Eur Civil Law brochure FIN 17/6/ :39 Page 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eur Civil Law brochure FIN 17/6/2004 14:39 Page 1 www.eurocivil.info"

Transkriptio

1

2 Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeuden alalla Euroopan unionissa Opas lakimiehille

3 Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alalla pyritään helpottamaan kansalaisten jokapäiväistä elämää, kun heidän on käytettävä oikeuksiaan ja käännyttävä tuomioistuimen puoleen näiden oikeuksien toimeenpanemiseksi. Lakimiesten rooli on ratkaiseva juridisessa yhteistyössä siviilioikeuden alalla kaikkialla Euroopan unionissa. He toimivatkin usein tärkeimpänä tietolähteenä Euroopan kansalaisille, jotta voitaisiin varmistaa, että heidän oikeuksiaan kunnioitetaan. On välttämätöntä, että lakimiehet ovat tietoisia niistä tärkeistä kehityssuunnista, jotka ovat viime vuosina tapahtuneet juridisessa yhteistyössä siviilioikeuden alalla. Siksi Euroopan komissio onkin päättänyt aloittaa tiedotuskampanjan siitä, kuinka se voi tarjota tiiviimpää ja helpommin saatavissa olevaa informaatiota näistä tärkeistä kehityssuuntauksista. Tätä tarkoitusta varten on luotu taskuopas, josta on mahdollista lukea enemmän juridisesta yhteistyöstä siviilioikeuden alalla ja löytää tietoa, kuinka se voi vaikuttaa henkilöiden jokapäiväisiin toimiin. Toivon, että taskuopas auttaa ymmärtämään paremmin tätä monimutkaista ja entistäkin tärkeämpää aihetta. Ystävällisin terveisin, António Vitorino

4 I. JOHDANTO 2 1. Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeuden alalla 3 2. Kohti todellista Euroopan oikeusaluetta 4 3. Yksityisoikeudellinen säännöstö ( acquis ) 25 II. OIKEUDELLINEN YHTEISTYÖ YKSITYIS- JA KAUPPAOIKEUDEN ALALLA 6 1. Bryssel I -asetus 7 2. Lainvalintasäännöt (conflict of laws) asiakirjat ja luonnokset Yksityis- ja kauppaoikeuden alalla tapahtuvan oikeudellisen yhteistyön kehittäminen jatkossa 14 III. PERHEOIKEUS Bryssel II -asetus Bryssel II -asetuksen korvaava uusi asetus 18 IV. MAKSUKYVYTTÖMYYSASETUS 20 V. KÄYTÄNNÖN OIKEUDELLINEN YHTEISTYÖ Oikeudenkäyntiasiakirjojen tiedoksiantoa koskeva asetus Todisteiden vastaanottamista koskeva asetus Eurooppalainen oikeudellinen verkosto yksityis- ja kauppaoikeudellisissa kysymyksissä 25 VI. OIKEUSSUOJAN SAATAVUUS Oikeusapua koskeva direktiivi Rikoksen uhreille maksettavia korvauksia koskeva direktiiviehdotus 27

5 I. JOHDANTO Eurooppa-oikeuden alalla on havaittavissa merkittävä kehityssuunta, josta useimmat lakimiehet eivät ole tietoisia. Kansainvälisestä yksityisoikeudesta on kehittymässä Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansallisten oikeusjärjestysten yläpuolella oleva itsenäinen ja erillinen eurooppa-oikeuden ala. Amsterdamin sopimuksessa EU:lle annettiin toimivalta antaa säännöksiä kansainvälisen yksityisoikeuden alalla, ja sen jälkeen on annettu paljon eurooppalaisia säädöksiä, jotka koskevat "yhteistyötä yksityisoikeuden alalla". Tämä uusi oikeudenala koskettaa jokaista eurooppalaista yksityisoikeuden alalla toimivaa juristia - tuomareita, lakimiehiä ja muita oikeustieteellisen koulutuksen saaneita. Tavaroiden, palvelujen ja henkilöiden vapaan liikkuvuuden periaate on edistänyt Euroopan kansalaisten ja kaupallisen toiminnan liikkuvuutta. Lakimiehet joutuvat työssään yhä useammin kohtaamaan rajat ylittäviä oikeustapauksia, joissa ongelmia aiheuttavat muun muassa rajojen yli tapahtuvat toimitukset, matkailijoiden liikkumiseen ja liikenneonnettomuuksiin liittyvät oikeudelliset näkökohdat tai toisissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa sijaitsevan omaisuuden ja kiinteistöjen omistusoikeuteen liittyvät kysymykset. Lakimiehet joutuvat käsittelemään lähes päivittäin tapauksia, jotka koskevat perheoikeuden alalla eri kansallisuutta olevien henkilöiden henkilökohtaisia suhteita tai rajat ylittäviä perhesuhteita ja lasten huoltoa. Nykyisin jopa pienet ja keskisuuret yritykset ovat lähes poikkeuksetta aktiivisia eurooppalaisilla kotimarkkinoilla ja kohtaavat jatkuvasti ongelmia ja oikeudellisia kysymyksiä, jotka kuuluvat Eurooppa-oikeuden alaan. Avointen rajojen Euroopassa esiintyy paljon rajat ylittäviä oikeussuhteita. Tässä ympäristössä toimivien lakimiesten on oltava tietoisia uudesta kehityssuunnasta.

6 1 Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeuden alalla Termissä oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeuden alalla on säilytetty jäsenvaltioiden (hallitustenvälisen) yhteistyön käsite. Se oli osa asiakenttää, josta on nyt tullut itsenäinen Eurooppa-oikeuden ala omine käsitteineen ja periaatteineen. EY:n perustamissopimuksen IV osastoa, mukaan lukien 61 ja 65 artiklan, sovelletaan kaikkiin Euroopan unionin jäsenvaltioihin Tanskaa lukuun ottamatta. Termi oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeuden alalla on peräisin Maastrichtin sopimuksesta, eli Euroopan unionista tehdystä sopimuksesta, jonka VI osaston, 'Määräykset yhteistyöstä oikeus- ja sisäasioissa, K.1 artiklassa oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeuden alalla määritellään jäsenvaltioiden yhteistä etua koskevaksi asiaksi. Amsterdamin sopimuksessa tämä yhteistyö, joka oli siihen asti ollut osoitettu ainoastaan jäsenvaltioille, nostettiin Euroopan yhteisön erityisen lainsäädäntövallan alaiseksi asiaksi: EY:n perustamissopimuksen 61 artiklan c kohdassa tunnustetaan yhteisön lainsäädäntövalta tällä alalla ja tähän kuuluu EY:n perustamissopimuksen 65 artiklan mukaan seuraavaa: a seuraavilla aloilla tapahtuva kehittäminen ja yksinkertaistaminen: - oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiantoa valtiosta toiseen koskeva järjestelmä; - todisteiden vastaanottamista koskeva yhteistyö; - siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden ja muiden päätösten tunnustaminen ja täytäntöönpano; b lainvalintaa ja tuomioistuimen toimivallan määräytymistä koskevien jäsenvaltioiden sääntöjen yhteensopivuuden edistäminen; c riita-asiain oikeudenkäyntien moitteettoman sujumisen esteiden poistaminen edistämällä tarvittaessa riita-asiain oikeudenkäyntiä koskevien jäsenvaltioissa sovellettavien säännösten yhteensopivuutta. 2 Kohti todellista Euroopan oikeusaluetta Oikeudellista yhteistyötä yksityisoikeuden alalla koskevat säännöt perustuvat periaatteelle, jonka mukaan yksittäisten jäsenvaltioiden tuomioistuinjärjestelmät ja tuomioistuinten antamat tuomiot ovat samanarvoisia ja samassa asemassa. Yhteistyön perustana on myös yksittäisten tuomioistuinten ja oikeusviranomaisten rajat ylittävä yhteistyö. On selvää, että tällä alalla on oltava yhdenmukaiset säännöt: jos kukin jäsenvaltio päättäisi itsenäisesti, mitä lakia sovelletaan kuhunkin rajat ylittävään oikeussuhteeseen ja mitkä muiden jäsenvaltioiden tuomiot tunnustetaan, tämä aiheuttaisi oikeudellista epävarmuutta kansalaisille ja yrityksille sekä toimivaltaisen tuomioistuimen että sovellettavan lain osalta. Euroopan sisämarkkinoiden menestymisen edellytyksenä on eurooppalainen oikeusvarmuus. Tampereen Eurooppa-neuvostossa 15. ja neuvosto luonnosteli tavoitteen todellisen Euroopan oikeusalueen luomisesta; tämä perustui periaatteelle, jonka mukaan jäsenvaltioiden oikeus- ja hallintojärjestelmien eroavuudet tai monimutkaisuus eivät saisi estää yksityishenkilöitä ja yrityksiä käyttämästä oikeuksiaan, eikä oikeuksien käyttäminen saisi vaikuttaa hankalalta. 3

7 4 Oli tarpeen taata yhteisön laajuisesti oikeussuojan parempi saatavuus Euroopassa kaikkien kansalaisten osalta. Tampereen Eurooppa-neuvosto vahvisti kolme toiminnan painopistealuetta: oikeuden päätösten vastavuoroinen tunnustaminen, rikosten uhrien vahingonkorvausten parantaminen ja yhtenäistämisen jatkaminen yksityisoikeuden alalla. Näistä painopistealueista vastavuoroisen tunnustamisen periaate on yksityisoikeuden alalla tapahtuvan oikeudellisen yhteistyön peruskivi. Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto hyväksyi toimenpideohjelman tuomioiden vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen toteuttamisesta siviili- ja kauppaoikeuden alalla. Lopullisena tavoitteena on, että oikeuden päätökset tunnustettaisiin ja pantaisiin täytäntöön toisessa jäsenvaltiossa ilman minkäänlaisia välivaihemenettelyjä (toisin sanoen niin sanottu eksekvatuurimenettely poistetaan). On odotettavissa, että tällä todellisella Euroopan oikeusalueella yksityisoikeuden alalla tapahtuvan oikeudellisen yhteistyön tuleva kehittäminen helpottaa kansalaisten ja kaupallisen toiminnan liikkuvuutta. 3 Yksityisoikeudellinen säännöstö ( acquis ) Yksityisoikeuden alalla tapahtuvan oikeudellisen yhteistyön alueella yhteisön säännöstö (ns. acquis communautaire) on jo varsin merkittävää ja liittyy kaikkiin EY:n perustamissopimuksen 65 artiklan soveltamisalaan kuuluviin alueisiin, kuten tuomioistuinten toimivaltaan, tuomioiden vastavuoroiseen tunnustamiseen ja täytäntöönpanoon, jäsenvaltioiden väliseen yhteistyöhön ja oikeussuojan saatavuuteen. Näin ollen on jo annettu monia lainsäädännöllisiä asiakirjoja, joita sovelletaan kaikkiin jäsenvaltioihin Tanskaa lukuun ottamatta, ja useista muista asiakirjoista keskustellaan tai ne ovat suunnitteilla: Tuomioistuimen toimivalta, tuomioiden vastavuoroinen tunnustaminen ja täytäntöönpano: - Bryssel I -asetus tuomioistuinten toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviilija kauppaoikeuden alalla - Bryssel II -asetus tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja yhteisten lasten huoltoa koskevissa asioissa sekä uusi neuvoston asetus samasta asiasta eli Bryssel II bis, joka korvaa Bryssel II -asetuksen; - asetus, joka koskee maksukyvyttömyysmenettelyjä. Jäsenvaltioiden välinen yhteistyö (näiden asiakirjojen tavoitteena on parantaa käytännön oikeudellista yhteistyötä): - asetus tiedoksiannosta rajat ylittävissä tapauksissa; - asetus todisteiden vastaanottamisesta siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa; - neuvoston päätöks siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston perustamisesta. Oikeussuojan saatavuuden alalla: - direktiivi oikeusavusta rajat ylittävissä riita-asioissa

8 Tällä hetkellä on tehty ehdotukset seuraaviksi toimenpiteiksi: - rikoksen uhreille maksettavat korvaukset (vihreä kirja ja direktiiviehdotus); - vaihtoehtoiset riidanratkaisumenettelyt (vihreä kirja); - ehdotus neuvoston asetukseksi riitauttamattomia vaateita koskevan eurooppalaisen täytäntöönpanomääräyksen käyttöönotosta, joka tähtää siihen, että jäsenvaltiossa annetut riitauttamattomia saatavia koskevat tuomiot olisivat täytäntöönpanokelpoisia kaikkialla yhteisössä ilman, että jäsenvaltiossa, jossa täytäntöönpanoa haetaan, tarvitsisi ryhtyä minkäänlaisiin välivaihemenettelyihin; - vähäisiin vaateisiin liittyvät maksusuoritusmääräykset ja oikeudenkäynnit (vihreä kirja); - sopimussuhteisiin sovellettava laki (vihreä kirja). - ehdotus asetukseksi sopimuksenulkoisiin velvoitteisiin sovellettavasta laista ("Rooma II"). 5

9 II. OIKEUDELLINEN YHTEISTYÖ YKSITYIS- JA KAUPPAOIKEUDEN ALALLA 6 Yksityisoikeuden alalla tapahtuvan oikeudellisen yhteistyön ytimessä ovat tuomioistuinten toimivaltaa ja lainvalintaa koskevat säännöt yksityis- ja kauppaoikeuden alalla. Kansainvälisessä siviiliprosessissa eräät tuomioistuinten toimivaltaa ja tuomioiden tunnustamista koskevien kansallisten sääntöjen väliset erot vaikeuttavat sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa. Tarvitaan välttämättä säännökset, joiden avulla voidaan yksinkertaistaa muodollisuudet ja yhdenmukaistaa tuomioistuinten toimivaltaa yksityis- ja kauppaoikeudellisissa asioissa koskevat säännöt, jotta toisissa jäsenvaltioissa annetut tuomiot tunnustetaan ja pannaan täytäntöön nopeasti ja yksinkertaisin menettelyin. Näitä sääntöjä täydentämään tarvitaan vastaavia lainvalintasääntöjä. Jäsenvaltio 1:n yritys A on varannut yhdessä liikemessuja järjestävän yritys B:n, jonka keskushallinto on jäsenvaltio 2:ssa, kanssa neliömetrin suuruisen näyttelytilan siihen kuuluvine palveluineen jäsenvaltio 2:ssa pidettäviltä kolmipäiväisiltä liikemessuilta, joille yritys A aikoo osallistua näytteilleasettajana. Viisi päivää ennen messujen alkua yritys A:n pääasiakas ilmoittaa, ettei se voi osallistua messuille. Näin ollen yritys A peruuttaa varauksensa. Koska peruutusilmoitus tulee myöhään, yritys B ei onnistu vuokraamaan 500 neliömetrin tilaa toiselle näytteilleasettajalle. Kun yritys A:ta pyydetään maksamaan puuttuva vuokra, se kieltäytyy. Yritys B haluaa nostaa kanteen yritys A:ta vastaan ja tiedustelee, kuinka sen pitäisi edetä. Eurooppalainen siviiliprosessijärjestelmä yksityis- ja kauppaoikeuden alalla, joka perustuu nykyisin asetukseen 44/2001 Bryssel I, on parantanut oikeusvarmuutta tällaisissa tilanteissa. Siinä säädetään tuomioistuimen toimivaltaa koskevista säännöistä, jotka ovat samat kaikissa tähän järjestelmään osallistuvissa jäsenvaltioissa. Yhdessä jäsenvaltiossa annettu tuomio tunnustetaan ja pannaan täytäntöön kaikissa muissa jäsenvaltioissa, joita asia koskee. Lisäksi kaikissa jäsenvaltioissa säännökset, jotka vahvistavat samat lainvalintasäännökset, varmistavat sen, että tuomioistuimet kaikkialla yhteisössä päättävät saman asian samojen sääntöjen perusteella. Bryssel I -asetuksen mukaisesti yritys B voi valita kahden menettelytavan välillä: ensinnäkin se voi nostaa kanteen siinä tuomioistuimessa, joka on toimivaltainen yritys A:n kotipaikan suhteen jäsenvaltio 1:ssä: 2 artiklan yleissäännön mukaan kanne voidaan nostaa vastaajan kotipaikan tuomioistuimessa. Vaihtoehtoisesti yritys B voi päättää nostaa kanteen oman jäsenvaltionsa, jäsenvaltio 2:n tuomioistuimessa, joka on Bryssel I -asetuksen 5 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaan toimivaltainen, koska se on paikka, jossa sopimuksenmukaiset palvelut oli tarkoitus suorittaa. Jäsenvaltio 2:n tuomioistuimen antama edullinen tuomio tunnustettaisiin ja voitaisiin panna yksinkertaisin menettelyin täytäntöön kaikissa niissä jäsenvaltioissa, joissa yritys A:lla on varallisuutta. Yritys B:n ei tarvitse olla huolissaan siitä, että nämä tuomioistuimet antaisivat ratkaisunsa eri lain säännösten perusteella. Kaikissa EU:n jäsenvaltioissa sovellettavan vuoden 1980 Rooman yleissopimuksen mukaan samat säännöt määrittelevät, mitä lakia sovelletaan. (Ks. tästä tarkemmin jäljempänä, II luvun 2 osa Rooman yleissopimus.)

10 1 Bryssel I -asetus yritys B:lle. Yritys B oli tehnyt ostotarjouksen, jossa todettiin muun muassa, että ostoon sovelletaan yritys B:n Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta yleisiä myyntiehtoja, jotka oli painettu ostotarjouksen ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla kääntöpuolelle. Näissä ehdoissa oli toimivaltaisen annettu asetus N:o 44/2001 eli ns. Bryssel I -asetus tuli voimaan Se korvasi samasta aiheesta tehdyn Brysselin yleissopimuksen vuodelta 1968, jota sovelletaan edelleen Tanskaan ja eräiden jäsenvaltioiden merentakaisiin alueisiin. Luganon yleissopimusta, joka vastaa pitkälti Brysselin yleissopimuksen sisältöä, sovelletaan oikeudenkäynteihin Islannin, Norjan, Puolan ja Sveitsin osalta. tuomioistuimen valintaa koskeva lauseke, jossa todettiin, että toimivaltainen tuomioistuin on jäsenvaltio 2:n tuomioistuin C. Yritys A hyväksyi ostotarjouksen vahvistuskirjeessään. Toimituksen jälkeen yritys B reklamoi koneen viasta ja nosti vahingonkorvauskanteen yritys A:ta vastaan tuomioistuin C:ssä. Oikeudenkäynnissä yritys A väittää, ettei tuomioistuin C ole toimivaltainen. Se väitti, että jäsenvaltio 1:n lainsäädännön mukaan yhden asianosaisen yleisiin myyntiehtoihin sisältyvä tuomioistuimen valintaa koskeva lauseke on pätevä ainoastaan, jos vastapuoli nimenomaisesti sen hyväksyy. Asetusta sovelletaan siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa, lukuun ottamatta vero- ja tullikysymyksiä ja hallinto-oikeudellisia asioita. Sitä ei sovelleta tiettyihin yksityisoikeuden alueisiin, kuten luonnollisten henkilöiden oikeudelliseen asemaan tai oikeuskelpoisuuteen, aviosuhteisiin, testamenttiin, perintöön tai konkurssiin. 1.1 Bryssel I -asetuksen toimivaltajärjestelmä Bryssel I -asetuksessa säädetään suljetusta toimivaltajärjestelmästä, jossa määritellään, minkä jäsenvaltion tuomioistuimet ovat toimivaltaisia rajat ylittävissä riita-asioissa. Sen jäsenvaltion, joka on asetuksen mukaan toimivaltainen asiassa, toimivaltainen tuomioistuin määritellään tämän jälkeen kyseisen jäsenvaltion siviiliprosessia koskevien kansallisten säännösten mukaisesti. Jäsenvaltio 1:n yritys A on myynyt koneen jäsenvaltio 2:n Bryssel I -asetuksen 23 artiklan 1 kohdan mukaan asianosaiset, joista ainakin yhden kotipaikka on jäsenvaltiossa, voivat sopia, että jäsenvaltion tuomioistuimella tai tuomioistuimilla on toimivalta tarkistaa tietystä oikeussuhteesta syntynyt riita tai siitä syntyvät vastaiset riidat. Toimivalta on yksinomainen, jos asianosaiset eivät toisin ole sopineet. Bryssel I -asetuksen alalla toimivaltaisen tuomioistuimen valintaa koskeva muodollinen pätevyys on johdettavissa yksinomaan asetuksesta, jossa säädetään itsenäisestä säännöstöstä. Näillä säännöksillä on etusija suhteessa jäsenvaltioiden kansallisiin siviiliprosessia koskeviin säännöksiin. (Ks. tästä tarkemmin jäljempänä.) 7

11 8 Perussääntö: vastaajan kotipaikan tuomioistuimen toimivaltaisuus Bryssel I -asetuksen 2 artiklan mukaan sellaisen henkilön osalta, jolla on kotipaikka jäsenvaltiossa, perussääntö on, että tuomiovaltaa käyttävät sen jäsenvaltion tuomioistuimet, jossa vastaajalla on kotipaikka, riippumatta hänen kansallisuudestaan. Kotipaikka määräytyy sen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti, jossa asia on viety tuomioistuimen käsiteltäväksi. Oikeushenkilöiden ja yritysten kotipaikka määräytyy sen mukaan, missä maassa niillä on sääntömääräinen kotipaikka, keskushallinto tai pääasiallinen liikepaikka. Jos vastaajalla ei ole kotipaikkaa jäsenvaltiossa, asetuksen 4 artiklassa todetaan, että kunkin jäsenvaltion tuomioistuinten toimivalta määräytyy kyseisen jäsenvaltion lain mukaisesti, jollei yksinomaisesta toimivallasta tai tuomioistuimen toimivaltaa koskevasta sopimuksesta muuta johdu. Toimivaltaa koskevat vaihtoehtoiset ja erityissäännöt Asetuksen 5-7 artiklassa säädetään vaihtoehtoisista erityistä toimivaltaa koskevista säännöistä edellä mainitun yleisen toimivaltasäännön rinnalla. Kantaja voi valita, nostaako hän kanteen vastaajan kotipaikan tuomioistuimissa vai toisen jäsenvaltion tuomioistuimissa, joilla on erityinen toimivalta. Käytännössä tärkein erityistä toimivaltaa koskeva säännös sisältyy 5 artiklan 1 kohtaan, joka koskee sopimuksia koskevia asioita, lukuun ottamatta työsopimuksia. Kansainvälinen toimivalta tällaisissa asioissa on sen paikkakunnan tuomioistuimilla, missä kanteen perusteena oleva velvoite on täytetty. Niiden kahden sopimustyypin osalta, jotka ovat tavallisimpia eurooppalaisissa rajat ylittävissä oikeusjutuissa, velvoitteen täyttämisen paikka kattaa kaikki samaan sopimukseen perustuvat velvoitteet. Jollei muuta ole sovittu, irtaimen tavaran kaupassa velvoitteen täyttämispaikka on se paikkakunta jäsenvaltiossa, jossa tavarat sopimuksen mukaan toimitettiin tai oli toimitettava, ja palvelujen osalta se paikkakunta jäsenvaltiossa, jossa palvelut sopimuksen mukaan suoritettiin tai oli suoritettava. Asetuksen 5 artiklassa säädetään lisäksi erityisestä toimivallasta useissa erityistapauksissa, kuten esimerkiksi elatusapuun liittyvissä kysymyksissä, yksityisoikeudellista korvaus- tai hyvitysvaatimusta koskevissa asioissa ja sivuliikkeen, agentuurin tai muun toimipaikan toimintaa koskevissa asioissa. Asetuksen 5 artiklan 3 kohta, joka koskee toimivaltaa sopimukseen perustumatonta vahingonkorvausta koskevissa asioissa, on tullut yhä merkittävämmäksi. Sopimukseen perustumatonta vahingonkorvausta koskevissa asioissa kanne on nostettava sen paikkakunnan tuomioistuimessa, jossa vahinko sattui tai saattaa sattua. Yhteisöjen tuomioistuin on todennut, että tällä tarkoitetaan paikkaa, jossa vahinko sattuu tai vaihtoehtoisesti paikkaa, jossa vahingoittava teko tehtiin. Tuomioistuimen toimivaltaa koskeva sopimus ja vastaajan vastaaminen tuomioistuimessa Tuomioistuimen toimivaltaa koskevaan sopimukseen liittyvä sääntö on 23 artiklassa. Se on yksi Bryssel I -asetuksen tärkeimmistä ja eniten käytetyistä säännöksistä. Yleisesti ottaen tuomioistuimen toimivaltaa koskevat sopimukset ovat sallittuja.

12 Sopimusvapautta on kuitenkin rajoitettu asianosaisten suojaamiseksi vakuutusasioihin sekä kuluttajansuojaa tai työsopimusta koskeviin riita-asioihin liittyvissä säännöksissä. Lisäksi on todettava, että 22 artiklan mukaista yksinomaista toimivaltaa ei voida vaarantaa tuomioistuimen toimivaltaa koskevilla sopimuksilla. viittasi nimenomaisesti ostotarjouksessaan yleisiin myyntiehtoihinsa, jotka se toimitti yritys A:lle asianosaisten käyttämällä kielellä. Tuomioistuimen toimivaltaa koskeva lauseke yritys B:n myyntiehdoissa on siten Bryssel I -asetuksen 23 artiklan 1 kohdan mukainen. Näin ollen se antaa tuomioistuin C:lle toimivallan ottaa asia käsiteltäväksi. Edellä mainitussa tapauksessa kaksi eri jäsenvaltioista olevaa yritystä riitelee toisen yrityksen, yritys B:n, yleisiin myyntiehtoihin sisältyneen tuomioistuimen toimivaltaa koskevan sopimuslausekkeen pätevyydestä. Asian ratkaisu voidaan johtaa Bryssel I -asetuksen 23 artiklasta. Muotovaatimusten osalta Bryssel I -asetuksen 23 artiklassa on erilaisia sääntöjä. Perussääntö on, että asianosaisten on tehtävä tuomioistuimen toimivaltaa koskeva sopimus kirjallisena, vaikkakaan ei edellytetä, että kummatkin asianosaiset allekirjoittavat asiakirjan. Vaatimus täyttyy myös kirjallisten toteamusten vaihtamisella tai kirjallisesti vahvistetuilla suullisilla sopimuksilla. Sama koskee muotoa, joka vastaa asianosaisten keskenään vahvistamia käytäntöjä tai kansainvälisen kaupan käytäntöjä, eli muotoa, joka vastaa kyseisessä liiketoiminnassa laajalti tunnettua ja yleisesti noudatettua käytäntöä, josta asianosaiset ovat tai niiden pitäisi olla tietoisia. Edellä mainitussa esimerkissä yritys B teki kirjallisen ostotarjouksen, jonka yritys A vahvisti kirjallisesti. Yritys B Sen toimivallan lisäksi, joka jäsenvaltion tuomioistuimella on Bryssel I -asetuksen muiden säännösten nojalla, jäsenvaltion tuomioistuin on 24 artiklan mukaan toimivaltainen, jos vastaaja vastaa kyseisessä tuomioistuimessa. Tätä ei sovelleta, jos vastaaja on vastannut kiistääkseen toimivallan tai jos toinen tuomioistuin 22 artiklan mukaan on yksinomaisesti toimivaltainen. Tämä sääntö on käytännössä tärkeä sen vuoksi, että se edellyttää, että vastaaja on varma toimivallasta ennen kuin hän vastaa tuomioistuimessa. Kun toimivalta on kerran hyväksytty, sitä ei voi kumota ja tuomioistuimen toimivalta lopullisesti vahvistettu. Vakuutusasioihin sekä kuluttajansuojaa tai työsopimuksia koskeviin riita-asioihin liittyvät erityissäännöt Vakuutusasioihin sekä kuluttajansuojaa ja työsopimuksia koskeviin riita-asioihin liittyvistä asioista on annettu erityissääntöjä. Näille sopimuksille on leimallista tarve suojata heikompaa osapuolta. Bryssel I -asetuksessa säädetään erityisistä säännöistä näillä aloilla tarkoituksena mahdollistaa, että suojelun tarpeessa oleva heikompi osapuoli, kuten vakuutett, kuluttaja tai työntekijä voi vedota sopimaksi katsomaansa tuomioistuimeen. 9

13 10 Jäsenvaltio 1:ssä asuva rouva A on tilannut kirjan nettikirjakaupasta ja maksanut etukäteen kirjan hinnan 26,80 euroa. Kirja ei koskaan tule perille. Rouva A on saanut selville, että nettikirjakauppa on yritys, jonka kotipaikka on jäsenvaltio 2:ssa. Hän päättää viedä asian oikeuteen ja kysyy, missä kanne pitäisi nostaa. Kirjakauppa väittää, että sen yleisissä myyntiehdoissa vahvistetaan jäsenvaltio 2:n tuomioistuimet toimivaltaisiksi. Bryssel I asetuksen 16 artiklan 1 kohdan mukaan kuluttaja voi nostaa kanteen toista sopimuspuolta vastaan joko sen jäsenvaltion tuomioistuimissa, jossa tämän kotipaikka on, tai sen paikkakunnan tuomioistuimessa, jossa kuluttajan kotipaikka on. Asetuksen 15 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetään, että kuluttaja voi tehdä tämän valinnan, jos sopimus on tehty sellaisen henkilön kanssa, joka harjoittaa kaupallista tai elinkeinotoimintaa siinä jäsenvaltiossa, jossa kuluttajan kotipaikka on, tai joka millä keinoin tahansa suuntaa tällaista toimintaa kyseiseen jäsenvaltioon tai useisiin valtioihin kyseinen jäsenvaltio mukaan lukien, ja sopimus kuuluu kyseisen toiminnan piiriin. Koska tästä säännöstä ei 17 artiklan mukaan voida poiketa ennen riidan syntymistä tehdyllä sopimuksella, rouva A voi näin ollen nostaa kanteen kirjakauppiasta vastaan oman kotipaikkansa toimivaltaisessa tuomioistuimessa. Yksinomainen toimivalta Bryssel I -asetuksen 22 artiklassa luetellaan ne olosuhteet, jotka oikeuttavat yksinomaiseen toimivaltaan silloin, kun on olemassa oletus erityisen läheisestä liittymästä tietyn jäsenvaltion tuomioistuimiin tai kun on erityinen oikeusvarmuuden tarve. Tällaisiin tapauksiin kuuluvat muun muassa asiat, jotka koskevat esineoikeutta kiinteään omaisuuteen tai kiinteän omaisuuden vuokrasopimusta, ja asiat, jotka koskevat patentin rekisteröintiä tai pätevyyttä tai muita teollisoikeuksia. Missään 22 artiklassa luetelluista tapauksista kanteita ei voida nostaa toisissa tuomioistuimissa, kuten vastaajan kotipaikan tuomioistuimessa tai muussa tuomioistuimessa, josta asianosaiset ovat mahdollisesti sopineet tuomioistuimen valintaa koskevassa lausekkeessa. Väliaikaiset toimenpiteet ja turvaamistoimet Väliaikaisten toimenpiteiden osalta Bryssel I -asetuksessa säädetään myös mahdollisuudesta pyytää väliaikaisia toimenpiteitä jäsenvaltion tuomioistuimilta silloin, kun nämä keinot ovat käytettävissä kyseisen valtion lainsäädännön mukaan. Näitä voi hakea myös silloin kun toisen jäsenvaltion tuomioistuimet ovat toimivaltaisia tutkimaan pääasian. 1.2 Vireilläolo (lis pendens) Euroopassa Sääntö vireilläolosta Euroopassa estää sen, että useiden jäsenvaltioiden tuomioistuimet päätyisivät eri ratkaisuihin samaan kanteeseen perustuvassa asiassa. Jos eri jäsenvaltioiden tuomioistuimissa nostetaan samojen asianosaisten välillä samaa asiaa koskevia kanteita, muiden tuomioistuinten kuin sen, jossa kanne on ensin nostettu, on omasta aloitteestaan keskeytettävä

14 asian käsittely, kunnes on ratkaistu, että tuomioistuin, jossa kanne on ensin nostettu, on toimivaltainen. Kun on ratkaistu, että se tuomioistuin, jossa kanne on ensin nostettu, on toimivaltainen, tulee muiden tuomioistuinten tuon tuomioistuimen toimivallan vuoksi jättää asia tutkimatta. Tällä säännöllä on suuri merkitys rajat ylittävässä juridiikassa. 1.3 Toisissa jäsenvaltioissa annettujen tuomioiden tunnustaminen ja täytäntöönpano Bryssel I -asetus on yksinkertaistanut toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antaman tuomion tunnustamista ja nopeaa täytäntöönpanoa koskevia muodollisuuksia luomalla yksinkertaiset ja yhtenäiset menettelyt. Tunnustaminen Asetuksen 33 artiklan mukaan jäsenvaltiossa annettu tuomio tunnustetaan automaattisesti toisissa jäsenvaltioissa ilman eri menettelyä. Tunnustamisesta voidaan kieltäytyä vain muutamissa erittäin poikkeuksellisissa tapauksissa. Tärkeimmästä tällaisesta tapauksesta säädetään 34 artiklan 2 kohdassa, joka koskee tapauksia, joissa tuomio on annettu poisjäänyttä vastaajaa vastaan ja joissa haastehakemusta tai vastaavaa asiakirjaa ei ole annettu tiedoksi vastaajalle niin hyvissä ajoin ja siten, että vastaaja olisi voinut valmistautua vastaamaan. Tuomiota ei tunnusteta (35 artiklan 1 kohta), jos asetuksen säännöksiä yksinomaisesta toimivallasta tai vakuutusasioihin sekä kuluttajansuojaa tai työsopimusta koskeviin riita-asioihin liittyviä erityissääntöjä ei ole noudatettu. Kaikissa muissa tapauksissa 35 artiklan 3 kohdassa nimenomaisesti kielletään tuomiojäsenvaltion tuomioistuinten toimivallan tutkiminen. Asetuksen 36 artiklassa säädetään, ettei ulkomaista tuomiota saa sen sisältämän asiaratkaisun osalta ottaa missään tapauksessa uudelleen tutkittavaksi. Täytäntöönpano Tuomiojäsenvaltion täytäntöönpanokelpoiset tuomiot voidaan julistaa täytäntöönpanokelpoisiksi missä tahansa muissa jäsenvaltioissa ja panna niissä täytäntöön. Asianosainen, joka haluaa panna tuomion täytäntöön toisessa jäsenvaltiossa, pyytää tuomion antanutta tuomioistuinta antamaan todistuksen (standardoitu muoto, asetuksen V liite), jossa vahvistetaan täytäntöönpanokelpoisuus. Tuomioistuin tai toimivaltainen viranomainen, jonka jäsenvaltio on määrännyt tutkimaan hakemuksia, yksinkertaisesti tarkistaa muodollisesti hakemukseen liitetyt asiakirjat. Yksi asianosainen voi jättää hakemuksen johonkin liitteessä mainituista tuomioistuimista. Hakemus koskee ainoastaan tuomion täytäntöönpanoa. Bryssel I -asetuksessa selvästi todetaan, että ainoa syy sille, ettei tuomiota voida panna täytäntöön, on, että se on selkeästi vastoin oikeusjärjestyksen perusteita. Asetuksen artiklassa kuvataan erityistä menettelyä, jolla asianosaiset voivat hakea muutosta täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista koskevasta hakemuksesta annettuun päätökseen. Jos tuomio on tunnustettava, hakija voi turvautua sen jäsenvaltion lain mukaisiin väliaikaisiin toimenpiteisiin, jossa täytäntöönpanoa pyydetään, turvaamistoimet mukaan lukien, vaikka päätöstä 11

15 12 tuomion julistamisesta täytäntöönpanokelpoiseksi ei ole annettu. Päätös, jolla tuomio julistetaan täytäntöönpanokelpoiseksi, oikeuttaa kuitenkin ryhtymään turvaamistoimiin. 2 Lainvalintasäännöt (conflict of laws) asiakirjat ja luonnokset Lainvalintasääntöjen yhdenmukaistamisella, joka on erotettava aineellisen lainsäädännön yhdenmukaistamisesta, pyritään yhdenmukaistamaan sääntöjä, joilla määritellään, mitä lakia velvoitteeseen sovelletaan. 2.1 Vuoden 1980 Rooman yleissopimus ja ehdotukset Rooma I -asetukseksi Rooman yleissopimus Sopimusvelvoitteisiin sovellettavaa lakia koskeva Rooman yleissopimus, joka on ollut voimassa huhtikuusta 1991, sovelletaan nyt kaikkiin jäsenvaltioihin, vaikka tiettyjen kohtien osalta on edelleen aineellisia eroja johtuen erilaisista täytäntöönpanomuodoista ja yleissopimuksen määräyksiä koskevista varaumista. Yleissopimusta sovelletaan sopimusvelvoitteisiin tilanteissa, joissa on kyse lainvalinnasta eli ns. lakiviittauksesta silloinkin, kun valittu laki on muun kuin sopimusvaltion laki lukuun ottamatta tiettyjä asioita, kuten perintöoikeuteen ja aviovarallisuussuhteisiin liittyvät sopimusvelvoitteet. Rooman yleissopimuksen määräykset ovat siten ainoat kansainvälisen yksityisoikeuden säännöt, joita jäsenvaltioissa sovelletaan tällä alalla. Sopimuksen allekirjoittajaosapuolet voivat valita lain, jota sovelletaan koko sopimukseen tai osaan siitä. Jos osapuolet eivät ole nimenomaisesti valinneet sovellettavaa lakia, sopimukseen sovelletaan sen valtion lakia, johon sopimus läheisimmin liittyy; tämä on yleisimmin sopimuksen luonteenomaisen suorituksen toimittamisesta vastaavan osapuolen asuinpaikka ja yrityksen, yhdistyksen tai oikeushenkilön osalta keskushallinnon sijaintipaikka. (Esimerkiksi myyntisopimuksessa luonteenomaisesta suorituksesta vastaa myyjä ja näin ollen sovellettava laki on myyjän asuinpaikan laki). Silloin kun sopimus koskee oikeutta kiinteään omaisuuteen, sopimuksen oletetaan liittyvän läheisimmin valtioon, jossa kiinteä omaisuus sijaitsee. Silloin kun on kyse tavarankuljetussopimuksista, sovellettava laki määräytyy sen mukaan, mikä on tavaran lastaus- tai purkauspaikka tai lähettäjän päätoimipaikka. Kaikkien sopimusten osalta on kuitenkin huomattava, että silloin kun kaikista olosuhteista ilmenee, että sopimus liittyy läheisemmin johonkin toiseen maahan, siihen sovelletaan tämän maan soveltuvaa lainsäädäntöä. Erityis- ja suojasäännöt, joilla suojellaan heikompaa osapuolta, koskevat kuluttajasopimuksia ja työsopimuksia. Jos asianosaiset eivät toisin sovi, kuluttajasopimuksiin sovelletaan sen valtion lakia, jossa kuluttajan asuinpaikka on, jos tähän valtioon on 3 artiklassa tai 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu liityntä. Työsopimuksiin sovelletaan lakiviittauksen puuttuessa sen valtion lakia, jossa työntekijä tavallisesti työskentelee sopimusvelvoitteiden täyttämiseksi. Jos työntekijä ei tavallisesti työskentele ainoastaan yhdessä valtiossa, työsopimukseen sovelletaan sen toimipaikan sijaintivaltion lakia,

16 joka on ottanut työntekijän työhön. Jos kuitenkin kaikista olosuhteista ilmenee, että työsopimus liittyy läheisemmin johonkin toiseen valtioon, silloin työsopimukseen sovelletaan 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti kyseisen toisen valtion lakia. Kuluttajasopimusten osalta yleisenä sääntönä on, että lakiviittaus ei saa missään olosuhteissa saattaa kuluttajaa epäedulliseen asemaan tai johtaa siihen, että kuluttaja menettäisi asuinpaikkavaltionsa takaaman suojan, jos se olisi hänen kannaltaan edullisempi. Työsopimusten osalta työntekijältä ei voida riistää sitä suojaa, jonka hän saisi sen valtion pakottavien työoikeussäännösten perusteella, jossa hän tavallisesti työskentelee sopimusvelvoitteiden täyttämiseksi. Edellä tarkasteltiin messujärjestäjä yritys B:tä, joka oli saanut viime tipassa peruutuksen isosta näyttelytilasta (ks. s. 5). Yritys B haluaa varmistautua siitä, että sen sopimukseen yritys A:n kanssa sovelletaan sen oman maan eli jäsenvaltio 2:n lakia. Messujärjestäjät yleensä määrittelevät yleisissä messuehdoissaan, että näytteilleasettajien kanssa tehtäviin sopimuksiin sovelletaan sen valtion lakia, jossa järjestäjällä itsellään on liikepaikka. Rooman yleissopimuksen 3 artiklan 1 kohdassa vahvistetaan sopimuspuolten vapaus sopia sovellettavasta laista (lakiviittaus). Jos yritys B olisi ottanut sopimukseen lakiviittauksen, sopimukseen sovellettaisiin valittua lakia. Muussa tapauksessa sovellettava laki määräytyisi sen säännön perusteella, että sovellettava laki on sen valtion laki, johon sopimus läheisimmin liittyy. Kyseessä olevassa ssopimuksessa näyttelytilan vuokra ja siihen liittyvät liikemessupalvelut olivat luonteenomaista sopimukselle. Tämä eroaa selvästikin yritys A:n maksuvelvollisuudesta, joka oli mitä yleisluonteisin velvoite. Näin ollen sopimukseen sovelletaan sen valtion eli jäsenvaltio 2:n lakia, jossa yritys B:llä on keskushallinto. Ehdotukset Rooman yleissopimuksen ja Rooma I -asetuksen korvaamiseksi Euroopan komissio antoi vihreän kirjan sopimusvelvoitteisiin sovellettavasta laista käyttäen Rooma I -asetusta työnimikkeenä. Korvaamalla yleissopimus EY-asiakirjalla päästäisiinkin niistä rajoituksista, jotka johtuvat Rooman yleissopimuksen luonteesta kansainvälisenä sopimuksena. Se myös johtaisi siihen, että samoin kuin oikeudellisessa yhteistyössä yksityisoikeuden alalla yleensä, Euroopan yhteisöjen tuomioistuin olisi sääntöjen lopullinen tulkitsija; tätä toimivaltakysymystä ei ole vielä Rooman yleissopimuksen osalta pystytty ratkaisemaan. Lopuksi on syytä todeta, että keskustelua käydään myös joidenkin Rooman yleissopimuksen määräysten ajan tasalle saattamisesta, erityisesti 5 artiklan mukauttamisesta kuluttajien sähköisiin liiketoimiin sovellettavaan lainsäädäntöön. 2.2 Ehdotus Rooma II -asetukseksi Vaikka Bryssel I -asetus kattaa sekä sopimusvelvoitteet että sopimuksenulkoiset velvoitteet, tähän mennessä on yhdenmukaistettu ainoastaan sopimusvelvoitteisiin liittyvää lainsäädäntöä Euroopan 13

17 14 yhteisössä. Tämän vuoksi Euroopan komissio antoi ehdotuksen Rooma II asetuksesta koskien sopimuksenulkoisiin velvoitteisiin sovellettavastaa. Asetusehdotuksen soveltamisalaan eivät kuulu tietyt sopimuksenulkoisten velvoitteiden alat, kuten perhesuhteista tai muista vastaavanlaisista suhteista, aviovarallisuussuhteista tai perintöoikeudesta johtuvat velvoitteet. Asetusehdotuksessa erotetaan lainvalintasäännöt kahden sopimuksenulkoisten velvoitteiden ryhmän osalta: vahingosta johtuvien velvoitteiden ja muusta kuin vahingosta aiheutuvien velvoitteiden osalta. Ehdotettu sääntö vahingosta johtuvien sopimuksenulkoisten velvoitteiden osalta on, että velvoitteeseen sovelletaan sen paikan lakia, jossa välitön vahinko ilmenee tai uhkaa ilmetä. Tämän lex loci delicti commissi -säännön tarkoituksena on oikeusvarmuuden takaaminen ja kohtuullisen tasapainon aikaansaaminen henkilön, jonka vastuuseen vedotaan, ja vahingon kärsineen henkilön välille. Jos kuitenkin henkilön, jonka vastuuseen vedotaan, ja vahingonkärsijän asuinpaikka on samassa valtiossa, sovelletaan tämän valtion lakia. Asetusehdotuksessa säädetään yleisestä poikkeuslausekkeesta, jolla pyritään tiettyyn joustavuuteen, antamalla tuomioistuimelle mahdollisuus mukauttaa jäykkää sääntöä kuhunkin yksittäistapaukseen niin, että tapaukseen sovelletaan sitä lakia, joka heijastelee tilanteen painopistettä silloin, kun velvoite selkeästi liittyy läheisemmin toiseen valtioon. Asetusehdotuksessa esitetään myös erityissääntöjä, joita sovelletaan tiettyihin oikeuden aloihin, kuten tuotevastuuseen, vilpilliseen kilpailuun ja immateriaalioikeuksiin. Muusta kuin vahingon aiheuttaneesta teosta johtuvista sopimuksenulkoisista velvoitteista, kuten perusteettomasta edusta ja asiainhuollosta, asetusehdotuksessa annetaan useita sääntöjä sen varmistamiseksi, että velvoitteeseen sovelletaan sen valtion lakia, johon velvoitteen aineellinen sisältö läheisimmin liittyy, jättäen tuomioistuimille riittävästi harkintavaltaa mukauttaa sääntöä kansalliseen järjestelmään nähden. Asetuksessa säädetään osapuolten mahdollisuudesta valita sopimuksenulkoiseen velvoitteeseen sovellettava laki sen jälkeen kun riita on syntynyt (mahdollisuutta valintaan ennen riidan syntyä ei ole). Lainvalinnan on oltava joko nimenomainen tai sen on käytävä selvästi ilmi tapaukseen liittyvistä olosuhteista. Valinnanvapautta on kuitenkin rajoitettu silloin, kun kaikki tapaukseen liittyvät tekijät sijoittuvat muuhun kuin siihen valtioon, jonka lakia on sovittu sovellettavan. Valinnanvapautta ei ole myöskään immateriaalioikeuksien osalta. Lisäksi on todettava, ettei vieraan lain soveltaminen saa olla selvästi vastoin tuomioistuinvaltion oikeusjärjestyksen perusteita. 3 Yksityis- ja kauppaoikeuden alalla tapahtuvan oikeudellisen yhteistyön kehittäminen jatkossa Yhteisö yrittää vähentää jäsenvaltioiden oikeudellisten järjestelmien välisiä jäljellä olevia esteitä. Tampereen Eurooppa-neuvosto kehotti vähentämään edelleen välivaiheita, jotka ovat vielä tarpeen päätösten ja tuomioiden tunnustamiseksi ja täytäntöönpanemiseksi pyynnön vastaanottavassa maassa ; lopullinen tavoite on yksityisoikeuden alalla annettujen oikeudellisten ratkaisujen automaattinen tunnustaminen ja täytäntöönpano ja eksekvatuurimenettelyn täydellinen poistaminen.

18 3.1 Komission ehdotus asetukseksi riitauttamattomia vaateita koskevan eurooppalaisen täytäntöönpanomääräyksen käyttöönotosta jäsenvaltioissa vaatimatta täytäntöönpanevassa jäsenvaltiossa minkään erityismenettelyn noudattamista. Ehdotus neuvoston asetukseksi riitauttamattomia vaateita koskevan eurooppalaisen täytäntöönpanomääräyksen käyttöönotosta (KOM/2002/159 lopull.) luo järjestelmän, joka mahdollistaa tuomioiden, tuomioistuimessa tehtyjen sovintojen ja virallisten asiakirjojen vapaan liikkuvuuden kaikissa jäsenvaltioissa. Tämä tapahtuu säätämällä vähimmäisvaatimukset, joiden noudattaminen tekee täytäntöönpanevassa jäsenvaltiossa ennen tunnustamista ja täytäntöönpanoa toteutettavat välivaiheen menettelyt tarpeettomiksi. Asetusta sovelletaan siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa, riippumatta siitä, millaisessa tuomioistuimessa niitä 'Riitauttamattomien vaateiden' käsite kattaa kaikki sellaiset tilanteet, joissa velkoja on saanut joko tuomioistuimen päätöksen velallista vastaan (kun tämä ei ole todistettavasti kiistänyt rahallisen vaateen laatua tai määrää) tai täytäntöönpanokelpoisen asiakirjan, joka edellyttää velallisen nimenomaista suostumusta, olipa se tuomioistuimen hyväksymä sovinto tai virallinen asiakirja. Jos riitauttamatonta tuomiota koskeva tuomio on annettu jäsenvaltiossa, velkoja voi valita, hakeeko hän riitauttamattomia vaateita koskevaan eurooppalaiseen täytäntöönpanomääräykseen liittyvää todistusta vai turvautuuko hän asetuksen (EY) N:o 44/2001 mukaiseen järjestelmään. Tuomiojäsenvaltiossa eurooppalaiseksi täytäntöönpanomääräykseksi vahvistettu riitauttamatonta vaadetta koskeva tuomio on tunnustettava ja pantava täytäntöön muissa Herra A on käynnistänyt oikeudenkäynnin ja esittänyt rahallisen vaateen herra B:tä vastaan jäsenvaltio 1:ssä, jossa heillä kummallakin on asuinpaikka. Tuomioistuin on määrännyt herra B:n, joka ei ole kiistänyt vaadetta oikeudenkäynnin aikana, maksamaan 10,000 euroa herra A:lle. Koska herra B on hiljattain siirtänyt kaikki varansa jäsenvaltio 2:n pankkiin, herra A kysyy kuinka hän voi panna annetun tuomion täytäntöön jäsenvaltio 2:ssa. Tällä hetkellä herra A:n on haettava jäsenvaltio 2:ssa, jossa täytäntöönpanoa haetaan, tuomion julistamista täytäntöönpanokelpoiseksi. Asetuksessa 44/2001 ( Bryssel I -asetus ) säädetty eksekvatuurimenettely tarkoittaa oikeudenkäyntimenettelyä muussa jäsenvaltiossa kuin siellä, jossa tuomio on annettu. Tämä aiheuttaa lisäkustannuksia ja viivästymistä. Eurooppalaista täytäntöönpanomääräystä koskevan uuden asetuksen mukaan herra A:lla on myös toinen vaihtoehto käytössään. Hän voi hakea tuomion antaneelta tuomioistuimelta tuomion vahvistamista riitauttamatonta vaadetta koskevaksi eurooppalaiseksi täytäntöönpanomääräykseksi, joka tunnustettaisiin ja pantaisiin täytäntöön jäsenvaltio 2:ssa ilman mitään erityismenettelyä. 15

19 16 Tästä asetuksesta on tuntuvaa etua velkojille, joilla on mahdollisuus nopeaan ja tehokkaaseen täytäntöönpanoon ulkomailla ilman, että niiden täytyy turvautua sen jäsenvaltion oikeuslaitokseen, jossa täytäntöönpanoa haetaan, eikä niiden tarvitse kärsiä siitä aiheutuvista viivytyksistä tai kustannuksista. Se on yksi niistä toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on panna edelleen täytäntöön tuomioiden ja muiden oikeusviranomaisten päätösten vastavuoroisen tunnustamisen periaate. Tosiasiassa enää ei ole tarvetta sille, että toisen jäsenvaltion oikeusviranomaiset osallistuvat asian ratkaisuun, ja tämä taas puolestaan johtaa siihen, ettei enää ole tarvetta kääntää asiakirjoja, koska varmennuksessa käytetään monikielisiä vakiolomakkeita. Tuomion antanut tuomioistuin antaa eurooppalaisen täytäntöönpanomääräyksen vahvistavan todistuksen tuomion antamiskielellä käyttäen liitteessä I olevaa vakiolomaketta. Asetuksessa vahvistetaan vähimmäisvaatimukset tuomioon johtavalle oikeudenkäynnille sen varmistamiseksi, että velalliselle ilmoitetaan häneen kohdistuvasta vaateesta, vaatimuksista osallistua aktiivisesti oikeudenkäyntiin kyseessä olevan vaateen kiistämiseksi sekä niistä seuraamuksista, jotka aiheutuvat siitä, ettei hän osallistu riittävän ajoissa menettelyyn, jotta hän ehtisi valmistella puolustustaan. Tuomiojäsenvaltion tuomioistuinten tehtävänä on tarkastaa, että kaikki oikeudenkäynnin vähimmäisvaatimukset täyttyvät ennen kuin ne antavat vakiomuotoisen eurooppalaista täytäntöönpanomääräystä koskevan todistuksen, joka kertoo tämän tarkastelun ja sen lopputuloksen avoimuudesta. Neuvosto antoi helmikuussa 2004 yhteisen kannan tämän asetuksen hyväksymisestä ja toimitti sen Euroopan parlamentille toista käsittelyä varten. 3.2 Ehdotus eurooppalaisesta maksusuoritusmääräyksestä ja uusi asiakirja eurooppalaisesta vähäisiä vaateita koskevasta menettelystä Euroopan komissio esitti Vihreän kirjan eurooppalaisesta maksusuoritusmääräyksestä ja toimenpiteistä vähäisiä vaateita koskevien oikeudenkäyntien yksinkertaistamiseksi ja nopeuttamiseksi. Eurooppalaiseen maksumääräykseen sisältyy kattava luettelo olennaisia kysymyksiä, joiden tarkoituksena on aktivoida yleistä keskustelua nopean ja tehokkaan menettelyn luomiseksi sellaisille saataville, joiden oletetaan jäävän riitauttamatta. Komissio hyväksyi maaliskuussa 2004 tätä koskevan asetusehdotuksen. 3.3 Vaihtoehtoiset riidanratkaisumenettelyt vaihtoehtoisten menetelmien kehittäminen siviili- ja kauppaoikeudellisten riitojen ratkaisemiseksi Euroopan unionissa Komissio julkaisi vihreän kirjan vaihtoehtoisista riidanratkaisumenettelyistä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa (alternative dispute resolution, ADR). Sen tarkoituksena on ottaa huomioon eurooppalainen ja kansainvälinen kehitys ja kuulla jäsenvaltioita ja mahdollisesti asiasta kiinnostuneita tahoja siitä, miten asiassa pitäisi edetä. ADR:n menettelyt ovat tuomioistuinten ulkopuolisia menettelyjä, joita käytetään yksityis- ja kauppaoikeudellisissa riitakysymyksissä. Ne yleensä edellyttävät riidan osapuolten yhteistyötä ratkaisun löytämiseksi riitaan riippumattoman kolmannen osapuolen avulla. ADR-menettelyt ovat merkittäviä keinoja yritettäessä tarjota puolueettomia ja tehokkaita riidanratkaisumekanismeja EU:n tasolla.

20 III. PERHEOIKEUS 1 Bryssel II -asetus Bryssel II -asetuksen 2 artiklan 1 kohdassa vahvistetaan, että toimivaltainen tuomioistuin määräytyy puolisoiden asuinpaikan Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta tai viimeisen asuinpaikan, jos toinen puolisoista vielä asuu ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja yhteisten lasten kyseisessä valtiossa, tai puolisoiden yhteisen kansallisuuden mukaan (Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin osalta kummankin puolison asuinpaikka). Sen jälkeen kun rouva A on huoltoa koskevissa asioissa 29 päivänä toukokuuta 2000 annettu asetus (EY) 1347/2000 (ns. Bryssel II -asetus ) tuli palannut kotimaahansa, hän voi hakea jäsenvaltio 1:n n tuomioistuimelta avioeroa ainoastaan, jos yksi seuraavista voimaan edellytyksistä täyttyy: Asetus koskee avioeroa, asumuseroa ja avioliiton pätemättömäksi julistamista, koskevaa siviiliprosessia sekä lasten huoltoa koskevia päätöksiä silloin kun nämä tehdään avioliittooikeuden alaan kuuluvien menettelyjen yhteydessä ja koskevat yhteisiä lapsia. Näistä menettelyistä asetuksessa on säännökset sen vahvistamiseksi: - mikä jäsenvaltioiden tuomioistuimista on toimivaltainen, - että toisten jäsenvaltioiden tuomioistuinten antamat tuomiot tunnustetaan ja pannaan täytäntöön. Rouva A on jäsenvaltio 1:n kansalainen. Hän on naimisissa herra B:n kanssa ja on asunut hänen kanssaan miehen kotijäsenvaltiossa, jäsenvaltio 2:ssa kolmen vuoden ajan. Rouva A on päättänyt hakea avioeroa ja palata kotimaahansa, jossa hänen perheensä asuu. Hän haluaisi lähteä mahdollisimman nopeasti ja hakea avioeroa kotimaassaan. Hän ei ole puhunut herra B:lle kahteen viikkoon ja on huolissaan siitä, että avioerosta voi tulla vakava ongelma. - Jos hän voi taivutella herra B:n hakemaan yhdessä avioeroa, kummankin jäsenvaltion, jossa jompikumpi puolisoista asuu, tuomioistuimet ovat toimivaltaisia. Sen jälkeen kun hän on palannut kotimaahansa, hän voi hakea avioeroa kyseisen jäsenvaltion tuomioistuimelta (sillä edellytyksellä, että hän asuu siellä) tai herra B:n asuinvaltion, jäsenvaltio 2:n tuomioistuimelta. - Jos herra B ei suostu yhteiseen avioerohakemukseen, rouva A voi hakea avioeroa ainoastaan kotijäsenvaltionsa tuomioistuimelta sen jälkeen kun hän on asunut kotivaltiossaan vähintään kuusi kuukautta. Jos rouva A päättää muuttaa kolmanteen jäsenvaltioon, jonka kansalainen hän ei ole, hän voi hakea siellä avioeroa vasta asuttuaan siellä vähintään yhden vuoden. Rouva A:n on hyvä tietää, että herra B, joka ilmeisesti aikoo edelleen asua puolisoiden nykyisessä yhteisessä asuinpaikassa, on paremmassa asemassa siinä mielessä, että hän voi hakea avioeroa kyseisen valtion tuomioistuimelta välittömästi, kun taas rouva A:n on odotettava kuusi kuukautta. Jos herra B päättäisi hakea avioeroa, hänen avioerohakemuksensa estäisi 17

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 8.10.2010 2010/0067(CNS) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta oikeudellisten

Lisätiedot

Käsikirja uuden Bryssel II -asetuksen soveltamista varten

Käsikirja uuden Bryssel II -asetuksen soveltamista varten 1. kesäkuuta 2005 päivitetty versio Käsikirja uuden Bryssel II -asetuksen soveltamista varten (Neuvoston asetus (EY) N:o 2201/2003, annettu 27 päivänä marraskuuta 2003, tuomioistuimen toimivallasta sekä

Lisätiedot

YLEISSOPIMUS TUOMIOISTUIMEN TOIMIVALLASTA SEKÄ TUOMIOIDEN TUNNUSTAMISESTA JA TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA SIVIILI- JA KAUPPAOIKEUDEN ALALLA

YLEISSOPIMUS TUOMIOISTUIMEN TOIMIVALLASTA SEKÄ TUOMIOIDEN TUNNUSTAMISESTA JA TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA SIVIILI- JA KAUPPAOIKEUDEN ALALLA YLEISSOPIMUS TUOMIOISTUIMEN TOIMIVALLASTA SEKÄ TUOMIOIDEN TUNNUSTAMISESTA JA TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA SIVIILI- JA KAUPPAOIKEUDEN ALALLA CONV/JUD/fi 1 JOHDANTO TÄMÄN YLEISSOPIMUKSEN KORKEAT SOPIMUSPUOLET PYRKIVÄT

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 15.12.2005 KOM(2005) 648 lopullinen KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE neuvostolle esitettävästä kehotuksesta soveltaa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 251 artiklaa

Lisätiedot

Oikeudellisten asioiden valiokunta

Oikeudellisten asioiden valiokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Oikeudellisten asioiden valiokunta 11.11.2011 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta neuvoston asetukseksi toimivallasta, sovellettavasta laista ja päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Kansainvälistyvät perhesuhteet

Kansainvälistyvät perhesuhteet Kansainvälistyvät perhesuhteet Juha Auvinen asianajaja, varatuomari, LL. M. Eur. Yleisiä huomioita avioliittolaki, perintökaari, kansainväliset sopimukset (EU, Pohjoismaat) kansainvälinen yksityisoikeudellinen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 29. kesäkuuta 2001 PE 302.207/14-23 TARKISTUKSET 14-23 MIETINTÖLUONNOS: Luís Marinho (PE 302.207)

Lisätiedot

Asetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 28.6.1994/556 Oikeusministerin esittelystä säädetään lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8 päivänä

Asetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 28.6.1994/556 Oikeusministerin esittelystä säädetään lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8 päivänä Asetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 28.6.1994/556 Oikeusministerin esittelystä säädetään lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8 päivänä huhtikuuta 1983 annetun lain (361/83) 49 :n nojalla,

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 67/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle pohjoismaisen avioliittokonvention muuttamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laiksi kyseisen sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE FI FI FI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 16.3.2011 KOM(2011) 125 lopullinen KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE Kansainvälisten

Lisätiedot

Brussels IIa -asetuksen

Brussels IIa -asetuksen Brussels IIa -asetuksen Käytännön opas soveltamiseen Oikeus 2 Käytännön opas Brussels IIa -asetuksen soveltamiseen Sisällysluettelo 1. Yleistä...4 1.1. Maantieteellinen soveltamisala 2 artiklan 3 kohta...5

Lisätiedot

Suomen kanta vihreässä kirjassa esitettyihin ehdotuksiin

Suomen kanta vihreässä kirjassa esitettyihin ehdotuksiin Lainvalmisteluosasto 26.6.2009 VIHREÄ KIRJA TUOMIOISTUIMEN TOIMIVALLASTA SEKÄ TUOMIOIDEN TUNNUSTAMISESTA JA TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA SIVIILI- JA KAUPPAOIKEUDEN ALALLA ANNETUN NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 44/2001

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 106 final 2016/0059 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS tuomioistuimen toimivallasta, sovellettavasta laista sekä päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Mikä oikeusperusta perheoikeudelle? Tulevat toimet

Mikä oikeusperusta perheoikeudelle? Tulevat toimet SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO POLITIIKKAYKSIKKÖ C: KANSALAISOIKEUDET SEKÄ PERUSSOPIMUS-, TYÖJÄRJESTYS- JA TOIMIELINASIAT OIKEUDELLISET ASIAT Mikä oikeusperusta perheoikeudelle? Tulevat toimet MUISTIO PE 462.498

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 6.9.2001 KOM(2001) 505 lopullinen 2001/0204 (CNS) Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta lapsen

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO VIHREÄ KIRJA

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO VIHREÄ KIRJA EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 17.07.2006 KOM(2006) 400 lopullinen VIHREÄ KIRJA AVIOVARALLISUUSSUHTEISIIN SOVELLETTAVAN LAINSÄÄDÄNNÖN MÄÄRÄYTYMISESTÄ JA ERITYISESTI TUOMIOISTUIMEN TOIMIVALLASTA JA

Lisätiedot

Oikeusministeriö E-KIRJELMÄ OM2005-00258. LAVO Helin Markku 19.09.2005. VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta

Oikeusministeriö E-KIRJELMÄ OM2005-00258. LAVO Helin Markku 19.09.2005. VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Oikeusministeriö E-KIRJELMÄ OM2005-00258 LAVO Helin Markku 19.09.2005 VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia EU; komission vihreä kirja perintö- ja testamenttioikeudesta U/E-tunnus: EUTORI-numero:

Lisätiedot

Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA TALOYHTIÖ 2013

Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA TALOYHTIÖ 2013 Riidanratkaisumenettelyt asuntoosakeyhtiössä ja hyvä hallintotapa Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA 1 Hyvä hallintotapa Yhdenvertaisuusperiaate Läpinäkyvyys Ennakointi Ei vielä erillistä suositusta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 16.3.2011 KOM(2011) 126 lopullinen 2011/0059 (CNS) C7-0093/11 Ehdotus NEUVOSTON ASETUS tuomioistuimen toimivallasta, sovellettavasta laista sekä päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Oikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE (50/2011)

Oikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE (50/2011) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Oikeudellisten asioiden valiokunta 15.6.2011 ILMOITUS JÄSENILLE (50/2011) Aihe: Italian tasavallan senaatin perusteltu lausunto ehdotuksesta Euroopan neuvoston asetukseksi

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2008/0142(COD) 14.1.2009 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

Lisätiedot

http://ec.europa.eu/civiljustice/

http://ec.europa.eu/civiljustice/ FI Käsikirja Eurooppalaisesta täytäntöönpanoperusteesta annetun asetuksen soveltamista varten http://ec.europa.eu/civiljustice/ Euroopan oikeudellinen verkosto (siviili- ja kauppaoikeus) Johdanto Yksityisten

Lisätiedot

KÄSIKIRJA SOVELTAMISTA VARTEN

KÄSIKIRJA SOVELTAMISTA VARTEN KÄSIKIRJA TODISTEIDEN VASTAANOTTAMISESTA ANNETUN ASETUKSEN SOVELTAMISTA VARTEN (Neuvoston asetus (EY) N:o 1206/2001, annettu 28 päivänä toukokuuta 2001, jäsenvaltioiden tuomioistuinten välisestä yhteistyöstä

Lisätiedot

Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8.4.1983/361

Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8.4.1983/361 Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8.4.1983/361 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleiset säännökset 1 Lapsen huolto Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen

Lisätiedot

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/CE/BA/fi 1 Täysivaltaiset edustajat, jotka edustavat: BELGIAN KUNINGASKUNTAA, BULGARIAN TASAVALTAA, TŠEKIN TASAVALTAA, TANSKAN KUNINGASKUNTAA, SAKSAN LIITTOTASAVALTAA, VIRON TASAVALTAA,

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 12.1.2009 KOM(2008) 904 lopullinen 2007/0198 (COD) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Ehdotus. NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o.../... tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta avio- ja asumuseroon sovellettavan lain alalla

Ehdotus. NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o.../... tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta avio- ja asumuseroon sovellettavan lain alalla FI FI FI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 24.3.2010 KOM(2010) 105 lopullinen 2010/0067 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o.../... tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta avio- ja asumuseroon sovellettavan lain

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2011. 394/2011 Laki. riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2011. 394/2011 Laki. riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2011 394/2011 Laki riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa Annettu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta

Lisätiedot

Yleissopimus sopimusvelvoitteisiin sovellettavasta laista, avattu allekirjoitettavaksi Roomassa 19 päivänä kesäkuuta 1980 Konsolidoitu versio

Yleissopimus sopimusvelvoitteisiin sovellettavasta laista, avattu allekirjoitettavaksi Roomassa 19 päivänä kesäkuuta 1980 Konsolidoitu versio Yleissopimus sopimusvelvoitteisiin sovellettavasta laista, avattu allekirjoitettavaksi Roomassa 19 päivänä kesäkuuta 1980 Konsolidoitu versio Virallinen lehti nro L 266, 09/10/1980 S. 0001-0019 Espanjank.

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.9.2013 COM(2013) 633 final 2013/0312 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Yhdistyneelle kuningaskunnalle jatkaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. 1977L0249 FI 01.01.2007 005.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1977, asianajajien

Lisätiedot

Oikeudellisten asioiden valiokunta

Oikeudellisten asioiden valiokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Oikeudellisten asioiden valiokunta 11.11.2011 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta neuvoston asetukseksi tuomioistuimen toimivallasta, sovellettavasta laista sekä päätösten tunnustamisesta

Lisätiedot

II Kansainvälisen yksityisoikeuden lähtökohtia 7

II Kansainvälisen yksityisoikeuden lähtökohtia 7 Sisällys Alkusanat v Sisällys vii Lyhenteet xiii I Johdanto 1 II Kansainvälisen yksityisoikeuden lähtökohtia 7 1. Mitä kansainvälinen yksityisoikeus on?......................... 7 2. Kansainvälinen toimivalta

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 13.12.2006 KOM(2006) 796 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS päätöksen 2000/91/EY soveltamisalan laajentamisesta luvan antamiseksi Tanskan kuningaskunnalle ja Ruotsin

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 875. Laki

SISÄLLYS. N:o 875. Laki SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1999 N:o 875 880 SISÄLLYS N:o Sivu 875 Laki kulttuuriomaisuuden luvattoman tuonnin, viennin ja omistusoikeuden siirron kieltämiseksi

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 2015. 426/2015 Laki

Julkaistu Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 2015. 426/2015 Laki SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 2015 426/2015 Laki kansainvälisestä oikeusavusta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO VIHREÄ KIRJA. sovellettavasta lainsäädännöstä ja tuomioistuimen toimivallasta avioeroasioissa. (komission esittämä)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO VIHREÄ KIRJA. sovellettavasta lainsäädännöstä ja tuomioistuimen toimivallasta avioeroasioissa. (komission esittämä) EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 14.3.2005 KOM(2005) 82 lopullinen VIHREÄ KIRJA sovellettavasta lainsäädännöstä ja tuomioistuimen toimivallasta avioeroasioissa (komission esittämä) {SEC(2005) 331}

Lisätiedot

YLEISSOPIMUS OIKEUSPAIKKASOPIMUKSISTA. haluavat edistää kansainvälistä kauppaa ja investointeja lisäämällä oikeudellista yhteistyötä,

YLEISSOPIMUS OIKEUSPAIKKASOPIMUKSISTA. haluavat edistää kansainvälistä kauppaa ja investointeja lisäämällä oikeudellista yhteistyötä, YLEISSOPIMUS OIKEUSPAIKKASOPIMUKSISTA Tämän yleissopimuksen sopimusvaltiot, jotka haluavat edistää kansainvälistä kauppaa ja investointeja lisäämällä oikeudellista yhteistyötä, uskovat, että tällaista

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 108 final 2016/0061 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään yhteistyöhön tuomioistuimen toimivaltaa, sovellettavaa lakia sekä päätösten

Lisätiedot

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 8.12.2010 2010/0222(NLE) *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Brasilian liittotasavallan

Lisätiedot

Yksityisoikeus tunnetuksi

Yksityisoikeus tunnetuksi Euroopan oikeudellinen verkosto (siviili- ja kauppaoikeus) Yksityisoikeus tunnetuksi Tervetuloa Internetsivustollemme, jolla esitellään uusi hanke oikeussuojan saatavuuden lisäämiseksi EU:ssa Europe Direct

Lisätiedot

Bryssel 30.1.2014 COM(2014) 46 final. ANNEXES 1 to 2 LIITE

Bryssel 30.1.2014 COM(2014) 46 final. ANNEXES 1 to 2 LIITE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.1.2014 COM(2014) 46 final ANNEXES 1 to 2 LIITE Yleissopimus oikeuspaikkasopimuksista ja oikeuspaikkasopimuksista tehdyn yleissopimuksen 21 artiklan mukaisesti annettu Euroopan

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 06.01.2005 KOM(2004) 854 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Alankomaiden kuningaskunnalle soveltaa jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.10.2014 COM(2014) 622 final 2014/0288 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.5.2015 COM(2015) 186 final 2015/0097 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen II (Tekniset

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 29.1.2013 COM(2013) 35 final 2013/0019 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS lasten ja muiden perheenjäsenten elatusavun kansainvälisestä perinnästä 23 päivänä marraskuuta 2007 tehdyn

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 593/2008, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2008, sopimusvelvoitteisiin sovellettavasta laista (Rooma I)

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 593/2008, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2008, sopimusvelvoitteisiin sovellettavasta laista (Rooma I) L 177/6 FI Euroopan unionin virallinen lehti 4.7.2008 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 593/2008, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2008, sopimusvelvoitteisiin sovellettavasta laista (Rooma

Lisätiedot

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen, on kuullut kulttuuriesineitä käsittelevää neuvoa-antavaa komiteaa,

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen, on kuullut kulttuuriesineitä käsittelevää neuvoa-antavaa komiteaa, Avis juridique important 31993R0752 Komission asetus (ETY) N:o 752/93, annettu 30 päivänä maaliskuuta 1993, kulttuuriesineiden viennistä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3911/92 soveltamista koskevista

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.6.2011 KOM(2011) 377 lopullinen 2011/0164 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI kosmeettisia valmisteita koskevan direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteen III mukauttamiseksi

Lisätiedot

EUROOPAN KOMMISSIO YRITYS- JA TEOLLISUUSTOIMINNAN PÄÄOSASTO. Toimintaohjeet 1

EUROOPAN KOMMISSIO YRITYS- JA TEOLLISUUSTOIMINNAN PÄÄOSASTO. Toimintaohjeet 1 FI FI FI EUROOPAN KOMMISSIO YRITYS- JA TEOLLISUUSTOIMINNAN PÄÄOSASTO Toimintaohjeet 1 Bryssel 14.2.2011 - Vastavuoroista tunnustamista koskevan asetuksen soveltaminen lannoitteisiin ja kasvualustoihin

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 21. toukokuuta 2010 (OR. en) 9288/10 Toimielinten välinen asia: 2010/0817 (COD)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 21. toukokuuta 2010 (OR. en) 9288/10 Toimielinten välinen asia: 2010/0817 (COD) EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 21. toukokuuta 2010 (OR. en) 9288/10 Toimielinten välinen asia: 2010/0817 (COD) COPEN 117 EUROJUST 49 EJN 13 PARLNAT 13 CODEC 384 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Belgian

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS FI FI FI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 26.11.2007 KOM(2007) 752 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Yhdistyneelle kuningaskunnalle jatkaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 23/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: PÄÄTÖSASIAKIRJA EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO VIHREÄ KIRJA. Perintö- ja testamenttioikeus {SEK(2005) 270} (komission esittämä)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO VIHREÄ KIRJA. Perintö- ja testamenttioikeus {SEK(2005) 270} (komission esittämä) EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 01.03.2005 KOM(2005) 65 lopullinen VIHREÄ KIRJA Perintö- ja testamenttioikeus {SEK(2005) 270} (komission esittämä) FI FI 1. JOHDANTO Tällä vihreällä kirjalla käynnistetään

Lisätiedot

VIHREÄ KIRJA PERINTÖ- JA TESTAMENTTIOIKEUDESTA KOM(2005) 65 lopullinen - Suomen oikeusministeriön vastaukset

VIHREÄ KIRJA PERINTÖ- JA TESTAMENTTIOIKEUDESTA KOM(2005) 65 lopullinen - Suomen oikeusministeriön vastaukset 15.9.2005 VIHREÄ KIRJA PERINTÖ- JA TESTAMENTTIOIKEUDESTA KOM(2005) 65 lopullinen - Suomen oikeusministeriön vastaukset Euroopan komissio on pyytänyt vastauksia perintö- ja testamenttioikeutta koskevassa

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2006 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2006 N:o 78 81 SISÄLLYS N:o Sivu 78 Laki Viron kanssa tehdyn sosiaaliturvasopimuksen

Lisätiedot

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 3.8.2010 TYÖASIAKIRJA kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevissa menettelyissä jäsenvaltioissa

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Vetoomusvaliokunta 2009 7.3.2008 ILMOITUS JÄSENILLE Aihe: Vetoomus nro 849/2004, Bernard Ross, Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen, verotuksesta Ruotsissa ja pääoman vapaasta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.5.2013 COM(2013) 313 final 2013/0163 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 17.12.2013 2013/2130(INI) TARKISTUKSET 1-15 Nuno Melo (PE524.605v01-00) Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Tuomioiden huomioon ottaminen jäsenvaltioiden välillä uudessa rikosprosessissa *

Tuomioiden huomioon ottaminen jäsenvaltioiden välillä uudessa rikosprosessissa * P6_TA(2006)0373 Tuomioiden huomioon ottaminen jäsenvaltioiden välillä uudessa rikosprosessissa * Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston puitepäätökseksi tuomioiden huomioon

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2001/0164(CNS) 13. joulukuuta 2001 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnalta talous-

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA JA LISÄPÖYTÄKIRJA ITÄVALLAN TASAVALLAN SUOMEN TASAVALLAN VÄLILLÄ

PÖYTÄKIRJA JA LISÄPÖYTÄKIRJA ITÄVALLAN TASAVALLAN SUOMEN TASAVALLAN VÄLILLÄ 1088 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - Protokoll und Zusatzprotokoll in finnischer Sprache (Normativer Teil) 1 von 6 PÖYTÄKIRJA JA LISÄPÖYTÄKIRJA ITÄVALLAN TASAVALLAN JA SUOMEN TASAVALLAN VÄLILLÄ

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 14.10.2009 KOM(2009) 154 lopullinen 2009/0157 (COD) C7-0236/09 Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten ja

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 20.6.2001 KOM(2001) 332 lopullinen 2001/0132 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi riitauttamattomia vaatimuksia koskevan eurooppalaisen täytäntöönpanoperusteen käyttöönotosta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen soveltamisesta. ESITYKSEN

Lisätiedot

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 01613/06/FI WP 127 Lausunto 9/2006 liikenteenharjoittajien velvollisuudesta toimittaa tietoja matkustajista annetun neuvoston direktiivin 2004/82/EY täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille

Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille FI FI FI Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille Näissä menettelysäännöissä vahvistetaan periaatteita, joita yksittäiset sovittelijat voivat halutessaan noudattaa omalla vastuullaan. Sovittelijat

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS FI FI FI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 29.10.2009 KOM(2009)608 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ja Slovenian tasavallalle soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Virallinen lehti nro L 200, 08/08/2000 s. 0035-0038

Virallinen lehti nro L 200, 08/08/2000 s. 0035-0038 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/35/EY, annettu 29 päivänä kesäkuuta 2000, kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviivästysten torjumisesta Virallinen lehti nro L 200, 08/08/2000 s. 0035-0038

Lisätiedot

Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: laskutussäännöt *

Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: laskutussäännöt * P7_TA(2010)0092 Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: laskutussäännöt * Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 5. toukokuuta 2010 ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA. Oheisasiakirja. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS,

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA. Oheisasiakirja. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS, EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 14.10.2009 SEC(2009) 411 lopullinen C7-0236/09 KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA Oheisasiakirja Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS, toimivallasta,

Lisätiedot

eurooppalaisesta maksamismääräyksestä annetun asetuksen soveltamista varten

eurooppalaisesta maksamismääräyksestä annetun asetuksen soveltamista varten Käsikirja eurooppalaisesta maksamismääräyksestä annetun asetuksen soveltamista varten Euroopan oikeudellinen verkosto (siviili- ja kauppaoikeus) Sisällysluettelo I Johdanto: Eurooppalainen riita-asiamenettely...............................................................................

Lisätiedot

Kansainvälisen tuomioistuimen johtaminen Oikeushallinto Euroopan unionin tuomioistuimissa

Kansainvälisen tuomioistuimen johtaminen Oikeushallinto Euroopan unionin tuomioistuimissa Kansainvälisen tuomioistuimen johtaminen Oikeushallinto Euroopan unionin tuomioistuimissa Heikki Kanninen Varapresidentti Euroopan unionin yleinen tuomioistuin Hallintotuomioistuinpäivä 30.1.2015 Helsingin

Lisätiedot

Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011

Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011 Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011 21.11.2011 1 Rikosoikeus kansallista vai jotakin muuta? 21.11.2011 2 Rikosoikeuden eurooppalaistuminen

Lisätiedot

VÄLIMIESMENETTELYN KESKEYTTÄMINEN...

VÄLIMIESMENETTELYN KESKEYTTÄMINEN... AAVIA OY AAVIA OY:N VÄLIMIESMENETTELYN SÄÄNNÖT 1.1.2016 1 YLEISET... 2 1.1 SÄÄNTÖJEN NOUDATTAMINEN... 2 1.2 TOIMIVALTA... 2 1.3 SOVELLETTAVA LAKI JA MENETTELYN KIELI... 2 1.4 ASIAKIRJOJEN JA VIESTIEN TOIMITTAMINEN...

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.6.2013 COM(2013) 415 final 2008/0244 (COD) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti Neuvoston

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Vetoomusvaliokunta 2009 24.4.2009 ILMOITUS JÄSENILLE Asia: Vetoomus nro 0930/2005, Marc Stahl, Saksan kansalainen, Alankomaissa myönnettyjen fysioterapeutin tutkintotodistusten

Lisätiedot

Ehdotus. NEUVOSTON PÄÄTÖS N:o.../2010/EU. tiiviimmän yhteistyön hyväksymisestä avio- ja asumuseroon sovellettavan lain alalla

Ehdotus. NEUVOSTON PÄÄTÖS N:o.../2010/EU. tiiviimmän yhteistyön hyväksymisestä avio- ja asumuseroon sovellettavan lain alalla FI FI FI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 24.3.2010 KOM(2010) 104 lopullinen 2010/0066 (APP) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS N:o.../2010/EU tiiviimmän yhteistyön hyväksymisestä avio- ja asumuseroon sovellettavan lain

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖ Vero-osasto 8.11.2001 EU/291001/0844 Suuri valiokunta 00102 EDUSKUNTA ASIA: EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA

Lisätiedot

4.2.2010 A7-0006/ 001-027. Ehdotus direktiiviksi (KOM(2009)0029 C6-0062/2009 2009/0004(CNS))

4.2.2010 A7-0006/ 001-027. Ehdotus direktiiviksi (KOM(2009)0029 C6-0062/2009 2009/0004(CNS)) 4.2.2010 A7-0006/ 001-027 TARKISTUKSET 001-027 esittäjä(t): Talous- ja raha-asioiden valiokunta Mietintö Magdalena Alvarez Hallinnollinen yhteistyö verotuksen alalla A7-0006/2010 (KOM(2009)0029 C6-0062/2009

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

Haagissa 13. päivänä tammikuuta 2000 tehty yleissopimus aikuisten kansainvälisestä suojelusta

Haagissa 13. päivänä tammikuuta 2000 tehty yleissopimus aikuisten kansainvälisestä suojelusta SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO POLITIIKKAYKSIKKÖ C: KANSALAISOIKEUDET SEKÄ PERUSSOPIMUS-, TYÖJÄRJESTYS- JA TOIMIELINASIAT OIKEUDELLISET ASIAT Haagissa 13. päivänä tammikuuta 2000 tehty yleissopimus aikuisten kansainvälisestä

Lisätiedot

direktiivin kumoaminen)

direktiivin kumoaminen) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin kumoaminen)

Lisätiedot

Yksityisoikeudellisen saatavan vanhentumisaika ja vanhentumisen katkaiseminen

Yksityisoikeudellisen saatavan vanhentumisaika ja vanhentumisen katkaiseminen Yksityisoikeudellisen saatavan vanhentumisaika ja vanhentumisen katkaiseminen Kuntamarkkinat 2015 / Lakiklinikka Joonas Jännäri lakimies Tyypilliset yksityisoikeudelliset saatavat kunnissa Tyypillisiä

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Oikeudellisten asioiden valiokunta 23.2.2011 2009/0157(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi toimivallasta, sovellettavasta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.11.2015 COM(2015) 552 final 2015/0256 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS Belgian kuningaskunnalle annettavasta luvasta ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

YLEISSOPIMUS lasten ja muiden perheenjäsenten elatusavun kansainvälisestä perinnästä (tehty 23 päivänä marraskuuta 2007)

YLEISSOPIMUS lasten ja muiden perheenjäsenten elatusavun kansainvälisestä perinnästä (tehty 23 päivänä marraskuuta 2007) 22.7.2011 Euroopan unionin virallinen lehti L 192/51 YLEISSOPIMUS lasten ja muiden perheenjäsenten elatusavun kansainvälisestä perinnästä (tehty 23 päivänä marraskuuta 2007) TÄMÄN YLEISSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITTAJAVALTIOT,

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Kolmansien maiden kanssa käytävää ulkomaankauppaa koskevat tilastot (säädösvallan ja täytäntöönpanovallan siirtäminen) ***I

Kolmansien maiden kanssa käytävää ulkomaankauppaa koskevat tilastot (säädösvallan ja täytäntöönpanovallan siirtäminen) ***I P7_TA(2014)0226 Kolmansien maiden kanssa käytävää ulkomaankauppaa koskevat tilastot (säädösvallan ja täytäntöönpanovallan siirtäminen) ***I Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 12. maaliskuuta

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Oikeudellisten asioiden valiokunta 29.5.2008 TYÖASIAKIRJA sähköisestä oikeudesta Oikeudellisten asioiden valiokunta Esittelijä: Diana Wallis DT\725374.doc PE407.639v01-00

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.1.2015 COM(2014) 749 final 2014/0358 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan vuoden 1979 yleissopimukseen

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU PÄÄTÖS, annettu 13.1.2016,

KOMISSION DELEGOITU PÄÄTÖS, annettu 13.1.2016, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.1.2016 C(2016) 1 final KOMISSION DELEGOITU PÄÄTÖS, annettu 13.1.2016, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY liitteen V muuttamisesta siltä osin kuin on kyse

Lisätiedot