äheisyys helpottaa kansakäymistä y it, menneet kokemukset esim. sodat. A tää taloudellisesti ja sosiaalisesti k siä ja väestöä. Nopeasti ikääntyvä v

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "äheisyys helpottaa kansakäymistä y it, menneet kokemukset esim. sodat. A tää taloudellisesti ja sosiaalisesti k siä ja väestöä. Nopeasti ikääntyvä v"

Transkriptio

1 n edistämi pitkälti niiden lpailukykygurun Potterin u tietyllä maantieteellisellä alue jäolot, kysyntäolot, sekä yrityksen str ilanne ovat kohdallaan. Tuotantotek työvoimaa, infrastruktuuria, pääom luonnonvaroja. Näiden tehokas kä pailuedun muodostumisen kannalta. t kotimarkkinat ja tai paikallisma tuovat kilpailuetua yrityksille. Asia äheisyys helpottaa kansakäymistä y kkaiden välillä. Pekka Pättiniemi Johdatusta paikallistalouteen strategialla voidaan vaikuttaa toim trategioita muokkaavat johtamistava uodit, joihin puolestaan vaikuttav aiset seikat kuten esimerkiksi uskon it, menneet kokemukset esim. sodat. A tysten ja lähiasiakkaiden menestys sta kilpailuetua rakennettaessa. Men sö on keskeinen osa paikallistalout oi vaikuttaa yritysyhteisön menes visesti tai negatiivisesti. Esimer ikuttaa alueensa yritysten menesty taitavasti hyväkseen kilpailutusta tää taloudellisesti ja sosiaalisesti k siä ja väestöä. Nopeasti ikääntyvä v en muuttoliike jäytävät kuntien ve aikaan kun palvelujen tarve lisä kuntien on pidettävä erityinen hu sosiaali- ja terveyspalveluissa ei kuntalaisten verovaroin en tuotto siirt verotuk

2 copyright Pekka Pättiniemi ISBN: E-kirja: Ulkoasu: Misa Myllyviita Vektorigrafiikka: Misa Myllyviita Painopaikka Picascript Oy Helsinki 2012

3 Pekka Pättiniemi Johdatusta paikallistalouteen Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry

4 Sisällys Aineiston tarkoitus Mitä on paikallistalous ja alueiden elinvoimaisuus A) Kuntatalous B) Muu paikallistalous Paikallistalous ja alueiden elinvoimaisuus Paikallistalouden kehittämisen suuntia ja keinoja Lähteet

5 Aineiston tarkoituksesta Tämä aineisto liittyy Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry:n paikallispalvelut ja paikallistalous hankkeeseen. Sen tarkoituksena on kehittää osallistujien taloudellista ajattelua sekä aktivoida heidän osallistumistaan kunnalliseen ja muuhun yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen toimintaan. Paikkalaistalousseminaarit ja tämä aineisto toteutetaan Palkansaajasäätiön avustuksella. Paikallistalousaineiston tarkoituksena on esitellä paikallistaloutta ja sen merkitystä koskevia käsityksiä ja arvioita ja kehittämiskokemuksia niin maaseudulla kuin kaupungeissakin. Aineistossa ei tehdä suosituksia kunnallis- tai paikallistalousasioita koskevaan päätöksentekoon yhdistyksissä tai kunnanvaltuustoissa. Helsingissä Pekka Pättiniemi pääsihteeri 5

6 1. Mitä on paikallistalous? Paikallistaloudella tarkoitetaan sekä kuntataloutta, että paikallisesti vaikuttavaa muuta taloutta. Taloudellisessa mielessä kunnalla on kaksi päätehtävää: kunta tuottaa ja järjestää palveluja kuntalaisille ja kunta edistää alueensa talouselämää. Tässä artikkelissa kiinnitetään erityisesti huomiota kunnan rooliin paikallistalouden edistäjänä tai estäjänä. A) Kuntatalous Kuntien tuottamat ja järjestämät palvelut rahoitetaan pääosin verovaroin. Kun verovarat eivät riitä kaikkiin tarpeisiin, seuraa tästä valintojen tekeminen: mitä ja millä tavoin kunta järjestää palveluja ja miten kunta priorisoi palvelut? Rajallisten voimavarojen kohdentaminen eri tarkoituksiin on mukana lähes kaikessa kunnan toiminnassa. Keskeinen kuntatalouden väline on kunnan budjetti, joka koskee koko kunnan toimintaa. Budjetissa päätetään: mitä laajennetaan, supistetaan tai mihin voimavaroja suunnataan uudelleen. Kunnallistalous perustuu sekä kunnan toimintojen omiin tuottoihin, että valtion apuihin ja osuuksiin. Valtionavut ja osuudet kattavat keskimäärin 20 % tulosta. Kuntien päätulonlähde ovat kunnallisverot, joiden tuotto on keskimäärin noin 41 % kaikista tuloista. Kunnat ovat ainoa kiinteistöveron saaja mutta sen merkitys on keskimäärin melko pieni. Kunnat saavat myös osan yritysveroista. Loput kuntien tuloista perustuvat käyttäjämaksuihin ja myyntituloihin. Kuntien suuret koko erot näkyvät selkeästi niiden talousarvioissa. Pienet maaseutukunnat ja kaupungit pohjaavat taloutensa valtioavustus ja -osuustuloihin Vuonna 2009 valtionavut ja osuudet kattoivat neljänneksessä kunnista yli 50 % tuloista. Kuntatalous voidaan tiivistää kahteen näkökulmaan: 1) organisaatiotalouteen, joka järjestää ja tuottaa palveluja kuntalaisille ja 2) paikallistalouteen, joka vaikuttaa paikallisen yhteisön taloudellisiin ja muihin toimintaedellytyksiin. Keskeinen kunnallis- ja paikallistalouteen liittyvä muuttuja on kunnan väestöllinen huoltosuhde (passiiviväestön eli yli 64-vuotiaiden ja alle 15-vuotiaiden asukkaiden määrä suhteessa vuotiaisiin). Vuonna 2010 huoltosuhde oli keskimäärin 51,6 %. Mutta huoltosuhde vaihtelee huomattavasti: maaseudulla huoltosuhde on tyypillisesti %, ja ennusteissa vuodelle 2020 Pohjois-Savostakin löytyisi jopa yli 100 %:n huoltosuhteen kunta (Lähde: Tilastokeskus 2011). B) Muu paikallistalous Paikallistaloutta on kuvattu ämpärinä, jossa vedenpinnan korkeus kuvaa alueen taloudellista tilaa ja samalla mahdollisuuksia hyvinvoinnin tuottamiseen. Ämpäriin tuleva vesi kuvaa alueen yritysten ja yhteisöjen oman tuotannon sekä palvelujen alueelle tuottamia tuloja. Ämpärissä olevat reiät puolestaan kuvaavat paikallistalouden vuotokohtia, joista paikallisen taloudellisen toiminnan tuottamat tulot ja muut hyödyt, sekä siten myös asukkaiden hyvinvoinnin mahdollisuudet, valuvat alueen ulkopuolelle. Vuotokohtia ovat 6

7 esimerkiksi voitot, jotka siirtyvät alueen ulkopuolisille yritysten omistajille, kuntalaisten, yritysten ja kunnan ulkopuolelta tekemät hankinnat Jos ämpäriin tuleva vesimäärä eli tulovirta on pienempi kuin vuotokohdista ulosvaluva määrä, alue köyhtyy ja sen elinvoima heikkenee. Jos alueen sisään tulee enemmän tuloja kuin sieltä valuu ulos, alueen elinvoima puolestaan lisääntyy ja asukkaat vaurastuvat. Mitä kauemmin alueella tuotettu taloudellinen hyvä kiertää alueella sitä korkeammaksi sen bruttokansantuote nousee, siksi alueen yritysten ja ihmisten keskinäinen vaihto on tärkeää. Alla oleva kuva havainnollistaa edellä mainittua asiaa. Tulot alueelle (mm. myynti alueen ulkopuolelle, tulonsiirrot) Varallisuustaso Vuotokohtia, joista varallisuus ja hyvinvointi vuotavat alueen ulkopuolelle (voitot, verot, ostot ja investoinnit) Kuvio 1. Paikallistalouden malli: vuotava ämpäri 7

8 2. Paikallistalous ja alueiden elinvoimaisuus Paikallistalouden ja kuntien mahdollisuudet jäsentensä hyvinvoinnin edistämisen ja palveluiden hankkimiseen syntyvät pitkälti niiden kilpailuasemasta. Yhdysvaltalaisen kilpailukykygurun Potterin mukaan kilpailuetu muodostuu tietyllä maantieteellisellä alueella, kun tuotannontekijäolot, kysyntäolot, sekä yrityksen strategia ja kilpailutilanne ovat kohdallaan. Tuotantotekijäolot tarkoittavat työvoimaa, infrastruktuuria, pääomaa, viljelymaata ja luonnonvaroja. Näiden tehokas käyttö on keskeistä kilpailuedun muodostumisen kannalta. Kysyntäolot, vaativat kotimarkkinat ja tai paikallismarkkinat ja asiakkaat tuovat kilpailuetua yrityksille. Asiakkaiden fyysinen läheisyys helpottaa kansakäymistä yrityksen ja sen asiakkaiden välillä. Yrityksen strategialla voidaan vaikuttaa toimintaympäristöön. Strategioita muokkaavat johtamistavat ja organisaatiomuodit, joihin puolestaan vaikuttavat kulttuurisidonnaiset seikat kuten esimerkiksi uskonto, asenteet ja normit, menneet kokemukset esim. sodat. Alueen muiden yritysten ja lähiasiakkaiden menestys on tärkeää alueellista kilpailuetua rakennettaessa. Menestyvä yritysyhteisö on keskeinen osa paikallistaloutta. Julkinen valta voi vaikuttaa yritysyhteisön menestykseen, joko positiivisesti tai negatiivisesti. Esimerkiksi kunta voi vaikuttaa alueensa yritysten menestykseen käyttämällä taitavasti hyväkseen kilpailutusta siten, että se hyödyttää taloudellisesti ja sosiaalisesti kunnan alueen yrityksiä ja väestöä. Nopeasti ikääntyvä väestö ja maan sisäinen muuttoliike jäytävät kuntien veroperustaa samaan aikaan kun palvelujen tarve lisääntyy. Tällaisten kuntien on pidettävä erityinen huoli siitä, että ämpäri sosiaali- ja terveyspalveluissa ei vuotaisi: olisi kohtalokasta, jos kuntalaisten verovaroin kustantamien palveluiden taloudellinen tuotto siirtyisi pois paikallistaloudesta, ja jopa valtion verotuksen ulottumattomiin. Väestön ikääntyminen voi olla jopa voimavara, jos pystytään luomaan tätä hyödyntävää palveluyrittäjyyttä ja työpaikkoja sekä myymään palveluja myös kunnan ulkopuolelle. Kunnat ovat pyrkineet parantamaan paikallistaloutta houkuttelemalla alueelleen teollisuutta. Tämä työllistää asukkaita, lisäsää ostovoimaan ja siten tukee myös alueen palveluja muita yrityksiä. Nyt tie näyttää, teollisen toiminnan vähenemisen myötä, kutistuvan. Aiemmin kunnat tekivät myös usein suoria ostosopimuksia paikallisten toimijoiden kanssa, ja tukivat siten paikallisen talouden kehitystä. Nyttemmin monet aiemmin yksinkertaisella sopimisella tehdyt hankinnat täytyy kilpailuttaa. Kilpailuttamismenettely on melko uusi ja kilpailutusosaaminen heikosti kehittynyttä. Vaikka kilpailutuksissa voidaan ottaa huomion muitakin asioita kuin hinta, näyttää hinta kuitenkin olevan useimmiten käytännössä ainoa vaikuttava kriteeri. Ritva Pihlajan (2010) tutkimuksen Kolmas sektori maaseutukunnissa mukaan 93 % kunnanjohtajista, sosiaalijohtajista ja kunnansihteereistä oli täysin samaa mieltä tai melko samaa mieltä väitteestä Sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjonnassa ei useimmissa maaseutukunnissa ole riittävää kilpailua. Vastaavalla tavalla 78 % oli sitä mieltä, että kilpailu- ja hankintalainsäädäntö rajoittaa paikallisten, toimivien ja tehokkaiden ratkaisujen etsimistä palvelujen tuottamiseen. Kilpailuttaminen voi johtaa siihen, että suuret palveluntuottajat voittavat tarjouskilpailut ja markkinat, ja pienet paikalliset palveluita tuottavat yritykset ja järjestöt joutuvat 8

9 luopumaan toiminnasta. Suomen pienet markkinat monopolisoituvat helposti. Suurten yksityisten palveluntuottajien myötä rahavirrat kulkeutuvat jopa kansainvälisille sijoitusmarkkinoille. Kilpailuttamisen vieminen äärimmilleen voi johtaa monopolien kehittymiseen. Onkin yllättävää, ettei esimerkiksi yksityisten terveyspalveluiden, sairaaloiden ja hoivapalveluiden siirtymistä suurten kansainvälisten yritysten käsiin nähdä ongelmalliseksi, vaikka tiedetään, että niiden voitoista vain murto-osa jää Suomeen verotettavaksi. Kilpailutuksen aiheuttaneet ongelmat alue- ja paikallistasolla ovat johtaneet Euroopan Unionissa keskustelun yleisen taloudellisen tarkoituksen palveluista. Yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin luokitellaan sellaiset yleishyödylliset palvelut, joita ei saada hankittua toimivilta markkinoilta normaalia hankintamenettelyä käyttäen, ts. kilpailuttaminen ei syystä tai toisesta onnistu. Nämä palvelut eroavat muista palveluista siten, että viranomaisten on turvattava niiden tarjonta kaikissa olosuhteissa (TEM, 2011). Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi asumiseen, energiantuotantoon, liikenneyhteyksiin ja terveydenhuoltoon liittyvät palvelut. Niitä voivat olla myös tietoliikennepalvelut, päivittäistavarakauppa, vesihuolto ja nuorisopalvelut. Esityksen mukaan EU:n jäsenvaltiot voivat määrittää itse mitkä ovat yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluita. Paikallistalouden kehittämisen kannalta on tärkeää, että palvelumäärittelyä voidaan käyttää yhtä hyvin paikallisella kuin kansallisellakin tasolla, kun kyseessä on sellainen yhteiskunnallisesti tärkeä palvelu, jonka markkinat eivät toimi. Yleishyödyllisiin palveluihin kuuluvat voittoa tavoittelemattomat palvelut (esim. oppivelvollisuuden mukainen koulutus ja sosiaaliturva), yhteiskunnan määrätehtävät (esim. turvallisuus ja oikeus) ja yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvät palvelut. Yleishyödyllisyydelle ei ole yksiselitteistä määritelmää, mutta yleensä toiminta mielletään yleishyödylliseksi, jos se ei hyödytä siihen osallistuvia tahoja taloudellisesti. Yleishyödyllisten palveluiden tuotanto voidaan toteuttaa joko viranomaisten omana työnä tai ostopalveluna, hankintalainsäädännön kilpailuttamismenettelyn mukaisesti. Mikäli voidaan todeta, että jonkin paikallispalvelun osalta kilpailu ei toteudu, ei kilpailulainsäädäntö päde. Keskeinen kysymys onkin, milloin kilpailuttaminen palvele yhteiskunnan tavoittelemaa asiaintilaa. Palveluiden tuottamiseen liittyy keskeisesti myös kysymys siitä, toteutetaanko palvelutuotanto tuottajan vai palvelun käyttäjän näkökulmasta. Tällä hetkellä ne tuotetaan lähinnä palveluntuottajan näkökulmasta, jolloin taloudellisen voiton saaminen nousee keskeiseksi tekijäksi. Kun tähän yhdistetään kilpailuttaminen, voi käyttäjän näkökulma jäädä toisarvoiseksi tekijäksi. Kun käyttäjän näkökulma ei tule esille, riskinä on, että palvelun sisältö ei vastaakaan asiakkaan tarpeita tai palvelua tarjotaan ryhmille, joilla ei ole sille tarvetta (Rajala, et al, 2008). Kilpailuttamisessa ei tarvitse ottaa huomioon käyttäjien toiveita ja tarpeita, vaan tavoitteeksi voidaan asettaa palvelun tuottaminen mahdollisimman alhaisiin kustannuksiin. Lyhytaikaiset markkinasuhteet toistuvine tarjouskilpailuineen eivät vie palvelutarjontaa parempaan suuntaan. Epävarmuus toiminnan jatkuvuudesta vaikeuttaa osaavan henkilökunnan rekrytointia eikä kannusta palvelun laadun parantamiseen. Haastattelututkimuksen (Pihlaja 2010) mukaan sosiaali- ja terveyspalveluja sekä koulutuspalveluja pidetään yhteiskunnallisesti kaikkein tärkeimpinä palveluina. Myös liikenne- sekä infrastruktuu- 9

10 ripalvelut luetaan tähän joukkoon. Infrastruktuuripalveluista tärkeimpinä nousivat esiin tiestö, vesihuolto (ml. jätevesihuolto), jätehuolto sekä televiestintä- ja tietoliikennepalvelut. Julkinen tuki on haastattelujen perusteella edellytys välttämättömien palvelujen tuottamiselle. Tapahtuneeseen kehitykseen on reagoitu vaihtelevasti. Tapausesimerkit osoittavat, että palveluntuotanto on mahdollista myös maaseutualueilla ja kaupunkien lähiöissä. Tavanomaisesta toimintalogiikasta poikkeava toiminta-ajatus ja tapa sekä eritasoinen kumppanuus julkisen sektorin kanssa ovat mahdollistaneet kiinnostavia palvelukonsepteja alueilla, joilla yksityiset markkinat jäävät ohuiksi harvan asutuksen tai asukkaiden heikon maksukyvyn vuoksi. Mielenkiintoinen esimerkki on mm. haja-asutusalueiden vesiosuuskunnat. Niissä tuotetaan keskeisiä, viime kädessä kunnan vastuulla olevia infrastruktuuripalveluja asukkaiden omin voimin ja omissa organisaatioissa, mutta tiiviissä yhteistyössä kunnan teknisen toimen kanssa. Vesiosuuskunnat ovat mukana vesihuoltosuunnitelmissa ja käyttävät joskus kunnan huoltopalveluja. Maailmalla on varoittavia esimerkkejä siitä, kun vesihuolto on ulkoistettu yksityisille yrityksille: hinnat ovat nousseet ja palvelu huonontunut. Myös Suomessa ovat yritykset olleet kiinnostuneita vesiliiketoiminnasta, mutta laajemmin toimintamalli ei ole käytössä. Haasteena niin kunnille kuin osuuskunnillekin on, että hintataso riittää kattamaan myös tulevaisuuden investoinnit verkostoon. 3. Paikallistalouden kehittämisen suuntia ja keinoja Julkisen sektorin vetäytyessä palvelujen tuottajan tehtävistä on tarjolla kaksi perusvaihtoehtoa: markkinaehtoinen yritysvetoinen palvelujen tarjonta ja tuotanto tai yhteisötalouteen perustuva yhteisöllinen (kansanvaltainen) palvelutuotanto. Yhteisötaloudellinen lähestymistapa tarjoaisi palvelujen käyttäjille mahdollisuuden osallistua palvelutuotannon ohjaukseen, suunnitteluun ja arvioimiseen. Se tarjoaisi myös alan ammattihenkilöille mahdollisuuden vaikuttaa omaan työhönsä sekä palveluja tuottavan organisaation toimintaan ja päämääriin. Yhteisötalouden organisaatioiden toiminnassa korostuvat paikalliset ja alueelliset lähtökohdat sekä asukkaiden tarpeiden hyvä huomioonottaminen. Harvaan asuttujen alueiden sekä kaupunkien heikossa asemassa olevien lähiöiden palvelujen tuottamisen kannalta ei ole yhdentekevää, mikä on palveluntuottajan keskeinen tavoite. Esimerkiksi voittoa tavoittelevalla yrityksellä ja yhteiskunnallisella yrityksellä on hyvin erilaiset tavoitteet. Yhteiskunnallisen yrittämisen perusta tulee ymmärtää syvällisesti, koska se on ilmiönä niin erilainen verrattuna muuhun taloudelliseen toimintaan. Taloudelliset teoriat perustuvat käsitykseen itsekeskeisistä taloudellisista toimijoista, kun taas yhteiskunnallisen yrittäjyyden tavoitteena on pyrkimys yhteiskunnalliseen hyvään. Liiketaloudelliset strategisen johtamisen teoriat osoittavat yrityksille, miten ne saavuttavat kilpailuetua. Yhteiskunnalliset yritykset eivät hae kilpailuetua vaan kestäviä ratkaisuja taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin. Koska niiden tavoitteena on yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen, niiden toiminta on erityisen perusteltua niillä alueilla, mistä puuttuu palveluita ja mihin voittoa tavoittelevat yritykset eivät halua mennä, koska markkinat eivät toimi. 10

11 Yhteisötalouden ja yhteiskunnallisten yritysten keskeinen asema palvelujen tuottajana ei kuitenkaan ole ongelmatonta. Markkinatilanteessa ne ovat muiden palvelujen tarjoajien tavoin kilpailemassa resursseista, ja esimerkiksi hyvinvointipalvelujen rahoitustavasta riippuen myös asiakkaista, jolloin ero pääomavetoiseen yritystoimintaan kapenee. Yhteisöllisestä demokraattisesta hallintotavasta ja/tai yhteiskunnallisesti kannatettavasta päämäärästä huolimatta organisaatioiden toiminta voi suuntautua asiakkaiden yhdenvertaisten palvelujen käyttömahdollisuuksien vastaiseksi ja suosimaan joitain tiettyjä käyttäjäryhmiä. Toisaalta vaakakupissa painaa positiivisesti kansalaisten mahdollisuus vaikuttaa omiin palveluihinsa ja niiden toteuttamistapaan. Eräänä esimerkkinä yhteiskunnallisten yritysten vaikutuksesta toiminta-alueensa elinkelpoisuuteen esitetään Maaseudun SGEI-ryhmän (SGEI, Services of general Economic Interest,suomeksi yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvät palvelut) tekemissä tapaustutkimuksissa Velkuan Kummelia. Velkuan Kummeli on esimerkki siitä, miten moninaisesti yhteisötalouden organisaatio kykenee maaseudun harvaan asutulla alueella vahvistamaan paikallistaloutta, voimistamaan yhteisöllisyyden tunnetta paikallisten keskuudessa sekä edistämään myös muiden yrittäjien liiketoimintaa alueella. Kummeli tarjoaa saman katon alla päiväkotipalveluja, vanhusten asumispalveluja, ylläpitää kirjastoa, lounaskahvilaa, postipalveluja sekä terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanottoa. Näiden palveluiden ohella Kummelissa on fysioterapeutin, kampaajan sekä jalkahoitajan palveluja. Kummelin voidaan sanoa olevan ihmisten kohtaamispaikka ja kyläläisten olohuone. Kummeli myös koordinoi Velkualle puhdistuspalveluyrittäjän palveluja. Ilman Kummelia pienten palveluyrittäjien olisi haasteellista löytää potentiaalisia asiakkaita. Kummelin vahvuus on sen kokonaisvaltainen ja joustava, keskeiset palvelut turvaava toimintatapa. Moilanen(2011) Yhteiskunnallisen yrittämisen haasteena on se, että toiminnan laaja-alaisia vaikutuksia ei saada näkyviin sektorikohtaisen tuottavuuden ja kustannussäästöjen paineissa tai kilpailutustilanteissa. Keskusteluun osallistuneet ovat peräänkuuluttaneet keskustelua siitä, mikä on oikeasti kansalaisten preferenssien ja yleisen edun mukainen tapa järjestää ja tuottaa palveluja. Analyysimme perusteella maaseudun asukkaat haluavat toimivia, paikallisia ratkaisuja palvelujen tuottamiseen. Perusteluissa tulevat esille inhimilliset, taloudelliset ja yhteiskunnalliset näkökulmat; ihminen tarpeineen ja ympäröivä yhteisö tulisi huomioida välttämättömien, jokapäiväisesti tarvittujen palvelujen järjestämisen ehdoissa. Vaihtoehtojen pohdintaan ja päätöksentekoon kaivataan kokonaisvaltaista otetta ja kilpailulainsäädäntöä laajempaa näkökulmaa. (Vihinen, Mikä maaseudun SGEI? 2011). Yhteisötalouden mallit, eritoten yhteiskunnalliset yritykset, tarjoavat mahdollisuuden paikata vuotavaa ämpäriä. Jo yhteiskunnallisen yritystoiminnan määritelmissä mainitaan, että yrityksen tulee sijoittaa merkittävä osa mahdollisesta tuotostaan yleishyödylliseen tarkoitukseensa, yleensä toimintaansa. Tämä johtaa yleensä siihen, että tuotto hyödyttää paikallistaloutta joko suorina rahavirtoina (investoinnit, uudet työpaikat, säästö ulkopuolisissa panoksissa) tai välillisesti parantuneena laatuna, tehokkuutena ja vaikuttavuutena. 11

12 Kunnan ja kansalaisten roolista paikallistalouden kehittämisessä Yleensä paikallistalouden kehittäminen nähdään kunnissa elinkeinopolitiikkana, jolla luodaan edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle ja sen myös syntyville uusille työpaikoille. Näiden toivotaan tuovan taloudellista aktiivisuutta, verotuloja ja uusia asukkaita kunnalle. Vähävaraisten kuntien panostukset elinkeinotoiminnan kehittämiseen ovat kuitenkin vaikea asia yhtälössä, jossa kuntien varat eivät tahdo riittää lakisääteiseen palvelutuotantoonkaan. Seuraavia seikkoja olisi syytä pohtia: onko yritysten tukeminen ristiriidassa kuntalaisten etujen kanssa? onko kuntien keskinäisessä kilpailussa yritysten sijoittumisesta järkeä? voiko kunnan toiminta yritysten kanssa olla täysin läpinäkyvää? miten palveluntuottajia tuetaan tasapuolisesti, miten laajasti ollaan jo mukana (mm. takaukset, pääomalainat)? Kuntarakenne tulee vääjäämättä muutoksen eteen lähivuosina. Yrityksissä pidetään kuntaliitoksia usein myönteisinä: tunnettavuus paranee ja yrityksillä on luonteva väylä laajemmille julkisillekin markkinoille. Mutta mm. sote-palveluihin liittyvän paikallistalouden kannalta kuntaliitos voi olla ongelmallinen: ennen läheisyyteen perustuvat toimintamallit ja sopimukset joutuvat uuteen tarkasteluun. Paikallistalouden tulisikin olla merkittävässä roolissa kuntaliitosten toteuttamisesta keskusteltaessa, ja paikallisdemokratian toteuttamisessa sen tulisi olla keskiössä. Vain näin reuna-alueiden elinvoima voidaan säilyttää. Muutamat kunnat ovat ryhtyneet harjoittamaan yritysvaikutusten arviointia päätöksissään. Vähintäänkin yhtä tärkeä arvioinnin kohde olisi nimenomaan paikallistalous, ellei oleteta sen olevan itsestäänselvyys kuntademokratiassa. Joka tapauksessa mitään arviointimallia tai -työkalua tähän ei ole olemassa, vaan pohdinnat tehdään virkamiesten ja luottamushenkilöiden "käsi- ja aivotyönä" heidän omista lähtökohdistaan. Vastuu paikallistaloudesta jätetään usein kunnan ja kansalaisten harteille. Kuitenkin, paikkakunnilla on niihin sitoutuneita ja alueilta tuottonsa saavia paikallisia yrityksiä, joilla voisi olettaa olevan vastuuta ja kiinnostusta tukea paikallistaloutta muutoinkin kuin oman liiketoimintansa kautta. Nämä voivat tukea paikallistaloutta esim. rahastojen ja takausten muodossa, ja niitä voitaisiin kohdistaa myös yleishyödyllisiin tarkoituksiin, ei vain yrityksille. Esimerkkejä paikallistaloudellisista hankkeista Richard Douthwaite on teoksessaan Nykyaikainen paikallistalous kuvannut useita viimevuosikymmeninä toteutettuja uusliberalistiselle markkinataloudelle vaihtoehtoisia toimivia paikallisia tai alueellisia ratkaisuja. Tällaisia ratkaisuja voivat olla esimerkiksi: alueellisista rahayksiköitä kuten esimerkiksi LETS paikallisraha, kaupunkien ja maaseudun vaihtopiirejä, paikallinen sähkö- ja lämpöenergian tuotanto, eettiset rahastot ja pankit, jotka ottavat jäsenilleen myöntämistä lainoista 12

13 kohtuullisen koron ja rahoittavat paikallisia kehittämishankkeita, uusia osuuskuntia ja niiden muodostamia yritysyhteisöjä jotka tukevat toiminnallaan paikallisentalouden kehitystä. Suomalaisesta vaihtopiiristä voi mainita esimerkiksi Helsingin vaihtopiirin, jossa ydinajatuksena on toimeentulon ja paikallistalouden tukeminen. Kyse on pienestä vapaaehtoisesta arkiavusta, jossa kukin tekee mitä osaa. Verkostossa mukana olevat tarjoavat palveluita, tavaroita ja osaamista toisilleen, ja maksut hoidetaan paikallisvaluutalla, joka voi olla nimeltään esimerkiksi nallekarkki, käpy tai pojo. Oikean rahan sijaan käytetään siis virtuaalirahaa, jonka arvo vastaa yhtä euroa. Esimerkiksi yksi palvelus, vaikkapa housunlahkeiden lyhennys, vastaa 10:tä nallekarkkia. Helsingin Kumpulassa aloitti marraskuussa 2009 Suomen ensimmäinen työtuntien vaihtopiiri, jossa palveluista sovitaan kansainvälisessä verkossa. Jäsenille avoimelta sivustolta löytyy esimerkiksi remonttiapua, oikolukua, auton lainausta, sienimetsäseuraa, suomen opetusta ulkomaalaisille, dvd:n lainausta, kasvien mullanvaihtoa ja graafista suunnittelua. Kumpulassa jäseniä oli keväällä 2010 kaikkiaan 112. Baskimaalla Mondragonin pieneen vuoristokaupunkiin ja sen ympäristöön kehittynyt työosuustoimintaliike, joka on kirjallisuudessa usein esitetty menestyksellisen paikallistalouden ja työosuustoiminnan esimerkkinä. Alkuaan vuonna metallimiehen perustuman parafiinilamppuverstaan innoittamana on kehittynyt noin henkilöä työllistävä usealla teollisuuden toimialalla toimiva työosuuskuntaverkosto Mondragon Cooperative Corporation. Ryhmän osuuskuntien työvoimasta on yli 80 prosenttia osuuskuntiensa omistajajäseniä. Pelkästään ryhmään kuuluva Espanjan kolmanneksi suurin päivittäistavarakauppa Eroski työllistää noin henkilöä. Eroski on mielenkiintoinen hybridiyritys, jonka omistavat sekä asiakasomistajat että työntekijät. Mondragon ryhmään kuuluvat teollisuuden lisäksi pankki, vakuutuslaitos, sairaala, ammattikoulu ja yliopisto. Italiassa paikallistaloutta tukevat pienyritysten ja osuuskuntien yhteistyöyritykset, konsortiot. Konsortiot ovat useimmiten aluekohtaisia. Niitä on perustettu yritystoiminnan kehittämiseen, suuria yhteisiä tarjouskilpailuja varten, markkinointiin, teknologian jäsenyritysten edistämiseen jne. Konsortiot toimivat siten, että jäsenyritykset ilmoittautuvat vapaaehtoisesti kuhunkin konsortion hankkeeseen ja vain osallistuvat yritykset maksavat kyseessä olevan hankkeen kulut. Yhteisissä tarjouksissa sovitaan ennalta kunkin osallistuvan yrityksen tehtävät. Tehtävien toteutusta valvoo konsortio, jolla on oikeus myös sanktioihin silloin, kun joku partnereista ei toteuta tehtäväänsä sovitulla tavalla. Konsortioiden avulla italialaiset pienyritykset pystyvät suuriin kansainvälisiin hankkeisiin. Sosiaali- ja terveysalalla tarjousten tekemisen ja toteutuksen valvonnan lisäksi konsortiot huolehtivat jäsenyritystensä työn laadusta ja niiden työntekijöiden ammattitaidon kehittämisestä. 13

14 Lähteet Douthwaite Richard, (2004) Nykyaikainen paikallistalous. Like. Keuruu Kallio Olavi, (2010) Paikallistalouden lähtökohdat ARTTU-tutkimuskunnissa. Paras-ARTTUohjelman tutkimuksia nro 4. Suomen Kuntaliitto Laurinkari Juhani ja Pättiniemi Pekka. (2010) Valtio vetäytyy hyvinvointipolitiikan toteuttamisesta - mitä tilalle? Hyvinvointipolitiikan kolme vaihtoehtoa KSL Maaseudun yhteiskunnallisesti tärkeät palvelut, (2011) Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Moilanen Hanna, (2011) Uusosuuskunnan ja yhteisötalouden haasteet. Esitelmä Yrjö Kallinen symposiumissa Moisio Antti, Loikkanen Heikki A. ja Oulasvirta Lasse.(2010) Policy reports 2. Public services at the local level The Finnish way. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Helsinki Pihlaja Ritva (2010) Kolmas sektori maaseutukunnissa. Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti. Mikkeli Pättiniemi Pekka (2009) Yhteisyrittäjyys ennen ja nyt teoksessa Merja Hiltunen ym. Henkilöstöomisteinen yritys. Tietosanoma. Tallinna Potter Michael E. (2006) Kansakuntien kilpailuetu. Talentum. Helsinki Sjölund Markus ja Virkkala Silja (2009) Klusterit ja aluekehitys. teoksessa Virkkala Seija Koski Riitta (toim.) Yhteiskuntamaantieteen maailma. Vaasan yliopiston julkaisuja/opetusjulkaisuja 59 / aluetiede 5. Vaasa Troberg Eliisa (2011) Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajin an maaseudulla. FinSERN 1. tutkimuskonferenssi Helsinki Van de Walle, S What services are public? What aspects of performance are to be ranked? The case of services of general interest. International Public Management Journal, 11(3): Vihinen Hilkka, (2011): Mikä maaseudun SGEI? 2011 pohjamateriaali maaseudun SGEIpolitiikka foorumiin. TEM, Yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvät palvelut (SGEI). Esite on saatavilla TE- Min internetsivuilta Työ- ja elinkeinoministeriö Tilastokeskus Taulukko: Väestöennuste 2009 Väestöllinen huoltosuhde alueittain

15 15

16 Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry

Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla

Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla FinSERN 1. tutkimuskonferenssi Helsinki, 16. -17.11.2011 KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto,

Lisätiedot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa KAMPA seminaarikokkola 5.10.2010 Ritva Pihlaja projektipäällikkö, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset palvelujen turvaajina maaseudulla huomioita yhteiskunnallisesti tärkeiden palvelujen julkisesta hankinnasta

Yhteiskunnalliset yritykset palvelujen turvaajina maaseudulla huomioita yhteiskunnallisesti tärkeiden palvelujen julkisesta hankinnasta Yhteiskunnalliset yritykset palvelujen turvaajina maaseudulla huomioita yhteiskunnallisesti tärkeiden palvelujen julkisesta hankinnasta Hanna Moilanen projektitutkija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen

Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen Näkökulmana kolmas sektori Kuntajohtajapäivät 2011 Seinäjoki 11.8.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA JA TARVE Julkinen sektori on suurten muutosten edessä. Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan palveluita

Lisätiedot

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA, TARVE JA TAVOITTEET Julkinen sektori on suurten muutosten edessä Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan

Lisätiedot

Julkiset innovatiiviset hankinnat

Julkiset innovatiiviset hankinnat Julkiset innovatiiviset hankinnat Miten julkishallinto kykenee hankkimaan esimerkiksi innovatiivisia cleantech-ratkaisuja? Antti Tuukkanen hankinta-asiantuntija KL-Kuntahankinnat Oy Innovatiivisuus, agenda

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritysyhdistää yksityissektorin liiketoimintataidot

Lisätiedot

Sopimuksellisuus palvelutuotannossa ja maaseudun uudet palvelujen organisointitavat

Sopimuksellisuus palvelutuotannossa ja maaseudun uudet palvelujen organisointitavat Sopimuksellisuus palvelutuotannossa ja maaseudun uudet palvelujen organisointitavat Vuoropuhelun paikka Luopioinen 23.3.2011 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Maaseutu, palvelutuotanto ja sopimuksellisuus

Lisätiedot

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ J o e n s u u Kyläyhdistysten pitäjäjulistus ja yhteiskunnallinen yrittäminen MATTI VÄISTÖ Osuuskunta Viesimon puheenjohtaja KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ entinen kunta Kunta perustettu

Lisätiedot

Kuntoutus ja soteuudistus. - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3.

Kuntoutus ja soteuudistus. - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3. Kuntoutus ja soteuudistus - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3.2016 1 Sote -uudistus on toiminnallinen uudistus, jossa keskiössä ihminen ja

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntien puolesta niiden tarvitsemia päihdehuollon palveluja Tehtävänsä toteuttamiseksi kuntayhtymä ylläpitää Mainiemen kuntoutumiskeskusta

Lisätiedot

Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta

Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta Lapin kuntapäivä 24.9.2013 Pirkka Salo Lapin Yrittäjät 1 UUSI LAPIN YRITTÄJÄT 1.1.2014 alkaen 21 paikallisyhdistystä 3200 jäsenyritystä lähes 200 luottamushenkilöä

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Ikärakenne Lähtökohtia Palvelujen tarve lisääntyy ja painopiste muuttuu Palveluja tuottavat työntekijät siirtyvät eläkkeelle Työvoimakilpailu

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Ikäpoliittinen näkökulma kirjastopalveluihin

Ikäpoliittinen näkökulma kirjastopalveluihin Ikäpoliittinen näkökulma kirjastopalveluihin Keski-Suomen maakuntakirjastokokous 19.3. 2009 Marjariitta Viiri / Länsi-Suomen lääninhallitus Kyselyn tavoitteita Miten kirjastot seuraavat kuntansa väestörakennetta?

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

Mitä tulokset tarkoittavat?

Mitä tulokset tarkoittavat? Mitä tulokset tarkoittavat? Tiedotustilaisuus Helsinki 18.2.2010 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Maatalouden kannalta Maaseudun kannalta Maatalouden ja maaseudun suhteen kannalta Politiikan muotoilun

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Osahanke 2 Kunta- ja paikallistalous. Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos

Osahanke 2 Kunta- ja paikallistalous. Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos ARTTU PARAS-arviointitutkimusohjelma 2008-2012 Osahanke 2 Kunta- ja paikallistalous Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos prof. Pentti Meklin, prof. Jarmo Vakkuri, prof. Lasse Oulasvirta ja dos. Olavi

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Sosiaalinen näkökulma julkisissa hankinnoissa case Espoo. 21.10.2010 Timo Martelius Strategisen hankintatoiminnan johtaja

Sosiaalinen näkökulma julkisissa hankinnoissa case Espoo. 21.10.2010 Timo Martelius Strategisen hankintatoiminnan johtaja Sosiaalinen näkökulma julkisissa hankinnoissa case Espoo 21.10.2010 Timo Martelius Strategisen hankintatoiminnan johtaja Espoon kaupungin strategia + ohjeet Hankintaohje on sosiaalisten kriteerien osalta

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE Saila Rosas KTT Pankinjohtaja, Länsi-Kymen Osuuspankki Poimintoja 15.12.2015 tarkastetusta väitöskirjasta Co-operative acquisitions the contextual factors

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Arvoisat Lieksan kuudenteen kulttuuriseminaariin osallistujat, Minulla on miellyttävä kunnia pitää puheenvuoro Lieksan kaupungin puolesta tässä Digittääkö

Lisätiedot

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele Järjestöfoorumi

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele Järjestöfoorumi Järjestöfoorumi 11.3.2015 Visio 2025 Rautjärvi turvaa asukkailleen taloudellisten voimavarojen puitteissa laadukkaat lähipalvelut, mahdollisuuden vaikuttaa ja kehittää taajamia turvallisina ja maaseutumaisina

Lisätiedot

YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN

YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN Elokuu 2016 (Terveyspalvelualan Liitto ja Sosiaalialan Työnantajat) 1.1.2017 alkaen Hyvinvointialan liitto Yksityinen hyvinvointiala

Lisätiedot

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014

Lisätiedot

MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA. Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen

MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA. Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen Kunnan tehtävänä on hyvinvoinnin tuottaminen asukkailleen ja kestävän kehityksen edistäminen

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Maakunnan turvallisuus Kuopio Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Maakunnan turvallisuus Kuopio Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Maakunnan turvallisuus Kuopio 28.10.2016 Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Suomi maailman turvallisin maa World Economic Forum arvioi Suomen maailman turvallisimmaksi maaksi Onko Etelä-Savo Suomen turvallisin

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Yritysrakenne Suomessa 0,2% 0,2% Suuryritykset 0,9% (250 hlöä) 588 5,5% Suuryritykset (250- hlöä) 588

Lisätiedot

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa?

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? 2.6.2016 Erityisliikunnan symposio Paula Risikko, TtT Nykytila 02.06.2016 Paula Risikko 2 Kansansairaudet ja niiden ehkäisy

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu Sote-yrittäjyyden asialla Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu 26.1.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2014 0,2% Keskisuuret yritykset 0,2% Suuryritykset (250

Lisätiedot

Valtion ja kuntien hyvinvointityö

Valtion ja kuntien hyvinvointityö Valtion ja kuntien hyvinvointityö Neuvotteleva virkamies Heli Hätönen 1.6.2016 1 2 1.6.2016 2 Valtakunnallinen aluehallintovirasto Yhteinen ICT Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne Valtio Sote-linjaukset:

Lisätiedot

Kansalaisosallistuminen maaseudun hyvinvointipalveluissa

Kansalaisosallistuminen maaseudun hyvinvointipalveluissa Kansalaisosallistuminen maaseudun hyvinvointipalveluissa Projektitutkija, YTM Niina Rantamäki Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius KAMPA-hanke Maaseudun hyvinvointipalveluiden kehittäminen

Lisätiedot

Pentti Meklin emeritusprofessori

Pentti Meklin emeritusprofessori Pentti Meklin emeritusprofessori ARTTU-hankkeen eri modulit tuottavat raportin lähtötilanteesta 2006-2008 Paras-hanke on yllättävän jäsentymätön Tarve viitekehyksen rakentamiseen > jäsennys uudistuksesta

Lisätiedot

Terveyden edistäminen ja ehkäisevätyö kehittyy - Mikä on kuntoutuslaitosten rooli tulevaisuudessa?

Terveyden edistäminen ja ehkäisevätyö kehittyy - Mikä on kuntoutuslaitosten rooli tulevaisuudessa? Terveyden edistäminen ja ehkäisevätyö kehittyy - Mikä on kuntoutuslaitosten rooli tulevaisuudessa? Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Päihdekuntoutuksen keskusliitto ry:n tulevaisuus

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat!

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013 Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Rautavaara-päivien monipuolinen ohjelma ja päivien näkyvyys kertovat

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari 26.2.2015 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamuspula Luottamustoimien ei-houkuttelevuus

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi - Mikkelin seudun vapaa-ajanasukasvaltuuskunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi - Aki Kauranen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Asema

Lisätiedot

Hyväksytty: kunnanhallitus OHJEET VAIKUTUSTEN ENNAKKOARVIOINNIN TEKEMISEEN. 1. Johdanto

Hyväksytty: kunnanhallitus OHJEET VAIKUTUSTEN ENNAKKOARVIOINNIN TEKEMISEEN. 1. Johdanto Hyväksytty: kunnanhallitus 25.3.2013 152 OHJEET VAIKUTUSTEN ENNAKKOARVIOINNIN TEKEMISEEN 1. Johdanto Kuntaliiton hallitus on 8.6.2011 pitämässään kokouksessa hyväksynyt kuntien ja kuntayhtymien luottamushenkilöille,

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Kulttuuripalvelut tärkeä osa kunnan toimintaa. Ditte Winqvist Erityisasiantuntija, kulttuuri Opetus- ja kulttuuriyksikkö Iisalmi 12 maaliskuu 2015

Kulttuuripalvelut tärkeä osa kunnan toimintaa. Ditte Winqvist Erityisasiantuntija, kulttuuri Opetus- ja kulttuuriyksikkö Iisalmi 12 maaliskuu 2015 Kulttuuripalvelut tärkeä osa kunnan toimintaa Ditte Winqvist Erityisasiantuntija, kulttuuri Opetus- ja kulttuuriyksikkö Iisalmi 12 maaliskuu 2015 1. Kulttuuri on oleellinen osa hyvinvointiyhteiskuntaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Luonnos strategisista päämääristä Hyvinvoinnin näkökulma Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot