Tulvariskien alustava arviointi Perämeren pohjoisella rannikkoalueella
|
|
- Maarit Mikkola
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tulvariskien alustava arviointi Perämeren pohjoisella rannikkoalueella
2 Sisällysluettelo 1 Taustaa Vesistön kuvaus Hydrologia Asutus ja maankäyttö Kaavoitus Suojelualueet ja kulttuuriperintökohteet Tulvasuojelu ja vesistöjen käyttö Historiallinen tulvatieto Toteutuneet tulvat Arvio vastaavien tulvien vaikutuksista nykytilanteessa Tulevaisuuden tulvat ja tulvariskit Ilmastonmuutoksen vaikutus Muun pitkäaikaisen kehityksen vaikutus tulvariskeihin Tulvariskialueiden tunnistaminen Kokemusperäinen tieto ja aikaisemmat selvitykset Tulvariski ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle Tulvariski yhteiskunnan kannalta tärkeälle toiminnalle Tulvariski ympäristölle ja kulttuuriperinnölle Vesistörakenteiden aiheuttama tulvauhka Tarkastelussa esille tulleet tulvariskialueet Lähteet Tulvariskien alustava arviointi Perämeren rannikkoalueella 2
3 1 Taustaa Laki tulvariskien hallinnasta (620/2010) ja siihen liittyvä asetus (659/2010) tulivat voimaan kesällä Lain tarkoituksena on vähentää tulvariskejä, ehkäistä ja lieventää tulvista aiheutuvia vahingollisia seurauksia sekä edistää varautumista tulviin. Lain tarkoituksena on myös sovittaa yhteen tulvariskien hallinta ja vesistöalueen muu hoito ottaen huomioon vesivarojen kestävän käytön sekä suojelun tarpeet. Vesitaloudellisten keinojen ohella kiinnitetään huomiota erityisesti alueiden käytön suunnitteluun ja rakentamisen ohjaukseen sekä pelastustoimintaan. Tulvariskien hallinnan tavoitteena on vähentää vahingollisia seurauksia ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle. Lain ja asetuksen avulla toimeenpannaan Euroopan unionin tulvadirektiivi (Direktiivi tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta, Eurooppa 2007). Tulvariskien hallintaan kuuluvat tulvariskien alustava arviointi, mahdollisten merkittävien tulvariskialueiden nimeäminen, tulvavaara- ja tulvariskikarttojen laatiminen sekä toimenpiteiden selvittäminen. Tulvariskien alustavan arvioinnin avulla (määräaika ) etsitään alueet, joilla tulvista voi aiheutua merkittävää vahinkoa. Näille mahdollisille merkittäville tulvariskialueille laaditaan tulvavaara- ja tulvariski-kartat (määräaika ) sekä tulvariskien hallintasuunnitelmat (määräaika ). Tulvavaarakartalla esitetään tulvan laajuus ja vesisyvyys karttapohjalla tietyllä todennäköisyydellä. Tulvariskikartalla kuvataan puolestaan tietyn suuruisen tulvan aiheuttamat mahdolliset vahingot, mm. seurauksista kärsivien asukkaiden määrä ja ympäristölle haitalliset kohteet. Tulvariskien hallintasuunnitelmissa esitetään toimenpiteet tulvariskien vähentämiseksi. Vesistötulvien osalta hallintasuunnitelmat laaditaan vesistöalueille, joilla on yksi tai useampi mahdollinen merkittävä tulvariskialue. Tulvariskien alustava arviointi luo tärkeän pohjan tulvariskien hallinnalle. Vesistöalueiden ja merenrannikon tulvariskien alustavasta arvioinnista huolehtii valtion aluehallintoviranomaisena elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus (ELY). Kunnat vastaavat hulevesitulvariskien arvioinnista alueellaan. Lain mukaan tulvariskien alustava arviointi tehdään toteutuneista tulvista sekä ilmaston ja vesiolojen kehittymisestä saatavissa olevien tietojen perusteella ottaen huomioon myös ilmaston muuttuminen pitkällä aikavälillä. Arvioinnissa kerätään tiedot toteutuneista ja mahdollisista tulevaisuuden tulvista ja niiden haitallisista vaikutuksista. Laajoja uusia selvityksiä ei tulvariskien alustavan arvioinnin yhteydessä tehdä, vaan se perustuu olemassa olevaan tietoon. Vesistöalueiden tulva-riskien alustava arviointi tehdään vesistöalueittain ja meritulvariskien alustava arviointi ELY-keskuksittain. Maa- ja metsätalousministeriö nimeää vesistöalueen ja merenrannikon merkittävät tulvariskialueet elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ehdotuksesta. Tulvariskien alustavan arvioinnin tavoitteena on löytää tulvariskilain (620/2010) 8 :n mukaisia merkittäviä tulvariskialueita. Merkittävyyden arvioinnissa otetaan huomioon seuraavat tulvasta mahdollisesti aiheutuvat yleiseltä kannalta katsoen vahingolliset seuraukset: 1) vahingollinen seuraus ihmisten terveydelle tai turvallisuudelle 2) välttämättömyyspalvelun, kuten vesihuollon, energiahuollon, tietoliikenteen, tieliikenteen tai muun vastaavan toiminnan, pitkäaikainen keskeytyminen 3) yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja turvaavan taloudellisen toiminnan pitkäaikainen keskeytyminen 4) pitkäkestoinen tai laaja-alainen vahingollinen seuraus ympäristölle 5) korjaamaton vahingollinen seuraus kulttuuriperinnölle Tulvariskien alustava arviointi Perämeren rannikkoalueella 3
4 2 Vesistön kuvaus Perämeren rannikkoalue (84) Lapin maakunnan alueella on laajuudeltaan 453 km² ja sen järvisyysprosentti on 0 % (Ekholm Matti 1993). Tarkasteltava rannikkoalue sijaitsee Tornion, Keminmaan, Kemin ja Simon kunnan rannikkoalueella ja alueen joet laskevat Perämereen. Kuva 1. Kemijoen vesienhoitoalue ja Perämeren pohjoinen rannikkoalue Viantienjoki on Perämeren pohjoisen rannikkoalueen suurin joki sekä pituudeltaan että valuma-alueeltaan (taulukko 1). Se sijaitsee Simon kunnassa Lapin maakunnan eteläosassa. Joen alkulähteet ovat Lumiaavan Martimoaavan soidensuojelualueen reunalla, mutta varsinainen alkupiste on Kaupinlampi. Joen pituus on noin 25 kilometriä. Joki laskee Perämereen Simoniemen kylän pohjoispuolelta Simon ja Kemin kunnanrajan läheisyydessä. Viantienjoen vesistöalueen (84.140) pinta-ala on 125 km². Viantienjoen lisäksi Vähä- Ruonaoja on toinen suurempi joki vesistöalueella (taulukko 1). Järviä vesistöalueella on vähän ja ne ovat suhteellisen pieniä ja matalia. (Lapin ympäristökeskus 2009.) Taulukkoon 2 on koottu vesistöalueen suurimmat järvet. Taulukko 1. Perämeren pohjoisen rannikkoalueen suurimmat joet. Nimi Pituus [km] Valuma-alueen pinta-ala [km²] Pudotuskorkeus [m] Viantienjoki ,4 99 Vähä-Ruonaoja 11 60,7 22 Tulvariskien alustava arviointi Perämeren rannikkoalueella 4
5 Taulukko 2. Perämeren pohjoisen rannikkoalueen suurimmat järvet. Nimi Pinta-ala [ha] Kunta Kirvesjärvi 25,32 Keminmaa Iso Särkijärvi 12,69 Keminmaa Nuottijärvi 12,55 Keminmaa Kallijärvi 10,04 Keminmaa Kuva 2. Perämeren pohjoisen rannikkoalueen merkittävimmät joet ja järvet. 2.1 Hydrologia Perämeren pohjoinen rannikkoalue sisältää 9 valuma-aluetta sekä 18 välialuetta (kuva 3, taulukko 3). Rannikkoalueella ei ole yhtään virtaaman- tai vedenkorkeudenmittausasemaa, joten alueelta ei ole virtaamatai vedenkorkeustietoja. Taulukko 3. Perämeren rannikkoalueen valuma-alueen pinta-ala (F) ja järvisyys (L). Nro Nimi F km² L % Yläpuolinen valuma-alue km² 84 Perämeren rannikkoalue 478,13 0, Ruonanojan valuma-alue 30,00 0,00 30, Vihtarinojan valuma-alue 12,49 0,00 12, Viantienjoen valuma-alue 125,40 0,01 125, Tikkalanojan valuma-alue 19,00 0,26 19, Rajastenojan valuma-alue 21,85 0,27 21, Kirnuojan valuma-alue 12,72 0,79 12, Karismamaanojan valuma-alue 11,04 0,72 11, Iso-Ruonaojan valuma-alue 60,71 1,40 60, Vähä-Ruonaojan valuma-alue 25,16 0,44 25,15 84V135-84V161 Välialueet yhteensä (18 kpl) 134,58 0,00 0,00 Tulvariskien alustava arviointi Perämeren rannikkoalueella 5
6 Kuva 3. Tarkasteltavana oleva Perämeren rannikkoalueen valuma-aluejako. Kuvassa 4 on esitetty korkeussuhteet Perämeren rannikkoalueella. Perämeren rannikon läheisyydessä maasto on hyvin matalaa, muutamia metrejä merenpinnasta. Viantienjoen pohjoisosissa Simon ja Keminmaan kuntien koillisosissa maanpinta kohoaa hieman korkeammalle. Maanpinta on korkeimmillaan noin 100 metriä merenpinnan yläpuolella. Tarkasteltavalla alueella on yhteensä 8 I-luokan, 6 II-luokan ja 7 III-luokan pohjavesialuetta. Kuva 4. Korkeussuhteet Perämeren pohjoisella rannikkoalueella. Tulvariskien alustava arviointi Perämeren rannikkoalueella 6
7 2.2 Asutus ja maankäyttö Lapin maakunnan alueella olevalla Perämeren rannikkoalueella asuu noin asukasta (RHR 2009). Suurin osa asukkaista sijoittuu Kemin keskustaan sekä meren rantavyöhykkeelle. Merkittävä osa sisämaan asukkaista asuu Viantienjoen varrella. Lähes 90 % Perämeren rannikkoalueen pinta-alasta on metsämaata ja suota (taulukko 4). Laajimmat rakennetut alueet rannikkoalueella ovat Kemin kaupungissa, Tervolan keskustassa ja Evijärven kaivosalueella. Yhteensä noin 9 % pinta-alasta on rakennettua aluetta. Maatalousalueet ovat pienialaisia alueita Viantienjoen varrella sekä Torniossa. Taulukko 4. Maankäyttö Perämeren pohjoisella rannikkoalueella [CLC 2006] Maankäyttöluokka Pinta-ala [ha] Määrä [%] Rakennetut alueet ,4 Maatalousalueet ,5 Metsät sekä avoimet kankaat ja kalliomaat ,9 Kosteikot ja avoimet suot ,1 Vesialueet 38 0,1 Kaikki yhteensä Kuva 5. Maankäyttö Perämeren pohjoisella rannikkoalueella. 2.3 Kaavoitus Tulvariskien hallinnan kannalta kaavoituksen ja muun alueellisen maankäyttösuunnittelun vaikutukset koskevat asutusta, elinkeinoa ja muuta rakennettua ympäristöä, mutta lisäksi ne koskevat luonnonsuojelualueita ja suojeltuja kohteita. Tulvariskien alustava arviointi Perämeren rannikkoalueella 7
8 Perämeren rannikkoalueella maankäytön strateginen suunnittelu perustuu Länsi-Lapin seutukaavaan. Seutukaavassa on varattu alueita erilaisille toiminnoille, kuten taajamatoiminnoille, virkistyskäytölle ja luonnonsuojelualueille. Seutukaavalla ohjataan myös tulvavaara-alueiden maankäyttöä. Rannikkoalueella vaikuttaa myös Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaava. Tuulivoimamaakuntakaavassa on osoitettu alueita, joille on mahdollista sijoittaa tuulivoimaloita. Alueella on aloitettu Länsi-Lapin maakuntakaavan laatiminen. Maakuntakaavan arvioidaan valmistuvan vuoteen 2012 mennessä. Länsi-Lapin maakuntakaava tulee kumoamaan Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaavan sekä Länsi- Lapin seutukaavan. Lisäksi Perämeren rannikkoalueella on voimassa Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaava, jossa osoitetaan alueita ydinvoimalalle ja sen tukitoiminnoille. Kaavassa ydinvoimalaitoksen alue on sijoitettu Simon Karsikkoniemeen. Perämeren rannikkoalueella vaikuttaa yhteensä 13 yleiskaavaa. Simossa on neljä yleiskaavaa, Kemissä seitsemän yleiskaavaa ja Keminmaassa ja Torniossa molemmissa yksi yleiskaava. Perämeren rannikkoalueella suurin osa pinta-alasta on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jossa on vähän asutusta. Suojeltuja alueita on Simon ja Keminmaan kuntien alueella. Taajamatoiminnon alueita ovat kaikki asutuskeskittymät Kemissä, Keminmaassa, Torniossa ja Simossa. Kaavaan on merkitty erityistoiminnon alueeksi Evijärven kaivoksen maa-alueet Keminmaassa. Simon Karsikkoniemessä on pieni loma-asuntojen ja matkailutoimintojen alue. Kuva 6. Yleiskaavat ja seutukaavan aluevaraukset Perämeren rannikkoalueella. 2.4 Suojelualueet ja kulttuuriperintökohteet Perämeren rannikkoalueella on yksi VPD Natura-alue, Martimoaapa Lumiaapa Penikat. Natura-alueen suojeluperusteena ovat luontotyypit ja linnusto. Alueen tunnus on FI Valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristökohteita on Museoviraston vuoden 2009 aineiston mukaan 7 kappaletta (Taulukko 5). Suurin osa kohteista sijaitsee Kemissä. Kohteet koostuvat useista eri rakennuksista. Pohjanmaan rantatie kulkee vesistöalueen läpi. Tarkasteltavalla Perämeren rannikon vesistöalueella on yhteensä neljä suojeltua kirkkoa, jotka sijaitsevat Simossa, Kemissä ja Keminmaassa. Perämeren Lapin Tulvariskien alustava arviointi Perämeren rannikkoalueella 8
9 rannikkoalueelta on löydetty 54 muinaisjäännöslöytöä. Kulttuuriympäristökohteiden määrät on koottu taulukkoon 6. Taulukko 5. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristökohteet Perämeren rannikkoalueella Nimi Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat Kemin ruutukaava-alue ja kirkon ympäristö Lapin keskuspaikkojen linja-autoasemat Karihaaran tehdasyhdyskunta Isohaaran voimalaitos ja Vallitunsaaren voimalaitosyhdyskunta Simonkylän ja Simonniemen kyläasutus Pohjanmaan rantatie Kunta Keminmaa Kemi Kemi Kemi Kemi Simo Simo, Kemi, Tornio Taulukko 6. Kulttuuriympäristökohteet Perämeren rannikkoalueella. Kulttuuriympäristökohteet Määrä Valtion asetuksella suojeltu kohde - Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY) 7 Suojellut kirkot 4 Muinaisjäännökset Tulvasuojelu ja vesistöjen käyttö Perämeren rannikkoalueella tulvasuojelutyöt ja muu vesistön käyttö on ollut vähäistä lukuun ottamatta Viantienjokea. Viantienjoen uittoväylän kuntoonpanotyöt on tehty 1930-luvulla, jolloin uittoa haitanneet kivet ja kalliot poistettiin räjäyttämällä. Viantienjoki ruopattiin koneellisesti vuosina tulvasuojelun vuoksi. Ruoppaus oli monin paikoin erittäin voimakasta ja uomaa on mm. oiottu varsin paljon. Koneellisia ruoppauksia tehtiin latvavesiltä alajuoksulle asti. (Huhtala 2008.) Viantienjoella joudutaan lähes vuosittain suorittamaan joen pienuudesta huolimatta varsin mittavia jääpatojen torjuntatoimia luvun puolivälissä jokea ruopattiin, jotta jäät eivät jäätyisi pohjaan kiinni ja tulvavahingot vähenisivät. Joen syventäminen ei kuitenkaan täysin poistanut alueen tulvauhkaa, minkä vuoksi alueen asukkaat tekivät aloitteen Simon kunnalle ja Lapin ympäristökeskukselle tulvasuojelun parantamisesta. Alueen tulvasuojelu toteutettiin suojaamalla useasti kastuneet kiinteistöt talokohtaisin penkerein. Tulvariskien alustava arviointi Perämeren rannikkoalueella 9
10 3 Historiallinen tulvatieto 3.1 Toteutuneet tulvat Perämeren rannikkoalueella vesistötulvat ovat harvinaisia. Ainoastaan Viantienjoen alaosalla Simossa on ollut toistuvia jääpatotulvia. Keväisin Viantienjoki saattaa tulvia voimakkaasti, mutta haitat asutukselle ovat vähäisiä. Vuonna 2001 kevättulvat aiheuttivat vähäisiä vahinkoja maataloudelle. Kartassa (Kuva 7) on esitetty Saukkorannan ja valtatien 4 (E75) pohjoispuolen jääpatopaikat, joissa patoja on esiintynyt toistuvasti. Alueen ongelmana on nopea jäänlähtö vähäisellä virtaaman kasvulla. Tämän seurauksena jäät tarttuvat karikkoalueille kiinni ja muodostavat jääpadon. (Ollila ym ) Kuva 7. Kohteet, joissa on ollut usein esiintyviä jääpatotulvia Viantienjoella. 3.2 Arvio vastaavien tulvien vaikutuksista nykytilanteessa Ilman jääpatojen muodostumista Viantienjoella ei tapahtuisi mainittavia tulvavahinkoja. Alueella rakentaminen on ollut vähäistä, joten voidaan olettaa että aiempien tulvien kaltaiset tulvat aiheuttavat samansuuruiset tai hieman pienemmät vahingot nykytilanteessa. Toistuvasti kastuneita taloja on suojattu penkerein, eikä uusia rakennuksia ole tulva-alueella. Tulvariskien alustava arviointi Perämeren rannikkoalueella 10
11 4 Tulevaisuuden tulvat ja tulvariskit 4.1 Ilmastonmuutoksen vaikutus Ilmastonmuutos vaikuttaa tulviin lämpötilan ja sateiden muutosten kautta. Nämä tekijät vaikuttavat lumipeitteen paksuuteen, joka vaikuttaa kevättulvien kokoon. Lapissa suurimmat tulvat ovat kevään lumen sulamistulvia, joihin ilmastonmuutos vaikuttaa erityisesti lumen määrän muutosten kautta. Suomen ympäristökeskuksessa on tutkittu Clim-ATIC-hankkeessa ilmastonmuutoksen vaikutuksia tulviin Kemijoen vesistöalueella (Veijalainen 2010). Perämeren rannikkoalueella ilmastonmuutoksen vaikutus on hyvin samanlainen kuin muualla Lapin alueella. Tutkimusten mukaan ilmastonmuutos näyttäisi pienentävän tulvariskejä minimiskenaarion mukaan erityisesti seuraavan 30 vuoden jälkeen. Maksimiskenaariot ennustavat tulvien pientä kasvua ensimmäisellä tutkimusjaksolla. Clim-ATIC -hankkeen tutkimusten mukaan näyttäisi siltä, että tulvien koko pysyy samansuuruisena kuin nykyisin tai hieman pienenee tulevaisuudessa. Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta myös kesän ja syksyn vesisateesta aiheutuvat tulvat todennäköisesti kasvavat, mutta eivät kuitenkaan yllä yhtä suuriksi kuin kevättulvat. (Veijalainen 2010.) 4.2 Muun pitkäaikaisen kehityksen vaikutus tulvariskeihin Suurimmat tulvavahingot aiheutuvat yleensä teille ja rakennuksille. Rakennus- ja huoneistorekisterin (RHR2009) mukaan Perämeren Lapin rannikkoalueella oli vuonna 2009 lähes asukasta. Koko vesistöalueen tasolla ei ole arvioitu väestön kehittymistä, mutta kuntakohtaisia arvioita väestönmäärän kehittymisestä voidaan käyttää suuntaa antavasti. Taulukossa 7 on ennustettu väestömäärän kehittyminen vuoteen Tornion ja Keminmaan kuntien asukasmäärien ennustetaan kasvavan, kun taas Kemin ja Simon ennustetaan vähenevän vuoteen 2030 mennessä. Kokonaisuudessaan Perämeren rannikkoalueen kuntien asukasmäärän ennustetaan kasvavan 2 % vuoteen 2030 mennessä. Tulvariskit Perämeren rannikon vesistöalueella ovat samansuuruiset kuin nykyään. Kaavoituksen myötä uutta rakennuskantaa ei pitäisi tulevaisuudessa olla tulvaherkillä alueilla. Taulukko 8. Perämeren rannikkoalueella sijaitsevien kuntien väestö vuonna 2009 ja ennustettu väestönkehitys vuoteen (Lähde Tilastokeskus 2011) Kunta v v v v Muutos % v Tornio ,5 Keminmaa ,8 Kemi ,2 Simo ,9 Yhteensä ,0 Tulvariskien alustava arviointi Perämeren rannikkoalueella 11
12 5 Tulvariskialueiden tunnistaminen Perämeren rannikkoalueelle ei ole tehty tulvariskien alustavaan arviointiin kehitettyä paikkatietoanalyysiä, jolla selvitettäisiin mahdolliset alavat, mahdolliset tulville herkät alueet vesistöalueelta. Perämeren rannikon vesistöalueella joet ovat pieniä ja asutusta ja erityiskohteita on vähän, joten aluetta tarkastellaan kevyemmällä menettelyllä ilman mallinnettua tulva-aluetta. Tulvariskialueiden tunnistaminen perustuu kokemusperäiseen tietoon, paikkatietoaineistoihin ja erilaisiin rekistereihin, joten tiedot voivat olla osittain puutteelliset. 5.1 Kokemusperäinen tieto ja aikaisemmat selvitykset Tarkasteltavalle Perämeren pohjoiselle rannikkoalueelle ei ole tehty aikaisempia tulvaselvityksiä. Kokemusperäisen tiedon mukaan Viantienjoen alaosalla Simossa on esiintynyt toistuvasti jääpatotulvia. Jäänlähdön aikaan Saukkorannan jääpatopaikalla on päivystänyt kaivinkone ehkäisemässä jääpatojen muodostumista. Lisäksi jääpatoja on muodostunut valtatie 4 (E75) yläpuolelle. Muualla rannikkoalueella ei ole tiedossa että alueella olisi ollut vahinkoja aiheuttaneita vesistö- tai jääpatotulvia Tarkasteltaessa tulvariskejä kokemusperäisen tiedon perusteella esille nousi Viantienjoen alaosan alue, Saukkoranta. 5.2 Tulvariski ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle Perämeren rannikkoalueen suurin asutuskeskittymä on Kemin kaupungin keskusta, jonka läheisyydessä ei ole tulvaherkkiä jokia. Muita asutuskeskittymiä on Tornion kunnan alueella sekä Simon kunnan alueella. Tornion kaupunki ja Keminmaan ja Simon keskustat sijoittuvat vesistöalueen ulkopuolelle. Simon kunnan alueella Perämeren rannikkoalueella on vapaita tontteja Maksniemen ja Simonniemen alueilla. Kemissä vapaita tontteja on eri puolilla kaupunkia. Kaavoituksella uudet rakentamisalueet määrätään tulvaherkkien alueiden ulkopuolelle. Kemin asemakaavan erityismääräyksissä mainitaan, että kaikki kastumiselle arat rakenteet on sijoitettava tason NN +1,83 m (N₆₀+2,20 m) yläpuolelle. Simossa Saukkorannan jääpatopaikan läheisyydessä on kaksi vakituiseen asumiseen käytettävää asuinrakennusta, sen sijaan valtatien 4 (E75) yläpuolella olevan jääpatopaikan välittömässä läheisyydessä ei ole asuinrakennuksia. Erityisiä riskikohteita tulvan uhatessa ovat sairaalat ja vanhainkodit, koska niissä olevien ihmisten liikkuminen on rajoitettua. Muita merkittäviä riskikohteita ovat mm. päiväkodit ja koulut. Vaikeasti evakuoitavia kohteita Perämeren rannikkoalueella on useita Kemissä. Näiden kohteiden lähistöllä ei kuitenkaan sijaitse yhtään tulvaherkkää vesistöä. Ainoastaan Simonniemessä sijaitsee yksi koulu Viantienjoen läheisyydessä, mutta todennäköisesti tulva ei yllä koululle asti. Tarkasteltaessa tulvariskejä ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle esille ei noussut tulvaherkkiä alueita. 5.3 Tulvariski yhteiskunnan kannalta tärkeälle toiminnalle Yhteiskunnan kannalta tärkeät toiminnot käsittävät koko infrastruktuurin ja sen ylläpidon. Lisäksi tässä luvussa tarkastellaan vesistöalueen merkittävimpiä taloudellisen toiminnan kohteita. Tällaisia kohteita ovat mm. elintarvike- ja lääketeollisuus, satamat ja lentoasemat, joiden toimintojen pitkäaikainen keskeytyminen voi aiheuttaa merkittäviä taloudellisia vahinkoja yhteiskunnalle Perämeren pohjoisella rannikkoalueella ei ole elintarvike- ja lääketeollisuuden toiminnan kohteita eikä lentokenttiä eikä satamia tulvaherkillä alueilla. Kemin Ajoksen satamaa tai Tornion Röyttän satamaa Tulvariskien alustava arviointi Perämeren rannikkoalueella 12
13 uhkaavat ainoastaan merivesitulvat. Tarkasteltaessa muuta taloudellista toimintaa, Perämeren rannikkoalueella on useita tehtaita vesistöalueella. Yksikään tehdas tai voimalaitos ei sijaitse Viantienjoen läheisyydessä, jossa esiintyy toistuvasti jääpatotulvia. Perämeren rannikkoalueella on valtatietä noin 50 km, seututietä noin 25 km ja yhdystietä noin 100 km. Teitä on yhteensä 180 km. Rautatietä alueella on hieman alle 90 km. Perämeren rannikon jokien tulviminen ei aiheuta haittaa liikenteelle. Viantienjoen tulviminen voi aiheuttaa pienialaisia tienkatkeamisia Viantiellä, mutta tienpenkereet ovat korkealla, joten teiden katkeaminen on epätodennäköistä. Rakennus- ja huoneistorekisterin tietojen mukaan muita yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeitä kohteita ei ole rannikkoalueen tulvaherkkien alueiden läheisyydessä. Tarkasteltaessa tulvariskejä yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeille kohteille, esille ei noussut tulvaherkkiä kohteita. 5.4 Tulvariski ympäristölle ja kulttuuriperinnölle Tarkasteltaessa tulvariskiä ympäristölle otetaan huomioon kohteet, jotka voivat aiheuttaa äkillistä ympäristön pilaantumista tulvatilanteessa ja aiheuttaa vahingollisen seurauksen ihmisen terveydelle, esim. talousveden pilaantumisen seurauksena. Tulvan sattuessa ympäristölle haittaa voivat aiheuttaa mm. polttoainesäiliöt ja muut kemikaalisäiliöt sekä jätevedenpuhdistamot. Tässä tarkastelussa otetaan huomioon ympäristölupavelvolliset toimijat. Perämeren rannikkoalueella on kolme jätevedenpuhdistamoa, Kemin kaupungin vesi- ja viemärilaitoksen jätevedenpuhdistamo Peurasaaressa, Simon Maksniemen jätevedenpuhdistamo ja Keminmaan kunnan viemärilaitos Laurilassa. Jätevedenpuhdistamot eivät ole aikaisemmin esille tulleiden jääpatopaikkojen läheisyydessä. Rannikkoalueen kulttuuriperintökohteiden määrät on lueteltu aiemmin kappaleessa 2.4. Tarkasteltaessa tulvariskejä kulttuuriperinnölle alueella on kaksi kulttuuriperintökohdetta tulvaherkän alueen läheisyydessä. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö -kohteista Simonkylän ja Simoniemen kyläasutukseen kuuluva Simonniemi sijaitsee Viantienjoen suualueen lähellä Saukkorannan jääpatopaikan läheisyydessä. Samalla alueella sijaitsee myös suojeltu Simon kirkko. Tarkasteltaessa tulvariskejä ympäristölle ja kulttuuriperinnölle esille nousi Viantienjoen suun alue, Saukkoranta. 5.5 Vesistörakenteiden aiheuttama tulvauhka Perämeren rannikkoalueella ei ole vesistörakenteiden aiheuttamaa tulvauhkaa. Tulvariskien alustava arviointi Perämeren rannikkoalueella 13
14 6 Tarkastelussa esille tulleet tulvariskialueet Perämeren rannikkoalueen vesistöalueella tulvariskin merkittävyyttä arvioitaessa on otettu huomioon luvussa viisi tarkastellut yleiseltä kannalta katsoen tulvasta aiheutuvat vahingolliset seuraukset. Alue voidaan nimetä merkittäväksi tulvariskialueeksi kun se täyttää tulvalain 8 :ssä tarkoitetut vahingollisen seurauksen kriteerit (620/2010, 8, 1 ja 2 momentti). Merkittävälle tulvariskialueelle tullaan laatimaan tulvavaara- ja tulvariskikartat sekä koko vesistöalueen kattava tulvariskien hallintasuunnitelma. Alueet, jotka eivät täytä merkittävän tulvariskialueen kriteerejä, mutta ovat nousseet esille tulvaherkkinä alueina, huomioidaan muina tulvariskialueina. Näille alueille voidaan tehdä resurssien ja tarpeiden mukaan paikallista tulvan hallinnan suunnittelua sekä tulvasuojelun toimenpiteitä. Yksittäisiä erityiskohteita voidaan myös suojata tilapäisillä tulvasuojelun toimenpiteillä. Perämeren rannikkoalueella Lapissa nousi esille Viantienjoen suualue. Viantienjoen Saukkorannassa sekä valtatien 4 (E75) pohjoispuolella on esiintynyt aiemmin jääpatotulvia. Saukkorannan jääpatopaikan läheisyydessä sijaitsee kaksi kulttuuriperintökohdetta, Simonkylän ja Simoniemen kyläasutukseen kuuluva Simoniemi sekä Simon kirkko. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ei ehdota Perämeren pohjoiselle rannikkoalueelle merkittäviä tulvariskialueita. Perämeren pohjoisella rannikkoalueella ei ole tulvariskialueita, jotka täyttävät tulvariskilain (620/2010) 8 :n vaatimukset merkittävästä tulvariskialueesta. Jääpatopaikkojen läheisyydessä sijaitsevat yksittäiset tärkeät kohteet on mahdollista suojata tilapäisillä tulvasuojelurakenteilla. Tulvariskien alustava arviointi Perämeren rannikkoalueella 14
15 7 Lähteet Ekholm M Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallitus. Huhtala J Jokiuitosta kalataloudellisiin kunnostuksiin Eräiden uiton jälkeisten velvoitekunnostusten kalataloudellisesta vaikuttavuudesta. Suomen ympäristö 29/2008. Lapin ympäristökeskus Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen Yhteistyöllä parempaan vesienhoitoon. Lapin ympäristökeskus. Ollila M., Virta H. ja Hyvärinen V Suurtulvaselvitys, arvio mahdollisen suurtulvan aiheuttamista vahingoista Suomessa. Suomen ympäristökeskus. Tilastoskeskus Väestöennuste Ennustetut väestönmuutokset sukupuolen mukaan alueittain Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat Tilastokeskus Väkiluku sukupuolen mukaan alueittain sekä väestömäärän muutos Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat Veijalainen, N Tulvien muuttuminen ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Rovaniemellä ja Kittilässä. Clim-ATIC. Julkasematon raportti. Suomen ympäristökeskus. Helsinki Tulvariskien alustava arviointi Perämeren rannikkoalueella 15
Tulvariskien alustava arviointi Kaakamojoen vesistöalueella
Tulvariskien alustava arviointi Kaakamojoen vesistöalueella Sisältö 1 Taustaa... 3 2 Vesistön kuvaus... 4 2.1 Hydrologia... 5 2.2 Asutus ja maankäyttö... 7 2.3 Kaavoitus... 8 2.4 Suojelualueet ja kulttuuriperintökohteet...
LisätiedotMerkittävät tulvariskialueet
Ehdotus Kaakkois-Suomen merkittäviksi tulvariskialueiksi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on arvioinut vesistöjen ja merenpinnan noususta aiheutuvat tulvariskit Kaakkois-Suomen
LisätiedotEHDOTUS VARSINAIS-SUOMEN JA SATAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI
11.10.2011 Varsinais-Suomi EHDOTUS VARSINAIS-SUOMEN JA SATAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI Tausta Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on arvioinut vesistöjen ja merenpinnan
LisätiedotEHDOTUS LAPIN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI
Ehdotus Lapin merkittäviksi tulvariskialueiksi LAPELY/29/07.02/2011 Lappi 07.10.2011 EHDOTUS LAPIN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI Tausta (Lapin ELY-keskus) on arvioinut vesistöjen ja merenpinnan noususta
LisätiedotTulvalain toimeenpano Lapissa ja Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella
Tulvalain toimeenpano Lapissa ja Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Vesivara ja ympäristöpalvelut ryhmän esimies Timo
LisätiedotEHDOTUS PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI
Häme 9.4.2018 HAMELY/1444/2017 Liitteet 3 EHDOTUS PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI Tausta Maa- ja metsätalousministeriö on 20.12.2011 Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus)
LisätiedotMitä tavoitteita tulvariskien hallinnalle pitäisi asettaa?
Mitä tavoitteita tulvariskien hallinnalle pitäisi asettaa? Keskustelutilaisuus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallinnan suunnittelusta 31.1.2013, Rovaniemi 4.2.2013 Tulvadirektiivi (2007/60/EY) 4
LisätiedotTulvariskien alustava arviointi Perämeren pohjoisen rannikkoalueen vesistöalueella
11.4.2018 Tulvariskien alustava arviointi Perämeren pohjoisen rannikkoalueen vesistöalueella II suunnittelukausi Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 1.1 Tulvariskien hallinnan tavoitteet ja tarkoitus... 3
LisätiedotVAASAN KAUPUNKI, Hulevesitulvariskien arviointi, 2 kierros,
VAASAN KAUPUNKI, Hulevesitulvariskien arviointi, 2 kierros, 1.11.2018 Yhteistyötahot Vaasan kaupungin hulevesiriskejä koskeva arviointi- ja selvitystyö on tehty yhteistoiminnassa seuraavien toimijoiden
LisätiedotEhdotus Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan merkittäviksi tulvariskialueiksi
Dnro EPOELY/59/07.02/2011 Ehdotus Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan merkittäviksi tulvariskialueiksi Valtatie 8, Vöyri (Unto Tapio, 2004). Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
LisätiedotEHDOTUS POHJOIS-POHJANMAAN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI
EHDOTUS POHJOIS-POHJANMAAN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI Korteoja ylävirtaan keväällä 2000, Suomen Ilmakuva Oy POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS 2011 2/5 Tausta (ELY-keskus)
LisätiedotEHDOTUS LAPIN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI. Tausta
LAPELY/1218/2018 9.4.2018 LAPPI EHDOTUS LAPIN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI Tausta Maa- ja metsätalousministeriö nimesi 20.12.2011 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ehdotuksesta
LisätiedotLIITE 1. Topografia Kokemäenjoen vesistöalueella.
LIITE 1. Topografia Kokemäenjoen vesistöalueella. LIITE 2. Topografia Kokemäenjoen osavaluma-alueella 35.1. LIITE 3. Topografia Kokemäenjoen osavaluma-alueella 35.2. LIITE 4. Topografia Kokemäenjoen osavaluma-alueella
LisätiedotTulvariskien alustava arviointi Perämeren pohjoisen rannikkoalueen vesistöalueella
31.10.2018 Tulvariskien alustava arviointi Perämeren pohjoisen rannikkoalueen vesistöalueella II suunnittelukausi Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 1.1 Tulvariskien hallinnan tavoitteet ja tarkoitus...
LisätiedotHulevesitulvariskien alustava arviointi ja merkittävien tulvariskialueiden nimeäminen
Hulevesitulvariskien alustava arviointi ja merkittävien tulvariskialueiden nimeäminen Mikko Huokuna, Suomen ympäristökeskus, Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu, 29.3.2011 Yleistä tulvariskien alustavasta
LisätiedotTulvariskien hallinta ympäristöhallinnon ohjeet ja aineistot
Tulvariskien hallinta ympäristöhallinnon ohjeet ja aineistot Vantaan III tulvaseminaari 16.04.2013 Mikko Huokuna, SYKE 2 Mikko Sane, SYKE 9.12.2013 Tulvariskien hallintaa ohjaava lainsäädäntö Tulvariskien
LisätiedotHulevesitulvariskien alustava arviointi
Hulevesitulvariskien alustava arviointi Antti Parjanne Suomen ympäristökeskus SYKE Vesistö- ja meritulvariskien alustava arviointi 6.10.2017 Porin kaupunki Hulevesitulvariskien arvioita 1. kierrokselta
LisätiedotEHDOTUS ETELÄ-KARJALAN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI
3.4.2018 KASELY/1569/2017 EHDOTUS ETELÄ-KARJALAN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI Tausta Maa- ja metsätalousministeriö on 20.12.2011 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus)
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön avaus. Kai Kaatra, MMM Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu
Maa- ja metsätalousministeriön avaus Kai Kaatra, MMM Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu 29.3.2011 1 Ilmaston muutokseen varautuminen: säädöshankkeita Patoturvallisuuslainsäädännön uudistus (2009)
LisätiedotHulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa
LIITE 1/22.3.2012. Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Utajärven kunta Tekijä: Jouni Jurva Pvm: 20.01.2012 Tunnus ja diaarinumero:
LisätiedotEHDOTUS KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI
9.4.2018 KESELY/1742/2017 EHDOTUS KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI Tausta Maa- ja metsätalousministeriö nimesi 20.12.2011 Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus)
LisätiedotEHDOTUS KYMENLAAKSON MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI
3.4.2018 KASELY/1569/2017 EHDOTUS KYMENLAAKSON MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI Tausta Maa- ja metsätalousministeriö on 20.12.2011 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ehdotuksesta
LisätiedotTulvariskien hallinnan suunnittelu
Tulvariskien hallinnan suunnittelu Kemijoen tulvariskien hallinnan monitavoitearvioinnin sidosryhmätyöpaja Rovaniemi 3.12.2013 & Kemijärvi 4.12.2013 Lapin ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat/ Vesivarayksikkö
LisätiedotEHDOTUS POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI
Ehdotus POKELY/197/2018 3.4.2018 EHDOTUS POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI Tausta Maa- ja metsätalousministeriö on 20.12.2011 Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus)
LisätiedotTulvariskien hallinnan tavoitteet
Tulvariskien hallinnan tavoitteet Vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 13.12.2012, Rovaniemi Tulvariskien hallinnan työn kulku Tulvariskien alustava arviointi 22.12.2011 1. Tarkistus 22.12.2018 Seuraavat
LisätiedotMeri- ja jokitulvat Helsingin seudulla, miten niistä selviydytään?
Meri- ja jokitulvat Helsingin seudulla, miten niistä selviydytään? Helsingin seudun ilmastoseminaari 2013, yksikön päällikkö Kari Rantakokko Uudenmaan ELY-keskus Vantaanjoen virtaamien muutokset ilmastonmuutoksen
LisätiedotTulviin varautuminen
Tulviin varautuminen Ilmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut -seminaari 11.10.2012 Mikko Huokuna, SYKE Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesistötulviin Kevättulvat pienenevät ja aikaistuvat Poikkeuksen muodostaa
LisätiedotTulvariskien alustava arviointi Munsalanjoen vesistöalueella
Tulvariskien alustava arviointi Munsalanjoen vesistöalueella Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2011 Käännös Sisällys 1 Taustaa... 2 2 Vesistön kuvaus... 3 2.1 Yleistä... 3
LisätiedotMistä tulvariskien hallinnan suunnittelussa on kysymys?
Mistä tulvariskien hallinnan suunnittelussa on kysymys? Keskustelutilaisuus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallinnan suunnittelusta Rovaniemi 31.1.2013 Kai Kaatra, MMM 2000-luvun tulvat Meriveden
LisätiedotHulevesitulvariskien alustava arviointi Joensuun kaupungissa
Hulevesitulvariskien alustava arviointi Joensuun kaupungissa Hulevesitulvariskien alustava arviointi Joensuun kaupungissa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Joensuun kaupunki Tekijä: Kaupungininsinööri
LisätiedotEHDOTUS POHJOIS-SAVON TULVARISKIALUEIKSI
9.4.2018 Pohjois-Savo EHDOTUS POHJOIS-SAVON TULVARISKIALUEIKSI Tausta Maa- ja metsätalousministeriö on 20.12.2011 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ehdotuksesta nimennyt
Lisätiedot53 Kalajoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro
LisätiedotMerkittävän tulvariskin arviointi ja kriteerit
Merkittävän tulvariskin arviointi ja kriteerit vesistö- ja meritulvat Mikko Sane Suomen ympäristökeskus SYKE Vesistö- ja meritulvariskien alustava arviointi 5.10.2017 Miten merkittävä tulvariski arvioidaan
LisätiedotHulevesitulvariskien alustava arviointi Lounais-Suomen vesihuoltopäivä DI Jannina Gustafsson
Hulevesitulvariskien alustava arviointi 15.11.2018 Lounais-Suomen vesihuoltopäivä DI Jannina Gustafsson Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu Laki (620/2010) ja asetus (659/2010) tulvariskien hallinnasta
LisätiedotTulvadirektiivin toimeenpanon ja vesienhoidon yhteensovittaminen
Tulvadirektiivin toimeenpanon ja vesienhoidon yhteensovittaminen 1 Lainsäädäntö Tulvadirektiivi (2007/60/EY) Laki tulvariskien hallinnasta (620/2010) Valtioneuvoston asetus tulvariskien hallinnasta (659/2010)
LisätiedotHULEVESITULVIEN ALUSTAVA ARVIOINTI ORIVEDEN KAUPUNGIN ALUEELLA, 2. KIERROS
ORIVEDEN KAUPUNKI TEKLA 18.4.2012 49/2012 29.3.2012 TEKLA 20.6.2012 Tekniikka- ja ympäristöpalvelut 66/12 TEKLA 1.11.2018 25.10.2018 79/2018 HULEVESITULVIEN ALUSTAVA ARVIOINTI ORIVEDEN KAUPUNGIN ALUEELLA,
LisätiedotTulvariskien alustava arviointi Kiteenjoen- Tohmajoen vesistöalueella
Tulvariskien alustava arviointi Kiteenjoen- Tohmajoen vesistöalueella 2011 Pohjois-Karjalan ELY-keskus Sisällysluettelo 1. TAUSTAA... 3 2. VESISTÖN KUVAUS... 4 2.1. HYDROLOGIA... 6 2.2. MAANKÄYTTÖ... 9
LisätiedotAjankohtaista tulvariskien hallinnassa
Ajankohtaista tulvariskien hallinnassa Kyrönjoen neuvottelukunnan työryhmä 14.1.2019 14.1.2019 Tulvariskien hallinnan suunnittelu 1 Maa- ja metsätalousministeriö nimesi 20.12.2018 merkittävät tulvariskialueet
LisätiedotTulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu: osallistuminen, tiedottaminen ja kuuleminen
Tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu: osallistuminen, tiedottaminen ja kuuleminen Tausta Tulvariskien hallintasuunnitelmat laaditaan niille vesistö- tai rannikkoalueille
LisätiedotHulevesitulvariskien alustava arviointi Lappeenrannan kaupungissa, 2.kierros
Hulevesitulvariskien alustava arviointi Lappeenrannan kaupungissa, 2.kierros Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi 2.kierros Alue: Lappeenrannan kaupunki Tekijä(t): Elinvoima ja kaupunkikehitys
LisätiedotTulvat. Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013. Vesistöinsinööri Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY-keskus
Tulvat Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013 Esityksen sisältö Yleisesti ELY-keskuksien tulvatehtävistä Tulvien luokittelu ja syyt Tulvien esiintyminen Itä-Suomessa Tulvariskit
LisätiedotRaportti tulvariskien alustavasta arvioinnista. Kaakkois-Suomen rannikon mereen laskevat sekä raja-alueen pienet valuma-alueet
Raportti tulvariskien alustavasta arvioinnista Kaakkois-Suomen rannikon mereen laskevat sekä raja-alueen pienet valuma-alueet Kaakkois-Suomen ELY-keskus 25.3.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTAA... 3 2 VESISTÖJEN
LisätiedotEHDOTUS VARSINAIS-SUOMEN JA SATAKUNNAN MAAKUNTIEN TULVARIS- KIALUEIKSI
9.4.2018 Varsinais-Suomi EHDOTUS VARSINAIS-SUOMEN JA SATAKUNNAN MAAKUNTIEN TULVARIS- KIALUEIKSI Tausta Maa- ja metsätalousministeriö on 20.12.2011 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen
LisätiedotTulvariskien alustava arviointi Petolahdenjoen vesistöalueella
Tulvariskien alustava arviointi Petolahdenjoen vesistöalueella Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2011 Käännös Sisällys 1 Taustaa... 2 2 Vesistön kuvaus... 3 2.1 Yleistä...
LisätiedotHULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI IKAALISTEN KAUPUNKI
HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI IKAALISTEN KAUPUNKI 16.11.2011 Sisältö 1 TAUSTA... 2 2 HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVAN ARVIOINNIN PERUSTEET... 2 3 HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVAN ARVIOINNIN TOTEUTUS...
LisätiedotTulvariskien hallintaa Satakunnassa oikuttelevassa ilmastossa
Tulvariskien hallintaa Satakunnassa oikuttelevassa ilmastossa Olli-Matti Verta 9.2.2013 11.2.2013 1 Satakunnan tulvariskialueet MMM nimennyt 22.12.2011 Perustuu tulvariskien alustavaan arviointiin (laki
LisätiedotLoviisan rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu
Dnro UUDELY/32/07.02/2013 Uusimaa Loviisan rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu Tausta Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan sellaisia toimenpiteitä, joilla
LisätiedotTulvariskien alustava arviointi Härkmerenjoen vesistöalueella
Tulvariskien alustava arviointi Härkmerenjoen vesistöalueella Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2011 Käännös Sisällys 1 Taustaa... 2 2 Vesistön kuvaus... 3 2.1 Yleistä... 3
LisätiedotTulvariskien alustava arviointi Pöntiönjoen vesistöalueella
Tulvariskien alustava arviointi Pöntiönjoen vesistöalueella Vesistö: 52 Pöntiönjoen vesistö Organisaatio(t): Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pvm: 31.3.2011 Dnro: POPELY/1/07.02/2011 Sisällysluettelo 1. TAUSTAA...
LisätiedotTulvariskien alustava arviointi Harrströminjoen vesistöalueella
Tulvariskien alustava arviointi Harrströminjoen vesistöalueella Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2011 Käännös Sisällys 1 Taustaa... 2 2 Vesistön kuvaus... 3 2.1 Yleistä...
LisätiedotTulvariskien alustava arviointi Simojoen vesistöalueella
Tulvariskien alustava arviointi Simojoen vesistöalueella Sisällysluettelo 1 Taustaa... 3 2 Vesistön kuvaus... 4 2.1 Hydrologia... 6 2.2 Asutus ja maankäyttö... 8 2.3 Kaavoitus... 9 2.4 Suojelualueet ja
LisätiedotHulevesitulvariskien alustava arviointi Iisalmen kaupungin alueella
Hulevesitulvariskien alustava arviointi Iisalmen kaupungin alueella Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Iisalmi Tekijä: suunnittelupäällikkö Jyrki Könttä Pvm: 4.10.2011 Tunnus ja diaarinumero:
LisätiedotTulvariskien alustava arviointi Kuivajoen vesistöalueella
Tulvariskien alustava arviointi Kuivajoen vesistöalueella Vesistö: 63 Kuivajoen vesistöalue Organisaatio: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pvm: 31.3.2011 Dnro: POPELY/1/07.02/2011
LisätiedotTulvariskien alustava arviointi Kaakamojoen vesistöalueella
9.4.2018 Tulvariskien alustava arviointi Kaakamojoen vesistöalueella II suunnittelukausi Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 1.1 Tulvariskien hallinnan tavoitteet ja tarkoitus... 3 1.2 Tulvariskien alustava
LisätiedotTulvariskien alustava arviointi Pohjois-Pohjanmaan rannikon pienillä valuma-alueilla
Tulvariskien alustava arviointi Pohjois-Pohjanmaan rannikon pienillä valuma-alueilla Vesistöt: 55 Liminkaojan vesistöalue, 56 Piehinginjoen vesistöalue ja 62 Olhavanjoen vesistöalue sekä Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotEHDOTUS VARSINAIS-SUOMEN JA SATAKUNNAN MAAKUNTIEN TULVARIS- KIALUEIKSI
9.4.2018 Varsinais-Suomi EHDOTUS VARSINAIS-SUOMEN JA SATAKUNNAN MAAKUNTIEN TULVARIS- KIALUEIKSI Tausta Maa- ja metsätalousministeriö on 20.12.2011 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen
LisätiedotHulevesitulvariskien alustava arviointi Juankosken kaupungissa
Hulevesitulvariskien alustava arviointi Juankosken kaupungissa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Juankosken kaupunki Tekijä(t): Ari Räsänen, Tiia Pelkonen Pvm: 14.10.2011 Tunnus ja diaarinumero:
LisätiedotSuositukset kunnille merkittävien hulevesitulvariskialueiden nimeämiseksi
KUNTALIITON MUISTIO 18.4.2011 Suositukset kunnille merkittävien hulevesitulvariskialueiden nimeämiseksi 1 Yleistä Laissa (620/2010) ja asetuksessa (659/2010) tulvariskien hallinnasta on säädetty tulvariskien
LisätiedotTulvariskien hallintasuunnitelmat. Vesien- ja merenhoidon sekä tulvariskien hallinnan kuulemistilaisuus Lohja
Tulvariskien hallintasuunnitelmat 25.2.2015 Tulvariskien hallinnan suunnittelu - taustaa Tulvadirektiivi (2007/60/EY) astui voimaan 6.11.2007 tarkoituksena on vähentää ja hallita tulvista ihmisen terveydelle,
LisätiedotTEKNINEN KESKUS NOKIAN KAUPUNKI HULEVESITULVIEN ALUSTAVA ARVIOINTI
NOKIAN KAUPUNKI HULEVESITULVIEN ALUSTAVA ARVIOINTI 1 Aihe: Alue: Tekijä(t): Pvm: 17.11.2011 Tunnus ja diaarinumero: KAN 1253/2010 Hulevesitulvariskien alustava arviointi Nokian kaupunki suunnitteluinsinööri
LisätiedotTulvariskien hallintasuunnitelmat
Tulvariskien hallintasuunnitelmat Loviisan rannikkoalue Vesien- ja merenhoidon sekä tulvariskien hallinnan kuulemistilaisuus Porvoo 24.2.2015 Tulvariskien hallinnan suunnittelu - taustaa Tulvadirektiivi
Lisätiedot1. Puheenjohtaja Janne Seurujärvi avasi kokouksen klo 10:00
Ivalojoen tulvaryhmän aloituskokouksen muistio LAPELY/5/07.02/2012 8.6.2012 Ivalojoen tulvaryhmän aloituskokouksen muistio Paikka: Ivalo, kunnantalo Aika: 1.6.2012 klo 10:00-11:45 Läsnä: Janne Seurujärvi
LisätiedotHulevesitulvariskien alustava arviointi 2018 Siikaisten kunnassa
Hulevesitulvariskien alustava arviointi 2018 Siikaisten kunnassa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Siikaisten kunta Tekijä(t): Anne Järvenranta Pvm: 14.11.2018 Tunnus ja diaarinumero:
LisätiedotTulvariskien alustava arviointi Kovjoen vesistöalueella
Tulvariskien alustava arviointi Kovjoen vesistöalueella Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2011 SISÄLLYS 1 Taustaa...3 2 Vesistön kuvaus...4 2.1 Yleistä... 4 2.2 Hydrologia...
LisätiedotTulvariskien hallintasuunnitelmat
Tulvariskien hallintasuunnitelmat Helsingin ja Espoon rannikkoalue Vesien- ja merenhoidon sekä tulvariskien hallinnan kuulemistilaisuus Helsinki 26.2.2015 Tulvariskien hallinnan suunnittelu - taustaa Tulvadirektiivi
LisätiedotRaportti tulvariskien alustavasta arvioinnista. Vaalimaanjoen vesistöalue
Raportti tulvariskien alustavasta arvioinnista Vaalimaanjoen vesistöalue Kaakkois-Suomen ELY-keskus 25.3.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTAA... 3 2 VESISTÖN KUVAUS... 3 2.1 Hydrologia... 3 2.2 Maankäyttö...
LisätiedotEHDOTUS KANTA-HÄMEEN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI
Häme 9.4.2018 HAMELY/1444/2017 Liitteet 4 EHDOTUS KANTA-HÄMEEN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI Tausta Maa- ja metsätalousministeriö on 20.12.2011 Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksien (ELY-keskus)
LisätiedotIvalojoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen
IVALOJOEN TULVARYHMÄ Ivalojoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen lähtökohdat, tavoitteet ja valmistelu Tausta Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan sellaisia toimenpiteitä,
LisätiedotMeritulvan tulvariskien alustava arviointi Lapin rannikkoalueella
Meritulvan tulvariskien alustava arviointi Lapin rannikkoalueella Sisällysluettelo 1. Taustaa... 3 2. Merialueen kuvaus... 4 2.1 Asutus- ja maankäyttö... 5 2.2 Kaavoitus... 6 2.3 Luonnonsuojelualueet ja
LisätiedotKatsaus hulevesitulvariskin alustavaan arviointiin
Hulevesifoorumi 15.4.2010 Kuntatalo Katsaus hulevesitulvariskin alustavaan arviointiin Mikko Huokuna, SYKE Direktiivi tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta Tavoitteena on vähentää tulvista ihmisten
Lisätiedot42 Kyrönjoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 104(196) 42 Kyrönjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 923 km 2 Järvisyys 1,2 % Vesistönro Vesistö + laitos Rakennetut MW GWh/a 42 Kyrönjoen vesistöalue 17,5 50,8
LisätiedotAjankohtaista Ivalojoen tulvariskien hallinnan suunnittelusta Yleisötilaisuus Ivalo
Ajankohtaista Ivalojoen riskien hallinnan suunnittelusta Yleisötilaisuus Ivalo 22.1. Lapin ELY-keskus/ Ympäristö ja luonnonvarat/ Vesivarayksikkö 18.3. Esityksen sisältö Tulvien toistuvuuden termistö Tulvariskien
LisätiedotKulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa
Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa Tornio 14.1.2012 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti
LisätiedotEhdotus merkittäviksi tulvariskialueiksi Kaakkois-Suomen alueella yhteenveto annetuista lausunnoista
Ehdotus merkittäviksi tulvariskialueiksi Kaakkois-Suomen alueella yhteenveto annetuista lausunnoista Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus teki ehdotuksen merkittäviksi tulvariskialueiksi
LisätiedotKiiminkijoen trhs. Ohjausryhmän 2. palaveri
5.10.2015 Kiiminkijoen trhs Ohjausryhmän 2. palaveri 5.10.2015 Asialista 1. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen 2. Tulvavaarakartat ja riskikohteet 3. Laserkeilausaineiston hyödyntäminen tulvasuojelutoimenpiteiden
Lisätiedot44 Lapuanjoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 109(196) 44 Lapuanjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 122 km 2 Järvisyys 2,9 % Yleistä Lapuanjoki alkaa Alavudenjärvestä ja virtaa Alavuden, Kuortaneen, Lapuan,
Lisätiedot1. Puheenjohtaja Eugen Parviainen avasi kokouksen klo 10:00
Tornionjoen tulvaryhmän aloituskokouksen muistio LAPELY/5/07.02/2012 8.6.2012 Tornionjoen tulvaryhmän aloituskokouksen muistio Paikka: Pellon kunnantalo Aika: 16.5.2012 klo 10:00-11:25 Läsnä: Eugen Parviainen
LisätiedotLIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS
Vastaanottaja Lidl Asiakirjatyyppi Tulvariskiselvitys Päivämäärä 28.5.2018 Viite 1510038898 LIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS LIDL, LIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS Päivämäärä 28.5.2018 Laatija Hyväksyjä Kuvaus Anni
LisätiedotHelsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu
Dnro UUDELY/32/07.02/2013 Uusimaa Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu Tausta Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan sellaisia toimenpiteitä,
LisätiedotTulvariskien hallinnan ja vesienhoidon tavoitteiden yhteensopivuus Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous
Tulvariskien hallinnan ja vesienhoidon tavoitteiden yhteensopivuus Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 8.5.2014 Lapin ELY-keskus/ Ympäristö ja luonnonvarat/ Vesivarayksikkö/ Niina Karjalainen 23.5.2014
LisätiedotTulvariskien alustava arviointi Kaakamojoen vesistöalueella
31.10.2018 Tulvariskien alustava arviointi Kaakamojoen vesistöalueella II suunnittelukausi Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 1.1 Tulvariskien hallinnan tavoitteet ja tarkoitus... 3 1.2 Tulvariskien alustava
LisätiedotHulevesitulvariskien alustavan arvioinnin tarkistaminen 2. suunnittelukierroksella
Hulevesitulvariskien alustavan arvioinnin tarkistaminen 2. suunnittelukierroksella 1 YLEISTÄ Hulevesitulvista aiheutuvat vahingot todennäköisesti kasvavat ilmastonmuutoksen myötä. Hulevesitulvariskien
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 3/ (5) Teknisen palvelun lautakunta Stara/
Helsingin kaupunki Esityslista 3/2015 1 (5) Päätöshistoria Taustaa Liikuntalautakunta 12.02.2015 32 HEL 2015-000978 T 11 00 01 Lausunto Liikuntalautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:
LisätiedotRaportti tulvariskien alustavasta arvioinnista. Tervajoen vesistöalue
Raportti tulvariskien alustavasta arvioinnista Tervajoen vesistöalue Kaakkois-Suomen ELY-keskus 25.3.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTAA... 3 2 VESISTÖN KUVAUS... 4 2.1 Hydrologia... 4 2.2 Maankäyttö... 5
LisätiedotTulvariskien alustava arviointi Paatsjoen vesistöalueella
Tulvariskien alustava arviointi Paatsjoen vesistöalueella Sisällysluettelo 1 Taustaa...3 2 Vesistön kuvaus...4 2.1 Hydrologia...5 2.2 Asutus ja maankäyttö...9 2.3 Kaavoitus... 11 2.4 Suojelualueet ja kulttuuriperintö...
LisätiedotTiivistelmä Uskelanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksesta
Näkymiä lokakuu 2014 varsinais-suomen ely-keskus Tiivistelmä Uskelanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksesta Johdanto Kuva: Olli-Matti Verta Salon keskusta on maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotRaportti tulvariskien alustavasta arvioinnista. Hiitolanjoen vesistöalue
Raportti tulvariskien alustavasta arvioinnista Hiitolanjoen vesistöalue Kaakkois-Suomen ELY-keskus 25.3.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTAA...3 2 VESISTÖN KUVAUS...3 2.1 Hydrologia... 3 2.2 Maankäyttö...
LisätiedotHULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI HELSINGIN KAUPUNGISSA. Selostus arviointiaineiston nähtävillä oloa varten
FCG Finnish Consulting Group Oy HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI HELSINGIN KAUPUNGISSA Selostus arviointiaineiston nähtävillä oloa varten FCG Finnish Consulting Group Oy Hulevesitulvariskien alustava
LisätiedotMerkittävän tulvariskialueen kriteerit ja rajaaminen
Maa- ja metsätalousministeriö Muistio 22.12.2010 Tulvariskien hallinnan koordinointiryhmä Merkittävän tulvariskialueen kriteerit ja rajaaminen 1 Yleistä Laissa (620/2010) ja asetuksessa (659/2010) tulvariskien
LisätiedotTulvariskien alustava arviointi Koutajoen ja Vienan Kemin latvavesistöalueilla
Tulvariskien alustava arviointi Koutajoen ja Vienan Kemin latvavesistöalueilla Vesistöt: 73 Koutajoen latvavesistö ja 74 Vienan Kemin latvavesistö Organisaatio: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-
LisätiedotEHDOTUS POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI
Ehdotus POKELY/197/2018 3.4.2018 EHDOTUS POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI Tausta Maa- ja metsätalousministeriö on 20.12.2011 Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus)
LisätiedotIlmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013
Ilmastonmuutos ja vesivarat Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Noora Veijalainne, SYKE 8.11.2013 Johdanto Ilmastonmuutos vaikuttaa vesistöissä Virtaamien vuodenaikaiseen vaihteluun
LisätiedotTulvariskien alustava arviointi Jänisjoen vesistöalueella
Tulvariskien alustava arviointi Jänisjoen vesistöalueella 2011 Pohjois-Karjalan ELY-keskus Sisällysluettelo 1. TAUSTAA... 3 2. VESISTÖN KUVAUS... 4 2.1. Hydrologia... 6 2.2. Maankäyttö... 9 2.3. Kulttuuriperintö
LisätiedotRaportti tulvariskien alustavasta arvioinnista. Juustilanjoen vesistöalue
Raportti tulvariskien alustavasta arvioinnista Juustilanjoen vesistöalue Kaakkois-Suomen ELY-keskus 25.3.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTAA...3 2 VESISTÖN KUVAUS...3 2.1 Hydrologia... 3 2.2 Maankäyttö...
LisätiedotTulvariskien alustava arviointi Kälviän-, Viirret- ja Lohtajanjoen vesistöalueilla
Tulvariskien alustava arviointi Kälviän-, Viirret- ja Lohtajanjoen vesistöalueilla Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2011 Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Vesistöjen kuvaus... 3
LisätiedotMeritulvan tulvariskien alustava arviointi Lapin rannikkoalueella
9.4.2018 Meritulvan tulvariskien alustava arviointi Lapin rannikkoalueella II suunnittelukausi Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 1.1 Tulvariskien hallinnan tavoitteet ja tarkoitus... 3 1.2 Tulvariskien
Lisätiedottulvariskin hallintasuunnitelman keskustelutilaisuus Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi
Kemijoen vesistöalueen tulvariskin hallintasuunnitelman keskustelutilaisuus Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi 31.1.2013 Rovaniemellä merkittävä riski Rovaniemi yksi Suomen vaikeimmista tulvariskialueista
LisätiedotTulvariskien alustava arviointi 2. suunnittelukierroksella
Tulvariskien alustava arviointi 2. suunnittelukierroksella Maa- ja metsätalousministeriön avauspuheenvuoro Olli-Matti Verta, neuvotteleva virkamies SYKE, 5.10.2017 Säädökset ja vastuut Laki tulvariskien
LisätiedotVesienhoidon huomioiminen kaavoituksessa ja rakentamisen ohjauksessa
Vesienhoidon huomioiminen kaavoituksessa ja rakentamisen ohjauksessa Oskari Orenius 12.10.2012 Uudenmaan nykyrakenne Metropolimaakunnan kasvupaine Asukasmäärän lisäys 2009-2035 Ruutujen asukastiheys keskimäärin
LisätiedotVesistöjen säännöstelyn haasteet
Vesistöjen säännöstelyn haasteet Olli-Matti Verta, 30.3.2010 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1.4.2010 1 Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen ennustetut vaikutukset vesistöjen vedenkorkeuksiin
Lisätiedot