ALUEELLISEN KEHITTÄMISEN TUTKIMUSYKSIKKÖ TOIMINTAKERTOMUS 2000

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ALUEELLISEN KEHITTÄMISEN TUTKIMUSYKSIKKÖ TOIMINTAKERTOMUS 2000"

Transkriptio

1 ALUEELLISEN KEHITTÄMISEN TUTKIMUSYKSIKKÖ TOIMINTAKERTOMUS 2000

2

3 Tampereen yliopisto Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö Toimintakertomus 2000

4 Kansi ja taitto: Nina Mustikkamäki Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö Yhteystiedot: Tampereen yliopisto Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö Tampereen yliopisto Puh Fax Cityoffset Oy Tampere 2001

5 Sisältö Sente siirtyi toiseen vaiheeseen 7 Senten toiminta-ajatus ja tavoitteet 8 Senten toiminnan lähtökohta 9 Sente -filosofia ja keskeiset käsitteet toiminnan taustalla 10 Henkilökuntaesittely eli Senten virallinen lintukirja 12 Tutkimusprojekti (jatko-opinnot) oman työn ohessa 16 Talous 17 Projektit Väitöskirjatutkimukset 23 Julkaisut Sente -sarjan julkaisuja 25 Tutkijoiden julkaisut 26 Tutkijoiden muu tieteellinen toiminta ja asiantuntijatehtävät Tutkijakoulutus ja vierailut ulkomaisissa yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa Muuta

6

7 Sente siirtyi toiseen vaiheeseen Vuonna 1998 toimintansa aloittanut Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö (Sente) siirtyi vuonna 2000 kehityksensä toiseen vaiheeseen. Vuoden 2000 kuluessa tutkimusryhmän koko kaksinkertaistui; viiden tutkijan ryhmää tulivat vahvistamaan Matti Mäki, Nina Mustikkamäki, Kati-Jasmin Kosonen, Leena Helenius-Mäki ja Tomi Lähteenmäki. Sente kasvoi kymmenen päätoimisen tutkijan ja muutaman työnsä ohessa väitöskirjaa tekevän alueellisen kehittämisen ammattilaisen tutkimusryhmäksi. Samalla liikevaihto kaksinkertaistui; projektikanta laajeni ja monipuolistui. Sente on alusta alkaen toiminut 100 %:sti yliopiston ulkopuolisella rahoituksella. Toiminta on perustunut tiiviiseen yhteistyöhön sekä muiden tutkimusryhmien että kehittäjäorganisaatioiden kanssa. Erityisen tiivistä yhteistyö on ollut Tampereen ja Seinäjoen kanssa. Vuoden 2000 kuluessa Senten strateginen kotipesä asettuikin aiempaa vahvemmin Tampereen ja Seinäjoen muodostamalle akselille ko. kaupunkien lahjoittaessa kaupunkien kilpailukykyyn ja strategiseen kehittämiseen kohdistuvan professuurin Senteen. Senten perustaa vahvisti merkittävästi myös Tampereen osaamiskeskusohjelman kanssa tehty nelivuotinen yhteistyösopimus. Senten kehityksen toiselle vaiheelle on siis ominaista institutionaalisen perustan vahvistuminen, mikä antaa mahdollisuuden aiempaa pitkäjänteisempään toimintaan ja suurempien tutkimuskokonaisuuksien valmisteluun. Senten kehityksen kolmannen vaiheen perusta on valmis. Kolmannen vaiheen ydin tulee perustumaan jo alkaneen kansainvälisen toiminnan laajentamiseen ja vakiinnuttamiseen. Rima on edelleen niin korkealla, että sen voi alittaa pää pystyssä. 7

8 Senten toiminta-ajatus ja tavoitteet Toiminta-ajatus Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö on alueiden ja erityisesti kaupunkiseutujen kehittämistä palveleva tutkimusyksikkö. Sen perustehtävä on lisätä ymmärrystä kaupunkiseutujen kehittämisprosessien dynamiikasta kilpailukyvyn, suunnittelun ja johtamisen näkökulmista. Luonteeltaan Sente on kaupunkiseutujen kehittämisen tuotekehitysyksikkö. Sen päämääränä on luoda uusia lähestymistapoja ja näkökulmia kehittämistoiminnan tueksi. Sente tukee strategista kehittämistä tuottamalla uutta tietoa, soveltamalla muualla tehtyä tutkimusta yhteistyöalueillaan (erityisesti Tampereen ja Seinäjoen kaupunkiseudut) sekä toimimalla alueellisessa kehittämisessä ideoijana, sparraajana ja tarvittaessa kriittisenä vastavoimana. Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikön toiminta kohdistuu tutkimukseen. Se osallistuu koulutukseen ja konsultointiin yhteistyössä strategisten ja tapauskohtaisten kumppaneiden kanssa. Senten tutkijat osallistuvat tarvittaessa strategiatyöhön asiantuntijoina. Senten tutkimustoiminta kohdistuu yleisellä tasolla seuraaviin teemoihin: Alue- ja kehittämispolitiikat Kaupunkipolitiikka Elinkeinopolitiikka Erityisellä tasolla tutkimus kohdentuu seuraavasti: Innovatiivinen alueellinen kehittäminen - Osaamiseen ja innovatiivisuuteen perustuvien kehittämiskonseptien analyysi ja kehittäminen Kaupunkiseutujen kilpailukyky ja elinkeinopolitiikka verkostoyhteiskunnassa - Osaamiseen ja innovatiivisuuteen perustuvan kehittämisen tulevaisuuden sisältöjen tunnistaminen Suunnittelu ja johtaminen verkostoyhteiskunnassa - Kehittäjäverkostojen analyysi ja niiden strategisen toiminnan kehittäminen Yritysverkostot ja talouden klusterit - Taloudellisen toiminnan globaali ja paikallinen dynamiikka. Yleiset tavoitteet Kaupunkiseutujen strategiseen kehittämiseen erikoistuneen kansainvälisen huippututkimusyksikön luominen. Kaupunkiseutujen strategisen kehittämisen teoreettisen pohjan vahvistaminen ja käytännön sovellusten luominen. 8

9 Erityiset tavoitteet Tukea alueiden ja kaupunkiseutujen erityisesti Tampereen ja Seinäjoen kaupunkiseutujen - kehitystä tutkimus- ja kehittämispalveluilla. Tuottaa sekä teoreettisesta että käytännön toiminnan näkökulmasta käyttökelpoisia ja mielekkäitä tutkimustuloksia. Luoda sellainen luova ja dynaaminen tapa toimia, joka tukee yksikön tutkijoiden henkilökohtaista sitoutumista sekä Senten toimintoihin että kunkin omaan tulevaisuuteen. Senten toiminnan lähtökohta Kehittyneet taloudet ovat siirtymässä teollisesta yhteiskunnasta jälkiteolliseen yhteiskuntaan, jota kutsutaan esimerkiksi tieto- tai verkostoyhteiskunnaksi. Eräs keskeinen verkostoyhteiskuntaa määrittävä piirre on tiedon muodostuminen tärkeimmäksi tuotannontekijäksi. Yhä yleisemmin kilpailukykyisyyden uskotaan riippuvan kyvystä tuottaa, prosessoida ja soveltaa tehokkaasti informaatiota ja tietoa. Näin kilpailukyvyn kehittämisen avainteemoiksi ovat nousseet osaaminen, oppiminen ja innovatiivisuus. Samalla hallinnollisia ja toiminnallisia rajoja ylittävän verkostomaisen yhteistyön merkitys on kasvanut. Globalisoituvalle taloudelle on ominaista kansainvälisten, kansallisten ja paikallisten toimintojen limittyminen uudella tavalla. Aiemmin rajat alueiden, instituutioiden, sektoreiden ja organisaatioiden välillä määrittivät toimijoiden paikan ja aseman. Nyt alueiden ja organisaatioiden aseman määrittää yhä useammin niiden osaaminen ja kyky jatkuvasti kehittää omia toimintoja. Samalla kilpailu kaupunkiseutujen välillä yrityksistä, työpaikoista ja osaavista ihmisistä kiristyy. Lisäksi elinkeinopolitiikassa painopiste on siirtymässä erilaisista interventioista ja subventioista kilpailukyvyn kehittämiseen. Myös kilpailukyvyn käsite laajenee perinteisestä yritysten kilpailukykyä korostavasta näkökulmasta kokonaisvaltaista näkemystä korostavaan suuntaan. Kilpailukyvyn jatkuva kehittäminen edellyttää tietoa kilpailukyvyn elementeistä, kehittämisen institutionaalisesta kapasiteetista, taloudellisista klustereista, asuin- ja elinympäristön laadusta kilpailukyvyn tekijänä, johtajuudesta kaupunkiseudun kehittämisessä jne. Jatkuvan oppimisen ja osaamisen korostuminen nostaa esille tutkimuksen ja kehittämistoiminnan tiiviin yhteistyön tarpeen. Tutkimuksen ja käytännön vuorovaikutus voi tukea alueen kehittämistä mm... tuottamalla uutta tietoa kaupunkiseudun kehittämisen ja kehityksen kannalta keskeisistä ilmiöistä, lisäämällä ymmärrystä alueella tapahtuvista organisationaalisista muutoksista tavoitteena oppimisen edistäminen, 9

10 tukemalla kehittämiskonseptien jatkuvaa kehittämistä tunnistamalla niiden pullonkaulat ja tarjoamalla ratkaisuehdotuksia niiden poistamiseksi, tukemalla strategista suunnittelua analysoimalla sekä strategioiden sisältöjä, prosessien laatua että toimintaympäristön muutosta, tukemalla uuden tiedon käyttäjien linkittymistä tiedon tuottajiin, tunnistamalla yhtäältä verkostosuhteiden syntymisen esteet ja toisaalta verkostomaisen toiminnan mahdollisuudet, lisäämällä ymmärrystä organisaatioiden välisen kommunikaation, vuorovaikutteisen oppimisen ja kaupunkiseudun kehittymisen välisistä suhteista, osoittamalla sektoreittaisten strategioiden väliset suhteet kaupunkiseudun kokonaisvaltaisen kehittämisen näkökulmasta, tuottamalla näkemyksiä kaupunkiseudun mahdollisista tulevaisuuksista. Tutkim us Uusin tieto Uudet kysymykset ja tutkimuskohteet Uusin tieto Uudet ajattelu- ja toimintatavat Koulutus ja konsultointi Kehittäm inen Uudet ajattelu- ja toimintatavat KUVA 1. Senten toiminnan taustalla oleva näkemys tutkimuksen ja käytännön jatkuvasta vuorovaikutuksesta. Sente-filosofia ja keskeiset käsitteet toiminnan taustalla Vanhassa itämaisessa lautapelissä nimeltä GO sente tarkoittaa yliotetta. Jos pelaajalla on sente, hän voi pakottaa vastustajan vastaamaan omiin siirtoihinsa. Sente ei kuitenkaan ole staattinen ilmiö, vaan pelaajalla voi esimerkiksi sente jossain osassa lautaa, mutta arvioituaan tilanteen vastustaja voi jättää sen huomiotta ja pelata laudan toiseen osaan ja pyrkiä näin saamaan sente haltuunsa. Sente ei siis ole pysyvä tila, vaan jatkuva pyrkimys saada peli haltuun. 10

11 Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikössä sente tarkoittaa jatkuvaa pyrkimystä olla oman alan kehityksen kärjessä, pyrkimystä luoda jotain uutta. Senten tutkimustoiminnan kohteen muodostavat erilaiset hajautuneet järjestelmät, jaetun vallan sävyttämät alueiden ja kaupunkien kehittämiseen suunnatut pelit. Hajautunut järjestelmä Vanhan keskitetysti koordinoidun ja hierarkkisen järjestelmän tilalle on syntymässä uudenlainen moninainen ja limittyvä neuvottelu- ja kommunikaatiojärjestelmä. Uuden järjestelmän tehtävänä ei niinkään ole suoraan vaikuttaa kehityksen kulkuun, vaan luoda toimintaedellytyksiä taloudelliselle toiminnalle. Kehityksen suunta näyttäisi olevan kohti verkostoituneita, moninaisia, dynaamisia ja limittyviä neuvottelusysteemejä, joissa suunnittelu ja ohjaus eivät kohdistu vain ylhäältä alas vaan eri toimijoiden jatkuvana vuoropuheluna. Moniulotteisessa järjestelmässä ei ole yhtä hallitsevaa keskusta, vaan se rakentuu useiden toimijoiden keskinäiselle vuorovaikutukselle. Hajautuneissa järjestelmissä sente tarkoittaa jatkuvaa pyrkimystä ylittää sisäänpäin kääntyneet yksikkökohtaiset intressit ja löytää kolmansia ratkaisuja ja näin edistää sekä yhteisiä että erillisiä tavoitteita. Hajautuneissa järjestelmissä sente ei siis kohdistu toista pelaajaa vastaan vaan kokonaisuuden tarpeisiin ja uusien ratkaisujen löytämiseen. Sillä johtajalla, joka hallitsee verkostoissa käytävien pelien hienoudet ja niiden monet kommunikatiiviset prosessit, on holistinen ja käytännönläheinen ote valtaan eli kapasiteettiin johtaa verkostoja ja hallita muutosta. Hajautuneissa järjestelmissä senten saaminen haltuun edellyttää uudenlaista näkökulmaa ja uudenlaisia lähestymistapoja alueellisessa johtamisessa. Yleisenä lähtökohtana tällöin on, että senten saaminen haltun edellyttää enemmän verkostojen ja muutosprosessien johtamista ja vähemmän hallinnointia. Alueellinen johtaminen Edellä olevan pohjalta alueellinen johtaminen voidaan nähdä useiden organisaatioiden ja intressiryhmien välisenä vuoropuheluna, jossa etsitään jatkuvasti yhteisymmärrystä ja sopimusta tulevaisuuteen suuntautuvista toimenpiteistä. Se on jatkuva kommunikatiivinen prosessi, jolloin johtamisen voidaan määritellä olevan eri yhteiskuntaelämän alojen erilaisten intressiryhmien (potentiaalisesti ristiriitaisten) päämäärien, strategioiden ja keinojen yhteensovittamista ja toimintojen koordinoimista alueen kehityksen edistämiseksi sekä verkostojen ja muutoksen johtamiseksi. Alueellisessa johtamisessa sente tarkoittaa jatkuvaa pyrkimystä hallita muutosta ja johtaa verkostoja siten, ettei muutos pääse hallitsemaan meitä ja ettei verkosto ala elää omaa elämäänsä. 11

12 Henkilökuntaesittely eli Senten virallinen lintukirja 1 MARKKU SOTARAUTA, HT, professori, dosentti ASIANTUNTEMUS: Pehmeä strategia - strateginen ajattelu, strateginen johtaminen ja strateginen suunnittelu, verkostojen johtaminen ja ydinkompetenssiajattelu. Paikallinen ja alueellinen kehittäminen, elinkeinopolitiikka, kaupunkipolitiikka, aluepolitiikka. HARRASTUKSET: Urheilu (erilaiset pallopelit, lenkkeily, rullaluistelu, uinti), lukeminen, Japanin kulttuuri ja talous. STRUTSI (Mani maniacus estradius quack) Strutsi on kotoisin Afrikan kuumilta savanneilta, mutta se on viime vuosikymmeninä vakiinnuttanut vahvasti johtajan asemaa myös pohjoisten lintuyhteisöjen parissa. Strutsilla on ominaisuuksia, jotka ovat taanneet sen säilymisen maapallolla jo miljoonien vuosien ajan. Strutsi on erittäin kauko- ja laajakatseinen, se on yksi nopeimmista kaksijalkaisista eläimistä ja tällä hetkellä se on maapallolla suurin elävä lintu. Vastapainona strutsilla on taas erittäin pienet aivot (n g), joihin parhaassa tapauksessa on tiivistynyt kaikki oleellinen Strutsilla on vahva sija mytologiassa; joissakin kulttuureissa strutsit ovat hyvän ilmentymiä, kun taas toisissa kulttuureissa strutsi nähdään demoniseksi olennoksi. Vahvin strutsista kulkeva myyttinen tarina on linnun taipumus haudata pelottavissa tilanteissa päänsä hiekkaan. Tämä myyttinen tarina on tuskin tosi, sillä tosielämässä strutsi on erittäin sosiaalinen ja haasteita rakastava olento. Lisäksi tuo intoa puhkuva lintuhan jopa haltioituu kirkkaista parrasvaloista REIJA LINNAMAA, HL, tutkija ASIANTUNTEMUS: Paikallinen ja alueellinen kehittäminen: elinkeinopolitiikka, seutuyhteistyö. Kaupunkiseudun kilpailukyvyn kehittäminen ja verkostojen johtaminen HARRASTUKSET: Urheilu (lenkkeily, hiihto, kuntosali, miekkailu), avantouinti ja lukeminen. PUNAPÄÄNARSKU (Falco rosso jacta argumentos) Punapäänarsku on Suomessa varsin harvinainen. Sen ruumis on normaalisti pullea ja pää pyöreä, mutta narskujen risteydyttyä uiveloiden kanssa tiedetään joillekin narskuille kehittyneen uiveloille tyypillisen virtaviivaisen ruumin rakenteen ja sahanterää muistuttavan nokkarakenteen, jolla saa otteen liukkaastakin ilmiöstä. Punapäänarskulle on tyypillistä pyrkimys sen suuresti ihaileman haukan tapaiseen saaliin tarkkailuun, sivaltavan nopeaan analyysiin ja herkeämättömän tiukkaan otteeseen ilmiöstä kuin ilmiöstä. Punapäänarskunaaralle on ominaista hiljainen mutta laaja-alainen maailman menon tarkkailu ja satunnaiset kiinnostusta ilmaisevat bät ja tshi äännähdykset. Punapäänarskunaaraan kohdatessa haasteen tai kohdatessa vertaisensa vastustajan sen ääntely muuttuu sarjaksi tasaisesti kiihtyviä räp räp räp äänteitä. Tällöin narskun äänen voimakkuus nousee vain hieman, mutta ääntelyn frekvenssi kiihtyy tasaisesti, kunnes haaste on voitettu tai vastustaja peloitettu tiehensä. 12

13 KIMMO VILJAMAA, HM, tutkija ASIANTUNTEMUS: HARRASTUKSET: Paikallinen ja alueellinen kehittäminen, elinkeinopolitiikka, kehittämistyön arviointi. Tietämyksen luominen ja hallinta aluekehittämisessä ja alueellisessa innovaatiopolitiikassa. Musiikin kuuntelu, lukeminen, urheilu (lenkkeily, kuntosali, pallopelit), tietokoneet. VALKOSELKÄTIKKA (Kimberly tierra de vilja) Valkoselkätikka on Kiljuhanhen ohella Senten linnuston uhanalaisin laji, jonka esiintyminen on voimakkaasti pirstoutunut ja rajoittunut. Lisääntymiskykyisten yksilöiden määrä on hyvin pieni, vaikka viime vuosina pesivien parien määrä onkin noussut huikeasti. Valkoselkätikalla saattaa ilmetä pakottava tarve esim. hakata nokallaan metallitolppaa, mikä kuvastaa tikan taipumusta selvittää asioita ja ratkaista ongelmia jääräpäisesti ja periksiantamattomasti. Aiemmin luonnossa vapaana steppaillessaan valkoselkätikka oli varsin suuri seikkailija. Nyttemmin nämä harvalukuiset huippuyksilöt on rauhoitettu erilaisin pakkokeinoin. MIKA RAUNIO, HM, tutkija ASIANTUNTEMUS: HARRASTUKSET: Paikallinen ja alueellinen kehittäminen, elinkeinopolitiikka, kaupunkiseutujen vetovoimaisuus ja markkinointi sekä inhimillisten voimavarojen merkitys kaupunkiseutujen kehitykselle. Liikunta (ju-jutsu, kuntosali, jne.), lukeminen ja musiikin kuuntelu. RÄYSKÄ (Loco punk europaeus) Räyskä on valitettavan yleinen loislintulaji, joka esiintyy myös kaupunkimaisissa työpaikkaympäristöissä. Se on tyypillinen Aluerariteettikomitean väheksymä päivittäin esiintyvä satunnaislaji. Ahkerana puurtajana tunnettu Räyskä ei jätä mitään puolitiehen ja syö kalansakin vain savustettuna. Räyskän äänet ovat miehekkään käheitä, mutta lauluääntä Räyskällä ei ole käytännössä lainkaan. Tarmokkaista reviiritappeluistaan ja muninnan monimutkaisuudestaan kuuluisa lintu tunnistetaan Tom Jones-tyylisistä rääkäisyistään varsinkin lämpiminä kesäöinä. Lajille on jo pitkään vaadittu rauhoitusta, mutta turhaan. 1 Senten virallinen lintukirja on syntynyt useiden kahvi- ja lounastaukojen yhteydessä. Lintuluonnehdinnat ovat sekoitus todellisten lintujen kuvauksia ja kyseisen tutkijan luonteenpiirteitä. Jokaisen lukijan vastuulle jää muodostaa kuva siitä, mikä on tämän sekoituksen suhde. 13

14 TOMI LÄHTEENMÄKI, HM, tutkija ASIANTUNTEMUS: HARRASTUKSET: Strategiatyö ja sen arviointi, kaupunkiseutujen kilpailukyky ja elinkeinopolitiikka. Musiikki ja penkkiurheilu (pl. hiihtolajit) KUNINGASPINGVIINI (Day dreamius di donne officius) Lentokyvytön pingviini liikkuu maalla kaatumalla mahalleen, potkimalla jaloillaan vauhtia ja liukumalla kelkan tavoin eteenpäin. Se saattaa edetä myös seisomalla pystyssä pyrstöntynkäänsä tukeutuen ja raahautumalla eteenpäin siiventyngät kylkiä vasten painettuina kaikella sillä arvokkuudella, joka saa sen näyttämään meidän silmissämme niin perin rakastettavalta. Uima- ja sosialiseeraustaidoissaan kuningaspingviini on enemmän kuin kala vedessä. Se on suorastaan ilmiömäinen kyky mitä tulee bileiden järjestämiseen ja hauskan pitoon. Isokokoinen kuningaspingviinimme on seurallinen laumaeläin, mutta se on samalla myös hyvin suorasukainen. Ulkoisen olemuksen värikkyyden lisäksi sille on tyypillistä myös varsin selkeäsanaiset mielipiteen ilmaisut. NINA MUSTIKKAMÄKI, RAK. ARKK., HALL. YO. tutkimussihteeri ASIANTUNTEMUS: HARRASTUKSET: Kaupunkipolitiikka, yhdyskuntasuunnittelu ja maankäyttö sekä yritysten liikkuvuus ja uudet sijaintitekijät Urheilu (suunnistus, kuntosali, squash), luonnossa liikkuminen, avantouinti, valokuvaus. KILJUHANHI, KILJUKAS (Lex tyrannius blondius vegetariana) Kiljuhanhen eli kiljukkaan tunnistaa pienestä punaisesta nokasta, pyöreästä vaaleasta päästä, jyrkästä otsalinjasta sekä korkeasta ja viiltävästä äänestä ( ki-ju tai kiju-ju ). Kun kiljukas pääsee omiensa joukkoon, kuuluu tässä parvessa kaikenaikaa monitavuista rupattelua ja korkeaäänistä kaakatusta. Silloin tällöin linnut ravistelevat päätään ja ääntelevät samalla ganggang, ganggang, mikä tarkoittaa: lähdetään nopeasti, tuulta siipien alle! Yhtäkkinen kiljukkaan törähdys saa kaikki säntäämään pakoon. Kiljukas tarkkailee valppaasti parvensa toimintaa ja vahtii, etteivät sen jäsenet pääse poikkeamaan liiaksi ruodusta. Se korvaakin valppaudessaan vahtikoiran ja sitä pidetään myös lahjomattomuuden vertauskuvana. Vaativissa paikoissa ja tilanteissa kiljuhanhet liittoutuvat suurempien petolintujen kanssa turvatakseen toimintansa ja saadakseen suojaa saalistajilta. 14

15 KATI-JASMIN KOSONEN, YTM, tutkija ASIANTUNTEMUS: HARRASTUKSET: Paikallinen ja alueellinen kehittäminen, kaupunkipolitiikka ja osaamiskeskustoiminta sekä erityisesti innovaatioiden edistäminen ja ohjelmaperustainen suunnittelu. Ulkoilu ja luonnossa liikkuminen (patikointi, pyöräily, vesillä liikkuminen), laitesukellus, lukeminen, piirustus, elokuvat. PULU (Columba viippo) Kesykyyhky tai tuttavallisesti pulu on tyypillisin kaupunkilintumme. Se viihtyy vain suurehkoissa asutuskeskuksissa ja liikkuu niiden ulkopuolella ainoastaan syksyisin. Pulu on ensimmäisiä ihmisen kesyttämistä linnuista ja niitä jalostettiin eri tarkoituksiin: osa vain silmien iloksi ja herättämään ihastusta oudoilla väreillään. Näistä erikoisuuksista kehittyi kaupunkien nykyiset pulut. Talvi on pulujen ankeinta aikaa. Päiväkausia kestävissä tuiskuissa ne istuvat räystään reunalla odottamassa hyväntekijäänsä, jonka ympärille ne pudottautuvat ensin yksin, kaksin ja sitten kokonaisena parvena. Siipiään levitellen ne koettavat pitää toisiaan koko ajan loitolla samalla seuraten kohdettaan kujertaen ja pyörien sen ympärillä herkeämättä, kunnes viimein tulevat huomatuksi. LEENA HELENIUS-MÄKI, HM, tutkija ASIANTUNTEMUS: HARRASTUKSET: Mielikuvien muodostuminen, mielikuvat kaupungeista, mielikuvat tulevaisuuden kaupungeista, kaupunkien harjoittamat imago- ja markkinointikampanjat. Chihuahua- ja tiibetinspanieli -tytöt, keskieurooppalaiset linnat, sarjakuvat, tanka-runot, kirjallisuus. HIPPIÄINEN (Satire Domina) Hippiäinen on Euroopan pienin lintu. Se on hyvin värikäs, eloisa ja äänteleväinen pallero. Hippiäinen onkin helppo tunnistaa pienestä koostaan, vilkkaasta liikehtimisestään sekä äänistään, joista tyypillisin on vienolla äänenpainolla esitetty tii-tii-tyri, jota täydentää satunnaisesti sivaltava äännähdys, släsh. Erikoistuntomerkkinä on tällöin hetkellinen punainen väritys. On uskottu, että kokonsa takia hippiäinen on puolustuskyvytön ja uhanalainen lintu. Pieni koko ja hellyttävä ulkomuoto on kuitenkin käytännössä lähes pelkkää silmänlumetta. Koostaan huolimatta hippiäinen saattaa (sukulaissielunsa pilkkasiiven tavoin) hiljentää suuremmankin petolintuparven värikkäällä verbaaliakrobatiallaan ja sivaltavalla argumentoinnillaan. Ainoa luonnollinen vihollinen hippiäiselle on talvi, jolloin muiden lintuyhteisöjen on hyvä korjata paleleva hippiäinen lämpimään. 15

16 TIMO LAKSO, HM, tutkija ASIANTUNTEMUS: Paikallinen ja alueellinen kehittäminen, elinkeinopolitiikka, ohjelmaperusteinen suunnittelu. JÄNKÄKURPPA (Limbo crypta makebus) Jänkäkurppa jähmettyy ihmisten lähestyessä liikkumattomaksi, siksi sen erottaminen muista toimistokalusteista saattaa olla vaikeaa. Jänkäkurpan voi yrittää paikantaa kuuntelemalla sen vaimeita äsh - tai kuivia äägh - äännähdyksiä. Jänkäkurpan voi myös löytää astelemalla ympäri huonetta. Askellus on kuitenkin tehtävä varoen, sillä se lähtee lentoon vasta aivan jalan alta. Jänkäkurpan syöksyessä kuuluu omituinen, laukkaavan hevosen kavionkopsetta muistuttava ääni. Syöksyä seuraa koukkaus, jonka aikana lintu laulaa lipisevästi ja silloin on paras hetki kopata se. Jänkäkurppa on suhteellisen harvalukuinen. MATTI MÄKI, HL, erikoistutkija ASIANTUNTEMUS: HARRASTUKSET: Paikallinen ja alueellinen kehittäminen - erityisesti järjestötoiminta ja itseohjautuva paikallinen kehittäminen. Kirjallisuus ja lukeminen (suomalainen, erityisesti aatehistoriallinen kirjallisuus ennen vuotta 1940), ulkoilu, luonnossa liikkuminen, hyötyliikunta (talvella laskettelu ja lumilautailu) HUUHKAJA (Mysticus ruralus bothniacus) Huuhkaja on komea ja suurikokoinen metsien tupsukorva, jonka naama on noenvärinen ja leuanalus valkoinen. Hehkuvin silmin tuijottavaa huuhkajaa on kautta aikojen pidetty viisauden mutta myös erilaisten mystisten voimien ilmentymänä. Nykypäivänä huuhkaja on ehdoton oman reviirinsä herra. Sen kohtaloksi ovat koituneet ainoastaan suuret ja nopeat autot. Parhaiten huuhkajan havaitsee kevätöisestä huhuilustaan, joka saattaa kuulua lakeuksilla jopa viiden kilometrin päähän. Tarkkaavaista ja työssään taitavaa huuhkajaa saattaa ensin erehtyä luulemaan suurikokoiseksi haukaksi, mutta sitä lähemmin tarkkaillessa huomaa, että haukasta poiketen sen pää on hyvin suuri ja ikään kuin poikki hakattu. Tutkimusprojekti (jatko-opinnot) oman työn ohessa 16 DI, FM Juha Kostiainen, elinkeinojohtaja (Tampereen kaupunki) HL Jari Iisakkala, elinkeinojohtaja (Porin kaupunki) HM Virpi Aarnio, rehtori (Alajärvi-instituutti) Tässä toimintakertomuksessa esitellään pääosin päätoimisesti Sentessä toimivien tutkijoiden toimintaa.

17 Talous Senten käynnissä olleiden projektin nettomenot olivat vuosina Vuonna 1998 yhteensä mk, josta Timo Lakson apurahan osuus mk. Vuonna 1999 yhteensä mk, josta Timo Lakson ja Juha Kostiaisen apurahojen osuus yhteensä mk. Vuonna 2000 yhteensä mk, josta Kati-Jasmin Kososen ja Juha Kostiaisen apurahojen osuus yhteensä mk. Kuva 2. Projektin rahoittajat 1998 Kuva 3. Projektin rahoittajat 1999 Kuva 4. Projektien rahoittajat 2000 Kuva 5. Projektien nettomenot

18 Projektit 2000 RAJATON ETELÄ-POHJANMAA: JOHTAMIS- JA SUUNNITTELUMENETELMIEN KEHITTÄMINEN HAJAUTUNEEN VALLAN MAAILMASSA [HAJA-JOHTO] Projektin tutkijat: Rahoittajat: Markku Sotarauta ja Reija Linnamaa Seinäjoen kaupunki, Etelä-Pohjanmaan liitto, Euroopan sosiaalirahasto Aika: Projektin tehtävä: Projektin tehtävänä on luoda hajautuneen vallan maailmaan sopivia suunnittelu- ja johtamismenetelmiä sekä analysoida Etelä- Pohjanmaan alueellista kehittämisjärjestelmää verkostojen johtamisen näkökulmasta. Raportointi: Sotarauta, M. & Linnamaa, R. (toim.) Etelä-Pohjanmaan strategioita ja kehittämismallia etsimässä: Pehmeä strategia maakuntasuunnittelussa. Tampereen yliopisto, Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö. Sente-julkaisuja 2/1999. Tampere. Raunio, M Lakeus kutsuu kuuleeko kukaan? Seinäjoen kehittäjäorganisaatioiden ylimaakunnalliset yhteistyösuhteet. Tampereen yliopisto, Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö. Sente-julkaisuja 6/2000. Tampere. Linnamaa, R. & Sotarauta, M Verkostojen utopia ja arki. Tutkimus Etelä-Pohjanmaan kehittäjäverkostosta. Tampereen yliopisto, Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö. Sente-julkaisuja 7/2000. Tampere. ASUIN- JA ELINYMPÄRISTÖN LAADUN MERKITYS KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYVYLLE Projektin tutkijat: Mika Raunio ja Reija Linnamaa Aika: Rahoittajat: Helsingin, Tampereen, Turun, Jyväskylän, Porin ja Seinäjoen kaupungit. Tehtävä: Tutkimustehtävänä on tunnistaa asuin- ja elinympäristön laadun merkitys kaupunkiseutujen kilpailukyvylle. Tutkimuksen kohdekaupunkeja ovat Helsinki, Tampere, Turku, Jyväskylä, Pori ja Seinäjoki. 18

19 Raportointi: Raunio, M. & Linnamaa, R Asuin- ja elinympäristön laatu ja kaupunkiseutujen kilpailukyky: Osaajien preferenssit ja tyytyväisyys Helsingin, Tampereen, Turun, Jyväskylän, Porin ja Seinäjoen seuduilla. Tampereen yliopisto, Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö. Sente-julkaisuja 9/ Tampere. POHJOIS-PIRKANMAAN STRATEGISEN OHJELMATYÖN ARVIOINTI: MERKITTÄVYYS JA ARVIOINTINÄKEMYKSEN LAAJENTAMINEN Projektin tutkijat: Kimmo Viljamaa Aika: Rahoittajat: Pohjois-Pirkanmaan seutukunta, Pirkanmaan liitto ja Pirkanmaan TE-keskus. Tehtävä: Tutkimustehtävänä on yhtäältä kehittää strategisen ohjelmatyön arvioinnin lähestymistapoja ja toisaalta tukea Pohjois-Pirkanmaan kehittämistä luomalla edellytykset omasta toiminnasta oppimiselle. Raportointi: Viljamaa, K Suuria odotuksia, pieniä askelia: Pohjois-Pirkanmaan strategisen ohjelmatyön arviointi. Tampereen yliopisto, Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö. Sente-julkaisuja 8/2000. Tampere. MUUTOKSEN HALLINTA JA KEHITTÄJÄVERKOSTON TOIMIVUUS MAAKUNNAN KEHITTÄMISESSÄ Projektin tutkijat: Markku Sotarauta ja Timo Lakso Aika: Rahoittajat: Suomen Kuntaliitto, Kajaanin kaupunki, Kainuun liitto ja Kainuun TE-keskus Tehtävä: Tutkimustehtävänä on tunnistaa maakunnallisen muutoksen hallinnan muodot ja toimintatavat. Projektin tavoitteena on tunnistaa muutoksen hallinnan menestystekijät ja pullonkaulat sekä tunnistaa uuden järjestelmän keskeisten toimijoiden roolit ja strategiat maakunnan muutoksen hallinnan näkökulmasta. Raportointi: Sotarauta, M. & Lakso, T Muutoksen johtaminen ja luova jännite: Tutkimus Kainuun kehittämistoiminnasta. Suomen Kuntaliitto. Acta-sarja 132. Helsinki. 19

20 YHTEISTYÖN LAATUA JA HANKKEIDEN LISÄARVOA ETSIMÄSSÄ Projektin tutkijat: Matti Mäki ja Timo Lakso Aika: Rahoittajat: Etelä-Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus Tehtävä: Tutkimustehtävänä on analysoida yritysten kehittämishankkeista saamaa hyötyä ja lisäarvoa yhteistoiminnan laatuanalyysin avulla. Raportointi: Keväällä IN SEARCH OF PROCESS BASED REGIONAL DEVELOPMENT POLICY Researchers: Markku Sotarauta and Reija Linnamaa (in co-operation with Janne Hukkinen and Henrik Bruun, Helsinki University of Technology, Laboratory of Environmental Protection) Period: Funding: Nordic Senior Officials Committee of Regional Policy (NÄRP) Research task: The research task can be identified to be to provide an answer to the following question: What are the key characteristics of the process based regional development policy appropriate for enabling actors to manage policy processes, i.e. to constantly seek possible futures, to generate innovations, to learn and to cope with various problems in issue based arenas. Report: In August 2001 LEADER II TOIMINNAN JÄLKIARVIOINTI Projektin tutkijat: Tomi Lähteenmäki ja Kimmo Viljamaa (toteutetaan yhteistyössä Helsingin ja Vaasan yliopistojen kanssa) Aika: Rahoittajat: Maa- ja metsätalousministeriö Tehtävä: Senten osuutena on arvioida EU:n yhteisöaloitteen Leader II toiminnan innovatiivisuutta. NOKIAN KAUPUNGIN KILPAILUKYKY Projektin tutkijat: Tomi Lähteenmäki ja Kimmo Viljamaa Aika: Rahoittaja: Nokian kaupunki 20

21 Tehtävä: Analysoida Nokian strategista asemaa kilpailukyvyn näkökulmasta ja samalla tuottaa aineistoa ja näkemyksiä kaupungin strategiatyön tueksi. Raportointi: Keväällä 2001 SEINÄNAAPURIT-SEUTUKUNNAN KEHITTÄMISOHJELMAN LAADINTAPROSESSI Projektin tutkijat: Markku Sotarauta, Reija Linnamaa, Tomi Lähteenmäki ja Jari Kolehmainen Aika: 2000 Rahoittajat: Seinänaapurit-seutukunta Tehtävä: Raportointi: Organisoida Seinänaapurit-seutukunnan strategiaprosessi ja laatia kehittämisohjelma vuosille Sotarauta, M., Linnamaa, R., Lähteenmäki, T. & Kolehmainen, J Periferinen tasku vai menestyvä seutukunta? Seinänaapurien kilpailukyvyn kehittämisen strategiset aikomukset Seinänaapurit-lautakunta. Julkaisematon raportti. PÄÄKAUPUNKISEUDUN KASVUN VAIKUTUS YRITYSVIRTOJEN SUUNTAUTUMISEEN - ESISELVITYS Projektin tutkijat: Nina Mustikkamäki Aika: 2000 Rahoittajat: Sisäasiainministeriö, Ympäristöministeriö sekä Toijalan, Vammalan, Valkeakosken, Hämeenlinnan, Forssan, Hyvinkään, Riihimäen ja Järvenpään kaupungit. Tehtävä: Selvittää miten pääkaupunkiseudun kasvu näkyy yritysten sijoittumisessa sekä tunnistaa pääkaupunkiseudulta muualle suuntautuvat yritysvirrat. Raportointi: Minne virta vie? Esiselvitys pääkaupunkiseudun kasvun vaikutuksista yritysvirtojen suuntautumiseen. Tampereen yliopisto. Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö. Julkaisematon raportti. ETELÄ-PIRKANMAAN KILPAILUKYKY Projektin tutkijat: Tomi Lähteenmäki Aika: 2000 Rahoittajat: Valkeakosken seudun kehitysyhtiö 21

ALUEELLISEN KEHITTÄMISEN TUTKIMUSYKSIKKÖ TOIMINTAKERTOMUS 2003 Tampereen yliopisto Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö Toimintakertomus 2003 [ Sente on osa Aluetieteen ja ympäristöpoliitiikan laitosta

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9. KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.2016 Unelmayhteiskunta (Jensen) Tulevaisuuden maailmassa

Lisätiedot

PORIN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUKSEN JA INKA-OHJELMAN TILANNEKATSAUS

PORIN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUKSEN JA INKA-OHJELMAN TILANNEKATSAUS PORIN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUKSEN JA INKA-OHJELMAN TILANNEKATSAUS Kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Satakunnan Tulevaisuusfoorumi 10.10.2013 Liisanpuisto, Pori Porin kaupunki Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Satu Tolonen ja Janne Antikainen TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Työpaja 13.6.2016 Väestö Väestönkehitys 1995-2015

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Aluekehittämisen tieteellinen perusta

Aluekehittämisen tieteellinen perusta Aluekehittämisen tieteellinen perusta Perusasetelma Perusasetelma Innovaatiotoiminta Aluekehittäminen Lähtökohta Aluekehittäminen on jonkin aluekokonaisuuden tulevaisuuden toimintaedellytysten parantamista

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Keskusjärjestelmä 2.0

Keskusjärjestelmä 2.0 Keskusjärjestelmä 2.0 DI, VTM, YY-Optima Oy Fil. lis. Anna Saarlo, YY-Optima Oy HTT Ilari Karppi, Tampereen yliopisto HTL Ville Viljanen, Tampereen yliopisto DI, HTM Sakari Somerpalo, Linea Oy FM Jaana

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä Jyrki Myllyvirta kaupunginjohtaja Lahti 2011 Yksi nopeasti kasvavista kaupunkiseuduista, erityisesti korkeakoulutetun väestön osalta Suomen merkittävin

Lisätiedot

Voivatko alueyhteisöt oppia toisiltaan? Avauksia hyvän käytännön teoriaan ja metodologiaan

Voivatko alueyhteisöt oppia toisiltaan? Avauksia hyvän käytännön teoriaan ja metodologiaan Voivatko alueyhteisöt oppia toisiltaan? Avauksia hyvän käytännön teoriaan ja metodologiaan Maantieteen päivät 27.10.2012 Helsingissä Seija Virkkala, Vaasan yliopisto Botnia Atlantica Institute s partners

Lisätiedot

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla 1 Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla Markus Pöllänen Lehtori, Tampereen teknillinen yliopisto Pirkanmaan ennakointiammattilaisten kokoontumisajot 28.5.2012 Tulevaisuudentutkimuksen lähtökohtana historian

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

MAL verkostotapaaminen Uuden kauden käynnistys 14.3.2012. Kimmo Kurunmäki

MAL verkostotapaaminen Uuden kauden käynnistys 14.3.2012. Kimmo Kurunmäki MAL verkostotapaaminen Uuden kauden käynnistys 14.3.2012 Kimmo Kurunmäki Pilottikausi 2010 2011 paketissa Koordinointi www.mal verkosto.fi Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, kimmo.kurunmaki@tampereenseutu.fi,

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Lähtökohta. Kasvua luovien valintojen perusta

Lähtökohta. Kasvua luovien valintojen perusta Lähtökohta Joensuun seudun tulevaisuus Globaalit mahdollisuudet, haasteet ja muutokset Mahdollisuuksien tunnistaminen ja niihin reagoiminen Painopistealueet - uskoa, edistystä ja sitoutumista Toimii taustana

Lisätiedot

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2. L-metodi (suomalainen) versio 2.0 Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.2008 Kemiön Kasnäs Torsti Hyyryläinen HY-Ruralia, Rural Studies -verkosto Esityksen

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Pohjois-Savon maakuntaseminaari 27.9.2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Aluevastaava. Rooli. Tehtäviä

Aluevastaava. Rooli. Tehtäviä Aluevastaava Tehtäviä Alueella järjestettävien palvelujen koordinointi. Yhteyshenkilö paikkakunnan tärkeimpien yritysten ja yhteisöjen sekä uuden kunnan organisaation välillä, tarpeiden ja mielipiteiden

Lisätiedot

MAL-verkoston ajankohtaiset kuulumiset. Kati-Jasmin Kosonen UZ-kierros, Kulttuurikeskus, Iisalmi

MAL-verkoston ajankohtaiset kuulumiset. Kati-Jasmin Kosonen UZ-kierros, Kulttuurikeskus, Iisalmi MAL-verkoston ajankohtaiset kuulumiset Kati-Jasmin Kosonen UZ-kierros, 18.4.2013 Kulttuurikeskus, Iisalmi Kansallinen kaupunkipolitiikka Ohjelmat: Kaupunkipoliittinen toimenpideohjelma, liikennepol. selonteko,

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia

Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi 25.10.2013 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Osaamisen kehittämisen menetelmiä

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Näkymiä innovaatio- Suomen aluekehitykseen. Markku Sotarauta

Näkymiä innovaatio- Suomen aluekehitykseen. Markku Sotarauta Näkymiä innovaatio- Suomen aluekehitykseen (Lähde: YM) Keskittymät ovat hyviä Hallitseva uskomusjärjestelmä mutta niillä on rajansa (Sotarauta & Mustikkamäki 2008) Paikallinen pörinä ja globaalit linkit

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa

Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa Taustoitusta konsernirakenne ja johtaminen -teemaryhmälle Joulukuu 2016 Marko Mäkinen, Pirkanmaan liitto 2.1.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Maakuntastrategia

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

MUUTTOLIIKE JA RAKENTAMINEN. janne a

MUUTTOLIIKE JA RAKENTAMINEN. janne a MUUTTOLIIKE JA RAKENTAMINEN janne a 12.8.2016 Muuttoliike 1952 2015e Muuttoliike 1952 2015e Nettomuutto 1952 2015e -50000-40000 -30000-20000 -10000 0 10000 20000 30000 40000 1952 1953 1954 1955 1956 1957

Lisätiedot

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen Puu-Hubi toimintamalli Ari Hynynen 09.06.2015 Puurakentamisen innovaatioympäristö puurakentamisen ekosysteemi kunnat SeAMK kaupungit metsäkeskus 2 1 yliopistot maakuntaliitto yksilöt ELY-keskus verkostoituminen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Digitaalinen talous perustuu ohjelmistoihin Aineettomat hyödykkeet (media, erilaiset oikeudet ja varaukset) luodaan, hallitaan ja kulutetaan ohjelmistoilla IoT

Lisätiedot

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopisto Pohjoisen veturi? Nordia-ilta 22.4.2015 Eija-Riitta Niinikoski, maakuntahallituksen jäsen, Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät naiset ja herrat

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät naiset ja herrat Arvoisa puheenjohtaja, hyvät naiset ja herrat Kunnioitettu opettajani, professori Seppo Hölötä piti virkaanastujaisesitelmänsä aiheesta Yliopisto menneisyyden ja tulevaisuuden välissä. Näissä avaussanoissani

Lisätiedot

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle Sisältö Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen Heli Kurikka Tutkija 1. Taustaa 2. Yliopistojen ryhmittely 3. Valmistuneiden alueellisen sijoittumisen piirteitä eri yliopistoista eri aloilta

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Venninen, Leinonen 2013

Venninen, Leinonen 2013 Varhaiskasvatuksen seudullinen tutkimus- ja kehittämisverkosto Tampereen yliopisto/kasvatustieteiden yksikkö Tampereen kaupunkiseutu/varhaiskasvatuspalvelut Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala,

Lisätiedot

- metodin synty ja kehitys

- metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyö sosiaalisena innovaationa ja pääomana - metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyötä kymmenen vuotta juhlaseminaari 16.10.2006, Ylivieska Torsti Hyyryläinen Esityksen sisältö: Mitä ovat

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.8.2013 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen It-Peda - verkosto 6.9.2002 TieVie - Turku Lauri.Saarinen Lauri.Saarinen@hkkk.fi Mikä IT-Peda? IT-Peda -verkosto on Suomen yliopistojen opetusteknologiayksikköjen (tai vastaavien) verkosto, joka on aloittanut

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke 18.6.2010 Hannu Simi, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Valtakunnallinen Koulutuksen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma. Dinno 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma. Dinno 2012-2014 Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma Dinno 2012-2014 Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Yksi kuudesta Tekesin Työelämäinnovaatiotaktivointihankkeessa rahoitetusta julkisen tutkimuksen ohjelmasta

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) code name 1 2 sum YATJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YATJA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal Change

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos. Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna 2016 Väestönmuutos 2016 Ennakkoväkiluku 2016 Kaupunki Helsinki 7 383 635 591 Vantaa 4 720 219 196 Espoo 4 591 274 522 Tampere 3 055 228 173

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Biotalous-INKA

Biotalous-INKA Biotalous-INKA 2014-2020 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatus: Haastaa kaupunkiseudut hyödyntämään kasvupotentiaalinsa kansantalouden vetureina Tavoite: Tukea kaupunkiseutujen

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Pohdintaa luovasta taloudesta ja maaseutukulttuurista. Kari Ilmonen Jyväskylän yliopisto - Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

Pohdintaa luovasta taloudesta ja maaseutukulttuurista. Kari Ilmonen Jyväskylän yliopisto - Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Pohdintaa luovasta taloudesta ja maaseutukulttuurista Kari Ilmonen Jyväskylän yliopisto - Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Käsitteestä luova talous 2000-luvun muotiterminologiaa: luova talous, luovuus

Lisätiedot

Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT)

Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan alue ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuurit (AYI) jaoston tutkimuskokonaisuus "Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Monikeskuksisuuden monet Raine Mäntysalo

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa. ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa. ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus 25.2.2015 Pohjois-Karjalan ELO-toiminta ELY-keskus asetti elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Infotilaisuus hankehakijoille ELY-keskus 22.1.2015 Komission näkemys Suomen kilpailukyvystä Nurkkakuntaisuus uhkaa Merkittävimmät ongelmat jalostusasteessa ja innovaatiotoiminnassa

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Innovaatiokeskittymät

Innovaatiokeskittymät Innovaatiokeskittymät Uusi ohjelmaväline 2014+ Mika Pikkarainen Elinkeino- ja innovaatio-osasto Innovaatioympäristöt ryhmä 7.9.2012 Innovaatiokeskittymäpolitiikan lähtökohdat Innovaatiojärjestelmä kv-arviointi

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot