Tulvariskien alustava arviointi Kaakamojoen vesistöalueella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tulvariskien alustava arviointi Kaakamojoen vesistöalueella"

Transkriptio

1 Tulvariskien alustava arviointi Kaakamojoen vesistöalueella

2 Sisältö 1 Taustaa Vesistön kuvaus Hydrologia Asutus ja maankäyttö Kaavoitus Suojelualueet ja kulttuuriperintökohteet Tulvasuojelu ja vesistöjen käyttö Historiallinen tulvatieto Toteutuneet tulvat Arvio toteutuneiden tulvien vaikutuksesta nykytilanteessa Tulevaisuuden tulvat ja tulvariskit Ilmastonmuutoksen vaikutus Muun pitkäaikaisen kehityksen vaikutus tulvariskeihin Tulvariskialueiden tunnistaminen Kokemusperäinen tieto ja aikaisemmat selvitykset Tulvariski ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle Tulvariski yhteiskunnan kannalta tärkeälle toiminnalle Tulvariski ympäristölle ja kulttuuriperinnölle Vesistörakenteiden aiheuttama tulvauhka Tarkastelussa esille tulleet tulvariskialueet Lähteet

3 1 Taustaa Laki tulvariskien hallinnasta (620/2010) ja siihen liittyvä asetus (659/2010) tulivat voimaan kesällä Lain tarkoituksena on vähentää tulvariskejä, ehkäistä ja lieventää tulvista aiheutuvia vahingollisia seurauksia sekä edistää varautumista tulviin. Lain tarkoituksena on myös sovittaa yhteen tulvariskien hallinta ja vesistöalueen muu hoito ottaen huomioon vesivarojen kestävän käytön sekä suojelun tarpeet. Vesitaloudellisten keinojen ohella kiinnitetään huomiota erityisesti alueiden käytön suunnitteluun ja rakentamisen ohjaukseen sekä pelastustoimintaan. Tulvariskien hallinnan tavoitteena on vähentää vahingollisia seurauksia ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle. Lain ja asetuksen avulla toimeenpannaan Euroopan unionin tulvadirektiivi (Direktiivi tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta, Eurooppa 2007). Tulvariskien hallintaan kuuluvat tulvariskien alustava arviointi, mahdollisten merkittävien tulvariskialueiden nimeäminen, tulvavaara- ja tulvariskikarttojen laatiminen sekä toimenpiteiden selvittäminen. Tulvariskien alustavan arvioinnin avulla (määräaika ) etsitään alueet, joilla tulvista voi aiheutua merkittävää vahinkoa. Näille mahdollisille merkittäville tulvariskialueille laaditaan tulvavaara- ja tulvariski-kartat (määräaika ) sekä tulvariskien hallintasuunnitelmat (määräaika ). Tulvavaarakartalla esitetään tulvan laajuus ja vesisyvyys karttapohjalla tietyllä todennäköisyydellä. Tulvariskikartalla kuvataan puolestaan tietyn suuruisen tulvan aiheuttamat mahdolliset vahingot, mm. seurauksista kärsivien asukkaiden määrä ja ympäristölle haitalliset kohteet. Tulvariskien hallintasuunnitelmissa esitetään toimenpiteet tulvariskien vähentämiseksi. Vesistötulvien osalta hallintasuunnitelmat laaditaan vesistöalueille, joilla on yksi tai useampi mahdollinen merkittävä tulvariskialue. Tulvariskien alustava arviointi luo tärkeän pohjan tulvariskien hallinnalle. Vesistöalueiden ja merenrannikon tulvariskien alustavasta arvioinnista huolehtii valtion aluehallintoviranomaisena elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus (ELY). Kunnat vastaavat hulevesitulvariskien arvioinnista alueellaan. Lain mukaan tulvariskien alustava arviointi tehdään toteutuneista tulvista sekä ilmaston ja vesiolojen kehittymisestä saatavissa olevien tietojen perusteella ottaen huomioon myös ilmaston muuttuminen pitkällä aikavälillä. Arvioinnissa kerätään tiedot toteutuneista ja mahdollisista tulevaisuuden tulvista ja niiden haitallisista vaikutuksista. Laajoja uusia selvityksiä ei tulvariskien alustavan arvioinnin yhteydessä tehdä, vaan se perustuu olemassa olevaan tietoon. Vesistöalueiden tulva-riskien alustava arviointi tehdään vesistöalueittain ja meritulvariskien alustava arviointi ELY-keskuksittain. Maa- ja metsätalousministeriö nimeää vesistöalueen ja merenrannikon merkittävät tulvariskialueet elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ehdotuksesta. Tulvariskien alustavan arvioinnin tavoitteena on löytää tulvariskilain (620/2010) 8 :n mukaisia merkittäviä tulvariskialueita. Merkittävyyden arvioinnissa otetaan huomioon seuraavat tulvasta mahdollisesti aiheutuvat yleiseltä kannalta katsoen vahingolliset seuraukset: 1) vahingollinen seuraus ihmisten terveydelle tai turvallisuudelle 2) välttämättömyyspalvelun, kuten vesihuollon, energiahuollon, tietoliikenteen, tieliikenteen tai muun vastaavan toiminnan, pitkäaikainen keskeytyminen 3) yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja turvaavan taloudellisen toiminnan pitkäaikainen keskeytyminen 4) pitkäkestoinen tai laaja-alainen vahingollinen seuraus ympäristölle 5) korjaamaton vahingollinen seuraus kulttuuriperinnölle 3

4 2 Vesistön kuvaus Kaakamojoen vesistöalue (66) on pieni vesistöalue Etelä-Lapissa Tornion, Keminmaan ja Tervolan kuntien alueella. Joki laskee Perämereen Kemijoen ja Tornionjoen välissä. Kaakamojoen vesistöalue on osa Kemijoen vesienhoitoaluetta (Kuva 1). Kaakamojoen vesistöalue on laajuudeltaan 478 km². Vesistöalueen järvisyysprosentti on 0,38 (Ekholm Matti 1993). Kuva 1. Kemijoen vesienhoitoalue ja Kaakamojoen vesistöalue Kaakamojoen vesistöalueella Kaakamojoki on vesistöalueen suurin joki. Kaakamojoen pituus on 61 km ja valuma-alueen koko on 220 km². Pääuoman lisäksi vesistöalueella on yksi sivujoki, Tieksonjoki, jonka valuma-alue on 100 km². Vesistöalueen muita merkittäviä jokia ovat Saarajoki ja Korttojoki (taulukko 1). Vesistöalueen suurimmat järvet ovat Korpijärvi ja Haapajärvi, jotka ovat molemmat pinta-alaltaan alle 50 ha (taulukko 2). Kaakamojoen pääuoman kokonaispudotuskorkeus on 70 m ja sen suurimmat kosket ovat Kuusimaankoski, Ylijoenkoski, Kalkkikoski, Juvankoski, Juusonkoski, Pirttikoski, Ämmänkoski, Mykänkoski, Kalliokoski, Mertakoski ja Karvolankoski. Kaakamojoen vesistöalueen suurimmat taajamat ovat Kaakamo, Arpela ja Ruottala. 4

5 Taulukko 1. Kaakamojoen vesistöalueen suurimmat joet. Nimi Pituus (km) Valuma-alueen pinta-ala (km 2) Pudotuskorkeus (m) Kaakamojoki ,09 70 Tieksonjoki Saarajoki 15 78,89 18 Korttojoki 15 47,27 56 Taulukko 2. Kaakamojoen vesistöalueen suurimmat järvet. Nimi Pintaala (ha) Kunta Korpijärvi 41 Tornio Haapajärvi 38 Tervola Kuva 2. Kaakamojoen vesistöalueen kunnat sekä merkittävimmät joet ja järvet. 2.1 Hydrologia Kaakamojoen vesistöalue (66) jakautuu seitsemään valuma-alueeseen (kuva 3, taulukko 3). 5

6 Taulukko 3. Kaakamojoen vesistöalueen valuma-alueet, niiden pinta-alat (F) ja järvisyysprosentti (L). (Ekholm 1993) Nro Nimi Alaraja F km² L % F₁ km² L₁ % 66 Kaakamojoen vesistöalue Perämeri 478,13 0,83 478,13 0, Kaakamojoen alaosan alue Perämeri 63,48 0,00 478,13 0, Kaakamojoen keskiosan alue Saarajoki 55,44 1,32 203,88 0, Kaakamojoen yläosan alue Juusankoski 101,17 0,42 148,44 0, Tieksonjoen valuma-alue Kaakamojoki 100,12 0,00 100,12 0, Korttojoen valuma-alue Kaakamojoki 47,27 0,42 47,27 0, Saarajoen valuma-alue Kaakamojoki 78,89 0,58 78,89 0, Tärkämänojan valuma-alue Kaakamojoki 31,76 0,06 31,76 0,06 ('₁ vesistöalueen ala ja järvisyys alarajalla) Kuva 3. Kaakamojoen 3-vaiheen valuma-alueet. Vesistöalueelta ei ole virtaama- eikä vedenkorkeuden mittausasemia, joten vesistöstä ei ole virallista tietoa vedenkorkeuksista tai virtaamista. Kaakamojoen vesistöalue sijaitsee lähellä merta alavalla alueella, joten korkeuserot ovat pieniä. Vesistöalueen pohjoisosissa korkeimmat alueet ovat 185 metriä merenpinnan yläpuolella kun taas vesistöalueen alaosissa maanpinta on vain muutamia metrejä merenpinnan yläpuolella (kuva 4). Korkeimmat alueet sijaitsevat Tornion kunnan alueella. Kaakamojoen vesistöalueella on paljon 6

7 pohjavesialueita, yhteensä yli 3000 ha (Suomen ympäristökeskus). Näistä kuusi aluetta kuuluu vedenhankinta varten tärkeään alueeseen, eli I-luokkaan. Lisäksi alueella on viisi vedenhankintaan soveltuvaa aluetta (II-luokka) ja 17 III-luokan pohjavesialuetta. Kuva 4. Korkeussuhteet Kaakamojoen vesistöalueella. 2.2 Asutus ja maankäyttö Kaakamojoen vesistöalue on pinta-alaltaan pieni. Se sijoittuu suurimmaksi osaksi Tornion kunnan alueelle. Lisäksi vesistöalue on Keminmaan ja Tervolan kuntien alueilla. Vesistöalueen merkittävimmät taajamat ovat Kaakamo, Arpela ja Ruottala. Lisäksi Keminmaan keskustan alueet ovat osittain vesistöalueella. Kaakamojoen vesistöalueella asuu noin asukasta. Väestöstä 29 % asuu Kaakamojoen pääuoman varrella, joka sijaitsee Tornion ja Keminmaan kuntien alueella. Noin 90 % Kaakamojoen vesistöalueen pinta-alasta on metsämaata (taulukko 4). Metsämaiden sekä avoimien kankaiden ja kalliomaiden osuus on yli 80 % vesistöalueen pinta-alasta. Ainoastaan vajaa 3 % pinta-alasta on rakennettua aluetta ja maatalousalueita on alle 9 % (kuva 5), Rakennetut alueet ja maatalousalueet sijoittuvat Kaakamojoen varteen. Kosteikkoja ja avoimia soita on melko vähän, noin 7 % vesistöalueen pinta-alasta. 7

8 Taulukko 4. Maankäyttö Kaakamojoen vesistöalueella (Corine 2000.) Maankäyttöluokka Pinta-ala (ha) Määrä (%) Rakennetut alueet ,74 Maatalousalueet ,28 Metsät sekä avoimet kankaat ja kalliomaat ,25 Kosteikot ja avoimet suot ,20 Vesialueet 250 0,52 Kaikki yhteensä ,00 Kuva 5. Maankäyttö Kaakamojoen vesistöalueella. 2.3 Kaavoitus Tulvariskien hallinnan kannalta kaavoituksen ja muun alueellisen maankäyttösuunnittelun vaikutukset koskevat asutusta, elinkeinoa ja muuta rakennettua ympäristöä, mutta lisäksi ne koskevat luonnonsuojelualueita ja suojeltuja kohteita. Maakuntakaavoitus ohjaa periaatteet ja suuntaviivat alueiden käytöllä ja yleiskaavoissa ja asemakaavoissa määrätään tarkemmat määräykset tulvauhanalaisen alueen rakentamisesta. Kaakamojoen vesistöalueella voimassa olevia kaavoja ovat Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaava ja Länsi-Lapin seutukaava, johon maankäytön strateginen suunnittelu perustuu. Seutukaavassa on varattu alueita erilaisille toiminnoille, kuten taajamatoiminnoille, virkistyskäytölle ja 8

9 luonnonsuojelualueille. Seutukaavalla ohjataan myös tulvavaara-alueiden maankäyttöä. Tuulivoimamaakuntakaavassa on osoitettu alueita, joille on mahdollista sijoittaa tuulivoimaloita. Alueella on aloitettu Länsi-Lapin maakuntakaavan laatiminen, jonka arvioidaan valmistuvan vuoteen 2012 mennessä. Länsi-Lapin maakuntakaava tulee kumoamaan Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaavan sekä Länsi-Lapin seutukaavan. Kaakamojoen vesistöalueelle ulottuu kaksi yleiskaavaa, Tornion yleiskaava 2021 ja Keminmaan keskustan osayleiskaava. Kuva 6. Kaakamojoen vesistöalueen yleiskaavat ja seutukaavan aluevaraukset. 9

10 2.4 Suojelualueet ja kulttuuriperintökohteet Kaakamojoen vesistöalueella sijaitsee yhteensä viisi eri Natura2000-aluetta. VPD Natura-alueita ei ole vesistöalueella. Kulttuuriympäristökohteista vesistöalueella on yksi valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö -kohde (RKY), joka on Pohjanmaan rantatie. Pohjanmaan rantatie kulkee vesistöalueen eteläosassa. Kaakamojoen vesistöalueelta on löydetty 48 muinaisjäännöslöytöä. 2.5 Tulvasuojelu ja vesistöjen käyttö Kaakamojoen vesistöalueella ei ole tietoa tehdyistä tulvasuojelutoimenpiteistä. 10

11 3 Historiallinen tulvatieto 3.1 Toteutuneet tulvat Kaakamojoella ei ole ollut suuria tulvia. Jääpatojen aiheuttamat tulvat ovat joskus aiheuttaneet vahinkoa kiinteistöille johtaville teille. Muita vahinkoja ei ole tiedossa. Myöskään Maa- ja metsätalousministeriön TIKE tietokantaan ei ole kirjattu tulvavahinkokorvauksia Kaakamojoelta. 3.2 Arvio toteutuneiden tulvien vaikutuksesta nykytilanteessa Kaakamojoen vesistöalueelta ei ole tietoa että olisi ollut vahinkoja aiheuttaneita tulvia. 11

12 4 Tulevaisuuden tulvat ja tulvariskit 4.1 Ilmastonmuutoksen vaikutus Kaakamojoen vesistön alueella ei ole tutkittu ilmastonmuutoksen vaikutuksia, mutta koko Etelä-Lappia koskevia tutkimuksia voidaan käyttää suuntaa antavana arviona. Ilmastonmuutos vaikuttaa monella tavoin vesivaroihin sateiden ja lämpötilan muutosten kautta. Tuoreimpien ilmastonmuutostutkimusten mukaan tulevaisuudessa lämpötilat tulevat nousemaan muutamia asteita sekä sateet tulevat kasvamaan. Muutokset lämpötiloissa ja sademäärissä arvioidaan olevan voimakkaampia talvella kuin kesällä. Lämpötilan nousu ja sateiden määrä vaikuttavat lumipeitteen paksuuteen, joka vaikuttaa merkittävästi kevättulvien kokoon. (Veijalainen 2010.) On todennäköistä, että Pohjois-Suomessa lisääntyvät talvisademäärät yhdistettynä aluksi vähäiseen lämpötilan nousuun johtavat mahdollisesti lähivuosikymmeninä kevättulvien riskin kasvuun (Tammelin ym. 2002). Mutta myöhemmin ilmastonmuutoksen edetessä lämpötilan nousun myötä talviaikaiset sateet tulevat yhä enemmän vetenä, jolloin lumipeitteen paksuus ohenee ja sitä kautta myös tulvat mahdollisesti tulevat pienenemään. Tosin kevätaikaiset runsaat vesisateet voivat lisätä tulvariskiä keväällä. Myös kesän ja syksyn rankkasateiden yleistyminen voi lisätä kesä- ja syystulvariskejä, mutta Lapissa suurimmat tulvat ovat tulevaisuudessa edelleen kevään lumensulamistulvia (Veijalainen 2010.) Yleisesti Lapissa ilmastonmuutoksen arvellaan ohentavan jäitä, jolloin jääpatoriski pienenee. Toisaalta ilmaston lämmetessä talvi tulee myöhemmin, jolloin jääkansi muodostuisi nykyistä myöhemmin, mikä puolestaan lisää suppojään muodostumista. Lisäksi talviaikaiset vesisateet voivat aiheuttaa muutoksia jään rakenteeseen, jolloin jäiden kestävyys voi muuttua. Ilmastonmuutoksen vaikutus tulvariskien on vielä epävarmaa, sillä siihen vaikuttavat kuinka paljon lämpötilat ja sademäärät tulevat muuttumaan. Riskinäkökulmasta katsoen voisi olla perusteltua varautua kevättulvien pieneen kasvuun lähivuosikymmenien aikana. 4.2 Muun pitkäaikaisen kehityksen vaikutus tulvariskeihin Suurimmat tulvavahingot aiheutuvat tulvaherkille alueille rakennetuille rakennuksille ja teille. Myös tulvaalueella sijaitsevat maatilat voivat kuormittaa vesistöä runsaasti tulva-aikana. Kaakamojoen vesistöalueella oli vuonna 2009 yhteensä noin asukasta (RHR 2009). Asukkaista 29 % asuu Kaakamojoen varrella. Väestön määrän kehittymistä ei ole arvioitu vesistöalueen tasolla, mutta tilastokeskuksen tietokannoista voidaan saada kuntakohtaiset väestöennusteet Kaakamojoen vesistöalueella sijaitsevista kunnista. Väestöennusteiden mukaan tulevaisuudessa väestön määrä kasvaa Torniossa noin 7 % ja Keminmaassa 1 %, mutta vähenee Tervolan kunnassa noin 12 %. Kuntien yhteenlaskettu kasvuennuste on 3,1 %. Pääosa asutuksen kasvusta keskittyy vesistöalueen ulkopuolella sijaitseviin Tornion kaupunkiin ja Keminmaan keskustan alueelle. Kaakamojoen vesistöalueella suurin osa asutuksesta on maaseutuasutusta, eikä suuria asutuskeskittymiä ole tulvaherkillä alueilla. Rakentamisen paineet Kaakamojoen vesistöalueen taajamissa ovat pienet. 12

13 Taulukko 5. Kaakamojoen vesistöalueella sijaitsevien kuntien väestön määrä vuonna 2009 ja ennustettu väestökehitys vuoteen (Lähde Tilastokeskus 2011) Kunta Muutos (%) v Tornio ,5 Keminmaa Tervola Yhteensä Kaakamojoen vesistöalueella tulvariskejä voivat lisätä myös turvetuotannon mahdollinen lisääntyminen ja metsätalouden tehostuminen. Laajojen hakkuualueet sekä soiden kunnostusojitukset voivat vaikuttaa jokien tulvimiseen sekä lisätä vesistön kuormitusta. Hyvärinen ja Vehviläinen (1981) ovat arvioineet metsäojitusten aiheuttamaksi kevätylivirtaamien lisääntymiseksi n. 0,5 % valuma-alueen yhtä ojitusprosenttia kohti Pohjois- Suomen aapasuoalueilla. (Hyvärinen 1984.) 13

14 5 Tulvariskialueiden tunnistaminen Kaakamojoen vesistöalueelle ei ole tehty tulvariskien alustavaan arviointiin kehitettyä paikkatietoanalyysiä, jolla selvitettäisiin mahdolliset alavat alueet vesistöalueelta. Kaakamojoen vesistöalueella on vähän asukkaita ja erityiskohteita, joten aluetta tarkastellaan kevyemmällä menettelyllä ilman mallinnettua tulvaaluetta. Tulvariskialueiden tunnistaminen perustuu kokemusperäiseen tietoon, paikkatietoaineistoihin ja ympäristöhallinnon tietojärjestelmiin. 5.1 Kokemusperäinen tieto ja aikaisemmat selvitykset Kaakamojoen vesistöalueelta ei ole tietoa aikaisemmin tapahtuneista suurista tulvista eikä mahdollisista tulvavahingoista. Jääpatotulvat ovat aiheuttaneet jonkin verran vahinkoa kiinteistöille johtaville teille. Tarkasteltaessa tulvariskejä kokemusperäisen tiedon perusteella, esille ei noussut tulvariskialueita. 5.2 Tulvariski ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle Kaakamojoen vesistöalueella asutus on keskittynyt Keminmaan, Kaakamon, Kalkkimaan ja Arpelan taajamiin. Vapaita tontteja Kaakamojoen vesistöalueella sijaitsee mm. Arpelassa. Arpelassa rakentamisen paineet ovat pienet. Uusia tontteja on kaavoitettu alueelle noin 120, joista maksimissaan 7 voi sijoittua rantaalueille. Keminmaan kunnassa vapaita tontteja on Pörhölän alueella, jossa laajennetaan pientaloaluetta. Keminmaan rakentamisen painealueet Kaakamojoen vesistön alueella eivät kuitenkaan ole tulvaherkillä alueilla. Erityisiä riskikohteita tulvan uhatessa ovat sairaalat ja vanhainkodit, koska niissä olevien ihmisten liikkuminen on rajoitettua. Muita merkittäviä riskikohteita ovat mm. päiväkodit ja koulut. Rakennus- ja huoneistorekisterin (RHR2009) tietojen mukaan Kaakamojoen vesistöalueella on yhteensä kolme vaikeasti evakuoitavaa kohdetta. Arpelassa sijaitsee terveyskeskus lähellä vesistöä, mutta on epätodennäköistä että tulva nousee rakennukseen asti. Kaakamossa on yksi koulurakennus, mutta sitä käytetään vakinaiseen asumiseen. Lisäksi Kaakamossa on yksi lasten päiväkoti, joka sijaitsee vesistön lähellä. Vedenottamoon päässyt tulvavesi voi aiheuttaa talousveden pilaantumisen, jonka seuraukset voivat olla merkittäviä ihmisen terveydelle. Kaakamojoen vesistöalueella ei ole yhtään vedenottamoa vesistön läheisyydessä. Tarkasteltaessa tulvariskejä ihmisen terveydelle ja turvallisuudelle esille nousi Kaakamon alue. 5.3 Tulvariski yhteiskunnan kannalta tärkeälle toiminnalle Yhteiskunnan kannalta tärkeät toiminnot käsittävät koko infrastruktuurin ja sen ylläpidon. Lisäksi tässä luvussa tarkastellaan vesistöalueen merkittävimpiä taloudellisen toiminnan kohteita. Tällaisia kohteita ovat mm. elintarvike- ja lääketeollisuus, satamat ja lentoasemat, joiden toimintojen pitkäaikainen keskeytyminen voi aiheuttaa merkittäviä taloudellisia vahinkoja yhteiskunnalle Kaakamojoen vesistöalueella ei ole elintarvike- ja lääketeollisuuden toiminnan kohteita eikä lentokenttiä tai satamia. Rakennus- ja huoneistorekisterin tietojen mukaan Kaakamojoen vesistöalueella ei ole ainuttakaan palo- ja pelastustoimen rakennusta. Vesistöalueella on neljä toiminnassa olevaa tietoliikenteen rakennusta, joista 14

15 mikään ei sijaitse tulvaherkällä alueella. Voimalaitosrakennuksia on yhteensä kolme, joista yksi on Keminmaan muuntoasema. Voimalaitosrakennukset eivät sijaitse tulvaherkällä alueella. Digiroad-aineiston mukaan Kaakamojoen vesistöalueella on yhteensä 39 km valtatietä, 24 km seututietä ja 97 km yhdystietä/kokoojakatua. Teitä on yhteensä noin 160 km. Rautatietä vesistöalueella on yhteensä noin 10 km. Vesistöalueella tulva voi nousta tielle alavilla alueilla suuren tulvan aikana, mutta teiden katkeamiset ovat pienialaisia ja kiertoteitä löytyy. Tulva ei todennäköisesti uhkaa rautatietä, sillä rautatien penkat ovat korkealla, eikä tulvan arvioida nousevan sinne asti. Tarkasteltaessa tulvariskejä yhteiskunnan kannalta tärkeille toiminnoille esille ei noussut tulvaherkkiä alueita 5.4 Tulvariski ympäristölle ja kulttuuriperinnölle Tarkasteltaessa tulvariskiä ympäristölle otetaan huomioon kohteet, jotka voivat aiheuttaa äkillistä ympäristön pilaantumista tulvatilanteessa ja aiheuttaa vahingollisen seurauksen ihmisen terveydelle, esim. talousveden pilaantumisen seurauksena. Tulvan sattuessa ympäristölle haittaa voivat aiheuttaa mm. polttoainesäiliöt ja muut kemikaalisäiliöt sekä jätevedenpuhdistamot. Tässä tarkastelussa otetaan huomioon ympäristölupavelvolliset toimijat. Kaakamojoen vesistöalueella ympäristön kuormittamista aiheuttaa lähinnä maatilat sekä turvetuotantoalueet. Valvonta- ja kuormitustietojärjestelmän (VAHTI) mukaan Kaakamojoen vesistöalueella on viisi maatilaa, joista kaksi sijaitsee Kaakamojoen varrella lähellä vesistöä. Arpelassa sijaitsee Arpelan Vesiosuuskunnan asutusjäteveden puhdistamo Kaakamojoen rannalla. Lisäksi vesistöalueella on kaksi Vapon turvetuotantoaluetta, Arpela ja Korpijärvi. Maaperän tilan (MATTI) -paikkatietoaineiston perusteella Kaakamojoen vesistöalueella on kaksi lopetettua kaatopaikkaa, Arpelan ja Kaakamon kaatopaikat. Lisäksi Keminmaan alueella on kaksi huoltoasemaan, polttonesteen jakeluasema sekä Pörhön autokorjaamo. Nämä kohteet eivät ole tulvaherkillä alueilla. Kaakamojoen vesistöalueella ei ole kulttuuriperintökohteita, jotka vahingoittuisivat tulvassa. Tarkasteltaessa tulvariskejä ympäristölle ja kulttuuriperinnölle Kaakamojoen vesistöalueelta nousi esille Arpelan taajama. 5.5 Vesistörakenteiden aiheuttama tulvauhka Kaakamojoen vesistöalueella ei ole vesistörakenteita, jotka aiheuttaisivat tulvauhkaa. 15

16 6 Tarkastelussa esille tulleet tulvariskialueet Kaakamojoen vesistöalueella tulvariskin merkittävyyttä arvioitaessa on otettu huomioon luvussa viisi tarkastellut yleiseltä kannalta katsoen tulvasta aiheutuvat vahingolliset seuraukset. Alue voidaan nimetä merkittäväksi tulvariskialueeksi kun se täyttää tulvalain 8 :ssä tarkoitetut vahingollisen seurauksen kriteerit (620/2010, 8, 1 ja 2 momentti). Merkittävälle tulvariskialueelle tullaan laatimaan tulvavaara- ja tulvariskikartat sekä koko vesistöalueen kattava tulvariskien hallintasuunnitelma. Alueet, jotka eivät täytä merkittävän tulvariskialueen kriteerejä, mutta ovat nousseet esille tulvaherkkinä alueina, huomioidaan muina tulvariskialueina. Näille alueille voidaan tehdä resurssien ja tarpeiden mukaan paikallista tulvan hallinnan suunnittelua sekä tulvasuojelun toimenpiteitä. Yksittäisiä erityiskohteita voidaan myös suojata tilapäisillä tulvasuojelun toimenpiteillä. Kaakamojoen vesistöalueella nousi esille kaksi aluetta, Kaakamo ja Arpela, joissa kummassakin on yksi tulvaherkkä kohde. Kaakamossa sijaitsee veden läheisyydessä vaikeasti evakuoitava kohde, lasten päiväkoti. Arpelassa vesistön läheisyydessä sijaitsee ympäristölle haitallinen kohde, asutuksen jätevedenpuhdistamo. Lisäksi Arpelassa on turvetuotantoalue, jonka päästöt voivat hieman kuormittaa vesistöjä tulvan aikana, mutta niiden ei arvioida aiheuttavan laaja-alaista ja pitkäkestoista vahinkoa ympäristölle ja päästöt laimenevat tulvavesissä. Yksittäiset kohteet on mahdollista suojata erikseen tulvapenkereillä tai tilapäisillä tulvasuojelumenetelmillä. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ei esitä Kaakamojoen vesistöalueelle merkittäviä tulvariskialueita. Kaakamojoen vesistöalueella ei ole tulvariskialueita, jotka täyttävät tulvariskilain (620/2010) 8 :n vaatimukset merkittävästä tulvariskialueesta. 16

17 7 Lähteet Ekholm Matti Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallitus. Hyvärinen, V Virtaamaoloista Suomessa. Vesihallituksen monistesarja 278. Vesihallitus, Helsinki. Lapin ympäristökeskus Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen Yhteistyöllä parempaan vesienhoitoon. Lapin ympäristökeskus Suomen ympäristökeskus Tulvariskien alustavaa arviointia varten laskettuja vesistöaluekohtaisia tunnuslukuja. Tammelin, B., Forsius, J., Jylhä, K., Järvinen, P., Koskela, J., Tuomenvirta, H., Turunen, M.,Vehviläinen, B. ja Venäläinen, A Ilmastomuutoksen vaikutus energiahuoltoon. Ilmatieteen laitos, Helsinki Tilastokeskus Väestöennuste Ennustetut väestönmuutokset sukupuolen mukaan alueittain Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat Tilastokeskus Väkiluku sukupuolen mukaan alueittain sekä väestömäärän muutos Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat Veijalainen, N Tulvien muuttuminen ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Rovaniemellä ja Kittilässä. Clim-ATIC. Julkaisematon raportti. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. 17

Merkittävät tulvariskialueet

Merkittävät tulvariskialueet Ehdotus Kaakkois-Suomen merkittäviksi tulvariskialueiksi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on arvioinut vesistöjen ja merenpinnan noususta aiheutuvat tulvariskit Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

EHDOTUS VARSINAIS-SUOMEN JA SATAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI

EHDOTUS VARSINAIS-SUOMEN JA SATAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI 11.10.2011 Varsinais-Suomi EHDOTUS VARSINAIS-SUOMEN JA SATAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI Tausta Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on arvioinut vesistöjen ja merenpinnan

Lisätiedot

EHDOTUS LAPIN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI

EHDOTUS LAPIN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI Ehdotus Lapin merkittäviksi tulvariskialueiksi LAPELY/29/07.02/2011 Lappi 07.10.2011 EHDOTUS LAPIN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI Tausta (Lapin ELY-keskus) on arvioinut vesistöjen ja merenpinnan noususta

Lisätiedot

Tulvariskien alustava arviointi Perämeren pohjoisella rannikkoalueella

Tulvariskien alustava arviointi Perämeren pohjoisella rannikkoalueella Tulvariskien alustava arviointi Perämeren pohjoisella rannikkoalueella Sisällysluettelo 1 Taustaa... 3 2 Vesistön kuvaus... 4 2.1 Hydrologia... 5 2.2 Asutus ja maankäyttö... 7 2.3 Kaavoitus... 7 2.4 Suojelualueet

Lisätiedot

Tulvalain toimeenpano Lapissa ja Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella

Tulvalain toimeenpano Lapissa ja Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella Tulvalain toimeenpano Lapissa ja Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Vesivara ja ympäristöpalvelut ryhmän esimies Timo

Lisätiedot

Ehdotus Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan merkittäviksi tulvariskialueiksi

Ehdotus Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan merkittäviksi tulvariskialueiksi Dnro EPOELY/59/07.02/2011 Ehdotus Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan merkittäviksi tulvariskialueiksi Valtatie 8, Vöyri (Unto Tapio, 2004). Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

EHDOTUS POHJOIS-POHJANMAAN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI

EHDOTUS POHJOIS-POHJANMAAN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI EHDOTUS POHJOIS-POHJANMAAN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI Korteoja ylävirtaan keväällä 2000, Suomen Ilmakuva Oy POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS 2011 2/5 Tausta (ELY-keskus)

Lisätiedot

Mitä tavoitteita tulvariskien hallinnalle pitäisi asettaa?

Mitä tavoitteita tulvariskien hallinnalle pitäisi asettaa? Mitä tavoitteita tulvariskien hallinnalle pitäisi asettaa? Keskustelutilaisuus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallinnan suunnittelusta 31.1.2013, Rovaniemi 4.2.2013 Tulvadirektiivi (2007/60/EY) 4

Lisätiedot

Hulevesitulvariskien alustava arviointi ja merkittävien tulvariskialueiden nimeäminen

Hulevesitulvariskien alustava arviointi ja merkittävien tulvariskialueiden nimeäminen Hulevesitulvariskien alustava arviointi ja merkittävien tulvariskialueiden nimeäminen Mikko Huokuna, Suomen ympäristökeskus, Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu, 29.3.2011 Yleistä tulvariskien alustavasta

Lisätiedot

Tulvariskien hallinta ympäristöhallinnon ohjeet ja aineistot

Tulvariskien hallinta ympäristöhallinnon ohjeet ja aineistot Tulvariskien hallinta ympäristöhallinnon ohjeet ja aineistot Vantaan III tulvaseminaari 16.04.2013 Mikko Huokuna, SYKE 2 Mikko Sane, SYKE 9.12.2013 Tulvariskien hallintaa ohjaava lainsäädäntö Tulvariskien

Lisätiedot

Tulvariskien alustava arviointi Kiteenjoen- Tohmajoen vesistöalueella

Tulvariskien alustava arviointi Kiteenjoen- Tohmajoen vesistöalueella Tulvariskien alustava arviointi Kiteenjoen- Tohmajoen vesistöalueella 2011 Pohjois-Karjalan ELY-keskus Sisällysluettelo 1. TAUSTAA... 3 2. VESISTÖN KUVAUS... 4 2.1. HYDROLOGIA... 6 2.2. MAANKÄYTTÖ... 9

Lisätiedot

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa LIITE 1/22.3.2012. Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Utajärven kunta Tekijä: Jouni Jurva Pvm: 20.01.2012 Tunnus ja diaarinumero:

Lisätiedot

Hulevesitulvariskien alustava arviointi

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Hulevesitulvariskien alustava arviointi Antti Parjanne Suomen ympäristökeskus SYKE Vesistö- ja meritulvariskien alustava arviointi 6.10.2017 Porin kaupunki Hulevesitulvariskien arvioita 1. kierrokselta

Lisätiedot

LIITE 1. Topografia Kokemäenjoen vesistöalueella.

LIITE 1. Topografia Kokemäenjoen vesistöalueella. LIITE 1. Topografia Kokemäenjoen vesistöalueella. LIITE 2. Topografia Kokemäenjoen osavaluma-alueella 35.1. LIITE 3. Topografia Kokemäenjoen osavaluma-alueella 35.2. LIITE 4. Topografia Kokemäenjoen osavaluma-alueella

Lisätiedot

Tulviin varautuminen

Tulviin varautuminen Tulviin varautuminen Ilmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut -seminaari 11.10.2012 Mikko Huokuna, SYKE Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesistötulviin Kevättulvat pienenevät ja aikaistuvat Poikkeuksen muodostaa

Lisätiedot

Tulvariskien hallinnan suunnittelu

Tulvariskien hallinnan suunnittelu Tulvariskien hallinnan suunnittelu Kemijoen tulvariskien hallinnan monitavoitearvioinnin sidosryhmätyöpaja Rovaniemi 3.12.2013 & Kemijärvi 4.12.2013 Lapin ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat/ Vesivarayksikkö

Lisätiedot

Tulvariskien alustava arviointi Munsalanjoen vesistöalueella

Tulvariskien alustava arviointi Munsalanjoen vesistöalueella Tulvariskien alustava arviointi Munsalanjoen vesistöalueella Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2011 Käännös Sisällys 1 Taustaa... 2 2 Vesistön kuvaus... 3 2.1 Yleistä... 3

Lisätiedot

Tulvariskien alustava arviointi Pöntiönjoen vesistöalueella

Tulvariskien alustava arviointi Pöntiönjoen vesistöalueella Tulvariskien alustava arviointi Pöntiönjoen vesistöalueella Vesistö: 52 Pöntiönjoen vesistö Organisaatio(t): Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pvm: 31.3.2011 Dnro: POPELY/1/07.02/2011 Sisällysluettelo 1. TAUSTAA...

Lisätiedot

Katsaus hulevesitulvariskin alustavaan arviointiin

Katsaus hulevesitulvariskin alustavaan arviointiin Hulevesifoorumi 15.4.2010 Kuntatalo Katsaus hulevesitulvariskin alustavaan arviointiin Mikko Huokuna, SYKE Direktiivi tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta Tavoitteena on vähentää tulvista ihmisten

Lisätiedot

Tulvariskien alustava arviointi Petolahdenjoen vesistöalueella

Tulvariskien alustava arviointi Petolahdenjoen vesistöalueella Tulvariskien alustava arviointi Petolahdenjoen vesistöalueella Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2011 Käännös Sisällys 1 Taustaa... 2 2 Vesistön kuvaus... 3 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

Raportti tulvariskien alustavasta arvioinnista. Kaakkois-Suomen rannikon mereen laskevat sekä raja-alueen pienet valuma-alueet

Raportti tulvariskien alustavasta arvioinnista. Kaakkois-Suomen rannikon mereen laskevat sekä raja-alueen pienet valuma-alueet Raportti tulvariskien alustavasta arvioinnista Kaakkois-Suomen rannikon mereen laskevat sekä raja-alueen pienet valuma-alueet Kaakkois-Suomen ELY-keskus 25.3.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTAA... 3 2 VESISTÖJEN

Lisätiedot

Meri- ja jokitulvat Helsingin seudulla, miten niistä selviydytään?

Meri- ja jokitulvat Helsingin seudulla, miten niistä selviydytään? Meri- ja jokitulvat Helsingin seudulla, miten niistä selviydytään? Helsingin seudun ilmastoseminaari 2013, yksikön päällikkö Kari Rantakokko Uudenmaan ELY-keskus Vantaanjoen virtaamien muutokset ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI IKAALISTEN KAUPUNKI

HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI IKAALISTEN KAUPUNKI HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI IKAALISTEN KAUPUNKI 16.11.2011 Sisältö 1 TAUSTA... 2 2 HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVAN ARVIOINNIN PERUSTEET... 2 3 HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVAN ARVIOINNIN TOTEUTUS...

Lisätiedot

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Iisalmen kaupungin alueella

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Iisalmen kaupungin alueella Hulevesitulvariskien alustava arviointi Iisalmen kaupungin alueella Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Iisalmi Tekijä: suunnittelupäällikkö Jyrki Könttä Pvm: 4.10.2011 Tunnus ja diaarinumero:

Lisätiedot

Tulvariskien alustava arviointi Pohjois-Pohjanmaan rannikon pienillä valuma-alueilla

Tulvariskien alustava arviointi Pohjois-Pohjanmaan rannikon pienillä valuma-alueilla Tulvariskien alustava arviointi Pohjois-Pohjanmaan rannikon pienillä valuma-alueilla Vesistöt: 55 Liminkaojan vesistöalue, 56 Piehinginjoen vesistöalue ja 62 Olhavanjoen vesistöalue sekä Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

53 Kalajoen vesistöalue

53 Kalajoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro

Lisätiedot

Tulvariskien alustava arviointi Simojoen vesistöalueella

Tulvariskien alustava arviointi Simojoen vesistöalueella Tulvariskien alustava arviointi Simojoen vesistöalueella Sisällysluettelo 1 Taustaa... 3 2 Vesistön kuvaus... 4 2.1 Hydrologia... 6 2.2 Asutus ja maankäyttö... 8 2.3 Kaavoitus... 9 2.4 Suojelualueet ja

Lisätiedot

Tulvariskien hallintasuunnitelmat. Vesien- ja merenhoidon sekä tulvariskien hallinnan kuulemistilaisuus Lohja

Tulvariskien hallintasuunnitelmat. Vesien- ja merenhoidon sekä tulvariskien hallinnan kuulemistilaisuus Lohja Tulvariskien hallintasuunnitelmat 25.2.2015 Tulvariskien hallinnan suunnittelu - taustaa Tulvadirektiivi (2007/60/EY) astui voimaan 6.11.2007 tarkoituksena on vähentää ja hallita tulvista ihmisen terveydelle,

Lisätiedot

Mistä tulvariskien hallinnan suunnittelussa on kysymys?

Mistä tulvariskien hallinnan suunnittelussa on kysymys? Mistä tulvariskien hallinnan suunnittelussa on kysymys? Keskustelutilaisuus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallinnan suunnittelusta Rovaniemi 31.1.2013 Kai Kaatra, MMM 2000-luvun tulvat Meriveden

Lisätiedot

Raportti tulvariskien alustavasta arvioinnista. Vaalimaanjoen vesistöalue

Raportti tulvariskien alustavasta arvioinnista. Vaalimaanjoen vesistöalue Raportti tulvariskien alustavasta arvioinnista Vaalimaanjoen vesistöalue Kaakkois-Suomen ELY-keskus 25.3.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTAA... 3 2 VESISTÖN KUVAUS... 3 2.1 Hydrologia... 3 2.2 Maankäyttö...

Lisätiedot

Tulvariskien hallintasuunnitelmat

Tulvariskien hallintasuunnitelmat Tulvariskien hallintasuunnitelmat Loviisan rannikkoalue Vesien- ja merenhoidon sekä tulvariskien hallinnan kuulemistilaisuus Porvoo 24.2.2015 Tulvariskien hallinnan suunnittelu - taustaa Tulvadirektiivi

Lisätiedot

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Juankosken kaupungissa

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Juankosken kaupungissa Hulevesitulvariskien alustava arviointi Juankosken kaupungissa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Juankosken kaupunki Tekijä(t): Ari Räsänen, Tiia Pelkonen Pvm: 14.10.2011 Tunnus ja diaarinumero:

Lisätiedot

Tulvariskien alustava arviointi Kovjoen vesistöalueella

Tulvariskien alustava arviointi Kovjoen vesistöalueella Tulvariskien alustava arviointi Kovjoen vesistöalueella Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2011 SISÄLLYS 1 Taustaa...3 2 Vesistön kuvaus...4 2.1 Yleistä... 4 2.2 Hydrologia...

Lisätiedot

Tulvariskien hallintasuunnitelmat

Tulvariskien hallintasuunnitelmat Tulvariskien hallintasuunnitelmat Helsingin ja Espoon rannikkoalue Vesien- ja merenhoidon sekä tulvariskien hallinnan kuulemistilaisuus Helsinki 26.2.2015 Tulvariskien hallinnan suunnittelu - taustaa Tulvadirektiivi

Lisätiedot

TEKNINEN KESKUS NOKIAN KAUPUNKI HULEVESITULVIEN ALUSTAVA ARVIOINTI

TEKNINEN KESKUS NOKIAN KAUPUNKI HULEVESITULVIEN ALUSTAVA ARVIOINTI NOKIAN KAUPUNKI HULEVESITULVIEN ALUSTAVA ARVIOINTI 1 Aihe: Alue: Tekijä(t): Pvm: 17.11.2011 Tunnus ja diaarinumero: KAN 1253/2010 Hulevesitulvariskien alustava arviointi Nokian kaupunki suunnitteluinsinööri

Lisätiedot

Merkittävän tulvariskin arviointi ja kriteerit

Merkittävän tulvariskin arviointi ja kriteerit Merkittävän tulvariskin arviointi ja kriteerit vesistö- ja meritulvat Mikko Sane Suomen ympäristökeskus SYKE Vesistö- ja meritulvariskien alustava arviointi 5.10.2017 Miten merkittävä tulvariski arvioidaan

Lisätiedot

Suositukset kunnille merkittävien hulevesitulvariskialueiden nimeämiseksi

Suositukset kunnille merkittävien hulevesitulvariskialueiden nimeämiseksi KUNTALIITON MUISTIO 18.4.2011 Suositukset kunnille merkittävien hulevesitulvariskialueiden nimeämiseksi 1 Yleistä Laissa (620/2010) ja asetuksessa (659/2010) tulvariskien hallinnasta on säädetty tulvariskien

Lisätiedot

Loviisan rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu

Loviisan rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu Dnro UUDELY/32/07.02/2013 Uusimaa Loviisan rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu Tausta Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan sellaisia toimenpiteitä, joilla

Lisätiedot

1. Puheenjohtaja Janne Seurujärvi avasi kokouksen klo 10:00

1. Puheenjohtaja Janne Seurujärvi avasi kokouksen klo 10:00 Ivalojoen tulvaryhmän aloituskokouksen muistio LAPELY/5/07.02/2012 8.6.2012 Ivalojoen tulvaryhmän aloituskokouksen muistio Paikka: Ivalo, kunnantalo Aika: 1.6.2012 klo 10:00-11:45 Läsnä: Janne Seurujärvi

Lisätiedot

Tulvariskien alustava arviointi Jänisjoen vesistöalueella

Tulvariskien alustava arviointi Jänisjoen vesistöalueella Tulvariskien alustava arviointi Jänisjoen vesistöalueella 2011 Pohjois-Karjalan ELY-keskus Sisällysluettelo 1. TAUSTAA... 3 2. VESISTÖN KUVAUS... 4 2.1. Hydrologia... 6 2.2. Maankäyttö... 9 2.3. Kulttuuriperintö

Lisätiedot

Vesistömallit ja tulvakartat tulvatilannekuvan muodostamisessa. Paikkatietomarkkinat Mikko Sane ja Kimmo Söderholm, SYKE

Vesistömallit ja tulvakartat tulvatilannekuvan muodostamisessa. Paikkatietomarkkinat Mikko Sane ja Kimmo Söderholm, SYKE Vesistömallit ja tulvakartat tulvatilannekuvan muodostamisessa Paikkatietomarkkinat 4.11.2009 Mikko Sane ja Kimmo Söderholm, SYKE Tulvatilannekuva Suomessa Toiminta tulvan uhatessa ja itse tulvatilanteessa

Lisätiedot

Tulvat. Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013. Vesistöinsinööri Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY-keskus

Tulvat. Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013. Vesistöinsinööri Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY-keskus Tulvat Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013 Esityksen sisältö Yleisesti ELY-keskuksien tulvatehtävistä Tulvien luokittelu ja syyt Tulvien esiintyminen Itä-Suomessa Tulvariskit

Lisätiedot

Tulvariskien hallintaa Satakunnassa oikuttelevassa ilmastossa

Tulvariskien hallintaa Satakunnassa oikuttelevassa ilmastossa Tulvariskien hallintaa Satakunnassa oikuttelevassa ilmastossa Olli-Matti Verta 9.2.2013 11.2.2013 1 Satakunnan tulvariskialueet MMM nimennyt 22.12.2011 Perustuu tulvariskien alustavaan arviointiin (laki

Lisätiedot

Ehdotus merkittäviksi tulvariskialueiksi Kaakkois-Suomen alueella yhteenveto annetuista lausunnoista

Ehdotus merkittäviksi tulvariskialueiksi Kaakkois-Suomen alueella yhteenveto annetuista lausunnoista Ehdotus merkittäviksi tulvariskialueiksi Kaakkois-Suomen alueella yhteenveto annetuista lausunnoista Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus teki ehdotuksen merkittäviksi tulvariskialueiksi

Lisätiedot

Tulvariskien alustava arviointi. Vehkajoen vesistöalue

Tulvariskien alustava arviointi. Vehkajoen vesistöalue Tulvariskien alustava arviointi Vehkajoen vesistöalue Kaakkois-Suomen ELY-keskus 25.3.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTAA... 3 2 VESISTÖN KUVAUS... 3 2.1 Hydrologia... 3 2.2 Maankäyttö... 5 2.3 Asutus ja

Lisätiedot

Raportti tulvariskien alustavasta arvioinnista. Hiitolanjoen vesistöalue

Raportti tulvariskien alustavasta arvioinnista. Hiitolanjoen vesistöalue Raportti tulvariskien alustavasta arvioinnista Hiitolanjoen vesistöalue Kaakkois-Suomen ELY-keskus 25.3.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTAA...3 2 VESISTÖN KUVAUS...3 2.1 Hydrologia... 3 2.2 Maankäyttö...

Lisätiedot

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Tampereen kaupungissa

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Tampereen kaupungissa Hulevesitulvariskien alustava arviointi Tampereen kaupungissa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Tampereen kaupunki Tekijä: vesihuoltoinsinööri Maria Åkerman Pvm: 12.10.2011 Diaarinumero:

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Ilmastonmuutos ja vesivarat Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Noora Veijalainne, SYKE 8.11.2013 Johdanto Ilmastonmuutos vaikuttaa vesistöissä Virtaamien vuodenaikaiseen vaihteluun

Lisätiedot

1. Puheenjohtaja Eugen Parviainen avasi kokouksen klo 10:00

1. Puheenjohtaja Eugen Parviainen avasi kokouksen klo 10:00 Tornionjoen tulvaryhmän aloituskokouksen muistio LAPELY/5/07.02/2012 8.6.2012 Tornionjoen tulvaryhmän aloituskokouksen muistio Paikka: Pellon kunnantalo Aika: 16.5.2012 klo 10:00-11:25 Läsnä: Eugen Parviainen

Lisätiedot

Tulvariskien alustava arviointi Kälviän-, Viirret- ja Lohtajanjoen vesistöalueilla

Tulvariskien alustava arviointi Kälviän-, Viirret- ja Lohtajanjoen vesistöalueilla Tulvariskien alustava arviointi Kälviän-, Viirret- ja Lohtajanjoen vesistöalueilla Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2011 Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Vesistöjen kuvaus... 3

Lisätiedot

Tulvariskien hallinnan ja vesienhoidon tavoitteiden yhteensopivuus Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous

Tulvariskien hallinnan ja vesienhoidon tavoitteiden yhteensopivuus Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous Tulvariskien hallinnan ja vesienhoidon tavoitteiden yhteensopivuus Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 8.5.2014 Lapin ELY-keskus/ Ympäristö ja luonnonvarat/ Vesivarayksikkö/ Niina Karjalainen 23.5.2014

Lisätiedot

Ivalojoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen

Ivalojoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen IVALOJOEN TULVARYHMÄ Ivalojoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen lähtökohdat, tavoitteet ja valmistelu Tausta Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan sellaisia toimenpiteitä,

Lisätiedot

Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu

Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu Dnro UUDELY/32/07.02/2013 Uusimaa Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu Tausta Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan sellaisia toimenpiteitä,

Lisätiedot

Vesienhoidon huomioiminen kaavoituksessa ja rakentamisen ohjauksessa

Vesienhoidon huomioiminen kaavoituksessa ja rakentamisen ohjauksessa Vesienhoidon huomioiminen kaavoituksessa ja rakentamisen ohjauksessa Oskari Orenius 12.10.2012 Uudenmaan nykyrakenne Metropolimaakunnan kasvupaine Asukasmäärän lisäys 2009-2035 Ruutujen asukastiheys keskimäärin

Lisätiedot

42 Kyrönjoen vesistöalue

42 Kyrönjoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 104(196) 42 Kyrönjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 923 km 2 Järvisyys 1,2 % Vesistönro Vesistö + laitos Rakennetut MW GWh/a 42 Kyrönjoen vesistöalue 17,5 50,8

Lisätiedot

Raportti tulvariskien alustavasta arvioinnista. Tervajoen vesistöalue

Raportti tulvariskien alustavasta arvioinnista. Tervajoen vesistöalue Raportti tulvariskien alustavasta arvioinnista Tervajoen vesistöalue Kaakkois-Suomen ELY-keskus 25.3.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTAA... 3 2 VESISTÖN KUVAUS... 4 2.1 Hydrologia... 4 2.2 Maankäyttö... 5

Lisätiedot

RAPORTTI. Riihimäen keskustan tulvariskikartoitus

RAPORTTI. Riihimäen keskustan tulvariskikartoitus RAPORTTI Riihimäen keskustan riskikartoitus Sisältö Johdanto... 3 Aineisto ja menetelmät... 4 Riihimäen keskustan riskit... 6 Johdanto Riihimäen kaupunki sijaitsee Vantaajoen vesistöalueen latvaosalla

Lisätiedot

Raportti tulvariskien alustavasta arvioinnista. Virojoen vesistöalue

Raportti tulvariskien alustavasta arvioinnista. Virojoen vesistöalue Raportti tulvariskien alustavasta arvioinnista Virojoen vesistöalue Kaakkois-Suomen ELY-keskus 25.3.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTAA... 3 2 VESISTÖN KUVAUS... 3 2.1 Hydrologia... 3 2.2 Maankäyttö... 6

Lisätiedot

Tiivistelmä Uskelanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksesta

Tiivistelmä Uskelanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksesta Näkymiä lokakuu 2014 varsinais-suomen ely-keskus Tiivistelmä Uskelanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksesta Johdanto Kuva: Olli-Matti Verta Salon keskusta on maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Tulvariskien alustava arviointi Lapväärtinjoen vesistöalueella

Tulvariskien alustava arviointi Lapväärtinjoen vesistöalueella Tulvariskien alustava arviointi Lapväärtinjoen vesistöalueella Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2011 Sisällys 1 Taustaa... 2 2 Vesistön kuvaus... 3 2.1 Yleistä... 3 2.2 Hydrologia...

Lisätiedot

Raportti tulvariskien alustavasta arvioinnista. Juustilanjoen vesistöalue

Raportti tulvariskien alustavasta arvioinnista. Juustilanjoen vesistöalue Raportti tulvariskien alustavasta arvioinnista Juustilanjoen vesistöalue Kaakkois-Suomen ELY-keskus 25.3.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTAA...3 2 VESISTÖN KUVAUS...3 2.1 Hydrologia... 3 2.2 Maankäyttö...

Lisätiedot

Raportti tulvariskien alustavasta arvioinnista. Hounijoen vesistöalue

Raportti tulvariskien alustavasta arvioinnista. Hounijoen vesistöalue Raportti tulvariskien alustavasta arvioinnista Hounijoen vesistöalue Kaakkois-Suomen ELY-keskus 25.3.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTAA... 3 2 VESISTÖN KUVAUS... 3 2.1 Hydrologia... 3 2.2 Maankäyttö... 5

Lisätiedot

44 Lapuanjoen vesistöalue

44 Lapuanjoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 109(196) 44 Lapuanjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 122 km 2 Järvisyys 2,9 % Yleistä Lapuanjoki alkaa Alavudenjärvestä ja virtaa Alavuden, Kuortaneen, Lapuan,

Lisätiedot

Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen

Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen KEMIJOEN TULVARYHMÄ Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen lähtökohdat, tavoitteet ja valmistelu Tausta Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan sellaisia toimenpiteitä,

Lisätiedot

Liite 2: Terminologia

Liite 2: Terminologia Liite 2: Terminologia Alin rakentamiskorkeus Alin rakentamiskorkeus tarkoittaa korkeustasoa, jonka alapuolelle ei tule sijoittaa kastuessaan vaurioituvia rakenteita, kuten rakennuksen alapohjaa. Tulvakorkeuden

Lisätiedot

ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 5 Tekninen lautakunta sivu 1. Ilkanrati, kokoushuone

ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 5 Tekninen lautakunta sivu 1. Ilkanrati, kokoushuone ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 5 Tekninen lautakunta sivu 1 Kokousaika 5.3.2012, kello 16.30 18.30 Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Poissa Ilkanrati, kokoushuone Saunamäki Anssi, puheenjohtaja

Lisätiedot

Tulvariskien alustava arviointi Teuvanjoen vesistöalueella

Tulvariskien alustava arviointi Teuvanjoen vesistöalueella Tulvariskien alustava arviointi Teuvanjoen vesistöalueella Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2011 Sisällys 1 Taustaa... 2 2 Vesistön kuvaus... 3 2.1 Yleistä... 3 2.2 Hydrologia...

Lisätiedot

PAROONINMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS

PAROONINMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS Vastaanottaja Riihimäen kaupunki Asiakirjatyyppi Tulvariskiselvitys Päivämäärä 5.2.2016, päivitetty 9.10.2017 Viite 1510016776 PAROONINMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS RIIHIMÄEN

Lisätiedot

Tulvariskien alustava arviointi Paatsjoen vesistöalueella

Tulvariskien alustava arviointi Paatsjoen vesistöalueella Tulvariskien alustava arviointi Paatsjoen vesistöalueella Sisällysluettelo 1 Taustaa...3 2 Vesistön kuvaus...4 2.1 Hydrologia...5 2.2 Asutus ja maankäyttö...9 2.3 Kaavoitus... 11 2.4 Suojelualueet ja kulttuuriperintö...

Lisätiedot

Raportti tulvariskien alustavasta arvioinnista. Urpalanjoen vesistöalue

Raportti tulvariskien alustavasta arvioinnista. Urpalanjoen vesistöalue Raportti tulvariskien alustavasta arvioinnista Urpalanjoen vesistöalue Kaakkois-Suomen ELY-keskus 25.3.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTAA...3 2 VESISTÖN KUVAUS...3 2.1 Hydrologia... 3 2.2 Maankäyttö... 6

Lisätiedot

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Äänekosken kaupungissa

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Äänekosken kaupungissa Hulevesitulvariskien alustava arviointi Äänekosken kaupungissa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Äänekoski Tekijä: Jukka Karppinen Pvm: 15.11.2011 Tunnus ja diaarinumero: Sisältö 1. TAUSTA...

Lisätiedot

Kokemäenjokiryhmän kokous: 4. Tulvariskien hallinnan toimenpiteet Kokemäenjoen alueella

Kokemäenjokiryhmän kokous: 4. Tulvariskien hallinnan toimenpiteet Kokemäenjoen alueella Kokemäenjokiryhmän kokous: 4. Tulvariskien hallinnan toimenpiteet Kokemäenjoen alueella 20.3.2014 Esityksen sisältö 1. Tietoisku hallinnan suunnittelusta 2. Tulvariskien hallintasuunnitelman laatiminen

Lisätiedot

Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen

Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Inarijärven säännöstelyn seurantaryhmä 18.9.2014 Juha Aaltonen @jkaalton Suomen ympäristökeskus Sää muuttuu, ilmasto muuttuu Sää kuvaa maapallon

Lisätiedot

Tulvariskien alustava arviointi Lestijoen vesistöalueella

Tulvariskien alustava arviointi Lestijoen vesistöalueella Tulvariskien alustava arviointi Lestijoen vesistöalueella Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2011 Sisällys 1. Taustaa...2 2. Vesistön kuvaus...3 2.1 Yleistä... 3 2.2 Hydrologia...

Lisätiedot

Anne-Mari Rytkönen Suomen ympäristökeskus. 1. Puheenjohtaja Hannes Manninen avasi kokouksen klo 13:00

Anne-Mari Rytkönen Suomen ympäristökeskus. 1. Puheenjohtaja Hannes Manninen avasi kokouksen klo 13:00 Kemijoen tulvaryhmän aloituskokouksen muistio LAPELY/5/07.02/2012 8.6.2012 Kemijoen tulvaryhmän aloituskokouksen muistio Paikka: Lapin liitto, Hallituskatu 20, 4krs Aika: 30.5.2012 klo 13:00-15:05 Läsnä:

Lisätiedot

Yksityiskohtainen tulvakartoitus Tornionjoen alaosalla

Yksityiskohtainen tulvakartoitus Tornionjoen alaosalla Yksityiskohtainen tulvakartoitus Tornionjoen alaosalla Lapin Ely-keskus, Marko Kangas ympäristöhoidon vastuualue 1.7.2010 1 Taustaa Tulvadirektiivi Euroopan Unionin direktiivi tulvien arvioinnista ja hallinnasta

Lisätiedot

Merkittävän tulvariskialueen kriteerit ja rajaaminen

Merkittävän tulvariskialueen kriteerit ja rajaaminen Maa- ja metsätalousministeriö Muistio 22.12.2010 Tulvariskien hallinnan koordinointiryhmä Merkittävän tulvariskialueen kriteerit ja rajaaminen 1 Yleistä Laissa (620/2010) ja asetuksessa (659/2010) tulvariskien

Lisätiedot

Tiivistelmä Turun, Raision, Naantalin ja Rauman rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksesta

Tiivistelmä Turun, Raision, Naantalin ja Rauman rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksesta Näkymiä lokakuu 204 varsinais-suomen ely-keskus Tiivistelmä Turun, Raision, Naantalin ja Rauman rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksesta Kuva: Minna Uusiniitty-Kivimäki Johdanto Turku,

Lisätiedot

LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN

LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Alustava selvitys Päivämäärä 10.10.2014 Viite 1510007427 RUUKINKOSKEN POHJAPADON VAIKUTUS MANKI- LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN

Lisätiedot

Tulvariskien hallinnan suunnittelun ajankohtaiset asiat YTR Liisa Maria Rautio, Erika Raitalampi

Tulvariskien hallinnan suunnittelun ajankohtaiset asiat YTR Liisa Maria Rautio, Erika Raitalampi Tulvariskien hallinnan suunnittelun ajankohtaiset asiat 7.4.2014 YTR Liisa Maria Rautio, Erika Raitalampi Tulvadirektiivin toimeenpanon työvaiheet ja aikataulu: I Vaihe: Tulvariskien alustava arviointi

Lisätiedot

Tiivistelmä Turun, Raision, Naantalin ja Rauman rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelmasta

Tiivistelmä Turun, Raision, Naantalin ja Rauman rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelmasta NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Tiivistelmä Turun, Raision, Naantalin ja Rauman rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelmasta Johdanto Kuva: Juha Hyvärinen Turku, Raisio, Naantali

Lisätiedot

Kiiminkijoen trhs. Ohjausryhmän 2. palaveri

Kiiminkijoen trhs. Ohjausryhmän 2. palaveri 5.10.2015 Kiiminkijoen trhs Ohjausryhmän 2. palaveri 5.10.2015 Asialista 1. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen 2. Tulvavaarakartat ja riskikohteet 3. Laserkeilausaineiston hyödyntäminen tulvasuojelutoimenpiteiden

Lisätiedot

Vesistöjen säännöstelyn haasteet

Vesistöjen säännöstelyn haasteet Vesistöjen säännöstelyn haasteet Olli-Matti Verta, 30.3.2010 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1.4.2010 1 Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen ennustetut vaikutukset vesistöjen vedenkorkeuksiin

Lisätiedot

Liite 3. Terminologia

Liite 3. Terminologia Liite 3. Terminologia Alin rakentamiskorkeus Alin rakentamiskorkeus tarkoittaa korkeustasoa, jonka alapuolelle ei tule sijoittaa kastuessaan vaurioituvia rakenteita, kuten rakennuksen alapohjaa. Tulvakorkeuden

Lisätiedot

HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI HELSINGIN KAUPUNGISSA. Selostus arviointiaineiston nähtävillä oloa varten

HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI HELSINGIN KAUPUNGISSA. Selostus arviointiaineiston nähtävillä oloa varten FCG Finnish Consulting Group Oy HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI HELSINGIN KAUPUNGISSA Selostus arviointiaineiston nähtävillä oloa varten FCG Finnish Consulting Group Oy Hulevesitulvariskien alustava

Lisätiedot

Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet

Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet Bertel Vehviläinen, SYKE Vantaan I tulvaseminaari: Tulvat, tulvariskit ja tulvavahingot Ma 26.11.2012 klo 12:30-16:00 Vantaan uusi valtuustosali/ Asematie 7

Lisätiedot

Tulvakartat. Mikko Sane, SYKE. Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu -koulutus

Tulvakartat. Mikko Sane, SYKE. Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu -koulutus Tulvakartat Mikko Sane, SYKE Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu -koulutus 29.3.2011 Tulvatilannekuva Toiminta tulvan uhatessa ja itse tulvatilanteessa ratkaisee lopullisesti vahinkojen määrän SYKE

Lisätiedot

Lasse Rekola ympäristöasiantuntija

Lasse Rekola ympäristöasiantuntija Seminaari hulevesien hallinnasta Vantaanjoen valuma-alueella 25.11.2014 Maakuntakaava ja maankäytön muutos vesien huomioon ottaminen ja paikkatietoaineistot Lasse Rekola ympäristöasiantuntija Yhteen sovittaa

Lisätiedot

Tulvariskien hallinnan suunnittelu Pyhäjoen seudulla

Tulvariskien hallinnan suunnittelu Pyhäjoen seudulla Tulvariskien hallinnan suunnittelu Pyhäjoen seudulla Kuntien 7. ilmastokonferenssi 8.5.2014 Tampere Olli Utriainen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1 Pohjois-Pohjanmaan tulvariskialueet 2 1 Lähtölaukaus

Lisätiedot

Lapuan tulvariskikartoitus 2013

Lapuan tulvariskikartoitus 2013 Lapuan tulvariskikartoitus 2013 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 20.3.2014 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 4 3. Lapuan tulvariskit... 6 3.1 Vahingollinen

Lisätiedot

49 Perhonjoen vesistöalue

49 Perhonjoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 117(196) 49 Perhonjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 2 524 km 2 Järvisyys 3,4 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 32, Murikinkoski rautatiesilta Vesistönro

Lisätiedot

Peruskartoituksen työkalut sopeutumisen suunnittelussa

Peruskartoituksen työkalut sopeutumisen suunnittelussa Peruskartoituksen työkalut sopeutumisen suunnittelussa Sopeutumistyön alussa on hyvä toteuttaa teemakohtainen tarkistuslistaus, jota lähdetään kokoamaan ilmastonmuutoksen mahdollisten vaikutusten pohjalta.

Lisätiedot

Pudasjärven yksityiskohtaiset tulvavaarakartat

Pudasjärven yksityiskohtaiset tulvavaarakartat Tulvavaarakartan laatiminen Dnro: POPELY/1/07.02/2011 Pudasjärven yksityiskohtaiset tulvavaarakartat Diar Isid Pohjois-pohjanmaan ELY-keskus Raportti 27.2.2012 POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE-

Lisätiedot

Suomalais-ruotsalainen tulvariskien hallinnan suunnitteluyhteistyö

Suomalais-ruotsalainen tulvariskien hallinnan suunnitteluyhteistyö Suomalais-ruotsalainen tulvariskien hallinnan suunnitteluyhteistyö Tornionlaakson Vesiparlamentti 3.11.2015, Anna Kurkela Esityksen sisältö TRHS prosessi Yhteistyötahot Tulvakartoitus Rajavesiyhteistyö

Lisätiedot

Tulvariskikartoitus Kyrönjoen vesistöalueella välillä Ilmajoki-Seinäjoki vuonna 2013

Tulvariskikartoitus Kyrönjoen vesistöalueella välillä Ilmajoki-Seinäjoki vuonna 2013 riskikartoitus Kyrönjoen vesistöalueella välillä Ilmajoki-Seinäjoki vuonna 2013 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 21.3.2014 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät...

Lisätiedot

Torniojoen tulvariskien hallinnan toimenpiteet ja niiden arviointi Tornionjoen tulvariskien hallinnan avoin yleisötilaisuus 5.5.

Torniojoen tulvariskien hallinnan toimenpiteet ja niiden arviointi Tornionjoen tulvariskien hallinnan avoin yleisötilaisuus 5.5. Torniojoen tulvariskien hallinnan toimenpiteet ja niiden arviointi Tornionjoen tulvariskien hallinnan avoin yleisötilaisuus 5.5.2014 Lapin ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat/vesivarayksikkö 23.6.2015

Lisätiedot

Virtaamaennustein seurattavat vesistöt, ennuste

Virtaamaennustein seurattavat vesistöt, ennuste 16.4.2013 Virtaamaennustein seurattavat vesistöt, ennuste 16.4.2013 Simojoki Simon Asemakylän kohdalla Simon kohdalla virtaamat eivät ole vielä kääntyneet kasvuun vaan ovat noin 30 m 3 /s luokkaa. 16.4.2013

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 1/ (6) Ympäristölautakunta Ysp/

Helsingin kaupunki Esityslista 1/ (6) Ympäristölautakunta Ysp/ Helsingin kaupunki Esityslista 1/2016 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 23.03.2015 305 HAMELY/1743/2014 Päätös Kaupunginhallitus päätti antaa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle seuraavan

Lisätiedot

1) Tulvavahinkojen väheneminen Vaikutus merkittävillä tulvariskialueilla

1) Tulvavahinkojen väheneminen Vaikutus merkittävillä tulvariskialueilla KYRÖNJOEN TULVATYÖPAJA III 31.1.2014, KYSELYLOMAKE 1) Tulvavahinkojen väheneminen Vaikutus merkittävillä tulvariskialueilla VE1 Pengerrysalueiden muutos 1/50 1/100 1/250 hyvä hyvä/ koht huono Muut alueet

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot