Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö. Toimintakertomus 2009

Transkriptio

1 Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö Toimintakertomus 2009

2 Sisältö Senten toiminta-ajatus ja tavoitteet 3 Senten toiminnan lähtökohta 4 Sente-filosofia ja keskeiset käsitteet toiminnan taustalla 5 Senten tutkimusryhmä 6 Henkilökuntaesittely 7 Talous 10 Senten yhteistyökumppanit - rahoittajat Projektit Väitöskirjatutkimukset 16 Julkaisut Sente sarjan julkaisuja 18 Senten työraportteja-sarjan julkaisuja 20 Tutkijoiden julkaisut Tutkijoiden muu tieteellinen toiminta ja asiantuntijatehtävät Tutkijakoulutus ja vierailut ulkomaisissa yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa Toimintakertomus Sente

3 Senten toiminta-ajatus ja tavoitteet Toiminta-ajatus Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö on alueiden ja erityisesti kaupunkiseutujen kehittämistä palveleva tutkimusyksikkö. Sen perustehtävä on lisätä ymmärrystä kaupunkiseutujen kehittämisprosessien dynamiikasta kilpailukyvyn, suunnittelun ja johtamisen näkökulmista. Senten päämääränä on luoda uusia lähestymistapoja ja näkökulmia kehittämistoiminnan tueksi. Sente tukee strategista kehittämistä tuottamalla uutta tietoa, soveltamalla muualla tehtyä tutkimusta yhteistyöalueillaan sekä toimimalla alueellisessa kehittämisessä ideoijana, sparraajana ja tarvittaessa kriittisenä vastavoimana. Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikön toiminta kohdistuu tutkimukseen. Se osallistuu koulutukseen ja konsultointiin yhteistyössä strategisten ja tapauskohtaisten kumppaneiden kanssa. Senten tutkijat osallistuvat tarvittaessa strategiatyöhön asiantuntijoina. Senten tutkimustoiminta kohdistuu yleisellä tasolla seuraaviin teemoihin: Alue- ja kehittämispolitiikat Kaupunkipolitiikka Elinkeinopolitiikka Innovaatiopolitiikka Yleiset tavoitteet Vahvistaa kaupunkiseutujen strategisen kehittämisen teoreettista pohjaa ja luoda käytännön sovellusten luominen. Erityiset tavoitteet Tukea alueiden ja kaupunkiseutujen kehitystä tutkimus- ja kehittämispalveluilla. Tuottaa sekä teoreettisesta että käytännön toiminnan näkökulmasta käyttökelpoisia ja mielekkäitä tutkimustuloksia. Luoda sellainen luova ja dynaaminen tapa toimia, joka tukee yksikön tutkijoiden henkilökohtaista sitoutumista sekä Senten toimintoihin että kunkin omaan tulevaisuuteen. Erityisellä tasolla tutkimus kohdentuu seuraavasti: Innovatiivinen alueellinen kehittäminen Osaamiseen ja innovatiivisuuteen perustuvien kehittämiskonseptien analyysi ja kehittäminen Innovaatioympäristöjen tutkimus Kaupunkiseutujen kilpailukyky ja elinkeinopolitiikka verkostoyhteiskunnassa Osaamiseen ja innovatiivisuuteen perustuvan kehittämisen tulevaisuuden sisältöjen tunnistaminen Suunnittelu ja johtaminen verkostoyhteiskunnassa Kehittäjäverkostojen analyysi ja niiden strategisen toiminnan kehittäminen Yritysverkostot ja talouden klusterit Taloudellisen toiminnan globaali ja paikallinen dynamiikka. 3 Toimintakertomus Sente

4 Senten toiminnan lähtökohta Kehittyneet taloudet ovat siirtymässä teollisesta yhteiskunnasta jälkiteolliseen yhteiskuntaan, jota kutsutaan esimerkiksi tieto- tai verkostoyhteiskunnaksi. Eräs keskeinen verkostoyhteiskuntaa määrittävä piirre on tiedon muodostuminen tärkeimmäksi tuotannontekijäksi. Yhä yleisemmin kilpailukykyisyyden uskotaan riippuvan kyvystä tuottaa, prosessoida ja soveltaa tehokkaasti informaatiota ja tietoa. Näin kilpailukyvyn kehittämisen avainteemoiksi ovat nousseet osaaminen, oppiminen ja innovatiivisuus. Samalla hallinnollisia ja toiminnallisia rajoja ylittävän verkostomaisen yhteistyön merkitys on kasvanut. Globalisoituvalle taloudelle on ominaista kansainvälisten, kansallisten ja paikallisten toimintojen limittyminen uudella tavalla. Aiemmin rajat alueiden, instituutioiden, sektoreiden ja organisaatioiden välillä määrittivät toimijoiden paikan ja aseman. Nyt alueiden ja organisaatioiden aseman määrittää yhä useammin niiden osaaminen ja kyky jatkuvasti kehittää omia toimintoja. Samalla kilpailu kaupunkiseutujen välillä yrityksistä, työpaikoista ja osaavista ihmisistä kiristyy. Lisäksi elinkeinopolitiikassa painopiste on siirtymässä erilaisista interventioista ja subventioista kilpailukyvyn kehittämiseen. Myös kilpailukyvyn käsite laajenee perinteisestä yritysten kilpailukykyä korostavasta näkökulmasta kokonaisvaltaista näkemystä korostavaan suuntaan. Kilpailukyvyn jatkuva kehittäminen edellyttää tietoa kilpailukyvyn elementeistä, kehittämisen institutionaalisesta kapasiteetista, taloudellisista klustereista, asuin- ja elinympäristön laadusta kilpailukyvyn tekijänä, johtajuudesta kaupunkiseudun kehittämisessä jne. Jatkuvan oppimisen ja osaamisen korostuminen nostaa esille tutkimuksen ja kehittämistoiminnan tiiviin yhteistyön tarpeen. Tutkimuksen ja käytännön vuorovaikutus voi tukea alueen kehittämistä mm... tuottamalla uutta tietoa kaupunkiseudun kehittämisen ja kehityksen kannalta keskeisistä ilmiöistä, lisäämällä ymmärrystä alueella tapahtuvista organisationaalisista muutoksista tavoitteena oppimisen edistäminen, tukemalla kehittämiskonseptien jatkuvaa kehittämistä tunnistamalla niiden pullonkaulat ja tarjoamalla ratkaisuehdotuksia niiden poistamiseksi, tukemalla strategista suunnittelua analysoimalla sekä strategioiden sisältöjä, prosessien laatua että toimintaympäristön muutosta, tukemalla uuden tiedon käyttäjien linkittymistä tiedon tuottajiin, tunnistamalla yhtäältä verkostosuhteiden syntymisen esteet ja toisaalta verkostomaisen toiminnan mahdollisuudet, lisäämällä ymmärrystä organisaatioiden välisen kommunikaation, vuorovaikutteisen oppimisen ja kaupunkiseudun kehittymisen välisistä suhteista, osoittamalla sektoreittaisten strategioiden väliset suhteet kaupunkiseudun kokonaisvaltaisen kehittämisen näkökulmasta, tuottamalla näkemyksiä kaupunkiseudun mahdollisista tulevaisuuksista. Tutkimus Uusin tieto Uudet kysymykset ja tutkimuskohteet Uusin tieto Uudet ajattelu-ja toimintatavat Koulutus ja konsultointi Kehittäminen Uudet ajattelu-ja Senten toiminnan taustalla oleva näkemys tutkimuksen ja käytännön jatkuvasta vuorovaikutuksesta. 4 Toimintakertomus Sente

5 Sente-filosofia ja keskeiset käsitteet toiminnan taustalla Vanhassa itämaisessa lautapelissä nimeltä GO sente tarkoittaa yliotetta pelin kulussa. Jos pelaajalla on sente, hän voi pakottaa vastustajan vastaamaan omiin siirtoihinsa. Sente ei kuitenkaan ole staattinen ilmiö, vaan pelaajalla voi olla sente jossain osassa lautaa, mutta arvioituaan tilanteen vastustaja voi jättää sen huomiotta ja pelata laudan toiseen osaan ja pyrkiä näin saamaan sente haltuunsa. Sente ei siis ole pysyvä tila, vaan jatkuva pyrkimys saada peli haltuun. Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikössä sente tarkoittaa jatkuvaa pyrkimystä olla oman alan kehityksen kärjessä, pyrkimystä luoda jotain uutta. Senten tutkimustoiminnan kohteen muodostavat erilaiset hajautuneet järjestelmät, jaetun vallan sävyttämät alueiden ja kaupunkien kehittämiseen suunnatut pelit. Hajautunut järjestelmä Vanhan keskitetysti koordinoidun ja hierarkkisen järjestelmän tilalle on syntymässä uudenlainen moninainen ja limittyvä neuvottelu- ja kommunikaatiojärjestelmä. Uuden järjestelmän tehtävänä ei niinkään ole suoraan vaikuttaa kehityksen kulkuun, vaan luoda toimintaedellytyksiä taloudelliselle toiminnalle. Kehityksen suunta näyttäisi olevan kohti verkostoituneita, moninaisia, dynaamisia ja limittyviä neuvottelusysteemejä, joissa suunnittelu ja ohjaus eivät kohdistu vain ylhäältä alas vaan eri toimijoiden jatkuvana vuoropuheluna. Moniulotteisessa järjestelmässä ei ole yhtä hallitsevaa keskusta, vaan se rakentuu useiden toimijoiden keskinäiselle vuorovaikutukselle. Hajautuneissa järjestelmissä sente tarkoittaa jatkuvaa pyrkimystä ylittää sisäänpäin kääntyneet yksikkökohtaiset intressit ja löytää kolmansia ratkaisuja ja näin edistää sekä yhteisiä että erillisiä tavoitteita. Hajautuneissa järjestelmissä sente ei siis kohdistu toista pelaajaa vastaan vaan kokonaisuuden tarpeisiin ja uusien ratkaisujen löytämiseen. Sillä johtajalla, joka hallitsee verkostoissa käytävien pelien hienoudet ja niiden monet kommunikatiiviset prosessit, on holistinen ja käytännönläheinen ote valtaan eli kapasiteettiin johtaa verkostoja ja hallita muutosta. Hajautuneissa järjestelmissä senten saaminen haltuun edellyttää uudenlaista näkökulmaa ja uudenlaisia lähestymistapoja alueellisessa johtamisessa. Yleisenä lähtökohtana tällöin on, että senten saaminen haltun edellyttää enemmän verkostojen ja muutosprosessien johtamista ja vähemmän hallinnointia. Alueellinen johtaminen Edellä olevan pohjalta alueellinen johtaminen voidaan nähdä useiden organisaatioiden ja intressiryhmien välisenä vuoropuheluna, jossa etsitään jatkuvasti yhteisymmärrystä ja sopimusta tulevaisuuteen suuntautuvista toimenpiteistä. Se on jatkuva kommunikatiivinen prosessi, jolloin johtamisen voidaan määritellä olevan eri yhteiskuntaelämän alojen erilaisten intressiryhmien (potentiaalisesti ristiriitaisten) päämäärien, strategioiden ja keinojen yhteensovittamista ja toimintojen koordinoimista alueen kehityksen edistämiseksi sekä verkostojen ja muutoksen johtamiseksi. Alueellisessa johtamisessa sente tarkoittaa jatkuvaa pyrkimystä hallita muutosta ja johtaa verkostoja siten, ettei muutos pääse hallitsemaan meitä ja ettei verkosto ala elää omaa elämäänsä. 5 Toimintakertomus Sente

6 Senten tutkimusryhmä Markku Sotarauta, HT, professori, dosentti (TTY) Juha Kostiainen, dosentti, HT, DI, FM (johtaja YIT-rakennus Oy) Minna Hakamaa-Virtanen, tutkimussihteeri Jari Kolehmainen, HM, tutkimuspäällikkö Seinäjoen yksikkö Kati-Jasmin Kosonen, YTM, tutkija Junjie Li, M.Sc., B.Sc, tutkija Nina Mustikkamäki, HM, tutkija Riina Pulkkinen, HM, tutkija Olli Ruokolainen, HM, tutkija Tiina Ramstedt-Sen, HK, tutkimusapulainen Toni Saarivirta, FT, erikoistutkija Sanna Kaisa Seppänen, DI, tutkija Kirsi Siltanen, HM, tutkija Tutkimusprojekti (jatko-opinnot) oman työn ohessa Riikka Ahmaniemi, YTM, tutkija Jyväskylän ammattikorkeakoulu Piotr Kryjom, MA (P.Sc) The Polish Agency for Enterprises Development, Puola Päivi Pylkkänen, FM Tutkija Ruralia-instituutti, Mikkeli Mika Raunio, HL, erikoistutkija Tampereen yliopisto, TASTI Timo Suutari, M.Sc Tutkija Ruralia-instituutti, Seinäjoki Kimmo Viljamaa, HM, konsultti Advansis Oy Tässä toimintakertomuksessa esitellään pääosin päätoimisesti Sentessä toimivien tutkijoiden toimintaa. 6 Toimintakertomus Sente

7 Henkilökuntaesittely Ma r k k u So t a r a u t a HT p r o f e s s o r i, dosentti (TTY) As i a n t u n t e m u s Alue- ja kaupunkikehitys ja kehittäminen, innovaatioympäristöt, johtaminen ja johtajuus aluekehittämisessä, evolutionaarinen aluetiede Ha r r a s t u k s e t Squash, rullaluistelu ja lukeminen Mi n n a Ha k a m a a-vi r t a n e n t u t k i m u s s i h t e e r i Te h t ä v ä t Yksikön hallinto ja julkaisutoiminta Ha r r a s t u k s e t Urheilu (uinti, kuntosali, kävely), palveluskoiraharrastus, vaellus, luonnossa liikkuminen Ja r i Kolehmainen HM, t u t k i m u s p ä ä l l i k k ö Seinäjoen yksikkö As i a n t u n t e m u s Yritysten innovaatiotoi minta, tie tointensiiviset liike-elämän palvelut (KIBS), alueelliset ja paikalliset innovaatioym päristöt, elinkeino- ja innovaatiopolitiikka. Ha r r a s t u k s e t Ulkoliikunta (hiihto, hölkkä ja pyöräily), lukeminen, vapaaehtoistyö Ka t i-ja s m i n Ko s o n e n YTM, t u t k i j a As i a n t u n t e m u s Paikallinen ja alueellinen kehittäminen, kaupunkipolitiikka ja osaamis - keskustoiminta, innovaatioympäristöjen kehitys ja paikalliset innovaatiojärjestelmät sekä korkeakoulujen alueellinen vaikutus Ha r r a s t u k s e t Ulkoilu ja luonnossa liikkuminen (patikointi, pyöräily, uinti, laitesukellus); piirustus ja huovutus; 1900-luvun taide, teatteri, elokuvat ja konsertit. 7 Toimintakertomus Sente

8 Ju n j i e Li M.Sc., B.Sc, t u t k i j a As i a n t u n t e m u s Maaliman kaupungit, kaupunkikehittäminen ja alueellinen kehittäminen Ha r r a s t u k s e t Urheilu ( koripallo, lenkkeily, vuorikiipeily ), lukeminen Ni n a Mu s t i k k a m ä k i HM, t u t k i j a As i a n t u n t e m u s Sosiaaliset verkostot, sosiaalinen pääoma, tieto ja tiedon välittyminen sosiaalisissa verkostoissa sekä yksilöiden rooli aluekehittämisessä. Ha r r a s t u k s e t Urheilu (suunnistus, kuntosali), luonnossa liikkuminen, avantouinti. Riina Pu l k k i n e n HM, t u t k i j a As i a n t u n t e m u s Alueellisen kehittämisen johtaminen, alueiden strateginen kehittäminen, kehittäjäverkostot Ha r r a s t u k s e t Salibandyn valmentaminen ja pelaaminen, lenkkeily. Tiina Ra m s t e d t -Sen HK, t u t k i m u s a p u l a i n e n Ki i n n o s t u s Alueelliset ja paikalliset innovaatiojärjestelmät, yritysten innovaatiotoiminta, alueellinen innovaatiopolitiikka. Ha r r a s t u k s e t Lenkkeily, kuntosali, murtomaahiihto, turkin kielen opiskelu, lukeminen. 8 Toimintakertomus Sente

9 Olli Ru o k o l a i n e n HM, t u t k i j a As i a n t u n t e m u s Kulttuuri ja luovat alat, alueiden strateginen kehittäminen Ha r r a s t u k s e t Ultimate, nuotiokitaran soitto, lukeminen To n i Sa a r i v i r t a FT, e r i k o i s t u t k i j a As i a n t u n t e m u s Koulutuksen talous, alueellinen kehittäminen, koulutus- ja innovaatiopolitiikka, muuttoliike Ha r r a s t u k s e t Murtomaahiihto, uiminen, pyöräily, puutarhanhoito Sa n n a Ka i s a Seppänen DI, t u t k i j a As i a n t u n t e m u s Innovaatiojärjestelmät, terveydenhuollon innovaatiot ja organisaatioiden muutos Ha r r a s t u k s e t Tanssi, kuntoliikunta, tee, leipominen ja ruoka. Ki r s i Si l t a n e n HM, t u t k i j a As i a n t u n t e m u s Paikallinen ja alueellinen kehittäminen, identiteettipolitiikka Ha r r a s t u k s e t Kuorolaulu, lukeminen, erityisesti paikallis- ja henkilöhistoria; lenkkeily ja sulkapallo 9 Toimintakertomus Sente

10 Talous Senten käynnissä olleiden projektin nettomenot olivat vuonna 2009 yhteensä euroa, josta apurahoja euroa v v v v v v v v v v v v Senten nettomenot Ministeriöt Kaupungit ja kunnat Liitot NOS-HS TEKES 1 Suomen Akatemia / ESF Muut % 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 Rahoituksen jakautuminen rahoittajittain 2009 htv 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 v v v v v v v v v v v v Henkilötyövuodet Euroopan tiederahasto (European Science Foundation) 10 Toimintakertomus Sente

11 kpl v v v v v v v v v v v v Vuoden aikana käynnissä olleet projektit Uudet alkaneet projektit Alkaneiden ja vuoden aikana käynnissä olleiden projektien määrä Toimintakertomus Sente

12 Senten yhteistyökumppanit - rahoittajat Paikalliset toimijat Alueelliset toimijat Kansalliset toimijat Kv. toimijat Espoon kaupunki etampere-ohjelma Etelä-Pirkanmaan seutukunta Forssan kaupunki Helsingin kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Imatran kaupunki Jyväskylän kaupunki Järvenpään kaupunki Kajaanin kaupunki Karhukuntien yhteistyötoimikunta Kuopion kaupunki Kurun kunta Lohjan yrityspalvelukeskus Nokian kaupunki Oulun kaupunki Peräseinäjoen kunta Porin kaupunki Riihimäen kaupunki Ruoveden kunta Seinäjoen aluekeskusohjelma Seinäjoen kaupunki Seinänaapurit Tampereen kaupungin tukisäätiö Tampereen kaupunki Tampereen seudun osaamiskeskusohjelma Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Toijalan kaupunki Turun seudun kehittämiskeskus Turun kaupunki Ulvilan kaupunki Valkeakosken kaupunki Valkeakosken seudun kehitysyhtiö Vammalan kaupunki Virtain kaupunki Ylistaron kunta Cursor Oy, Kotka- Hamina seudun kehittämisyhtiö Etelä-Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan TE-keskus Hämeen ammattikorkeakoulu Hämeen liitto Kainuun liitto Kainuun TE-keskus Pirkanmaan liitto Pirkanmaan TEkeskus Seinäjoen Teknologiakeskus Seinäjoen ammatti korkeakoulu Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, Keski-Pohjanmaan aikuisopisto Suomen akatemia Tekes Kunnallisalan kehittämissäätiö Maa- ja metsätalousminis teriö Sisäasianministeriö Opetusministeriö Puolustusministeriö Ympäristöministeriö Suomen kuntaliitto Tampereen yliopisto Helsingin yliopisto / Ruralia istituutti Tekniikan akateemisten liitto Synocus Oy Management Design Intelligence Oy Yritykset jotka eivät halua nimeään julkisuuteen Euroopan sosiaalirahasto Pohjoismaiden ministerineuvosto Euroopan unioni (5. puiteohjelma) European Science Foundation Joint Committee for Nordic research councils for the Humanities and Social Sciences (NOS-HS) 12 Toimintakertomus Sente

13 Projektit 2009 Al u e e l l i s e n e d u n k o n s t r u o i n t i: Ko h t i h u i p p u u n s a v i r i t e t t y j ä e u r o o p p a l a i s i a alueellisia innovaatiojärjestelmiä [Cra] Tu t k i j a t Markku Sotarauta, Kati-Jasmin Kosonen, Sanna Kaisa Seppänen ja Tiina Ramstedt-Sen (lisäksi Toni Saarivirta osallistuu Helsinki-casen analyysiin) Ai k a Ko n s o r t i o University of Lund, Ruotsi (Prof. Asheim, co-ordinator); University of Tampere (Prof. Sotarauta); University of Utrecht, Alankomaat (Prof. Boschma); University of Economics and Business Administration, Itävalta (Prof. Tödtling); Dokuz Eylül University, Turkki (Prof. Sedef Akgüngör); University of Agder (senioritutkija Arne Isaksen); Charles University, Tsekki (Prof. Blazek), Christian-Albrechts University of Kiel, Saksa (Prof. Hassink) Ra h o i t u s European Science Foundation / Suomen akatemia Tu t k i m u s t e h t ä v ä Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, vastaavatko erilaiset innovaatiostrategiat ja policy-mekanismit paikallisiin tarpeisiin ja tukevatko ne aidosti eri teollisuudenalojen limittymistä toisiinsa erilaisilla alueilla. Tutkimuskysymys: Miten innovaatioympäristöjä luodaan ja innovaatiostrategioita kehitetään erilaisissa ympäristöissä; a) suurilla metropolialueilla, b) verkostoituneissa ympäristöissä, joille on tyypillistä tiivis yhteistyö avaintoimijoiden kesken, sekä c) pienillä kaupunkiseuduilla, joilla ei ole tiedekorkeakouluja. Tutkimus kohdistuu kahdeksaan Euroopan maahan ja 24 tapauskohteeseen (caseen). Suomen tapaustutkimukset ovat pääkaupunkiseudun digitaalisen median keskittymä (Forum Virium Helsinki), Tampereen liikkuvien koneiden keskittymä ja Seinäjoen älyteknologia/ agroteknologia. Kl u s t e r i e n i t s e-u u d i s t u m i s e n k a p a s i t e e t t i: Re s i l i e n s s i n ja innovaatiopolitiikan kolmitasoanalyysi [Sere] Tu t k i j a t Ra h o i t t a j a t Kumppanit Ai k a Markku Sotarauta, Kati-Jasmin Kosonen ja Toni Saarivirta, Nina Mustikkamäki, Kirsi Sutinen, Riina, Pulkkinen, Henna Koski, Hanna Peevo. Tekes, Helsingin kaupunki, Oulun kaupunki ja Hämeenlinnan kaupunki MIT / Industrial Performance Center and Columbia University / Department of Urban Studies Tu t k i m u s t e h t ä v ä Sere-projektin tehtävänä on a) tunnistaa itse-uudistumisen kapasiteetin avainprosessit ja b) analysoida itse-uudistumisen kapasiteetin avainprosessien kytköksiä toisiinsa ja valittujen miniklustereiden ja niihin kuuluvien yritysten innovatiivisuuteen. Tutkimustehtävän taustalla on kaksi yleistä tutkimuskysymystä: a) miten kaupunkien kehittämisessä on mahdollista stimuloida innovatiivisuutta ja b) millainen on strategisen intention ja emergentin kehityskulun välinen suhde kaupunkiseudun kehittämisen kontekstissa. Tunnistaa miniklusterien uudistumista vauhdittavat tekijät ja siten tukea kaupunkiseutujen kehittämistä Tunnistaa miten itse-uudistumisen kapasiteettia voi tietoisesti vahvistaa ja miten emergenttejä kehityskulkuja on mahdollista suunnata 13 Toimintakertomus Sente

14 Yl i o p i s t o s a i r a a l a t i n n o v a a t i o a l u s t o i n a: l ä ä k e t i e t e e l l i s e n t i e d o n s y n t y ja k e h i t t y m i n e n Va s t a a v a t u t k i j a ja tutkimuksen johtaja: Ai k a: Tutkijatohtori Toni Saarivirta Tampereen yliopisto, Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö Tu t k i m u s r y h m ä Ra h o i t t a j a Ha n k k e e n k u v a u s Dr Davide Consoli, Manchester Institute of Innovation Research (MIoIR), University of Manchester, UK Dosentti, LKT Jussi Mikkelsson, Tampereen yliopisto ja Satakunnan keskussairaala (lääketieteellinen neuvonantaja) Suomen Akatemia Yliopistosairaalat innovaatioalustoina -tutkimuksessa tarkastellaan neljän kaupunkiseudun (Tampere, Helsinki, Manchester, Lontoo) yliopistosairaaloita innovatiivisina kehitysalustoina. Tutkimuksessa käytetään esimerkkitapauksina lääketieteellisen tiedon kehittymisestä sepelvaltimotaudin ja rintasyövän hoitomuotojen etenemistä ajassa sekä näiden sairauksien hoitoa edesauttaneita innovaatiota. Tutkimus toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Manchesterin yliopiston kanssa. Manchesterin yliopiston tutkimusryhmän aikaisempien tutkimustulosten mukaan lääketieteellisen tiedon keskeiseksi solmukohdaksi on tunnistettu yliopistosairaalat. Lääketieteellinen tieto ja innovaatiot vaativat syntyäkseen monen alan yhteistyötä, jossa erityisesti insinööritieteet ja kemia ovat tärkeitä. Lisäksi lääketieteellinen tieto kehittyy yhdessä teknologian kanssa, jossa toisaalta uusi teknologia mahdollistaa sairauksien parantamista, ja toisaalta lääketieteessä eteen tulevat uudet haasteet (esim. uudet sairaudet), antavat sysäyksen uuden teknologian kehittämiselle. Tutkimuksen keskeisenä hypoteesina on, että yliopistosairaalat ovat merkittäviä kehitysalustoja lääketieteellisten innovaatioiden synnyssä. Hankkeessa analysoidaan miten lääketieteellinen tieto/innovaatio syntyy, kehittyy ja jalostuu lopputuotteenaan parempi hoitomuoto sitä tarvitseville. Tutkimuksen yleiset tutkimuskysymykset ovat: mikä on yliopistosairaaloiden rooli lääketieteellisissä innovaatioissa ja voidaanko yliopistosairaalat nähdä kehitysalustoina lääketieteellisille innovaatiolle? Tutkimuksen tulosten perusteella saadaan lisää tietoa: lääketieteellisten innovaatioiden synnystä ja kehityksestä sekä niistä mekanismeista, jotka vallitsevat niin yliopistosairaaloiden, rahoittajien kuin lääketieteellisen tutkimuksenkin välillä aina potilaiden hoitoon saakka. Organisaatioiden muutos ja institutionaalinen yrittäjyys terveydenhuoltojärjestelmässä [ICIS] Tu t k i j a t Markku Sotarauta, Nina Mustikkamäki ja Sanna Kaisa Seppänen Ai k a Ra h o i t t a j a Kumppanit Joint Committee for Nordic Research Councils for the Humanities and the Social Sciences (NOS-HS) University of Lund, Ruotsi (prof. Asheim), University of Agder (prof. Isaksen) 14 Toimintakertomus Sente

15 Ta v o i t e: Icis-projektin tavoitteena on tuottaa uutta tietoa organisaatioiden muutosprosesseista pohjoismaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä. Tutkimus on vertaileva tapaustutkimus Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä. Tutkimuksen analyysiyksikkönä on yksittäinen toimija eli muutosprosesseja tarkastellaan projektissa muutokseen vaikuttavien avaintoimijoiden näkökulmasta. Icis-projektin tutkimuskysymykset ovat: a) kuinka instituutiot edistävät ja/tai haittaavat organisaatioiden muutosprosesseja pohjoismaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä ja b) kuinka näissä muutosprosesseissa keskeiset avaintoimijat vaikuttavat tapahtumien kulkuun ja näin pyrkivät muuttamaan institutionaalista toimintaympäristöä, jonka osa he myös itse ovat? Etelä-Pohjanmaan innovaatioympäristöjen kehittäminen (PINKE) Tu t k i j a t Ra h o i t t a j a Ai k a 2/2009 6/2009 Jari Kolehmainen ja Olli Ruokolainen Euroopan aluekehitysrahasto, Tavoite 2 -ohjelma Tu t k i m u s t e h t ä v ä Hankkeessa tunnistetaan ja kartoitetaan Etelä-Pohjanma pienten kaupunkiseutujen ja maaseudun innovaatioympäristöt ja niiden toimijakenttä sekä kerätään tietoa niiden kehittämistarpeista ja hyvistä käytänteistä. Lisäksi haetaan kansainvälisiä esimerkkejä maaseutumaisten innovaatioympäristöjen kehittämisestä. Kanta-Hämeen kehittäjien ja instituutioiden vaikuttavuus Tu t k i j a t Ra h o i t t a j a Ai k a 5/2009 3/2010 Jari Kolehmainen ja Riina Pulkkinen Hämeen liitto Tu t k i m u s t e h t ä v ä Tuoda esiin Kanta-Hämeen kehittämisen kannalta toivottavia institutionalisoituneita toimintoja ja institutionaalisen perustan vaikutuksia maakunnan kehittämiseen. Projekti selvittää ja jäsentää keskeisiä alueen institutionaalisen perustan muodostavia tekijöitä sekä etsii prosesseja, joilla institutionaalista perustaa rakennetaan. Projekti tuottaa toistettavissa olevan menettelytavan institutionaalisen perustan arvioimiseksi. Ta m p e r e e n k a u p u n k i s e u d u n r a k e n n e m a l l i t y ö: Ri k a s t a v i a n ä k e m y k s i ä ja sitoutumisen paikkoja Tu t k i j a t Ra h o i t t a j a Ai k a 1/2009 3/2010 Jari Kolehmainen ja Olli Ruokolainen Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Tu t k i m u s t e h t ä v ä Hankkeen tavoitteena on tuottaa rikastavia näkemyksiä Tampereen kaupunkiseudun rakennemallityön tueksi sekä tarjota sitoutumisen paikkoja rakennemallia käytännössä toteuttaville sidosryhmille (esim. elinkeinoelämä, kaupan palvelut, rakennnuttajat ja rakennusliikkeet, joukkoliikennetoimijat). Sidosryhmien osallistumisen tarkoituksena on kaksisuuntainen informaationvaihto: tieto seutukunnan kasvun visioista ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen suunnista sidosryhmille ja toisaalta sidosryhmien näkemykset ja omat toimenpiteet tiedoksi rakennemallin valmistelijoille. 15 Toimintakertomus Sente

16 Keski-Pohjanmaan palvelualojen innovaatioympäristön kehittäminen Tu t k i j a t Ra h o i t t a j a Ai k a 5/2009 3/2010 Jari Kolehmainen ja Tiina Ramstedt-Sen Keski-Pohjanmaan aikuisopisto Tu t k i m u s t e h t ä v ä Hankkeen tavoitteena on selvittää Keski-Pohjanmaan palvelualoihin liittyvän innovaatioympäristön nykyistä tilannetta ja esittää kehittämisehdotuksia sen vahvistamiseksi ja parantamiseksi. In n o v a a t i o t o i m i n t a a e d i s t ä v i e n toimintamallien ja t y ö k a l u j e n k a n s a i n v ä l i n e n k a r t o i t u s Tu t k i j a t Ra h o i t t a j a Jari Kolehmainen ja Olli Ruokolainen Seinäjoen teknologiakeskus Oy Ai k a 11/2009 4/2010 Tu t k i m u s t e h t ä v ä Projektin tavoitteena on kartoittaa kansainvälisiä esimerkkejä toimivista innovaatioympäristöjen kehittämisen politiikkavälineistä, työkaluista, toimintamalleista ja ilmiöistä sekä tunnistaa potentiaalisia toimintamalleja suomalaisten alueiden innovaatioympäristöjen kehittämiseen Po h j a n m a a n i n n o v a a t i o s t r a t e g i a Tu t k i j a t Ra h o i t t a j a Ai k a 11/2009 4/2010 Jari Kolehmainen ja Kirsi Siltanen Tekes (hankkeen päätoteuttaja Management Design Intelligence Oy) Tu t k i m u s t e h t ä v ä Projektin kokonaistavoitteena on tuottaa Pohjanmaan kolmen maakunnan yhteinen innovaatiostrategia. Senten osuus hankkeessa liittyy aiempien strategisten linjausten analyysiin sekä alueen keskeisten innovaatiotoimijoiden analyysiin. Väitöskirjatutkimukset Inhimilliset voimavarat ja HR-orientaatio kaupunkiseutujen elinkeinopolitiikassa Te k i j ä Mika Raunio Ai k a 1999 Te h t ä v ä Tehtävänä on selvittää, miten elinkeinopolitiikalla, kaupunkiympäristön suunnittelulla ja tietoisella imagon rakentamisella voidaan vaikuttaa kaupungin kehityksen kannalta tärkeän asukassegmentin olemassa oloon kaupungissa 16 Toimintakertomus Sente

17 In n o v a a t i o j ä r j e s t e l m ä t e i-yliopistokaupunkien k i l p a i l u k y v y n y l l ä p i t ä j i n ä ja kehittäjinä Te k i j ä Ai k a 2000 Kati-Jasmin Kosonen Te h t ä v ä Tutkimustehtävänä on tutkia, miten ei-yliopistokaupungit tukevat ja ylläpitävät alueen yritysten ja yleisemmin seudun kilpailukykyä edistäviä innovaatioverkostoja sekä edelleen minkälaisia keinoja ei-yliopistokaupungeilla on päästä kilpailukykyisyyttä edistäviin laajempiin innovaatioverkostoihin. Paikallisen innovaatioympäristön ulottuvuudet Te k i j ä Ai k a 2001 Jari Kolehmainen Te h t ä v ä Tehtävänä on kehittää paikallisen innovaatioympäristön käsitettä tarkastelemalla sen eri ulottuvuuksia ja niiden välisiä suhteita Yksilöiden välittäjäroolit sosiaalisissa verkostoissa Te k i j ä Ai k a 2004 Nina Mustikkamäki Te h t ä v ä Tutkimustehtävänä on tarkastella tiedon välittymistä sosiaalisissa verkostoissa sekä etsiä millaisia välittäjärooleja yksilöillä on tiedon etsinnän, välittämisen ja leviämisen prosesseissa. In n o v a t i o n e n v i r o n m e n t e v o l v i n g - t h e r o l e s o f university h o s p i t a l s in organisational change Te k i j ä Ai k a 2008 Sanna Kaisa Seppänen Te h t ä v ä Tutkimuskohteena on yliopistollisen sairaalan toiminta osana innovaatioympäristöä ja sen muutosta. Tarkoituksena on selvittää, miten yliopistolliset sairaalat osallistuvat innovaatioiden tuottamiseen vuorovaikutuksessa muiden organisaatioiden kanssa. Lisäksi tutkitaan, kuinka yliopistollinen sairaala vaikuttaa innovaatioympäristössä toimiviin muihin organisaatioihin ja instituutioihin eli innovaatioympäristön kehittymiseen kokonaisuutena. Yliopistollisen sairaalan rooleja tarkastellaan organisaatioinnovaatioiden ja organisaatioiden muutoksen näkökulmista. Pa i k a l l i s e t k e h i t t ä m i s k u l t t u u r i t: a r v o t, u s k o m u k s e t ja t a v a t a l u e i d e n k e h i t t ä m i s e s s ä Te k i j ä Kirsi Siltanen Ai k a 2008 Te h t ä v ä Alueiden kehittämisestä on tullut epäselvyyden hallintaa, jossa keskiössä on monien eri toimijoiden valjastaminen yhteisten tavoitteiden taakse. Erilaiset ymmärrykset ja toimintatavat kohtaavat, ja yhteisen tahdon ja toiminnan luominen tulee toiminnan keskeiseksi haasteeksi. Väitöskirjatyö tarkastelee sitä, kuinka kulttuurin käsitteistön avulla voi toisaalta ymmärtää paremmin jaetun toiminnan ja alueellisuuden dynamiikkaa, toisaalta tukea kehittämisen käytäntöjä toimintaympäristössä, jossa perinteiset ohjauksen keinot loppuvat kesken. 17 Toimintakertomus Sente

18 In s t i t u t i o n a a l i n e n m u u t o s i n n o v a a t i o y m p ä r i s t ö s s ä - yksilöiden t o i m i n t a m u u t o s p r o s e s s i s s a Te k i j ä Ai k a 2008 Riina Leena Pulkkinen Te h t ä v ä Tutkimustehtävänä on ymmärtää alueiden kehittämiseen vaikuttavien instituutioiden muutosprosessia. Tutkimus tarkastelee institutionaalista muutosta yksilötasolta. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä instituutioiden muutosdynamiikasta sekä antaa kehittäjille välineitä oman toimintansa jäsentämiseksi. De v e l o p m e n t o f i n n o v a t i o n s y s t e m s a s a c o n d i t i o n f o r i m p r o v e m e n t o f regional competitiveness in case of selected regions in Poland and Finland Te k i j ä Piotr Kryjom Ai k a 2005 Te h t ä v ä Tutkimustehtävänä on vertailla Suomessa ja Puolassa sovellettuja lähestymistapoja ja menetelmiä innovaatiostrategioiden luomisessa sekä analysoida niiden toteutusta ja toteutukseen vaikuttavia tekijöitä Re s e a r c h o n g l o b a l i z i n g cities in Ch i n a - Ca s e s s t u d y o n Beijing & Sh a n g h a i Te k i j ä Junjie Li Ai k a 2008 Te h t ä v ä This research is problem-oriented, trying to probe a development mode path selection of globalizing cities in China through a more creative angle of observation, analytical methods and tool, in hoping to achieve a certain results in academic value and practical value. Kulttuuripääoman strateginen hallinta alueellisessa kehittämisessä Te k i j ä Ai k a 2009 Olli Ruokolainen Te h t ä v ä Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, miten alueiden kulttuuripääomaa ja luovia toimialoja voidaan kehittää ja hyödyntää strategisesti. Tavoitteena on lisätä kehittäjien ymmärrystä luovien toimialojen dynamiikasta ja kehittämismahdollisuuksista. Julkaisut Sente sarjan julkaisuja 1 / 1999 Markku Sotarauta & Reija Linnamaa & Kimmo Viljamaa Kumppanit peilinä: Elinkeinopoliittisen seutuyhteistyön profiili Tampereen, Turun ja Imatran seuduilla sekä Ouluseudulla ja Seinänaapureissa 18 Toimintakertomus Sente

19 2 / 1999 Markku Sotarauta & Reija Linnamaa (toim.) Etelä-Pohjanmaan strategioita ja kehittämismallia etsimässä: Pehmeä strategia maakuntasuunnittelussa 3 / 1999 Markku Sotarauta & Reija Linnamaa & Kimmo Viljamaa Karhukunnat peilissä: Seutuyhteistyön lähtökohdat, esteet ja mahdollisuudet Porin seudulla 4 / 1999 Markku Sotarauta & Timo Lakso & Sami Kurki Alueellisen osaamisympäristön vahvistaminen: Etelä-Pohjanmaan korkeakouluverkoston toimintamalli 5 / 2000 Sami Kurki & Reija Linnamaa & Markku Sotarauta (toim.) 14 näkökulmaa alueelliseen kehittämiseen: Seinäjoen I aluekehitysseminaarin julkaisu 6 / 2000 Mika Raunio Lakeus kutsuu kuuleeko kukaan? Seinäjoen kehittäjäorganisaatioiden yhteistyösuhteet 7 / 2000 Reija Linnamaa & Markku Sotarauta Verkostojen utopia ja arki: Tutkimus Etelä-Pohjanmaan kehittäjäverkostosta 8 / 2000 Kimmo Viljamaa Suuria odotuksia, pieniä askelia: Pohjois-Pirkanmaan strategisen ohjelmatyön arviointi 9 / 2000 Mika Raunio & Reija Linnamaa Asuin- ja elinympäristön laatu ja kaupunkiseutujen kilpailukyky: Osaajien preferenssit ja tyytyväisyys Helsingin, Tampereen, Turun, Jyväskylän, Porin ja Seinäjoen seuduilla 10 / 2001 Matti Mäki & Timo Lakso Hanketoiminnan neljä todellisuutta: ESR-rahoitetut hankkeet rahoittajien, toteuttajien ja osallistujien silmin 11 / 2001 Mika Raunio Osaajat valintojen kentällä: Helsingin, Tampereen, Turun, Jyväskylän, Porin ja Seinäjoen seutujen vetovoimaisuus virtaavassa maailmassa 12 / 2001 Jari Kolehmainen Yritykset ja alueet tietointesiivisessä globaalitaloudessa: Kilpailukyky kohtalonyhteytenä 13 / 2002 Jyri Kokkonen Ranskan aluekehityshallinnon uudistuminen - Kaupunkipolitiikan ja hallinnon kehittämisen 30 vuotta 14 / 2002 Markku Sotarauta & Mika Kautonen & Tomi Lähteenmäki Tulevaisuustiedosta kilpailuetua: Teknologian ennakointikonseptointi Pirkanmaalla [Pitenna] 15 / 2002 Mika Raunio Suomi globaalitalouden osaajien valintojen kentällä: Ulkomaalaisten huippuosaajien mielikuvat ja todellisuudet suomalaisessa työ- ja kaupunkiympäristössä 16 / 2003 Markku Sotarauta & Reija Linnamaa & Nina Suvinen Tulkitseva kehittäminen ja luovat kaupungit: Verkostot ja johtajuus Tampereen kehittämisessä. Julkaistu yhteistyössä Tekniikan akateemisten liiton kanssa 19 Toimintakertomus Sente

20 17 / 2005 Kimmo Viljamaa Hiiden alue peilissä: Seutuyhteistyön profiilit Hiiden alueella 18 / 2005 Jouni Juutilainen & Pasi Sorvisto & Jussi Nukari Innovaatiojärjestelmää uudistamassa: Case Jyväskylä - Human Technology City 19 / 2005 Kimmo Kainulainen Kulttuuriala kauunkien menestystekijänä: Visioita ja näköaloja Jyväskylästä, Oulusta, Porista, Tampereelta ja Turusta 20 / 2006 Virpi Katajala Seudulliset elinkeinoyhtiöt aluekehittämisen verkostossa 21 / 2006 Anna Vilhula & Kati-Jasmin Kosonen & Markku Sotarauta Yliopistot ja osaamiskeskusohjelmat aluekehittämisessä 22 / 2006 Marjaana Korhonen Discovering Keys to the Integration of Immigrants From Human Capital towards Social Capital 23 / 2007 Markku Sotarauta & Kati-Jasmin Kosonen & Kimmo Viljamaa Aluekehittäminen generatiivisena johtajuutena luvun aluekehittäjän työnkuvaa ja kompetensseja etsimässä 24 / 2007 Kirsi Sutinen Paikallisia kehittämiskulttuureja etsimässä - Käsitteellinen tutkimus alueellisen kehittämisen kulttuurisista rakenteista 25 / 2007 Hanna Peevo Innovatiivisuuden haasteita kaupunkiseudun kehittämisessä 26 / 2007 Riina-Leena Pulkkinen Kehittäjäverkoston johtaminen pienellä kaupunkiseudulla - Kehittäjäverkoston johtamisen merkitys ja mahdollisuudet alueen luodessa uusia kehityspolkuja 27 / 2008 Henna Koski Innovatiivinen kunta? Tutkimus kuntien uudistumiseen vaikuttavista tekijöistä. 28 / 2008 Olli Ruokolainen Kulttuuri ja aluekehittäminen - Luova Tampere -ohjelma uusien mahdollisuuksien avaajana 29 / 2009 Suutari, T. & Ruokolainen, O. & Kolehmainen, J. & Saartenoja Etelä-Pohjanmaan maaseudun innovaatioympäristöt - Perinteisen elinkeinopolitiikan ja uuden innovaatiopolitiikan mahdollisuudet ja rajoitteet maaseutualueilla. Senten työraportteja-sarjan julkaisuja 1 / 2001 Mika Raunio & Reija Linnamaa Seinäjoen seudun markkinointi osaajia houkuttelevana paikkana asua ja elää 2 / 2001 Reija Linnamaa Development Process of the ICT Cluster in the Jyväskylä Urban Region 3 / 2002 Markku Sotarauta & Juha Kostiainen Näytön paikka: Hämeenlinna seudusta Suomen johtava täydennyskoulutuskaupunki 4 / 2002 Miia Perenius Growth and prosperity to all regions?- A comparative study of the Nordic regional policies 20 Toimintakertomus Sente

21 5 / 2003 Tomi Lähteenmäki Pirkanmaan kehittäjäverkoston analyysi 6 / 2003 Mika Raunio Should I Stay or Should I Go: The Images and realities of foreign professionals in Finnish working and living environments. English Summary 7 / 2003 Anna Vilhula Teollisuusperinnön hyödyntäminen alueellisessa kehittämisessä. Ruhr suuntautuu tulevaisuuteen menneisyyteen nojaten 8 / 2004 Markku Sotarauta Strategy Development in Learning Cities: From Classical Rhetoric towards Dynamic Capabilities. Literature review for the Critical -project. 9 / 2006 Markku Sotarauta Where Have all the People Gone? Leadership in the Fields of Regional Development. 10 / 2007 Toni Saarivirta In Search of Self-Renewal Capacity defining concept and its theoretical framework 11 / 2007 Davide Consoli & Pier Paolo Patrucco Distributed Innovation and the Governance of Knowledge: an empirical study on Technological Platforms 12 / 2007 Markku Sotarauta Leadership in Promotion of Regional Development - An Empirical Analysis of Power and Influence Tactics in the Finnish Regional Development Activity 13 / 2007 Toni Saarivirta & Davide Consoli Where Did They Go? A Study on Newly Established Universities and Graduate Mobility in Finland 14 / 2007 Olli Ruokolainen MIT lähikuvassa - Taustatietoa huippuyliopistosta ja sen menestystekijöistä 15 / 2007 Markku Sotarauta & Jari Kolehmainen & Kirsi Sutinen Tampereen kaupunkiseudun elinkeinostrategian perusta - Kehittämisfilosofian etsintä ja strategian suuntaviivojen hahmottelu 16 / 2007 Juha Kostiainen Kaupunkiseutujen kehitys ja itseuudistuminen - Käsitteellistä perustaa etsimässä 17 / 2007 Markku Sotarauta Evolutionaarinen muutoskäsitys ja itseuudistumisen kapasiteetti - Käsitteellistä perustaa etsimässä 18 / 2008 Sini Lempinen Innovoiden eteenpäin? Helsingin, Oulun, Vaasan ja Lahden kaupunkiseutujen innovaatiostrategioiden tarkastelua 19 / 2008 Toni Saarivirta Itseuudistumisen kapasiteetti ja kehitysalustat - Tarkastelussa Forum Virium Helsinki 20 / 2008 Kati-Jasmin Kosonen Strengthening Self-Renewal Capacity in the InnoSteel Platform in Hämeenlinna, Finland 21 Toimintakertomus Sente

22 21 / 2008 Toni Saarivirta Itseuudistumisen kapasiteetti ja välittäjäorganisaatiot - Tarkastelussa Oulu Wellness Instituuttisäätiö 22 / 2008 Toni Saarivirta Taloudellinen kehitys, evolutionaarinen muutoskäsitys ja avoin innovaatio Tarkastelussa Xpolis kehityshanke 23 / 2008 Kirsi Sutinen Menestyksen tarinoita maailmalta - Kaupunkikehityksen tapausesimerkkejä 24 / 2008 Kati-Jasmin Kosonen Kokousmatkailun kehitys jatkuvan uudistumisen väylällä - Kanta-Hämeen kokousja kongressimatkailun kehittämisen prosessit itse-uudistumisen näkökulmasta 25 / 2008 Toni Saarivirta. & Markku Sotarauta Strateginen suunnittelu innovaatioympäristön kehittämisessä - Case Helsingin seudun innovaatiostrategia 26 / 2009 Markku Sotarauta.& Jarin Kolehmainen Ruotsinpyhtäältä rajan taakse ja takaisin - Näkymiä ja ajatuksia Kotka-Haminan seutukunnan kehittämiseen 27/2009 Francesco Vona & Davide Consoli Innovation, Human Capital and Earning Distribution - Towards a dynamic lifecycle approach Tutkijoiden julkaisut 2009 Jari Kolehmainen, HM Hynynen, A. & Kolehmainen, J. & Kervinen, M Kohti uusien avauksien maisemakaupunkia: Ylä-Pirkanmaan alue- ja elinkeinorakenteen kehittäminen. Tampere: Tampereen teknillinen yliopisto, EDGE Arkkitehtuuri- ja kaupunkitutkimuslaboratorio & Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry. Kolehmainen, J. & Alarinta, J University Consortium of Seinäjoki, Finland: Bringing South Ostrobothnia to the Knowledge Economy. Regions Magazine 273 (1), s Kolehmainen, J Aluekehittäjän maailmantuska 2.0. Innovaatio ja osaaminen 2 (2), s.14. Kolehmainen, J Aluekehittäminen hyödyntää tutkimusta. Ilkka Kolehmainen, J Luottamus - talouden uudelleen löydetty voimavara. Innovaatio ja osaaminen, Kevät 2009, s.14. Kolehmainen, J Pintaraapaisu innovaatiovetoisen aluekehittämisen ajankohtaisiin kysymyksiin. Teoksessa Kolehmainen J, Ranta T (toim.) Innovaatioympäristöjen kehittäminen ja johtaminen: Käytännön kokemuksia suomalaisilta kaupunkiseuduilta: Seinäjoen teknologiakeskus Oy, s Aluekeskusohjelman verkostojulkaisu 1/ Toimintakertomus Sente

23 Suutari, T., Ruokolainen, O., Kolehmainen, J. & Saartenoja, A Etelä-Pohjanmaan maaseudun innovaatioympäristöt: Perinteisen elinkeinopolitiikan ja uuden innovaatiopolitiikan mahdollisuudet ja rajoitteet maaseutualueilla. Tampere: Tampereen yliopisto, alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö. Sente-julkaisuja 29/2009. Viljamaa, A., Kolehmainen, J. & Kuusisto, J For and against? An exploration of inadvertent influences of policies on KIBS industries in the Finnish policy setting. /The Service Industries Journal/ 2009, ifirst Article, s Kolehmainen J. & T. Ranta (toim.) Innovaatioympäristöjen kehittäminen ja johtaminen. Käytännön kokemuksia suomalaisilta kaupunkiseuduilta. Aluekeskusohjelman verkostojulkaisu 1/2009. Työ- ja elinkeinoministeriö. Kolehmainen, J The Black Box of Regional Innovation Activities: Some Notions on the Conceptual Flow. Teoksessa Sari Soini (toim.) Effective Rural and Urban Innovation Policies: International Conference in Seinäjoki Seinäjoki: University of Helsinki. Ruralia Institute, s Ruralia Institute, Reports 46. Sotarauta, M. & Kolehmainen, J Ruotsinpyhtäältä rajan taakse ja takaisin - Näkymiä ja ajatuksia Kotka-Haminan seutukunnan kehittämiseen. Tampereen yliopisto, Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö, Sente työraportteja 26/2009. Kati-Jasmin Kosonen, YTM (Virkavapaalla ) Ko s o n e n, K-J Strengthening Self-Renewal Capacity in the InnoSteel Platform in Hämeenlinna, Finland. Teoksessa Sotarauta Markku (toim.) Itseuudistumisen kapasiteetti ja alueelliset innovaatiopolitiikat. s Tekesin katsaus 263/2009. Tekes. Helsinki. Sotarauta, M. & Kostiainen, J. & Saarivirta, T. & Ko s o n e n, K-J Itseuudistumisen kapasiteetin luonne ja ydinprosessit: Huomioita ja johtopäätöksiä Self-Renewal Capacity of Clusters projektista. Teoksessa Markku Sotarauta (toim.) Itseuudistumisen kapasiteetti ja alueelliset innovaatiopolitiikat. s Tekesin katsaus 263/2009. Tekes. Helsinki. Ko s o n e n, K-J Ihmismaantieteen yhteiskunnallisia kattauksia. Kirja- esittely Jorma Kytömäen ja Sami Mosion (toim. 2006) Paikka, kaupunki, valtio. Ihmismaantieteen perspektiivejä- teoksesta. Kulttuurintutkimus-lehti. Nro 26 (2009): 4 Kaupunki. Jyväskylän yliopisto. Juha Kostiainen, dosentti, HT, DI Sotarauta, M. & Kostiainen, J. & Saarivirta, T. & Kosonen, K-J Itseuudistumisen kapasiteetin luonne ja ydinprosessit: Huomioita ja johtopäätöksiä Self-Renewal Capacity of Clusters projektista. Teoksessa Markku Sotarauta (toim.) Itseuudistumisen kapasiteetti ja alueelliset innovaatiopolitiikat. s Tekesin katsaus 263/2009. Tekes. Helsinki. Kostiainen, J. & Majamaa, W. & Kuronen, M Off the Grid. Teoksessa Junnila, S. (toim.) Rakentamisen energiatulevaisuus. Sitran raportteja 84. Helsinki. Nina Mustikkamäki, HM Mu s t i k k a m ä k i, N Tiedon vaihdosta tiedon uudistamiseen. Tamperelaisen biomateriaaliyhteisön kehitys poikkitieteelliseksi yhteisöksi. Teoksessa Markku Sotarauta (toim.) Itseuudistumisen kapasiteetti ja alueelliset innovaatiopolitiikat. s Tekesin katsaus 263/2009. Tekes. Helsinki. 23 Toimintakertomus Sente

24 Riina Pulkkinen, HM Pu l k k i n e n, R Säännöt on tehty rikottaviksi? Katsaus pientä kaupunkiseutua lukkiuttaviin tekijöihin. Teoksessa Sotarauta Markku (toim.) Itseuudistumisen kapasiteetti ja alueelliset innovaatiopolitiikat. s Tekesin katsaus 263/2009. Tekes. Helsinki. Olli Ruokolainen, HM Suutari, T. & Ru o k o l a i n e n, O. & Kolehmainen, J. & Saartenoja, A Etelä- Pohjanmaan maaseudun innovaatioympäristöt: Perinteisen elinkeinopolitiikan ja uuden innovaatiopolitiikan mahdollisuudet ja rajoitteet maaseutualueilla. Tampere: Tampereen yliopisto, alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö. (Sente-julkaisuja 29). Toni Saarivirta, FT Sotarauta, M. & Kostiainen, J. & Sa a r i v i r t a, T. & Kosonen, K-J Itseuudistumisen kapasiteetin luonne ja ydinprosessit: Huomioita ja johtopäätöksiä Self-Renewal Capacity of Clusters projektista. Teoksessa Markku Sotarauta (toim.) Itseuudistumisen kapasiteetti ja alueelliset innovaatiopolitiikat. s Tekesin katsaus 263/2009. Tekes. Helsinki. Sa a r i v i r t a, T. & Sotarauta, M Strateginen suunnittelu innovaatioympäristön kehittämisessä: Case Helsingin seudun innovaatiostrategia. Teoksessa Markku Sotarauta (toim.) Itseuudistumisen kapasiteetti ja alueelliset innovaatiopolitiikat. s Tekesin katsaus 263/2009. Tekes. Helsinki. Sa a r i v i r t a, T Itseuudistumisen kapasiteetti ja kehitysalustat. Tarkastelussa Forum Virium Helsinki. Teoksessa Sotarauta, M. (toim.) Itseuudistumisen kapasiteetti ja alueelliset innovaatiopolitiikat. s Tekesin katsaus 263/2009. Tekes. Helsinki. Sa a r i v i r t a, T Itseuudistumisen kapasiteetti ja välittäjäorganisaatiot. Tarkastelussa Oulu Wellness Instituuttisäätiö. Teoksessa Sotarauta, M. (toim.) Itseuudistumisen kapasiteetti ja alueelliset innovaatiopolitiikat. s Tekesin katsaus 263/2009. Helsinki. Consoli, D. & Sa a r i v i r t a, T. & Vona, F An analysis of the Graduate Labour Market in Finland: the Impact of Skill-Job Mismatches, University Quality and Regional Externalities. DIME Workshop on Technology, Skills and Geography SPRU, University of Sussex, September 2009 Sa a r i v i r t a, T Building Self-Renewal Capacity for Future Growth and Adaptation. Global Academic Society Journal: Social Science Insight 2 (7), Sa a r i v i r t a, T Self-Renewal Capacity and Economic Growth. Manchester: Manchester Business School. (Manchester Business School Working Paper 568). Sa a r i v i r t a, T. (2009) Why Not the Best Schools? The Finland Report. ACER Press, Melbourne. Kirsi Siltanen, HM Si l t a n e n, K Paikallinen kulttuuri ja innovaatiopolitiikka. Teoksessa Markku Sotarauta (toim.) Itseuudistumisen kapasiteetti ja alueelliset innovaatiopolitiikat. s Tekesin katsaus 263/2009. Tekes. Helsinki. 24 Toimintakertomus Sente

25 Markku Sotarauta, HT So t a r a u t a, M Power and Influence Tactics in the Promotion of Regional Development: An Empirical Analysis of the Work of Finnish Regional Development Officers. Geoforum 40:5. s Edquist, C. & Luukkonen, T. & So t a r a u t a, M Broad-Based Innovation Policy. In Evaluation of the Finnish National Innovation System - Full report. pp Taloustieto Oy, Helsinki University Print: Helsinki. Edquist, C. & So t a r a u t a, M What is required for the further development of a broad-based innovation policy in Finland? In Evaluation of the Finnish National Innovation System - Full report. pp Taloustieto Oy, Helsinki University Print: Helsinki. Veugelers, R., Aiginger, K., Edquist, C., Breznitz, D., Murray, G., Ottaviano, G., Hyytinen, A., Kangasharju, A., Ketokivi, M., Luukkonen, T., Maliranta, M., Maula, M., Okko, P., Rouvinen, P., So t a r a u t a, M., Tanayama, T., Toivanen, O. & Ylä-Anttila, P Evaluation of the Finnish National Innovation System Pol-icy Report. Taloustieto Oy. Helsinki University Print; Helsinki. So t a r a u t a, M Strateginen innovaatiojohtaminen kunnassa. Teoksessa Haveri, A. & Majoinen, K. & Jäntti, A, (toim.) Haastava kuntajohtaminen. s Kuntaliitto. Helsinki. So t a r a u t a, M Kuoliaaksi syleilty innovaatio? Teoksessa Kaupungit kurkottavat 2010-luvulle: Näkymiä ja haasteita uudistuvalle kaupunkipolitiikalle. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Alueiden kehittäminen 12/2009. Helsinki. Häkli, J. & Karppi, J. & So t a r a u t a, M Alueellinen muutos ja sen hallinta. Teoksessa Karppi, I. & Sinervo, L.-M. (toim.) Governance: Uuden hallintatavan jäsentyminen. s Tampereen yliopisto. Hallintotieteiden keskus. Tampere. So t a r a u t a, M. (toim.) Itseuudistumisen kapasiteetti ja alueelliset innovaatiopolitiikat. Tekesin katsaus 263/2009. Tekes. Helsinki. So t a r a u t a, M. & Kostiainen, J. & Saarivirta, T. & Kosonen, K-J Itseuudistumisen kapasiteetin luonne ja ydinprosessit: Huomioita ja johtopäätöksiä Self-Renewal Capacity of Clusters projektista. Teoksessa Sotarauta, M. (toim.) Itseuudistumisen kapasiteetti ja alueelliset innovaatiopolitiikat. ss Tekesin katsaus 263/2009. Tekes. Helsinki Saarivirta, T. & So t a r a u t a, M Strateginen suunnittelu innovaatioympäristön kehittämisessä: Case Helsingin seudun innovaatiostrategia. Teoksessa So t a r a u t a, M. (toim.) Itseuudistumisen kapasiteetti ja alueelliset innovaatiopolitiikat. s Tekesin katsaus 263/2009. Tekes. Helsinki. So t a r a u t a, M. & Kolehmainen, J Ruotsinpyhtäältä rajan taakse ja takaisin - Näkymiä ja ajatuksia Kotka-Haminan seutukunnan kehittämiseen. Tampereen yliopisto, Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö, Sente työraportteja 26/ Toimintakertomus Sente

26 TAULUKKO 1. Julkaisut vuonna (Vuoden 2008 tiedot suluissa). Julkaisut 2009 Suomessa julkaistu Ulkomailla julkaistu Yhteensä Monografiat - (1) - - (1) Artikkelit (referoidut) - (-) 4 (5) 4 (5) Artikkelit kokoomateoksissa 14 (13) - (1) 14 (14) Muut tieteelliset julkaisut 2 (10) 2 (1) 4 (11) Toimitetut julkaisut 1 (1) - 1 (1) Oppikirjat Muut julkaisut 5 (3) - 5 (3) Yhteensä 22 (28) 6 (7) 28 (35) 35 Vuosittain, kpl Kumulatiivisena, kpl v v v v v v v v v v v v Julkaisut suomeksi vuosittain Julkaisut suomeksi kumulatiivisena Julkaisut suomeksi vuosittain ja kumulatiivisena Vuosittain, kpl Kumulatiivisena, kpl v v v v v v v v v v v v Muut kuin suomenkieliset julkaisut vuosittain Muut kuin suomenkieliset julkaisut kumulatiivisena Julkaisut jollain muulla kuin Suomen kielellä vuosittain ja kumulatiivisena Toimintakertomus Sente