöllä (vammaispalvelulaki), koska on ko. ryhmään kuuluu henkilöitä, jotka eivät koskaan tai väliaikaisesti tilanneriippuvaisesti voi käyttää vain julkista joukkoliikennettä. Vaikea vamma tai sairaus, yksilölliset olosuhteet (esim. talviaika, apuvälineen rikkoutuminen, avustamiseen liittyvät ongelmat jne.) Tämän johdosta tarvitsevat erityiskalustoa (tila-auto/henkilöauto), kuljettajan apua matkan alussa, aikana, päätepisteessä (haku ovelta tai jopa sisätiloista) Matkoista osa voidaan yhdistellä, osa edellyttää yksinkulkumahdollisuutta tai ns. tuttutaksioikeutta 6

7 7

8 Vpl:n mukainen palvelutaso Palvelun tulee tosiasiallisesti turvata vaikeavammaisen henkilön liikkumisvapauden toteutuminen ilman syrjintää (PL 6 ja 9). Palvelu välttämätön vamman tai sairauden johdosta tavanomaisista elämäntoiminnoista suoriutumiseksi Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä (VPL ja VPA 1). Yksilökohtainen harkinta, ei pelkkä kuljetus vaan palvelu -> kokonaisuus Miksi oikeutettu? Säädetty subjektiiviseksi oikeudeksi, koska katsottu että vaikeavammaisia on väestömäärään nähden niin vähän, että on välttämätöntä turvata kohtuulliset ja välttämättömät palvelut Valittu järjestämistapa ei saa estää tai kaventaa tosiasiallisesti kuljetuspalveluiden saajaa käyttämästä palvelua yksilöllisesti vamman edellyttämällä soveltuvalla tavalla (EOA). Palvelusta voidaan periä enintään paikkakunnalla käytettävissä olevan julkisen liikenteen maksua vastaava tai muu siihen verrattavissa oleva kohtuullinen maksu (VPL 8.2 ja AsiakasmaksuA 6). 8

9 Yhdistelyn sopivuus VPL matkoissa Todettu parhaiten soveltuvan Ikäihmisille ja henkilöille, joissa ei kyse toistuvasta päivittäisestä liikkumisesta (esim. työ- tai opiskelumatkat) ja joissa ei tarkkaa ajoitusta (esim. kaupassa käynti); Henkilöille, joilla ei ole sähköpyörätuolia, sähkömopoa tai useampia isompia apuvälineitä (harrastusmatkoissa, yöpymismatkoilla); Kilpailutuksessa huomioitu kalustovaatimukset ja kaluston laatu ja määrä suhteessa kuljetettavien asiakkaiden tarpeisiin sekä huomioitu operaattorin aukiolo 365/v kaikkina vuorokaudenaikoina Kuljettajien asianmukainen ja jatkuva koulutus Mahdollisuus käyttää yhdessä esteetöntä joukkoliikennettä (esim. Helsinki HSL kortti) Kaikkien vaikeimmin vammaiset on irroitettu kuljetuspalvelukeskusten käyttövelvoitteesta (aiheuttaneet eniten ongelmia keskitetyille järjestelmille, koska tarvitsevat yksilöllistä palvelua ja riittävän isoa kalustoa), myös työ- ja opiskelumatkat tai muu perusteltu henkilökohtainen syy, esim. huollettava alaikäinen, alaikäisyys, avun tarve, avustaja/opaskoira, muu lemmikki, erityisen vaikea vamma 9

10 Katse tulevaan Yksiselitteiset ja täsmälliset kriteerit toimimis- ja liikkumisrajoitteisten matkustajien tarpeiden huomioimisessa joukkoliikenteen palvelutason määrittelyssä -> hankintamenettelyssä sekä sopimuskauden/toiminnan aikana Tekniset kalustovaatimukset, henkilökunnan ammattitaito ja sen ylläpito, palvelun sisältö Rakennetun ympäristön esteettömyys Matkaketjun esteettömyys Kutsujoukkoliikenteen kehittäminen Erityisesti kaluston saavutettavuus, toiminta-ajat, palvelu Yhteiset matka- ja lippujärjestelmät Arvioitava kokonaisuudessaan suhteessa asiakkaan kokonaisuuteen myös muihin vammaispalveluihin esim. henkilökohtaisen avun saatavuus vaikeavammaisille sekä omana tukitoimena autonhankintatuen uudistaminen, jotka molemmat vähentävät tarvetta tässä ryhmässä erityisille kuljetuspalveluille ->edellyttää laajaa sosiaalista ja palveluiden arviointia Elina Akaan-Penttilä lakimies

11 .. jatkuu Miten sosiaalihuoltolain uudistamisessa vahvistetaan niiden henkilöiden liikkumisen tukea, jotka eivät kuulu vammaispalveluiden piiriin -> korjausliike nyt olevaan vääristymiseen vammaispalveluiden kohdentumisessa sekä rahoituksessa suhde vammaislakien yhteissovittamiseen Kela:n kompetenssi yksilökohtaiseen harkintaan perustuvasta harkinnasta päivittäistoiminnoissa Sitoudutaan linja-autokaluston esteettömyyteen tietyn ajan kuluessa sekä sen yhteensopivuus VAMPO -toimenpiteiden kanssa Määritellään tekniset määräykset ja kehitetään kansallisista tarpeista lähtevät kehittämis- ja valvontatoimenpiteet rautatie- ja linja-autoliikenteessä Kehitetään joukkoliikenneinformaation esteettömyyttä Varmistetaan linja-autoliikennepalveluita koskevien oikeuksien ja avunsaannin toimivuus Bussiasetus 11

12 12