AHTISAARI-PÄIVÄN KOULUPAKETTI RAUHAN JA SOVINNON PÄIVÄ KOULUISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AHTISAARI-PÄIVÄN KOULUPAKETTI RAUHAN JA SOVINNON PÄIVÄ KOULUISSA"

Transkriptio

1 AHTISAARI-PÄIVÄN KOULUPAKETTI RAUHAN JA SOVINNON PÄIVÄ KOULUISSA

2 Sisällys Ahtisaari-päivä Rauhan ja sovinnon päivä kouluissa 2 Mistä on kyse? 3 Miksi päivää vietetään? 3 Koulupaketin sisältö 3 Aamunavauksia 3 Aamunavaus 1 4 Aamunavaus 2 5 Oppituntisisältöjä 9 Tehtävä 1: Eripuraa taikametsässä 9 Tehtävä 2: Sopulipolku 9 Tehtävä 3: Ymmärryksen peili 11 Tehtävä 4: Puhesopimus 12 Tehtävä 5: Olenko oikeassa? 12 Tehtävä 6: Kerro ja kuuntele 13 Tehtävä 7: Rauhankäsitekartta 13 Tehtävä 8: Neuvottelu 13 Tehtävä 9: Sovittelun sanastoa 14 Tehtävä 10: Puhepiiri 15 Tehtävä 11: 17 Koulun sovittelija 18 Sovittelijan valitsemisen perusteet 18 Hyvät ideat jakoon! 18 Liitteet 19 2

3 AHTISAARI-PÄIVÄ RAUHAN JA SOVINNON PÄIVÄ KOULUISSA Mistä on kyse? Ahtisaari-päivää vietetään aina marraskuussa Martin päivän (10.11.) tienoilla. Ahtisaari-päivän viettäminen liittyy Suomen maabrändityöryhmän raporttiin, jossa ulkoasiainministeriölle annettiin tehtäväksi aloittaa Ahtisaari-päivän viettäminen osana Suomen rauhanvälittämistoiminnan tunnetuksi tekemistä. Samaisessa raportissa annettiin myös Suomen kouluille tehtäväksi alkaa viettämään opittaisiin ristiriitojen ratkaisemista ja neuvottelemistaitoja. Ulkoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Opetushallitus yhdessä kutsuvat kaikki Suomen koulut mukaan viettämään Ahtisaari-päivää. Vuonna 2012 Ahtisaari-päivää vietetään marraskuun 8. päivänä ja se on nimetty presidentti Ahtisaaren, rauhannobelin voittajan mukaan. Miksi päivää vietetään? ehkäisemisestä ja ratkaisemisesta niin koulun omassa yhteisössä kuin kansainväliselläkin tasolla. Keskeinen oppimisteema on se, miten otetaan vastuuta ja toimitaan toisten kanssa niin, että kahnauksilta vältytään ja ristiriitatilanteissa saadaan syntymään ratkaisu, johon kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä. Koulupaketin sisältö Käsissäsi oleva koulupaketti on suunniteltu antamaan ideoita Ahtisaari-päivän viettoon kouluissa. Pakettiin on koottu erilaisia, eri järjestöjen tuottamia tehtäviä ja harjoituksia, joissa toistuvat rauhan, neuvottelemisen ja sovittelemisen teemat. Osa tehtävistä on lyhyitä, noin minuutin pituisia harjoituksia, osa taas pidempiä, kokonaisille oppitunneille sopivia kokonaisuuksia. Ensimmäiset tehtävät soveltuvat hyvin ala-asteille ja loppupään tehtävät taas yläasteille ja lukioihin. Ahtisaari-päivän suunnittelussa voi käyttää mielikuvitusta ja vaikkapa juoda samalla rauhankahvit opettajienhuoneessa! Jos sinulla on kysyttävää Ahtisaari-päivän viettämisestä kouluissa, lähetä sähköpostia osoitteeseen tai soita Liisa Poussa ( )/ (viestintätoimisto Ellun Kanat). Suurin osa tässä koulupaketissa olevista tehtävistä on alunperin Rauhankasvatusinstituutilta, YK-liitolta ja Versolta. Erityiskiitos näille järjestöille! 3

4 Aamunavaus 1 AAMUNAVAUKSIA Miten ristiriitoja, isojakin sellaisia, ratkaistaan? Entä miten solmitaan rauha ja mikä on sovinnon merkitys? Näitä teemoja pohditaan tänään 8.11., toista kertaa vietettävänä Ahtisaari- ja ratkaisemisesta. Kuten varmaan tiedätte Martti Ahtisaari toimi kymmenentenä Suomen tasavallan presidenttinä. Lisäksi hän on toiminut myös suurlähettiläänä sekä YK:n tehtävissä ja rauhanvälittäjänä eri puolilla maailmaa, esimerkiksi Namibiassa, Kosovossa ja Indonesiassa. Vuonna 2008 Ahtisaari palkittiin ponnisteluistaan rauhan puolesta Nobelin rauhanpalkinnolla. Hän oli ensimmäinen suomalainen palkinnon saaja. vissa. Meitä suomalaisia sanotaan usein jääräpäisiksi ja sehän voi olla oikein hyväkin asia, mutta riidoissa pitää usein myös osata antaa periksi. Pitkittyneet riidat ja vihanpito voivat johtaa kiusaamiseen ja todelliseen pahoinvointiin. Uusimpien tutkimusten mukaan henkinen väkivalta eli es imerkiksi kiusatuksi tuleminen aiheuttaa aivoissa ihan samankaltaista kipua kuin fyysinen väkivalta. Mikä sitten on todellista kiusaamista ja mikä vain kiusoittelua ja leikkimistä? Kiusaamisesta puhutaan viimeistään silloin jos tilanteesta syntyy jollekin avuttomuuden ja toivottomuuden tunne. Yksikin rohkea ystävä voi muuttaa toivottomalta tuntuvan tilanteen. Haastakaa itsenne tänään sovinnonpäivän kunniaksi sovittelemaan joku meneillään oleva kiistanne. Tai menkää väliin jos näette jonkun haastavan riitaa tai muuten myrkyttävän koulunne hyvää henkeä. Puuttumattomuus on piittaamattomuutta, ja sekin on osallisuutta. Puuttumattomuuskin on kiusaamisen tukemista. On hyvä muistaa että kiusaaja tekee vain sen minkä yhteisö eli vaikka koulun oppilaat ja opettajat sallivat. Ahtisaaren perustaman CMI järjestön videolla sotia kokeneet ihmiset kertoivat mitä rauha heille merkitsee: Että äiti tulee takaisin kaupasta Että voi tehdä suunnitelmia tulevaisuuden varalle Että voi puhua omaa kieltä Että on identiteetti Että voi tulla töistä tai koulusta kotiin ja halata perhettä Oikein hyvää sovinnonpäivää kaikille! Lähde: Alkuperäinen teksti Rauhankasvatusinstituutti 4

5 Aamunavaus 2 Restoratiivinen tarina sovittelun hengestä Kutojan viisaus Kaukana eräässä laaksossa eli onnellinen kylä. Laakson alavilla mailla kasvoi vilja, pienissä puutarhoissa monenlaiset vihannekset ja metsistä löytyi marjoja ja sieniä. Ylempänä laaksoa ympäröivillä rinteillä oli lehmien ja vuohien hyvä laiduntaa ja rinteiltä laskevista vesistä muodostuneessa järvessä oli yllin kyllin kalaa syötäväksi. Kylän keskellä kasvoi satoja vuosia vanha tammi, jonka ympärille kylän väki kokoontui juhliin ja ilonpitoon sekä tarvittaessa neuvotteluihin, joita johtivat kylän vanhimmat. Nyt kylän väki istui piirissä tammen ympärillä ja kierrätti ruokapatoja istujalta toiselle. Oli juhlan aika sillä kaksi kylän pojista, Erik ja Albin, olivat lähdössä perinteen mukaisesti kasvumatkalleen kohti toisia laaksoja. Jo vuosisatoja kylän nuoret miehet ovat lähteneet omasta laaksostaan katsomaan maailmaa, etsimään itseään, näkemään erilaisuutta ja löytämään vastauksia palatakseen lopulta takaisin valmiina jatkamaan sukunsa elämäntapaa omassa laaksossaan. Kylän vanhimmat opastivat poikia, naiset pakkasivat eväitä ja lapset katsoivat silmät loistaen kahta komeaa nuorukaista, joita tytöt pukivat matkaa varten valmistettuihin pukuihin. Niin nuoret miehet saatettiin matkaan. Poikki rinteen ja yli vuoren kulkivat pojat rinnatusten. Erik ihaili kirkasta taivasta, kukkaloistoa ja punaturkkisia kauriita vuoren rinteillä. Albin puolestaan tähyili taivaanrantaa etsien merkkejä savuista ja ihmisasumuksista. Ensimmäiset yöt pojat nukkuivat nuotion vierellä kääriytyneitä paksuihin villahuopiin, jotka olivat kylän tytöiltä lähtiessään saaneet. Erik kuunteli lumoutuneena yön ääniä, pöllöjen siipien suhinaa, kettujen haukahduksia ja susien kaukaista ulvontaa, jota kaiku kierrätti vuoren rinteillä. Albin nukkui ja näki unta tuntemattomista kylistä, majataloista ja neidoista. Eräänä aamuna poikien syötyä viimeisetkin eväänsä, polku kohosi pienen rinteen laelle. Poikien edessä oli nyt tervetullut näky, sillä alas laskeutuva tie vei uuteen kylään. Albin oli innoissaan ja hoputti Erikiä kiirehtimään. Erik kun tuon tuostakin pysähtyi ihailemaan maisemaa, tutkimaan outoa kasvia tai hämmästelemään ennen näkemätöntä lintua. Lähestyessään kylää hieman epävarmana pojat kohtasivat ystävällisen paimenen, joka opasti heidät majatalolle, jossa heidät otettiin avosylin vastaan. Ruoka maistui erinomaisesti nälkäisille matkalaisille ja pian majataloon kerääntyi paikallisia miehiä ja naisia kuuntelemaan poikien kertomuksia kylästään, laaksostaan ja matkastaan. Pojat viihtyivät kylässä hyvin. Albin kisaili kylän nuorten miesten kanssa jousen ammunnassa, kalastuksessa ja kilparatsastuksessa. Erik auttoi viljelijöitä sadon korjuussa ja karjan ajossa. Iltaisin kokoonnuttiin majataloon syömään ja seurustelemaan. Aika menetti merkityksensä ja kylän väki opetti pojille monenlaisia uusia taitoja. Yllättäen oli jälleen kevät. Albin ja Erik istuivat aamuauringon loisteessa haistellen kevättuulta. Molemmilla pojilla oli nyt hevoset ansaittuna 5

6 kyläläisille tekemistään töistä. Puhumatta toisilleen pojat tiesivät, että oli aika jatkaa matkaa. Pakattuaan ja saatuaan jälleen hyvät eväät ja ohjeet matkaansa nuoret miehet jättivät kylän taakseen. Näin kului kesiä ja talvia ja pojat oppivat tuntemaan monta kylää ja monenlaisia taitoja. Eräänä keväänä tuuli kävi etelästä tuoden mukanaan kuvia ja muistoja omasta laaksosta ja kylästä. Kuinkahan siellä voidaan, vieläkö vanhemmat elävät, miten voivat sisarukset? Tunnistaisikohan kylän väki heitä enää nyt, kun kumpikin oli kasvanut ja vahvistunut miehen mittoihin. Albin ja Erik päättivät palata takaisin. Yli vuorten ja halki laaksojen ratsastivat nuoret miehet rinnakkain, kunnes edessä oli tuttu kylä. Pian kylässäkin huomattiin tulijat ja arvattiin Albinin ja Erikin palaavan. Äkkiä kylässä oli kuhinaa. Kylän pojat lähtivät juosten tulijoita vastaan. Naiset ja tytöt valmistivat juhla-ateriaa ja kylän miehet kokoontuivat suuren tulen tekoon vanhan tammen aukiolle. Halauksin ja onnen kyynelein nuoret miehet otettiin vastaan ja pian koko kylän väki istui jälleen tammen ympärillä. Perinteen mukaan oli aika kuulla miesten tarinat matkoiltaan. Erik sai luvan aloittaa. Hän kuvaili näkemiään maisemia, korkeita vuoria, metsiä, eläimiä ja kasveja, joiden värit ja tuoksut vieläkin huumasivat Erikin mielen. Hän kertoi ystävällisistä viljelijöistä, karjasta, ja joskus raskaastakin työstä, jota kylissä oli tehtävä elämisen eteen. Väki kuunteli kunnes äkkiä Albin keskeytti Erikin ja huudahti: Erik ei puhu totta, emme me mitään tuollaista nähneet! Ja sitten Albin alkoi kertoa kokemuksistaan. Hän kertoi pimeistä öistä tummissa metsissä ja riemusta kun uusi kylä tuli näkyviin. Hän kuvaili kylän miesten otteluita, upeita hevosia ja kauniita tyttöjä. Hän kehui majatalojen ruokaa ja vahvaa, mutta pehmeää olutta, jota iltaisin kyläläisten kanssa nautittiin. Nyt vuorostaan Erik pudisteli päätään ja totesi, että Albin ei kerro kaikkea mitä matkoilla nähtiin. Pian väittely yltyi ja äkkiä kylän väki oli jakautunut kahtia. Osa puolusti Erikiä ja osa Albinia. Juhla päättyi suureen hämmennykseen kylän vanhinten vetäytyessä levottomina nukkumaan. Päivät ja viikot kuluivat. Nuorten miesten kokemuksista liikkui mitä ihmeellisempiä huhuja eikä kukaan tuntunut tietävän mitä oikeastaan tapahtui. Huhuihin lisättiin kertojien vaihtuessa yksityiskohtia, jotka lisäsivät hämmennystä ja aiheuttavat jopa pelkoa kyläläisissä. Kylän keskellä olevan tammen aukio oli tyhjä ja hiljainen, sillä kylä oli jakautunut kahtia eikä kukaan halunnut ylittää aukioita. Vihdoin eräänä iltana kylän vanhimmat kokoontuivat piiriin ja totesivat, että tilanne on niin vakava, että on käännyttävä vuoren rinteellä asuvan kutojan puoleen. Kylän vanhimmat päättivät, että heti seuraavana aamuna Albin ja Erik lähetettäisiin paimenen opastamana kutojan majalle. Majalla kutoja otti vastahankaiset pojat vastaan. Saatuaan paimenelta kutojalle lahjaksi pakatut juustot ja kuultuaan kylän vanhempien toiveet, kutoja istutti miehet majan keskellä olevan nuotion ympärille. Kutoja itse istui kangaspuidensa taakse ja pyysi miehiä kertomaan tarinansa, nyt vuorotellen kummankaan toisiaan keskeyttämättä. Lämmin maja ja pehmeä yrttitee, jota kutoja oli tarjonnut, toi turvallisuuden tunteen eikä ajalla ollut enää merkitystä. Erik kertoi kokemastaan ja kutoja kutoi. Erikin muistot kukkien väreistä, kirkkaasta 6

7 taivaasta ja kettujen haukuista saivat kankaalle omat muotonsa ja kuvionsa. Ja Erikin työ maatiloilla ja väsymys pitkien päivien jälkeen kulki loimissa ja kuteissa saaden oman sidoksensa kankaaseen. Kun Erik lopetti, pyysi kutoja Albinia kertomaan tarinansa. Kutojan sormissa Albinin ottelut, rohkeat miehet ja korskeat hevoset hahmottuivat kankaalle Erkin metsien ja niittyjen lomaan. Albinin kokemukset kylän kauniista tytöistä ja hämäristä majataloista loivat kankaalle kuvioita, jotka aivan kuin elivät kankaan pinnassa. Lopulta Albinkin oli saanut kertoa kylläkseen. Nyt kutoja tarjosi miehille juustoa metsän marjoista survotun hillon kera ja pyysi heitä hetken odottamaan. Kutoja päätteli kankaan langat, irrotti loimen niisistä ja näppärin sormin sitoi syntyneen kankaan kehykseen. Sitten hän nosti työn poikien eteen tulen luomaan pehmeään valoon. Voi kuinka kaunis oli kangas ja sen kuvat! Nuoret miehet katsoivat kangasta, kutojaa ja toisiaan ja sitten kuin yhdestä suusta kähisten kysyivät kutojalta: Tuonko kaiken me olemme kokeneet? Kutoja nyökkäili ystävällisesti hymyillen ja samassa Erik ja Albin oivalsivat sen miksi kylän vanhimmat olivat heidät kutojan luokse lähettäneet. He halasivat toisiaan ja alkoivat kilvan muistella yksityiskohtia kokemistaan. Ja he nauroivat ja itkivät yhdessä kutojan kanssa kaikelle tapahtuneelle. Nyt he tiesivät ratkaisun; oli aika palata kylään ja kertoa koko tarina. Sinä iltana kylän tammen juurella juhli onnellinen kylän väki. Tammi tarjosi oksansa kutojalta saadun kankaan pitimeksi ja kylän väki sai ihastellen kysyä kaikkia yksityiskohtia kuvioista, jotka lumoavina hehkuivat kankaan pinnassa. Ja Albin ja Erik istuivat rinnakkain ja kasvot ilosta loistaen kertoivat toisiaan täydentäen kokemastaan. Eikä tarinoille ole liene tullut loppua vielä tänäkään päivänä. (Belinda Hopkinsin englanninkielistä tarinaa mukaillen Maija Gellin) 7

8 Tarinan jatkotyöstö Kutojan viisaus on tarina sovittelun alkuperäisestä hengestä. Voit hyödyntää sitä aamunavauksissa tai vanhempainilloissa. Oman luokan tai ryhmän kanssa tarinaa voi käyttää keskustelun avaajana tai sovitteluteemaan liittyvän työskentelyn pohjana. Tarinan avulla voi toteuttaa ryhmätyöskentelyn sovitteluteemasta: lue tai anna jonkun oppilaan lukea tarina jaa oppilaat neljän hengen ryhmiin pyydä ryhmiä valitsemaan jokin tarinasta nouseva teema esim. kuunteleminen kohtaaminen osallisuus vastuunotto yhteistyö yhteisön voima puhepiiri sovittelu sovittelijan rooli ystävyys jne. pyydä ryhmiä valmistamaan jokin tuotos tästä teemasta esim. kirjoitus suomeksi, englanniksi... runo, sävellys jne. piirros, sarjakuva, kollaasi jne. askarreltu rakennelma ulkoa kerätyistä luonnonmateriaaleista, muovailuvahasta, legoista, pilleistä jne. valokuva, kuva tietokoneen kuvankäsittely- tai piirrosohjelmalla jne. ihmispatsas äänetön esitys näytelmä, sketsi jne. pyydä jokaista ryhmää esittelemään tuotoksensa pura työskentely niin, että jokainen ryhmä saa muilta palautetta työstä ja jokainen ryhmä saa myös perustella tuotostaan Käytä työskentelyn alussa ja lopussa mielellään puhepiiriä. Katso ohje tehtävästä Sovitteluteeman puhepiiri. Lähde: Alkuperäinen teksti ja jatkotehtävät Verso, 8

9 OPPITUNTISISÄLTÖJÄ Tähän osioon on koottu erilaisia rauhaan ja sovintoon liittyviä tehtäviä ja harjoituksia oppitunteja varten. Tehtävät etenevät niin, että ensimmäiset tehtävät soveltuvat erityisesti ala-asteikäisille ja viimeisimmät taas yläaste- ja lukioikäisille oppilaille. Jokaiseen tehtävään merkitty joko ikä- tai kohderyhmäsuositus. Järjestöjen tuottamien tehtävien alkuperäislähteet on merkitty jokaisen tehtävän loppuun. Tehtävä 1: Eripuraa taikametsässä Kesto: 60 min. Osallistujamäärä: 10 + Ikäsuositus: soveltaen sopii kaikille Harjoituksen kulku: osallistujat jaetaan kahteen ryhmään. Toinen ryhmä esittää taikametsän keijuja ja menninkäisiä, toiset ovat karhuja, kettuja ja oravia. Ohjaaja kertoo tarinan, jossa taikametsän asukkaiden kesken syntyy riita elin- synnystä, seurauksista ja ratkaisusta. Ryhmiä kannustetaan pohtimaan erilaisten ristiriitatilanteiden syitä (juomaveden riittämättömyys, saastuminen, kahden telemalla, toisen ryhmän tarinassa tilanne kiristyy. Tarinat puretaan yhdessä keskustelemalla. Lähde: Rauhankasvatusinstituutti. Tehtävä 2: Sopulipolku SOPULIPOLKU sisältää yhteensä yhdeksän rastia, joista ohjaava opettaja voi tilanteen mukaan valita joko kaikki tai vain osan. Sopulipolulla oppilaat pääsevät pohtimaan sovinnon avaimia etsimällä yhdessä ratkaisuja rastitehtäviin. Sopulipolun ajatuksena on korostaa myönteisen sovinnon hengen ja yhteistyön tärkeyttä sekä sovittelun merkitystä ristiriitojen ratkaisemisessa. Kaikki Sopulipolussa käytettävät materiaalit kuten Sopulipolun passi, tilannekortit ja tehtävät ovat tilattavissa tai tulostettavissa YK-liiton nettisivuilla Aikataulu: 9

10 Rastit: 1. SOPULIRISTIKKO-rastilla oppilaat pääsevät yhdessä ratkomaan sovitteluaiheista ristikkoa, joka löytyy sekä rastilta että ryhmäläisten passeista. Ristikon oikeat vastaukset ovat: 2. SOTA 4. RIITA 7. SOPU Keskiriville muodostuu sana: 2. ARVAA MITÄ SOVITELLAAN? -rastilla oppilaat näyttelevät toisilleen riitatilanteita, joihin heidän täytyy keksiä ratkaisu. Ratkaisu kirjataan passiin. Valmiit tilannekortit löytyvät YK-liiton sivuilta. 3. SANOISTA SOVINTOON -rastilla oppilaat yhdistävät sanapareja, jotka jollain tavalla liittyvät sovinto- ja riitatilanteisiin. Sanaparit löytyvät sekä rastilta että passeista. Oikeat sanaparit ovat: SOTA RAUHA RIITA SOPU SURU ILO 4. RIIMITELLEN RAUHAAN -rastilla oppilaat keksivät sovintoaiheisen räpin tai runon ja kirjaavat tuotoksensa passiin. 5. SOPULIPATSAS -rastilla oppilaat muodostavat patsaita itsestään niin, että patsas esittää heidän rastilta valitsemaansa kirjainyhdistelmää. Valmiit kirjainyhdistelmälaput löytyvät YK-liiton sivuilta. Oppilaat voivat lappujen avulla arvata, mikä lausahdus kirjaimista muodostuu, ja muodostaa polun lopuksi koko lausahduksen luokan yhteisenä patsaana. Oikeaan järjestykseen laitettuna kirjainyhdistelmistä muodostuu lausahdus SOVINTO ON SIISTII! 6. RAKENNA RAUHA -rastilla on KAKSI RASTIVAIHTOEHTOA riippuen siitä, pidetäänkö rasti luonnossa vai sisätiloissa. Toisessa rastilapussa ohjataan muodostamaan luonnosta löydettävistä materiaaleista rauhansymboli, toisessa 10

11 puolestaan rastilta valmiiksi löytyvistä materiaaleista. Käytettävissä oleviksi materiaaleiksi voidaan rastille kerätä esim. mehupillejä, teippiä, kuminauhoja yms. Hyvä idea on koota esimerkiksi valmiit pussit materiaaleista ryhmien käyttöön. 7. MEIDÄN KOULUN RAUHA -rastilla jokainen ryhmä keksii neljä kohtaa oman koulunsa koulurauhasopimukseen. Ryhmät kirjaavat keksimänsä asiat passiinsa ja ympyröivät niistä tärkeimmän. Ympyröidyistä asioista kootaan opettajan johdolla yhteinen koulurauhasopimus polun lopuksi. Sopimuksen voi tulostaa vaikka luokan seinälle muistutukseksi hyvästä oppimisympäristöstä. 8. RAUHA ON YHTEISTYÖTÄ -rastilla oppilaat muodostavat patsaan, jolla on kolme jalkaa ja kaksi kättä maassa. Toteutus kirjataan tai piirretään passiin. 9. KANNUSTAMALLA RAUHA SÄILYY -rastilla oppilaat kirjoittavat nimettömästi jokaisesta oman ryhmänsä jäsenestä jonkin myönteisen, mukavan asian rastilta löytyville papereille. LEIKKAA RASTILLE TYHJIÄ PAPEREITA TAI LAITA RASTIN MUOVITASKUUN NIPPU POST-IT -LAPPUJA. Lopuksi: Kukin ryhmä esittää oman sopulipatsaansa (eli kirjainparinsa). Ryhmien Sopulipatsas-rastin kirjainparit kirjoitetaan A4-papereille (kukin kirjainpari omalle arkilleen) tai taululle. Koko luokka pohtii, mikä lausahdus kirjaimista muodostuu. Vihjeenä voi sanoa esimerkiksi, että lausahduksessa on kolme sanaa. (Oikea vastaus: Sovinto on siistii!) Koko luokka esittää omien kirjaintensa avulla tai kokonaan uuden patsaan muodostaen syntyneen lausahduksen. Lähde: YK-liitto. Tarkemmat ohjeet sopulipolku-tehtävärataan YK-liiton sivuilta ykliitto.fi/tuotteet/sopulipolku Tehtävä 3: Ymmärryksen peili Teema: vuorovaikutustaidot, yhteisymmärrys Kesto: min Osallistujamäärä 2 + Kohderyhmä: Ala-aste Pelin ideana on tehdä yhteistyötä ja löytää yhteisymmärrys. Jaa koko ryhmä pareihin, tai muodosta vain yksi pari, jota muut oppilaat voivat seurata. Parit istuvat tuoleilla vastapäätä toisiaan. Toinen pari nimetään johtajaksi. Kun johtaja alkaa liikkua, tulee toisen matkia toisen liikkeitä mahdollisimman tarkasti. Pelin ideana on pyrkiä synkronisoimaan omat liikkeet parin liikkeiden kanssa niin hyvin, että ulkopuolisen on vaikea erottaa kumpi pareista johtaa ja tekee liikkeitä ensin. Tämä vaatii johtajaa liikkumaan tarpeeksi hitaasti. Viiden minuutin kuluttua, parit vaihtavat roolejaan. 11

12 Tehtävä 4: Puhesopimus Teema: keskustelu, vuorovaikutustaidot Kesto: 2 h + Osallistujamäärä: 2 + Ikäsuositus: 9 + Tarvikkeet: paperia, kyniä, iso paperi, tusseja Harjoituksen kulku: osallistujat jakautuvat neljän hengen ryhmiin. Ryhmä valitsee kirjurin. Jokainen ryhmä miettii kuusi ohjetta, joita noudattamalla 1) kaikkien mielipiteitä kuunnellaan 2) kaikki saavat osallistua ja oppia 3) ryhmä pääsee yhteisymmärrykseen Ohjeiksi voidaan kirjata annetaan jokaiselle suunvuoro, ei puhuta toisten päälle, kuunnellaan toisten sanomisia ja jokaisen ajatukset ovat yhtä arvokkaita. Harjoituksen päätteeksi ohjeet luetaan ääneen ja niistää kootaan kuusi tärkeintä sopimukseksi, joka laitetaan näkyviin. Sopimusta arvioidaan jonkin ajan kuluttua. Jos koko sopimusta on vaikea noudattaa, voidaan valita yksi tai kaksi ohjetta, joita noudatetaan kerrallaan. Lähde: Rauhankasvatusinstituutti. Tehtävä 5: Olenko oikeassa? Teema: väittely Kesto: 45 min. Osallistujamäärä: 10 + Ikäsuositus: 12 + Harjoituksen kulku: Ryhmä jaetaan kahteen osaan, ja molemmille annetaan vastakkaiset väitteet. Tarkoitus ei ole esittää mahdollisimman taitavia argumentteja, vaan laajentaa näkökulmaa. Ryhmillä on ennen väittelyä aikaa miettiä perusteluja väittämilleen. Ryhmät valitsevat keskuudestaan kaksi väittelijää. Väittely käydään hyvien väittelytapojen mukaisesti, asiallisesti ja tarkasti perustellen. Ryhmät tai ryhmien edustajat voivat pyytää puheenjohtajalta väliaikaa, jonka aikana ryhmä miettii uusia perusteluja tai ohjeistaa väittelijöitä. Lopuksi väittelijät tekevät lyhyen yhteenvedon esittämistään väitteistä ja kertovat, millaista keskustelua ryhmässä käytiin aiheesta. Lähde: Rauhankasvatusinstituutti. 12

13 Tehtävä 6: Kerro ja kuuntele Teema: kuuntelu, vuorovaikutus, ruumiinkieli Kesto: noin 15 min Osallistujamäärä: 2 + Ikäsuositus: Ala- ja yläaste Pyydä kahta vapaaehtoista oppilasta muodostamaan pari ja näyttämään pelin idea koko ryhmälle. Pari istuu tuolille toisiaan vastapäätä. Valitkaa jokin helppo keskustelun aihe, kuten esim. eilinen päivä, harrastukset, lomasuunnitelmat tms. Pari voi alkaa vapaasi keskustelemaan aiheesta. Hetken kuluttua opettaja pyytää toista paria kääntämään tuolinsa niin, että nyt hän on selkä keskustelupariinsa päin. Pari jatkaa keskustelua valitusta aiheesta. Hetken kuluttua harjoituksen voi päättää. Opettaja pyytää nyt keskustelijoilta kertomaan miltä keskusteleminen näissä kahdessa eri tilanteessa tuntui. Vaikuttiko esimerkiksi toisen kasvojen näkeminen keskusteluun ja jos, niin millä tavalla. Lopuksi koko luokka voi pareittain kokeilla harjoitusta. Tehtävä 7: Rauhankäsitekartta Teema: rauha-käsite Kesto: noin 15 min. Osallistujamäärä: 4 + Ikäsuositus: sopii kaikille Tarvikkeet: paperia ja kyniä. Harjoituksen kulku: osallistujat jakautuvat neljän hengen ryhmiin. Ryhmät pohtivat, mitä ihminen tarvitsee kasvaakseen ja elääkseen rauhassa? Vastaukset kirjoitetaan paperilapuille, yksi vastaus yhdelle lapulle. Tämän jälkeen ryhmä valitsee viisi tärkeintä vastausta ja karsii vastaukset kolmeen. Kolme tärkeintä vastausta esitellään muille ryhmille ja laput kootaan rauhanpuuksi. Vertailkaa vastauksia ja miettikää ovatko vastaukset samanlaisia kaikkialla maailmassa ja eri uskontojen ja kulttuurien välillä. Lähde: Rauhankasvatusinstituutti. Tehtävä 8: Neuvottelu Teema: vuorovaikutus, neuvottelutaidot, kuuntelu Kesto: n. 15 min. Osallistujamäärä: 2 + Kohderyhmä: Ala- ja yläaste Jaa ryhmä pareihin. Jokainen pari alkaa neuvotella siitä, mitä yhdessä tehtäisiin. 1) Ensimmäisessä vaiheessa parin idean tyrmääminen on kielletty. Jos toinen esimerkiksi ehdottaa elokuviin menemistä, on tähän ehdotukseen vastattava aina KYLLÄ / JOO ja ehdotettava samalla mitä muuta voisi tehdä. 13

14 2) Seuraavana vaiheessa parin ehdotukset pitääkin tyrmätä sanomalla EI ja ehdottamalla omaa ideaa sen sijaan. Myös toinen tyrmää kaikki vastaehdotukset. 3) Kolmannessa vaiheessa parit voivat valita vastaavatko KYLLÄ/JOO vai EI toisen ehdotuksiin. Oman ehdotuksen jälkeen vuoro siirtyy aina kaverille. 4) Keskustelkaa: Miltä kaikissa kolmessa eri vaiheessa tuntui? Milloin neuvottelut etenivät parhaiten? Tehtävä 9: Sovittelun sanastoa Tavoite: pohtia käsitteiden kautta sovittelun olemusta Kesto: 60 min. Kohderyhmä: alakoulu, yläkoulu ja lukio Alakoulu: Käykää läpi alla olevan listan sanoja ja pohtikaa yhdessä, mitä ne tarkoittavat, Tämän jälkeen voit antaa sanaristikon oppilaille ratkottavaksi. Voit antaa kirjainvihjeitä kohderyhmän vaatimustason mukaisesti. Kirjoittakaa tämän jälkeen sovitteluaiheesta tarina, jossa käytätte ainakin viittä sanaa alla olevasta listasta. Tutustukaa alla olevaan listaan sanoista jotka liittyvät jollain tavalla sovitteluun. Keskustelkaa siitä, mitä eri sanat tarkoittavat ja missä yhteydessä niitä käytetään. Laatikaa pienissä ryhmissä sovittelu-teemaan liittyvistä sanoista sanaristikko, jonka annatte toisten oppilaiden ratkaistavaksi. Sanoja voi keksiä lisää itse. Voitte käyttää pohjana myös valmista sanaristikkoa, johon oppilaat keksivät kysymykset. Kääntäkää sovittelusanat englanniksi ja keksikää lauseita, joissa sanoja täytyy käyttää. Voitte tutustua myös englanninkielisiin sovittelusivustoihin ja yrittää kääntää kansainvälisiä tekstejä liittyen sovitteluun. Sovittelusanastoa: Suomeksi sovinto sovittelu neuvottelu yhteisymmärrys yhteistyö rauha työrauha suvaitsevaisuus hyväksyminen keskustelu säännöt puolueettomuus reconciliation mediation negotiation agreement co-operation peace working peace tolerance acceptance discussion rules neutrality / impartiality Lähde: YK-liitto. 14

15 Tehtävä 10: Puhepiiri Circle eli puhepiiri on vanha alkuperäisheimojen kuten maorien ja intiaanien tapa keskustella, neuvotella ja saada asiat yhdessä ratkaistua. Puhepiirissä toteutuu luonnostaan sovittelun tärkeät elementit: kohtaaminen, kuuntelu, dialogi ja yhteisen näkemyksen/ratkaisun etsiminen tai/ja tilanteen korjaaminen. Tämän puhepiiri-ohjeen tavoitteena on antaa mahdollisuus ryhmälle sopivan aiheen läpikäyntiin puhepiirimenettelyssä. Ohjeessa kuvataan yhden aiheen sovittelun työstäminen, mutta halutessaan ohjaaja voi aihetta toki vaihtaa. Puhepiiri- eli circle-työskentelyn idea ja puhepiirissä toiminen: 1. Asetetaan tuolit tasaiseen rinkiin niin, että jokaisella on oma tuoli ja näköyhteys toisiin, ei pöytiä! 2. Puhepiirin vetäjä toimii fasilitaattorina ja osallistuu itsekin piirin työskentelyyn 3. Puhekapula (pehmolelu, pallo, luokassa oleva pieni esine tms.) toimii puheenvuoron jakajana ja siirtyy vuorollaan puhujalta toiselle 4. Puhekapulan haltijalla on puheoikeus muilla on oikeus kuunnella. 5. Puhekapula kiertää systemaattisesti piirissä toiselta toiselle, se ei lennä 6. Saa sanoa saman kuin puhuja 7. Jos joku ei halua sanoa mitään, voi hän antaa puhekapulan seuraavalle sanomalla ohi 8. Lopuksi kun puhekapula on kiertänyt kaikilla, tarjotaan ohittaneille uusi mahdollisuus puhua Puhepiiri teemasta Sovittelu Harjoitteessa pohditaan sovittelun ideaa ja merkitystä seinustalle. Pyydä osallistujia istumaan piiriin tuoleille. Ota puhekapula käteesi ja kerro sen käytöstä (Katso ohje yllä). Aloita työskentelyn käynnistävä lämmittely-puhepiiri kertomalla oma nimesi ja valitsemasi yksi asia esim. lempieläin, -väri, -ruoka, -harrastus tai vaikkapa säätila, joka kuvaa omaa olotilaasi. Laita puhekapula kiertämään. Päivän aihe: Ohjaaja kertoo esim. Verson nettisivuilta löytyvän tiedon ja materiaalin avulla mitä sovittelu tarkoittaa, mitkä ovat sovittelun pelisäännöt, mitä sovittelutilanteessa tapahtuu ja millä eri yhteiskunnan osa-alueilla sovitellaan. 1. Kysymys: Minkälaisia tilanteita sovittelulla voidaan ratkaista? Kirjoita em. kysymys taululle. Pyydä osallistujia keskustelemaan kysymyksestä vierustoverina kanssa. Anna aikaa noin 1 minuutti. 15

16 Muodosta sitten piirissä istujista neljän hengen ryhmiä. Anna ryhmille tehtäväksi etsiä kolme yhteistä tilannetta, johon sovittelua koulussa voisi hyödyntää. Anna aikaa noin 2 minuuttia. Pyydä istujia muodostamaan ehjä piiri uudestaan. Anna puhekapulan kiertää niin, että kukin neljän hengen ryhmä kertoo yhden tilanteen, johon sovittelua saavat puhua ja kierrätä puhekapulaa kunnes kaikki löydetyt tilanteet on kirjattu. 2. Kysymys: Sovittelussa ei etsitä syyllisiä eikä langeteta rangaistuksia. Mitä hyötyä tällaisista periaatteista sovitteluneuvottelussa on? Ohjaa työskentelyä kuten ensimmäisen kysymyksen kohdalla, mutta nyt voit (tai useampia ryhmän koosta riippuen). Anna aikaa keskustelulle noin 5 minuuttia. Ota puhekapula esiin ja aloita tehtävän purkaminen siten, että pyydät pareja ajatuksensa hyödystä omin sanoin. Avaa lopuksi yleinen mielipiteiden vaihto siten, että lasket puhekapulan viereesi laittialle ja sanot, että nyt sana on vapaa eli jos vielä on noussut asiaan liittyvää mieleen, voi sen vapaasi sanoa. Huolehdi kuitenkin, että piirin henki säilyy niin, että yksi puhuu kerrallaan. Tarvittaessa voi viedä puhekapulan aina puhujalle, jolloin muut ymmärtävät kuunnella. Huomaa, että puhekapula ei saa lentää. Työskentelyn päätös Puhepiirityöskentely päättyy aina niin sanottuun päätöspiiriin. Ota puhekapula käteesi ja käynnistä puhepiiri: Pyydä kutakin osallistujaa kertomaan yksi asia, joka jäi mieleen / jonka oppi /mitä ajattelee nyt tai vastaavaa. Näin tämä Puhepiiri lopettaa työskentelyn. Muista kiittää kaikkia osallistumisesta. Soveltaminen Pohdi ryhmälle sopivia kysymyksiä aiheesta sovittelu esim. sovittelu kansalaisten oikeutena, sovittelu ja osallisuus oman ristiriidan ratkaisussa, sovittelu koulussa, sovittelu ja tunteista puhumisen tärkeys, sovittelu vai käräjäsali jne. Lähde: Verso, 16

17 Kesto: 25 min Osallistujamäärä: 2 + Jaa taulukko koko ryhmälle ja pyydä oppilaita täyttämään se joko itsenäisesti ja ratkaisumahdollisuudet. Tulostettava taulukko löytyy liitteestä. Tehtävän 11 -taulukko. Löytyy suurempana liitteet-osiosta. Henkilökohtainen (esim. kavereiden kesken) Kotona Koulussa tai lähiympäristössä (esim. kunnan alueella) Suomessa Sosiaalisten ryhmien välillä (esim. etniset ryhmät, nuoret ja vanhat tms.) Globaalisti 17

18 KOULUN SOVITTELIJA Yksi tapa toteuttaa Ahtisaari-päivän viettoa on järjestää koulun sovittelijan valinta, jonka tarkoitus on nostaa esille koulun omassa yhteisössä sovittelevassa hengessä toimineita oppilaita, ryhmiä tai vaikkapa henkilökunnan edustajia. Valinta voidaan toteuttaa joko jollakin luokkatasolla tai koko koulun tasolla. Ahtisaari-päivän Sovittelija-diplomi löytyy liitteestä. Koulut voivat palkita oman koulunsa sovittelijan tällä diplomilla. Sovittelijan valitsemisen perusteet Oppilaat valitsevat vuosittain henkilön tai ryhmän ansiokkaasta sovittelutyöstä tai taustatyöstä rauhallisen kouluilmapiirin aikaansaamisessa tai tukemisessa. Sovittelijan valinnan ideana on antaa tunnistusta joko yksittäisille oppilaille tai jollekin ryhmälle oman koulun rauhallisen, suvaitsevaisen ja turvallisen ilmapiirin edistämisestä. Koulun sovittelija on omalla toiminnallaan edistänyt kouluyhteisön positiivista ja rakentavaa ilmapiiriä osoittaa ymmärtämystä toisten erilaisia näkökulmia kohtaan ja kunnioittaa niitä on mahdollisesti edesauttanut koulussa tapahtuneen ristiriitatilanteen ratkaisemisessa Alemmilla luokilla valitsemiskriteereitä on hyvä avata oppilaille muutaman esimerkin kautta. Tällaisia esimerkkejä voivat olla riita- tai kiusaamistilanteet oppilaiden välillä, joissa joku oppilas on vaikkapa puuttunut tilanteeseen tai pyrkinyt edesauttamaan sovun syntymistä. Esimerkkinä voi kertoa myös oppilaasta, joka on omalla toiminnallaan edistänyt koulun hyvää ilmapiiriä ja yhteishenkeä. Varsinaista sovittelijaoppilaskoulutusta järjestää Suomessa Verso. Versokoulutuksen läpikäyneet oppilaat toimivat kouluissa sovittelijoina, jotka auttavat kanssakoululaisiaan riitojen ratkaisemisessa rauhanomaisesti. Suomalaisen koulusovittelun keskeisinä lähtökohtina ovat oppilaiden osallisuuden vahvistaminen sekä sosiaalisten taitojen oppiminen. Vertaissovittelu perustuu restoratiiviseen ajatteluun, jossa on kyse ihmissuhteiden ja tunteiden huomioon otta- osoitteessa HYVÄT IDEAT JAKOON! Miten teidän koulunne tai luokkanne vietti Ahtisaari-päivää? Keksittekö jonkin uuden tavan, tehtävän tai teittekö ehkä mielenkiintoisen retken jonnekin Ahtisaari-päivän hengessä? Oman tarinanne, tehtävänne tai ideanne voitte lähettää sähköpostilla osoitteeseen Laitetaan hyvät ideat jakoon ja täydennetään niillä seuraavien vuosien Ahtisaari-päivän koulupakettia. 18

19 LIITE Henkilökohtainen (esim. kavereiden kesken) Kotona Koulussa tai lähiympäristössä (esim. kunnan alueella) Suomessa Sosiaalisten ryhmien välillä (esim. etniset ryhmät, nuoret ja vanhat tms.) Globaalisti

20 Koulu SOVITTELIJA Palkittavan nimi on omalla toiminnallaan edistänyt kouluyhteisön positiivista ja rakentavaa ilmapiiriä Rehtorin allekirjoitus

AHTISAARI-PÄIVÄN KOULUPAKETTI RAUHAN JA SOVINNON PÄIVÄ KOULUISSA

AHTISAARI-PÄIVÄN KOULUPAKETTI RAUHAN JA SOVINNON PÄIVÄ KOULUISSA AHTISAARI-PÄIVÄN KOULUPAKETTI RAUHAN JA SOVINNON PÄIVÄ KOULUISSA Sisällys Ahtisaari-päivä Rauhan ja sovinnon päivä kouluissa 2 Mistä on kyse? 3 Miksi päivää vietetään? 3 Koulupaketin sisältö 3 Aamunavauksia

Lisätiedot

Tavoitteena pysyvä. rauha

Tavoitteena pysyvä. rauha Tavoitteena pysyvä rauha Hei, Vuonna 2009 vietetään YK:n kansainvälistä sovittelun teemavuotta (International Year of Reconciliation). Teemavuoden kunniaksi Suomen YK-liitto on yhteistyössä Suomen sovittelufoorumin

Lisätiedot

Vertaissovittelu kansalais- ja työelämäosaamisen perustana

Vertaissovittelu kansalais- ja työelämäosaamisen perustana Vertaissovittelu kansalais- ja työelämäosaamisen perustana Sovittelua on kutsuttu nykyaikaiseksi kansanliikkeeksi, jonka pyrkimyksenä on palauttaa ihmisille oikeus ratkoa omia ristiriitojaan ja konfliktejaan.

Lisätiedot

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4 Oppitunnit 1 4 Oppituntien kulku 1. oppitunti 2. oppitunti 3. oppitunti 4. oppitunti Fiktion käsitteet tutuiksi 1. Oppia fiktion käsitteiden hyödyntämistä kaunokirjallisten tekstien avaamisessa. 2. Oppia

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

OSALLISUUSPROSESSIN ARVIOINTI MENETELMÄN KULKU: Citisense Kouluttajatiimi Hakakatu 1 L 106 89600 Suomussalmi citisense@citisense.

OSALLISUUSPROSESSIN ARVIOINTI MENETELMÄN KULKU: Citisense Kouluttajatiimi Hakakatu 1 L 106 89600 Suomussalmi citisense@citisense. METHOD Citisense Kouluttajatiimi Hakakatu 1 L 106 89600 Suomussalmi citisense@citisense.fi 050 3645 070 OSALLISUUSPROSESSIN ARVIOINTI TAVOITE: Arvioida osallisuuden tasoa palvelutuotantoprosessin eri osissa

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä Kodin ja Koulun Päivä 2 Kodin ja Koulun Päivä Kutsuimme isovanhemmat kouluun klo 8-11 väliseksi ajaksi tutustumaan lastenlastensa koulunkäyntiin. Tarjosimme heille myös kahvit ja rehtori kertoili nykypäivän

Lisätiedot

Osallistu kilpailuun Kesän 2017 parhaalle tapahtumalle nimi?

Osallistu kilpailuun Kesän 2017 parhaalle tapahtumalle nimi? Osallistu kilpailuun Kesän 2017 parhaalle tapahtumalle nimi? Kesäkuussa 2017 Lappeenrannassa nähdään ja koetaan sirkusta, kansantanssia ja teatteria lasten ja nuorten esittämänä, kun Nurtsi-nuorisosirkusfestivaali,

Lisätiedot

OPPITUNTIMATERIAALIT MEDIAKASVATUS Netiketti Säännöt

OPPITUNTIMATERIAALIT MEDIAKASVATUS Netiketti Säännöt OPPITUNNIN KUVAUS OPPITUNNIN NIMI Sisältö Luokka-aste Suositeltu ohjelmiston kokemustaso Tavoitteet Kesto Tarvikkeet Tehtävän sanastoa Petra s Planet for Schools -ohjelmiston pelisäännöt Käydään läpi netikettiä

Lisätiedot

John Steinbeck HIIRIÄ JA IHMISIÄ DRAAMATEHTÄVÄT. Heli Alku, Disa Kamula, Virpi Matala

John Steinbeck HIIRIÄ JA IHMISIÄ DRAAMATEHTÄVÄT. Heli Alku, Disa Kamula, Virpi Matala John Steinbeck HIIRIÄ JA IHMISIÄ DRAAMATEHTÄVÄT Heli Alku, Disa Kamula, Virpi Matala Ennen näiden harjoitusten tekemistä opiskelijoiden olisi hyvä tuntea näytelmän tarina. Voitte esimerkiksi käydä katsomassa

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS

ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS Elävä veistos -taidepaja Elävä veistos -taidepajan teemoina ovat ihmiskeho, liike ja roolit. Työskentelymuodot ovat leikillisiä ja pajan sisältö suhteutetaan lasten

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Unelmien työ (90 min)

Unelmien työ (90 min) Unelmien työ (90 ) Oppitunti on mahdollista toteuttaa myös 45 uutissa. Tällöin toteutetaan kohdat 1, 2 ja 3 (lyhennettyinä) sekä Unelmien työpaikan yksilötyöskentelyosuus (15 ). Voit soveltaa tehtävän

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat).

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat). Laske kymmeneen Tavoite: Oppilaat osaavat laskea yhdestä kymmeneen ja kymmenestä yhteen. Osallistujamäärä: Vähintään 10 oppilasta kartioita, joissa on numerot yhdestä kymmeneen. (Käytä 0-numeroidun kartion

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Tulevaisuuden suunnittelu ja innovatiivinen oppiminen tulevaisuudessa 24. -25.4.2012 Pepe Nummi

Tulevaisuuden suunnittelu ja innovatiivinen oppiminen tulevaisuudessa 24. -25.4.2012 Pepe Nummi Tulevaisuuden suunnittelu ja innovatiivinen oppiminen tulevaisuudessa 24. -25.4.2012 Pepe Nummi Työpaja Palaa omaan mukavaan aamupäivän ryhmään! 2 Tulevaisuutta esiin - trendinanalyysejä fasilitoiden Fasilitaattori

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Erilaisia osallisuusmenetelmiä

Erilaisia osallisuusmenetelmiä Erilaisia osallisuusmenetelmiä Rauna Nerelli, Suomen Lasten Parlamentti Tässä on muutamia menetelmiä, joita voi käyttää lasten kanssa ryhmässä toimittaessa, kun halutaan vahvistaa lasten osallisuutta ja

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy Tuen tarpeen tunnistaminen Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi toinen luokka syksy Esitysohjeet opettajalle arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan

Lisätiedot

Ryhmässä tehtävät harjoitukset koulukiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi

Ryhmässä tehtävät harjoitukset koulukiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Ryhmässä tehtävät harjoitukset koulukiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Tulevaisuuden koulua kohti -seminaari 7.-8. 10 2014 Elisa Poskiparta Turun yliopisto KiVa Koulu Mitä kiusaaminen

Lisätiedot

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E Draamatyöpajassa ryhmä ideoi ja tuottaa synopsiksen pohjalta musiikkiteatteriesityksen käsikirjoituksen. Käsikirjoitus

Lisätiedot

Kuvallinen viikkotiedote. Mitä se tarkoittaa?

Kuvallinen viikkotiedote. Mitä se tarkoittaa? Kuvallinen viikkotiedote Mitä se tarkoittaa? Taustaa Työskentelen Ammattiopisto Luovin Liperin yksikössä. Olen tehnyt työtä erityisopettajana ja kotitalousopettajana kehitysvammaisten nuorten ja aikuisten

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Sanomalehtiviikko Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Esiopetukseen, 3. 7.2.2014 ala- ja yläkouluun sekä lukioon ja ammatilliseen oppilaitokseen Sanomalehtiviikko: esiopetus Vastatkaa vuoronperään

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK Mitä tarkoittaa positiivinen kannustaminen? - rohkaiseminen Miten sitä voidaan toteuttaa a) kotona - jos lapsi ei vielä ymmärrä tehtävää, niin vanhemmat

Lisätiedot

KASILUOKKA. Koulutusvalinnat ja sukupuoli

KASILUOKKA. Koulutusvalinnat ja sukupuoli KASILUOKKA Koulutusvalinnat ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on rohkaista nuoria tekemään koulutusvalinnat omien kykyjen ja kiinnostuksen kohteiden perusteella sukupuolen ja siihen liitettyjen

Lisätiedot

Peikkoarvoitus Taikametsässä

Peikkoarvoitus Taikametsässä Peikkoarvoitus Taikametsässä Vaasa, Teeriniemen koulu luokat 2 A ja B Teeriniemen koulun kakkosluokat, yhteensä 30 oppilasta, päättivät osallistua kilpailuun Tämä metsä on meille tärkeä. Teeriniemen koulu

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Juhlitaan yhdessä lapsen oikeuksien sopimusta!

Juhlitaan yhdessä lapsen oikeuksien sopimusta! Juhlitaan yhdessä lapsen oikeuksien sopimusta! Tänä vuonna YK:n lapsen oikeuksien sopimus täyttää 25 vuotta, joten Liikkuva koulu -ohjelma kutsuu kaikki koulut tekemään tunnetuksi ja juhlimaan yhdessä

Lisätiedot

LAHJAT JUMALALTA SISÄLTÄÄ: JOHDANTO + ASKARTELUTEHTÄVIÄ TEEMA: BÁB JA BAHÁ U LLÁH IKÄSUOSITUS: 7-8 JOHDANTO

LAHJAT JUMALALTA SISÄLTÄÄ: JOHDANTO + ASKARTELUTEHTÄVIÄ TEEMA: BÁB JA BAHÁ U LLÁH IKÄSUOSITUS: 7-8 JOHDANTO SISÄLTÄÄ: JOHDANTO + ASKARTELUTEHTÄVIÄ TEEMA: BÁB JA BAHÁ U LLÁH IKÄSUOSITUS: 7-8 LAHJAT JUMALALTA JOHDANTO Syksyllä on kaksi tärkeää päivää jokaiselle bahá ílle - pyhäpäiviä, Bábin ja Bahá'u'lláhin syntymäpäivät!

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Pöllönkankaan verkkokohina

Pöllönkankaan verkkokohina Pöllönkankaan verkkokohina 2011-2012 Ensimmäinen luokka Pöllöjä liikkeellä Pöllönkankaalla ... ihan joka puolella! Talvikaupunkeja Talvella Pipo päässä... lapaset kädessä! Lentävää grafiikkaa Kevättä

Lisätiedot

Työjärjestys 6.12.2011

Työjärjestys 6.12.2011 Kirjoittamalla lukemaan - Trageton -työtapa, rehtori Meriusvan koulu 7.12.2011 Virtuaaliopetuksen päivät, Hki Messukeskus 1 Tietokone apuvälineenä lukemaan oppimisessa Arne Trageton, norjalainen pedagogi,

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020

Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 Nuorteniltapaketti - Kirkon rakentajat Tämä ohjelmamateriaali on tarkoitettu toteutettavaksi nuortenillassa, nuorten leirillä tai isoskoulutuksessa. Ohjelman voi

Lisätiedot

Mobiilit luontorastit

Mobiilit luontorastit Mobiilit luontorastit Kesto: Riippuu reitin pituudesta Kenelle: lukio Missä: ulkona Milloin: kevät ja syksy Tarvikkeet: älypuhelin / tablet -tietokone (muistiinpanovälineet) Eräpassin osio: Luonnossa liikkuminen

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 2

Agricolan Monenlaista luettavaa 2 Helikopteri Jo 500 vuotta sitten italialainen keksijä Leonardo da Vinci suunnitteli helikopterin. Silloin sellaista ei kuitenkaan osattu vielä valmistaa. Vasta 70 vuotta sitten tehtiin ensimmäinen toimiva

Lisätiedot

Oppitunti 3 Teema Kärsivällisyys Ikäryhmä 7-8

Oppitunti 3 Teema Kärsivällisyys Ikäryhmä 7-8 Oppitunti 3 Teema Kärsivällisyys Ikäryhmä 7-8 Aloita oppitunti tavalliseen tapaan lausumalla ensin itse rukous ja anna sitten muutaman lapsen lausua ulkoa oppimansa rukous. Muista, että kullekin lapselle

Lisätiedot

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET RUDOLF KOIVU NÄYTTELYYN LIITTYVÄ NUKKETEATTERI NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET Itsekseen tekeville Nukketeatterissa voi leikkiä teatteriesitystä kokeilemalla nukeilla näyttelemistä erilaisissa lavasteissa.

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi toinen luokka talvi Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista,

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi toinen luokka kevät Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista,

Lisätiedot

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. 3. 4. Mitä sanomalehteä luet? Etsi lehdestä seuraavat perustiedot: a) lehden nimi b) ilmestymisnumero c) irtonumeron hinta d) päätoimittaja e)

Lisätiedot

Eväitä elämään lähiluonnosta hanke Toimintatuokiokortti

Eväitä elämään lähiluonnosta hanke Toimintatuokiokortti Aihe 1. Esikouluryhmä ryhmäytymässä Tavoitteet ryhmäytyminen liikennesääntöjen harjoittelua jokamiehenoikeudet tutuksi elekielen ja geometristen kuvioiden harjoittelua Kohderyhmä Esikouluryhmä, 16 lasta

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu 52 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kvartti-malli MURROSIKÄÄN TULEVAN LAPSEN VANHEMMUUS Tavoitteena: - vanhemmat pohtivat vanhemmuutta

Lisätiedot

Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön

Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön Liite 2 Ohjeita n käyttöön Huoltajalle 1. Varaa tarpeeksi kiireetöntä aikaa. 2. Valitse ympäristö, jossa sinä ja lapsesi pystytte keskittymään kysymyksiin. 3. Mukauta kysymysten sanamuodot omalle lapsellesi

Lisätiedot

1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, )

1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, ) ALAKOULUT Luokat 1 2 Kuvasta tarinaksi Tarvikkeet: Sanoma- ja aikakauslehtiä, sakset 1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, ) 2. Oppilaat

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN Aistikahvilan saattaminen ympärivuotiseksi Deme-passi koulutus 2012-2013 LOMAKOTI ILONPISARA Toiminnan alku Aistikahvila sai alkunsa THL (terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) Mental healthprojektista,

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

8-99- vuotiaille taikuri + yleisö

8-99- vuotiaille taikuri + yleisö 8-99- vuotiaille taikuri + yleisö Pelin tavoite: Tulla taikuriksi FI Sisältö: 61 korttia (48 kortin pakka + 6 tuplatausta korttia + 1 lyhyt kortti + 6 temppukorttia 4 perhettä (punainen, sininen, vihreä,

Lisätiedot

Toteutus. Kun joku saa bingon, eli rastisuoran, hän voi huutaa bingo tai näyttää seuraavan sivun bingo-sanaa.

Toteutus. Kun joku saa bingon, eli rastisuoran, hän voi huutaa bingo tai näyttää seuraavan sivun bingo-sanaa. LINTU- BINGO Valmistelu Tulosta bingon ohjeet, BINGO-kyltti ja tarvitsemasi määrä lintubingoalustoja. Tiedostossa on 12 lintubingoalustaa. Jokaisessa kuvat ovat eri järjestyksessä. Alustoja voi käyttää

Lisätiedot

YSILUOKKA. Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä

YSILUOKKA. Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä YSILUOKKA Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Sisältö ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat ymmärtävät mitä sukupuolten välinen tasaarvo tarkoittaa Suomessa, mitä tasa-arvoon liittyviä haasteita

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

Luku 4 Yhtälönratkaisun harjoittelua

Luku 4 Yhtälönratkaisun harjoittelua Luku 4 Yhtälönratkaisun harjoittelua 4.1. Yhtälönratkaisu tehtäviä Tehtävä 4.1.1 Ratkaise yhtälöistä tuntematon muuttuja käyttäen oppimiasi muunnoksia. Valitse sarja. Sarja 1) 6 5 37 = 0 Kun eräs luku

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi esiopetus talvi Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista, että

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Yritysvierailut: verkostoitumista ja tietoa nuorille

Yritysvierailut: verkostoitumista ja tietoa nuorille Yritysvierailut: verkostoitumista ja tietoa nuorille Nuorten työelämätaidot ja syrjimätön työelämä koulutus 9.11.2012 Yritysvierailut eri tarkoituksiin Kysy pois! Tutustutaan yrityksen kokonaisvaltaiseen

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

ALAKOULUT 1 2lk. Lukekaa Katri Kirkkopellon Molli (Lastenkeskus 2000) ja tutkikaa tarkkaan myös teoksen kuvia.

ALAKOULUT 1 2lk. Lukekaa Katri Kirkkopellon Molli (Lastenkeskus 2000) ja tutkikaa tarkkaan myös teoksen kuvia. ALAKOULUT 1 2lk Lukekaa Katri Kirkkopellon Molli (Lastenkeskus 2000) ja tutkikaa tarkkaan myös teoksen kuvia. 1A) Pohtikaa, miksi Molli asuu linnassa, jonka piha on täynnä kieltokylttejä? IB) Kirjoittakaa

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi toinen luokka syksy Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista,

Lisätiedot

LUKUKORTIT Lukukorteista on moneksi Toiminnallista matematiikkaa 1.-6. luokille. Riikka Lyytikäinen Liikkuva koulu Helsinki 2016

LUKUKORTIT Lukukorteista on moneksi Toiminnallista matematiikkaa 1.-6. luokille. Riikka Lyytikäinen Liikkuva koulu Helsinki 2016 LUKUKORTIT Lukukorteista on moneksi Toiminnallista matematiikkaa 1.-6. luokille Riikka Lyytikäinen Liikkuva koulu Helsinki 2016 Lukujonot Tarvikkeet: siniset ja vihreät lukukortit Toteutus: yksin, pareittain,

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Mobiilit luontorastit

Mobiilit luontorastit Mobiilit luontorastit Kesto: Riippuu reitin pituudesta Kenelle: alakoulu Missä: ulkona Milloin: kevät ja syksy Tarvikkeet: älypuhelin / tablettitietokone (muistiinpanovälineet) Eräpassin osio: jokamiehen

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET:

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: Hyvää huomenta kaikille! Tänään puhutaan kouluruokailusta.

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi esiopetus kevät Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista, että

Lisätiedot

LAPPUTEHTÄVÄT. Annan oppilaiden ottaa sattumanvaraisesti kummastakin pinkasta yhdet laput.

LAPPUTEHTÄVÄT. Annan oppilaiden ottaa sattumanvaraisesti kummastakin pinkasta yhdet laput. LAPPUTEHTÄVÄT LAPPUHAHMO Tee lappuja kahdelle eriväriselle paperille, niin että kirjoitat toisen väriseen lappunippuun vain adjektiiveja ja toisen värisiin lappuihin objekteja. Annan oppilaiden ottaa sattumanvaraisesti

Lisätiedot

Siltaaminen: Piaget Matematiikka Inductive Reasoning OPS Liikennemerkit, Eläinten luokittelu

Siltaaminen: Piaget Matematiikka Inductive Reasoning OPS Liikennemerkit, Eläinten luokittelu Harjoite 2 Tavoiteltava toiminta: Materiaalit: Eteneminen: TUTUSTUTAAN OMINAISUUS- JA Toiminnan tavoite ja kuvaus: SUHDETEHTÄVIEN TUNNISTAMISEEN Kognitiivinen taso: IR: Toiminnallinen taso: Sosiaalinen

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä.

1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä. OHJEET TUOKION TOTEUTTAMISTA VARTEN Tarvitset - tarinan ja kuvan - joko seinälle kiinnitettävät rastitehtävät ja niihin liittyvät materiaalit tai jokaiselle lapselle oman tehtäväpaperin - piirustuspaperia

Lisätiedot

Mobiilit luontorastit

Mobiilit luontorastit Mobiilit luontorastit Kesto: Riippuu reitin pituudesta Kenelle: yläkoulu Missä: ulkona Milloin: kevät ja syksy Tarvikkeet: älypuhelin / tablettitietokone (muistiinpanovälineet) Eräpassin osio: Luonnossa

Lisätiedot

1. Helppo ja hauska pöytäteatteri

1. Helppo ja hauska pöytäteatteri 1. Helppo ja hauska pöytäteatteri Nukketeatteri inspiroi ja rikastuttaa niin lasten kuin aikuisten mielikuvitusta. Pöytäteatteri on yksi nukketeatterin muoto. Pöytäteatteria esitetään sananmukaisesti pöydän

Lisätiedot

OMINAISUUS- JA SUHDETEHTÄVIEN KERTAUS. Tavoiteltava toiminta: Kognitiivinen taso: Ominaisuudet ja suhteet -kertaus

OMINAISUUS- JA SUHDETEHTÄVIEN KERTAUS. Tavoiteltava toiminta: Kognitiivinen taso: Ominaisuudet ja suhteet -kertaus Harjoite 12: Tavoiteltava toiminta: Materiaalit: OMINAISUUS- JA SUHDETEHTÄVIEN KERTAUS Kognitiivinen taso: Ominaisuudet ja suhteet -kertaus Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat ratkaisevat paperi- ja

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

HYBRIDIOPPIKIRJA KOULULAISTEN KOKEILTAVANA. Hämeenlinna 3.12.2009 Maija Federley Tutkija

HYBRIDIOPPIKIRJA KOULULAISTEN KOKEILTAVANA. Hämeenlinna 3.12.2009 Maija Federley Tutkija HYBRIDIOPPIKIRJA KOULULAISTEN KOKEILTAVANA Hämeenlinna 3.12.2009 Maija Federley Tutkija Oppilaat kokeilivat hybridioppikirjaa Saadaaks me viedä nää kotiin?! Ai pääseekö tästä nettiin?! Vähän me leijailtiin

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero.

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. VILU Kevät 2016 Pääkirjoitus: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. Penkkarit ja vanhojen tanssit menivät vilauksessa ja loma tulee vastaan, vaikka kuinka yrittäisit sitä vältellä. Luntakin on satanut,

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot