TURUN SEUDUN TURVALLISEN JA KESTÄVÄN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA

Transkriptio

1 Raportteja TURUN SEUDUN TURVALLISEN JA KESTÄVÄN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA Jaakko Klang Hanna Reihe Terhi Svenns Johanna Nyberg Teemu Kinnunen

2

3 Sisältö Raportteja turun seudun turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnitelma Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Taitto: päivi Lehtinen Kansikuva: Nea Jätinvuori, Tavastilan koulu (Suuunnitelmatyön yhteydessä järjestetyn piirustuskilpailun satoa) Kartat: Painopaikka: Kopijyvä Oy ISBN (painettu) ISBN (PDF) 0-visiosta toiminnaksi Johdanto Taustaa Työn tavoite ja sisältö Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelualue Liikennejärjestelmä Liikkuminen ja liikenneturvallisuus seudulla Liikkuminen seudulla Liikenneturvallisuus seudulla Liikennneturvallisuustyön nykytila seudulla Liikenneturvallisuustyön tavoitteet Valtakunnallisia ja alueellisia reunaehtoja Visio turvallisesta ja kestävästä liikkumisesta Liikenneturvallisuustyön tavoitteet Suunnitelma turvallisen ja kestävän liikkumisen parantamiseksi Kestävä liikkuminen Kestävä liikkuminen Vastuullinen ja turvallisuushakuinen liikennekäyttäytyminen Turvallisen liikkumisen mahdollistava liikenneympäristö Suunnitelman toteuttaminen ja seuranta Yhteistyön organisointi Yhteistyön tavoitteet ja sisältö Eri osapuolten rooli ja vastuut liikenneturvallisuustyössä Turvallisen ja kestävän liikkumisen työn toimintamalli Toiminnan pääteemat Suunnitelman vaikutukset ja vaikuttavuus Yleistä Toimenpiteiden liikenneturvallisuusvaikutukset Tavoitteiden saavuttaminen Suunnitelman jalkauttaminen ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) URN:ISBN:

4 KUNTAKOHTAISET SUUNNITELMAT Liikenneturvallisuuden nykytila ja ongelmat Liikenneturvallisuustyö Liikenneympäristön parantaminen 8 Kaarina Lieto Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Paimio Raisio Rusko Sauvo Turku...78 Kirjallisuus...82 Liitteet Liite 1. Onnettomuuskartat vuosilta Liite 2. Liikkumisen ohjauksen toimintaohjelma...90 Liite 3. Liikennekoulutus-, valistus- ja tiedotustyön toimintasuunnitelmat...92 Liite 4. Liikenneympäristön toimenpideohjelmat kunnittain...95 Kuvailulehdet

5 0-visiosta toiminnaksi Liikenneturvallisuuden Nollavisio-ideologian mukaan kenenkään ei tarvitse kuolla tai vakavasti loukkaantua tieliikenteessä. Huolimatta liikenteen kasvusta, liikenteessä kuolleiden ja loukkaantuneiden ihmisten määrää on pystytty ratkaisevasti pienentämään 1970-luvun alkuun verrattuna. Silti liikenne on edelleen muihin elämänalueisiin verrattuna vaarallista. Esimerkiksi työelämään verrattuna kuolemanvaara liikenteessä on 13-kertainen. Yksi estetty liikennekuolema säästäisi keskimäärin 34,5 elinvuotta. Yksittäinen tienkäyttäjä ei päivittäisille matkoillaan ajattele joutuvansa onnettomuuteen. Liikenneonnettomuus on yksilölle aina yllättävä ja satunnainen tapahtuma, kohtalon oikku. Kuitenkin joka päivä Turun seudulla kymmenien ihmisten matka keskeytyy liikenneonnettomuuteen. Vuosittain seudun tieliikenteessä kuolee keskimäärin 12 ihmistä ja loukkaantuu 600. Yhteiskunnallisesti kysymys ei kuitenkaan ole sattumasta. Onnettomuudet ovat eräänlaisia liikenteen toimintahäiriöitä. Niitä voidaan ennustaa ja niihin voidaan myös vaikuttaa. Suurin riskitekijä onnettomuuksien taustalla on usein liikennesäännöistä ja muiden tienkäyttäjien turvallisuudesta piittaamaton asenne. Ylinopeudella ajaminen, turvavyön käytön laiminlyönti ja rattijuopumus ovat monen onnettomuuden taustalla. Turvallisuushakuisemmalla asenteella pääsemme paljon lähemmäksi liikennettä, jossa kukaan ei kuole tai loukkaannu vakavasti. Kaikilla on velvollisuus toimia niin, että nollavisio toteutuu. Se edellyttää muun muassa, että noudatetaan liikennesääntöjä, joista turvalaitteiden käyttö ja nopeusrajoitukset ovat ratkaisevassa asemassa. Liikennejärjestelmässäkin löytyy edelleen kehitettävää. Sen pitäisi suojata nykyistä paremmin vastuuntuntoista ja sääntöjä noudattavaa kulkijaa. Jos vilkasliikenteinen väylä halkaisee asuinalueen, ei liikenneonnettomuuksilta voida välttyä. Maankäytön suunnittelun yhteydessä vaikutetaan merkittävästi liikenneturvallisuuteen. Esimerkiksi koulun sijainti voi pakottaa lapset ylittämään vilkasliikenteisiä ja vaarallisia teitä koulutiellä. Liikenteen ja maankäytön huolellisella yhteensovittamisella voidaan mm. vähentää liikenteen tarvetta ja edistää turvallisen joukkoliikenteen mahdollisuuksia. Näin saadaan vähennettyä onnettomuuksille altistumista. Valvomalla ja ohjaamalla liikennettä nykyistä tehokkaammin ja käyttämällä paremmin hyväksi uusia teknisiä järjestelmiä, voidaan liikenneturvallisuutta parantaa. Liikenneturvallisuus syntyy eri osapuolten toiminnan ja yhteistyön tuloksena. Vastuuta kantavia osapuolia on siten monia: poliitikot päättävät yhteiskunnan suunnittelusta ja liikennejärjestelmästä, suunnittelijat toteuttavat poliitikkojen tekemiä päätöksiä, virkamiehet laativat lakiehdotuksia ja sääntöjä, ELYkeskus ja kunnat vastaavat teistä ja niiden kunnosta, poliisi valvoo liikennesääntöjen noudattamista, yritykset yhteisöt ja yksityiset ihmiset tilaavat ja käyttävät kuljetuspalveluja ja kaikki kuntalaiset osallistuvat liikenteeseen. Turun seudun kestävän ja turvallisen liikkumisen suunnitelma haastaa eri hallinnonalat, viranomaiset, järjestöt ja yritykset omalta osaltaan toteuttamaan toimia, jotka vievät kohti yhteistä päämäärää. Suunnitelman toteutuminen edellyttää, että sillä on kuntalaisten ja päättäjien tuki. Turun seudun liikenteen tulevaisuus kehittyy suunnitelman mukaisesti jos liikenteen vastuunkantajat sitoutuvat suunnitelman vision periaatteisiin ja pitävät elämää suojelevia arvoja toimintansa perustana. Ohjausryhmän puolesta Jaakko Klang liikenneturvallisuusinsinööri Varsinais-Suomen ELY-keskus Jenna Marttila, Tavastilan koulu 3

6 1 Johdanto 1.1 Taustaa Kaarina 2004, Piikkiö 2004 sessa liikenneturvallisuustyössä on jo pitkät perinteet pyöräilyyn. Myös auton käytön tehostaminen, auton Lieto 2004 niin sanotulla KVT-toiminnalla (koulutus, valistus, tie- järkevämpi ja tarkoituksenmukaisempi käyttö, sekä Valtakunnallisena liikenneturvallisuusvisiona on, että Masku 2004, Lemu 2004, Askainen 2004 dotus). Kestävän liikkumisen edistämisen saralla vas- autovalintoihin vaikuttaminen, ovat osa kestävän liik- kenenkään ei tarvitse kuolla tai vakavasti loukkaan- Mynämäki 2003 taavanlaista jatkuvaa ja vakiintunutta toimintaa ei vielä kumisen edistämistä. Näiden tavoitteiden saavuttami- tua liikenteessä. Määrällisenä tavoitteena on, että Naantali 2004, Merimasku 2004, Rymättylä 2004, toistaiseksi ole, osin juuri valtakunnan tason toimijan nen edistää myös liikenneturvallisuustavoitteiden to- tieliikenteessä kuolleiden määrä on korkeintaan 150 Velkua 2004 puuttuessa. teutumista. vuonna 2020 ja korkeintaan 100 vuonna Viime Nousiainen 2004 Liikenneturvallisuustyön kaltaiselle ihmisen koko Turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnitelma vuosina liikenneturvallisuustavoitteiden rinnalle on Paimio 2004 elinkaaren ja kaikki liikkujaryhmät kattavalle paikalli- sisältää katsauksen seudun väestökehitykseen ja noussut entistä vahvemmin myös ilmastonmuutoksen Raisio 2004 sella tasolla tehtävälle KVT-toiminnalle olisi kuitenkin yhdyskuntarakenteen muutoksiin, liikennejärjestel- hillintään liittyvät tavoitteet ja velvoitteet. Tavoitteena Rusko 2004, Vahto 2004 tarvetta myös kestävän liikkumisen saralla. Nykyisin män ja asukkaiden liikkumisen nykytilaan sekä liiken- on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä noin 15 pro- Sauvo 2004 eri hallintokuntien taholla ja kunnallisten liikennetur- neturvallisuustilanteeseen. Nykytilanteesta tehtyjen senttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä Turku 2004 vallisuustyöryhmien koordinoimana tehtävällä liiken- havaintojen perusteella liikennejärjestelmälle ja sen ja 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteen nekasvatustyöllä ja kestäviin liikkumisvalintoihin täh- kehittämiselle on kuvattu visio ja asetettu tavoitteet lii- saavuttamiseksi liikenteen energiankäyttöä tulee vä- Liikenneturvallisuussuunnitelmien keskeisenä tavoit- täävällä liikkumisen ohjauksella voidaan nähdä useita kenneturvallisuustyön kohdentamiseksi. Suunnitelma hentää ja energiatehokkuutta parantaa merkittävästi teena on saada aikaan turvallisuushakuinen ja vas- yhteisiä elementtejä niin toiminnalla tavoiteltavien vai- sisältää myös ehdotuksen liikenneturvallisuustyön jat- nykyisestä. tuullinen liikennekulttuuri. Liikenneturvallisuustyössä kutusten, toimenpiteiden, kohderyhmien kuin vaikutta- kuvasta toimintamallista. Liikenneturvallisuuden, terveen elinympäristön ja lähtökohtana onkin usein se, miten ihminen käyttäytyy jatahojen osalta. eheän yhdyskuntarakenteen tavoitteet tukevat toisiaan liikenteessä eri kulkutavoilla, sekä miten liikenneym- ja tavoitteita edistävät keinot ovat suurelta osin yhteneviä: tavoitteiden saavuttaminen edellyttää nykyistä päristö tukee eri kulkutapojen turvallista liikkumista ja oikeanlaisia käyttäytymismalleja. Lähtökohtana ei 1.2 Työn tavoite ja sisältö vastuullisempaa yhdyskuntarakenteen kehittämistä, kuitenkaan usein ole ollut se, minkälaisia valintoja kestävämpää liikkumiskulttuuria ja autoriippuvaisuu- ihminen tekee kulkutavan, matkan määränpään tai Työn tavoitteena oli laatia Turun seutukunnan kuntien den vähentämistä. Yhtä lailla molempien tavoitteiden esimerkiksi asuinpaikan suhteen, vaikka toki näitäkin alueelle toteutusmahdollisuuksiltaan realistinen ja so- saavuttaminen edellyttää kokonaisvaltaista ajattelu- ja on suunnitelmissa sivuttu. pivasti toimintaa ohjaava suunnitelma liikkumisen oh- toimintatapaa toimenpiteiden suunnitteluun sekä toi- Ilmastonmuutokseen, yhdyskuntarakenteeseen ja jauksen ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi kohti mijoiden tehokasta yhteistyötä erilaisten intressien, ta- kestävän liikkumisen edistämiseen liittyviä kysymyk- valtakunnallisia tavoitteita. Liikenneturvallisuuden voitteiden ja keinojen yhteensovittamiseksi. siä käsitellään usein hieman strategisemmissa suun- parantamista on tarkasteltu perinteistä liikennetur- Kuntien liikenneturvallisuussuunnitelmat ovat vii- nitelmissa, kuten seudullisissa tai kehityskäytäväkoh- vallisuustyötä laajemmasta näkökulmasta. Suunnitel- me vuosikymmenten ajan olleet keskeisin työkalu val- taisissa liikennejärjestelmäsuunnitelmissa. Seudulliset massa kestävän liikkumisen näkökulma, ja sen myötä takunnallisten liikenneturvallisuustavoitteiden jalkaut- liikennejärjestelmäsuunnitelmat jäävät kuitenkin usein kokonaisvaltainen liikennejärjestelmätason ajattelu, tamiseksi sekä paikallisen liikenneturvallisuustyön yksittäisen kunnan osalta melko yleispiirteiselle tasol- on pyritty nivomaan luontevaksi osaksi liikenneturval- koordinoimiseksi ja toteuttamiseksi. Turun seudun le, eikä paikallisiin yksityiskohtiin ole mahdollista men- lisuustyötä erityisesti toimintamallien ja liikenneturval- alueelle laaditut edelliset liikenneturvallisuussuunnitel- nä esimerkiksi kestävän liikkumisen edistämiseksi. lisuustyön organisoimisen osalta. mat ovat vanhentuneet, sillä niiden valmistumisvuodet Ihmisten liikkumisvalintoihin ja -tottumuksiin sekä Kestävän liikkumisen edistämisellä tarkoitetaan ovat: näihin liittyviin asenteisiin vaikuttaminen on avainase- tässä työssä liikkumisen painopisteen siirtämistä hen- massa niin liikenneturvallisuus- kuin ilmastotavoittei- kilöautoilusta vähemmän päästöjä aiheuttaviin kul- den saavuttamisessa. Valtakunnallisessa ja paikalli- kutapoihin, kuten joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja 4

7 2 Suunnittelun lähtökohdat 2.1 Suunnittelualue miten uusi maankäyttö tukee eri kulkutapojen käytön köintiä ja liikkumisen ohjausta edellytyksiä. Asumisen ja muiden toimintojen keski- kehittämällä. Suunnittelualu- Turun seutu, Turun kaupunki ympäristökuntineen, on näisellä sijoittumisella vaikutetaan keskeisesti myös een koko työssäkäyntivolyy- voimakas Itämeren alueen kasvukeskus. Kokonaisuu- liikenneturvallisuuteen. mi (Turkua lukuun ottamatta) dessaan Turun seutukunta käsittää Suomen lounai- Väestön nopea ikääntyminen on lähitulevaisuu- on noin matkaa, jois- simman osan 11 kuntaa (alkaen 2009): Kaarina, Lieto, dessa koko maata koskettava trendi. Vuonna 2010 ta (42 %) suuntautuu Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Rai- yli 65-vuotiaita oli 17 % suunnittelualueen väestös- Turkuun. Suurimmat työmat- sio, Rusko, Sauvo ja Turku. Suunnittelualueella asuu tä, mikä vastaa koko maan keskiarvoa. Valtakunnal- kavirrat ja sitä kautta suurin noin asukasta. lisesti tarkasteltuna iäkkäiden riski kuolla liikenteessä kehittämispotentiaali joukkolii- Turun kaupungin fyysisten toimenpiteiden osalta suhteessa omaan väestöosuuteensa on ikäryhmistä kenteessä on Kaarina Turku suunnitelmassa on käsitelty vain maantiet ja niiden toiseksi suurin nuorten kuljettajien jälkeen. Väestön -akselilla (6700 matkaa), Lie- liittyminen kaupungin katuverkkoon. Suunnitelmaan ikääntymisen myötä korostuu entisestään tarve yhteen to Turku -akselilla (3450 mat- ei ole sisältynyt Turun kaupungin ruutukaava-alueen sovittaa iäkkäiden itsenäisiin liikkumismahdollisuuk- kaa) sekä Naantalin, Raision ja lähiöiden liikenneturvallisuussuunnittelua. siin ja turvalliseen liikkumiseen kohdistuvia vaatimuk- ja Turun välillä (8400 matkaa). sia. Liikenneympäristö ja -palvelut tulee suunnitella Myös vastasuuntainen Väestökehitys helppokäyttöisiksi ja esteettömiksi, ja tällöin korostuvat erityisesti liittymäjärjestelyjen ja katutilan jäsente- työssäkäynti, eli työssäkäynti Turusta muihin kuntiin on Turun seudun väkiluku oli vuoden 2010 lopussa 309 lyn selkeyteen liittyvät asiat. Joukkoliikenteen kehittä- merkittävää. Suurimmat työs- 400 henkilöä. Seudun jokaisessa kunnassa väes- mistä on niin ikään jatkettava toimivaksi, turvalliseksi säkäyntivirrat suuntautuvat töluku on ollut kasvussa. Vuodesta 1980 vuoteen ja esteettömäksi vaihtoehdoksi ikäihmisille. Palvelulii- Raisioon (1800 matkaa) ja 2010 alueen väkiluku on kasvanut noin 18 %, eli noin kennettä on puolestaan oltava tarjolla niille, jotka eivät Kaarinaan (2000 matkaa) hengellä. Prosentuaalisesti kasvu on ollut suurin (37-45 %) Maskussa, Ruskolla, Liedossa, Naanta- voi käyttää perinteistä joukkoliikennettä. Työmatkojen suuntautuminen sekä kuntien työpaikkaomavaraisuus on esitetty Kuva 1. Suunnittelualueen kunnat Turun seudulla. lissa ja Kaarinassa. Pienin (8 %) kasvu on ollut Turussa. Tilastokeskuksen trendiennusteen mukaan Turun Työpaikat ja työssäkäynti seuraavissa kuvissa. Kuvissa esitetyt työmatkavirrat perustuvat RHR-aineistoon, ja luvut ovat suuntaa-an- seudun väkiluku olisi vuonna 2030 noin hen- Työpaikat ovat pääsääntöisesti keskittyneet suun- tavia. 30 % Turussa, Raisiossa, Paimiossa, Mynämäellä, kilöä, eli noin 9 % enemmän kuin vuonna En- nittelualueen keskustaajamiin ja niiden reunamille. Kävelyn ja pyöräilyn edistämiselle työmatkoilla on Naantalissa ja Sauvossa. nusteen mukaan suurin kasvu kohdistuisi Maskuun, Yrityksiä alueella on noin Työpaikkojen kes- hyvät edellytykset, kun työmatkan pituus on alle 10 Nousiaisissa ja Maskussa lyhyiden työmatkojen Sauvoon, Nousiaisiin ja Kaarinaan. kittyminen ja korkea työpaikkaomavaraisuus ovat hy- kilometriä. Erityisesti kunnissa, jossa alle 5 kilometrin osuudet ovat melko pienet, jolloin kävelyn ja pyöräilyn Liikenneturvallisuuden ja kestävän liikkumisen nä- viä lähtökohtia alueen sisäisen joukkoliikenteen sekä pituisten työmatkojen osuus on suuri, on hyvä poten- lisäämisen potentiaali on rajallinen. Sen sijaan näis- kökulmasta positiiviseen väestökehitykseen liittyy aina kävelyn ja pyöräilyn verkoston kehittämiselle sekä sen tiaali liikkumisen ohjauksen kehittämiselle ja kävelyn tä kunnista on suuret työmatkavirrat Turun suuntaan sekä haasteita että mahdollisuuksia. Kasvun vaikutuk- myötä kestävien kulkumuotojen houkuttelevuuden li- ja pyöräilyn lisäämiselle. Oheisessa kuvassa on esi- edellisellä sivulla olevien kuvien mukaisesti. Hyvät set, niin hyvässä kuin pahassa, realisoituvat suurelta säämiselle työmatkoilla. tetty alle 5 kilometrin ja alle 10 kilometrin työmatkojen joukkoliikenneyhteydet Turun suuntaan palvelevat osin kaupungin päätäntävallassa olevien maankäyttö- Rakennus- ja huoneistorekisteriaineistolla (RHR) osuudet kuntakohtaisesti. Kaarinassa ja Liedossa yli näiden kuntien liikkumisen ohjausta parhaiten. Myös ratkaisujen kautta. Keskeiset kysymykset liittyvät sii- tehtyjen tarkastelujen mukaan Turkuun suuntautuu puolet kaikista työmatkoista on alle 10 kilometriä. Rai- toimivat kevyen liikenteen yhteydet kuntarajojen yli hen, miten uusi asutus sijoittuu suhteessa olemassa runsaasti työmatkoja, joiden ohjaamiselle joukkoliiken- siossa ja Turussa lyhyiden työmatkojen osuus on jopa palvelevat liikkumisen ohjausta, esimerkiksi erityisesti oleviin palveluihin ja muihin toimintoihin nähden ja teeseen on hyvät edellytykset esimerkiksi liityntäpysä- 80 %. Alle 5 kilometrin matkojen osuus on vähintään Raisio Turku -akselilla. 5

8 Mynämäki 46 % Mynämäki 27 % Nousiainen 31 % Nousiainen Masku 27 % 7 % 43 % 9 % 37 % 8 % 50 % Rusko 27 % Masku Rusko 11 % Lieto 30 % Lieto Raisio 32 % 49 % Turku 57 % 48 % 200 Raisio Turku % % 37 % Paimio 50 % Paimio Naantali 39 % 49 % Kaarina 31 % 6 % Naantali 350 Kaarina % Sauvo 42 % 11 % 250 Sauvo Kuva 2. Prosenttiluvut kuvaavat kuntien työpaikkaomavaraisuutta sekä kuntien suurimpien työmatkavirtojen suuntautumista. (Lähde: Rakennus- ja huoneistorekisteri, uudelleen muokattu) Kuva 3. Suurimmat työmatkavirrat suunnittelualueen kunnista (edestakaista työmatkaa vuorokausi). (Lähde: Rakennus- ja huoneistorekisteri, uudelleen muokattu) 6

9 Alle 5 km työmatkojen osuus Alle 10 km työmatkojen osuus 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kaarina Lieto Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Paimio Raisio Rusko Sauvo Turku Kuva 4. Alle 5 ja 10 kilometrin työmatkojen osuudet kunnissa. Lähde: Yhdyskuntarakenteen seurannan tietojärjestelmä. Palvelujen saavutettavuus Päivittäistavarakaupan ja palveluiden verkosto on pääsääntöisesti keskittynyt suunnittelualueen keskustaajamiin ja niiden reunamille. Viime vuosikymmenet jatkunut palveluverkon harventuminen on vaikuttanut palveluiden saavutettavuuteen. Palveluiden keskittyminen on koskettanut erityisesti päivittäistavarakauppaa, mutta yhä enemmän myös monia julkisia palveluja (muun muassa koulut, terveyspalvelut, kirjastot). Väestöpohjaltaan pienempiä taajamia ja tiettyjä osia keskustaajamiakin leimaa nykyisin asumisvaltaisuus, mikä usein tarkoittaa vahvaa autoriippuvaisuutta päivittäisillä matkoilla. Kuvassa 6 on esitetty YKRaineistosta (Yhdyskuntarakenteen seurannan tietojärjestelmä) tehty tarkastelu työpaikkojen, koulujen, terveydenhoitorakennusten ja urheilukeskusten sijoittumisesta Kaarinassa (muut kuntakohtaiset tarkastelut ovat suunnitelman oheisaineistossa). Turun seudun kaupan tarjonta keskittyy pääosin Naantalista Raision ja Turun kautta Kaarinaan ulottuvalle kaupunkimaiselle vyöhykkeelle. Seudun kaupallinen keskittymä on muuttunut jonkin verran, ja viime vuosina kaupallinen painopiste on ollut lännessä sekä kehätien (kantatie 40) varrella. Raision Mylly ja sen läheisyyteen kehätien varteen sijoittuneet kaupan suuryksiköt muodostavat vahvan kaupallisen keskuksen seudulla. Turun Kauppakeskuksen Skanssin ja Kaarinan erikoiskauppojen myötä tarjontaa löytyy myös kaupunkiseudun itäpuolella. Turun seudun rakennemalli raportin mukaan Turun keskusta on edelleen alueen vahvin kaupallinen keskittymä, mutta Turun keskustan kaupan painopisteen merkitys suhteessa muihin kuntiin ja alueisiin on vähentynyt pitkällä aikavälillä. Muun muassa autoistunut elämäntapa on suosinut keskustan ulkopuolisia kaupallisia keskittymiä, ja suurin osa kaupan asiointimatkoista tehdään seudulla omalla autolla. Yhtenä keskeisimpänä eheän ja ekotehokkaan yhdyskuntarakenteen mittareista ja kestävän liikkumisen edellytyksistä voidaan pitää lähipalveluiden monipuolisuutta ja saavutettavuutta kävelyetäisyydellä. Monipuoliset lähipalvelut helpottavat usein myös arjen ajankäytön hallintaa ja siten jokapäiväistä elämää. Turun seudun rakennemalli raportin mukaan päivittäistavarakaupan saavutettavuus suunnittelualueella on etäisyydellä arvioituna hyvä. Suurimmalla osalla seudun asukkaista on alle kilometrin linnuntieetäisyys lähimpään päivittäistavaramyymälään. Alle 10 % asukkaista asuu yli kolmen kilometrin päässä lähimmästä päivittäistavaramyymälästä. Yhdyskuntarakenne Aluetasolla tapahtuneiden muutosten keskeisimpiin piirteisiin on kuulunut asutuksen suuntautuminen maaseudun haja-asutusalueilta kaupunkeihin, kyliin ja keskustaajamiin. Seudun tai kunnan tasolla tarkasteltuna yhdyskuntarakenteen kehitystrendi on kuitenkin ollut päinvastainen: taajama-alueet ovat laajentuneet ja samalla niiden asukastiheys on laskenut eli uusi asutus on suuntautunut olemassa olevien taajamien liepeille muodostaen entistä väljempää taajamarakennetta. Keskeiset kysymykset liittyvät siihen, miten uusi asutus sijoittuu olemassa oleviin palveluihin ja muihin toimintoihin nähden ja miten uusi maankäyttö tukee eri kulkutapojen käytön edellytyksiä. Kuvassa 6 on esitetty YKR-aineistosta tehty tarkastelu muuttovoitto- ja muuttohäviöalueista ruuduittain Kaarinassa ja Turun keskustassa viimeisen kymmenen vuoden aikana (muut kunnittaiset kuvat ovat suunnitelman oheisaineistossa). Turussa asutus on suuntautunut pääasiassa kaupungin reuna-alueilta kaupungin keskustaan päin. Kaarinassa ja myös muissa kunnissa yhdyskuntarakenteen kehittyminen on ollut tasaisempaa kattaen lähes koko kunnan alueen. New Bridges, Turun kaupunkiseudun asumispreferenssit -tutkimuksen mukaan Turun seudun asukkaiden enemmistö pitää ihanneasumismuotonaan pientaloasumista varsin kaupunkimaisessa ympäristössä. Enemmistö (23) kaupunkiseudun asukkaista asuu seudun ydinalueella: Kaarina Turku Raisio Naantali. Kaupunkiseudun reunoilla asuvien asumispreferensseissä korostuu kaupunkimaisuus huomattavasti vähemmän. Täysin maaseutumaista asumista näyttäisi kuitenkin toivovan vain pieni vähemmistö seudun reunojenkin asukkaista. Omakotiasuminen on luonteva asumismuoto kaupunkiseudun reunoilla kuitenkin vain reilulle viidennekselle kauppojen ja palvelujen saavutettavuudella ei ole merkitystä. Edellä esitetty tukee kestävien liikkumismuotojen kehittämisedellytyksiä. Seudulla on potentiaalia kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käytön lisäämiselle, sillä suurin osa asukkaista arvostaa kaupunkimaista asumista ja palveluiden läheisyyttä. 2.2 Liikennejärjestelmä Ajoneuvoliikenteen verkko Suunnittelualueen liikenneverkon rungon muodostavat valtatiet 1, 8, 9 ja 10, kantatie 40 sekä seututiet 110 ja 185. Nämä tiet toimivat valtakunnallisen ja seudullisen liikenteen sekä paikoin myös paikallisen liikenteen pääyhteyksinä. Kantatie 40 muodostaa kehätien Turun ympärille ja valtatiet toimivat säteittäisväylinä. Valtateiden liikennemäärät ovat suurimmillaan Turun välittömällä vaikutusalueella, jossa keskimääräiset liikennemäärät vuonna 2011 ylittivät ajoneuvoa vuorokaudessa. Myös kantatien 40 sekä seututeiden 180 ja 185 keskimääräinen vuorokausiliikenne ylittää paikoin ajoneuvoa. Merkittäviä kapasiteettiongelmia valtateillä ja kantateillä ei juuri esiinny, mutta suuret liikennemäärät heikentävät liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta. Valtatien 8 turvallisuus on tällä hetkellä Suomen pääteiden runkoverkon huonoimpia. Valtatiellä 9 yhdysväli Turku Tampere on muuhun päätieverkkoon verrattuna keskimääräistä vaarallisempi. Liedon keskustaajaman läpi kulkeva valtatie 10 aiheuttaa liiken- 7

10 Kuva 5. Työpaikkojen, koulujen, terveydenhoitorakennusten ja urheilukeskusten sijoittuminen Kaarinassa. Lähde: Rakennus- ja huoneistorekisteri, Yhdyskuntarakenteen seurannan tietojärjestelmä. Kuva 6. Muuttovoitot ja -häviöt Kaarinan, Turun, Raision ja Liedon alueilla. Lähde: Yhdyskuntarakenteen seurannan tietojärjestelmä. neturvallisuusongelmia sekä ympäristöhaittoja kuten Taajamien katuverkon keskeisimmät haasteet joitus 70 kmh on asetettu eräille tieosuuksille valtatiel- Kävelyn ja pyöräilyn väyläverkosto melua, päästöjä ja tärinää. liittyvät katuverkon toiminnalliseen hierarkiaan sekä lä 10 sekä maanteillä 110, 192 ja 189. Maantieverkon Kevyen liikenteen väyläverkosto Turun seudulla koos- Seututeistä liikennemäärältään merkittävimpiä siihen, miten liikennejärjestelmä tukee katujen toi- nopeusrajoitusjärjestelmää voidaan pitää kokonaisuu- tuu maanteiden varsilla olevista väylistä sekä kunti- tieyhteyksiä ovat poikittaista liikennettä välittävä Kaa- minnallista tehtävää. Haasteena on myös viihtyisän tena varsin loogisena, mutta usealla väylällä asetetut en katuverkon pyöräteistä ja jalkakäytävistä. Kevyen rinantie (mt 2200), jolla liikennemäärä on suurimmil- kävelypainotteisen liikenneympäristön kehittäminen nopeusrajoitukset vaihtelevat tiheästi, mikä heikentää liikenteen väylästöön kuuluvat yhdistetyt tai erilliset laan ajoneuvoa vuorokaudessa, sekä ja samaan aikaan hyvän ajoneuvoliikenteen saavutet- tieympäristön perusteella nopeusrajoitusten ennustet- pyörätiet ja jalkakäytävät joko teiden ja katujen vie- säteittäistä liikennettä välittävät Kustavintie (mt 192), tavuuden mahdollistaminen esimerkiksi pysäköintirat- tavuutta sekä ajomukavuutta. Ongelmia aiheuttavat ressä tai omina väylinä, suojatiet sekä ali- ja ylikul- Vanha Tampereentie (mt 222) sekä Vahdontie (mt kaisuja kehittämällä. erityisesti lukuisat liittymät. Keskeisenä haasteena on kukäytävät. Mopoilla saa ajaa pyöräteillä, mikäli väy- 2012), joilla liikenne on suurimmillaan Suunnittelualueen maantieverkon hierarkia sekä saada liikenneympäristö tukemaan asetettua nopeus- lien liikennemerkeissä on lisäkilpi Sallittu mopoille. ajoneuvoa vuorokaudessa. maanteiden liikennemäärät ovat esitetty kuvassa 7. rajoitusta. Maantieverkon nopeusrajoitusjärjestelmä Paikallisten lyhyempien reittien lisäksi seudulla kulkee Yhdystiet toimivat pääasiassa paikallisen liiken- Nopeusrajoitusta 120 kmh on suunnittelualueella on esitetty oheisessa kuvassa 8. useita valtakunnallisia pyörämatkailureittejä. teen sekä kyläkeskusten ja haja-asutusalueiden lii- valtateillä 1 ja paikoin myös valtatiellä 9. Muilla suun- Seudullisesti tarkasteltuna Turun keskustasta on kenneyhteyksinä. Yhdysteiden ongelmat liittyvät tyy- nittelualueen valtateillä nopeusrajoitus on pääosin 100 kattavat yhteydet muun muassa Naantaliin, Ruskoon, pillisesti teiden heikkoon geometriaan (mutkaisuus, kmh tai 80 kmh. Kantatiellä 40 sekä seututeillä 110, Lietoon, Kaarinaan sekä Raisioon ja siitä edelleen kapeus, mäkisyys), kävelyn ja pyöräilyn väyläverkos- 192 sekä 240 on paikoin 100 kmh nopeusrajoitus, Maskuun. Turun seudulla kantatien 40 eteläpuolelle ton puutteisiin, tien kuntotason puutteisiin (kelirikot) tai muuten alemmalla maantieverkolla on pääosin voi- jäävällä alueella kevyen liikenteen väyläverkosto on tievalaistuksen puutteisiin. massa 80, 60 tai 50 kmh nopeusrajoitus. Nopeusra- kattava. Turkua, Raisiota ja Naantalin mantereenpuo- 8

11 Kuva 7. Turun seudun maantieverkon liikennemäärät. Kuva 8. Turun seudun maantieverkon nopeusrajoitukset. leista aluetta lukuun ottamatta muilla alueilla kevyen Kaarinan ja Piikkiön välillä. Naantalissa keskusta-alu- den parantamista pienillä toimenpiteillä, kuten heijas- lualueella joukkoliikenteen toimivaltaisia viranomaisia liikenteen väyläverkosto rajoittuu kuitenkin lähinnä eelta puuttuu sen sijaan kokonaisvaltainen kävely- ja tinvarsia lisäämällä. Lisäksi suojateiden turvallisuutta ovat Turun kaupunki ja Varsinais-Suomen ELY-kes- kuntien päätaajamiin, ja haja-asutusalueilla yhteydet pyöräilyverkoston tarkastelu, mistä johtuen verkostos- voidaan parantaa rakentamalla korotuksia ja saarek- kus. Uuden joukkoliikennelain myötä viranomaisilla ovat vähäisiä. Erityisesti Sauvossa sekä Mynämäel- sa on puutteita. Kevyen liikenteen verkosto suunnit- keita suojateille. on aiempaa paremmat mahdollisuudet suunnitella lä ja Nousiaisissa kevyen liikenteen väyläverkosto on telualueella on esitetty suunnitelman oheisaineistoon ja hankkia joukkoliikennettä tarkoituksenmukaisina suppea. Kuntakohtaisesti tarkasteltuna suurimpien taaja- sisältyvissä kartoissa. Tärkein kevyen liikenteen väyläverkoston kehit- Joukkoliikennejärjestelmä kokonaisuuksina. Uusi joukkoliikennelaki edellyttää joukkoliikenteen suunnittelussa ja järjestämisessä mien väliset yhteydet ovat kunnossa esimerkiksi Ruskossa Ruskon päätaajaman ja Vahdon välillä, Turussa keskusta-alueen ja Paattisten välillä sekä Kaarinassa tämiskohde on turvallisuuden parantaminen kevyen liikenteen ja ajoneuvoliikenteen risteämiskohdissa. Ensisijaisesti tämä tarkoittaa suojateiden havaittavuu- Vuoden 2009 lopussa astui voimaan uusi joukkoliikennelaki, joka korostaa liikenteen tarkastelua aiempaa laajempina alueellisina kokonaisuuksina. Suunnitte- muun muassa eri väestöryhmien tarpeiden huomioon ottamista. 9

12 Turun keskustaan suuntautuvat säteittäiset vakio- ja Kaarinassa. Palvelutasoltaan vahvimman runkoyh- vuoroliikenteiset runkolinjat palvelevat tiesuunnittain teyden muodostaa liikenne Naantali-Raisio-Turku -ak- myös kuntien välisiä yhteyksiä. Valtateiden 1, 8, 9 ja selilla, jossa on arkipäivisin yhteensä noin 150 lähtöä. 10 sekä maanteiden 110 (Uudenmaantie) ja 192 (Kus- Työ- ja asiointimatkaliikenteen kannalta kohtuulli- tavintie) varren kuntia palvelee lisäksi pitkämatkainen nen tarjonta Turkuun on Maskun, Ruskon, Liedon ja pika- ja vakiovuoroliikenne. Pitkämatkaista henkilöju- Paimion suunnalta. Valtatien 8 liikennekäytävässä si- naliikennettä on Turun ja Helsingin välillä sekä Turun jaitsevissa kunnissa Nousiaisissa ja Mynämäellä on ja Tampereen välillä. Suunnittelualueella junat pysäh- kohtuullisen hyvä vuorotarjonta. Sauvosta on perus- tyvät ainoastaan Turussa Kupittaalla, rautatieasemalla palvelutasoiset työssäkäyntiyhteydet Turkuun. Kaari- ja satamassa. nan Littoisten suunnasta vuorotarjontaa on vähennet- Turun kaupunki muodostaa oman paikallisliiken- ty tuntuvasti syksyllä nealueen, jossa on kaupunkiliikenteelle hyvä palvelu-taso ja kehittynyt lippu- ja informaatiojärjestelmä. Lippu- ja tariffijärjestelmät Muiden kuntien sisäisiä matkustustarpeita palvelevat osittain kuntien väliset seudulliset yhteydet. Keskus- Suunnittelualueella säännöllisen seudullisen matkus- taajamien ulkopuolisilla alueilla ja kehyskuntien välillä tamisen päälipputuote on seutulippu, joka on otettu liikennöivät linjat täydentävät runkoliikennettä. Nämä käyttöön Turun seudulla vuonna Seutulippujär- linjat palvelevat lähinnä koulumatkoja ja ovat vuorotar- jestelmässä on tällä hetkellä mukana 13 kuntaa. Paimio jonnaltaan harvat. Osa kuntien sisäisistä koulukulje- ja Sauvo kuuluvat lisäksi Salon seutulippujärjestelmään tuksista liikennöidään liikenneluvin kaikille matkustajille avoimena ostoliikenteenä ja osa hoidetaan taksien ja linja-autojen tilausliikenteenä, joka ei ole muiden matkustajien käytössä. Kolmannen elementin joukkoliikennejärjestelmässä muodostavat kuntien sisäinen osin kutsuohjattu asiointi- ja palveluliikenne, jota on suunnittelualueen kunnista Turussa, Naantalissa, Raisiossa, Kaarinassa, Mynämäellä, Maskussa, Liedossa, Paimiossa ja Sauvossa. Seudullinen linjasto ja vuoropalvelutaso Suunnittelualueen kattava joukkoliikenteen linjasto ja kokonaisvuorotarjonta arkena on esitetty seuraavan sivun kuvassa. Aineisto perustuu joukkoliikenneselvitykseen, jossa Valtakunnallisen liikenneluparekisterin (VALLU) tiedot vuodelta 2008 on täydennetty vastaamaan syksyn 2010 tilannetta. ja Mynämäki Vakka-Suomen seutulippuun. Seutulipun 30 päivän hinta määräytyy matkustajan kotikunnan mukaan (Kuva 10). Seutulipulla voi matkustaa rajattomasti lipun voimassaoloaikana vakiovuoroliikenteessä seutulippualueeseen kuuluvien kuntien alueella, mutta pikavuoroissa peritään erillinen pikavuoromaksu. Pysäkit ja liityntäpysäköinti Suunnittelualueella on lähes 4000 pysäkkiä, joista noin 40 % sijaitsee Turussa. Helsingin suunnan pika-vuoroliikenteelle on rakennettu moderneita korkealuokkaisia pysäkkejä. Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (liikennestrategia 2030) on linjattu yhdeksi tavoitteeksi linja-autojen kaukoliikenteen palvelutason ja pysäkkien sekä liityntäpysäköintimahdollisuuksien kehittäminen tärkeimmillä yhteysväleillä Turusta Helsinkiin, Poriin, Tampereelle Turun seudun joukkoliikenteen palvelutasomäärittely KUVA 3. SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN TALVIARJEN KOKONAISVUOROTARJONTA SYKSYLLÄ 2010 Taulukoissa Kuva 9. Seudun 1 ja joukkoliikenteen 2 on esitetty talviarjen kuntakeskuksista kokonaisvuorotarjonta ja isommista syksyllä taajamista Lähde: Turun vuoromäärät seudun joukkoliikenteen ja liikennöintiajat yhteyksillä Turkuun. Yhteysvälien väriluokitus perustuu arjen kokonaisvuorotarjon- palvelutasomäärittely, 2010, m.s.y. = molemmat suunnat yhteensä. taan. Seudullisen linja-autoliikenteen palvelutaso vaih- ja Lahteen. Kärkitehtäviksi on myös määritelty yhte- telee melko paljon eri kunnissa ja eri liikennesuunnil- ysvälien Turku Salo Helsinki, Turku Loimaa la. Paras seutuliikenteen vuorotarjonta on lähimpänä Tampere ja Turku Uusi-kaupunki kehittämistä muun Turkua sijaitsevissa kunnissa Naantalissa, Raisiossa muassa vahvoilla linja-autojen runkolinjoilla. 10