äheisyys helpottaa kansakäymistä y it, menneet kokemukset esim. sodat. A tää taloudellisesti ja sosiaalisesti k siä ja väestöä. Nopeasti ikääntyvä v

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "äheisyys helpottaa kansakäymistä y it, menneet kokemukset esim. sodat. A tää taloudellisesti ja sosiaalisesti k siä ja väestöä. Nopeasti ikääntyvä v"

Transkriptio

1 n edistämi pitkälti niiden lpailukykygurun Potterin u tietyllä maantieteellisellä alue jäolot, kysyntäolot, sekä yrityksen str ilanne ovat kohdallaan. Tuotantotek työvoimaa, infrastruktuuria, pääom luonnonvaroja. Näiden tehokas kä pailuedun muodostumisen kannalta. t kotimarkkinat ja tai paikallisma tuovat kilpailuetua yrityksille. Asia äheisyys helpottaa kansakäymistä y kkaiden välillä. Pekka Pättiniemi Johdatusta paikallistalouteen strategialla voidaan vaikuttaa toim trategioita muokkaavat johtamistava uodit, joihin puolestaan vaikuttav aiset seikat kuten esimerkiksi uskon it, menneet kokemukset esim. sodat. A tysten ja lähiasiakkaiden menestys sta kilpailuetua rakennettaessa. Men sö on keskeinen osa paikallistalout oi vaikuttaa yritysyhteisön menes visesti tai negatiivisesti. Esimer ikuttaa alueensa yritysten menesty taitavasti hyväkseen kilpailutusta tää taloudellisesti ja sosiaalisesti k siä ja väestöä. Nopeasti ikääntyvä v en muuttoliike jäytävät kuntien ve aikaan kun palvelujen tarve lisä kuntien on pidettävä erityinen hu sosiaali- ja terveyspalveluissa ei kuntalaisten verovaroin en tuotto siirt verotuk

2 copyright Pekka Pättiniemi ISBN: E-kirja: Ulkoasu: Misa Myllyviita Vektorigrafiikka: Misa Myllyviita Painopaikka Picascript Oy Helsinki 2012

3 Pekka Pättiniemi Johdatusta paikallistalouteen Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry

4 Sisällys Aineiston tarkoitus Mitä on paikallistalous ja alueiden elinvoimaisuus A) Kuntatalous B) Muu paikallistalous Paikallistalous ja alueiden elinvoimaisuus Paikallistalouden kehittämisen suuntia ja keinoja Lähteet

5 Aineiston tarkoituksesta Tämä aineisto liittyy Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry:n paikallispalvelut ja paikallistalous hankkeeseen. Sen tarkoituksena on kehittää osallistujien taloudellista ajattelua sekä aktivoida heidän osallistumistaan kunnalliseen ja muuhun yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen toimintaan. Paikkalaistalousseminaarit ja tämä aineisto toteutetaan Palkansaajasäätiön avustuksella. Paikallistalousaineiston tarkoituksena on esitellä paikallistaloutta ja sen merkitystä koskevia käsityksiä ja arvioita ja kehittämiskokemuksia niin maaseudulla kuin kaupungeissakin. Aineistossa ei tehdä suosituksia kunnallis- tai paikallistalousasioita koskevaan päätöksentekoon yhdistyksissä tai kunnanvaltuustoissa. Helsingissä Pekka Pättiniemi pääsihteeri 5

6 1. Mitä on paikallistalous? Paikallistaloudella tarkoitetaan sekä kuntataloutta, että paikallisesti vaikuttavaa muuta taloutta. Taloudellisessa mielessä kunnalla on kaksi päätehtävää: kunta tuottaa ja järjestää palveluja kuntalaisille ja kunta edistää alueensa talouselämää. Tässä artikkelissa kiinnitetään erityisesti huomiota kunnan rooliin paikallistalouden edistäjänä tai estäjänä. A) Kuntatalous Kuntien tuottamat ja järjestämät palvelut rahoitetaan pääosin verovaroin. Kun verovarat eivät riitä kaikkiin tarpeisiin, seuraa tästä valintojen tekeminen: mitä ja millä tavoin kunta järjestää palveluja ja miten kunta priorisoi palvelut? Rajallisten voimavarojen kohdentaminen eri tarkoituksiin on mukana lähes kaikessa kunnan toiminnassa. Keskeinen kuntatalouden väline on kunnan budjetti, joka koskee koko kunnan toimintaa. Budjetissa päätetään: mitä laajennetaan, supistetaan tai mihin voimavaroja suunnataan uudelleen. Kunnallistalous perustuu sekä kunnan toimintojen omiin tuottoihin, että valtion apuihin ja osuuksiin. Valtionavut ja osuudet kattavat keskimäärin 20 % tulosta. Kuntien päätulonlähde ovat kunnallisverot, joiden tuotto on keskimäärin noin 41 % kaikista tuloista. Kunnat ovat ainoa kiinteistöveron saaja mutta sen merkitys on keskimäärin melko pieni. Kunnat saavat myös osan yritysveroista. Loput kuntien tuloista perustuvat käyttäjämaksuihin ja myyntituloihin. Kuntien suuret koko erot näkyvät selkeästi niiden talousarvioissa. Pienet maaseutukunnat ja kaupungit pohjaavat taloutensa valtioavustus ja -osuustuloihin Vuonna 2009 valtionavut ja osuudet kattoivat neljänneksessä kunnista yli 50 % tuloista. Kuntatalous voidaan tiivistää kahteen näkökulmaan: 1) organisaatiotalouteen, joka järjestää ja tuottaa palveluja kuntalaisille ja 2) paikallistalouteen, joka vaikuttaa paikallisen yhteisön taloudellisiin ja muihin toimintaedellytyksiin. Keskeinen kunnallis- ja paikallistalouteen liittyvä muuttuja on kunnan väestöllinen huoltosuhde (passiiviväestön eli yli 64-vuotiaiden ja alle 15-vuotiaiden asukkaiden määrä suhteessa vuotiaisiin). Vuonna 2010 huoltosuhde oli keskimäärin 51,6 %. Mutta huoltosuhde vaihtelee huomattavasti: maaseudulla huoltosuhde on tyypillisesti %, ja ennusteissa vuodelle 2020 Pohjois-Savostakin löytyisi jopa yli 100 %:n huoltosuhteen kunta (Lähde: Tilastokeskus 2011). B) Muu paikallistalous Paikallistaloutta on kuvattu ämpärinä, jossa vedenpinnan korkeus kuvaa alueen taloudellista tilaa ja samalla mahdollisuuksia hyvinvoinnin tuottamiseen. Ämpäriin tuleva vesi kuvaa alueen yritysten ja yhteisöjen oman tuotannon sekä palvelujen alueelle tuottamia tuloja. Ämpärissä olevat reiät puolestaan kuvaavat paikallistalouden vuotokohtia, joista paikallisen taloudellisen toiminnan tuottamat tulot ja muut hyödyt, sekä siten myös asukkaiden hyvinvoinnin mahdollisuudet, valuvat alueen ulkopuolelle. Vuotokohtia ovat 6

7 esimerkiksi voitot, jotka siirtyvät alueen ulkopuolisille yritysten omistajille, kuntalaisten, yritysten ja kunnan ulkopuolelta tekemät hankinnat Jos ämpäriin tuleva vesimäärä eli tulovirta on pienempi kuin vuotokohdista ulosvaluva määrä, alue köyhtyy ja sen elinvoima heikkenee. Jos alueen sisään tulee enemmän tuloja kuin sieltä valuu ulos, alueen elinvoima puolestaan lisääntyy ja asukkaat vaurastuvat. Mitä kauemmin alueella tuotettu taloudellinen hyvä kiertää alueella sitä korkeammaksi sen bruttokansantuote nousee, siksi alueen yritysten ja ihmisten keskinäinen vaihto on tärkeää. Alla oleva kuva havainnollistaa edellä mainittua asiaa. Tulot alueelle (mm. myynti alueen ulkopuolelle, tulonsiirrot) Varallisuustaso Vuotokohtia, joista varallisuus ja hyvinvointi vuotavat alueen ulkopuolelle (voitot, verot, ostot ja investoinnit) Kuvio 1. Paikallistalouden malli: vuotava ämpäri 7

8 2. Paikallistalous ja alueiden elinvoimaisuus Paikallistalouden ja kuntien mahdollisuudet jäsentensä hyvinvoinnin edistämisen ja palveluiden hankkimiseen syntyvät pitkälti niiden kilpailuasemasta. Yhdysvaltalaisen kilpailukykygurun Potterin mukaan kilpailuetu muodostuu tietyllä maantieteellisellä alueella, kun tuotannontekijäolot, kysyntäolot, sekä yrityksen strategia ja kilpailutilanne ovat kohdallaan. Tuotantotekijäolot tarkoittavat työvoimaa, infrastruktuuria, pääomaa, viljelymaata ja luonnonvaroja. Näiden tehokas käyttö on keskeistä kilpailuedun muodostumisen kannalta. Kysyntäolot, vaativat kotimarkkinat ja tai paikallismarkkinat ja asiakkaat tuovat kilpailuetua yrityksille. Asiakkaiden fyysinen läheisyys helpottaa kansakäymistä yrityksen ja sen asiakkaiden välillä. Yrityksen strategialla voidaan vaikuttaa toimintaympäristöön. Strategioita muokkaavat johtamistavat ja organisaatiomuodit, joihin puolestaan vaikuttavat kulttuurisidonnaiset seikat kuten esimerkiksi uskonto, asenteet ja normit, menneet kokemukset esim. sodat. Alueen muiden yritysten ja lähiasiakkaiden menestys on tärkeää alueellista kilpailuetua rakennettaessa. Menestyvä yritysyhteisö on keskeinen osa paikallistaloutta. Julkinen valta voi vaikuttaa yritysyhteisön menestykseen, joko positiivisesti tai negatiivisesti. Esimerkiksi kunta voi vaikuttaa alueensa yritysten menestykseen käyttämällä taitavasti hyväkseen kilpailutusta siten, että se hyödyttää taloudellisesti ja sosiaalisesti kunnan alueen yrityksiä ja väestöä. Nopeasti ikääntyvä väestö ja maan sisäinen muuttoliike jäytävät kuntien veroperustaa samaan aikaan kun palvelujen tarve lisääntyy. Tällaisten kuntien on pidettävä erityinen huoli siitä, että ämpäri sosiaali- ja terveyspalveluissa ei vuotaisi: olisi kohtalokasta, jos kuntalaisten verovaroin kustantamien palveluiden taloudellinen tuotto siirtyisi pois paikallistaloudesta, ja jopa valtion verotuksen ulottumattomiin. Väestön ikääntyminen voi olla jopa voimavara, jos pystytään luomaan tätä hyödyntävää palveluyrittäjyyttä ja työpaikkoja sekä myymään palveluja myös kunnan ulkopuolelle. Kunnat ovat pyrkineet parantamaan paikallistaloutta houkuttelemalla alueelleen teollisuutta. Tämä työllistää asukkaita, lisäsää ostovoimaan ja siten tukee myös alueen palveluja muita yrityksiä. Nyt tie näyttää, teollisen toiminnan vähenemisen myötä, kutistuvan. Aiemmin kunnat tekivät myös usein suoria ostosopimuksia paikallisten toimijoiden kanssa, ja tukivat siten paikallisen talouden kehitystä. Nyttemmin monet aiemmin yksinkertaisella sopimisella tehdyt hankinnat täytyy kilpailuttaa. Kilpailuttamismenettely on melko uusi ja kilpailutusosaaminen heikosti kehittynyttä. Vaikka kilpailutuksissa voidaan ottaa huomion muitakin asioita kuin hinta, näyttää hinta kuitenkin olevan useimmiten käytännössä ainoa vaikuttava kriteeri. Ritva Pihlajan (2010) tutkimuksen Kolmas sektori maaseutukunnissa mukaan 93 % kunnanjohtajista, sosiaalijohtajista ja kunnansihteereistä oli täysin samaa mieltä tai melko samaa mieltä väitteestä Sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjonnassa ei useimmissa maaseutukunnissa ole riittävää kilpailua. Vastaavalla tavalla 78 % oli sitä mieltä, että kilpailu- ja hankintalainsäädäntö rajoittaa paikallisten, toimivien ja tehokkaiden ratkaisujen etsimistä palvelujen tuottamiseen. Kilpailuttaminen voi johtaa siihen, että suuret palveluntuottajat voittavat tarjouskilpailut ja markkinat, ja pienet paikalliset palveluita tuottavat yritykset ja järjestöt joutuvat 8

9 luopumaan toiminnasta. Suomen pienet markkinat monopolisoituvat helposti. Suurten yksityisten palveluntuottajien myötä rahavirrat kulkeutuvat jopa kansainvälisille sijoitusmarkkinoille. Kilpailuttamisen vieminen äärimmilleen voi johtaa monopolien kehittymiseen. Onkin yllättävää, ettei esimerkiksi yksityisten terveyspalveluiden, sairaaloiden ja hoivapalveluiden siirtymistä suurten kansainvälisten yritysten käsiin nähdä ongelmalliseksi, vaikka tiedetään, että niiden voitoista vain murto-osa jää Suomeen verotettavaksi. Kilpailutuksen aiheuttaneet ongelmat alue- ja paikallistasolla ovat johtaneet Euroopan Unionissa keskustelun yleisen taloudellisen tarkoituksen palveluista. Yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin luokitellaan sellaiset yleishyödylliset palvelut, joita ei saada hankittua toimivilta markkinoilta normaalia hankintamenettelyä käyttäen, ts. kilpailuttaminen ei syystä tai toisesta onnistu. Nämä palvelut eroavat muista palveluista siten, että viranomaisten on turvattava niiden tarjonta kaikissa olosuhteissa (TEM, 2011). Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi asumiseen, energiantuotantoon, liikenneyhteyksiin ja terveydenhuoltoon liittyvät palvelut. Niitä voivat olla myös tietoliikennepalvelut, päivittäistavarakauppa, vesihuolto ja nuorisopalvelut. Esityksen mukaan EU:n jäsenvaltiot voivat määrittää itse mitkä ovat yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluita. Paikallistalouden kehittämisen kannalta on tärkeää, että palvelumäärittelyä voidaan käyttää yhtä hyvin paikallisella kuin kansallisellakin tasolla, kun kyseessä on sellainen yhteiskunnallisesti tärkeä palvelu, jonka markkinat eivät toimi. Yleishyödyllisiin palveluihin kuuluvat voittoa tavoittelemattomat palvelut (esim. oppivelvollisuuden mukainen koulutus ja sosiaaliturva), yhteiskunnan määrätehtävät (esim. turvallisuus ja oikeus) ja yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvät palvelut. Yleishyödyllisyydelle ei ole yksiselitteistä määritelmää, mutta yleensä toiminta mielletään yleishyödylliseksi, jos se ei hyödytä siihen osallistuvia tahoja taloudellisesti. Yleishyödyllisten palveluiden tuotanto voidaan toteuttaa joko viranomaisten omana työnä tai ostopalveluna, hankintalainsäädännön kilpailuttamismenettelyn mukaisesti. Mikäli voidaan todeta, että jonkin paikallispalvelun osalta kilpailu ei toteudu, ei kilpailulainsäädäntö päde. Keskeinen kysymys onkin, milloin kilpailuttaminen palvele yhteiskunnan tavoittelemaa asiaintilaa. Palveluiden tuottamiseen liittyy keskeisesti myös kysymys siitä, toteutetaanko palvelutuotanto tuottajan vai palvelun käyttäjän näkökulmasta. Tällä hetkellä ne tuotetaan lähinnä palveluntuottajan näkökulmasta, jolloin taloudellisen voiton saaminen nousee keskeiseksi tekijäksi. Kun tähän yhdistetään kilpailuttaminen, voi käyttäjän näkökulma jäädä toisarvoiseksi tekijäksi. Kun käyttäjän näkökulma ei tule esille, riskinä on, että palvelun sisältö ei vastaakaan asiakkaan tarpeita tai palvelua tarjotaan ryhmille, joilla ei ole sille tarvetta (Rajala, et al, 2008). Kilpailuttamisessa ei tarvitse ottaa huomioon käyttäjien toiveita ja tarpeita, vaan tavoitteeksi voidaan asettaa palvelun tuottaminen mahdollisimman alhaisiin kustannuksiin. Lyhytaikaiset markkinasuhteet toistuvine tarjouskilpailuineen eivät vie palvelutarjontaa parempaan suuntaan. Epävarmuus toiminnan jatkuvuudesta vaikeuttaa osaavan henkilökunnan rekrytointia eikä kannusta palvelun laadun parantamiseen. Haastattelututkimuksen (Pihlaja 2010) mukaan sosiaali- ja terveyspalveluja sekä koulutuspalveluja pidetään yhteiskunnallisesti kaikkein tärkeimpinä palveluina. Myös liikenne- sekä infrastruktuu- 9

10 ripalvelut luetaan tähän joukkoon. Infrastruktuuripalveluista tärkeimpinä nousivat esiin tiestö, vesihuolto (ml. jätevesihuolto), jätehuolto sekä televiestintä- ja tietoliikennepalvelut. Julkinen tuki on haastattelujen perusteella edellytys välttämättömien palvelujen tuottamiselle. Tapahtuneeseen kehitykseen on reagoitu vaihtelevasti. Tapausesimerkit osoittavat, että palveluntuotanto on mahdollista myös maaseutualueilla ja kaupunkien lähiöissä. Tavanomaisesta toimintalogiikasta poikkeava toiminta-ajatus ja tapa sekä eritasoinen kumppanuus julkisen sektorin kanssa ovat mahdollistaneet kiinnostavia palvelukonsepteja alueilla, joilla yksityiset markkinat jäävät ohuiksi harvan asutuksen tai asukkaiden heikon maksukyvyn vuoksi. Mielenkiintoinen esimerkki on mm. haja-asutusalueiden vesiosuuskunnat. Niissä tuotetaan keskeisiä, viime kädessä kunnan vastuulla olevia infrastruktuuripalveluja asukkaiden omin voimin ja omissa organisaatioissa, mutta tiiviissä yhteistyössä kunnan teknisen toimen kanssa. Vesiosuuskunnat ovat mukana vesihuoltosuunnitelmissa ja käyttävät joskus kunnan huoltopalveluja. Maailmalla on varoittavia esimerkkejä siitä, kun vesihuolto on ulkoistettu yksityisille yrityksille: hinnat ovat nousseet ja palvelu huonontunut. Myös Suomessa ovat yritykset olleet kiinnostuneita vesiliiketoiminnasta, mutta laajemmin toimintamalli ei ole käytössä. Haasteena niin kunnille kuin osuuskunnillekin on, että hintataso riittää kattamaan myös tulevaisuuden investoinnit verkostoon. 3. Paikallistalouden kehittämisen suuntia ja keinoja Julkisen sektorin vetäytyessä palvelujen tuottajan tehtävistä on tarjolla kaksi perusvaihtoehtoa: markkinaehtoinen yritysvetoinen palvelujen tarjonta ja tuotanto tai yhteisötalouteen perustuva yhteisöllinen (kansanvaltainen) palvelutuotanto. Yhteisötaloudellinen lähestymistapa tarjoaisi palvelujen käyttäjille mahdollisuuden osallistua palvelutuotannon ohjaukseen, suunnitteluun ja arvioimiseen. Se tarjoaisi myös alan ammattihenkilöille mahdollisuuden vaikuttaa omaan työhönsä sekä palveluja tuottavan organisaation toimintaan ja päämääriin. Yhteisötalouden organisaatioiden toiminnassa korostuvat paikalliset ja alueelliset lähtökohdat sekä asukkaiden tarpeiden hyvä huomioonottaminen. Harvaan asuttujen alueiden sekä kaupunkien heikossa asemassa olevien lähiöiden palvelujen tuottamisen kannalta ei ole yhdentekevää, mikä on palveluntuottajan keskeinen tavoite. Esimerkiksi voittoa tavoittelevalla yrityksellä ja yhteiskunnallisella yrityksellä on hyvin erilaiset tavoitteet. Yhteiskunnallisen yrittämisen perusta tulee ymmärtää syvällisesti, koska se on ilmiönä niin erilainen verrattuna muuhun taloudelliseen toimintaan. Taloudelliset teoriat perustuvat käsitykseen itsekeskeisistä taloudellisista toimijoista, kun taas yhteiskunnallisen yrittäjyyden tavoitteena on pyrkimys yhteiskunnalliseen hyvään. Liiketaloudelliset strategisen johtamisen teoriat osoittavat yrityksille, miten ne saavuttavat kilpailuetua. Yhteiskunnalliset yritykset eivät hae kilpailuetua vaan kestäviä ratkaisuja taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin. Koska niiden tavoitteena on yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen, niiden toiminta on erityisen perusteltua niillä alueilla, mistä puuttuu palveluita ja mihin voittoa tavoittelevat yritykset eivät halua mennä, koska markkinat eivät toimi. 10

11 Yhteisötalouden ja yhteiskunnallisten yritysten keskeinen asema palvelujen tuottajana ei kuitenkaan ole ongelmatonta. Markkinatilanteessa ne ovat muiden palvelujen tarjoajien tavoin kilpailemassa resursseista, ja esimerkiksi hyvinvointipalvelujen rahoitustavasta riippuen myös asiakkaista, jolloin ero pääomavetoiseen yritystoimintaan kapenee. Yhteisöllisestä demokraattisesta hallintotavasta ja/tai yhteiskunnallisesti kannatettavasta päämäärästä huolimatta organisaatioiden toiminta voi suuntautua asiakkaiden yhdenvertaisten palvelujen käyttömahdollisuuksien vastaiseksi ja suosimaan joitain tiettyjä käyttäjäryhmiä. Toisaalta vaakakupissa painaa positiivisesti kansalaisten mahdollisuus vaikuttaa omiin palveluihinsa ja niiden toteuttamistapaan. Eräänä esimerkkinä yhteiskunnallisten yritysten vaikutuksesta toiminta-alueensa elinkelpoisuuteen esitetään Maaseudun SGEI-ryhmän (SGEI, Services of general Economic Interest,suomeksi yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvät palvelut) tekemissä tapaustutkimuksissa Velkuan Kummelia. Velkuan Kummeli on esimerkki siitä, miten moninaisesti yhteisötalouden organisaatio kykenee maaseudun harvaan asutulla alueella vahvistamaan paikallistaloutta, voimistamaan yhteisöllisyyden tunnetta paikallisten keskuudessa sekä edistämään myös muiden yrittäjien liiketoimintaa alueella. Kummeli tarjoaa saman katon alla päiväkotipalveluja, vanhusten asumispalveluja, ylläpitää kirjastoa, lounaskahvilaa, postipalveluja sekä terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanottoa. Näiden palveluiden ohella Kummelissa on fysioterapeutin, kampaajan sekä jalkahoitajan palveluja. Kummelin voidaan sanoa olevan ihmisten kohtaamispaikka ja kyläläisten olohuone. Kummeli myös koordinoi Velkualle puhdistuspalveluyrittäjän palveluja. Ilman Kummelia pienten palveluyrittäjien olisi haasteellista löytää potentiaalisia asiakkaita. Kummelin vahvuus on sen kokonaisvaltainen ja joustava, keskeiset palvelut turvaava toimintatapa. Moilanen(2011) Yhteiskunnallisen yrittämisen haasteena on se, että toiminnan laaja-alaisia vaikutuksia ei saada näkyviin sektorikohtaisen tuottavuuden ja kustannussäästöjen paineissa tai kilpailutustilanteissa. Keskusteluun osallistuneet ovat peräänkuuluttaneet keskustelua siitä, mikä on oikeasti kansalaisten preferenssien ja yleisen edun mukainen tapa järjestää ja tuottaa palveluja. Analyysimme perusteella maaseudun asukkaat haluavat toimivia, paikallisia ratkaisuja palvelujen tuottamiseen. Perusteluissa tulevat esille inhimilliset, taloudelliset ja yhteiskunnalliset näkökulmat; ihminen tarpeineen ja ympäröivä yhteisö tulisi huomioida välttämättömien, jokapäiväisesti tarvittujen palvelujen järjestämisen ehdoissa. Vaihtoehtojen pohdintaan ja päätöksentekoon kaivataan kokonaisvaltaista otetta ja kilpailulainsäädäntöä laajempaa näkökulmaa. (Vihinen, Mikä maaseudun SGEI? 2011). Yhteisötalouden mallit, eritoten yhteiskunnalliset yritykset, tarjoavat mahdollisuuden paikata vuotavaa ämpäriä. Jo yhteiskunnallisen yritystoiminnan määritelmissä mainitaan, että yrityksen tulee sijoittaa merkittävä osa mahdollisesta tuotostaan yleishyödylliseen tarkoitukseensa, yleensä toimintaansa. Tämä johtaa yleensä siihen, että tuotto hyödyttää paikallistaloutta joko suorina rahavirtoina (investoinnit, uudet työpaikat, säästö ulkopuolisissa panoksissa) tai välillisesti parantuneena laatuna, tehokkuutena ja vaikuttavuutena. 11

12 Kunnan ja kansalaisten roolista paikallistalouden kehittämisessä Yleensä paikallistalouden kehittäminen nähdään kunnissa elinkeinopolitiikkana, jolla luodaan edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle ja sen myös syntyville uusille työpaikoille. Näiden toivotaan tuovan taloudellista aktiivisuutta, verotuloja ja uusia asukkaita kunnalle. Vähävaraisten kuntien panostukset elinkeinotoiminnan kehittämiseen ovat kuitenkin vaikea asia yhtälössä, jossa kuntien varat eivät tahdo riittää lakisääteiseen palvelutuotantoonkaan. Seuraavia seikkoja olisi syytä pohtia: onko yritysten tukeminen ristiriidassa kuntalaisten etujen kanssa? onko kuntien keskinäisessä kilpailussa yritysten sijoittumisesta järkeä? voiko kunnan toiminta yritysten kanssa olla täysin läpinäkyvää? miten palveluntuottajia tuetaan tasapuolisesti, miten laajasti ollaan jo mukana (mm. takaukset, pääomalainat)? Kuntarakenne tulee vääjäämättä muutoksen eteen lähivuosina. Yrityksissä pidetään kuntaliitoksia usein myönteisinä: tunnettavuus paranee ja yrityksillä on luonteva väylä laajemmille julkisillekin markkinoille. Mutta mm. sote-palveluihin liittyvän paikallistalouden kannalta kuntaliitos voi olla ongelmallinen: ennen läheisyyteen perustuvat toimintamallit ja sopimukset joutuvat uuteen tarkasteluun. Paikallistalouden tulisikin olla merkittävässä roolissa kuntaliitosten toteuttamisesta keskusteltaessa, ja paikallisdemokratian toteuttamisessa sen tulisi olla keskiössä. Vain näin reuna-alueiden elinvoima voidaan säilyttää. Muutamat kunnat ovat ryhtyneet harjoittamaan yritysvaikutusten arviointia päätöksissään. Vähintäänkin yhtä tärkeä arvioinnin kohde olisi nimenomaan paikallistalous, ellei oleteta sen olevan itsestäänselvyys kuntademokratiassa. Joka tapauksessa mitään arviointimallia tai -työkalua tähän ei ole olemassa, vaan pohdinnat tehdään virkamiesten ja luottamushenkilöiden "käsi- ja aivotyönä" heidän omista lähtökohdistaan. Vastuu paikallistaloudesta jätetään usein kunnan ja kansalaisten harteille. Kuitenkin, paikkakunnilla on niihin sitoutuneita ja alueilta tuottonsa saavia paikallisia yrityksiä, joilla voisi olettaa olevan vastuuta ja kiinnostusta tukea paikallistaloutta muutoinkin kuin oman liiketoimintansa kautta. Nämä voivat tukea paikallistaloutta esim. rahastojen ja takausten muodossa, ja niitä voitaisiin kohdistaa myös yleishyödyllisiin tarkoituksiin, ei vain yrityksille. Esimerkkejä paikallistaloudellisista hankkeista Richard Douthwaite on teoksessaan Nykyaikainen paikallistalous kuvannut useita viimevuosikymmeninä toteutettuja uusliberalistiselle markkinataloudelle vaihtoehtoisia toimivia paikallisia tai alueellisia ratkaisuja. Tällaisia ratkaisuja voivat olla esimerkiksi: alueellisista rahayksiköitä kuten esimerkiksi LETS paikallisraha, kaupunkien ja maaseudun vaihtopiirejä, paikallinen sähkö- ja lämpöenergian tuotanto, eettiset rahastot ja pankit, jotka ottavat jäsenilleen myöntämistä lainoista 12

13 kohtuullisen koron ja rahoittavat paikallisia kehittämishankkeita, uusia osuuskuntia ja niiden muodostamia yritysyhteisöjä jotka tukevat toiminnallaan paikallisentalouden kehitystä. Suomalaisesta vaihtopiiristä voi mainita esimerkiksi Helsingin vaihtopiirin, jossa ydinajatuksena on toimeentulon ja paikallistalouden tukeminen. Kyse on pienestä vapaaehtoisesta arkiavusta, jossa kukin tekee mitä osaa. Verkostossa mukana olevat tarjoavat palveluita, tavaroita ja osaamista toisilleen, ja maksut hoidetaan paikallisvaluutalla, joka voi olla nimeltään esimerkiksi nallekarkki, käpy tai pojo. Oikean rahan sijaan käytetään siis virtuaalirahaa, jonka arvo vastaa yhtä euroa. Esimerkiksi yksi palvelus, vaikkapa housunlahkeiden lyhennys, vastaa 10:tä nallekarkkia. Helsingin Kumpulassa aloitti marraskuussa 2009 Suomen ensimmäinen työtuntien vaihtopiiri, jossa palveluista sovitaan kansainvälisessä verkossa. Jäsenille avoimelta sivustolta löytyy esimerkiksi remonttiapua, oikolukua, auton lainausta, sienimetsäseuraa, suomen opetusta ulkomaalaisille, dvd:n lainausta, kasvien mullanvaihtoa ja graafista suunnittelua. Kumpulassa jäseniä oli keväällä 2010 kaikkiaan 112. Baskimaalla Mondragonin pieneen vuoristokaupunkiin ja sen ympäristöön kehittynyt työosuustoimintaliike, joka on kirjallisuudessa usein esitetty menestyksellisen paikallistalouden ja työosuustoiminnan esimerkkinä. Alkuaan vuonna metallimiehen perustuman parafiinilamppuverstaan innoittamana on kehittynyt noin henkilöä työllistävä usealla teollisuuden toimialalla toimiva työosuuskuntaverkosto Mondragon Cooperative Corporation. Ryhmän osuuskuntien työvoimasta on yli 80 prosenttia osuuskuntiensa omistajajäseniä. Pelkästään ryhmään kuuluva Espanjan kolmanneksi suurin päivittäistavarakauppa Eroski työllistää noin henkilöä. Eroski on mielenkiintoinen hybridiyritys, jonka omistavat sekä asiakasomistajat että työntekijät. Mondragon ryhmään kuuluvat teollisuuden lisäksi pankki, vakuutuslaitos, sairaala, ammattikoulu ja yliopisto. Italiassa paikallistaloutta tukevat pienyritysten ja osuuskuntien yhteistyöyritykset, konsortiot. Konsortiot ovat useimmiten aluekohtaisia. Niitä on perustettu yritystoiminnan kehittämiseen, suuria yhteisiä tarjouskilpailuja varten, markkinointiin, teknologian jäsenyritysten edistämiseen jne. Konsortiot toimivat siten, että jäsenyritykset ilmoittautuvat vapaaehtoisesti kuhunkin konsortion hankkeeseen ja vain osallistuvat yritykset maksavat kyseessä olevan hankkeen kulut. Yhteisissä tarjouksissa sovitaan ennalta kunkin osallistuvan yrityksen tehtävät. Tehtävien toteutusta valvoo konsortio, jolla on oikeus myös sanktioihin silloin, kun joku partnereista ei toteuta tehtäväänsä sovitulla tavalla. Konsortioiden avulla italialaiset pienyritykset pystyvät suuriin kansainvälisiin hankkeisiin. Sosiaali- ja terveysalalla tarjousten tekemisen ja toteutuksen valvonnan lisäksi konsortiot huolehtivat jäsenyritystensä työn laadusta ja niiden työntekijöiden ammattitaidon kehittämisestä. 13

14 Lähteet Douthwaite Richard, (2004) Nykyaikainen paikallistalous. Like. Keuruu Kallio Olavi, (2010) Paikallistalouden lähtökohdat ARTTU-tutkimuskunnissa. Paras-ARTTUohjelman tutkimuksia nro 4. Suomen Kuntaliitto Laurinkari Juhani ja Pättiniemi Pekka. (2010) Valtio vetäytyy hyvinvointipolitiikan toteuttamisesta - mitä tilalle? Hyvinvointipolitiikan kolme vaihtoehtoa KSL Maaseudun yhteiskunnallisesti tärkeät palvelut, (2011) Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Moilanen Hanna, (2011) Uusosuuskunnan ja yhteisötalouden haasteet. Esitelmä Yrjö Kallinen symposiumissa Moisio Antti, Loikkanen Heikki A. ja Oulasvirta Lasse.(2010) Policy reports 2. Public services at the local level The Finnish way. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Helsinki Pihlaja Ritva (2010) Kolmas sektori maaseutukunnissa. Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti. Mikkeli Pättiniemi Pekka (2009) Yhteisyrittäjyys ennen ja nyt teoksessa Merja Hiltunen ym. Henkilöstöomisteinen yritys. Tietosanoma. Tallinna Potter Michael E. (2006) Kansakuntien kilpailuetu. Talentum. Helsinki Sjölund Markus ja Virkkala Silja (2009) Klusterit ja aluekehitys. teoksessa Virkkala Seija Koski Riitta (toim.) Yhteiskuntamaantieteen maailma. Vaasan yliopiston julkaisuja/opetusjulkaisuja 59 / aluetiede 5. Vaasa Troberg Eliisa (2011) Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajin an maaseudulla. FinSERN 1. tutkimuskonferenssi Helsinki Van de Walle, S What services are public? What aspects of performance are to be ranked? The case of services of general interest. International Public Management Journal, 11(3): Vihinen Hilkka, (2011): Mikä maaseudun SGEI? 2011 pohjamateriaali maaseudun SGEIpolitiikka foorumiin. TEM, Yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvät palvelut (SGEI). Esite on saatavilla TE- Min internetsivuilta Työ- ja elinkeinoministeriö Tilastokeskus Taulukko: Väestöennuste 2009 Väestöllinen huoltosuhde alueittain

15 15

16 Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Kolmas sektori tuottajana Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa KAMPA seminaarikokkola 5.10.2010 Ritva Pihlaja projektipäällikkö, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Kylät ja kolmas sektori

Kylät ja kolmas sektori Kylät ja kolmas sektori Huomisen palvelutuottajat? Kylien palvelutuulahdus seminaari Lappeenranta 24.1.2012 Ritva Pihlaja ritva.pihlaja@pp.inet.fi erityisasiantuntija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukunnat

Kolmas sektori ja maaseutukunnat Kolmas sektori ja maaseutukunnat Maaseudun PARAS-seminaari Kuntatalo 5.12.2008 Ritva Pihlaja Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Kolmas sektori maaseutukunnissa tutkimus Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

Vaikea yhtälö. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen. Näkökulmana kolmas sektori. Mitä tälle tehdään? 31.1.

Vaikea yhtälö. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen. Näkökulmana kolmas sektori. Mitä tälle tehdään? 31.1. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen Näkökulmana kolmas sektori Kuntajohtajapäivät 2011 Seinäjoki 11.8.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu Minkälainen olisi suomalainen yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintamalli? Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Manna ry 1995-2015 => 2016 MannaPalvelut

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat -hanke

Vahvat peruskunnat -hanke Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla

Lisätiedot

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla Kuvaus pk yritysten kerrannaisvaikutuksista Pirkanmaan kunnissa Vuoden 2007 verotietojen perusteella Kunnallisjohdon seminaari Tallinna 20.05.2009

Lisätiedot

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011 Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön Erja Snellman 1.3.2011 Julkisten hankintojen lähtökohta Kansallisen kynnysarvon ylittävät julkiset hankinnat on kilpailutettava hankintalain

Lisätiedot

PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä. Sanna Tihula

PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä. Sanna Tihula Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä Sanna Tihula Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys

Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys Tammela 19.4.2011 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Tästä on puhe Palvelujen järjestäminen maaseudulla Tammelan maaseutu Maaseudun elinkeinot

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Lähtökohdat Briitta Koskiaho Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa Ilmestyy 2012 alussa

Lisätiedot

Maaseudun palvelujen erityiset haasteet

Maaseudun palvelujen erityiset haasteet Maaseudun erityiset haasteet Maaseudun palvelut politiikkadialogi 2013 Kuntatalo 5.3.2013 Ritva Pihlaja Näkökulma ratkaisee, mitä koemme haasteena Miten maaseudun palvelut pitäisi järjestää, maaseudun

Lisätiedot

Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely

Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely Uudistuneet EU:n julkista tukea koskevat säännöt - keskeiset muutokset kuntien näkökulmasta Kuopio 27.8.2015 Hallitussihteeri Ville Koponen Sisältö Mitä

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 13.5.2011 Oulu 17.5.2011 1 Hyvinvoinnin pohja rakennetaan yrityksissä Yritysten talous,

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020. Strategiaryhmän esitys 22.4.2015

Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020. Strategiaryhmän esitys 22.4.2015 Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020 Strategiaryhmän esitys 22.4.2015 1 Savon Yrittäjien johtamisjärjestelmä Strategia 1/2015 Laatujärjestelmä ERILLIS- STRATEGIAT Päästrategiaa täydentävät. Esimerkiksi

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Helsingin yrittäjät Palveleva Helsinki -seminaari, 1.3.2011 Peruspalveluministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden haasteita

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus. 5.11.2014 Avainalueen vetäjä Tuomo Melin, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus. 5.11.2014 Avainalueen vetäjä Tuomo Melin, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus Palvelutorin tavoitteet aktiivinen ikäihminen Tavoitteet Ikäihmisten aktivointi ottamalla vastuuta omasta ja läheisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta 12.05.2011 Juha Ala-Mursula, BusinessOulu Juha Ala-Mursula Tästä aion puhua Business Oulu Burning platform: työttömyys Kuntien sosilaalimenojen

Lisätiedot

Miten perusoikeudet toteutuvat. Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä, 14.1.2013

Miten perusoikeudet toteutuvat. Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä, 14.1.2013 Miten perusoikeudet toteutuvat hankinnoissa Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä, 14.1.2013 Perusoikeuksien ja sisämarkkinavapauksien jännite Jännitteinen lähtökohta

Lisätiedot

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ J o e n s u u Kyläyhdistysten pitäjäjulistus ja yhteiskunnallinen yrittäminen MATTI VÄISTÖ Osuuskunta Viesimon puheenjohtaja KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ entinen kunta Kunta perustettu

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritysyhdistää yksityissektorin liiketoimintataidot

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Seinäjoki Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Sanna Hartman, Toimialapäällikkö sosiaali- ja terveyspalvelut, TEM TOL 2008 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut 88 Sosiaalihuollon avopalvelut

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas?

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas? Kolmas sektori maaseutukunnissa (HY Ruralia) Kolmas sektori ja julkinen valta (www.kaks.fi) Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas? Pirkanmaan maaseutufoorumi, Tampere 19.11.2010 Ritva Pihlaja

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

Kuntoutus ja soteuudistus. - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3.

Kuntoutus ja soteuudistus. - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3. Kuntoutus ja soteuudistus - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3.2016 1 Sote -uudistus on toiminnallinen uudistus, jossa keskiössä ihminen ja

Lisätiedot

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 1 Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 116 000 jäsenyritystä 21 aluejärjestöä 400 paikallisyhdistystä 53 toimialajärjestöä yli 4000 luottamushenkilöä 1500 jäsentä kuntien valtuustoissa 55000 Elinkeinorakenne

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki konsernipalvelut 17.10.2012 Julkiset palvelut murroksessa Euroopan maiden taloudelliset vaikeudet juontavat

Lisätiedot

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy Kunnan teknisen toimen palvelut ovat tärkeitä asukkaille Kiristyneessä kuntataloudessa kunnilla on ollut vaikeuksia teknisen

Lisätiedot

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Avainalueen tavoitteet Strategiset tavoitteet Aktiivinen ja hyvinvoiva kansalainen - kansalaiset osallistuvat yhteisen

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Osahanke 2 Kunta- ja paikallistalous. Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos

Osahanke 2 Kunta- ja paikallistalous. Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos ARTTU PARAS-arviointitutkimusohjelma 2008-2012 Osahanke 2 Kunta- ja paikallistalous Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos prof. Pentti Meklin, prof. Jarmo Vakkuri, prof. Lasse Oulasvirta ja dos. Olavi

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

SGEI-palvelut pähkinänkuoressa

SGEI-palvelut pähkinänkuoressa SGEI-palvelut pähkinänkuoressa Julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumi 15.11.2012 Eeva Vahtera,VT, neuvotteleva virkamies SGEI-palvelut pähkinänkuoressa ESITYKSEN SISÄLTÖ 1)Mitä SGEI-palvelut* ovat? 2)

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö TERVEYSPALVELUT Sanna Hartman Toimialapäällikkö Esityksen sisältö Toimialan kehityksestä Toimialan kannattavuus tunnuslukujen valossa Toimintaympäristö nyt Menestymisen mahdollisuudet Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset Suomessa

Yhteiskunnalliset yritykset Suomessa Yhteiskunnalliset yritykset Suomessa 26.8.2014 Kari Neilimo vuorineuvos, Yhteiskunnallinen yritys merkkitoimikunnan puheenjohtaja Yhteiskunnallisten yritysten iltapäivä, Tampere Suomessa on tuhansia yhteiskunnallisia

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus

Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Hennamari Mikkola, Kelan tutkimusosasto, Tieteiden talo 10.5.2010 Terveyspalvelujen markkinat Yksityinen tuottaja ja kuluttajat Yksityinen tuottaja

Lisätiedot

Nopeat valokuituverkot moottorina palvelutuotannolle

Nopeat valokuituverkot moottorina palvelutuotannolle Nopeat valokuituverkot moottorina palvelutuotannolle Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle seminaari Veli-Matti Karppinen Toiminnanjohtaja, Kainuun Nuotta ry Yleistä 1. Nopeat

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Osuustoiminta julkisen palvelun uudistamisessa TEM:n hyvinvointialan kehittämisstrategia

Osuustoiminta julkisen palvelun uudistamisessa TEM:n hyvinvointialan kehittämisstrategia Osuustoiminta julkisen palvelun uudistamisessa TEM:n hyvinvointialan kehittämisstrategia Coop Finland ry, Eduskunta 25.5.2010 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Hyvinvointialan

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT MULTIA 2020 STRATEGIAKARTTA Multian kunnan - - MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT Käytännön toimenpiteet on kirjoitettu toimialojen tuloskortteihin Kunnanvaltuusto 11/2011 MULTIA Kuntaparikunta Jyvässeudulla

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Satu Kaattari-Manninen Case Ektakompus Oulun kaupunki, Tekijäpuu - palvelu Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä Kemissä 27.2.2013 Oulun yhteisötoiminta

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Preventiimi 6.4., Helsingin NMKY Ehkäisevä työ (20.1. Espoo) On tavoitteellista toimintaa, keinoja tai toimenpiteitä, joilla vähennetään päihteiden

Lisätiedot

KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntien puolesta niiden tarvitsemia päihdehuollon palveluja Tehtävänsä toteuttamiseksi kuntayhtymä ylläpitää Mainiemen kuntoutumiskeskusta

Lisätiedot

kehittämistä 29.9.2014 / YW

kehittämistä 29.9.2014 / YW S t d lli t Sote osana seudullista kehittämistä 29.9.2014 / YW Kehittämisyhtiöiden tavoite SEKESissä 40 jäsentä, henkilökuntaa n.600 Missiona yritysten kehittyminen Tehtävänä toimia niin, että yritystoiminta

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä. Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Oulu 17.10.

Yhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä. Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Oulu 17.10. Yhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Oulu 17.10. Yhteiskunnalliset yritykset: kehittävät ratkaisuja yhteiskunnallisiin tai ekologisiin ongelmiin

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Hyvinvointialan muuttuvat markkinat

Hyvinvointialan muuttuvat markkinat Hyvinvointialan muuttuvat markkinat Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 17.3.2011 Tampere 18.3.2011 1 Lähtökohtia kuntapalveluiden tuotannon kehittämiselle Kunnilla erittäin vahva kysyntäasema, joissain

Lisätiedot

PALVELUALOITE. Hankintafoorumi 10.4.2013. Hankintajohtaja Marjo Laine

PALVELUALOITE. Hankintafoorumi 10.4.2013. Hankintajohtaja Marjo Laine Hankintafoorumi 10.4.2013 Hankintajohtaja Marjo Laine 24.4.2013 Palvelualoite tai palveluhaaste (utmanarrätten) Yrityksille ja järjestöille annettu mahdollisuus tehdä aloite kunnan toimialaan kuuluvan

Lisätiedot

Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta

Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta Lapin kuntapäivä 24.9.2013 Pirkka Salo Lapin Yrittäjät 1 UUSI LAPIN YRITTÄJÄT 1.1.2014 alkaen 21 paikallisyhdistystä 3200 jäsenyritystä lähes 200 luottamushenkilöä

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot