Tulvariskien alustava arviointi Kaakamojoen vesistöalueella
|
|
- Lasse Lehtonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tulvariskien alustava arviointi Kaakamojoen vesistöalueella
2 Sisältö 1 Taustaa Vesistön kuvaus Hydrologia Asutus ja maankäyttö Kaavoitus Suojelualueet ja kulttuuriperintökohteet Tulvasuojelu ja vesistöjen käyttö Historiallinen tulvatieto Toteutuneet tulvat Arvio toteutuneiden tulvien vaikutuksesta nykytilanteessa Tulevaisuuden tulvat ja tulvariskit Ilmastonmuutoksen vaikutus Muun pitkäaikaisen kehityksen vaikutus tulvariskeihin Tulvariskialueiden tunnistaminen Kokemusperäinen tieto ja aikaisemmat selvitykset Tulvariski ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle Tulvariski yhteiskunnan kannalta tärkeälle toiminnalle Tulvariski ympäristölle ja kulttuuriperinnölle Vesistörakenteiden aiheuttama tulvauhka Tarkastelussa esille tulleet tulvariskialueet Lähteet
3 1 Taustaa Laki tulvariskien hallinnasta (620/2010) ja siihen liittyvä asetus (659/2010) tulivat voimaan kesällä Lain tarkoituksena on vähentää tulvariskejä, ehkäistä ja lieventää tulvista aiheutuvia vahingollisia seurauksia sekä edistää varautumista tulviin. Lain tarkoituksena on myös sovittaa yhteen tulvariskien hallinta ja vesistöalueen muu hoito ottaen huomioon vesivarojen kestävän käytön sekä suojelun tarpeet. Vesitaloudellisten keinojen ohella kiinnitetään huomiota erityisesti alueiden käytön suunnitteluun ja rakentamisen ohjaukseen sekä pelastustoimintaan. Tulvariskien hallinnan tavoitteena on vähentää vahingollisia seurauksia ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle. Lain ja asetuksen avulla toimeenpannaan Euroopan unionin tulvadirektiivi (Direktiivi tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta, Eurooppa 2007). Tulvariskien hallintaan kuuluvat tulvariskien alustava arviointi, mahdollisten merkittävien tulvariskialueiden nimeäminen, tulvavaara- ja tulvariskikarttojen laatiminen sekä toimenpiteiden selvittäminen. Tulvariskien alustavan arvioinnin avulla (määräaika ) etsitään alueet, joilla tulvista voi aiheutua merkittävää vahinkoa. Näille mahdollisille merkittäville tulvariskialueille laaditaan tulvavaara- ja tulvariski-kartat (määräaika ) sekä tulvariskien hallintasuunnitelmat (määräaika ). Tulvavaarakartalla esitetään tulvan laajuus ja vesisyvyys karttapohjalla tietyllä todennäköisyydellä. Tulvariskikartalla kuvataan puolestaan tietyn suuruisen tulvan aiheuttamat mahdolliset vahingot, mm. seurauksista kärsivien asukkaiden määrä ja ympäristölle haitalliset kohteet. Tulvariskien hallintasuunnitelmissa esitetään toimenpiteet tulvariskien vähentämiseksi. Vesistötulvien osalta hallintasuunnitelmat laaditaan vesistöalueille, joilla on yksi tai useampi mahdollinen merkittävä tulvariskialue. Tulvariskien alustava arviointi luo tärkeän pohjan tulvariskien hallinnalle. Vesistöalueiden ja merenrannikon tulvariskien alustavasta arvioinnista huolehtii valtion aluehallintoviranomaisena elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus (ELY). Kunnat vastaavat hulevesitulvariskien arvioinnista alueellaan. Lain mukaan tulvariskien alustava arviointi tehdään toteutuneista tulvista sekä ilmaston ja vesiolojen kehittymisestä saatavissa olevien tietojen perusteella ottaen huomioon myös ilmaston muuttuminen pitkällä aikavälillä. Arvioinnissa kerätään tiedot toteutuneista ja mahdollisista tulevaisuuden tulvista ja niiden haitallisista vaikutuksista. Laajoja uusia selvityksiä ei tulvariskien alustavan arvioinnin yhteydessä tehdä, vaan se perustuu olemassa olevaan tietoon. Vesistöalueiden tulva-riskien alustava arviointi tehdään vesistöalueittain ja meritulvariskien alustava arviointi ELY-keskuksittain. Maa- ja metsätalousministeriö nimeää vesistöalueen ja merenrannikon merkittävät tulvariskialueet elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ehdotuksesta. Tulvariskien alustavan arvioinnin tavoitteena on löytää tulvariskilain (620/2010) 8 :n mukaisia merkittäviä tulvariskialueita. Merkittävyyden arvioinnissa otetaan huomioon seuraavat tulvasta mahdollisesti aiheutuvat yleiseltä kannalta katsoen vahingolliset seuraukset: 1) vahingollinen seuraus ihmisten terveydelle tai turvallisuudelle 2) välttämättömyyspalvelun, kuten vesihuollon, energiahuollon, tietoliikenteen, tieliikenteen tai muun vastaavan toiminnan, pitkäaikainen keskeytyminen 3) yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja turvaavan taloudellisen toiminnan pitkäaikainen keskeytyminen 4) pitkäkestoinen tai laaja-alainen vahingollinen seuraus ympäristölle 5) korjaamaton vahingollinen seuraus kulttuuriperinnölle 3
4 2 Vesistön kuvaus Kaakamojoen vesistöalue (66) on pieni vesistöalue Etelä-Lapissa Tornion, Keminmaan ja Tervolan kuntien alueella. Joki laskee Perämereen Kemijoen ja Tornionjoen välissä. Kaakamojoen vesistöalue on osa Kemijoen vesienhoitoaluetta (Kuva 1). Kaakamojoen vesistöalue on laajuudeltaan 478 km². Vesistöalueen järvisyysprosentti on 0,38 (Ekholm Matti 1993). Kuva 1. Kemijoen vesienhoitoalue ja Kaakamojoen vesistöalue Kaakamojoen vesistöalueella Kaakamojoki on vesistöalueen suurin joki. Kaakamojoen pituus on 61 km ja valuma-alueen koko on 220 km². Pääuoman lisäksi vesistöalueella on yksi sivujoki, Tieksonjoki, jonka valuma-alue on 100 km². Vesistöalueen muita merkittäviä jokia ovat Saarajoki ja Korttojoki (taulukko 1). Vesistöalueen suurimmat järvet ovat Korpijärvi ja Haapajärvi, jotka ovat molemmat pinta-alaltaan alle 50 ha (taulukko 2). Kaakamojoen pääuoman kokonaispudotuskorkeus on 70 m ja sen suurimmat kosket ovat Kuusimaankoski, Ylijoenkoski, Kalkkikoski, Juvankoski, Juusonkoski, Pirttikoski, Ämmänkoski, Mykänkoski, Kalliokoski, Mertakoski ja Karvolankoski. Kaakamojoen vesistöalueen suurimmat taajamat ovat Kaakamo, Arpela ja Ruottala. 4
5 Taulukko 1. Kaakamojoen vesistöalueen suurimmat joet. Nimi Pituus (km) Valuma-alueen pinta-ala (km 2) Pudotuskorkeus (m) Kaakamojoki ,09 70 Tieksonjoki Saarajoki 15 78,89 18 Korttojoki 15 47,27 56 Taulukko 2. Kaakamojoen vesistöalueen suurimmat järvet. Nimi Pintaala (ha) Kunta Korpijärvi 41 Tornio Haapajärvi 38 Tervola Kuva 2. Kaakamojoen vesistöalueen kunnat sekä merkittävimmät joet ja järvet. 2.1 Hydrologia Kaakamojoen vesistöalue (66) jakautuu seitsemään valuma-alueeseen (kuva 3, taulukko 3). 5
6 Taulukko 3. Kaakamojoen vesistöalueen valuma-alueet, niiden pinta-alat (F) ja järvisyysprosentti (L). (Ekholm 1993) Nro Nimi Alaraja F km² L % F₁ km² L₁ % 66 Kaakamojoen vesistöalue Perämeri 478,13 0,83 478,13 0, Kaakamojoen alaosan alue Perämeri 63,48 0,00 478,13 0, Kaakamojoen keskiosan alue Saarajoki 55,44 1,32 203,88 0, Kaakamojoen yläosan alue Juusankoski 101,17 0,42 148,44 0, Tieksonjoen valuma-alue Kaakamojoki 100,12 0,00 100,12 0, Korttojoen valuma-alue Kaakamojoki 47,27 0,42 47,27 0, Saarajoen valuma-alue Kaakamojoki 78,89 0,58 78,89 0, Tärkämänojan valuma-alue Kaakamojoki 31,76 0,06 31,76 0,06 ('₁ vesistöalueen ala ja järvisyys alarajalla) Kuva 3. Kaakamojoen 3-vaiheen valuma-alueet. Vesistöalueelta ei ole virtaama- eikä vedenkorkeuden mittausasemia, joten vesistöstä ei ole virallista tietoa vedenkorkeuksista tai virtaamista. Kaakamojoen vesistöalue sijaitsee lähellä merta alavalla alueella, joten korkeuserot ovat pieniä. Vesistöalueen pohjoisosissa korkeimmat alueet ovat 185 metriä merenpinnan yläpuolella kun taas vesistöalueen alaosissa maanpinta on vain muutamia metrejä merenpinnan yläpuolella (kuva 4). Korkeimmat alueet sijaitsevat Tornion kunnan alueella. Kaakamojoen vesistöalueella on paljon 6
7 pohjavesialueita, yhteensä yli 3000 ha (Suomen ympäristökeskus). Näistä kuusi aluetta kuuluu vedenhankinta varten tärkeään alueeseen, eli I-luokkaan. Lisäksi alueella on viisi vedenhankintaan soveltuvaa aluetta (II-luokka) ja 17 III-luokan pohjavesialuetta. Kuva 4. Korkeussuhteet Kaakamojoen vesistöalueella. 2.2 Asutus ja maankäyttö Kaakamojoen vesistöalue on pinta-alaltaan pieni. Se sijoittuu suurimmaksi osaksi Tornion kunnan alueelle. Lisäksi vesistöalue on Keminmaan ja Tervolan kuntien alueilla. Vesistöalueen merkittävimmät taajamat ovat Kaakamo, Arpela ja Ruottala. Lisäksi Keminmaan keskustan alueet ovat osittain vesistöalueella. Kaakamojoen vesistöalueella asuu noin asukasta. Väestöstä 29 % asuu Kaakamojoen pääuoman varrella, joka sijaitsee Tornion ja Keminmaan kuntien alueella. Noin 90 % Kaakamojoen vesistöalueen pinta-alasta on metsämaata (taulukko 4). Metsämaiden sekä avoimien kankaiden ja kalliomaiden osuus on yli 80 % vesistöalueen pinta-alasta. Ainoastaan vajaa 3 % pinta-alasta on rakennettua aluetta ja maatalousalueita on alle 9 % (kuva 5), Rakennetut alueet ja maatalousalueet sijoittuvat Kaakamojoen varteen. Kosteikkoja ja avoimia soita on melko vähän, noin 7 % vesistöalueen pinta-alasta. 7
8 Taulukko 4. Maankäyttö Kaakamojoen vesistöalueella (Corine 2000.) Maankäyttöluokka Pinta-ala (ha) Määrä (%) Rakennetut alueet ,74 Maatalousalueet ,28 Metsät sekä avoimet kankaat ja kalliomaat ,25 Kosteikot ja avoimet suot ,20 Vesialueet 250 0,52 Kaikki yhteensä ,00 Kuva 5. Maankäyttö Kaakamojoen vesistöalueella. 2.3 Kaavoitus Tulvariskien hallinnan kannalta kaavoituksen ja muun alueellisen maankäyttösuunnittelun vaikutukset koskevat asutusta, elinkeinoa ja muuta rakennettua ympäristöä, mutta lisäksi ne koskevat luonnonsuojelualueita ja suojeltuja kohteita. Maakuntakaavoitus ohjaa periaatteet ja suuntaviivat alueiden käytöllä ja yleiskaavoissa ja asemakaavoissa määrätään tarkemmat määräykset tulvauhanalaisen alueen rakentamisesta. Kaakamojoen vesistöalueella voimassa olevia kaavoja ovat Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaava ja Länsi-Lapin seutukaava, johon maankäytön strateginen suunnittelu perustuu. Seutukaavassa on varattu alueita erilaisille toiminnoille, kuten taajamatoiminnoille, virkistyskäytölle ja 8
9 luonnonsuojelualueille. Seutukaavalla ohjataan myös tulvavaara-alueiden maankäyttöä. Tuulivoimamaakuntakaavassa on osoitettu alueita, joille on mahdollista sijoittaa tuulivoimaloita. Alueella on aloitettu Länsi-Lapin maakuntakaavan laatiminen, jonka arvioidaan valmistuvan vuoteen 2012 mennessä. Länsi-Lapin maakuntakaava tulee kumoamaan Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaavan sekä Länsi-Lapin seutukaavan. Kaakamojoen vesistöalueelle ulottuu kaksi yleiskaavaa, Tornion yleiskaava 2021 ja Keminmaan keskustan osayleiskaava. Kuva 6. Kaakamojoen vesistöalueen yleiskaavat ja seutukaavan aluevaraukset. 9
10 2.4 Suojelualueet ja kulttuuriperintökohteet Kaakamojoen vesistöalueella sijaitsee yhteensä viisi eri Natura2000-aluetta. VPD Natura-alueita ei ole vesistöalueella. Kulttuuriympäristökohteista vesistöalueella on yksi valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö -kohde (RKY), joka on Pohjanmaan rantatie. Pohjanmaan rantatie kulkee vesistöalueen eteläosassa. Kaakamojoen vesistöalueelta on löydetty 48 muinaisjäännöslöytöä. 2.5 Tulvasuojelu ja vesistöjen käyttö Kaakamojoen vesistöalueella ei ole tietoa tehdyistä tulvasuojelutoimenpiteistä. 10
11 3 Historiallinen tulvatieto 3.1 Toteutuneet tulvat Kaakamojoella ei ole ollut suuria tulvia. Jääpatojen aiheuttamat tulvat ovat joskus aiheuttaneet vahinkoa kiinteistöille johtaville teille. Muita vahinkoja ei ole tiedossa. Myöskään Maa- ja metsätalousministeriön TIKE tietokantaan ei ole kirjattu tulvavahinkokorvauksia Kaakamojoelta. 3.2 Arvio toteutuneiden tulvien vaikutuksesta nykytilanteessa Kaakamojoen vesistöalueelta ei ole tietoa että olisi ollut vahinkoja aiheuttaneita tulvia. 11
12 4 Tulevaisuuden tulvat ja tulvariskit 4.1 Ilmastonmuutoksen vaikutus Kaakamojoen vesistön alueella ei ole tutkittu ilmastonmuutoksen vaikutuksia, mutta koko Etelä-Lappia koskevia tutkimuksia voidaan käyttää suuntaa antavana arviona. Ilmastonmuutos vaikuttaa monella tavoin vesivaroihin sateiden ja lämpötilan muutosten kautta. Tuoreimpien ilmastonmuutostutkimusten mukaan tulevaisuudessa lämpötilat tulevat nousemaan muutamia asteita sekä sateet tulevat kasvamaan. Muutokset lämpötiloissa ja sademäärissä arvioidaan olevan voimakkaampia talvella kuin kesällä. Lämpötilan nousu ja sateiden määrä vaikuttavat lumipeitteen paksuuteen, joka vaikuttaa merkittävästi kevättulvien kokoon. (Veijalainen 2010.) On todennäköistä, että Pohjois-Suomessa lisääntyvät talvisademäärät yhdistettynä aluksi vähäiseen lämpötilan nousuun johtavat mahdollisesti lähivuosikymmeninä kevättulvien riskin kasvuun (Tammelin ym. 2002). Mutta myöhemmin ilmastonmuutoksen edetessä lämpötilan nousun myötä talviaikaiset sateet tulevat yhä enemmän vetenä, jolloin lumipeitteen paksuus ohenee ja sitä kautta myös tulvat mahdollisesti tulevat pienenemään. Tosin kevätaikaiset runsaat vesisateet voivat lisätä tulvariskiä keväällä. Myös kesän ja syksyn rankkasateiden yleistyminen voi lisätä kesä- ja syystulvariskejä, mutta Lapissa suurimmat tulvat ovat tulevaisuudessa edelleen kevään lumensulamistulvia (Veijalainen 2010.) Yleisesti Lapissa ilmastonmuutoksen arvellaan ohentavan jäitä, jolloin jääpatoriski pienenee. Toisaalta ilmaston lämmetessä talvi tulee myöhemmin, jolloin jääkansi muodostuisi nykyistä myöhemmin, mikä puolestaan lisää suppojään muodostumista. Lisäksi talviaikaiset vesisateet voivat aiheuttaa muutoksia jään rakenteeseen, jolloin jäiden kestävyys voi muuttua. Ilmastonmuutoksen vaikutus tulvariskien on vielä epävarmaa, sillä siihen vaikuttavat kuinka paljon lämpötilat ja sademäärät tulevat muuttumaan. Riskinäkökulmasta katsoen voisi olla perusteltua varautua kevättulvien pieneen kasvuun lähivuosikymmenien aikana. 4.2 Muun pitkäaikaisen kehityksen vaikutus tulvariskeihin Suurimmat tulvavahingot aiheutuvat tulvaherkille alueille rakennetuille rakennuksille ja teille. Myös tulvaalueella sijaitsevat maatilat voivat kuormittaa vesistöä runsaasti tulva-aikana. Kaakamojoen vesistöalueella oli vuonna 2009 yhteensä noin asukasta (RHR 2009). Asukkaista 29 % asuu Kaakamojoen varrella. Väestön määrän kehittymistä ei ole arvioitu vesistöalueen tasolla, mutta tilastokeskuksen tietokannoista voidaan saada kuntakohtaiset väestöennusteet Kaakamojoen vesistöalueella sijaitsevista kunnista. Väestöennusteiden mukaan tulevaisuudessa väestön määrä kasvaa Torniossa noin 7 % ja Keminmaassa 1 %, mutta vähenee Tervolan kunnassa noin 12 %. Kuntien yhteenlaskettu kasvuennuste on 3,1 %. Pääosa asutuksen kasvusta keskittyy vesistöalueen ulkopuolella sijaitseviin Tornion kaupunkiin ja Keminmaan keskustan alueelle. Kaakamojoen vesistöalueella suurin osa asutuksesta on maaseutuasutusta, eikä suuria asutuskeskittymiä ole tulvaherkillä alueilla. Rakentamisen paineet Kaakamojoen vesistöalueen taajamissa ovat pienet. 12
13 Taulukko 5. Kaakamojoen vesistöalueella sijaitsevien kuntien väestön määrä vuonna 2009 ja ennustettu väestökehitys vuoteen (Lähde Tilastokeskus 2011) Kunta Muutos (%) v Tornio ,5 Keminmaa Tervola Yhteensä Kaakamojoen vesistöalueella tulvariskejä voivat lisätä myös turvetuotannon mahdollinen lisääntyminen ja metsätalouden tehostuminen. Laajojen hakkuualueet sekä soiden kunnostusojitukset voivat vaikuttaa jokien tulvimiseen sekä lisätä vesistön kuormitusta. Hyvärinen ja Vehviläinen (1981) ovat arvioineet metsäojitusten aiheuttamaksi kevätylivirtaamien lisääntymiseksi n. 0,5 % valuma-alueen yhtä ojitusprosenttia kohti Pohjois- Suomen aapasuoalueilla. (Hyvärinen 1984.) 13
14 5 Tulvariskialueiden tunnistaminen Kaakamojoen vesistöalueelle ei ole tehty tulvariskien alustavaan arviointiin kehitettyä paikkatietoanalyysiä, jolla selvitettäisiin mahdolliset alavat alueet vesistöalueelta. Kaakamojoen vesistöalueella on vähän asukkaita ja erityiskohteita, joten aluetta tarkastellaan kevyemmällä menettelyllä ilman mallinnettua tulvaaluetta. Tulvariskialueiden tunnistaminen perustuu kokemusperäiseen tietoon, paikkatietoaineistoihin ja ympäristöhallinnon tietojärjestelmiin. 5.1 Kokemusperäinen tieto ja aikaisemmat selvitykset Kaakamojoen vesistöalueelta ei ole tietoa aikaisemmin tapahtuneista suurista tulvista eikä mahdollisista tulvavahingoista. Jääpatotulvat ovat aiheuttaneet jonkin verran vahinkoa kiinteistöille johtaville teille. Tarkasteltaessa tulvariskejä kokemusperäisen tiedon perusteella, esille ei noussut tulvariskialueita. 5.2 Tulvariski ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle Kaakamojoen vesistöalueella asutus on keskittynyt Keminmaan, Kaakamon, Kalkkimaan ja Arpelan taajamiin. Vapaita tontteja Kaakamojoen vesistöalueella sijaitsee mm. Arpelassa. Arpelassa rakentamisen paineet ovat pienet. Uusia tontteja on kaavoitettu alueelle noin 120, joista maksimissaan 7 voi sijoittua rantaalueille. Keminmaan kunnassa vapaita tontteja on Pörhölän alueella, jossa laajennetaan pientaloaluetta. Keminmaan rakentamisen painealueet Kaakamojoen vesistön alueella eivät kuitenkaan ole tulvaherkillä alueilla. Erityisiä riskikohteita tulvan uhatessa ovat sairaalat ja vanhainkodit, koska niissä olevien ihmisten liikkuminen on rajoitettua. Muita merkittäviä riskikohteita ovat mm. päiväkodit ja koulut. Rakennus- ja huoneistorekisterin (RHR2009) tietojen mukaan Kaakamojoen vesistöalueella on yhteensä kolme vaikeasti evakuoitavaa kohdetta. Arpelassa sijaitsee terveyskeskus lähellä vesistöä, mutta on epätodennäköistä että tulva nousee rakennukseen asti. Kaakamossa on yksi koulurakennus, mutta sitä käytetään vakinaiseen asumiseen. Lisäksi Kaakamossa on yksi lasten päiväkoti, joka sijaitsee vesistön lähellä. Vedenottamoon päässyt tulvavesi voi aiheuttaa talousveden pilaantumisen, jonka seuraukset voivat olla merkittäviä ihmisen terveydelle. Kaakamojoen vesistöalueella ei ole yhtään vedenottamoa vesistön läheisyydessä. Tarkasteltaessa tulvariskejä ihmisen terveydelle ja turvallisuudelle esille nousi Kaakamon alue. 5.3 Tulvariski yhteiskunnan kannalta tärkeälle toiminnalle Yhteiskunnan kannalta tärkeät toiminnot käsittävät koko infrastruktuurin ja sen ylläpidon. Lisäksi tässä luvussa tarkastellaan vesistöalueen merkittävimpiä taloudellisen toiminnan kohteita. Tällaisia kohteita ovat mm. elintarvike- ja lääketeollisuus, satamat ja lentoasemat, joiden toimintojen pitkäaikainen keskeytyminen voi aiheuttaa merkittäviä taloudellisia vahinkoja yhteiskunnalle Kaakamojoen vesistöalueella ei ole elintarvike- ja lääketeollisuuden toiminnan kohteita eikä lentokenttiä tai satamia. Rakennus- ja huoneistorekisterin tietojen mukaan Kaakamojoen vesistöalueella ei ole ainuttakaan palo- ja pelastustoimen rakennusta. Vesistöalueella on neljä toiminnassa olevaa tietoliikenteen rakennusta, joista 14
15 mikään ei sijaitse tulvaherkällä alueella. Voimalaitosrakennuksia on yhteensä kolme, joista yksi on Keminmaan muuntoasema. Voimalaitosrakennukset eivät sijaitse tulvaherkällä alueella. Digiroad-aineiston mukaan Kaakamojoen vesistöalueella on yhteensä 39 km valtatietä, 24 km seututietä ja 97 km yhdystietä/kokoojakatua. Teitä on yhteensä noin 160 km. Rautatietä vesistöalueella on yhteensä noin 10 km. Vesistöalueella tulva voi nousta tielle alavilla alueilla suuren tulvan aikana, mutta teiden katkeamiset ovat pienialaisia ja kiertoteitä löytyy. Tulva ei todennäköisesti uhkaa rautatietä, sillä rautatien penkat ovat korkealla, eikä tulvan arvioida nousevan sinne asti. Tarkasteltaessa tulvariskejä yhteiskunnan kannalta tärkeille toiminnoille esille ei noussut tulvaherkkiä alueita 5.4 Tulvariski ympäristölle ja kulttuuriperinnölle Tarkasteltaessa tulvariskiä ympäristölle otetaan huomioon kohteet, jotka voivat aiheuttaa äkillistä ympäristön pilaantumista tulvatilanteessa ja aiheuttaa vahingollisen seurauksen ihmisen terveydelle, esim. talousveden pilaantumisen seurauksena. Tulvan sattuessa ympäristölle haittaa voivat aiheuttaa mm. polttoainesäiliöt ja muut kemikaalisäiliöt sekä jätevedenpuhdistamot. Tässä tarkastelussa otetaan huomioon ympäristölupavelvolliset toimijat. Kaakamojoen vesistöalueella ympäristön kuormittamista aiheuttaa lähinnä maatilat sekä turvetuotantoalueet. Valvonta- ja kuormitustietojärjestelmän (VAHTI) mukaan Kaakamojoen vesistöalueella on viisi maatilaa, joista kaksi sijaitsee Kaakamojoen varrella lähellä vesistöä. Arpelassa sijaitsee Arpelan Vesiosuuskunnan asutusjäteveden puhdistamo Kaakamojoen rannalla. Lisäksi vesistöalueella on kaksi Vapon turvetuotantoaluetta, Arpela ja Korpijärvi. Maaperän tilan (MATTI) -paikkatietoaineiston perusteella Kaakamojoen vesistöalueella on kaksi lopetettua kaatopaikkaa, Arpelan ja Kaakamon kaatopaikat. Lisäksi Keminmaan alueella on kaksi huoltoasemaan, polttonesteen jakeluasema sekä Pörhön autokorjaamo. Nämä kohteet eivät ole tulvaherkillä alueilla. Kaakamojoen vesistöalueella ei ole kulttuuriperintökohteita, jotka vahingoittuisivat tulvassa. Tarkasteltaessa tulvariskejä ympäristölle ja kulttuuriperinnölle Kaakamojoen vesistöalueelta nousi esille Arpelan taajama. 5.5 Vesistörakenteiden aiheuttama tulvauhka Kaakamojoen vesistöalueella ei ole vesistörakenteita, jotka aiheuttaisivat tulvauhkaa. 15
16 6 Tarkastelussa esille tulleet tulvariskialueet Kaakamojoen vesistöalueella tulvariskin merkittävyyttä arvioitaessa on otettu huomioon luvussa viisi tarkastellut yleiseltä kannalta katsoen tulvasta aiheutuvat vahingolliset seuraukset. Alue voidaan nimetä merkittäväksi tulvariskialueeksi kun se täyttää tulvalain 8 :ssä tarkoitetut vahingollisen seurauksen kriteerit (620/2010, 8, 1 ja 2 momentti). Merkittävälle tulvariskialueelle tullaan laatimaan tulvavaara- ja tulvariskikartat sekä koko vesistöalueen kattava tulvariskien hallintasuunnitelma. Alueet, jotka eivät täytä merkittävän tulvariskialueen kriteerejä, mutta ovat nousseet esille tulvaherkkinä alueina, huomioidaan muina tulvariskialueina. Näille alueille voidaan tehdä resurssien ja tarpeiden mukaan paikallista tulvan hallinnan suunnittelua sekä tulvasuojelun toimenpiteitä. Yksittäisiä erityiskohteita voidaan myös suojata tilapäisillä tulvasuojelun toimenpiteillä. Kaakamojoen vesistöalueella nousi esille kaksi aluetta, Kaakamo ja Arpela, joissa kummassakin on yksi tulvaherkkä kohde. Kaakamossa sijaitsee veden läheisyydessä vaikeasti evakuoitava kohde, lasten päiväkoti. Arpelassa vesistön läheisyydessä sijaitsee ympäristölle haitallinen kohde, asutuksen jätevedenpuhdistamo. Lisäksi Arpelassa on turvetuotantoalue, jonka päästöt voivat hieman kuormittaa vesistöjä tulvan aikana, mutta niiden ei arvioida aiheuttavan laaja-alaista ja pitkäkestoista vahinkoa ympäristölle ja päästöt laimenevat tulvavesissä. Yksittäiset kohteet on mahdollista suojata erikseen tulvapenkereillä tai tilapäisillä tulvasuojelumenetelmillä. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ei esitä Kaakamojoen vesistöalueelle merkittäviä tulvariskialueita. Kaakamojoen vesistöalueella ei ole tulvariskialueita, jotka täyttävät tulvariskilain (620/2010) 8 :n vaatimukset merkittävästä tulvariskialueesta. 16
17 7 Lähteet Ekholm Matti Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallitus. Hyvärinen, V Virtaamaoloista Suomessa. Vesihallituksen monistesarja 278. Vesihallitus, Helsinki. Lapin ympäristökeskus Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen Yhteistyöllä parempaan vesienhoitoon. Lapin ympäristökeskus Suomen ympäristökeskus Tulvariskien alustavaa arviointia varten laskettuja vesistöaluekohtaisia tunnuslukuja. Tammelin, B., Forsius, J., Jylhä, K., Järvinen, P., Koskela, J., Tuomenvirta, H., Turunen, M.,Vehviläinen, B. ja Venäläinen, A Ilmastomuutoksen vaikutus energiahuoltoon. Ilmatieteen laitos, Helsinki Tilastokeskus Väestöennuste Ennustetut väestönmuutokset sukupuolen mukaan alueittain Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat Tilastokeskus Väkiluku sukupuolen mukaan alueittain sekä väestömäärän muutos Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat Veijalainen, N Tulvien muuttuminen ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Rovaniemellä ja Kittilässä. Clim-ATIC. Julkaisematon raportti. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. 17
Merkittävät tulvariskialueet
Ehdotus Kaakkois-Suomen merkittäviksi tulvariskialueiksi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on arvioinut vesistöjen ja merenpinnan noususta aiheutuvat tulvariskit Kaakkois-Suomen
LisätiedotTulvariskien alustava arviointi Kaakamojoen vesistöalueella
9.4.2018 Tulvariskien alustava arviointi Kaakamojoen vesistöalueella II suunnittelukausi Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 1.1 Tulvariskien hallinnan tavoitteet ja tarkoitus... 3 1.2 Tulvariskien alustava
LisätiedotEHDOTUS VARSINAIS-SUOMEN JA SATAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI
11.10.2011 Varsinais-Suomi EHDOTUS VARSINAIS-SUOMEN JA SATAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI Tausta Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on arvioinut vesistöjen ja merenpinnan
LisätiedotEHDOTUS LAPIN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI
Ehdotus Lapin merkittäviksi tulvariskialueiksi LAPELY/29/07.02/2011 Lappi 07.10.2011 EHDOTUS LAPIN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI Tausta (Lapin ELY-keskus) on arvioinut vesistöjen ja merenpinnan noususta
LisätiedotTulvariskien alustava arviointi Perämeren pohjoisella rannikkoalueella
Tulvariskien alustava arviointi Perämeren pohjoisella rannikkoalueella Sisällysluettelo 1 Taustaa... 3 2 Vesistön kuvaus... 4 2.1 Hydrologia... 5 2.2 Asutus ja maankäyttö... 7 2.3 Kaavoitus... 7 2.4 Suojelualueet
LisätiedotTulvalain toimeenpano Lapissa ja Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella
Tulvalain toimeenpano Lapissa ja Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Vesivara ja ympäristöpalvelut ryhmän esimies Timo
LisätiedotEHDOTUS PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI
Häme 9.4.2018 HAMELY/1444/2017 Liitteet 3 EHDOTUS PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI Tausta Maa- ja metsätalousministeriö on 20.12.2011 Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus)
LisätiedotEhdotus Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan merkittäviksi tulvariskialueiksi
Dnro EPOELY/59/07.02/2011 Ehdotus Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan merkittäviksi tulvariskialueiksi Valtatie 8, Vöyri (Unto Tapio, 2004). Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
LisätiedotTulvariskien alustava arviointi Kaakamojoen vesistöalueella
31.10.2018 Tulvariskien alustava arviointi Kaakamojoen vesistöalueella II suunnittelukausi Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 1.1 Tulvariskien hallinnan tavoitteet ja tarkoitus... 3 1.2 Tulvariskien alustava
LisätiedotEHDOTUS POHJOIS-POHJANMAAN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI
EHDOTUS POHJOIS-POHJANMAAN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI Korteoja ylävirtaan keväällä 2000, Suomen Ilmakuva Oy POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS 2011 2/5 Tausta (ELY-keskus)
LisätiedotMitä tavoitteita tulvariskien hallinnalle pitäisi asettaa?
Mitä tavoitteita tulvariskien hallinnalle pitäisi asettaa? Keskustelutilaisuus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallinnan suunnittelusta 31.1.2013, Rovaniemi 4.2.2013 Tulvadirektiivi (2007/60/EY) 4
LisätiedotVAASAN KAUPUNKI, Hulevesitulvariskien arviointi, 2 kierros,
VAASAN KAUPUNKI, Hulevesitulvariskien arviointi, 2 kierros, 1.11.2018 Yhteistyötahot Vaasan kaupungin hulevesiriskejä koskeva arviointi- ja selvitystyö on tehty yhteistoiminnassa seuraavien toimijoiden
LisätiedotEHDOTUS LAPIN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI. Tausta
LAPELY/1218/2018 9.4.2018 LAPPI EHDOTUS LAPIN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI Tausta Maa- ja metsätalousministeriö nimesi 20.12.2011 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ehdotuksesta
LisätiedotHulevesitulvariskien alustava arviointi ja merkittävien tulvariskialueiden nimeäminen
Hulevesitulvariskien alustava arviointi ja merkittävien tulvariskialueiden nimeäminen Mikko Huokuna, Suomen ympäristökeskus, Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu, 29.3.2011 Yleistä tulvariskien alustavasta
LisätiedotTulvariskien alustava arviointi Kiteenjoen- Tohmajoen vesistöalueella
Tulvariskien alustava arviointi Kiteenjoen- Tohmajoen vesistöalueella 2011 Pohjois-Karjalan ELY-keskus Sisällysluettelo 1. TAUSTAA... 3 2. VESISTÖN KUVAUS... 4 2.1. HYDROLOGIA... 6 2.2. MAANKÄYTTÖ... 9
LisätiedotEHDOTUS KYMENLAAKSON MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI
3.4.2018 KASELY/1569/2017 EHDOTUS KYMENLAAKSON MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI Tausta Maa- ja metsätalousministeriö on 20.12.2011 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ehdotuksesta
LisätiedotHulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa
LIITE 1/22.3.2012. Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Utajärven kunta Tekijä: Jouni Jurva Pvm: 20.01.2012 Tunnus ja diaarinumero:
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön avaus. Kai Kaatra, MMM Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu
Maa- ja metsätalousministeriön avaus Kai Kaatra, MMM Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu 29.3.2011 1 Ilmaston muutokseen varautuminen: säädöshankkeita Patoturvallisuuslainsäädännön uudistus (2009)
LisätiedotHulevesitulvariskien alustava arviointi
Hulevesitulvariskien alustava arviointi Antti Parjanne Suomen ympäristökeskus SYKE Vesistö- ja meritulvariskien alustava arviointi 6.10.2017 Porin kaupunki Hulevesitulvariskien arvioita 1. kierrokselta
LisätiedotTulvariskien hallinta ympäristöhallinnon ohjeet ja aineistot
Tulvariskien hallinta ympäristöhallinnon ohjeet ja aineistot Vantaan III tulvaseminaari 16.04.2013 Mikko Huokuna, SYKE 2 Mikko Sane, SYKE 9.12.2013 Tulvariskien hallintaa ohjaava lainsäädäntö Tulvariskien
LisätiedotLIITE 1. Topografia Kokemäenjoen vesistöalueella.
LIITE 1. Topografia Kokemäenjoen vesistöalueella. LIITE 2. Topografia Kokemäenjoen osavaluma-alueella 35.1. LIITE 3. Topografia Kokemäenjoen osavaluma-alueella 35.2. LIITE 4. Topografia Kokemäenjoen osavaluma-alueella
LisätiedotEHDOTUS ETELÄ-KARJALAN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI
3.4.2018 KASELY/1569/2017 EHDOTUS ETELÄ-KARJALAN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI Tausta Maa- ja metsätalousministeriö on 20.12.2011 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus)
LisätiedotEHDOTUS POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI
Ehdotus POKELY/197/2018 3.4.2018 EHDOTUS POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI Tausta Maa- ja metsätalousministeriö on 20.12.2011 Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus)
LisätiedotHulevesitulvariskien alustava arviointi Lounais-Suomen vesihuoltopäivä DI Jannina Gustafsson
Hulevesitulvariskien alustava arviointi 15.11.2018 Lounais-Suomen vesihuoltopäivä DI Jannina Gustafsson Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu Laki (620/2010) ja asetus (659/2010) tulvariskien hallinnasta
LisätiedotTulviin varautuminen
Tulviin varautuminen Ilmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut -seminaari 11.10.2012 Mikko Huokuna, SYKE Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesistötulviin Kevättulvat pienenevät ja aikaistuvat Poikkeuksen muodostaa
LisätiedotHULEVESITULVIEN ALUSTAVA ARVIOINTI ORIVEDEN KAUPUNGIN ALUEELLA, 2. KIERROS
ORIVEDEN KAUPUNKI TEKLA 18.4.2012 49/2012 29.3.2012 TEKLA 20.6.2012 Tekniikka- ja ympäristöpalvelut 66/12 TEKLA 1.11.2018 25.10.2018 79/2018 HULEVESITULVIEN ALUSTAVA ARVIOINTI ORIVEDEN KAUPUNGIN ALUEELLA,
LisätiedotTulvariskien hallinnan suunnittelu
Tulvariskien hallinnan suunnittelu Kemijoen tulvariskien hallinnan monitavoitearvioinnin sidosryhmätyöpaja Rovaniemi 3.12.2013 & Kemijärvi 4.12.2013 Lapin ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat/ Vesivarayksikkö
LisätiedotHulevesitulvariskien alustava arviointi Joensuun kaupungissa
Hulevesitulvariskien alustava arviointi Joensuun kaupungissa Hulevesitulvariskien alustava arviointi Joensuun kaupungissa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Joensuun kaupunki Tekijä: Kaupungininsinööri
LisätiedotTulvariskien alustava arviointi Munsalanjoen vesistöalueella
Tulvariskien alustava arviointi Munsalanjoen vesistöalueella Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2011 Käännös Sisällys 1 Taustaa... 2 2 Vesistön kuvaus... 3 2.1 Yleistä... 3
LisätiedotEHDOTUS KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI
9.4.2018 KESELY/1742/2017 EHDOTUS KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI Tausta Maa- ja metsätalousministeriö nimesi 20.12.2011 Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus)
LisätiedotTulvariskien hallinnan tavoitteet
Tulvariskien hallinnan tavoitteet Vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 13.12.2012, Rovaniemi Tulvariskien hallinnan työn kulku Tulvariskien alustava arviointi 22.12.2011 1. Tarkistus 22.12.2018 Seuraavat
LisätiedotAjankohtaista tulvariskien hallinnassa
Ajankohtaista tulvariskien hallinnassa Kyrönjoen neuvottelukunnan työryhmä 14.1.2019 14.1.2019 Tulvariskien hallinnan suunnittelu 1 Maa- ja metsätalousministeriö nimesi 20.12.2018 merkittävät tulvariskialueet
LisätiedotTulvariskien alustava arviointi Perämeren pohjoisen rannikkoalueen vesistöalueella
11.4.2018 Tulvariskien alustava arviointi Perämeren pohjoisen rannikkoalueen vesistöalueella II suunnittelukausi Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 1.1 Tulvariskien hallinnan tavoitteet ja tarkoitus... 3
LisätiedotKatsaus hulevesitulvariskin alustavaan arviointiin
Hulevesifoorumi 15.4.2010 Kuntatalo Katsaus hulevesitulvariskin alustavaan arviointiin Mikko Huokuna, SYKE Direktiivi tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta Tavoitteena on vähentää tulvista ihmisten
LisätiedotTulvariskien alustava arviointi Kuivajoen vesistöalueella
Tulvariskien alustava arviointi Kuivajoen vesistöalueella Vesistö: 63 Kuivajoen vesistöalue Organisaatio: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pvm: 31.3.2011 Dnro: POPELY/1/07.02/2011
LisätiedotTulvariskien alustava arviointi Pöntiönjoen vesistöalueella
Tulvariskien alustava arviointi Pöntiönjoen vesistöalueella Vesistö: 52 Pöntiönjoen vesistö Organisaatio(t): Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pvm: 31.3.2011 Dnro: POPELY/1/07.02/2011 Sisällysluettelo 1. TAUSTAA...
LisätiedotMeri- ja jokitulvat Helsingin seudulla, miten niistä selviydytään?
Meri- ja jokitulvat Helsingin seudulla, miten niistä selviydytään? Helsingin seudun ilmastoseminaari 2013, yksikön päällikkö Kari Rantakokko Uudenmaan ELY-keskus Vantaanjoen virtaamien muutokset ilmastonmuutoksen
LisätiedotRaportti tulvariskien alustavasta arvioinnista. Kaakkois-Suomen rannikon mereen laskevat sekä raja-alueen pienet valuma-alueet
Raportti tulvariskien alustavasta arvioinnista Kaakkois-Suomen rannikon mereen laskevat sekä raja-alueen pienet valuma-alueet Kaakkois-Suomen ELY-keskus 25.3.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTAA... 3 2 VESISTÖJEN
LisätiedotTulvariskien alustava arviointi Perämeren pohjoisen rannikkoalueen vesistöalueella
31.10.2018 Tulvariskien alustava arviointi Perämeren pohjoisen rannikkoalueen vesistöalueella II suunnittelukausi Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 1.1 Tulvariskien hallinnan tavoitteet ja tarkoitus...
LisätiedotHulevesitulvariskien alustava arviointi Iisalmen kaupungin alueella
Hulevesitulvariskien alustava arviointi Iisalmen kaupungin alueella Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Iisalmi Tekijä: suunnittelupäällikkö Jyrki Könttä Pvm: 4.10.2011 Tunnus ja diaarinumero:
LisätiedotTulvariskien alustava arviointi Petolahdenjoen vesistöalueella
Tulvariskien alustava arviointi Petolahdenjoen vesistöalueella Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2011 Käännös Sisällys 1 Taustaa... 2 2 Vesistön kuvaus... 3 2.1 Yleistä...
LisätiedotHulevesitulvariskien alustava arviointi Lappeenrannan kaupungissa, 2.kierros
Hulevesitulvariskien alustava arviointi Lappeenrannan kaupungissa, 2.kierros Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi 2.kierros Alue: Lappeenrannan kaupunki Tekijä(t): Elinvoima ja kaupunkikehitys
LisätiedotTulvariskien alustava arviointi Harrströminjoen vesistöalueella
Tulvariskien alustava arviointi Harrströminjoen vesistöalueella Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2011 Käännös Sisällys 1 Taustaa... 2 2 Vesistön kuvaus... 3 2.1 Yleistä...
LisätiedotTulvariskien alustava arviointi Härkmerenjoen vesistöalueella
Tulvariskien alustava arviointi Härkmerenjoen vesistöalueella Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2011 Käännös Sisällys 1 Taustaa... 2 2 Vesistön kuvaus... 3 2.1 Yleistä... 3
LisätiedotHULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI IKAALISTEN KAUPUNKI
HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI IKAALISTEN KAUPUNKI 16.11.2011 Sisältö 1 TAUSTA... 2 2 HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVAN ARVIOINNIN PERUSTEET... 2 3 HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVAN ARVIOINNIN TOTEUTUS...
Lisätiedot53 Kalajoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro
LisätiedotTulvadirektiivin toimeenpanon ja vesienhoidon yhteensovittaminen
Tulvadirektiivin toimeenpanon ja vesienhoidon yhteensovittaminen 1 Lainsäädäntö Tulvadirektiivi (2007/60/EY) Laki tulvariskien hallinnasta (620/2010) Valtioneuvoston asetus tulvariskien hallinnasta (659/2010)
LisätiedotEHDOTUS POHJOIS-SAVON TULVARISKIALUEIKSI
9.4.2018 Pohjois-Savo EHDOTUS POHJOIS-SAVON TULVARISKIALUEIKSI Tausta Maa- ja metsätalousministeriö on 20.12.2011 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ehdotuksesta nimennyt
LisätiedotTulvariskien alustava arviointi Pohjois-Pohjanmaan rannikon pienillä valuma-alueilla
Tulvariskien alustava arviointi Pohjois-Pohjanmaan rannikon pienillä valuma-alueilla Vesistöt: 55 Liminkaojan vesistöalue, 56 Piehinginjoen vesistöalue ja 62 Olhavanjoen vesistöalue sekä Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotAjankohtaista Ivalojoen tulvariskien hallinnan suunnittelusta Yleisötilaisuus Ivalo
Ajankohtaista Ivalojoen riskien hallinnan suunnittelusta Yleisötilaisuus Ivalo 22.1. Lapin ELY-keskus/ Ympäristö ja luonnonvarat/ Vesivarayksikkö 18.3. Esityksen sisältö Tulvien toistuvuuden termistö Tulvariskien
LisätiedotTulvariskien hallintasuunnitelmat. Vesien- ja merenhoidon sekä tulvariskien hallinnan kuulemistilaisuus Lohja
Tulvariskien hallintasuunnitelmat 25.2.2015 Tulvariskien hallinnan suunnittelu - taustaa Tulvadirektiivi (2007/60/EY) astui voimaan 6.11.2007 tarkoituksena on vähentää ja hallita tulvista ihmisen terveydelle,
LisätiedotMistä tulvariskien hallinnan suunnittelussa on kysymys?
Mistä tulvariskien hallinnan suunnittelussa on kysymys? Keskustelutilaisuus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallinnan suunnittelusta Rovaniemi 31.1.2013 Kai Kaatra, MMM 2000-luvun tulvat Meriveden
LisätiedotTulvariskien alustava arviointi Simojoen vesistöalueella
Tulvariskien alustava arviointi Simojoen vesistöalueella Sisällysluettelo 1 Taustaa... 3 2 Vesistön kuvaus... 4 2.1 Hydrologia... 6 2.2 Asutus ja maankäyttö... 8 2.3 Kaavoitus... 9 2.4 Suojelualueet ja
LisätiedotHulevesitulvariskien alustava arviointi 2018 Siikaisten kunnassa
Hulevesitulvariskien alustava arviointi 2018 Siikaisten kunnassa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Siikaisten kunta Tekijä(t): Anne Järvenranta Pvm: 14.11.2018 Tunnus ja diaarinumero:
LisätiedotRaportti tulvariskien alustavasta arvioinnista. Vaalimaanjoen vesistöalue
Raportti tulvariskien alustavasta arvioinnista Vaalimaanjoen vesistöalue Kaakkois-Suomen ELY-keskus 25.3.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTAA... 3 2 VESISTÖN KUVAUS... 3 2.1 Hydrologia... 3 2.2 Maankäyttö...
LisätiedotTulvariskien hallintasuunnitelmat
Tulvariskien hallintasuunnitelmat Loviisan rannikkoalue Vesien- ja merenhoidon sekä tulvariskien hallinnan kuulemistilaisuus Porvoo 24.2.2015 Tulvariskien hallinnan suunnittelu - taustaa Tulvadirektiivi
LisätiedotTulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu: osallistuminen, tiedottaminen ja kuuleminen
Tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu: osallistuminen, tiedottaminen ja kuuleminen Tausta Tulvariskien hallintasuunnitelmat laaditaan niille vesistö- tai rannikkoalueille
LisätiedotHulevesitulvariskien alustava arviointi Juankosken kaupungissa
Hulevesitulvariskien alustava arviointi Juankosken kaupungissa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Juankosken kaupunki Tekijä(t): Ari Räsänen, Tiia Pelkonen Pvm: 14.10.2011 Tunnus ja diaarinumero:
LisätiedotTulvariskien hallintasuunnitelmat
Tulvariskien hallintasuunnitelmat Helsingin ja Espoon rannikkoalue Vesien- ja merenhoidon sekä tulvariskien hallinnan kuulemistilaisuus Helsinki 26.2.2015 Tulvariskien hallinnan suunnittelu - taustaa Tulvadirektiivi
LisätiedotTEKNINEN KESKUS NOKIAN KAUPUNKI HULEVESITULVIEN ALUSTAVA ARVIOINTI
NOKIAN KAUPUNKI HULEVESITULVIEN ALUSTAVA ARVIOINTI 1 Aihe: Alue: Tekijä(t): Pvm: 17.11.2011 Tunnus ja diaarinumero: KAN 1253/2010 Hulevesitulvariskien alustava arviointi Nokian kaupunki suunnitteluinsinööri
LisätiedotMerkittävän tulvariskin arviointi ja kriteerit
Merkittävän tulvariskin arviointi ja kriteerit vesistö- ja meritulvat Mikko Sane Suomen ympäristökeskus SYKE Vesistö- ja meritulvariskien alustava arviointi 5.10.2017 Miten merkittävä tulvariski arvioidaan
LisätiedotTulvariskien alustava arviointi Kovjoen vesistöalueella
Tulvariskien alustava arviointi Kovjoen vesistöalueella Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2011 SISÄLLYS 1 Taustaa...3 2 Vesistön kuvaus...4 2.1 Yleistä... 4 2.2 Hydrologia...
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 3/ (5) Teknisen palvelun lautakunta Stara/
Helsingin kaupunki Esityslista 3/2015 1 (5) Päätöshistoria Taustaa Liikuntalautakunta 12.02.2015 32 HEL 2015-000978 T 11 00 01 Lausunto Liikuntalautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:
Lisätiedot1. Puheenjohtaja Janne Seurujärvi avasi kokouksen klo 10:00
Ivalojoen tulvaryhmän aloituskokouksen muistio LAPELY/5/07.02/2012 8.6.2012 Ivalojoen tulvaryhmän aloituskokouksen muistio Paikka: Ivalo, kunnantalo Aika: 1.6.2012 klo 10:00-11:45 Läsnä: Janne Seurujärvi
LisätiedotSuositukset kunnille merkittävien hulevesitulvariskialueiden nimeämiseksi
KUNTALIITON MUISTIO 18.4.2011 Suositukset kunnille merkittävien hulevesitulvariskialueiden nimeämiseksi 1 Yleistä Laissa (620/2010) ja asetuksessa (659/2010) tulvariskien hallinnasta on säädetty tulvariskien
LisätiedotLoviisan rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu
Dnro UUDELY/32/07.02/2013 Uusimaa Loviisan rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu Tausta Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan sellaisia toimenpiteitä, joilla
LisätiedotEHDOTUS KANTA-HÄMEEN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI
Häme 9.4.2018 HAMELY/1444/2017 Liitteet 4 EHDOTUS KANTA-HÄMEEN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI Tausta Maa- ja metsätalousministeriö on 20.12.2011 Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksien (ELY-keskus)
LisätiedotVesistömallit ja tulvakartat tulvatilannekuvan muodostamisessa. Paikkatietomarkkinat Mikko Sane ja Kimmo Söderholm, SYKE
Vesistömallit ja tulvakartat tulvatilannekuvan muodostamisessa Paikkatietomarkkinat 4.11.2009 Mikko Sane ja Kimmo Söderholm, SYKE Tulvatilannekuva Suomessa Toiminta tulvan uhatessa ja itse tulvatilanteessa
LisätiedotTulvat. Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013. Vesistöinsinööri Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY-keskus
Tulvat Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013 Esityksen sisältö Yleisesti ELY-keskuksien tulvatehtävistä Tulvien luokittelu ja syyt Tulvien esiintyminen Itä-Suomessa Tulvariskit
LisätiedotHulevesitulvariskien alustavan arvioinnin tarkistaminen Laukaan kunnassa
Hulevesitulvariskien alustavan arvioinnin tarkistaminen Laukaan kunnassa Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Mitä ovat hulevedet?... 3 3. Alueen kuvaus... 3 4. Ilmastonmuutoksen vaikutukset hulevesiin... 4 5.
LisätiedotTulvariskien alustava arviointi Jänisjoen vesistöalueella
Tulvariskien alustava arviointi Jänisjoen vesistöalueella 2011 Pohjois-Karjalan ELY-keskus Sisällysluettelo 1. TAUSTAA... 3 2. VESISTÖN KUVAUS... 4 2.1. Hydrologia... 6 2.2. Maankäyttö... 9 2.3. Kulttuuriperintö
LisätiedotTulvariskien hallintaa Satakunnassa oikuttelevassa ilmastossa
Tulvariskien hallintaa Satakunnassa oikuttelevassa ilmastossa Olli-Matti Verta 9.2.2013 11.2.2013 1 Satakunnan tulvariskialueet MMM nimennyt 22.12.2011 Perustuu tulvariskien alustavaan arviointiin (laki
LisätiedotEHDOTUS VARSINAIS-SUOMEN JA SATAKUNNAN MAAKUNTIEN TULVARIS- KIALUEIKSI
9.4.2018 Varsinais-Suomi EHDOTUS VARSINAIS-SUOMEN JA SATAKUNNAN MAAKUNTIEN TULVARIS- KIALUEIKSI Tausta Maa- ja metsätalousministeriö on 20.12.2011 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen
LisätiedotEhdotus merkittäviksi tulvariskialueiksi Kaakkois-Suomen alueella yhteenveto annetuista lausunnoista
Ehdotus merkittäviksi tulvariskialueiksi Kaakkois-Suomen alueella yhteenveto annetuista lausunnoista Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus teki ehdotuksen merkittäviksi tulvariskialueiksi
LisätiedotTulvariskien alustava arviointi. Vehkajoen vesistöalue
Tulvariskien alustava arviointi Vehkajoen vesistöalue Kaakkois-Suomen ELY-keskus 25.3.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTAA... 3 2 VESISTÖN KUVAUS... 3 2.1 Hydrologia... 3 2.2 Maankäyttö... 5 2.3 Asutus ja
LisätiedotEHDOTUS VARSINAIS-SUOMEN JA SATAKUNNAN MAAKUNTIEN TULVARIS- KIALUEIKSI
9.4.2018 Varsinais-Suomi EHDOTUS VARSINAIS-SUOMEN JA SATAKUNNAN MAAKUNTIEN TULVARIS- KIALUEIKSI Tausta Maa- ja metsätalousministeriö on 20.12.2011 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 2/ (5) Liikuntalautakunta MERI/
Helsingin kaupunki Esityslista 2/2015 1 (5) 1 Liikuntalautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle ehdotuksesta Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille 2016-2021
LisätiedotHulevesitulvariskien alustavan arvioinnin tarkistaminen 2. suunnittelukierroksella
Hulevesitulvariskien alustavan arvioinnin tarkistaminen 2. suunnittelukierroksella 1 YLEISTÄ Hulevesitulvista aiheutuvat vahingot todennäköisesti kasvavat ilmastonmuutoksen myötä. Hulevesitulvariskien
LisätiedotTulvariskien alustava arviointi Koutajoen ja Vienan Kemin latvavesistöalueilla
Tulvariskien alustava arviointi Koutajoen ja Vienan Kemin latvavesistöalueilla Vesistöt: 73 Koutajoen latvavesistö ja 74 Vienan Kemin latvavesistö Organisaatio: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-
LisätiedotRaportti tulvariskien alustavasta arvioinnista. Hiitolanjoen vesistöalue
Raportti tulvariskien alustavasta arvioinnista Hiitolanjoen vesistöalue Kaakkois-Suomen ELY-keskus 25.3.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTAA...3 2 VESISTÖN KUVAUS...3 2.1 Hydrologia... 3 2.2 Maankäyttö...
LisätiedotHulevesitulvariskien alustava arviointi Tampereen kaupungissa
Hulevesitulvariskien alustava arviointi Tampereen kaupungissa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Tampereen kaupunki Tekijä: vesihuoltoinsinööri Maria Åkerman Pvm: 12.10.2011 Diaarinumero:
LisätiedotIlmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013
Ilmastonmuutos ja vesivarat Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Noora Veijalainne, SYKE 8.11.2013 Johdanto Ilmastonmuutos vaikuttaa vesistöissä Virtaamien vuodenaikaiseen vaihteluun
LisätiedotKonneveden Kunta Pöytäkirja YMP 1/2019 Sivu 1 (5) Ympäristölautakunta. Antti Mehto, kh:n pj - Matti Kakko, kh:n edustaja -
Konneveden Kunta Pöytäkirja YMP 1/2019 1 (5) Ympäristölautakunta KOKOUSAIKA Päivä: 6.3.2019 Kello: 16.00-16.50 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄ- SENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana) Lautakuntien
Lisätiedot1. Puheenjohtaja Eugen Parviainen avasi kokouksen klo 10:00
Tornionjoen tulvaryhmän aloituskokouksen muistio LAPELY/5/07.02/2012 8.6.2012 Tornionjoen tulvaryhmän aloituskokouksen muistio Paikka: Pellon kunnantalo Aika: 16.5.2012 klo 10:00-11:25 Läsnä: Eugen Parviainen
Lisätiedot42 Kyrönjoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 104(196) 42 Kyrönjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 923 km 2 Järvisyys 1,2 % Vesistönro Vesistö + laitos Rakennetut MW GWh/a 42 Kyrönjoen vesistöalue 17,5 50,8
LisätiedotTulvariskien hallinnan ja vesienhoidon tavoitteiden yhteensopivuus Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous
Tulvariskien hallinnan ja vesienhoidon tavoitteiden yhteensopivuus Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 8.5.2014 Lapin ELY-keskus/ Ympäristö ja luonnonvarat/ Vesivarayksikkö/ Niina Karjalainen 23.5.2014
LisätiedotRaportti tulvariskien alustavasta arvioinnista. Summanjoen vesistöalue
Raportti tulvariskien alustavasta arvioinnista Summanjoen vesistöalue Kaakkois-Suomen ELY-keskus 25.3.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTAA... 3 2 VESISTÖN KUVAUS... 3 2.1 Hydrologia... 3 2.2 Maankäyttö...
LisätiedotHelsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu
Dnro UUDELY/32/07.02/2013 Uusimaa Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu Tausta Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan sellaisia toimenpiteitä,
LisätiedotIvalojoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen
IVALOJOEN TULVARYHMÄ Ivalojoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen lähtökohdat, tavoitteet ja valmistelu Tausta Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan sellaisia toimenpiteitä,
LisätiedotTulvariskien alustava arviointi Kälviän-, Viirret- ja Lohtajanjoen vesistöalueilla
Tulvariskien alustava arviointi Kälviän-, Viirret- ja Lohtajanjoen vesistöalueilla Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2011 Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Vesistöjen kuvaus... 3
LisätiedotRAPORTTI. Riihimäen keskustan tulvariskikartoitus
RAPORTTI Riihimäen keskustan riskikartoitus Sisältö Johdanto... 3 Aineisto ja menetelmät... 4 Riihimäen keskustan riskit... 6 Johdanto Riihimäen kaupunki sijaitsee Vantaajoen vesistöalueen latvaosalla
LisätiedotRaportti tulvariskien alustavasta arvioinnista. Tervajoen vesistöalue
Raportti tulvariskien alustavasta arvioinnista Tervajoen vesistöalue Kaakkois-Suomen ELY-keskus 25.3.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTAA... 3 2 VESISTÖN KUVAUS... 4 2.1 Hydrologia... 4 2.2 Maankäyttö... 5
LisätiedotEHDOTUS POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI
Ehdotus POKELY/197/2018 3.4.2018 EHDOTUS POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI Tausta Maa- ja metsätalousministeriö on 20.12.2011 Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus)
LisätiedotKemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen
KEMIJOEN TULVARYHMÄ Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen lähtökohdat, tavoitteet ja valmistelu Tausta Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan sellaisia toimenpiteitä,
LisätiedotVesienhoidon huomioiminen kaavoituksessa ja rakentamisen ohjauksessa
Vesienhoidon huomioiminen kaavoituksessa ja rakentamisen ohjauksessa Oskari Orenius 12.10.2012 Uudenmaan nykyrakenne Metropolimaakunnan kasvupaine Asukasmäärän lisäys 2009-2035 Ruutujen asukastiheys keskimäärin
Lisätiedot44 Lapuanjoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 109(196) 44 Lapuanjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 122 km 2 Järvisyys 2,9 % Yleistä Lapuanjoki alkaa Alavudenjärvestä ja virtaa Alavuden, Kuortaneen, Lapuan,
LisätiedotTiivistelmä Uskelanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksesta
Näkymiä lokakuu 2014 varsinais-suomen ely-keskus Tiivistelmä Uskelanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksesta Johdanto Kuva: Olli-Matti Verta Salon keskusta on maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotTulvariskien alustava arviointi Lapväärtinjoen vesistöalueella
Tulvariskien alustava arviointi Lapväärtinjoen vesistöalueella Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2011 Sisällys 1 Taustaa... 2 2 Vesistön kuvaus... 3 2.1 Yleistä... 3 2.2 Hydrologia...
LisätiedotLiite 2: Terminologia
Liite 2: Terminologia Alin rakentamiskorkeus Alin rakentamiskorkeus tarkoittaa korkeustasoa, jonka alapuolelle ei tule sijoittaa kastuessaan vaurioituvia rakenteita, kuten rakennuksen alapohjaa. Tulvakorkeuden
LisätiedotILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 5 Tekninen lautakunta sivu 1. Ilkanrati, kokoushuone
ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 5 Tekninen lautakunta sivu 1 Kokousaika 5.3.2012, kello 16.30 18.30 Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Poissa Ilkanrati, kokoushuone Saunamäki Anssi, puheenjohtaja
Lisätiedot