ALUEELLISEN KEHITTÄMISEN TUTKIMUSYKSIKKÖ TOIMINTAKERTOMUS 2000

Transkriptio

1 ALUEELLISEN KEHITTÄMISEN TUTKIMUSYKSIKKÖ TOIMINTAKERTOMUS 2000

2

3 Tampereen yliopisto Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö Toimintakertomus 2000

4 Kansi ja taitto: Nina Mustikkamäki Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö Yhteystiedot: Tampereen yliopisto Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö Tampereen yliopisto Puh Fax Cityoffset Oy Tampere 2001

5 Sisältö Sente siirtyi toiseen vaiheeseen 7 Senten toiminta-ajatus ja tavoitteet 8 Senten toiminnan lähtökohta 9 Sente -filosofia ja keskeiset käsitteet toiminnan taustalla 10 Henkilökuntaesittely eli Senten virallinen lintukirja 12 Tutkimusprojekti (jatko-opinnot) oman työn ohessa 16 Talous 17 Projektit Väitöskirjatutkimukset 23 Julkaisut Sente -sarjan julkaisuja 25 Tutkijoiden julkaisut 26 Tutkijoiden muu tieteellinen toiminta ja asiantuntijatehtävät Tutkijakoulutus ja vierailut ulkomaisissa yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa Muuta

6

7 Sente siirtyi toiseen vaiheeseen Vuonna 1998 toimintansa aloittanut Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö (Sente) siirtyi vuonna 2000 kehityksensä toiseen vaiheeseen. Vuoden 2000 kuluessa tutkimusryhmän koko kaksinkertaistui; viiden tutkijan ryhmää tulivat vahvistamaan Matti Mäki, Nina Mustikkamäki, Kati-Jasmin Kosonen, Leena Helenius-Mäki ja Tomi Lähteenmäki. Sente kasvoi kymmenen päätoimisen tutkijan ja muutaman työnsä ohessa väitöskirjaa tekevän alueellisen kehittämisen ammattilaisen tutkimusryhmäksi. Samalla liikevaihto kaksinkertaistui; projektikanta laajeni ja monipuolistui. Sente on alusta alkaen toiminut 100 %:sti yliopiston ulkopuolisella rahoituksella. Toiminta on perustunut tiiviiseen yhteistyöhön sekä muiden tutkimusryhmien että kehittäjäorganisaatioiden kanssa. Erityisen tiivistä yhteistyö on ollut Tampereen ja Seinäjoen kanssa. Vuoden 2000 kuluessa Senten strateginen kotipesä asettuikin aiempaa vahvemmin Tampereen ja Seinäjoen muodostamalle akselille ko. kaupunkien lahjoittaessa kaupunkien kilpailukykyyn ja strategiseen kehittämiseen kohdistuvan professuurin Senteen. Senten perustaa vahvisti merkittävästi myös Tampereen osaamiskeskusohjelman kanssa tehty nelivuotinen yhteistyösopimus. Senten kehityksen toiselle vaiheelle on siis ominaista institutionaalisen perustan vahvistuminen, mikä antaa mahdollisuuden aiempaa pitkäjänteisempään toimintaan ja suurempien tutkimuskokonaisuuksien valmisteluun. Senten kehityksen kolmannen vaiheen perusta on valmis. Kolmannen vaiheen ydin tulee perustumaan jo alkaneen kansainvälisen toiminnan laajentamiseen ja vakiinnuttamiseen. Rima on edelleen niin korkealla, että sen voi alittaa pää pystyssä. 7

8 Senten toiminta-ajatus ja tavoitteet Toiminta-ajatus Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö on alueiden ja erityisesti kaupunkiseutujen kehittämistä palveleva tutkimusyksikkö. Sen perustehtävä on lisätä ymmärrystä kaupunkiseutujen kehittämisprosessien dynamiikasta kilpailukyvyn, suunnittelun ja johtamisen näkökulmista. Luonteeltaan Sente on kaupunkiseutujen kehittämisen tuotekehitysyksikkö. Sen päämääränä on luoda uusia lähestymistapoja ja näkökulmia kehittämistoiminnan tueksi. Sente tukee strategista kehittämistä tuottamalla uutta tietoa, soveltamalla muualla tehtyä tutkimusta yhteistyöalueillaan (erityisesti Tampereen ja Seinäjoen kaupunkiseudut) sekä toimimalla alueellisessa kehittämisessä ideoijana, sparraajana ja tarvittaessa kriittisenä vastavoimana. Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikön toiminta kohdistuu tutkimukseen. Se osallistuu koulutukseen ja konsultointiin yhteistyössä strategisten ja tapauskohtaisten kumppaneiden kanssa. Senten tutkijat osallistuvat tarvittaessa strategiatyöhön asiantuntijoina. Senten tutkimustoiminta kohdistuu yleisellä tasolla seuraaviin teemoihin: Alue- ja kehittämispolitiikat Kaupunkipolitiikka Elinkeinopolitiikka Erityisellä tasolla tutkimus kohdentuu seuraavasti: Innovatiivinen alueellinen kehittäminen - Osaamiseen ja innovatiivisuuteen perustuvien kehittämiskonseptien analyysi ja kehittäminen Kaupunkiseutujen kilpailukyky ja elinkeinopolitiikka verkostoyhteiskunnassa - Osaamiseen ja innovatiivisuuteen perustuvan kehittämisen tulevaisuuden sisältöjen tunnistaminen Suunnittelu ja johtaminen verkostoyhteiskunnassa - Kehittäjäverkostojen analyysi ja niiden strategisen toiminnan kehittäminen Yritysverkostot ja talouden klusterit - Taloudellisen toiminnan globaali ja paikallinen dynamiikka. Yleiset tavoitteet Kaupunkiseutujen strategiseen kehittämiseen erikoistuneen kansainvälisen huippututkimusyksikön luominen. Kaupunkiseutujen strategisen kehittämisen teoreettisen pohjan vahvistaminen ja käytännön sovellusten luominen. 8

9 Erityiset tavoitteet Tukea alueiden ja kaupunkiseutujen erityisesti Tampereen ja Seinäjoen kaupunkiseutujen - kehitystä tutkimus- ja kehittämispalveluilla. Tuottaa sekä teoreettisesta että käytännön toiminnan näkökulmasta käyttökelpoisia ja mielekkäitä tutkimustuloksia. Luoda sellainen luova ja dynaaminen tapa toimia, joka tukee yksikön tutkijoiden henkilökohtaista sitoutumista sekä Senten toimintoihin että kunkin omaan tulevaisuuteen. Senten toiminnan lähtökohta Kehittyneet taloudet ovat siirtymässä teollisesta yhteiskunnasta jälkiteolliseen yhteiskuntaan, jota kutsutaan esimerkiksi tieto- tai verkostoyhteiskunnaksi. Eräs keskeinen verkostoyhteiskuntaa määrittävä piirre on tiedon muodostuminen tärkeimmäksi tuotannontekijäksi. Yhä yleisemmin kilpailukykyisyyden uskotaan riippuvan kyvystä tuottaa, prosessoida ja soveltaa tehokkaasti informaatiota ja tietoa. Näin kilpailukyvyn kehittämisen avainteemoiksi ovat nousseet osaaminen, oppiminen ja innovatiivisuus. Samalla hallinnollisia ja toiminnallisia rajoja ylittävän verkostomaisen yhteistyön merkitys on kasvanut. Globalisoituvalle taloudelle on ominaista kansainvälisten, kansallisten ja paikallisten toimintojen limittyminen uudella tavalla. Aiemmin rajat alueiden, instituutioiden, sektoreiden ja organisaatioiden välillä määrittivät toimijoiden paikan ja aseman. Nyt alueiden ja organisaatioiden aseman määrittää yhä useammin niiden osaaminen ja kyky jatkuvasti kehittää omia toimintoja. Samalla kilpailu kaupunkiseutujen välillä yrityksistä, työpaikoista ja osaavista ihmisistä kiristyy. Lisäksi elinkeinopolitiikassa painopiste on siirtymässä erilaisista interventioista ja subventioista kilpailukyvyn kehittämiseen. Myös kilpailukyvyn käsite laajenee perinteisestä yritysten kilpailukykyä korostavasta näkökulmasta kokonaisvaltaista näkemystä korostavaan suuntaan. Kilpailukyvyn jatkuva kehittäminen edellyttää tietoa kilpailukyvyn elementeistä, kehittämisen institutionaalisesta kapasiteetista, taloudellisista klustereista, asuin- ja elinympäristön laadusta kilpailukyvyn tekijänä, johtajuudesta kaupunkiseudun kehittämisessä jne. Jatkuvan oppimisen ja osaamisen korostuminen nostaa esille tutkimuksen ja kehittämistoiminnan tiiviin yhteistyön tarpeen. Tutkimuksen ja käytännön vuorovaikutus voi tukea alueen kehittämistä mm... tuottamalla uutta tietoa kaupunkiseudun kehittämisen ja kehityksen kannalta keskeisistä ilmiöistä, lisäämällä ymmärrystä alueella tapahtuvista organisationaalisista muutoksista tavoitteena oppimisen edistäminen, 9

10 tukemalla kehittämiskonseptien jatkuvaa kehittämistä tunnistamalla niiden pullonkaulat ja tarjoamalla ratkaisuehdotuksia niiden poistamiseksi, tukemalla strategista suunnittelua analysoimalla sekä strategioiden sisältöjä, prosessien laatua että toimintaympäristön muutosta, tukemalla uuden tiedon käyttäjien linkittymistä tiedon tuottajiin, tunnistamalla yhtäältä verkostosuhteiden syntymisen esteet ja toisaalta verkostomaisen toiminnan mahdollisuudet, lisäämällä ymmärrystä organisaatioiden välisen kommunikaation, vuorovaikutteisen oppimisen ja kaupunkiseudun kehittymisen välisistä suhteista, osoittamalla sektoreittaisten strategioiden väliset suhteet kaupunkiseudun kokonaisvaltaisen kehittämisen näkökulmasta, tuottamalla näkemyksiä kaupunkiseudun mahdollisista tulevaisuuksista. Tutkim us Uusin tieto Uudet kysymykset ja tutkimuskohteet Uusin tieto Uudet ajattelu- ja toimintatavat Koulutus ja konsultointi Kehittäm inen Uudet ajattelu- ja toimintatavat KUVA 1. Senten toiminnan taustalla oleva näkemys tutkimuksen ja käytännön jatkuvasta vuorovaikutuksesta. Sente-filosofia ja keskeiset käsitteet toiminnan taustalla Vanhassa itämaisessa lautapelissä nimeltä GO sente tarkoittaa yliotetta. Jos pelaajalla on sente, hän voi pakottaa vastustajan vastaamaan omiin siirtoihinsa. Sente ei kuitenkaan ole staattinen ilmiö, vaan pelaajalla voi esimerkiksi sente jossain osassa lautaa, mutta arvioituaan tilanteen vastustaja voi jättää sen huomiotta ja pelata laudan toiseen osaan ja pyrkiä näin saamaan sente haltuunsa. Sente ei siis ole pysyvä tila, vaan jatkuva pyrkimys saada peli haltuun. 10

11 Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikössä sente tarkoittaa jatkuvaa pyrkimystä olla oman alan kehityksen kärjessä, pyrkimystä luoda jotain uutta. Senten tutkimustoiminnan kohteen muodostavat erilaiset hajautuneet järjestelmät, jaetun vallan sävyttämät alueiden ja kaupunkien kehittämiseen suunnatut pelit. Hajautunut järjestelmä Vanhan keskitetysti koordinoidun ja hierarkkisen järjestelmän tilalle on syntymässä uudenlainen moninainen ja limittyvä neuvottelu- ja kommunikaatiojärjestelmä. Uuden järjestelmän tehtävänä ei niinkään ole suoraan vaikuttaa kehityksen kulkuun, vaan luoda toimintaedellytyksiä taloudelliselle toiminnalle. Kehityksen suunta näyttäisi olevan kohti verkostoituneita, moninaisia, dynaamisia ja limittyviä neuvottelusysteemejä, joissa suunnittelu ja ohjaus eivät kohdistu vain ylhäältä alas vaan eri toimijoiden jatkuvana vuoropuheluna. Moniulotteisessa järjestelmässä ei ole yhtä hallitsevaa keskusta, vaan se rakentuu useiden toimijoiden keskinäiselle vuorovaikutukselle. Hajautuneissa järjestelmissä sente tarkoittaa jatkuvaa pyrkimystä ylittää sisäänpäin kääntyneet yksikkökohtaiset intressit ja löytää kolmansia ratkaisuja ja näin edistää sekä yhteisiä että erillisiä tavoitteita. Hajautuneissa järjestelmissä sente ei siis kohdistu toista pelaajaa vastaan vaan kokonaisuuden tarpeisiin ja uusien ratkaisujen löytämiseen. Sillä johtajalla, joka hallitsee verkostoissa käytävien pelien hienoudet ja niiden monet kommunikatiiviset prosessit, on holistinen ja käytännönläheinen ote valtaan eli kapasiteettiin johtaa verkostoja ja hallita muutosta. Hajautuneissa järjestelmissä senten saaminen haltuun edellyttää uudenlaista näkökulmaa ja uudenlaisia lähestymistapoja alueellisessa johtamisessa. Yleisenä lähtökohtana tällöin on, että senten saaminen haltun edellyttää enemmän verkostojen ja muutosprosessien johtamista ja vähemmän hallinnointia. Alueellinen johtaminen Edellä olevan pohjalta alueellinen johtaminen voidaan nähdä useiden organisaatioiden ja intressiryhmien välisenä vuoropuheluna, jossa etsitään jatkuvasti yhteisymmärrystä ja sopimusta tulevaisuuteen suuntautuvista toimenpiteistä. Se on jatkuva kommunikatiivinen prosessi, jolloin johtamisen voidaan määritellä olevan eri yhteiskuntaelämän alojen erilaisten intressiryhmien (potentiaalisesti ristiriitaisten) päämäärien, strategioiden ja keinojen yhteensovittamista ja toimintojen koordinoimista alueen kehityksen edistämiseksi sekä verkostojen ja muutoksen johtamiseksi. Alueellisessa johtamisessa sente tarkoittaa jatkuvaa pyrkimystä hallita muutosta ja johtaa verkostoja siten, ettei muutos pääse hallitsemaan meitä ja ettei verkosto ala elää omaa elämäänsä. 11

12 Henkilökuntaesittely eli Senten virallinen lintukirja 1 MARKKU SOTARAUTA, HT, professori, dosentti ASIANTUNTEMUS: Pehmeä strategia - strateginen ajattelu, strateginen johtaminen ja strateginen suunnittelu, verkostojen johtaminen ja ydinkompetenssiajattelu. Paikallinen ja alueellinen kehittäminen, elinkeinopolitiikka, kaupunkipolitiikka, aluepolitiikka. HARRASTUKSET: Urheilu (erilaiset pallopelit, lenkkeily, rullaluistelu, uinti), lukeminen, Japanin kulttuuri ja talous. STRUTSI (Mani maniacus estradius quack) Strutsi on kotoisin Afrikan kuumilta savanneilta, mutta se on viime vuosikymmeninä vakiinnuttanut vahvasti johtajan asemaa myös pohjoisten lintuyhteisöjen parissa. Strutsilla on ominaisuuksia, jotka ovat taanneet sen säilymisen maapallolla jo miljoonien vuosien ajan. Strutsi on erittäin kauko- ja laajakatseinen, se on yksi nopeimmista kaksijalkaisista eläimistä ja tällä hetkellä se on maapallolla suurin elävä lintu. Vastapainona strutsilla on taas erittäin pienet aivot (n g), joihin parhaassa tapauksessa on tiivistynyt kaikki oleellinen Strutsilla on vahva sija mytologiassa; joissakin kulttuureissa strutsit ovat hyvän ilmentymiä, kun taas toisissa kulttuureissa strutsi nähdään demoniseksi olennoksi. Vahvin strutsista kulkeva myyttinen tarina on linnun taipumus haudata pelottavissa tilanteissa päänsä hiekkaan. Tämä myyttinen tarina on tuskin tosi, sillä tosielämässä strutsi on erittäin sosiaalinen ja haasteita rakastava olento. Lisäksi tuo intoa puhkuva lintuhan jopa haltioituu kirkkaista parrasvaloista REIJA LINNAMAA, HL, tutkija ASIANTUNTEMUS: Paikallinen ja alueellinen kehittäminen: elinkeinopolitiikka, seutuyhteistyö. Kaupunkiseudun kilpailukyvyn kehittäminen ja verkostojen johtaminen HARRASTUKSET: Urheilu (lenkkeily, hiihto, kuntosali, miekkailu), avantouinti ja lukeminen. PUNAPÄÄNARSKU (Falco rosso jacta argumentos) Punapäänarsku on Suomessa varsin harvinainen. Sen ruumis on normaalisti pullea ja pää pyöreä, mutta narskujen risteydyttyä uiveloiden kanssa tiedetään joillekin narskuille kehittyneen uiveloille tyypillisen virtaviivaisen ruumin rakenteen ja sahanterää muistuttavan nokkarakenteen, jolla saa otteen liukkaastakin ilmiöstä. Punapäänarskulle on tyypillistä pyrkimys sen suuresti ihaileman haukan tapaiseen saaliin tarkkailuun, sivaltavan nopeaan analyysiin ja herkeämättömän tiukkaan otteeseen ilmiöstä kuin ilmiöstä. Punapäänarskunaaralle on ominaista hiljainen mutta laaja-alainen maailman menon tarkkailu ja satunnaiset kiinnostusta ilmaisevat bät ja tshi äännähdykset. Punapäänarskunaaraan kohdatessa haasteen tai kohdatessa vertaisensa vastustajan sen ääntely muuttuu sarjaksi tasaisesti kiihtyviä räp räp räp äänteitä. Tällöin narskun äänen voimakkuus nousee vain hieman, mutta ääntelyn frekvenssi kiihtyy tasaisesti, kunnes haaste on voitettu tai vastustaja peloitettu tiehensä. 12

13 KIMMO VILJAMAA, HM, tutkija ASIANTUNTEMUS: HARRASTUKSET: Paikallinen ja alueellinen kehittäminen, elinkeinopolitiikka, kehittämistyön arviointi. Tietämyksen luominen ja hallinta aluekehittämisessä ja alueellisessa innovaatiopolitiikassa. Musiikin kuuntelu, lukeminen, urheilu (lenkkeily, kuntosali, pallopelit), tietokoneet. VALKOSELKÄTIKKA (Kimberly tierra de vilja) Valkoselkätikka on Kiljuhanhen ohella Senten linnuston uhanalaisin laji, jonka esiintyminen on voimakkaasti pirstoutunut ja rajoittunut. Lisääntymiskykyisten yksilöiden määrä on hyvin pieni, vaikka viime vuosina pesivien parien määrä onkin noussut huikeasti. Valkoselkätikalla saattaa ilmetä pakottava tarve esim. hakata nokallaan metallitolppaa, mikä kuvastaa tikan taipumusta selvittää asioita ja ratkaista ongelmia jääräpäisesti ja periksiantamattomasti. Aiemmin luonnossa vapaana steppaillessaan valkoselkätikka oli varsin suuri seikkailija. Nyttemmin nämä harvalukuiset huippuyksilöt on rauhoitettu erilaisin pakkokeinoin. MIKA RAUNIO, HM, tutkija ASIANTUNTEMUS: HARRASTUKSET: Paikallinen ja alueellinen kehittäminen, elinkeinopolitiikka, kaupunkiseutujen vetovoimaisuus ja markkinointi sekä inhimillisten voimavarojen merkitys kaupunkiseutujen kehitykselle. Liikunta (ju-jutsu, kuntosali, jne.), lukeminen ja musiikin kuuntelu. RÄYSKÄ (Loco punk europaeus) Räyskä on valitettavan yleinen loislintulaji, joka esiintyy myös kaupunkimaisissa työpaikkaympäristöissä. Se on tyypillinen Aluerariteettikomitean väheksymä päivittäin esiintyvä satunnaislaji. Ahkerana puurtajana tunnettu Räyskä ei jätä mitään puolitiehen ja syö kalansakin vain savustettuna. Räyskän äänet ovat miehekkään käheitä, mutta lauluääntä Räyskällä ei ole käytännössä lainkaan. Tarmokkaista reviiritappeluistaan ja muninnan monimutkaisuudestaan kuuluisa lintu tunnistetaan Tom Jones-tyylisistä rääkäisyistään varsinkin lämpiminä kesäöinä. Lajille on jo pitkään vaadittu rauhoitusta, mutta turhaan. 1 Senten virallinen lintukirja on syntynyt useiden kahvi- ja lounastaukojen yhteydessä. Lintuluonnehdinnat ovat sekoitus todellisten lintujen kuvauksia ja kyseisen tutkijan luonteenpiirteitä. Jokaisen lukijan vastuulle jää muodostaa kuva siitä, mikä on tämän sekoituksen suhde. 13

14 TOMI LÄHTEENMÄKI, HM, tutkija ASIANTUNTEMUS: HARRASTUKSET: Strategiatyö ja sen arviointi, kaupunkiseutujen kilpailukyky ja elinkeinopolitiikka. Musiikki ja penkkiurheilu (pl. hiihtolajit) KUNINGASPINGVIINI (Day dreamius di donne officius) Lentokyvytön pingviini liikkuu maalla kaatumalla mahalleen, potkimalla jaloillaan vauhtia ja liukumalla kelkan tavoin eteenpäin. Se saattaa edetä myös seisomalla pystyssä pyrstöntynkäänsä tukeutuen ja raahautumalla eteenpäin siiventyngät kylkiä vasten painettuina kaikella sillä arvokkuudella, joka saa sen näyttämään meidän silmissämme niin perin rakastettavalta. Uima- ja sosialiseeraustaidoissaan kuningaspingviini on enemmän kuin kala vedessä. Se on suorastaan ilmiömäinen kyky mitä tulee bileiden järjestämiseen ja hauskan pitoon. Isokokoinen kuningaspingviinimme on seurallinen laumaeläin, mutta se on samalla myös hyvin suorasukainen. Ulkoisen olemuksen värikkyyden lisäksi sille on tyypillistä myös varsin selkeäsanaiset mielipiteen ilmaisut. NINA MUSTIKKAMÄKI, RAK. ARKK., HALL. YO. tutkimussihteeri ASIANTUNTEMUS: HARRASTUKSET: Kaupunkipolitiikka, yhdyskuntasuunnittelu ja maankäyttö sekä yritysten liikkuvuus ja uudet sijaintitekijät Urheilu (suunnistus, kuntosali, squash), luonnossa liikkuminen, avantouinti, valokuvaus. KILJUHANHI, KILJUKAS (Lex tyrannius blondius vegetariana) Kiljuhanhen eli kiljukkaan tunnistaa pienestä punaisesta nokasta, pyöreästä vaaleasta päästä, jyrkästä otsalinjasta sekä korkeasta ja viiltävästä äänestä ( ki-ju tai kiju-ju ). Kun kiljukas pääsee omiensa joukkoon, kuuluu tässä parvessa kaikenaikaa monitavuista rupattelua ja korkeaäänistä kaakatusta. Silloin tällöin linnut ravistelevat päätään ja ääntelevät samalla ganggang, ganggang, mikä tarkoittaa: lähdetään nopeasti, tuulta siipien alle! Yhtäkkinen kiljukkaan törähdys saa kaikki säntäämään pakoon. Kiljukas tarkkailee valppaasti parvensa toimintaa ja vahtii, etteivät sen jäsenet pääse poikkeamaan liiaksi ruodusta. Se korvaakin valppaudessaan vahtikoiran ja sitä pidetään myös lahjomattomuuden vertauskuvana. Vaativissa paikoissa ja tilanteissa kiljuhanhet liittoutuvat suurempien petolintujen kanssa turvatakseen toimintansa ja saadakseen suojaa saalistajilta. 14

15 KATI-JASMIN KOSONEN, YTM, tutkija ASIANTUNTEMUS: HARRASTUKSET: Paikallinen ja alueellinen kehittäminen, kaupunkipolitiikka ja osaamiskeskustoiminta sekä erityisesti innovaatioiden edistäminen ja ohjelmaperustainen suunnittelu. Ulkoilu ja luonnossa liikkuminen (patikointi, pyöräily, vesillä liikkuminen), laitesukellus, lukeminen, piirustus, elokuvat. PULU (Columba viippo) Kesykyyhky tai tuttavallisesti pulu on tyypillisin kaupunkilintumme. Se viihtyy vain suurehkoissa asutuskeskuksissa ja liikkuu niiden ulkopuolella ainoastaan syksyisin. Pulu on ensimmäisiä ihmisen kesyttämistä linnuista ja niitä jalostettiin eri tarkoituksiin: osa vain silmien iloksi ja herättämään ihastusta oudoilla väreillään. Näistä erikoisuuksista kehittyi kaupunkien nykyiset pulut. Talvi on pulujen ankeinta aikaa. Päiväkausia kestävissä tuiskuissa ne istuvat räystään reunalla odottamassa hyväntekijäänsä, jonka ympärille ne pudottautuvat ensin yksin, kaksin ja sitten kokonaisena parvena. Siipiään levitellen ne koettavat pitää toisiaan koko ajan loitolla samalla seuraten kohdettaan kujertaen ja pyörien sen ympärillä herkeämättä, kunnes viimein tulevat huomatuksi. LEENA HELENIUS-MÄKI, HM, tutkija ASIANTUNTEMUS: HARRASTUKSET: Mielikuvien muodostuminen, mielikuvat kaupungeista, mielikuvat tulevaisuuden kaupungeista, kaupunkien harjoittamat imago- ja markkinointikampanjat. Chihuahua- ja tiibetinspanieli -tytöt, keskieurooppalaiset linnat, sarjakuvat, tanka-runot, kirjallisuus. HIPPIÄINEN (Satire Domina) Hippiäinen on Euroopan pienin lintu. Se on hyvin värikäs, eloisa ja äänteleväinen pallero. Hippiäinen onkin helppo tunnistaa pienestä koostaan, vilkkaasta liikehtimisestään sekä äänistään, joista tyypillisin on vienolla äänenpainolla esitetty tii-tii-tyri, jota täydentää satunnaisesti sivaltava äännähdys, släsh. Erikoistuntomerkkinä on tällöin hetkellinen punainen väritys. On uskottu, että kokonsa takia hippiäinen on puolustuskyvytön ja uhanalainen lintu. Pieni koko ja hellyttävä ulkomuoto on kuitenkin käytännössä lähes pelkkää silmänlumetta. Koostaan huolimatta hippiäinen saattaa (sukulaissielunsa pilkkasiiven tavoin) hiljentää suuremmankin petolintuparven värikkäällä verbaaliakrobatiallaan ja sivaltavalla argumentoinnillaan. Ainoa luonnollinen vihollinen hippiäiselle on talvi, jolloin muiden lintuyhteisöjen on hyvä korjata paleleva hippiäinen lämpimään. 15

16 TIMO LAKSO, HM, tutkija ASIANTUNTEMUS: Paikallinen ja alueellinen kehittäminen, elinkeinopolitiikka, ohjelmaperusteinen suunnittelu. JÄNKÄKURPPA (Limbo crypta makebus) Jänkäkurppa jähmettyy ihmisten lähestyessä liikkumattomaksi, siksi sen erottaminen muista toimistokalusteista saattaa olla vaikeaa. Jänkäkurpan voi yrittää paikantaa kuuntelemalla sen vaimeita äsh - tai kuivia äägh - äännähdyksiä. Jänkäkurpan voi myös löytää astelemalla ympäri huonetta. Askellus on kuitenkin tehtävä varoen, sillä se lähtee lentoon vasta aivan jalan alta. Jänkäkurpan syöksyessä kuuluu omituinen, laukkaavan hevosen kavionkopsetta muistuttava ääni. Syöksyä seuraa koukkaus, jonka aikana lintu laulaa lipisevästi ja silloin on paras hetki kopata se. Jänkäkurppa on suhteellisen harvalukuinen. MATTI MÄKI, HL, erikoistutkija ASIANTUNTEMUS: HARRASTUKSET: Paikallinen ja alueellinen kehittäminen - erityisesti järjestötoiminta ja itseohjautuva paikallinen kehittäminen. Kirjallisuus ja lukeminen (suomalainen, erityisesti aatehistoriallinen kirjallisuus ennen vuotta 1940), ulkoilu, luonnossa liikkuminen, hyötyliikunta (talvella laskettelu ja lumilautailu) HUUHKAJA (Mysticus ruralus bothniacus) Huuhkaja on komea ja suurikokoinen metsien tupsukorva, jonka naama on noenvärinen ja leuanalus valkoinen. Hehkuvin silmin tuijottavaa huuhkajaa on kautta aikojen pidetty viisauden mutta myös erilaisten mystisten voimien ilmentymänä. Nykypäivänä huuhkaja on ehdoton oman reviirinsä herra. Sen kohtaloksi ovat koituneet ainoastaan suuret ja nopeat autot. Parhaiten huuhkajan havaitsee kevätöisestä huhuilustaan, joka saattaa kuulua lakeuksilla jopa viiden kilometrin päähän. Tarkkaavaista ja työssään taitavaa huuhkajaa saattaa ensin erehtyä luulemaan suurikokoiseksi haukaksi, mutta sitä lähemmin tarkkaillessa huomaa, että haukasta poiketen sen pää on hyvin suuri ja ikään kuin poikki hakattu. Tutkimusprojekti (jatko-opinnot) oman työn ohessa 16 DI, FM Juha Kostiainen, elinkeinojohtaja (Tampereen kaupunki) HL Jari Iisakkala, elinkeinojohtaja (Porin kaupunki) HM Virpi Aarnio, rehtori (Alajärvi-instituutti) Tässä toimintakertomuksessa esitellään pääosin päätoimisesti Sentessä toimivien tutkijoiden toimintaa.

17 Talous Senten käynnissä olleiden projektin nettomenot olivat vuosina Vuonna 1998 yhteensä mk, josta Timo Lakson apurahan osuus mk. Vuonna 1999 yhteensä mk, josta Timo Lakson ja Juha Kostiaisen apurahojen osuus yhteensä mk. Vuonna 2000 yhteensä mk, josta Kati-Jasmin Kososen ja Juha Kostiaisen apurahojen osuus yhteensä mk. Kuva 2. Projektin rahoittajat 1998 Kuva 3. Projektin rahoittajat 1999 Kuva 4. Projektien rahoittajat 2000 Kuva 5. Projektien nettomenot

18 Projektit 2000 RAJATON ETELÄ-POHJANMAA: JOHTAMIS- JA SUUNNITTELUMENETELMIEN KEHITTÄMINEN HAJAUTUNEEN VALLAN MAAILMASSA [HAJA-JOHTO] Projektin tutkijat: Rahoittajat: Markku Sotarauta ja Reija Linnamaa Seinäjoen kaupunki, Etelä-Pohjanmaan liitto, Euroopan sosiaalirahasto Aika: Projektin tehtävä: Projektin tehtävänä on luoda hajautuneen vallan maailmaan sopivia suunnittelu- ja johtamismenetelmiä sekä analysoida Etelä- Pohjanmaan alueellista kehittämisjärjestelmää verkostojen johtamisen näkökulmasta. Raportointi: Sotarauta, M. & Linnamaa, R. (toim.) Etelä-Pohjanmaan strategioita ja kehittämismallia etsimässä: Pehmeä strategia maakuntasuunnittelussa. Tampereen yliopisto, Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö. Sente-julkaisuja 2/1999. Tampere. Raunio, M Lakeus kutsuu kuuleeko kukaan? Seinäjoen kehittäjäorganisaatioiden ylimaakunnalliset yhteistyösuhteet. Tampereen yliopisto, Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö. Sente-julkaisuja 6/2000. Tampere. Linnamaa, R. & Sotarauta, M Verkostojen utopia ja arki. Tutkimus Etelä-Pohjanmaan kehittäjäverkostosta. Tampereen yliopisto, Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö. Sente-julkaisuja 7/2000. Tampere. ASUIN- JA ELINYMPÄRISTÖN LAADUN MERKITYS KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYVYLLE Projektin tutkijat: Mika Raunio ja Reija Linnamaa Aika: Rahoittajat: Helsingin, Tampereen, Turun, Jyväskylän, Porin ja Seinäjoen kaupungit. Tehtävä: Tutkimustehtävänä on tunnistaa asuin- ja elinympäristön laadun merkitys kaupunkiseutujen kilpailukyvylle. Tutkimuksen kohdekaupunkeja ovat Helsinki, Tampere, Turku, Jyväskylä, Pori ja Seinäjoki. 18

19 Raportointi: Raunio, M. & Linnamaa, R Asuin- ja elinympäristön laatu ja kaupunkiseutujen kilpailukyky: Osaajien preferenssit ja tyytyväisyys Helsingin, Tampereen, Turun, Jyväskylän, Porin ja Seinäjoen seuduilla. Tampereen yliopisto, Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö. Sente-julkaisuja 9/ Tampere. POHJOIS-PIRKANMAAN STRATEGISEN OHJELMATYÖN ARVIOINTI: MERKITTÄVYYS JA ARVIOINTINÄKEMYKSEN LAAJENTAMINEN Projektin tutkijat: Kimmo Viljamaa Aika: Rahoittajat: Pohjois-Pirkanmaan seutukunta, Pirkanmaan liitto ja Pirkanmaan TE-keskus. Tehtävä: Tutkimustehtävänä on yhtäältä kehittää strategisen ohjelmatyön arvioinnin lähestymistapoja ja toisaalta tukea Pohjois-Pirkanmaan kehittämistä luomalla edellytykset omasta toiminnasta oppimiselle. Raportointi: Viljamaa, K Suuria odotuksia, pieniä askelia: Pohjois-Pirkanmaan strategisen ohjelmatyön arviointi. Tampereen yliopisto, Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö. Sente-julkaisuja 8/2000. Tampere. MUUTOKSEN HALLINTA JA KEHITTÄJÄVERKOSTON TOIMIVUUS MAAKUNNAN KEHITTÄMISESSÄ Projektin tutkijat: Markku Sotarauta ja Timo Lakso Aika: Rahoittajat: Suomen Kuntaliitto, Kajaanin kaupunki, Kainuun liitto ja Kainuun TE-keskus Tehtävä: Tutkimustehtävänä on tunnistaa maakunnallisen muutoksen hallinnan muodot ja toimintatavat. Projektin tavoitteena on tunnistaa muutoksen hallinnan menestystekijät ja pullonkaulat sekä tunnistaa uuden järjestelmän keskeisten toimijoiden roolit ja strategiat maakunnan muutoksen hallinnan näkökulmasta. Raportointi: Sotarauta, M. & Lakso, T Muutoksen johtaminen ja luova jännite: Tutkimus Kainuun kehittämistoiminnasta. Suomen Kuntaliitto. Acta-sarja 132. Helsinki. 19

20 YHTEISTYÖN LAATUA JA HANKKEIDEN LISÄARVOA ETSIMÄSSÄ Projektin tutkijat: Matti Mäki ja Timo Lakso Aika: Rahoittajat: Etelä-Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus Tehtävä: Tutkimustehtävänä on analysoida yritysten kehittämishankkeista saamaa hyötyä ja lisäarvoa yhteistoiminnan laatuanalyysin avulla. Raportointi: Keväällä IN SEARCH OF PROCESS BASED REGIONAL DEVELOPMENT POLICY Researchers: Markku Sotarauta and Reija Linnamaa (in co-operation with Janne Hukkinen and Henrik Bruun, Helsinki University of Technology, Laboratory of Environmental Protection) Period: Funding: Nordic Senior Officials Committee of Regional Policy (NÄRP) Research task: The research task can be identified to be to provide an answer to the following question: What are the key characteristics of the process based regional development policy appropriate for enabling actors to manage policy processes, i.e. to constantly seek possible futures, to generate innovations, to learn and to cope with various problems in issue based arenas. Report: In August 2001 LEADER II TOIMINNAN JÄLKIARVIOINTI Projektin tutkijat: Tomi Lähteenmäki ja Kimmo Viljamaa (toteutetaan yhteistyössä Helsingin ja Vaasan yliopistojen kanssa) Aika: Rahoittajat: Maa- ja metsätalousministeriö Tehtävä: Senten osuutena on arvioida EU:n yhteisöaloitteen Leader II toiminnan innovatiivisuutta. NOKIAN KAUPUNGIN KILPAILUKYKY Projektin tutkijat: Tomi Lähteenmäki ja Kimmo Viljamaa Aika: Rahoittaja: Nokian kaupunki 20

21 Tehtävä: Analysoida Nokian strategista asemaa kilpailukyvyn näkökulmasta ja samalla tuottaa aineistoa ja näkemyksiä kaupungin strategiatyön tueksi. Raportointi: Keväällä 2001 SEINÄNAAPURIT-SEUTUKUNNAN KEHITTÄMISOHJELMAN LAADINTAPROSESSI Projektin tutkijat: Markku Sotarauta, Reija Linnamaa, Tomi Lähteenmäki ja Jari Kolehmainen Aika: 2000 Rahoittajat: Seinänaapurit-seutukunta Tehtävä: Raportointi: Organisoida Seinänaapurit-seutukunnan strategiaprosessi ja laatia kehittämisohjelma vuosille Sotarauta, M., Linnamaa, R., Lähteenmäki, T. & Kolehmainen, J Periferinen tasku vai menestyvä seutukunta? Seinänaapurien kilpailukyvyn kehittämisen strategiset aikomukset Seinänaapurit-lautakunta. Julkaisematon raportti. PÄÄKAUPUNKISEUDUN KASVUN VAIKUTUS YRITYSVIRTOJEN SUUNTAUTUMISEEN - ESISELVITYS Projektin tutkijat: Nina Mustikkamäki Aika: 2000 Rahoittajat: Sisäasiainministeriö, Ympäristöministeriö sekä Toijalan, Vammalan, Valkeakosken, Hämeenlinnan, Forssan, Hyvinkään, Riihimäen ja Järvenpään kaupungit. Tehtävä: Selvittää miten pääkaupunkiseudun kasvu näkyy yritysten sijoittumisessa sekä tunnistaa pääkaupunkiseudulta muualle suuntautuvat yritysvirrat. Raportointi: Minne virta vie? Esiselvitys pääkaupunkiseudun kasvun vaikutuksista yritysvirtojen suuntautumiseen. Tampereen yliopisto. Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö. Julkaisematon raportti. ETELÄ-PIRKANMAAN KILPAILUKYKY Projektin tutkijat: Tomi Lähteenmäki Aika: 2000 Rahoittajat: Valkeakosken seudun kehitysyhtiö 21