TURUN SEUDUN TURVALLISEN JA KESTÄVÄN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TURUN SEUDUN TURVALLISEN JA KESTÄVÄN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA"

Transkriptio

1 Raportteja TURUN SEUDUN TURVALLISEN JA KESTÄVÄN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA Jaakko Klang Hanna Reihe Terhi Svenns Johanna Nyberg Teemu Kinnunen

2

3 Sisältö Raportteja turun seudun turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnitelma Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Taitto: päivi Lehtinen Kansikuva: Nea Jätinvuori, Tavastilan koulu (Suuunnitelmatyön yhteydessä järjestetyn piirustuskilpailun satoa) Kartat: Painopaikka: Kopijyvä Oy ISBN (painettu) ISBN (PDF) 0-visiosta toiminnaksi Johdanto Taustaa Työn tavoite ja sisältö Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelualue Liikennejärjestelmä Liikkuminen ja liikenneturvallisuus seudulla Liikkuminen seudulla Liikenneturvallisuus seudulla Liikennneturvallisuustyön nykytila seudulla Liikenneturvallisuustyön tavoitteet Valtakunnallisia ja alueellisia reunaehtoja Visio turvallisesta ja kestävästä liikkumisesta Liikenneturvallisuustyön tavoitteet Suunnitelma turvallisen ja kestävän liikkumisen parantamiseksi Kestävä liikkuminen Kestävä liikkuminen Vastuullinen ja turvallisuushakuinen liikennekäyttäytyminen Turvallisen liikkumisen mahdollistava liikenneympäristö Suunnitelman toteuttaminen ja seuranta Yhteistyön organisointi Yhteistyön tavoitteet ja sisältö Eri osapuolten rooli ja vastuut liikenneturvallisuustyössä Turvallisen ja kestävän liikkumisen työn toimintamalli Toiminnan pääteemat Suunnitelman vaikutukset ja vaikuttavuus Yleistä Toimenpiteiden liikenneturvallisuusvaikutukset Tavoitteiden saavuttaminen Suunnitelman jalkauttaminen ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) URN:ISBN:

4 KUNTAKOHTAISET SUUNNITELMAT Liikenneturvallisuuden nykytila ja ongelmat Liikenneturvallisuustyö Liikenneympäristön parantaminen 8 Kaarina Lieto Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Paimio Raisio Rusko Sauvo Turku...78 Kirjallisuus...82 Liitteet Liite 1. Onnettomuuskartat vuosilta Liite 2. Liikkumisen ohjauksen toimintaohjelma...90 Liite 3. Liikennekoulutus-, valistus- ja tiedotustyön toimintasuunnitelmat...92 Liite 4. Liikenneympäristön toimenpideohjelmat kunnittain...95 Kuvailulehdet

5 0-visiosta toiminnaksi Liikenneturvallisuuden Nollavisio-ideologian mukaan kenenkään ei tarvitse kuolla tai vakavasti loukkaantua tieliikenteessä. Huolimatta liikenteen kasvusta, liikenteessä kuolleiden ja loukkaantuneiden ihmisten määrää on pystytty ratkaisevasti pienentämään 1970-luvun alkuun verrattuna. Silti liikenne on edelleen muihin elämänalueisiin verrattuna vaarallista. Esimerkiksi työelämään verrattuna kuolemanvaara liikenteessä on 13-kertainen. Yksi estetty liikennekuolema säästäisi keskimäärin 34,5 elinvuotta. Yksittäinen tienkäyttäjä ei päivittäisille matkoillaan ajattele joutuvansa onnettomuuteen. Liikenneonnettomuus on yksilölle aina yllättävä ja satunnainen tapahtuma, kohtalon oikku. Kuitenkin joka päivä Turun seudulla kymmenien ihmisten matka keskeytyy liikenneonnettomuuteen. Vuosittain seudun tieliikenteessä kuolee keskimäärin 12 ihmistä ja loukkaantuu 600. Yhteiskunnallisesti kysymys ei kuitenkaan ole sattumasta. Onnettomuudet ovat eräänlaisia liikenteen toimintahäiriöitä. Niitä voidaan ennustaa ja niihin voidaan myös vaikuttaa. Suurin riskitekijä onnettomuuksien taustalla on usein liikennesäännöistä ja muiden tienkäyttäjien turvallisuudesta piittaamaton asenne. Ylinopeudella ajaminen, turvavyön käytön laiminlyönti ja rattijuopumus ovat monen onnettomuuden taustalla. Turvallisuushakuisemmalla asenteella pääsemme paljon lähemmäksi liikennettä, jossa kukaan ei kuole tai loukkaannu vakavasti. Kaikilla on velvollisuus toimia niin, että nollavisio toteutuu. Se edellyttää muun muassa, että noudatetaan liikennesääntöjä, joista turvalaitteiden käyttö ja nopeusrajoitukset ovat ratkaisevassa asemassa. Liikennejärjestelmässäkin löytyy edelleen kehitettävää. Sen pitäisi suojata nykyistä paremmin vastuuntuntoista ja sääntöjä noudattavaa kulkijaa. Jos vilkasliikenteinen väylä halkaisee asuinalueen, ei liikenneonnettomuuksilta voida välttyä. Maankäytön suunnittelun yhteydessä vaikutetaan merkittävästi liikenneturvallisuuteen. Esimerkiksi koulun sijainti voi pakottaa lapset ylittämään vilkasliikenteisiä ja vaarallisia teitä koulutiellä. Liikenteen ja maankäytön huolellisella yhteensovittamisella voidaan mm. vähentää liikenteen tarvetta ja edistää turvallisen joukkoliikenteen mahdollisuuksia. Näin saadaan vähennettyä onnettomuuksille altistumista. Valvomalla ja ohjaamalla liikennettä nykyistä tehokkaammin ja käyttämällä paremmin hyväksi uusia teknisiä järjestelmiä, voidaan liikenneturvallisuutta parantaa. Liikenneturvallisuus syntyy eri osapuolten toiminnan ja yhteistyön tuloksena. Vastuuta kantavia osapuolia on siten monia: poliitikot päättävät yhteiskunnan suunnittelusta ja liikennejärjestelmästä, suunnittelijat toteuttavat poliitikkojen tekemiä päätöksiä, virkamiehet laativat lakiehdotuksia ja sääntöjä, ELYkeskus ja kunnat vastaavat teistä ja niiden kunnosta, poliisi valvoo liikennesääntöjen noudattamista, yritykset yhteisöt ja yksityiset ihmiset tilaavat ja käyttävät kuljetuspalveluja ja kaikki kuntalaiset osallistuvat liikenteeseen. Turun seudun kestävän ja turvallisen liikkumisen suunnitelma haastaa eri hallinnonalat, viranomaiset, järjestöt ja yritykset omalta osaltaan toteuttamaan toimia, jotka vievät kohti yhteistä päämäärää. Suunnitelman toteutuminen edellyttää, että sillä on kuntalaisten ja päättäjien tuki. Turun seudun liikenteen tulevaisuus kehittyy suunnitelman mukaisesti jos liikenteen vastuunkantajat sitoutuvat suunnitelman vision periaatteisiin ja pitävät elämää suojelevia arvoja toimintansa perustana. Ohjausryhmän puolesta Jaakko Klang liikenneturvallisuusinsinööri Varsinais-Suomen ELY-keskus Jenna Marttila, Tavastilan koulu 3

6 1 Johdanto 1.1 Taustaa Kaarina 2004, Piikkiö 2004 sessa liikenneturvallisuustyössä on jo pitkät perinteet pyöräilyyn. Myös auton käytön tehostaminen, auton Lieto 2004 niin sanotulla KVT-toiminnalla (koulutus, valistus, tie- järkevämpi ja tarkoituksenmukaisempi käyttö, sekä Valtakunnallisena liikenneturvallisuusvisiona on, että Masku 2004, Lemu 2004, Askainen 2004 dotus). Kestävän liikkumisen edistämisen saralla vas- autovalintoihin vaikuttaminen, ovat osa kestävän liik- kenenkään ei tarvitse kuolla tai vakavasti loukkaan- Mynämäki 2003 taavanlaista jatkuvaa ja vakiintunutta toimintaa ei vielä kumisen edistämistä. Näiden tavoitteiden saavuttami- tua liikenteessä. Määrällisenä tavoitteena on, että Naantali 2004, Merimasku 2004, Rymättylä 2004, toistaiseksi ole, osin juuri valtakunnan tason toimijan nen edistää myös liikenneturvallisuustavoitteiden to- tieliikenteessä kuolleiden määrä on korkeintaan 150 Velkua 2004 puuttuessa. teutumista. vuonna 2020 ja korkeintaan 100 vuonna Viime Nousiainen 2004 Liikenneturvallisuustyön kaltaiselle ihmisen koko Turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnitelma vuosina liikenneturvallisuustavoitteiden rinnalle on Paimio 2004 elinkaaren ja kaikki liikkujaryhmät kattavalle paikalli- sisältää katsauksen seudun väestökehitykseen ja noussut entistä vahvemmin myös ilmastonmuutoksen Raisio 2004 sella tasolla tehtävälle KVT-toiminnalle olisi kuitenkin yhdyskuntarakenteen muutoksiin, liikennejärjestel- hillintään liittyvät tavoitteet ja velvoitteet. Tavoitteena Rusko 2004, Vahto 2004 tarvetta myös kestävän liikkumisen saralla. Nykyisin män ja asukkaiden liikkumisen nykytilaan sekä liiken- on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä noin 15 pro- Sauvo 2004 eri hallintokuntien taholla ja kunnallisten liikennetur- neturvallisuustilanteeseen. Nykytilanteesta tehtyjen senttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä Turku 2004 vallisuustyöryhmien koordinoimana tehtävällä liiken- havaintojen perusteella liikennejärjestelmälle ja sen ja 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteen nekasvatustyöllä ja kestäviin liikkumisvalintoihin täh- kehittämiselle on kuvattu visio ja asetettu tavoitteet lii- saavuttamiseksi liikenteen energiankäyttöä tulee vä- Liikenneturvallisuussuunnitelmien keskeisenä tavoit- täävällä liikkumisen ohjauksella voidaan nähdä useita kenneturvallisuustyön kohdentamiseksi. Suunnitelma hentää ja energiatehokkuutta parantaa merkittävästi teena on saada aikaan turvallisuushakuinen ja vas- yhteisiä elementtejä niin toiminnalla tavoiteltavien vai- sisältää myös ehdotuksen liikenneturvallisuustyön jat- nykyisestä. tuullinen liikennekulttuuri. Liikenneturvallisuustyössä kutusten, toimenpiteiden, kohderyhmien kuin vaikutta- kuvasta toimintamallista. Liikenneturvallisuuden, terveen elinympäristön ja lähtökohtana onkin usein se, miten ihminen käyttäytyy jatahojen osalta. eheän yhdyskuntarakenteen tavoitteet tukevat toisiaan liikenteessä eri kulkutavoilla, sekä miten liikenneym- ja tavoitteita edistävät keinot ovat suurelta osin yhteneviä: tavoitteiden saavuttaminen edellyttää nykyistä päristö tukee eri kulkutapojen turvallista liikkumista ja oikeanlaisia käyttäytymismalleja. Lähtökohtana ei 1.2 Työn tavoite ja sisältö vastuullisempaa yhdyskuntarakenteen kehittämistä, kuitenkaan usein ole ollut se, minkälaisia valintoja kestävämpää liikkumiskulttuuria ja autoriippuvaisuu- ihminen tekee kulkutavan, matkan määränpään tai Työn tavoitteena oli laatia Turun seutukunnan kuntien den vähentämistä. Yhtä lailla molempien tavoitteiden esimerkiksi asuinpaikan suhteen, vaikka toki näitäkin alueelle toteutusmahdollisuuksiltaan realistinen ja so- saavuttaminen edellyttää kokonaisvaltaista ajattelu- ja on suunnitelmissa sivuttu. pivasti toimintaa ohjaava suunnitelma liikkumisen oh- toimintatapaa toimenpiteiden suunnitteluun sekä toi- Ilmastonmuutokseen, yhdyskuntarakenteeseen ja jauksen ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi kohti mijoiden tehokasta yhteistyötä erilaisten intressien, ta- kestävän liikkumisen edistämiseen liittyviä kysymyk- valtakunnallisia tavoitteita. Liikenneturvallisuuden voitteiden ja keinojen yhteensovittamiseksi. siä käsitellään usein hieman strategisemmissa suun- parantamista on tarkasteltu perinteistä liikennetur- Kuntien liikenneturvallisuussuunnitelmat ovat vii- nitelmissa, kuten seudullisissa tai kehityskäytäväkoh- vallisuustyötä laajemmasta näkökulmasta. Suunnitel- me vuosikymmenten ajan olleet keskeisin työkalu val- taisissa liikennejärjestelmäsuunnitelmissa. Seudulliset massa kestävän liikkumisen näkökulma, ja sen myötä takunnallisten liikenneturvallisuustavoitteiden jalkaut- liikennejärjestelmäsuunnitelmat jäävät kuitenkin usein kokonaisvaltainen liikennejärjestelmätason ajattelu, tamiseksi sekä paikallisen liikenneturvallisuustyön yksittäisen kunnan osalta melko yleispiirteiselle tasol- on pyritty nivomaan luontevaksi osaksi liikenneturval- koordinoimiseksi ja toteuttamiseksi. Turun seudun le, eikä paikallisiin yksityiskohtiin ole mahdollista men- lisuustyötä erityisesti toimintamallien ja liikenneturval- alueelle laaditut edelliset liikenneturvallisuussuunnitel- nä esimerkiksi kestävän liikkumisen edistämiseksi. lisuustyön organisoimisen osalta. mat ovat vanhentuneet, sillä niiden valmistumisvuodet Ihmisten liikkumisvalintoihin ja -tottumuksiin sekä Kestävän liikkumisen edistämisellä tarkoitetaan ovat: näihin liittyviin asenteisiin vaikuttaminen on avainase- tässä työssä liikkumisen painopisteen siirtämistä hen- massa niin liikenneturvallisuus- kuin ilmastotavoittei- kilöautoilusta vähemmän päästöjä aiheuttaviin kul- den saavuttamisessa. Valtakunnallisessa ja paikalli- kutapoihin, kuten joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja 4

7 2 Suunnittelun lähtökohdat 2.1 Suunnittelualue miten uusi maankäyttö tukee eri kulkutapojen käytön köintiä ja liikkumisen ohjausta edellytyksiä. Asumisen ja muiden toimintojen keski- kehittämällä. Suunnittelualu- Turun seutu, Turun kaupunki ympäristökuntineen, on näisellä sijoittumisella vaikutetaan keskeisesti myös een koko työssäkäyntivolyy- voimakas Itämeren alueen kasvukeskus. Kokonaisuu- liikenneturvallisuuteen. mi (Turkua lukuun ottamatta) dessaan Turun seutukunta käsittää Suomen lounai- Väestön nopea ikääntyminen on lähitulevaisuu- on noin matkaa, jois- simman osan 11 kuntaa (alkaen 2009): Kaarina, Lieto, dessa koko maata koskettava trendi. Vuonna 2010 ta (42 %) suuntautuu Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Rai- yli 65-vuotiaita oli 17 % suunnittelualueen väestös- Turkuun. Suurimmat työmat- sio, Rusko, Sauvo ja Turku. Suunnittelualueella asuu tä, mikä vastaa koko maan keskiarvoa. Valtakunnal- kavirrat ja sitä kautta suurin noin asukasta. lisesti tarkasteltuna iäkkäiden riski kuolla liikenteessä kehittämispotentiaali joukkolii- Turun kaupungin fyysisten toimenpiteiden osalta suhteessa omaan väestöosuuteensa on ikäryhmistä kenteessä on Kaarina Turku suunnitelmassa on käsitelty vain maantiet ja niiden toiseksi suurin nuorten kuljettajien jälkeen. Väestön -akselilla (6700 matkaa), Lie- liittyminen kaupungin katuverkkoon. Suunnitelmaan ikääntymisen myötä korostuu entisestään tarve yhteen to Turku -akselilla (3450 mat- ei ole sisältynyt Turun kaupungin ruutukaava-alueen sovittaa iäkkäiden itsenäisiin liikkumismahdollisuuk- kaa) sekä Naantalin, Raision ja lähiöiden liikenneturvallisuussuunnittelua. siin ja turvalliseen liikkumiseen kohdistuvia vaatimuk- ja Turun välillä (8400 matkaa). sia. Liikenneympäristö ja -palvelut tulee suunnitella Myös vastasuuntainen Väestökehitys helppokäyttöisiksi ja esteettömiksi, ja tällöin korostuvat erityisesti liittymäjärjestelyjen ja katutilan jäsente- työssäkäynti, eli työssäkäynti Turusta muihin kuntiin on Turun seudun väkiluku oli vuoden 2010 lopussa 309 lyn selkeyteen liittyvät asiat. Joukkoliikenteen kehittä- merkittävää. Suurimmat työs- 400 henkilöä. Seudun jokaisessa kunnassa väes- mistä on niin ikään jatkettava toimivaksi, turvalliseksi säkäyntivirrat suuntautuvat töluku on ollut kasvussa. Vuodesta 1980 vuoteen ja esteettömäksi vaihtoehdoksi ikäihmisille. Palvelulii- Raisioon (1800 matkaa) ja 2010 alueen väkiluku on kasvanut noin 18 %, eli noin kennettä on puolestaan oltava tarjolla niille, jotka eivät Kaarinaan (2000 matkaa) hengellä. Prosentuaalisesti kasvu on ollut suurin (37-45 %) Maskussa, Ruskolla, Liedossa, Naanta- voi käyttää perinteistä joukkoliikennettä. Työmatkojen suuntautuminen sekä kuntien työpaikkaomavaraisuus on esitetty Kuva 1. Suunnittelualueen kunnat Turun seudulla. lissa ja Kaarinassa. Pienin (8 %) kasvu on ollut Turussa. Tilastokeskuksen trendiennusteen mukaan Turun Työpaikat ja työssäkäynti seuraavissa kuvissa. Kuvissa esitetyt työmatkavirrat perustuvat RHR-aineistoon, ja luvut ovat suuntaa-an- seudun väkiluku olisi vuonna 2030 noin hen- Työpaikat ovat pääsääntöisesti keskittyneet suun- tavia. 30 % Turussa, Raisiossa, Paimiossa, Mynämäellä, kilöä, eli noin 9 % enemmän kuin vuonna En- nittelualueen keskustaajamiin ja niiden reunamille. Kävelyn ja pyöräilyn edistämiselle työmatkoilla on Naantalissa ja Sauvossa. nusteen mukaan suurin kasvu kohdistuisi Maskuun, Yrityksiä alueella on noin Työpaikkojen kes- hyvät edellytykset, kun työmatkan pituus on alle 10 Nousiaisissa ja Maskussa lyhyiden työmatkojen Sauvoon, Nousiaisiin ja Kaarinaan. kittyminen ja korkea työpaikkaomavaraisuus ovat hy- kilometriä. Erityisesti kunnissa, jossa alle 5 kilometrin osuudet ovat melko pienet, jolloin kävelyn ja pyöräilyn Liikenneturvallisuuden ja kestävän liikkumisen nä- viä lähtökohtia alueen sisäisen joukkoliikenteen sekä pituisten työmatkojen osuus on suuri, on hyvä poten- lisäämisen potentiaali on rajallinen. Sen sijaan näis- kökulmasta positiiviseen väestökehitykseen liittyy aina kävelyn ja pyöräilyn verkoston kehittämiselle sekä sen tiaali liikkumisen ohjauksen kehittämiselle ja kävelyn tä kunnista on suuret työmatkavirrat Turun suuntaan sekä haasteita että mahdollisuuksia. Kasvun vaikutuk- myötä kestävien kulkumuotojen houkuttelevuuden li- ja pyöräilyn lisäämiselle. Oheisessa kuvassa on esi- edellisellä sivulla olevien kuvien mukaisesti. Hyvät set, niin hyvässä kuin pahassa, realisoituvat suurelta säämiselle työmatkoilla. tetty alle 5 kilometrin ja alle 10 kilometrin työmatkojen joukkoliikenneyhteydet Turun suuntaan palvelevat osin kaupungin päätäntävallassa olevien maankäyttö- Rakennus- ja huoneistorekisteriaineistolla (RHR) osuudet kuntakohtaisesti. Kaarinassa ja Liedossa yli näiden kuntien liikkumisen ohjausta parhaiten. Myös ratkaisujen kautta. Keskeiset kysymykset liittyvät sii- tehtyjen tarkastelujen mukaan Turkuun suuntautuu puolet kaikista työmatkoista on alle 10 kilometriä. Rai- toimivat kevyen liikenteen yhteydet kuntarajojen yli hen, miten uusi asutus sijoittuu suhteessa olemassa runsaasti työmatkoja, joiden ohjaamiselle joukkoliiken- siossa ja Turussa lyhyiden työmatkojen osuus on jopa palvelevat liikkumisen ohjausta, esimerkiksi erityisesti oleviin palveluihin ja muihin toimintoihin nähden ja teeseen on hyvät edellytykset esimerkiksi liityntäpysä- 80 %. Alle 5 kilometrin matkojen osuus on vähintään Raisio Turku -akselilla. 5

8 Mynämäki 46 % Mynämäki 27 % Nousiainen 31 % Nousiainen Masku 27 % 7 % 43 % 9 % 37 % 8 % 50 % Rusko 27 % Masku Rusko 11 % Lieto 30 % Lieto Raisio 32 % 49 % Turku 57 % 48 % 200 Raisio Turku % % 37 % Paimio 50 % Paimio Naantali 39 % 49 % Kaarina 31 % 6 % Naantali 350 Kaarina % Sauvo 42 % 11 % 250 Sauvo Kuva 2. Prosenttiluvut kuvaavat kuntien työpaikkaomavaraisuutta sekä kuntien suurimpien työmatkavirtojen suuntautumista. (Lähde: Rakennus- ja huoneistorekisteri, uudelleen muokattu) Kuva 3. Suurimmat työmatkavirrat suunnittelualueen kunnista (edestakaista työmatkaa vuorokausi). (Lähde: Rakennus- ja huoneistorekisteri, uudelleen muokattu) 6

9 Alle 5 km työmatkojen osuus Alle 10 km työmatkojen osuus 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kaarina Lieto Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Paimio Raisio Rusko Sauvo Turku Kuva 4. Alle 5 ja 10 kilometrin työmatkojen osuudet kunnissa. Lähde: Yhdyskuntarakenteen seurannan tietojärjestelmä. Palvelujen saavutettavuus Päivittäistavarakaupan ja palveluiden verkosto on pääsääntöisesti keskittynyt suunnittelualueen keskustaajamiin ja niiden reunamille. Viime vuosikymmenet jatkunut palveluverkon harventuminen on vaikuttanut palveluiden saavutettavuuteen. Palveluiden keskittyminen on koskettanut erityisesti päivittäistavarakauppaa, mutta yhä enemmän myös monia julkisia palveluja (muun muassa koulut, terveyspalvelut, kirjastot). Väestöpohjaltaan pienempiä taajamia ja tiettyjä osia keskustaajamiakin leimaa nykyisin asumisvaltaisuus, mikä usein tarkoittaa vahvaa autoriippuvaisuutta päivittäisillä matkoilla. Kuvassa 6 on esitetty YKRaineistosta (Yhdyskuntarakenteen seurannan tietojärjestelmä) tehty tarkastelu työpaikkojen, koulujen, terveydenhoitorakennusten ja urheilukeskusten sijoittumisesta Kaarinassa (muut kuntakohtaiset tarkastelut ovat suunnitelman oheisaineistossa). Turun seudun kaupan tarjonta keskittyy pääosin Naantalista Raision ja Turun kautta Kaarinaan ulottuvalle kaupunkimaiselle vyöhykkeelle. Seudun kaupallinen keskittymä on muuttunut jonkin verran, ja viime vuosina kaupallinen painopiste on ollut lännessä sekä kehätien (kantatie 40) varrella. Raision Mylly ja sen läheisyyteen kehätien varteen sijoittuneet kaupan suuryksiköt muodostavat vahvan kaupallisen keskuksen seudulla. Turun Kauppakeskuksen Skanssin ja Kaarinan erikoiskauppojen myötä tarjontaa löytyy myös kaupunkiseudun itäpuolella. Turun seudun rakennemalli raportin mukaan Turun keskusta on edelleen alueen vahvin kaupallinen keskittymä, mutta Turun keskustan kaupan painopisteen merkitys suhteessa muihin kuntiin ja alueisiin on vähentynyt pitkällä aikavälillä. Muun muassa autoistunut elämäntapa on suosinut keskustan ulkopuolisia kaupallisia keskittymiä, ja suurin osa kaupan asiointimatkoista tehdään seudulla omalla autolla. Yhtenä keskeisimpänä eheän ja ekotehokkaan yhdyskuntarakenteen mittareista ja kestävän liikkumisen edellytyksistä voidaan pitää lähipalveluiden monipuolisuutta ja saavutettavuutta kävelyetäisyydellä. Monipuoliset lähipalvelut helpottavat usein myös arjen ajankäytön hallintaa ja siten jokapäiväistä elämää. Turun seudun rakennemalli raportin mukaan päivittäistavarakaupan saavutettavuus suunnittelualueella on etäisyydellä arvioituna hyvä. Suurimmalla osalla seudun asukkaista on alle kilometrin linnuntieetäisyys lähimpään päivittäistavaramyymälään. Alle 10 % asukkaista asuu yli kolmen kilometrin päässä lähimmästä päivittäistavaramyymälästä. Yhdyskuntarakenne Aluetasolla tapahtuneiden muutosten keskeisimpiin piirteisiin on kuulunut asutuksen suuntautuminen maaseudun haja-asutusalueilta kaupunkeihin, kyliin ja keskustaajamiin. Seudun tai kunnan tasolla tarkasteltuna yhdyskuntarakenteen kehitystrendi on kuitenkin ollut päinvastainen: taajama-alueet ovat laajentuneet ja samalla niiden asukastiheys on laskenut eli uusi asutus on suuntautunut olemassa olevien taajamien liepeille muodostaen entistä väljempää taajamarakennetta. Keskeiset kysymykset liittyvät siihen, miten uusi asutus sijoittuu olemassa oleviin palveluihin ja muihin toimintoihin nähden ja miten uusi maankäyttö tukee eri kulkutapojen käytön edellytyksiä. Kuvassa 6 on esitetty YKR-aineistosta tehty tarkastelu muuttovoitto- ja muuttohäviöalueista ruuduittain Kaarinassa ja Turun keskustassa viimeisen kymmenen vuoden aikana (muut kunnittaiset kuvat ovat suunnitelman oheisaineistossa). Turussa asutus on suuntautunut pääasiassa kaupungin reuna-alueilta kaupungin keskustaan päin. Kaarinassa ja myös muissa kunnissa yhdyskuntarakenteen kehittyminen on ollut tasaisempaa kattaen lähes koko kunnan alueen. New Bridges, Turun kaupunkiseudun asumispreferenssit -tutkimuksen mukaan Turun seudun asukkaiden enemmistö pitää ihanneasumismuotonaan pientaloasumista varsin kaupunkimaisessa ympäristössä. Enemmistö (23) kaupunkiseudun asukkaista asuu seudun ydinalueella: Kaarina Turku Raisio Naantali. Kaupunkiseudun reunoilla asuvien asumispreferensseissä korostuu kaupunkimaisuus huomattavasti vähemmän. Täysin maaseutumaista asumista näyttäisi kuitenkin toivovan vain pieni vähemmistö seudun reunojenkin asukkaista. Omakotiasuminen on luonteva asumismuoto kaupunkiseudun reunoilla kuitenkin vain reilulle viidennekselle kauppojen ja palvelujen saavutettavuudella ei ole merkitystä. Edellä esitetty tukee kestävien liikkumismuotojen kehittämisedellytyksiä. Seudulla on potentiaalia kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käytön lisäämiselle, sillä suurin osa asukkaista arvostaa kaupunkimaista asumista ja palveluiden läheisyyttä. 2.2 Liikennejärjestelmä Ajoneuvoliikenteen verkko Suunnittelualueen liikenneverkon rungon muodostavat valtatiet 1, 8, 9 ja 10, kantatie 40 sekä seututiet 110 ja 185. Nämä tiet toimivat valtakunnallisen ja seudullisen liikenteen sekä paikoin myös paikallisen liikenteen pääyhteyksinä. Kantatie 40 muodostaa kehätien Turun ympärille ja valtatiet toimivat säteittäisväylinä. Valtateiden liikennemäärät ovat suurimmillaan Turun välittömällä vaikutusalueella, jossa keskimääräiset liikennemäärät vuonna 2011 ylittivät ajoneuvoa vuorokaudessa. Myös kantatien 40 sekä seututeiden 180 ja 185 keskimääräinen vuorokausiliikenne ylittää paikoin ajoneuvoa. Merkittäviä kapasiteettiongelmia valtateillä ja kantateillä ei juuri esiinny, mutta suuret liikennemäärät heikentävät liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta. Valtatien 8 turvallisuus on tällä hetkellä Suomen pääteiden runkoverkon huonoimpia. Valtatiellä 9 yhdysväli Turku Tampere on muuhun päätieverkkoon verrattuna keskimääräistä vaarallisempi. Liedon keskustaajaman läpi kulkeva valtatie 10 aiheuttaa liiken- 7

10 Kuva 5. Työpaikkojen, koulujen, terveydenhoitorakennusten ja urheilukeskusten sijoittuminen Kaarinassa. Lähde: Rakennus- ja huoneistorekisteri, Yhdyskuntarakenteen seurannan tietojärjestelmä. Kuva 6. Muuttovoitot ja -häviöt Kaarinan, Turun, Raision ja Liedon alueilla. Lähde: Yhdyskuntarakenteen seurannan tietojärjestelmä. neturvallisuusongelmia sekä ympäristöhaittoja kuten Taajamien katuverkon keskeisimmät haasteet joitus 70 kmh on asetettu eräille tieosuuksille valtatiel- Kävelyn ja pyöräilyn väyläverkosto melua, päästöjä ja tärinää. liittyvät katuverkon toiminnalliseen hierarkiaan sekä lä 10 sekä maanteillä 110, 192 ja 189. Maantieverkon Kevyen liikenteen väyläverkosto Turun seudulla koos- Seututeistä liikennemäärältään merkittävimpiä siihen, miten liikennejärjestelmä tukee katujen toi- nopeusrajoitusjärjestelmää voidaan pitää kokonaisuu- tuu maanteiden varsilla olevista väylistä sekä kunti- tieyhteyksiä ovat poikittaista liikennettä välittävä Kaa- minnallista tehtävää. Haasteena on myös viihtyisän tena varsin loogisena, mutta usealla väylällä asetetut en katuverkon pyöräteistä ja jalkakäytävistä. Kevyen rinantie (mt 2200), jolla liikennemäärä on suurimmil- kävelypainotteisen liikenneympäristön kehittäminen nopeusrajoitukset vaihtelevat tiheästi, mikä heikentää liikenteen väylästöön kuuluvat yhdistetyt tai erilliset laan ajoneuvoa vuorokaudessa, sekä ja samaan aikaan hyvän ajoneuvoliikenteen saavutet- tieympäristön perusteella nopeusrajoitusten ennustet- pyörätiet ja jalkakäytävät joko teiden ja katujen vie- säteittäistä liikennettä välittävät Kustavintie (mt 192), tavuuden mahdollistaminen esimerkiksi pysäköintirat- tavuutta sekä ajomukavuutta. Ongelmia aiheuttavat ressä tai omina väylinä, suojatiet sekä ali- ja ylikul- Vanha Tampereentie (mt 222) sekä Vahdontie (mt kaisuja kehittämällä. erityisesti lukuisat liittymät. Keskeisenä haasteena on kukäytävät. Mopoilla saa ajaa pyöräteillä, mikäli väy- 2012), joilla liikenne on suurimmillaan Suunnittelualueen maantieverkon hierarkia sekä saada liikenneympäristö tukemaan asetettua nopeus- lien liikennemerkeissä on lisäkilpi Sallittu mopoille. ajoneuvoa vuorokaudessa. maanteiden liikennemäärät ovat esitetty kuvassa 7. rajoitusta. Maantieverkon nopeusrajoitusjärjestelmä Paikallisten lyhyempien reittien lisäksi seudulla kulkee Yhdystiet toimivat pääasiassa paikallisen liiken- Nopeusrajoitusta 120 kmh on suunnittelualueella on esitetty oheisessa kuvassa 8. useita valtakunnallisia pyörämatkailureittejä. teen sekä kyläkeskusten ja haja-asutusalueiden lii- valtateillä 1 ja paikoin myös valtatiellä 9. Muilla suun- Seudullisesti tarkasteltuna Turun keskustasta on kenneyhteyksinä. Yhdysteiden ongelmat liittyvät tyy- nittelualueen valtateillä nopeusrajoitus on pääosin 100 kattavat yhteydet muun muassa Naantaliin, Ruskoon, pillisesti teiden heikkoon geometriaan (mutkaisuus, kmh tai 80 kmh. Kantatiellä 40 sekä seututeillä 110, Lietoon, Kaarinaan sekä Raisioon ja siitä edelleen kapeus, mäkisyys), kävelyn ja pyöräilyn väyläverkos- 192 sekä 240 on paikoin 100 kmh nopeusrajoitus, Maskuun. Turun seudulla kantatien 40 eteläpuolelle ton puutteisiin, tien kuntotason puutteisiin (kelirikot) tai muuten alemmalla maantieverkolla on pääosin voi- jäävällä alueella kevyen liikenteen väyläverkosto on tievalaistuksen puutteisiin. massa 80, 60 tai 50 kmh nopeusrajoitus. Nopeusra- kattava. Turkua, Raisiota ja Naantalin mantereenpuo- 8

11 Kuva 7. Turun seudun maantieverkon liikennemäärät. Kuva 8. Turun seudun maantieverkon nopeusrajoitukset. leista aluetta lukuun ottamatta muilla alueilla kevyen Kaarinan ja Piikkiön välillä. Naantalissa keskusta-alu- den parantamista pienillä toimenpiteillä, kuten heijas- lualueella joukkoliikenteen toimivaltaisia viranomaisia liikenteen väyläverkosto rajoittuu kuitenkin lähinnä eelta puuttuu sen sijaan kokonaisvaltainen kävely- ja tinvarsia lisäämällä. Lisäksi suojateiden turvallisuutta ovat Turun kaupunki ja Varsinais-Suomen ELY-kes- kuntien päätaajamiin, ja haja-asutusalueilla yhteydet pyöräilyverkoston tarkastelu, mistä johtuen verkostos- voidaan parantaa rakentamalla korotuksia ja saarek- kus. Uuden joukkoliikennelain myötä viranomaisilla ovat vähäisiä. Erityisesti Sauvossa sekä Mynämäel- sa on puutteita. Kevyen liikenteen verkosto suunnit- keita suojateille. on aiempaa paremmat mahdollisuudet suunnitella lä ja Nousiaisissa kevyen liikenteen väyläverkosto on telualueella on esitetty suunnitelman oheisaineistoon ja hankkia joukkoliikennettä tarkoituksenmukaisina suppea. Kuntakohtaisesti tarkasteltuna suurimpien taaja- sisältyvissä kartoissa. Tärkein kevyen liikenteen väyläverkoston kehit- Joukkoliikennejärjestelmä kokonaisuuksina. Uusi joukkoliikennelaki edellyttää joukkoliikenteen suunnittelussa ja järjestämisessä mien väliset yhteydet ovat kunnossa esimerkiksi Ruskossa Ruskon päätaajaman ja Vahdon välillä, Turussa keskusta-alueen ja Paattisten välillä sekä Kaarinassa tämiskohde on turvallisuuden parantaminen kevyen liikenteen ja ajoneuvoliikenteen risteämiskohdissa. Ensisijaisesti tämä tarkoittaa suojateiden havaittavuu- Vuoden 2009 lopussa astui voimaan uusi joukkoliikennelaki, joka korostaa liikenteen tarkastelua aiempaa laajempina alueellisina kokonaisuuksina. Suunnitte- muun muassa eri väestöryhmien tarpeiden huomioon ottamista. 9

12 Turun keskustaan suuntautuvat säteittäiset vakio- ja Kaarinassa. Palvelutasoltaan vahvimman runkoyh- vuoroliikenteiset runkolinjat palvelevat tiesuunnittain teyden muodostaa liikenne Naantali-Raisio-Turku -ak- myös kuntien välisiä yhteyksiä. Valtateiden 1, 8, 9 ja selilla, jossa on arkipäivisin yhteensä noin 150 lähtöä. 10 sekä maanteiden 110 (Uudenmaantie) ja 192 (Kus- Työ- ja asiointimatkaliikenteen kannalta kohtuulli- tavintie) varren kuntia palvelee lisäksi pitkämatkainen nen tarjonta Turkuun on Maskun, Ruskon, Liedon ja pika- ja vakiovuoroliikenne. Pitkämatkaista henkilöju- Paimion suunnalta. Valtatien 8 liikennekäytävässä si- naliikennettä on Turun ja Helsingin välillä sekä Turun jaitsevissa kunnissa Nousiaisissa ja Mynämäellä on ja Tampereen välillä. Suunnittelualueella junat pysäh- kohtuullisen hyvä vuorotarjonta. Sauvosta on perus- tyvät ainoastaan Turussa Kupittaalla, rautatieasemalla palvelutasoiset työssäkäyntiyhteydet Turkuun. Kaari- ja satamassa. nan Littoisten suunnasta vuorotarjontaa on vähennet- Turun kaupunki muodostaa oman paikallisliiken- ty tuntuvasti syksyllä nealueen, jossa on kaupunkiliikenteelle hyvä palvelu-taso ja kehittynyt lippu- ja informaatiojärjestelmä. Lippu- ja tariffijärjestelmät Muiden kuntien sisäisiä matkustustarpeita palvelevat osittain kuntien väliset seudulliset yhteydet. Keskus- Suunnittelualueella säännöllisen seudullisen matkus- taajamien ulkopuolisilla alueilla ja kehyskuntien välillä tamisen päälipputuote on seutulippu, joka on otettu liikennöivät linjat täydentävät runkoliikennettä. Nämä käyttöön Turun seudulla vuonna Seutulippujär- linjat palvelevat lähinnä koulumatkoja ja ovat vuorotar- jestelmässä on tällä hetkellä mukana 13 kuntaa. Paimio jonnaltaan harvat. Osa kuntien sisäisistä koulukulje- ja Sauvo kuuluvat lisäksi Salon seutulippujärjestelmään tuksista liikennöidään liikenneluvin kaikille matkustajille avoimena ostoliikenteenä ja osa hoidetaan taksien ja linja-autojen tilausliikenteenä, joka ei ole muiden matkustajien käytössä. Kolmannen elementin joukkoliikennejärjestelmässä muodostavat kuntien sisäinen osin kutsuohjattu asiointi- ja palveluliikenne, jota on suunnittelualueen kunnista Turussa, Naantalissa, Raisiossa, Kaarinassa, Mynämäellä, Maskussa, Liedossa, Paimiossa ja Sauvossa. Seudullinen linjasto ja vuoropalvelutaso Suunnittelualueen kattava joukkoliikenteen linjasto ja kokonaisvuorotarjonta arkena on esitetty seuraavan sivun kuvassa. Aineisto perustuu joukkoliikenneselvitykseen, jossa Valtakunnallisen liikenneluparekisterin (VALLU) tiedot vuodelta 2008 on täydennetty vastaamaan syksyn 2010 tilannetta. ja Mynämäki Vakka-Suomen seutulippuun. Seutulipun 30 päivän hinta määräytyy matkustajan kotikunnan mukaan (Kuva 10). Seutulipulla voi matkustaa rajattomasti lipun voimassaoloaikana vakiovuoroliikenteessä seutulippualueeseen kuuluvien kuntien alueella, mutta pikavuoroissa peritään erillinen pikavuoromaksu. Pysäkit ja liityntäpysäköinti Suunnittelualueella on lähes 4000 pysäkkiä, joista noin 40 % sijaitsee Turussa. Helsingin suunnan pika-vuoroliikenteelle on rakennettu moderneita korkealuokkaisia pysäkkejä. Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (liikennestrategia 2030) on linjattu yhdeksi tavoitteeksi linja-autojen kaukoliikenteen palvelutason ja pysäkkien sekä liityntäpysäköintimahdollisuuksien kehittäminen tärkeimmillä yhteysväleillä Turusta Helsinkiin, Poriin, Tampereelle Turun seudun joukkoliikenteen palvelutasomäärittely KUVA 3. SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN TALVIARJEN KOKONAISVUOROTARJONTA SYKSYLLÄ 2010 Taulukoissa Kuva 9. Seudun 1 ja joukkoliikenteen 2 on esitetty talviarjen kuntakeskuksista kokonaisvuorotarjonta ja isommista syksyllä taajamista Lähde: Turun vuoromäärät seudun joukkoliikenteen ja liikennöintiajat yhteyksillä Turkuun. Yhteysvälien väriluokitus perustuu arjen kokonaisvuorotarjon- palvelutasomäärittely, 2010, m.s.y. = molemmat suunnat yhteensä. taan. Seudullisen linja-autoliikenteen palvelutaso vaih- ja Lahteen. Kärkitehtäviksi on myös määritelty yhte- telee melko paljon eri kunnissa ja eri liikennesuunnil- ysvälien Turku Salo Helsinki, Turku Loimaa la. Paras seutuliikenteen vuorotarjonta on lähimpänä Tampere ja Turku Uusi-kaupunki kehittämistä muun Turkua sijaitsevissa kunnissa Naantalissa, Raisiossa muassa vahvoilla linja-autojen runkolinjoilla. 10

Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011

Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011 Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011 Sisällys 1.... Taustaa... 3 2.... Tilastokeskuksen onnettomuusaineisto vuosilta 2001-2010... 4 2.1. Kuntien tilastot 4

Lisätiedot

ONNETTOMUUSANALYYSI 1 TAUSTAA

ONNETTOMUUSANALYYSI 1 TAUSTAA ONNETTOMUUSANALYYSI 1 TAUSTAA Tietoja tieliikenneonnettomuuksista kootaan Suomessa sekä poliisiin tietoon tulleiden että vakuutusyhtiöille ilmoitettujen onnettomuustietojen perusteella. Tilastokeskus ylläpitää

Lisätiedot

Suunnitelmatyön yhteydessä järjestetyn piirustuskilpailun satoa. (Kuva: Nea Jätinvuori, Tavastilan koulu)

Suunnitelmatyön yhteydessä järjestetyn piirustuskilpailun satoa. (Kuva: Nea Jätinvuori, Tavastilan koulu) Suunnitelmatyön yhteydessä järjestetyn piirustuskilpailun satoa. (Kuva: Nea Jätinvuori, Tavastilan koulu) Turun seudun turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnitelma 15.6.2012 KIRJOITTAJAN NIMI (TOIM.)

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

ASUKASKYSELYN TULOKSET -MUISTIO

ASUKASKYSELYN TULOKSET -MUISTIO ASUKASKYSELYN TULOKSET -MUISTIO 1 TAUSTAA JA VASTAAJAMÄÄRÄ Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelman laatimiseen liittyvä asukaskysely järjestettiin 11.4. 22.5.2011 välisenä aikana. Kyselyyn oli mahdollista

Lisätiedot

2.2 Liikenneonnettomuudet. 2.2.1 Liikenneonnettomuuksien tilastointi

2.2 Liikenneonnettomuudet. 2.2.1 Liikenneonnettomuuksien tilastointi Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 17 2.2 Liikenneonnettomuudet 2.2.1 Liikenneonnettomuuksien tilastointi Tietoja liikenneonnettomuuksista

Lisätiedot

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella Liikenneturvallisuustyö Kirkkonummella Kalvosarjan sisältö 1. Liikenneturvallisuustilanne Liikenneonnettomuudet Koettu liikenneturvallisuus Koetut t liikenneturvallisuuspuutteet lli tt t 2. Liikenneturvallisuustyö

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE JANAKKALASSA. Onnettomuusanalyysia vuosista 2002-2011

LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE JANAKKALASSA. Onnettomuusanalyysia vuosista 2002-2011 LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE JANAKKALASSA Onnettomuusanalyysia vuosista - Janakkalan kunnan alueella tapahtuu vuosittain noin kaksikymmentä henkilövahinkoihin johtavaa liikenneonnettomuutta. Liikenneonnettomuuksissa

Lisätiedot

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma LIIKENTEEN KYSYNTÄ LIIKKUMINEN Kulkutavat

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus

Lisätiedot

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA. Yhteenveto 1/5

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA. Yhteenveto 1/5 Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA Yhteenveto 1/5 Seudulla tapahtuu keskimäärin 46 henkilövahinko-onnettomuutta vuodessa (ka 2009-2013). Viimeisen

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Kalvosarjan sisältöteemat Onnettomuuskehitys yleisesti Onnettomuuksien osalliset osallisten kulkutapa osallisten

Lisätiedot

Liikenneturvallisuuskatsaus Satakunnassa

Liikenneturvallisuuskatsaus Satakunnassa Liikenneturvallisuuskatsaus Satakunnassa Jaakko Klang Varsinais-Suomen Ely-keskus Loimaan seudun liikenneturvallisuusryhmän kokous Jaakko Klang / Varsinais-Suomen ELYkeskus, 10 min Liikenneturvallisuuskatsaus

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1b. Nykytilan selvitys Liikenneonnettomuudet

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1b. Nykytilan selvitys Liikenneonnettomuudet Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 1b. Nykytilan selvitys Liikenneonnettomuudet 1.9.2015 Nykytilan selvitys - liikenneonnettomuudet Taipalsaarella vuosina 2009 2013 poliisin tietoon tulleista

Lisätiedot

Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma SULKAVAN LIIKENNEONNETTOMUUDET JA YHTEENVETO ONGELMISTA

Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma SULKAVAN LIIKENNEONNETTOMUUDET JA YHTEENVETO ONGELMISTA Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma SULKAVAN LIIKENNEONNETTOMUUDET JA YHTEENVETO ONGELMISTA 2 Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Tieliikenneonnettomuudet 1 Liikenneonnettomuudet

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Liikenneonnettomuudet Jyväskylässä 2014

Liikenneonnettomuudet Jyväskylässä 2014 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Liikenneonnettomuudet Jyväskylässä 2014 Kaupunkirakennepalvelut Liikenne ja viheralueet 23.2.2015 Sisällys Yhteenveto... 2 Henkilövahinkoon johtaneet liikenneonnettomuudet Jyväskylässä

Lisätiedot

MUISTIO. Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma. Nykytilan kuvaus ja onnettomuudet. 1. Suunnittelualue. 2. Suunnittelu- ja kaavoitustilanne

MUISTIO. Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma. Nykytilan kuvaus ja onnettomuudet. 1. Suunnittelualue. 2. Suunnittelu- ja kaavoitustilanne MUISTIO Projekti Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma Nykytilan kuvaus ja onnettomuudet 1. Suunnittelualue Päivämäärä 06/06/2013 Suunnittelualueena oleva Lumijoen kunta sijaitsee Oulun seutukunnassa

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015 Tieliikenneonnettomuudet v. - : KUNTA TAIPALSAARI 3.9.5 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina - tapahtui 59 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista

Lisätiedot

Salon liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneseminaari 24.5.2011 Jaakko Klang

Salon liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneseminaari 24.5.2011 Jaakko Klang Salon liikenneturvallisuussuunnitelma 2010 Liikenneseminaari Jaakko Klang YLEISTÄ: Mikä on liikenneturvallisuussuunnitelma? Liikenne ja infrastruktuuri 2 SUOMI (nyk. Salo) 1972 muutos 2009 asukkaita Milj.

Lisätiedot

Keski-Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelma

Keski-Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelma Keski-Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelma Kitee, Rääkkylä ja Tohmajärvi NYKYTILA Suunnittelualue Suunnittelualueena olevat Keski-Karjalan kunnat Kitee, Rääkkylä ja Tohmajärvi sijaitsevat Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS

ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS 24.9.2013 Kajaani Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus/ Timo Mäkikyrö 18.10.2013 1 Pohjois-Pohjanmaan ELY:n Liikenne -vastuualueen toimialue Rovaniemi

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategia

Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategia HLJ 2011 Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategia Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategia Sisällysluettelo Johdanto 4 Liikenneturvallisuuden nykytilanne 6 Liikenneturvallisuusvisio ja -tavoitteet

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA NAANTALI 13.4.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA NAANTALI 13.4.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2014 tapahtui 102 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2013 luku oli 77). Onnettomuuksista 1 johti kuolemaan ja 11 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2014 tapahtui 483 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2013 luku oli 560). Onnettomuuksista 3 johti kuolemaan ja 102 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2011-2015 tapahtui 494 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 99 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

Kalvosarjan sisältö. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Asukaskyselyn tulokset 29.9.2014 YHTEENVETO

Kalvosarjan sisältö. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Asukaskyselyn tulokset 29.9.2014 YHTEENVETO Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Asukaskyselyn tulokset 29.9.2014 Kalvosarjan sisältö YHTEENVETO Yhden sivun yhteenveto Kolmen sivun yhteenveto ASUKASKYSELYYN VASTANNEIDEN TAUSTATIETOJA

Lisätiedot

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA. Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA. Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016 ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016 YHTEENVETO 1/3 Asukaskyselyyn saatiin yli 2000 vastausta, pääosa vastaajista naisia ja iältään

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys

Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys Yleisötilaisuus 23.10.2013 Mäntsälä Liikennejärjestelmäasiantuntija Päivi Ylipaavalniemi, Uudenmaan ELY-keskus 24.10.2013 Uudenmaan ELY-keskus Muodostettiin 1.1.2010 yhdistämällä

Lisätiedot

Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma SULKAVAN TIELIIKENNEONNETTOMUUDET 2001-2010 JA 2006-2010 2 Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Sisältö 1 LIIKENNEONNETTOMUUDET 3 1.1.1

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta Tekninen lautakunta 48 21.05.2014 Kaupunginhallitus 252 02.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta 236/10.05.01/2014 TEKLA 48 Tekninen

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA HÄMEENLINNA 25.6.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA HÄMEENLINNA 25.6.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2010-2014 tapahtui 1534 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 307 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 9 (2 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2009-2013 tapahtui 8489 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 1698 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 66 (13 /v) johti kuolemaan

Lisätiedot

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2013 tapahtui 184 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2012 luku oli 205). Onnettomuuksista 0 johti kuolemaan ja 33 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA SAVONLINNA 15.5.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA SAVONLINNA 15.5.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2010-2014 tapahtui 1020 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 204 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 6 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Forssan seudun turvallisen ja viisaan liikkumisen suunnitelma

Forssan seudun turvallisen ja viisaan liikkumisen suunnitelma Raportteja 49 2013 Forssan seudun turvallisen ja viisaan liikkumisen suunnitelma hanna reihe terhi svenns erica roselius Forssan seudun turvallisen ja viisaan liikkumisen suunnitelma HANNA REIHE TERHI

Lisätiedot

Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus

Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus Vaikuttajien Autoiluakatemia 11.-12.9.2012 Premier Parkissa Vakuutuskeskus, Vahingontorjuntayksikkö Pieni teollisuuskatu 7, FIN-02920 ESPOO Puh: +358 9 680401,

Lisätiedot

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4. Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.2012 Väistämisvelvollisuus pyörätien jatkeella muuttui vuonna 1997

Lisätiedot

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Aloitusseminaari 29.5.2013

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Aloitusseminaari 29.5.2013 Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Aloitusseminaari 29.5.2013 Asialista 1. Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelman sisältö 2. Liikenneturvallisuustyön haasteet ja tavoitteet 3. Kävelyn

Lisätiedot

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus Jyväskylän seudun Jyväskylän seudun A Henkilöhaastattelut noin 7 200 asukkaan otanta yli 14-vuotiaat Jyväskylän seudulla asuvat matkapäiväkirjatutkimus, jolla selvitetään asukkaiden liikkumistottumuksia

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUDET 2014

LIIKENNEONNETTOMUUDET 2014 LIIKENNEONNETTOMUUDET 2014 Yhteenveto tieliikenneonnettomuuksista iliitu - Destian liikenneturvallisuuspalvelu YHTEENVETO TIELIIKENNEONNETTOMUUKSISTA VUONNA 2014 Tarkastelualue kunta: KOKKOLA Vuonna 2014

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan maankäytön ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Maankäytön suunnittelu ja liikenneturvallisuus 2. Liikenneturvallisuuden

Lisätiedot

7. NYKYTILAN ANALYSOINTI TAVOITTEENA kokonaiskuvan saaminen kunnan liikenneturvallisuustilanteesta 7.1 TYÖN LÄHTÖKOHTANA KÄYTETTÄVÄT AIKAISEMMAT SUUNNITELMAT Valtakunnalliset, lääni- tai aluekohtaiset

Lisätiedot

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten ruuhkaliikenteen laatuongelmaan joukkoliikenteessä tulisi suhtautua? ihmiset roikkuisivat

Lisätiedot

JOUKKOLIIKENNE

JOUKKOLIIKENNE <PVM> JOUKKOLIIKENNE Joukkoliikenne 1. Miten joukkoliikenne palvelee liikenneturvallisuutta 2. Palveluliikenne 3. Joukkoliikenteen esteettömyys 4. Pysäkkijärjestelyt 5. Maankäyttö 6. Mikä on joukkoliikenteen

Lisätiedot

Salon seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 2010 TIELIIKENNEONNETTOMUUDET SOMERON KAUPUNGISSA 2000-2009 JA 2005-2009

Salon seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 2010 TIELIIKENNEONNETTOMUUDET SOMERON KAUPUNGISSA 2000-2009 JA 2005-2009 Salon seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 2010 TIELIIKENNEONNETTOMUUDET SOMERON KAUPUNGISSA 2000-2009 JA 2005-2009 120 Tieliikenneonnettomuudet (kpl) 100 80 60 40 20 0 93 81 80 92 74 74 65 77 77 61

Lisätiedot

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2008-2012 tapahtui 815 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 163 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Oulun seutu kasvaa, liikenne kasvaa

Oulun seutu kasvaa, liikenne kasvaa Liikenteen kasvu ja liikenneturvallisuus Kasvun hillinnän mahdollisuudet Oulun seudulla (OULULIIKA) Kati Kiiskilä Tiehallinto kati.kiiskila@tiehallinto.fi Tuomo Vesajoki Insinööritoimisto Liidea Oy tuomo.vesajoki@liidea.fi

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 21 tapahtui 12 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 29 luku oli 16). Onnettomuuksista johti kuolemaan ja 2 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Uudenkaarlepyyn liikenneturvallisuussuunnitelma 2014

Uudenkaarlepyyn liikenneturvallisuussuunnitelma 2014 RAPORTTEJA 12 2015 Uudenkaarlepyyn liikenneturvallisuussuunnitelma 2014 MIKKO ULJAS, KLAS HYTÖNEN, TERHI SVENNS, HANNAKAISU TURUNEN Uudenkaarlepyyn liikenneturvallisuussuunnitelma 2014 MIKKO ULJAS KLAS

Lisätiedot

Liikenneturvallisuus (LJ3) Liikennejärjestelmän käytettävyys (LJ2) LJ 3.3: kävelyn ja pyöräilyn turvallisuutta parannetaan taajamissa

Liikenneturvallisuus (LJ3) Liikennejärjestelmän käytettävyys (LJ2) LJ 3.3: kävelyn ja pyöräilyn turvallisuutta parannetaan taajamissa Liite 2 Ohjelman laadinnan kriteeristössä mainittujen tavoitteiden toteutuminen hankekohtaisesti LIIKENNEJÄRJESTELMÄTAVOITTEET RAKENNEMALLITAVOITTEET TOIMENPIDE Mt 12191 Littoisten kevyen liikenteen väylä,

Lisätiedot

Salon seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 2010 TIELIIKENNEONNETTOMUUDET SALON SEUDULLA 2000-2009 JA 2005-2009

Salon seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 2010 TIELIIKENNEONNETTOMUUDET SALON SEUDULLA 2000-2009 JA 2005-2009 Salon seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 21 TIELIIKENNEONNETTOMUUDET SALON SEUDULLA 2-29 JA 25-29 8 7 Tieliikenneonnettomuudet (kpl) 6 5 4 3 2 1 675 584 549 581 532 587 574 475 518 488 115 127 95 111

Lisätiedot

LIIKENNE- ONNETTOMUUDET VANTAALLA 2014

LIIKENNE- ONNETTOMUUDET VANTAALLA 2014 LIIKENNE- ONNETTOMUUDET VANTAALLA 2014 ESIPUHE Liikenneonnettomuudet Vantaalla 2014 -selvityksen tieliikenneonnettomuuksien tiedot perustuvat iliitu-ohjelmistoon sekä Tilastokeskuksen tilastoihin ja onnettomuusselostuksiin.

Lisätiedot

Nurmijärven liikenneturvallisuussuunnitelma

Nurmijärven liikenneturvallisuussuunnitelma UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN JULKAISUJA x 2010 Nurmijärven liikenneturvallisuussuunnitelma Mahdollinen alaotsikko Tekijän nimi Mahdollisen toisen tekijän nimi Helsinki 2010 Uudenmaan

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn liikenneturvallisuus liittyen tuulivoimapuistojen kuljetuksiin

Kävelyn ja pyöräilyn liikenneturvallisuus liittyen tuulivoimapuistojen kuljetuksiin S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A CPC Finland Oy Kävelyn ja pyöräilyn liikenneturvallisuus liittyen tuulivoimapuistojen kuljetuksiin Selvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 (6) Miettinen Tuomas

Lisätiedot

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 HSY seutu- ja ympäristötieto 6.6.2015 Katsauksen sisältö: 1. Työmatkasukkuloinnin karttasarjat 2. Työmatkasukkuloinnin kehitys 3. HSY:n työmatkasukkulointia

Lisätiedot

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

Liikenneturvallisuustyö Järvenpäässä. Esittelykalvosarja 28.12.2009

Liikenneturvallisuustyö Järvenpäässä. Esittelykalvosarja 28.12.2009 Liikenneturvallisuustyö Järvenpäässä Esittelykalvosarja 28.12.2009 Järvenpään kaupunki Liikenneturvallisuustyöryhmä 1 Kalvosarjan sisältö OSA I: Liikenneturvallisuustilanne Järvenpäässä Perustietoja liikenneturvallisuustilanteesta

Lisätiedot

Salon seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 2010 TIELIIKENNEONNETTOMUUDET SALON KAUPUNGISSA 2000-2009 JA 2005-2009

Salon seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 2010 TIELIIKENNEONNETTOMUUDET SALON KAUPUNGISSA 2000-2009 JA 2005-2009 Salon seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 2010 TIELIIKENNEONNETTOMUUDET SALON KAUPUNGISSA 2000-2009 JA 2005-2009 800 700 Tieliikenneonnettomuudet (kpl) 600 500 400 300 200 100 0 598 510 475 504 467

Lisätiedot

Puumala. Onnettomuustarkastelun ja kyselyn tulokset sekä liikenneympäristön parantamissuunnitelma

Puumala. Onnettomuustarkastelun ja kyselyn tulokset sekä liikenneympäristön parantamissuunnitelma Puumala Onnettomuustarkastelun ja kyselyn tulokset sekä liikenneympäristön parantamissuunnitelma 20.12.2013 Onnettomuusanalyysi Tarkastelussa käytettiin kunnan alueelta vuosina 2008-2012 poliisin tietoon

Lisätiedot

Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma SAVONLINNAN LIIKENNEONNETTOMUUDET JA YHTEENVETO ONGELMISTA

Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma SAVONLINNAN LIIKENNEONNETTOMUUDET JA YHTEENVETO ONGELMISTA Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 1 Tieliikenneonnettomuudet Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma SAVONLINNAN LIIKENNEONNETTOMUUDET JA YHTEENVETO ONGELMISTA 1 Liikenneonnettomuudet

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA

FORSSAN SEUDUN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA FORSSAN SEUDUN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA Asukaskysely Forssan seudulla on käynnistynyt liikenneturvallisuussuunnitelman laatiminen yhteistyössä kuntien ja Uudenmaan ELY-keskuksen sekä Liikenneturvan

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus ja liikenneturvallisuustyö käytännössä Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Liikkumisen ohjaus ja liikenneturvallisuustyö käytännössä Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Liikkumisen ohjaus ja liikenneturvallisuustyö käytännössä Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 000 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista

Lisätiedot

Pietarsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 2014 (luonnos 081014)

Pietarsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 2014 (luonnos 081014) Pietarsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 2014 (luonnos 081014) MIKKO ULJAS KLAS HYTÖNEN TERHI SVENNS HANNAKAISU TURUNEN Tätä kuva käytetään valmiissa kansilehdessä RAPORTTEJA 49 2013 PIETARSAAREN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelma. Asukaskyselyn tulokset 21.2.2013

Ylä-Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelma. Asukaskyselyn tulokset 21.2.2013 Ylä-Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelma Asukaskyselyn tulokset 21.2.2013 KALVOSARJAN SISÄLTÖ YHTEENVETO PERUSTIETOJA KYSELYSTÄ JA VASTAAJISTA LIIKKUMINEN JA LIIKENNEKÄYTTÄYTYMINEN Eri kulkutapojen

Lisätiedot

KEMPELEEN LIIKENNE- TURVALLLISSUUNNITELMA ASUKASKYSELY JA ONNETTOMUUSANALYYSI

KEMPELEEN LIIKENNE- TURVALLLISSUUNNITELMA ASUKASKYSELY JA ONNETTOMUUSANALYYSI KEMPELEEN LIIKENNE- TURVALLLISSUUNNITELMA ASUKASKYSELY JA ONNETTOMUUSANALYYSI ASUKAS- JA KOULULAISKYSELY TOTEUTUS Toteutettiin 19.4-24.5.2013 Asukaskyselyyn vastasi 456 henkilöä ja koululaiskyselyyn 116

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Kyselyyn vastasi sähköisesti 120 kunnan asukasta. Lisäksi saatiin 3 vastausta paperilla, joita ei ole huomioitu esitetyissä kuvaajissa. Saadut

Lisätiedot

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl

Lisätiedot

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 154. Tekninen lautakunta 18.12.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 154. Tekninen lautakunta 18.12.2012 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 18.12.2012 Sivu 1 / 1 5214/00.01.03/2012 154 Espoon liikenneonnettomuusraportti ja katsaus pitkäaikaiseen liikenneturvallisuustyöhön Valmistelijat / lisätiedot: Saarinen Tuomo, puh.

Lisätiedot

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS TIESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Tiesuunnitelma liittyy osana Lakarin teollisuus- ja logistiikkaalueen kehittämiseen. Uusi

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuustilasto 2014

Tieliikenneonnettomuustilasto 2014 Liikenne ja matkailu 2015 Tieliikenneonnettomuustilasto 2014 Tieliikenteessä menehtyi 224 ihmistä vuonna 2014 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2014 tapahtui 5 294 henkilövahinkoon johtanutta

Lisätiedot

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012 Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille Liikenteen kysymyksiä, Joensuu Ari Varonen 23.11.2012 Joensuun seutu Joensuun seudun ljs valmistui v. 2007, jonka perusteella on tehty aiesopimus vuosille

Lisätiedot

2 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA

2 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 13 2 2.1 Liikenneturvallisuuskysely ja koetut ongelmat Suunnittelualueella liikkuvien kokemuksia liikenneturvallisuudesta ja paikallisesta liikennekulttuurista selvitettiin kaikille avoimella kyselyllä

Lisätiedot

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari - Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009 Markku Kivari Jyväskylän kaupunkiliikennepoliittinen ohjelma (luonnos 2008) Jyväskylän liikennepoliittisen ohjelman

Lisätiedot

Turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnittelua kuntarajat ylittävänä yhteistyönä

Turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnittelua kuntarajat ylittävänä yhteistyönä Turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnittelua kuntarajat ylittävänä yhteistyönä Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat Suomessa työpaja Sonja Heikkinen 8.10.2014 Valtakunnallisia liikennepoliittisia

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista suomalaisten

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI Turun kaupunkiseudun keskeisten osien kehittäminen joukkoliikenteen käyttöä suosivana joukkoliikennepainotteisena keskusvyöhykkeenä Keskusvyöhykkeen

Lisätiedot

Ihmisen mittainen. Ihmisen mittainen LIIKENNE

Ihmisen mittainen. Ihmisen mittainen LIIKENNE Ihmisen mittainen Ihmisen mittainen LIIKENNE Suomalainen liikenteen turvavisio: Tieliikennejärjestelmä on suunniteltava siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. 2

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI LAPPEENRANNAN KAUPUNKI SEITSEMÄN VAARALLISINTA RISTEYSTÄ - Onnettomuusanalyysi ja toimenpide-esitykset Alexandru Simut Lappeenrannan kaupunki Kadut ja ympäristö 19.12.2013 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto..3

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Tähänastisia seurantakohteita: Tampereella seurattiin indikaattoreita ja pari hanketta Kaupunkiseudun aiesopimus 2011-2012 Kulkutapajakauman kehitys

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista

Lisätiedot

Varsinais-Suomesta yhtenäinen asunto- ja työmarkkina-alue. Sakari Somerpalo, Linea Konsultit Oy Varsinais-Suomen maakuntafoorumi 14.11.

Varsinais-Suomesta yhtenäinen asunto- ja työmarkkina-alue. Sakari Somerpalo, Linea Konsultit Oy Varsinais-Suomen maakuntafoorumi 14.11. Varsinais-Suomesta yhtenäinen asunto- ja työmarkkina-alue Sakari Somerpalo, Linea Konsultit Oy Varsinais-Suomen maakuntafoorumi 14.11.2014 Miksi? Laaja työ- ja asunto-markkina-alue hyödyttää keskusaluetta:

Lisätiedot

Nummi-Pusulan liikenneturvallisuussuunnitelma

Nummi-Pusulan liikenneturvallisuussuunnitelma Raportteja 64 2012 Nummi-Pusulan liikenneturvallisuussuunnitelma maija krankka katja tuomola Nummi-Pusulan liikenneturvallisuussuunnitelma 1 Nummi-Pusulan liikenneturvallisuussuunnitelma Nummi-Pusulan

Lisätiedot

MUISTIO. Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma. Nykytilan kuvaus ja onnettomuudet. 1. Suunnittelualue

MUISTIO. Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma. Nykytilan kuvaus ja onnettomuudet. 1. Suunnittelualue MUISTIO Projekti Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma Nykytilan kuvaus ja onnettomuudet 1. Suunnittelualue Päivämäärä 06/06/2013 Suunnittelualueena oleva Kempeleen kunta sijaitsee Oulun seutukunnassa

Lisätiedot