Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella. Yhteistyössä:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella. Yhteistyössä:"

Transkriptio

1 Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella Yhteistyössä:

2 Sisällysluettelo 1 Taustaa Vesistön kuvaus Hydrologia Asutus ja maankäyttö Kaavoitus Suojelualueet ja kulttuuriperintö Tulvasuojelu ja vesistön käyttö Historiallinen tulvatieto Toteutuneet tulvat Arvio toteutuneiden tulvien vaikutuksesta nykytilanteessa Mahdolliset tulevaisuuden tulvat ja tulvariskit Ilmastonmuutoksen vaikutus Muun pitkäaikaisen kehityksen vaikutus tulvariskeihin Paikkatietoaineistojen käyttö tulvariskialueiden määrittämisessä Tulvariskialueiden tunnistaminen Kokemusperäinen tieto ja aiemmat selvitykset Tulvariski ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle Tulvariski yhteiskunnan kannalta tärkeille toiminnoille Tulvariski ympäristölle ja kulttuuriperinnölle Vesistörakenteiden aiheuttama tulvauhka Tarkastelussa esille nousseet tulvariskialueet Lähteet Liitteet Liite 1. Hydrologiset tiedot Liite 2. Suojelualueet ja kulttuuriperintö Liite 3. Tiivistelmä, pohjoissaame Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella 2

3 1 Taustaa Laki tulvariskien hallinnasta (620/2010) ja siihen liittyvä asetus (659/2010) tulivat voimaan kesällä Lain tarkoituksena on vähentää tulvariskejä, ehkäistä ja lieventää tulvista aiheutuvia vahingollisia seurauksia sekä edistää varautumista tulviin. Lain tarkoituksena on myös sovittaa yhteen tulvariskien hallinta ja vesistöalueen muu hoito ottaen huomioon vesivarojen kestävän käytön sekä suojelun tarpeet. Vesitaloudellisten keinojen ohella kiinnitetään huomiota erityisesti alueiden käytön suunnitteluun ja rakentamisen ohjaukseen sekä pelastustoimintaan. Tulvariskien hallinnan tavoitteena on vähentää vahingollisia seurauksia ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle. Lain ja asetuksen avulla toimeenpannaan Euroopan unionin tulvadirektiivi (Eurooppa 2007). Tulvariskien hallintaan kuuluvat tulvariskien alustava arviointi, mahdollisten merkittävien tulvariskialueiden nimeäminen, tulvavaara- ja tulvariskikarttojen laatiminen sekä toimenpiteiden selvittäminen. Tulvariskien alustavan arvioinnin avulla (määräaika ) etsitään alueet, joilla tulvista voi aiheutua merkittävää vahinkoa. Näille mahdollisille merkittäville tulvariskialueille laaditaan tulvavaara- ja tulvariskikartat (määräaika ) sekä tulvariskien hallintasuunnitelmat (määräaika ). Tulvavaarakartalla esitetään tulvan laajuus ja vesisyvyys karttapohjalla tietyllä todennäköisyydellä. Tulvariskikartalla kuvataan puolestaan tietyn suuruisen tulvan aiheuttamat mahdolliset vahingot, mm. seurauksista kärsivien asukkaiden määrä ja ympäristölle haitalliset kohteet. Tulvariskien hallintasuunnitelmissa esitetään toimenpiteet tulvariskien vähentämiseksi. Vesistötulvien osalta hallintasuunnitelmat laaditaan vesistöalueille, joilla on yksi tai useampi mahdollinen merkittävä tulvariskialue. Tulvariskien alustava arviointi luo tärkeän pohjan tulvariskien hallinnalle. Vesistöalueiden ja merenrannikon tulvariskien alustavasta arvioinnista huolehtii valtion aluehallintoviranomaisena elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus (ELY). Kunnat vastaavat hulevesitulvariskien arvioinnista alueellaan. Lain mukaan tulvariskien alustava arviointi tehdään toteutuneista tulvista sekä ilmaston ja vesiolojen kehittymisestä saatavissa olevien tietojen perusteella ottaen huomioon myös ilmaston muuttuminen pitkällä aikavälillä. Arvioinnissa kerätään tiedot toteutuneista ja mahdollisista tulevaisuuden tulvista ja niiden haitallisista vaikutuksista. Laajoja uusia selvityksiä ei tulvariskien alustavan arvioinnin yhteydessä tehdä, vaan se perustuu olemassa olevaan tietoon. Vesistöalueiden tulvariskien alustava arviointi tehdään vesistöalueittain ja meritulvariskien alustava arviointi ELY-keskuksittain. Maa- ja metsätalousministeriö nimeää vesistöalueen ja merenrannikon merkittävät tulvariskialueet elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ehdotuksesta. Alue, jolla tulvariskien alustavan arvioinnin perusteella todetaan mahdollinen merkittävä tulvariski tai jolla sellaisen riskin voidaan olettaa ilmenevän, nimetään merkittäväksi tulvariskialueeksi (laki tulvariskien hallinnasta, 8 ). Tulvariskin merkittävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon alueelliset ja paikalliset olosuhteet, tulvan todennäköisyys sekä seuraavat tulvasta mahdollisesti aiheutuvat yleiseltä kannalta katsoen vahingolliset seuraukset: 1) vahingollinen seuraus ihmisten terveydelle tai turvallisuudelle 2) välttämättömyyspalvelun, kuten vesihuollon, energiahuollon, tietoliikenteen, tieliikenteen tai muun vastaavan toiminnan, pitkäaikainen keskeytyminen 3) yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja turvaavan taloudellisen toiminnan pitkäaikainen keskeytyminen 4) pitkäkestoinen tai laaja-alainen vahingollinen seuraus ympäristölle 5) korjaamaton vahingollinen seuraus kulttuuriperinnölle Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella 3

4 Ruotsissa tulvadirektiivin toimeenpaneva asetus 1 on tullut voimaan vuoden 2009 lokakuussa. Asetuksen mukaan Ruotsissa tulvariskien alustavasta arvioinnista vastaa MSB (Myndigheten för samhällsskydd och beredskap). Tulvariskien alustava arviointi tehdään ruotsissa vesienhoitoalueittain. Alustavan arvioinnin rakenne on Ruotsissa samankaltainen kuin Suomessa, mutta sisältö tulee olemaan typistetympi. Alustavasta arvioinnissa ei Ruotsissa järjestetä kuulemista. MSB:n tehtävänä on lisäksi tulvavaarakarttojen laatiminen. Tulvariskikarttojen ja tulvariskien hallintasuunnitelmien laatimisesta vastaa lääninhallitukset (Länsstyrelser). 1 Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella 4

5 2 Vesistön kuvaus Tornionjoen Muonionjoen vesistöalue ulottuu Perämeren rannikolta Pohjois-Lapin käsivarteen saakka (Kuva 1). Ruotsin puolella Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalue kuuluu Perämeren vesienhoitoalueeseen (Bottenvikens vattenförvaltningsområde). Vesistöalue muodostuu kahdesta päähaarasta, Ruotsin puolelta tulevasta Tornionjoesta sekä Muonionjoesta, joka virtaa pitkin Suomen ja Ruotsin rajaa. Nämä joet yhtyvät noin 10 km Pajalan taa-jaman yläpuolella. Jokireitin pituus Kilpisjärveltä Perämerelle on yhteensä noin 520 km ja Tornionjär-vestä (MW 342 m) perämerelle noin 470 km. Tornionjoen pituus Muonionjoen yhtymäkohdasta mereen saakka on 180 km ja putouskorkeutta tällä suhteellisen alavalla Tornionjokilaakson alueella on 126 m. Ennen yhtymistään Tornionjokeen Muonionjoki virtaa noin 230 km pituisen matkan pudottaen korkeutta yhteensä 205 m. Muonionjokeen laskeva Könkämäeno puolestaan virtaa Kilpisjärvestä (MW 473 m) käsivarren tunturiylänköä pitkin laskien 90 km:n matkalla 142 m. (Puro-Tahvanainen et al. 2001) Tornionjoki-Muonionjoki on yksi neljästä suuresta säännöstelemättömästä joesta Ruotsissa ja toinen kahdesta suuresta säännöstelemättömistä joista Suomessa. Kuva 1. Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalue, saamelaisten kotiseutualue ja valtakunnan rajat. Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella on Suomen puolella 171 järveä ja Ruotsin puolella 250 järveä, jonka pinta-ala on yli 50 ha. Suurimmat järvet ovat Miekojärvi, Kilpisjärvi, Iso-Vietonen, Raanujärvi, Jerisjärvi, Iso Lohijärvi ja Äkäsjärvi Suomen puolella ja Torneträsk, Råstojaure, Sautusjärvi, Rautasjaure ja Puostijärvi Ruotsin puolella (katso liite 1). Alueen järville on tyypillistä mataluus. Suomen puolella Tornionjoella on 18 sivujokea, 25 sivujoen sivujokea ja 8 niihin virtaavaa jokea, joiden valuma-alueen ala on yli 100 km² (katso liite 1). Suomen puolen merkittävimmät sivujoet ovat Lätäseno, Jietajoki, Tarvantojoki, Palojoki, Jerisjoki, Äkäsjoki, Ylläsjoki, Naamijoki ja Martimojoki (Kuva 2). Ruotsin puolen suurimmat sivujoet ovat Rautaseno, Vittankijoki ja Lainiojoki. Junosuandossa Tärännönjoki eroaa Tornionjoesta Kalixjokeen. Noin 56 % Tornionjoen virtaamasta kääntyy Kalixjokeen (bifurkaatio). Lainiojoki, joka on toiseksi suurin Tornionjoen sivujoista, yhdistyy Tornionjokeen bifurkaatiokohdan jälkeen. Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella 5

6 Kuva 2. Vesistöalueen suurimmat järvet ja joet. Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella 6

7 2.1 Hydrologia Vesistöalueen kokonaispinta-ala on km 2, josta km 2 on Suomessa, km 2 Ruotsissa ja 284 km 2 Norjassa. Järvisyysprosentti on alhainen (4,6 %). (Puro-Tahvanainen et al. 2001) Suomalaisen valuma-aluejakojärjestelmän mukaan Tornionjoen vesistöalue (nro 67) jakaantuu yhdeksään osavaluma-alueeseen (Kuva 3 ja Taulukko 1), joista jokainen jakaantuu 6-9 pienempään osavaluma-alueeseen ja ne edelleen pienempiin kolmannen jakovaiheen osavaluma-alueisiin. Ruotsissa Tornionjoki-Muonionjoki (nro 1) jakautuu 788 (SMHI 2011a) pienempään alueeseen, jonka numero kertoo etäisyyden jokisuusta (Puro-Tahvanainen et al. 2001). Taulukko 1. Osavaluma-alueiden pinta-alat ja järvisyysprosentit. (Ekholm 1993) Nro Nimi Alaraja F [km 2 ] L [%] F ala [km 2 ] L ala [%] 67 Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalue Perämeri ,35 4, ,35 4, Tornionjoen alaosan a Perämeri 1 882,81 0, ,35 4, Tornionjoen keskiosan a Tengeliönjoki (pl) ,35 1, ,85 4, Kolarin Äkäsjoen a Tornionjoki (pl) 2 897,00 1, ,31 3, Kangosjärven Muonion a Pakajoki (ml) 3 839,82 4, ,31 3, Kuttasen Kaaresuvannon a Palojoki (ml) 2 943,09 3, ,49 3, Könkämäenon va Lätäseno (pl) 2 729,31 4, ,31 3, Lätäsenon va Könkämäeno 2 152,09 3, ,09 3, Naamijoen va Tornionjoki 1 266,19 1, ,19 1, Tengeliönjoen va Tornionjoki 3 117,69 8, ,69 8,65 ala = yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala ja järvisyys alarajalla. Arvoihin sisältyy myös Suomen ulkopuoliset osat. Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella 7

8 Kuva 3. Vesistöalueen ja osavaluma-alueiden rajat Suomessa ja Ruotsissa. Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella on ollut käytössä useita vedenkorkeuden ja virtaaman havaintoasemia. Nykyisin toiminnassa olevat asemat keski- ja ääriarvoineen on listattu taulukoihin 3 ja 4 liitteessä 1 ja sijainnit esitetty kuvassa 6. Arvot on laskettu käyttöönoton alusta vuoden 2009 loppuun. Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella 8

9 1.tammi 16.tammi 31.tammi 15.helmi 1.maalis 16.maalis 31.maalis 15.huhti 30.huhti 15.touko 30.touko 14.kesä 29.kesä 14.heinä 29.heinä 13.elo 28.elo 12.syys 27.syys 12.loka 27.loka 11.marras 26.marras 11.joulu 26.joulu Vedenkorkeus N 60 + m 1.tammi 16.tammi 31.tammi 15.helmi 1.maalis 16.maalis 31.maalis 15.huhti 30.huhti 15.touko 30.touko 14.kesä 29.kesä 14.heinä 29.heinä 13.elo 28.elo 12.syys 27.syys 12.loka 27.loka 11.marras 26.marras 11.joulu 26.joulu Virtaama m 3 /s Keskivirtaama Karungissa vuosien aikana on ollut 383 m 3 /s (HQ 3667 m 3 /s (havaittu ) ja NQ 45 m 3 /s). Virtaama vaihtelee paljon vuosittain, sillä vesistöalueen koon lisäksi sadanta ja haihdunta vaikuttavat virtaaman suuruuteen. Kausien sisäiset vaihtelut ovat myös huomattavia (Kuva 4). Tulvavirtaamat ovat keskimäärin kahdeksankertaisia verrattuna vesistöalueen keskivirtaamiin ja keskivirtaamat noin kuusinkertaisia verrattuna vesistöalueen keskialivirtaamiin. Vedenkorkeus Kukkolankoskella (Kuva 5) on ollut keskimäärin N ,2 m ( ). Suurin vedenkorkeus (N ,56 m) on havaittu luvulla suurin vedenkorkeus Kukkolankoskella (N ,29 m) on havaittu Tornionjoen-Muonionjoen keskimääräinen sadanta on mm vuodessa. Sateisimmat vuodet ovat olleet 1992 (809 mm) ja 1999 (796 mm). Heinäkuu ja elokuu ovat yleisimmin sateisimmat kuukaudet keskiarvo minimi maksimi 0 Päivä Kuva 4. Virtaaman vuotuinen vaihtelu keskimäärin Karungin havaintoasemalla ( ) keskiarvo minimi maksimi 18 Päivä Kuva 5. Vedenkorkeuden vuotuinen vaihtelu keskimäärin Kukkolankoskella ( ) Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella 9

10 Kuva 6. Hydrologiset havaintoasemat.(ruotsin puolen asemat, lähde: (Norén 2010)). Seuraavassa kuvassa on esitetty vesistöalueen topografia. Valuma-alueen osa Ylitorniolta alavirtaan sijaitsee alavalla Perämeren rannikolla. Seuraava vyöhyke muodostaa suurimman osan vesienhoitoalueesta, jossa maaston korkeus on m merenpinnasta. Vesistöalueen latvat ulottuvat Skandien vuoriston alueelle, jossa useat tunturit yltävät yli tuhannen metrin korkeuteen (Lapin ympäristökeskus 2010) Alueen korkeimmat tunturit ovat Ropi (945 m), Saana (1029 m), Kahperusvaarat Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella 10

11 (1144 m) ja Kovddoskaisi (1210 m). Haltitunturin korkein huippu, Halditsohkka, nousee 1328 metriin. (Tunturi-Lapin maakuntakaavan maisemaselvitys) Ruotsin puolella Torniojärven länsipuolella sijaitsevan Kåppetjåkkan korkein huippu on 1410 m mpy ja itäpuolella sijaitsevan Tidnotjåkkan huippu 1539 m mpy. (Puro-Tahvanainen et al. 2001) Kuva 7. Korkeussuhteet Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella. Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella 11

12 Tornionjoen vesienhoitoalueella muodostuvan pohjaveden kokonaismääräksi on arvioitu m 3 /d. Pohjavesivaroista noin 20 % on käytössä. Yhteensä pohjavesialueita on 633,7 km 2 (479 kpl), josta 60 km 2 (65 kpl) on I-luokan alueita. Vesienhoitoalueella on 11 pohjavedenottamoa, joissa vedenottomäärä on yli 100 m 3 päivässä. (Lapin ympäristökeskus 2010) Ruotsin puolella pohjavesialueita on 61 kpl. (Vattenmyndigheten Bottenviken & Länsstyrelsen Norbotten 2009) 2.2 Asutus ja maankäyttö Vuoden 2009 lopussa vesistöalueen Suomen puoleisella osalla asui reilu henkilöä (RHR2009) ja Ruotsin puolella reilu henkilöä (MSB). Vesistöalueella sijaitsevista kunnista Kittilä ja Rovaniemi osuvat vesistöalueelle vain reunaosiltaan, joissa väestöä on vähän. Suurimmat asutuskeskukset Suomen puolella ovat Tornion kaupunki, Kolarin, Pellon ja Ylitornion kuntakeskukset, Äkäslompolo, Sieppijärvi, Karesuvanto ja Kilpisjärvi (Kuva 8). Vesistöalueella on useita pienempiä kyliä (mm. Karunki, Korpikylä, Kainuunkylä, Tengeliö, Meltosjärvi, Raanujärvi, Väylänpää, Lappea, Kurtakko, Äkäsjokisuu, Kihlanki, Yli-Muonio, Kätkäsuvanto, Kuttanen, Kelottijärvi, Turtola, Lempeä, Juoksenki ja Lankojärvi), joista pääosa sijoittuu pääjoen varrelle. Ruotsin puolella vesistöalue levittäytyy neljän kunnan (Haparanda, Övertorneå, Pajala ja Kiruna) alueelle, joissa suurimmat asutuskeskukset ovat kuntakeskukset. Lisäksi alueella on useita kyliä, mutta pääosa väestöstä asuu kuntakeskuksissa. Vesistöalueen keski- ja yläosan tasaisilla mailla on paljon suoalueita (Kuva 9). Koko vesistöalueen (sekä Suomen että Ruotsin puoli) pinta-alasta noin 0,8 % on maatalousaluetta, 76 % metsiä ja avoimia kankaita sekä reilu 16 % avosoita ja kosteikoita (Taulukko 2). Rakennetuja alueita on noin 0,6 % koko vesistöalueen pinta-alasta. Taulukko 2. Maankäyttö (CLC2000) Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella. Maankäyttö Suomi Ruotsi % [ha] [ha] % Rakennetut alueet , ,29 Maatalousalueet , ,66 Metsät sekä avoimet kankaat ja kalliomaat , ,49 Kosteikot ja avoimet suot , ,68 Vesialueet , ,89 Kaikki yhteensä Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella 12

13 Kuva 8. Kunnat, väestön sijoittuminen Suomen puolella, suurimmat kylät ja päätieverkosto Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella. Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella 13

14 Kuva 9. Maankäyttö Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella. Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella 14

15 2.3 Kaavoitus Kuntien kehittämisen pääsuunnat esitetään maakuntakaavoissa. Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella voimassa olevat maakuntakaavat on esitetty seuraavassa taulukossa. Yleiskaavoituksella tarkennetaan maakuntakaavoissa määritettyjä kehityssuuntia ja maankäyttöä. Tulvalle alttiit alueet voidaan osoittaa yleiskaavoihin, jolloin tulvat tulevat huomioiduksi sekä yleiskaavoituksessa että niiden pohjalta tehdyissä asemakaavoissa. Sitä kautta uutta rakentamista voidaan ohjata pois tulvauhan alaisilta alueilta. Taulukko 3. Kaavoitus Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueen kunnissa. Kunta Maakuntakaavoitus Yleiskaavoitus Tornio Lapin meri- ja rannikkoalieen tuulivoimamaakuntakaava (vahvistettu 2005) 3 oikeusvaikutteista kaavaa 2 oikeusvaikutuksetonta kaavaa Länsi-Lapin seutukaava (vahvistettu 2003) Ylitornio Länsi-Lapin seutukaava (vahvistettu 2003) 3 oikeusvaikutteista kaavaa 5 oikeusvaikutuksetonta kaavaa 1 kaava vireillä Pello Länsi-Lapin seutukaava (vahvistettu 2003) 3 oikeusvaikutteista kaavaa 5 oikeusvaikutuksetonta kaavaa 1 kaava vireillä Kolari Tunturi-Lapin maakuntakaava (vahvistettu 2010) 1 oikeusvaikutuksetonta kaavaa 1 kaava vireillä Muonio Tunturi-Lapin maakuntakaava (vahvistettu 2010) 1 oikeusvaikutteista kaavaa 1 oikeusvaikutuksetonta kaavaa Enontekiö Tunturi-Lapin maakuntakaava (vahvistettu 2010) 5 oikeusvaikutuksetonta kaavaa Maakuntakaavoitus Länsi-Lapin seutukaavassa Tornion, Ylitornion ja Pellon keskustat on määritetty asutuskeskuksiksi. Lisäksi Tornion kunnan alueella on 18, Ylitornion kunnan alueella 14 ja Pellon kunnan alueella 12 kehitettävää kylää. Länsi-Lapin seutukaava tullaan korvaamaan Länsi-Lapin maakuntakaavalla, joka on juuri kuulutettu vireille. Uudessa maakuntakaavassa tulvat tullaan huomioimaan. Tunturi-Lapin maakuntakaavassa asutuskeskuksiksi on määritetty Kolarin, Muonion ja Enontekiön kuntakeskukset. Enontekiön kuntakeskus (Hetta) ei sijaitse Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella. Kilpisjärven kylä on määritetty keskuskyläksi ja lisäksi alueella on 12 muuta keskuskylää. Ruotsissa jokaisella kunnalla on ns. översiktsplan, joka kattaa koko kunnan alueen. Suunnitelma opastaa ja tukee päätöksiä, jotka liittyvät maa- ja vesialueiden käyttöön ja rakennetun ympäristön kehittämiseen ja säilyttämiseen. Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueen Länsi-Lapin seutukaavan alue- ja kohdemerkinnät, Tunturi- Lapin maakuntakaava-alue ja yleiskaavat on esitetty seuraavassa kuvassa. Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella 15

16 Kuva 10. Kaavoitus Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella. Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella 16

17 2.4 Suojelualueet ja kulttuuriperintö Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella on Suomen puolella 9 Natura 2000 verkostoon kuuluvaa suojelualuetta (pinta-ala yhteensä 5962 km 2 ), jotka kuuluvat lisäksi VPD suojelualuerekisteriin. (liite2 ja Kuva 11). Suojelualuerekisteriin valituilla suojelualueilla veden tilan ylläpidolla tai parantamisella on suuri luonnonsuojelullinen merkitys suoraan vedestä riippuvaisten elinympäristöjen tai lajien suojelun kannalta. Tornionjokilaakso rannikolta Pellon korkeudelle saakka on suurimmaksi osaksi maatalouden muovaamaa kulttuurimaisemaa. Tornionjokilaakso Tornion kaupungin pohjoispuolelta lähelle Ylitornion taajamaa kuuluu valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. Tässä raportissa huomioitavat kulttuuriympäristökohteet on lueteltu lukumääräisesti seuraavassa taulukossa ja merkittävimpien kohteiden sijainnit on esitetty kuvassa 11. Vesistöalueen Suomen puoleiselta osalta on löydetty 408 kiinteää muinaisjäännöstä. Alueella on neljä suojeltua (kirkkolaki 1054/1993) kirkkoa ja kuusi kohdetta, jotka on suojeltu valtion asetuksella (480/1985). Valtion asetuksella suojeltuihin kohteisiin kuuluvat: Aarean metsänvartijatila, Aavasaksan matkailumaja, Hannukkalanniemen tila, Naapankivaaran metsänvartijantila, Niemelä metsäteknikon virkatalo ja Tornion alakouluseminaari. Rakennettu kulttuuriympäristö 2009 (RKY2009) kohteet ovat kansallisesti merkittäviä. Tornionjoen- Muonionjoen vesistöalueella olevat kohteet on nimetty liitteen 2 taulukossa 2. Kolme RKY2009- kohdetta kuuluu myös maailmanperintökohteisiin. Taulukko 4. Kulttuuriympäristökohteet Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella. Kulttuuriympäristön tyyppi Suojeltu kirkko Suomi (lkm vesistöalueella) 4 (Tornio, Karunki, Alatornio ja Muonio) Ruotsi (lkm vesistöalueella) 3 (Karesuando, ja kaksi Pajalassa) Valtion asetuksella suojeltu kohde 6 kohdetta, joissa yhteensä kohdetta, joissa yhteensä rakennusta 40 rakennusta Maailmanperintökohde 3 (Struven ketju) 1 (Struven ketju) Muinaisjäännökset 408 kohdetta 477 kohdetta RKY kohdetta, joissa yhteensä 40 rakennusta 42 rakennusta 2 2 Ruotsissa kohteet ovat "Värdefulla kulturmiljöer av riksintresse" Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella 17

18 Kuva 11. VPD Natura2000-alueet ja kulttuuriperintökohteet Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella Suomen puolella. Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella 18

19 2.5 Tulvasuojelu ja vesistön käyttö Vesistöalueella on Suomen puolella kolme säännösteltyä järveä; Raanujärvi, Vietonen ja Portimojärvi ja Ruotsin puolella yksi säännöstelty järvi Puostijärvi. (Kuva 12) Ruotsin puolella Puostijoessa on kaksi voimalaitosta (Ekfors Kraftverksdamm 1 ja 2) ja Kengisbrukin voimalaitos Pajalan alapuolella. Kengisbrukin voimalaitos ei patoa jokea, sillä vesi johdetaan voimalaitokselle eräänlaisen aallonmurtajan kautta. (Puro-Tahvanainen et al. 2001) Seuraavassa taulukossa on esitetty säännöstelyrakenteiden tietoja. Kaikki Suomen puolen padot kuuluvat patoturvallisuuslain (494/2009) mukaiseen patoluokkaan 2. Ko. Luokkaan kuuluvat padot voivat onnettomuuden sattuessa aiheuttaa vaaraa terveydelle taikka vähäistä suurempaa vaaraa ympäristölle tai omaisuudelle. Luokan 2 padot on mitoitettu, padosta riippuen, kestämään 1/500a 1/1000a tulvia. Taulukko 5. Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueen padot. Pato Rakennusvuosi Säännöstelty järvi Omistaja Jolmankoski 1956 Raanujärvi Pohjolan voima (Tornionlaakson voima Oy) Kaaranneskoski 1955 Vietonen Pohjolan voima (Tornionlaakson voima Oy) Portimokoski 1987 Portimo Pohjolan voima (Tornionlaakson voima Oy) Ekfors Kraftverksdamm 1 Ekfors Kraftverksdamm Puostijärvi Puostijärvi Kengisbruk Kengis Bruk AB 1 Puro-Tahvanainen et al Kuva 12. Padot ja tulvasuojaukset Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella. Liakanjoen alueella on tehty 1900-luvulla vesistöjärjestelyjä sekä tulvien aiheuttamien haittojen minimoimiseksi että virtaamaolojen parantamiseksi vähävetisellä kaudella. Liakanjoen suistoalueelle on rakennettu kuusi pohjapatoa. (Tornionjoen 2010) Tornion kaupunginlahden kunnostus on valmistu- Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella 19

20 nut vuonna 1999, minkä yhtenä tavoitteena on pienentää tulvasta aiheutuvaa vahinkoa Tornion ja Haaparannan kaupungeille. (Ollila et al. 2000) Pellon kunnan alueella on rakennettu joitakin tulvasuojauksia. Yksi tila on tulvasuojattu (suojauksen harjan korkeus N ,20 m) vuonna 1993 Lempeässä (Lapin vesi- ja ympäristöpiiri 1990). Pellon keskustassa on rakennettu kaksi tulvasuojausta Jolmanputaan molemmin puolin. Ensimmäinen suojaus rakennettiin vuonna 1976 ja toinen vuosien aikana (Lapin vesipiirin vesitoimisto 1982). Suojausten harjojen korkeudet on LN + 82,30 m. Edellä mainittu vedenkorkeus toistuu keskimäärin kerran 200 vuodessa (Gumbelin jakauma Pellon havaintoaseman vedenkorkeushavainnoista). Tornion Suensaaren pohjoisosaan Fluurin saareen on vuonna 1999 rakennettu 1,4 km pitkä tulvapenger. Penkereeseen on rakennettu pumppaamo, jolla pumpataan avovesiaikaan Tornionjoesta vettä Kaupunginlahteen. Tulvapenkereen harja on rakennettu korkeuteen N ,70 m. Penkereen taakse jäävän Kaupunginlahden tulvavedenkorkeudeksi sallitaan korkeimmillaan NN + 2,5 m. Suensaaren eteläpuolelle on rakennettu På Gränsen- Rajalla hankkeessa tulvasuojaus (Rajakaari) 2000-luvulla. Rajakaaren harjakorkeus on N ,80 m. Tornionjoella tulvantorjunta jakautuu ennakointiin, seurantaan ja tiedottamiseen sekä toisaalta tulvatilanteen aiheuttamaan torjunta- ja pelastustyöhön. Käytännöksi on muodostunut jokisuun jääkannen sahaaminen ennakolta joen valtaväylän kohdalta. Sahauksella on pystytty helpottamaan jäiden lähtöä jokisuilta, mutta epäedullisissa olosuhteissa jääpatoja voi syntyä sahauksesta huolimatta. (Sivonen 2002) Tornionjokisuun tulvasuojeluun on vuonna 1997 valmistunut suunnitelma, jossa tulvavahinkoja ja riskejä pyritään ehkäisemään ruoppaamalla Tornionjokisuuta mereltä Röyttän kohdalta Hellälään Karinkorvan alle. Suunniteltu ruoppauskanava lisää vesitilavuutta, jolloin jäätelit eivät pakkaudu pohjaa vasten ja pääsevät purkautumaan kanavaa pitkin avomerelle. Lisäksi ruoppaus mahdollistaa todennäköisesti satamahinaajan käytön kanavan aukaisussa. (Torniojokisuun ruoppaus ja penkereet 2008) Vesistöalueelta ei ole aiempia tutkimuksia tulvatasanteista vesien pidättämisalueina. Tulvavesien pidättämisalueina voidaan pitää laajempia suoalueita ja suuria järviä. CORINE-maankäyttöaineiston mukaan pääosa suoalueista sijaitsee vesistöalueen pohjoisosassa. Suuremmat järvet (Jerisjärvi ja Äkäsjärvi) sijaitsevat vesistöalueen keskiosassa. Vietonen, Portimojärvi ja Raanujärvi Tengeliöjoen valuma-alueella on jo valjastettu vesivoimatuotantoon. Korkeuseroltaan tasaisempaa maastoa on Torniojoen suistoalueella, mutta alue on tiheään asuttua. Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella 20

21 3 Historiallinen tulvatieto 3.1 Toteutuneet tulvat Suurin osa tulvista aiheutuu jääpadoista. Jääpadottomat tulvat eivät yleensä aiheuta huomattavia vahinkoja, pois lukien Tornion kaupungin alue. Pohjoisin alue, jossa jääpadot ovat aiheuttaneet tulvia on Ylimuoniossa. (Ollila et al. 2000) Liakanjoki tulvii vuosittain keväisin. Virtaamaerot (kesän aikaisiin virtaamiin) ovat suuria, mutta huomattavia vahinkoja sattuu harvoin (Tornionjoen 2010). Aikaisin havainto jääpatotulvasta on vuodelta 1615, jolloin Särkilahden kappeli (Ylitornion ensimmäinen kirkko) huuhtoutui tulvan mukaan. Vuonna 1677 tapahtunut Keksin tulvaksi nimetty tulva aiheutti laajoja vahinkoja. (Zachrisson 1989) Vedenkorkeushavaintojen perusteella korkeimmat vedenkorkeudet on mitattu vuonna 1968 useilla vesistöalueen vedenkorkeusasemilla. Myös suurimmat virtaamat on mitattu useilla asemilla samaan aikaan. Vuoden 1968 tulva oli tunturitulva, joka tapahtui 9-11 kesäkuuta. Ruotsin puolella tapahtui vuonna 2004 tunturitulva Torneträsk-järvestä alavirtaan. Vahingot keskittyivät lähinnä Vittangijoen haarasta ylävirtaan Rávttaseatnu-joen haaraan väliin jäävälle Tornionjoen osuudelle. Useita vapaa-ajan rakennuksia ja asuinrakennuksia kärsi tulvavahingoista, lisäksi Jukkasjärven jätevedenpuhdistamo jouduttiin sulkemaan. Muoniojoen yhtyessä Tornionjokeen, oli tulvavirtaama jo laskenut pieneksi. (SMHI 2011b) Vuonna 1990 syntyi jääpato Hellälän kohdalle aiheuttaen tulvan Tornion ja Haaparannan alueelle. Korkein mitattu vedenkorkeus Tornion Suensaaren alueella oli N60 + 4,60 (=NN + 4,23). Kokonaisvahinko Tornion kaupungille oli noin Rakennusvahinkoja aiheutui noin :n edestä ja irtaimistovahinkoja noin arvosta. Vuoden 1990 tulva on suurin tapahtunut tulva Tornion kaupungin alueella. Vuonna 1995 keski- ja pohjois-ruotsissa sattui yksi 1900-luvun suurimmista tulvista lumen sulaminen tapahtui toukokuun puolivälissä yhtä aikaa sekä metsä- että tunturialueilla, lisäksi vuoden 1995 talvi oli runsasluminen. Norrbottenin läänissä suurimmat vahingot aiheutuivat Älvsbylle, joka ei ole Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella. Ko. vuonna Ruotsin puolella vahinkoja aiheutui Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella Övertorneåssa. Juoksengissa, Svansteinissa, Korvassa ja Pellossa, missä teillä tulvi, joitakin kesämökkejä kastui ja kellareita täyttyi vedellä. (MSB 2011) Uhka jääpadon syntymiselle Tornio-Haaparanta alueella on suurin silloin, kun Tornionjoen suiston merialue on vielä jäässä, yläpuolisen uomaosuuden jo purkaessa jäitä alavirtaan. Virran mukana kulkeutuvat jäätelit ja suppojää pakkautuvat kiinteän jään reunaan aiheuttaen jääpadon syntymisen. Aikaisempia jääpatojen aiheuttamia suurempia tulvavahinkoja on sattunut esimerkiksi vuosina 1934, 1971 ja Viimeisin Tornion alueen jääpatotulva oli keväällä 2002, jolloin Tornionjoki oli Kukkolankosken yläpuolelta jäässä, ja ylhäältä tulevat jäät ohjautuivat vapaana virranneeseen Liakanjokeen. Joki pystyi vastaanottamaan jäämassat, mutta meren oltua vielä jäässä jäätelit pakkautuivat jokisuistoon ja patosivat Oxön edustan nostaen veden pari metriä normaalia ylemmäksi. (Torniojokisuun ruoppaus ja penkereet 2008) Suurempia kevättulvia on ollut 2000-luvulla vuosina 2005 (mm. Pajalan alueella ja Muoniojoki- Torniojokihaarasta alavirtaan) ja 2006 (Tornionjoella useita jääpatoja, mutta ei suurempia vahinkoja). (SMHI 2011b) Tietoja vesistöalueella tapahtuneista suuremmista tulvista on lueteltu seuraavaan taulukkoon. Tornionjoen suurimmat virtaamat Karungissa ja suurimmat vedenkorkeudet Kukkolankoskella vuosittain on esitetty kuvassa 13. Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella 21

22 Tengeliönjoella haittana ovat vuosikymmenten ajan tulvaongelmia aiheuttaneet hyydejäät. Hyydetulvaalueet sijoittuvat Portimojärven yläpuolelle Luonionkosken yläosan ja Juopakosken alaosan väliselle noin 8 kilometrin pituiselle jokiosuudelle (Kuva 14). Vahinkoja aiheutuu erityisesti maataloudelle. (Lapin ympäristökeskus 2009a) Taulukko 6. Havaitut tulvat ja arviot vahingoista. Vuosi Tulvatyyppi Sijainti Vahingot / muuta tietoa 1922, 1934, , 1958, 1964, 1971 jääpato 3 useita 1968 tunturitulva 2 Juoksenki Pello Haaparanta 1984 jääpato useita 1985 jääpato useita 1986 jääpato useita 1990 jääpato 1 Hellälä 1995 vesistötulva 5 useita 1 Tornio, Oxö 2002 jääpato Lovvika 2004 tunturitulva 2006 jääpato Turtola Rávttaseatnujoki- Vittangijoki (Ruotsin puolella) 1934 tulva Haaparanta-Tornio alueella tulva Vittangissa tulva Haaparannan alueella tulva Pajalassa Pellon silta vahingoittui, tulva Haaparanta-Tornio alueella Tulva Haapannan alueella 4 Pellossa tulvinut alue oli 21 ha (HW LN + 81,66 m), useita taloja kastui. Alue on suojattu 1970-luvun lopulla kahdella tulvasuojauksella. Tulva Övertorneåssa, Juoksengissa, Svansteinissa, Korvassa ja Pellossa 4. 4,7 milj. SEK vahingot Haaparannan kunnalle (yhteensä vuosina 1984,1985 ja 1990) (Vahingot 3 yhteensä Enontekiössä, Kolarissa, Pellossa, Ylitorniolla ja Torniossa) Vedenkorkeus nousi yli 6 metriä Lempeässä. Ainakin yksi tila kastui (HW N ,73). Sama tila on kastunut myös vuosina 1985 ja Tila on suojattu tulvilta vuonna Vahingot 3 : (yhteensä Kolarissa, Pellossa, Ylitorniolla ja Torniossa) Tulva Haaparannan alueella, Övertorneåssa, Juoksengissa, Svansteinissa, Korvassa ja Pellossa sekä Pajalassa 4 Matkakoskella vedenkorkeus nousi yli 8 m. Vahingot 3 : (yhteensä Muoniossa, Kolarissa, Pellossa, Ylitorniolla ja Torniossa) Tulva Haaparannan alueella, Övertorneåssa, Juoksengissa, Svansteinissa, Korvassa ja Pellossa sekä Pajalassa ja Anttisissa 4. Tornion kaupungille noin vahingot, korkein havaittu vedenkorkeus Suensaaressa N60 + 4,60m ( ) Tulva Övertorneåssa, Juoksengissa, Svansteinissa, Korvassa ja Pellossa (tie nro 99 suljettu) 4 Vedenkorkeus nousi muutamia metrejä yli normaalista. Noin 30 mökkiä ja rantarakennusta kastui. Vesi nousi paikallisteiden yli useasta kohdasta, Oxön maantiesilta vaurioitui. Tiet molemmin puolin Ruohonkarinväylää suljettiin. Vahinkohakemuksien suuruus yhteensä vajaa Tulva Lovvikassa (mm. tieosuuksia tulvan alla, vettä kellareissa, yhdellä sahalaitoksella tulvi) 4 Useita vapaa-ajan rakennuksia ja asuinrakennuksia kärsi tulvavahingoista, lisäksi Jukkasjärven jätevedenpuhdistamo jouduttiin sulkemaan 5 viisi kesämökkiä ja useita talousrakennuksia kastui Tulva Övertorneåssa, Juoksengissa, Svansteinissa, Korvassa (tie nro 99 suljettu) ja Pellossa 4 1 lähde Torniojokisuun tulvasuojelu lähde Ollila et al lähde Zachrisson 1989 (Vahinkojen kustannukset ovat arvioita, teitä, siltoja ja sähköverkostoa ei ole laskettu mukaan. Vahingoittuneet rakennukset ovat pääosin kesämökkejä ja muita talousrakennuksia) 4 lähde: Norrbottenin lääninhallituksen MSB:lle raportoimat historialliset tulvatapahtumat. 5 lähde: SMHI 2011b Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella 22

23 Q [m 3 /s] W [N60 + m] , , , , Karunki HQ Kukkolankoski HW Kuva 13. Huippuvirtaamat Karungissa ja vedenkorkeudet Kukkolankoskella vuosittain.

24 Kuva 14. Tornionjoen ja Muonionjoen jääpatojen tavallisimmat muodostumispaikat. Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella 24

25 3.2 Arvio toteutuneiden tulvien vaikutuksesta nykytilanteessa Pellossa ja Lempeässä on rakennettu tulvasuojauksia suurimpien havaittujen tulvien jälkeen, joten niissä kohdissa vahingot olisivat pienemmät, jos samanlainen tulva tapahtuisi uudestaan. Tornion alueella vuonna 1990 tapahtunut huomattavia vahinkoja aiheuttanut tulvan jälkeen on Suensaaren pohjoisosaan rakennettu tulvapenger, jonka harjan korkeus on N ,70 m. Vuoden 1990 tulvan vedenkorkeus Suensaaren kohdalla oli N ,60 m. Suomen ja Ruotsin rajalla toteutettu På Gränsen Rajalla hanketta, jossa on rakennettu mm. liikekiinteistöjä ja kunnallistekniikkaa rajaalueelle. Hankkeessa on huomioitu vuoden 1990 tulvan vedenkorkeudet ja alue onkin suojattu (Rajakaari, harjan korkeus N ,80 m), jos vuoden 1990 tulvavedenkorkeus toistuu uudestaan. Tulvasuojauksen harjan korkeus on noin 20 cm ylempänä kuin vuonna 1990 alueella havaittu suurin vedenkorkeus, joten se suojaa myös hieman suuremmaltakin tulvalta. Edellä mainitun perusteella, mikäli vuoden 1990 tulva toistuisi uudestaan, olisivat vahingot vähäisemmät. Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella 25

26 4 Mahdolliset tulevaisuuden tulvat ja tulvariskit 4.1 Ilmastonmuutoksen vaikutus Tulvien muuttuminen ilmastonmuutoksen seurauksena riippuu voimakkaasti tarkasteltavan vesistön ominaisuuksista. Lapissa, jossa tulvat aiheutuvat kokonaan tai pääosin kevään lumen sulamisesta, tulvat tulevat pienenemään lumen vähenemisen johdosta. Tällaisia kohteita ovat etenkin Pohjois- ja Itä-Suomen pienehköt jokivesistöt. Kaikkein pohjoisimmilla alueilla Lapissa tulvat eivät jaksolla keskimäärin merkittävästi pienene (Kuva 15). Vuosijaksolla kerran sadassa vuodessa toistuvien tulvien arvioidaan pienenevän. (Veijalainen et al. 2009) Kasvaa Ei merkittävää muutosta (+- 10 %) Pienenee Keskiarvo Min Maks Kuva vuoden tulvien muutos jaksoilla ja referenssijaksoon verrattuna. 20 skenaarion keskiarvo (vas), minimi (keskellä) ja maksimi (oik). (Kuvan lähde: Veijalainen et al. 2009) Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella 26

27 Seuraavassa taulukossa on esitetty ilmastonmuutoksen vaikutus 1/100a tulvan virtaamiin Tornionjoen- Muonionjoen vesistöalueella. Keskiarvo on 20 ilmastonmuutosskenaarion antamien ilmastonmuutoslaskelmien keskiarvo. Minimi- ja maksimimuutokset kertovat minimi- ja maksimiskenaarioiden antamat muutokset referenssijaksoon verrattuna. Taulukko 7. Ilmastonmuutoksen vaikutus 1/100a tulvan virtaamiin Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella (Veijalainen 2009) * * Maksimimuutos Minimimuutos Keskiarvo Maksimimuutos Minimimuutos Keskiarvo Kilpisjärvi Muonionjoki, Muonio Karunki * % muutos referenssijaksoon nähden 4.2 Muun pitkäaikaisen kehityksen vaikutus tulvariskeihin Vesistöalueen kuntien kokonaisväestön on arvioitu laskevan 0,6 % vuoteen 2030 mennessä (Taulukko 8) (Rovaniemen ja Kittilän kuntia ei ole laskettu mukaan). Tornion kunnan väestön on arvioitu lisääntyvän tulevaisuudessa, mikä voi lisätä tulvariskikohteiden määrää alueella, mikäli rakennetaan tulvauhatulle alueelle. Taulukko 8. Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella sijaitsevien kuntien kokonaisväestö vuonna 2009 ja ennustettu väestönkehitys vuoteen 2030 (Lähde: Tilastokeskus 2010, Statistiska centralbyrån 2010) Kunta % Enontekiö Kittilä Kolari Muonio Pello Rovaniemi Tornio Ylitornio Haparanda Övertorneå 4920 Pajala 6309 Kiruna Total Tunturi-Lapin maakuntakaavassa yhteiskuntarakenteen muutoksia tulevaisuudessa ovat matkailualueiden voimaksa kasvu, kaivosteollisuuden perustaminen, Kolarin kuntakeskuksen ja Kilpisjärven kylän kasvu, harvaanasuttujen alueiden väestön väheneminen ja liikennereittien parantuminen. Matkailun tärkeyttä korostetaan. Kolarin kunnan väestön arvioidaan lisääntyvän mahdollisen uuden kaivosteollisuuden johdosta. Tornion kaupungin tärkeimmät kehittämisen alueet ovat keskustan itäpuoliset alueet ja alueet Kivirannasta pohjoiseen. Uusi rakentaminen on pääasiassa omakotitalorakentamista. Tornion kunnan alueen kehittyviä kyliä ovat Karunki, Kyläjoki-Laivaniemi, Vojakkala ja Kukkola. Uusia tontteja on tarjolla Kivirannassa, Pirkkiössä, Torpinmäellä ja Arpelassa. Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella 27

28 Ylitornion, Pellon, Kolarin, Muonion ja Enontekiön kunnissa ei ole merkittäviä rakennuspaineita. Kolan kunnassa rakentamispaineita voi syntyä, mikäli alueella toteutuu uusia kaivoshankkeita. Kuntien rakennusjärjestyksissä on kuitenkin yleensä jonkinasteisesti huomioitu tulvat uusien rakennusten rakentamiskorkeuksissa. Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella 28

29 5 Paikkatietoaineistojen käyttö tulvariskialueiden määrittämisessä Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueelle ei ole saatavilla Suomen ympäristökeskuksen tulvariskien alustavaa arviointia varten laatimaa vesistöaluetasoista tulvan leviämiskarttaa (tulvatoistuvuus 1/1000a). Edellä mainitun vuoksi tulvariskialueita on arvioitu muilla menetelmillä. Tässä arvioinnissa on keskitytty alueisiin, joilla voisi olla potentiaalia merkittäväksi tulvariskialueeksi (esimerkiksi alueet, joilla on paljon asutusta ja rakennuksia). Samalla otetaan huomioon merkittävät kulttuuriympäristön ja infrastruktuurin kohteet. Rakennetuista alueista on saatu tietoa CORINE maankäyttöaineistosta (CLC2006). Asukkaiden määrät ja rakennusten kerrosalat on saatu rakennus- ja huoneistorekisteristä (RHR2009). Tornion-Muonionjoen vesistöalueella (Torniota lukuun ottamatta) tulvariskejä on arvioitu yhdistämällä paikkatietoaineistoja rakennetuista alueista (CLC2006) ja asukkaiden lukumääristä (RHR2009) (Kuva 16). Tässä arvioinnissa tarkasteluun otetaan ne rakennetut alueet, joissa on yli 500 asukasta. Lisäksi on tarkasteltu erikseen alueet, joilta on havaintoja tulvavahingoista (Kaulinranta, Turtola, Juoksenki). Ympäristöhallinnon tietokannoista ja tulvatietojärjestelmästä saadaan tiedot havaituista tulvavedenkorkeuksista. Vedenkorkeustietojen ja tulvahavaintojen avulla arvioidaan tulvavedenkorkeuksia tarkasteluun valituilla alueilla. Joen keskivedenkorkeuksien (MW) arvioinnissa kunkin alueen kohdalla on hyödynnetty joko olemassa olevaa maastomallia, peruskarttaa tai havaittuja vedenkorkeuksia. Niillä alueilla, joiden lähellä sijaitsee vedenkorkeuden havaintoasema, käytetään arvioinnissa apuna havaintoaseman vedenkorkeushavaintoja. Havainnoista on laskettu Gumbelin käyrän avulla arvio kerran tuhannessa vuodessa toistuvasta vedenkorkeudesta. Muulloin tulvavedenkorkeutta on arvioitu lisäämällä keskivedenkorkeuteen 5 metriä. Kuva 16. Tulvariskialuetarkasteluun mukaan otetut alueet. Mikäli tulvauhattujen asukkaiden lukumäärä on vähäinen, eikä alueella ole muita yleiseltä kannalta katsoen merkittäviä infrastruktuurin, kulttuurin tai ympäristön kohteita, voidaan olettaa, että alueella ei esiinny merkittäviä tulvariskejä. Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella 29

30 Tornion kaupungin alueelle laadittiin oma karkea tulvan leviämiskartta (HQ 3100 m 3 /s ja jääpatotilanne). Ruotsalaisessa tutkimuksessa jääpatotulvista (Amrén 1989) todettiin ilman jääpatoa tapahtuvan tulvan aiheuttavan matalamman vedenkorkeuden kuin jääpadon aiheuttaman tulvan vedenkorkeus. HQ 3100 m 3 /s vastaa keskimäärin kerran 100 vuodessa toistuvaa tulvaa. Zachrissonsin (1989) tutkimuksessa on laskettu, että kerran tuhannessa vuodessa toistuvan virtaaman vedenkorkeus (ilman jääpatoa) on matalampi kuin kerran sadassa vuodessa toistuvan virtaaman ja jääpadon aiheuttama vedenkorkeus. Rakennus- ja huoneistorekisterin asukasmäärän ja kerrosalan perusteella lasketaan tulvavahinkopotentiaali eli ns. tulvariskiruudut (250 x 250 m) ja riskialueet (Taulukko 9). Tulvariskiruudut on laskettu SYKE:ssa vain Tornion kaupungin alueelle. Taulukko 9. Riskiruutujen luokittelu asukasmäärän ja kerrosalan perusteella. Riskiluokka Asukkaiden määrä Kerrosala [m 2 ] I >250 Tai > II Tai III Tai IV <10 Ja <250 Tulvariskiä on tarkasteltu tulvalain (620/2010) 8 :ssä esitettyjen kriteerien pohjalta: Tulvariskin merkittävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon alueelliset ja paikalliset olosuhteet, tulvan todennäköisyys sekä seuraavat tulvasta mahdollisesti aiheutuvat yleiseltä kannalta katsoen vahingolliset seuraukset: 1) vahingollinen seuraus ihmisten terveydelle tai turvallisuudelle 2) välttämättömyyspalvelun, kuten vesihuollon, energiahuollon, tietoliikenteen, tieliikenteen tai muun vastaavan toiminnan, pitkäaikainen keskeytyminen 3) yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja turvaavan taloudellisen toiminnan pitkäaikainen keskeytyminen 4) pitkäkestoinen tai laaja-alainen vahingollinen seuraus ympäristölle 5) korjaamaton vahingollinen seuraus kulttuuriperinnölle Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella 30

31 6 Tulvariskialueiden tunnistaminen 6.1 Kokemusperäinen tieto ja aiemmat selvitykset Ollilan et al (2000) suurtulvaselvityksen mukaan vedenkorkeus nousee Tornion-Muonionjoella talven alivedenkorkeudesta useita metrejä kevättulvien aikana. Jäiden lähdön aikana vedenkorkeus kasvaa paikoitellen huomattavasti jäiden patoutumisen vuoksi. Ollilan et al (2000) selvityksessä arvioitiin vahinkoja, jotka syntyisivät kerran 250 vuodessa toistuvan tulvan seurauksena. Tornion kaupunki kärsisi suurimmat vahingot suurtulvatilanteessa: kymmeniä kerrostaloja, satoja omakotitaloja, liikkeitä, huoltoasemia jne. joutuisi veden kastelemiksi. Vahinkojen on arvioitu olevan yhteensä 9 milj.. Vesistöalueen keski- ja yläosissa on arvioitu vahinkoja aiheutuvan seuraavasti: Kaulinranta noin , Juoksenki, Turtola ja Pellon keskusta yhteensä noin Myös ylempänä jokivarressa vahinkoja syntyy yksittäisille pienille kohteille. Koko vesistöalueella vahingot silloille olisivat noin 10 milj. ja vahingot tieverkostolle noin 30 milj.. Vesistöalueen Suomen puoleisen osan kokonaisvahinkojen summa nousee 49 milj.. (Ollila et al. 2000) Vuonna 1990 syntyi jääpato Hellälän kohdalle aiheuttaen tulvan Tornion ja Haaparannan alueelle. Kokonaisvahinko Tornion kaupungille oli noin Rakennusvahinkoja aiheutui noin :n edestä ja irtaimistovahinkoja noin arvosta. Vuoden 1990 tulva on suurin tapahtunut tulva Tornion kaupungin alueella. Tarkasteltaessa aikaisempia tulvia ja selvityksiä Tornion kaupunki, Kaulinranta, Juoksenki, Turtola ja Pello nousivat esille. 6.2 Tulvariski ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle Tulvariskille potentiaaliset alueet perustuen rakennus- ja huoneistorekisterin tietoihin, suurempien vesistöjen sijaintiin asuinalueisiin nähden ja alueiden korkeusasemaan ovat Tornio, Vojakkala, Karunki, Ylitornio, Kaulinranta, Juoksenki, Turtola, Pello, Kolari ja Muonio. Edellä mainittujen alueiden tarkemman tarkastelun perusteella voidaan todeta, että tulvariski Torniossa on huomattavasti muita alueita suurempi, kun tarkastellaan tulvariskiä ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle yleiseltä kannalta. Vojakkala, Kaulinranta ja Pello voidaan luokitella paikallisiksi tulvariskialueiksi. Tornion kaupungin alueen karkea tulvamallinnus tuotti yhteensä 239 tulvariskiruutua, joista 3 kuuluu korkeimpaan riskiluokkaan. Tulvan uhkaamalla asuinalueella asuu noin 2800 asukasta vähän yli 600 asuinrakennuksessa. Noin 85 % tulvauhatuista rakennuksista on asuinrakennuksia, 3 % rakennuksista on liikerakennuksia (RHR2009). Tulvauhattua kerrosalaa on noin m 2. Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella 31

32 Taulukko 10. Tarkasteltujen alueiden asuinalueilla olevat asukkaat, kerrosalat ja asunnot, joiden arvioidaan olevan uhattuna suurtulvatilanteessa. Alue Asukkaat kerrosala [m 2 ] Asunnot [kpl] Tornio Vojakkala Karunki alle alle 10 Ylitornio Kaulinranta Juoksenki Turtola 1 alle alle 10 Pello Kolari Muonio Tietojärjestelmässä ei ole asuinalueeksi merkittyä aluetta ko. alueella. Luvut perustuvat arvioidulla tulva-alueella oleviin RHRpisteisiin. Hätätilanteessa vaikeasti evakuoitavia kohteita ovat rakennukset, joissa on paljon ihmisiä ja osalla ihmisistä on liikuntarajoitteita. Ko. rakennuksia ovat esim. sairaalat, terveyskeskukset, vanhainkodit ja suuremmat koulut. Torniossa tulvauhattuna on yksi päiväkoti ja yksi vanhainkoti. Kaulinrannassa on yksi koulu tulvauhattuna. Muilla tarkastelussa mukana olevilla alueilla ei arvioida olevan ko. rakennuksia tulvauhattuna. Tornion kaupunki, Vojakkala, Kaulinranta and Pello nousivat esille tarkasteltaessa riskejä ihmisten turvallisuudelle ja terveydelle. 6.3 Tulvariski yhteiskunnan kannalta tärkeille toiminnoille Yhteiskunnan kannalta tärkeät toiminnot käsittävät koko infrastruktuurin ja sen ylläpidon. Lisäksi edellä mainittuihin toimintoihin sisältyy sellainen omaisuus ja elinkeinotoiminta, jonka toimivuus tulisi varmistaa kaikissa olosuhteissa. Vesistöalueella ei ole tulvan uhkaamana sellaista merkittävää taloudellista toimintaa (kuten elintarvike- tai lääketeollisuutta, satamia tai lentokenttiä), joka turvaa yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja. Muut yritykset voivat kärsiä taloudellisia vahinkoja, mikäli tulva vahingoittaa liikekiinteistöjä. Tornion alueella on toteutettu Tornion ja Haaparannan rajalla På Gränsen Rajalla hanketta, jossa alueelle on rakennettu mm. huomattava määrä liikehuoneistoja. Vuonna 1990 ko. alueella tulvi voimakkaasti. Vuoden 1990 tulvavedenkorkeus on kuitenkin huomioitu suunnittelu- ja rakennusvaiheessa ja alueen tulvasuojelurakenteet on mitoitettu suojaamaan rakennukset vuoden 1990 tulvavedenkorkeudella. Tulvasuojaukset eivät kuitenkaan ole riittävät suurtulvatilanteessa. Päätieverkosto seurailee suurilta osin Tornionjokea Suomen puolella. Päätiet sisämaahan alkavat kuntakeskuksista. Rautatie seurailee Tornionjokea Torniosta Äkäsjokisuuhun. Nykyään junaliikenne päättyy Kolariin, mutta uusien kaivoshankkeiden suunnittelun johdosta junaradan jatkamista Äkäsjokisuusta Ruotsin puolelle Pajalaan suunnitellaan. Päätieverkosto on esitetty kappaleen 2.2 kuvassa 8. Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella 32

33 Taulukko 11. Tornion kaupungin alueen tulvauhattujen teiden kokonaispituudet. Luokka Tornio (tulvauhatut tiet) pituus [km]* Valtatie / Pääkatu 6 Kantatie / Pääkatu - Seututie / alueellinen pääkatu 6 Yhdystie / Kokoojakatu 9 Tärkeä yksityistie / Liityntäkatu - Muu yksityistie - Rautatie 4 * HUOM! Teiden pituudet eivät ole yhtäjaksoisia, vaan koostuvat useista pienemmistä pätkistä! Yleisesti ottaen tieverkosto sijaitsee suhteellisen korkealla verrattuna keskiveden ja jokirantojen korkeuksiin (digitaalisen korkeusmallin perusteella). Muutamissa paikoissa maanpinta on alavampaa, jolloin tulviminen teillä on mahdollista. Tällaisia paikkoja on mm. Kaulinrannassa, Ylitorniolla, Martimon kylässä, Karungissa ja Torniossa. Kaulinrannassa tulva voi uhata myös rautatietä. Tornion kaupungin alueella noin 20 km teitä on tulvauhattuna. Yhteydet Ala-Tornioon katkeavat ja osia moottoritie E8:sta jää tulvan alle luvulla on raportoitu tulvista seuraavilla teillä: tie nro Äkäsjoen ja Hannukaisen välillä (vuosi 2005), tie nro 83 Ylipään, Romakkajärven ja Raanujärven välillä (vuosi 2005), tie nro Kantomapään ja Juoksengin välillä (vuosi 2006), tie nro Kaulinrannassa Marjosaaren ja Kuivakankaan välillä (yuosi 2007), tie nro Ylitorniolla Hirstiön ja Poikkilahden välillä (vuosi 2005). Tietoa ei ole, onko tulva aiheutunut vesistön (järvi/joki) tulvimisesta vai esimerkiksi tierumpujen jäätymisestä / tukkeutumisesta. Rautatieverkosto ei ole tulvauhattuna Kaulinrantaa ja Torniota lukuun ottamatta. Rautatien korkeutta ei ole huomioitu tässä tarkastelussa, joten on mahdollista, että tulvauhka ei ole niin merkittävä. Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella on yhteensä 15 muuntoasemaa. Näistä Ylitorniolla sijaitseva muuntoasema saattaa olla tulvauhattuna, jos vesi alueella nousee yli 3 metriä keskivedenkorkeudesta. Muut muuntoasemat sijaitsevat alueilla, jotka ovat joko suhteellisen kaukana päävesistöistä tai korkeusasemaltaan huomattavasti lähimmän vesistön keskivedenkorkeutta korkeammalla. Tornion kaupungin alueella on yksi sähkö-/lämpökeskus ja kolme sähköpääkeskusta tulvauhatulla alueella. Mikäli keskusten toiminta häiriintyy, voi alueella esiintyä sähkön ja lämmön jakelukatkoksia. Tarkasteltaessa tulvariskiä infrastruktuurille nousi esille Tornio ja Kaulinranta. 6.4 Tulvariski ympäristölle ja kulttuuriperinnölle Monille luonnon elinympäristöille tulvat ovat lähes välttämättömiä, jolloin tulva ei aiheuta merkittävää haittaa luonnolle ja suojelualueille, muulloin kuin silloin, jos tulvaveden mukana ympäristöön kulkeutuu haitallisia aineita. Tulvariskinä ympäristölle käsitetään tässä laaja-alaiset ja pitkäaikaiset vahingolliset seuraukset. Ko. vahingollisia seurauksia voi syntyä esimerkiksi ympäristöluvanvaraisten tuotantolaitosten toiminnan häiriintyessä, jolloin laitokselta voi kulkeutua tulvaveden mukana ympäristölle vaarallisia aineita. Ympäristölle haitallisia aineita voi lisäksi vapautua polttoaine- ja kemikaalisäiliöistä ja jätevedenpuhdistamoilta. Ympäristölupavelvolliset toimijat on rekisteröity ympäristöhallinnon valvonta- ja 3 Huom! Teiden ja rautateiden korkeuksia ei ole huomioitu, joten katkeavien teiden pituudet ovat vain suuntaaantavia Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella 33

Tulvalain toimeenpano Lapissa ja Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella

Tulvalain toimeenpano Lapissa ja Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella Tulvalain toimeenpano Lapissa ja Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Vesivara ja ympäristöpalvelut ryhmän esimies Timo

Lisätiedot

EHDOTUS LAPIN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI

EHDOTUS LAPIN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI Ehdotus Lapin merkittäviksi tulvariskialueiksi LAPELY/29/07.02/2011 Lappi 07.10.2011 EHDOTUS LAPIN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI Tausta (Lapin ELY-keskus) on arvioinut vesistöjen ja merenpinnan noususta

Lisätiedot

Merkittävät tulvariskialueet

Merkittävät tulvariskialueet Ehdotus Kaakkois-Suomen merkittäviksi tulvariskialueiksi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on arvioinut vesistöjen ja merenpinnan noususta aiheutuvat tulvariskit Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

53 Kalajoen vesistöalue

53 Kalajoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro

Lisätiedot

Tulvariskien alustava arviointi Kaakamojoen vesistöalueella

Tulvariskien alustava arviointi Kaakamojoen vesistöalueella Tulvariskien alustava arviointi Kaakamojoen vesistöalueella Sisältö 1 Taustaa... 3 2 Vesistön kuvaus... 4 2.1 Hydrologia... 5 2.2 Asutus ja maankäyttö... 7 2.3 Kaavoitus... 8 2.4 Suojelualueet ja kulttuuriperintökohteet...

Lisätiedot

Tulvariskien hallinta ympäristöhallinnon ohjeet ja aineistot

Tulvariskien hallinta ympäristöhallinnon ohjeet ja aineistot Tulvariskien hallinta ympäristöhallinnon ohjeet ja aineistot Vantaan III tulvaseminaari 16.04.2013 Mikko Huokuna, SYKE 2 Mikko Sane, SYKE 9.12.2013 Tulvariskien hallintaa ohjaava lainsäädäntö Tulvariskien

Lisätiedot

EHDOTUS VARSINAIS-SUOMEN JA SATAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI

EHDOTUS VARSINAIS-SUOMEN JA SATAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI 11.10.2011 Varsinais-Suomi EHDOTUS VARSINAIS-SUOMEN JA SATAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI Tausta Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on arvioinut vesistöjen ja merenpinnan

Lisätiedot

Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella

Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella 9.4.2018 lisätty tiivistelmän käännökset 16.4.2018 Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella II Suunnittelukausi Sisällysluettelo Sisällysluettelo...2 1 Johdanto...3 1.1 Tulvariskien

Lisätiedot

EHDOTUS LAPIN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI. Tausta

EHDOTUS LAPIN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI. Tausta LAPELY/1218/2018 9.4.2018 LAPPI EHDOTUS LAPIN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI Tausta Maa- ja metsätalousministeriö nimesi 20.12.2011 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ehdotuksesta

Lisätiedot

Hulevesitulvariskien alustava arviointi ja merkittävien tulvariskialueiden nimeäminen

Hulevesitulvariskien alustava arviointi ja merkittävien tulvariskialueiden nimeäminen Hulevesitulvariskien alustava arviointi ja merkittävien tulvariskialueiden nimeäminen Mikko Huokuna, Suomen ympäristökeskus, Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu, 29.3.2011 Yleistä tulvariskien alustavasta

Lisätiedot

EHDOTUS PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI

EHDOTUS PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI Häme 9.4.2018 HAMELY/1444/2017 Liitteet 3 EHDOTUS PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI Tausta Maa- ja metsätalousministeriö on 20.12.2011 Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus)

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNKI, Hulevesitulvariskien arviointi, 2 kierros,

VAASAN KAUPUNKI, Hulevesitulvariskien arviointi, 2 kierros, VAASAN KAUPUNKI, Hulevesitulvariskien arviointi, 2 kierros, 1.11.2018 Yhteistyötahot Vaasan kaupungin hulevesiriskejä koskeva arviointi- ja selvitystyö on tehty yhteistoiminnassa seuraavien toimijoiden

Lisätiedot

44 Lapuanjoen vesistöalue

44 Lapuanjoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 109(196) 44 Lapuanjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 122 km 2 Järvisyys 2,9 % Yleistä Lapuanjoki alkaa Alavudenjärvestä ja virtaa Alavuden, Kuortaneen, Lapuan,

Lisätiedot

Tulvariskien hallinnan suunnittelu

Tulvariskien hallinnan suunnittelu Tulvariskien hallinnan suunnittelu Kemijoen tulvariskien hallinnan monitavoitearvioinnin sidosryhmätyöpaja Rovaniemi 3.12.2013 & Kemijärvi 4.12.2013 Lapin ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat/ Vesivarayksikkö

Lisätiedot

Mitä tavoitteita tulvariskien hallinnalle pitäisi asettaa?

Mitä tavoitteita tulvariskien hallinnalle pitäisi asettaa? Mitä tavoitteita tulvariskien hallinnalle pitäisi asettaa? Keskustelutilaisuus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallinnan suunnittelusta 31.1.2013, Rovaniemi 4.2.2013 Tulvadirektiivi (2007/60/EY) 4

Lisätiedot

67 Tornionjoen Muonionjoen vesistöalue

67 Tornionjoen Muonionjoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 165(196) 67 Tornionjoen Muonionjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 40 131 km 2 Suomen puolella 14 280 km 2 Järvisyys 4,6 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987)

Lisätiedot

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa LIITE 1/22.3.2012. Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Utajärven kunta Tekijä: Jouni Jurva Pvm: 20.01.2012 Tunnus ja diaarinumero:

Lisätiedot

Tulviin varautuminen

Tulviin varautuminen Tulviin varautuminen Ilmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut -seminaari 11.10.2012 Mikko Huokuna, SYKE Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesistötulviin Kevättulvat pienenevät ja aikaistuvat Poikkeuksen muodostaa

Lisätiedot

Tulvariskien alustava arviointi Kiteenjoen- Tohmajoen vesistöalueella

Tulvariskien alustava arviointi Kiteenjoen- Tohmajoen vesistöalueella Tulvariskien alustava arviointi Kiteenjoen- Tohmajoen vesistöalueella 2011 Pohjois-Karjalan ELY-keskus Sisällysluettelo 1. TAUSTAA... 3 2. VESISTÖN KUVAUS... 4 2.1. HYDROLOGIA... 6 2.2. MAANKÄYTTÖ... 9

Lisätiedot

EHDOTUS POHJOIS-POHJANMAAN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI

EHDOTUS POHJOIS-POHJANMAAN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI EHDOTUS POHJOIS-POHJANMAAN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI Korteoja ylävirtaan keväällä 2000, Suomen Ilmakuva Oy POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS 2011 2/5 Tausta (ELY-keskus)

Lisätiedot

Tulvariskien alustava arviointi Perämeren pohjoisella rannikkoalueella

Tulvariskien alustava arviointi Perämeren pohjoisella rannikkoalueella Tulvariskien alustava arviointi Perämeren pohjoisella rannikkoalueella Sisällysluettelo 1 Taustaa... 3 2 Vesistön kuvaus... 4 2.1 Hydrologia... 5 2.2 Asutus ja maankäyttö... 7 2.3 Kaavoitus... 7 2.4 Suojelualueet

Lisätiedot

LIITE 1. Topografia Kokemäenjoen vesistöalueella.

LIITE 1. Topografia Kokemäenjoen vesistöalueella. LIITE 1. Topografia Kokemäenjoen vesistöalueella. LIITE 2. Topografia Kokemäenjoen osavaluma-alueella 35.1. LIITE 3. Topografia Kokemäenjoen osavaluma-alueella 35.2. LIITE 4. Topografia Kokemäenjoen osavaluma-alueella

Lisätiedot

Hulevesitulvariskien alustava arviointi

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Hulevesitulvariskien alustava arviointi Antti Parjanne Suomen ympäristökeskus SYKE Vesistö- ja meritulvariskien alustava arviointi 6.10.2017 Porin kaupunki Hulevesitulvariskien arvioita 1. kierrokselta

Lisätiedot

Tulvariskien alustava arviointi Munsalanjoen vesistöalueella

Tulvariskien alustava arviointi Munsalanjoen vesistöalueella Tulvariskien alustava arviointi Munsalanjoen vesistöalueella Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2011 Käännös Sisällys 1 Taustaa... 2 2 Vesistön kuvaus... 3 2.1 Yleistä... 3

Lisätiedot

Ehdotus Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan merkittäviksi tulvariskialueiksi

Ehdotus Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan merkittäviksi tulvariskialueiksi Dnro EPOELY/59/07.02/2011 Ehdotus Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan merkittäviksi tulvariskialueiksi Valtatie 8, Vöyri (Unto Tapio, 2004). Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Suomalais-ruotsalainen tulvariskien hallinnan suunnitteluyhteistyö

Suomalais-ruotsalainen tulvariskien hallinnan suunnitteluyhteistyö Suomalais-ruotsalainen tulvariskien hallinnan suunnitteluyhteistyö Tornionlaakson Vesiparlamentti 3.11.2015, Anna Kurkela Esityksen sisältö TRHS prosessi Yhteistyötahot Tulvakartoitus Rajavesiyhteistyö

Lisätiedot

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Joensuun kaupungissa

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Joensuun kaupungissa Hulevesitulvariskien alustava arviointi Joensuun kaupungissa Hulevesitulvariskien alustava arviointi Joensuun kaupungissa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Joensuun kaupunki Tekijä: Kaupungininsinööri

Lisätiedot

Tulvariskien alustava arviointi Tenojoen vesistöalueella. Yhteistyössä:

Tulvariskien alustava arviointi Tenojoen vesistöalueella. Yhteistyössä: Tulvariskien alustava arviointi Tenojoen vesistöalueella Yhteistyössä: Sisällysluettelo 1 Taustaa...3 2 Vesistön kuvaus...5 2.1 Hydrologia...6 2.2 Asutus ja maankäyttö... 11 2.3 Kaavoitus... 13 2.4 Suojelualueet

Lisätiedot

Pudasjärven yksityiskohtaiset tulvavaarakartat

Pudasjärven yksityiskohtaiset tulvavaarakartat Tulvavaarakartan laatiminen Dnro: POPELY/1/07.02/2011 Pudasjärven yksityiskohtaiset tulvavaarakartat Diar Isid Pohjois-pohjanmaan ELY-keskus Raportti 27.2.2012 POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE-

Lisätiedot

LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN

LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Alustava selvitys Päivämäärä 10.10.2014 Viite 1510007427 RUUKINKOSKEN POHJAPADON VAIKUTUS MANKI- LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN

Lisätiedot

HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI IKAALISTEN KAUPUNKI

HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI IKAALISTEN KAUPUNKI HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI IKAALISTEN KAUPUNKI 16.11.2011 Sisältö 1 TAUSTA... 2 2 HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVAN ARVIOINNIN PERUSTEET... 2 3 HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVAN ARVIOINNIN TOTEUTUS...

Lisätiedot

Tulvat. Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013. Vesistöinsinööri Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY-keskus

Tulvat. Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013. Vesistöinsinööri Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY-keskus Tulvat Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013 Esityksen sisältö Yleisesti ELY-keskuksien tulvatehtävistä Tulvien luokittelu ja syyt Tulvien esiintyminen Itä-Suomessa Tulvariskit

Lisätiedot

Tulvariskien alustava arviointi Paatsjoen vesistöalueella

Tulvariskien alustava arviointi Paatsjoen vesistöalueella Tulvariskien alustava arviointi Paatsjoen vesistöalueella Sisällysluettelo 1 Taustaa...3 2 Vesistön kuvaus...4 2.1 Hydrologia...5 2.2 Asutus ja maankäyttö...9 2.3 Kaavoitus... 11 2.4 Suojelualueet ja kulttuuriperintö...

Lisätiedot

Paikka: Pellon kunnantalo. Aika: klo 12:00. 1 Kokouksen avaus. 2 Läsnäolijoiden toteaminen. 3 Esityslistan hyväksyminen

Paikka: Pellon kunnantalo. Aika: klo 12:00. 1 Kokouksen avaus. 2 Läsnäolijoiden toteaminen. 3 Esityslistan hyväksyminen Paikka: Pellon kunnantalo Aika: 19.4.2013 klo 12:00 Tornionjoen tulvaryhmän 4. 1 Kokouksen avaus 2 Läsnäolijoiden toteaminen 3 Esityslistan hyväksyminen 4 Edellisen n hyväksyminen 5 Tornionjoen tulvaselvitys

Lisätiedot

Hulevesitulvariskien alustava arviointi 2018 Siikaisten kunnassa

Hulevesitulvariskien alustava arviointi 2018 Siikaisten kunnassa Hulevesitulvariskien alustava arviointi 2018 Siikaisten kunnassa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Siikaisten kunta Tekijä(t): Anne Järvenranta Pvm: 14.11.2018 Tunnus ja diaarinumero:

Lisätiedot

Kiimingin yksityiskohtaiset tulvavaarakartat

Kiimingin yksityiskohtaiset tulvavaarakartat Tulvavaarakartan laatiminen Dnro: POPELY/1/07.02/2011 Kiimingin yksityiskohtaiset tulvavaarakartat Diar Isid Pohjois-pohjanmaan ELY-keskus Raportti 9.3.2012 POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Ilmastonmuutos ja vesivarat Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Noora Veijalainne, SYKE 8.11.2013 Johdanto Ilmastonmuutos vaikuttaa vesistöissä Virtaamien vuodenaikaiseen vaihteluun

Lisätiedot

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Lappeenrannan kaupungissa, 2.kierros

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Lappeenrannan kaupungissa, 2.kierros Hulevesitulvariskien alustava arviointi Lappeenrannan kaupungissa, 2.kierros Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi 2.kierros Alue: Lappeenrannan kaupunki Tekijä(t): Elinvoima ja kaupunkikehitys

Lisätiedot

1. Puheenjohtaja Eugen Parviainen avasi kokouksen klo 10:00

1. Puheenjohtaja Eugen Parviainen avasi kokouksen klo 10:00 Tornionjoen tulvaryhmän aloituskokouksen muistio LAPELY/5/07.02/2012 8.6.2012 Tornionjoen tulvaryhmän aloituskokouksen muistio Paikka: Pellon kunnantalo Aika: 16.5.2012 klo 10:00-11:25 Läsnä: Eugen Parviainen

Lisätiedot

Ehdotus Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi. vuosille 2016-2021

Ehdotus Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi. vuosille 2016-2021 Ehdotus Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille 2016-2021 II RAPORTTEJA XX 201X Ehdotus Tornionjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille

Lisätiedot

HULEVESITULVIEN ALUSTAVA ARVIOINTI ORIVEDEN KAUPUNGIN ALUEELLA, 2. KIERROS

HULEVESITULVIEN ALUSTAVA ARVIOINTI ORIVEDEN KAUPUNGIN ALUEELLA, 2. KIERROS ORIVEDEN KAUPUNKI TEKLA 18.4.2012 49/2012 29.3.2012 TEKLA 20.6.2012 Tekniikka- ja ympäristöpalvelut 66/12 TEKLA 1.11.2018 25.10.2018 79/2018 HULEVESITULVIEN ALUSTAVA ARVIOINTI ORIVEDEN KAUPUNGIN ALUEELLA,

Lisätiedot

Tulvariskien alustava arviointi Pöntiönjoen vesistöalueella

Tulvariskien alustava arviointi Pöntiönjoen vesistöalueella Tulvariskien alustava arviointi Pöntiönjoen vesistöalueella Vesistö: 52 Pöntiönjoen vesistö Organisaatio(t): Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pvm: 31.3.2011 Dnro: POPELY/1/07.02/2011 Sisällysluettelo 1. TAUSTAA...

Lisätiedot

Torniojoen tulvariskien hallinnan toimenpiteet ja niiden arviointi Tornionjoen tulvariskien hallinnan avoin yleisötilaisuus 5.5.

Torniojoen tulvariskien hallinnan toimenpiteet ja niiden arviointi Tornionjoen tulvariskien hallinnan avoin yleisötilaisuus 5.5. Torniojoen tulvariskien hallinnan toimenpiteet ja niiden arviointi Tornionjoen tulvariskien hallinnan avoin yleisötilaisuus 5.5.2014 Lapin ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat/vesivarayksikkö 23.6.2015

Lisätiedot

EHDOTUS KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI

EHDOTUS KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI 9.4.2018 KESELY/1742/2017 EHDOTUS KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI Tausta Maa- ja metsätalousministeriö nimesi 20.12.2011 Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus)

Lisätiedot

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Juankosken kaupungissa

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Juankosken kaupungissa Hulevesitulvariskien alustava arviointi Juankosken kaupungissa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Juankosken kaupunki Tekijä(t): Ari Räsänen, Tiia Pelkonen Pvm: 14.10.2011 Tunnus ja diaarinumero:

Lisätiedot

EHDOTUS ETELÄ-KARJALAN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI

EHDOTUS ETELÄ-KARJALAN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI 3.4.2018 KASELY/1569/2017 EHDOTUS ETELÄ-KARJALAN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI Tausta Maa- ja metsätalousministeriö on 20.12.2011 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus)

Lisätiedot

Merkittävän tulvariskin arviointi ja kriteerit

Merkittävän tulvariskin arviointi ja kriteerit Merkittävän tulvariskin arviointi ja kriteerit vesistö- ja meritulvat Mikko Sane Suomen ympäristökeskus SYKE Vesistö- ja meritulvariskien alustava arviointi 5.10.2017 Miten merkittävä tulvariski arvioidaan

Lisätiedot

Tulvariskien alustava arviointi Kuivajoen vesistöalueella

Tulvariskien alustava arviointi Kuivajoen vesistöalueella Tulvariskien alustava arviointi Kuivajoen vesistöalueella Vesistö: 63 Kuivajoen vesistöalue Organisaatio: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pvm: 31.3.2011 Dnro: POPELY/1/07.02/2011

Lisätiedot

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Lounais-Suomen vesihuoltopäivä DI Jannina Gustafsson

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Lounais-Suomen vesihuoltopäivä DI Jannina Gustafsson Hulevesitulvariskien alustava arviointi 15.11.2018 Lounais-Suomen vesihuoltopäivä DI Jannina Gustafsson Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu Laki (620/2010) ja asetus (659/2010) tulvariskien hallinnasta

Lisätiedot

Meri- ja jokitulvat Helsingin seudulla, miten niistä selviydytään?

Meri- ja jokitulvat Helsingin seudulla, miten niistä selviydytään? Meri- ja jokitulvat Helsingin seudulla, miten niistä selviydytään? Helsingin seudun ilmastoseminaari 2013, yksikön päällikkö Kari Rantakokko Uudenmaan ELY-keskus Vantaanjoen virtaamien muutokset ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

TEKNINEN KESKUS NOKIAN KAUPUNKI HULEVESITULVIEN ALUSTAVA ARVIOINTI

TEKNINEN KESKUS NOKIAN KAUPUNKI HULEVESITULVIEN ALUSTAVA ARVIOINTI NOKIAN KAUPUNKI HULEVESITULVIEN ALUSTAVA ARVIOINTI 1 Aihe: Alue: Tekijä(t): Pvm: 17.11.2011 Tunnus ja diaarinumero: KAN 1253/2010 Hulevesitulvariskien alustava arviointi Nokian kaupunki suunnitteluinsinööri

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön avaus. Kai Kaatra, MMM Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu

Maa- ja metsätalousministeriön avaus. Kai Kaatra, MMM Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu Maa- ja metsätalousministeriön avaus Kai Kaatra, MMM Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu 29.3.2011 1 Ilmaston muutokseen varautuminen: säädöshankkeita Patoturvallisuuslainsäädännön uudistus (2009)

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

Tulvariskien hallinnan tavoitteet

Tulvariskien hallinnan tavoitteet Tulvariskien hallinnan tavoitteet Vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 13.12.2012, Rovaniemi Tulvariskien hallinnan työn kulku Tulvariskien alustava arviointi 22.12.2011 1. Tarkistus 22.12.2018 Seuraavat

Lisätiedot

Liite 2: Terminologia

Liite 2: Terminologia Liite 2: Terminologia Alin rakentamiskorkeus Alin rakentamiskorkeus tarkoittaa korkeustasoa, jonka alapuolelle ei tule sijoittaa kastuessaan vaurioituvia rakenteita, kuten rakennuksen alapohjaa. Tulvakorkeuden

Lisätiedot

42 Kyrönjoen vesistöalue

42 Kyrönjoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 104(196) 42 Kyrönjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 923 km 2 Järvisyys 1,2 % Vesistönro Vesistö + laitos Rakennetut MW GWh/a 42 Kyrönjoen vesistöalue 17,5 50,8

Lisätiedot

Vesistömallit ja tulvakartat tulvatilannekuvan muodostamisessa. Paikkatietomarkkinat Mikko Sane ja Kimmo Söderholm, SYKE

Vesistömallit ja tulvakartat tulvatilannekuvan muodostamisessa. Paikkatietomarkkinat Mikko Sane ja Kimmo Söderholm, SYKE Vesistömallit ja tulvakartat tulvatilannekuvan muodostamisessa Paikkatietomarkkinat 4.11.2009 Mikko Sane ja Kimmo Söderholm, SYKE Tulvatilannekuva Suomessa Toiminta tulvan uhatessa ja itse tulvatilanteessa

Lisätiedot

EHDOTUS POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI

EHDOTUS POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI Ehdotus POKELY/197/2018 3.4.2018 EHDOTUS POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI Tausta Maa- ja metsätalousministeriö on 20.12.2011 Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus)

Lisätiedot

Tulvariskien hallintaa Satakunnassa oikuttelevassa ilmastossa

Tulvariskien hallintaa Satakunnassa oikuttelevassa ilmastossa Tulvariskien hallintaa Satakunnassa oikuttelevassa ilmastossa Olli-Matti Verta 9.2.2013 11.2.2013 1 Satakunnan tulvariskialueet MMM nimennyt 22.12.2011 Perustuu tulvariskien alustavaan arviointiin (laki

Lisätiedot

EHDOTUS KYMENLAAKSON MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI

EHDOTUS KYMENLAAKSON MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI 3.4.2018 KASELY/1569/2017 EHDOTUS KYMENLAAKSON MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI Tausta Maa- ja metsätalousministeriö on 20.12.2011 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ehdotuksesta

Lisätiedot

EHDOTUS POHJOIS-SAVON TULVARISKIALUEIKSI

EHDOTUS POHJOIS-SAVON TULVARISKIALUEIKSI 9.4.2018 Pohjois-Savo EHDOTUS POHJOIS-SAVON TULVARISKIALUEIKSI Tausta Maa- ja metsätalousministeriö on 20.12.2011 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ehdotuksesta nimennyt

Lisätiedot

Tornionjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman tiivistelmä

Tornionjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman tiivistelmä TORNIONJOEN TULVARYHMÄ Tornionjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman tiivistelmä Tausta Tulvariskien hallinnan suunnitteluprosessi koostuu kolmesta vaiheesta: 1) Tulvariskien alustava arviointi

Lisätiedot

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Iisalmen kaupungin alueella

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Iisalmen kaupungin alueella Hulevesitulvariskien alustava arviointi Iisalmen kaupungin alueella Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Iisalmi Tekijä: suunnittelupäällikkö Jyrki Könttä Pvm: 4.10.2011 Tunnus ja diaarinumero:

Lisätiedot

Vesistöjen säännöstelyn haasteet

Vesistöjen säännöstelyn haasteet Vesistöjen säännöstelyn haasteet Olli-Matti Verta, 30.3.2010 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1.4.2010 1 Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen ennustetut vaikutukset vesistöjen vedenkorkeuksiin

Lisätiedot

Katsaus hulevesitulvariskin alustavaan arviointiin

Katsaus hulevesitulvariskin alustavaan arviointiin Hulevesifoorumi 15.4.2010 Kuntatalo Katsaus hulevesitulvariskin alustavaan arviointiin Mikko Huokuna, SYKE Direktiivi tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta Tavoitteena on vähentää tulvista ihmisten

Lisätiedot

Tulvariskien alustava arviointi Jänisjoen vesistöalueella

Tulvariskien alustava arviointi Jänisjoen vesistöalueella Tulvariskien alustava arviointi Jänisjoen vesistöalueella 2011 Pohjois-Karjalan ELY-keskus Sisällysluettelo 1. TAUSTAA... 3 2. VESISTÖN KUVAUS... 4 2.1. Hydrologia... 6 2.2. Maankäyttö... 9 2.3. Kulttuuriperintö

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/ (5) Teknisen palvelun lautakunta Stara/

Helsingin kaupunki Esityslista 3/ (5) Teknisen palvelun lautakunta Stara/ Helsingin kaupunki Esityslista 3/2015 1 (5) Päätöshistoria Taustaa Liikuntalautakunta 12.02.2015 32 HEL 2015-000978 T 11 00 01 Lausunto Liikuntalautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Lisätiedot

Tulvariskien hahmottaminen

Tulvariskien hahmottaminen Tulvariskien hahmottaminen VHVSY:n ja Vantaan kaupungin hulevesiseminaari 25.11.2014 Ulla-Maija Rimpiläinen Mitä tarkoittaa? Todennäköisyys on 22% sille, että seuraavan 50 vuoden aikana sattuu ainakin

Lisätiedot

Tulvariskien hallintasuunnitelmat

Tulvariskien hallintasuunnitelmat Tulvariskien hallintasuunnitelmat Loviisan rannikkoalue Vesien- ja merenhoidon sekä tulvariskien hallinnan kuulemistilaisuus Porvoo 24.2.2015 Tulvariskien hallinnan suunnittelu - taustaa Tulvadirektiivi

Lisätiedot

Virtaamaennustein seurattavat vesistöt, ennuste

Virtaamaennustein seurattavat vesistöt, ennuste 16.4.2013 Virtaamaennustein seurattavat vesistöt, ennuste 16.4.2013 Simojoki Simon Asemakylän kohdalla Simon kohdalla virtaamat eivät ole vielä kääntyneet kasvuun vaan ovat noin 30 m 3 /s luokkaa. 16.4.2013

Lisätiedot

Tornionjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksen tiivistelmä

Tornionjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksen tiivistelmä LIITE 4. TIIVISTELMÄ Tornionjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksen tiivistelmä Tausta Tulvariskien hallinnan suunnitteluprosessi koostuu kolmesta vaiheesta: 1) Tulvariskien alustava

Lisätiedot

Tulvariskien alustava arviointi Harrströminjoen vesistöalueella

Tulvariskien alustava arviointi Harrströminjoen vesistöalueella Tulvariskien alustava arviointi Harrströminjoen vesistöalueella Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2011 Käännös Sisällys 1 Taustaa... 2 2 Vesistön kuvaus... 3 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

LAPIN ETELÄISTEN OSIEN TUULIVOIMASELVITYS Liite 9 Paikkatietoanalyysit ja kriteerit. Lapin eteläosien tuulivoimaselvitys 2.2.2012 Pöyry Finland Oy

LAPIN ETELÄISTEN OSIEN TUULIVOIMASELVITYS Liite 9 Paikkatietoanalyysit ja kriteerit. Lapin eteläosien tuulivoimaselvitys 2.2.2012 Pöyry Finland Oy LAPIN ETELÄISTEN OSIEN TUULIVOIMASELVITYS Liite 9 Paikkatietoanalyysit ja kriteerit Lapin eteläosien tuulivoimaselvitys 2.2.2012 Pöyry Finland Oy Paikkatietoanalyysit Analyysit tehty rasterimuodossa 50

Lisätiedot

Tulvariskien hallintasuunnitelmat

Tulvariskien hallintasuunnitelmat Tulvariskien hallintasuunnitelmat Helsingin ja Espoon rannikkoalue Vesien- ja merenhoidon sekä tulvariskien hallinnan kuulemistilaisuus Helsinki 26.2.2015 Tulvariskien hallinnan suunnittelu - taustaa Tulvadirektiivi

Lisätiedot

Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa

Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa Tornio 14.1.2012 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti

Lisätiedot

Ajankohtaista tulvariskien hallinnassa

Ajankohtaista tulvariskien hallinnassa Ajankohtaista tulvariskien hallinnassa Kyrönjoen neuvottelukunnan työryhmä 14.1.2019 14.1.2019 Tulvariskien hallinnan suunnittelu 1 Maa- ja metsätalousministeriö nimesi 20.12.2018 merkittävät tulvariskialueet

Lisätiedot

Tulvariskien hallintasuunnitelmat. Vesien- ja merenhoidon sekä tulvariskien hallinnan kuulemistilaisuus Lohja

Tulvariskien hallintasuunnitelmat. Vesien- ja merenhoidon sekä tulvariskien hallinnan kuulemistilaisuus Lohja Tulvariskien hallintasuunnitelmat 25.2.2015 Tulvariskien hallinnan suunnittelu - taustaa Tulvadirektiivi (2007/60/EY) astui voimaan 6.11.2007 tarkoituksena on vähentää ja hallita tulvista ihmisen terveydelle,

Lisätiedot

ISTO väliseminaari 5.3.2008, Lammi. Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen

ISTO väliseminaari 5.3.2008, Lammi. Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen ISTO väliseminaari 5.3.2008, Lammi Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen Suomen ympäristökeskuksen Hydrologian ja Vesivara yksikköjen projekti Arvioidaan ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Yksityiskohtainen tulvakartoitus Tornionjoen alaosalla

Yksityiskohtainen tulvakartoitus Tornionjoen alaosalla Yksityiskohtainen tulvakartoitus Tornionjoen alaosalla Lapin Ely-keskus, Marko Kangas ympäristöhoidon vastuualue 1.7.2010 1 Taustaa Tulvadirektiivi Euroopan Unionin direktiivi tulvien arvioinnista ja hallinnasta

Lisätiedot

LIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS

LIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS Vastaanottaja Lidl Asiakirjatyyppi Tulvariskiselvitys Päivämäärä 28.5.2018 Viite 1510038898 LIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS LIDL, LIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS Päivämäärä 28.5.2018 Laatija Hyväksyjä Kuvaus Anni

Lisätiedot

Ajankohtaista Ivalojoen tulvariskien hallinnan suunnittelusta Yleisötilaisuus Ivalo

Ajankohtaista Ivalojoen tulvariskien hallinnan suunnittelusta Yleisötilaisuus Ivalo Ajankohtaista Ivalojoen riskien hallinnan suunnittelusta Yleisötilaisuus Ivalo 22.1. Lapin ELY-keskus/ Ympäristö ja luonnonvarat/ Vesivarayksikkö 18.3. Esityksen sisältö Tulvien toistuvuuden termistö Tulvariskien

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 2/ (5) Liikuntalautakunta MERI/

Helsingin kaupunki Esityslista 2/ (5) Liikuntalautakunta MERI/ Helsingin kaupunki Esityslista 2/2015 1 (5) 1 Liikuntalautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle ehdotuksesta Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille 2016-2021

Lisätiedot

Raportti tulvariskien alustavasta arvioinnista. Vaalimaanjoen vesistöalue

Raportti tulvariskien alustavasta arvioinnista. Vaalimaanjoen vesistöalue Raportti tulvariskien alustavasta arvioinnista Vaalimaanjoen vesistöalue Kaakkois-Suomen ELY-keskus 25.3.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTAA... 3 2 VESISTÖN KUVAUS... 3 2.1 Hydrologia... 3 2.2 Maankäyttö...

Lisätiedot

Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet

Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet Bertel Vehviläinen, SYKE Vantaan I tulvaseminaari: Tulvat, tulvariskit ja tulvavahingot Ma 26.11.2012 klo 12:30-16:00 Vantaan uusi valtuustosali/ Asematie 7

Lisätiedot

Kiiminkijoen trhs. Ohjausryhmän 2. palaveri

Kiiminkijoen trhs. Ohjausryhmän 2. palaveri 5.10.2015 Kiiminkijoen trhs Ohjausryhmän 2. palaveri 5.10.2015 Asialista 1. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen 2. Tulvavaarakartat ja riskikohteet 3. Laserkeilausaineiston hyödyntäminen tulvasuojelutoimenpiteiden

Lisätiedot

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TAMMELAN KUNTA Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 659-P17905

Lisätiedot

Mistä tulvariskien hallinnan suunnittelussa on kysymys?

Mistä tulvariskien hallinnan suunnittelussa on kysymys? Mistä tulvariskien hallinnan suunnittelussa on kysymys? Keskustelutilaisuus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallinnan suunnittelusta Rovaniemi 31.1.2013 Kai Kaatra, MMM 2000-luvun tulvat Meriveden

Lisätiedot

HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI HELSINGIN KAUPUNGISSA. Selostus arviointiaineiston nähtävillä oloa varten

HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI HELSINGIN KAUPUNGISSA. Selostus arviointiaineiston nähtävillä oloa varten FCG Finnish Consulting Group Oy HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI HELSINGIN KAUPUNGISSA Selostus arviointiaineiston nähtävillä oloa varten FCG Finnish Consulting Group Oy Hulevesitulvariskien alustava

Lisätiedot

Liite 3. Terminologia

Liite 3. Terminologia Liite 3. Terminologia Alin rakentamiskorkeus Alin rakentamiskorkeus tarkoittaa korkeustasoa, jonka alapuolelle ei tule sijoittaa kastuessaan vaurioituvia rakenteita, kuten rakennuksen alapohjaa. Tulvakorkeuden

Lisätiedot

Tulvariskien alustava arviointi Koutajoen ja Vienan Kemin latvavesistöalueilla

Tulvariskien alustava arviointi Koutajoen ja Vienan Kemin latvavesistöalueilla Tulvariskien alustava arviointi Koutajoen ja Vienan Kemin latvavesistöalueilla Vesistöt: 73 Koutajoen latvavesistö ja 74 Vienan Kemin latvavesistö Organisaatio: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Tornionjoen vesiparlamentti

Tornionjoen vesiparlamentti Tornionjoen vesiparlamentti Pello 22.5.2008 Vesihuoltopäällikkö Arto Seppälä 1 ! Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla tuli voimaan 2004 Orgaaninen

Lisätiedot

PIELISEN JUOKSUTUKSEN KEHITTÄMINEN

PIELISEN JUOKSUTUKSEN KEHITTÄMINEN 20.12.2010 PIELISENJUOKSUTUKSENKEHITTÄMINEN Yhteenvetovuosina2007 2010tehdyistäselvityksistä OyVesirakentajaPohjois-Karjalanelinkeino-,liikenne-jaympäristökeskus SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 2. Alueenkuvaus...

Lisätiedot

Suositukset kunnille merkittävien hulevesitulvariskialueiden nimeämiseksi

Suositukset kunnille merkittävien hulevesitulvariskialueiden nimeämiseksi KUNTALIITON MUISTIO 18.4.2011 Suositukset kunnille merkittävien hulevesitulvariskialueiden nimeämiseksi 1 Yleistä Laissa (620/2010) ja asetuksessa (659/2010) tulvariskien hallinnasta on säädetty tulvariskien

Lisätiedot

Tulvariskien hallinnan ja vesienhoidon tavoitteiden yhteensopivuus Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous

Tulvariskien hallinnan ja vesienhoidon tavoitteiden yhteensopivuus Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous Tulvariskien hallinnan ja vesienhoidon tavoitteiden yhteensopivuus Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 8.5.2014 Lapin ELY-keskus/ Ympäristö ja luonnonvarat/ Vesivarayksikkö/ Niina Karjalainen 23.5.2014

Lisätiedot

Tulvariskien alustava arviointi Petolahdenjoen vesistöalueella

Tulvariskien alustava arviointi Petolahdenjoen vesistöalueella Tulvariskien alustava arviointi Petolahdenjoen vesistöalueella Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2011 Käännös Sisällys 1 Taustaa... 2 2 Vesistön kuvaus... 3 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus SISÄLTÖ VIRTAAMA Mikä se on ja miten se lasketaan? Virtaamien vaihteleminen Minimivirtaamat luonnon

Lisätiedot

Raportti tulvariskien alustavasta arvioinnista. Kaakkois-Suomen rannikon mereen laskevat sekä raja-alueen pienet valuma-alueet

Raportti tulvariskien alustavasta arvioinnista. Kaakkois-Suomen rannikon mereen laskevat sekä raja-alueen pienet valuma-alueet Raportti tulvariskien alustavasta arvioinnista Kaakkois-Suomen rannikon mereen laskevat sekä raja-alueen pienet valuma-alueet Kaakkois-Suomen ELY-keskus 25.3.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTAA... 3 2 VESISTÖJEN

Lisätiedot

Tulvariskien hallinnan suunnittelu Pyhäjoen seudulla

Tulvariskien hallinnan suunnittelu Pyhäjoen seudulla Tulvariskien hallinnan suunnittelu Pyhäjoen seudulla Kuntien 7. ilmastokonferenssi 8.5.2014 Tampere Olli Utriainen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1 Pohjois-Pohjanmaan tulvariskialueet 2 1 Lähtölaukaus

Lisätiedot

Tulvariskien alustava arviointi Härkmerenjoen vesistöalueella

Tulvariskien alustava arviointi Härkmerenjoen vesistöalueella Tulvariskien alustava arviointi Härkmerenjoen vesistöalueella Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2011 Käännös Sisällys 1 Taustaa... 2 2 Vesistön kuvaus... 3 2.1 Yleistä... 3

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy

FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy Rovaniemen kaupunki SINETÄN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA Hulevesien hallintaa sekä tulvariskialueita koskeva selvitys 150-P14649 30.11.2011 FCG Finnish Consulting Group

Lisätiedot