Toimintakertomus 2006

Transkriptio

1 Sente Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö Toimintakertomus 2006 Tampereen yliopisto Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö

2 SISÄLTÖ ESIPUHE 2 SENTEN TOIMINTA-AJATUS JA TAVOITTEET 4 SENTE-FILOSOFIA JA KESKEISET KÄSITTEET TOIMINNAN TAUSTALLA 6 Senten tutkimusryhmä 7 Henkilökuntaesittely 8 TALOUS 11 SENTEN YHTEISTYÖKUMPPANIT - RAHOITTAJAT PROJEKTIT Väitöskirjatutkimukset 17 JULKAISUT 18 Sente sarjan julkaisuja 18 Senten työraportteja-sarjan julkaisuja 20 Tutkijoiden julkaisut TUTKIJOIDEN MUU TIETEELLINEN TOIMINTA JA ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT TUTKIJAKOULUTUS JA VIERAILUT ULKOMAISISSA YLIOPISTOISSA JA TUTKIMUSLAITOKSISSA MUUTA

3 Esipuhe Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö perustettiin vuonna 1998 yhden suuren projektin varassa. Nopeassa tahdissa käynnistimme sen rinnalle useita pienempiä tutkimus- ja kehittämisprojekteja. Alusta alkaen tavoitteena oli päästä sellaiseen tilanteeseen, jossa toiminnan rungon muodostaisi muutama monivuotinen ja kansainvälinen tutkimusprojekti. On hienoa todeta, että saavutimme tämän tavoitteen suhteellisen nopeasti luvun alkupuolelta lähtien Senten toiminnan rungon ovat muodostaneet laajat monivuotiset projektit. Sellaiset projektit kuin Local Innovation Systems (rahoitus: Tekes), Intelligent City-Regions (EU), Creative Capital and Social Capital Directing the Processes of Interactive Strategic Adaptation (Suomen Akatemia), Technology, Talent and Tolerance in European Cities: Case Finland (Suomen Akatemia / European Science Foundation) ja The Invisible Dynamics of the Urban Development Processes (Suomen Akatemia) ovat muodostaneet Senten tutkimustoiminnan ytimen. Näiden rinnalla on toki ollut käynnissä useitakin pienempiä projekteja, jotka itsessään ovat tuoneet merkittävää lisäarvoa sekä Senten tutkimusryhmälle että toivottavasti myös yhteistyökumppaneille. Edellä mainituista projekteista on syntynyt lukuisia julkaisuja ja opinnäytteitä ja vaikka osa näistä projekteista on jo päättynyt, niiden tuotoksia on lupa odottaa vielä jatkossakin. Pitkällä aikavälillä mainittujen projektien suurin merkitys lienee kuitenkin siinä, että niiden muodostamalle perustalle on syntynyt kestäviä yhteistyö- ja ystävyyssuhteita. Uskoisin, että niitämme näiden projektien perustalle kasvanutta ja edelleen kasvavaa satoa vielä pitkään. Yhteistyö muun muassa MIT:n, Newcastlen yliopiston ja Lundin yliopiston tutkimusryhmien kanssa on sujunut niin hyvin, että tulevaa on lupa odottaa suurella mielenkiinnolla. Laajat kansainväliset monivuotiset tutkimusprojektit ovat tuoneet uusien ystävien ja tutkimusaihioiden lisäksi mukanaan myös haasteita ja päänvaivaa. Tällaisten projektien suunnittelu, käynnistäminen ja päättäminen vie aina oman aikansa. Tämä heijastuu täysin ulkopuolisella rahoituksella toimivassa tutkimusyksikössä ajoittaisina likviditeettiongelmina ja vaikeuksina rakentaa yksittäisille tutkijoille heidän omia tutkimusintressejään tukevia mielekkäitä projektijatkumoja. Näin syntyviä aukkoja olemme pyrkineet tukkimaan pienillä soveltavilla ja jopa konsultoivilla projekteilla silläkin uhalla, että kollegamme yliopistomaailmassa saavat työkaluja Senten toiminnan lokeroimisessa kategoriaan rahoittajan ehdoilla toimivat konsultit. Onneksi tiedämme itse mistä tässä kaikessa on kysymys, ja onneksi tiivis kytkös käytännön kehittämistyöhön on niin palkitseva myös tutkimuksen ja koulutuksen kannalta, että toimintaa usealla kentällä samanaikaisesti kannattaa jatkaa. Yllä lyhyesti kuvattu tilanne näkyy hauskalla tavalla tässä toimintakertomuksessa. Monet mittarit ja niistä tehdyt kuvaajat voisivat kertoa myös 90-luvun IT-tornadossa lentoon lähteneen ja myöhemmin pää edellä betonille pudonneen strutsin lennosta. Senten lähes 10-vuotiselle historialle on ollut tyypillistä toimintojen nopea laajentuminen, tasaantuminen ja viime vuosina tasainen toiminnan volyymin lasku 2

4 (mutta ei kuitenkaan tuotosten määrän väheneminen). Tämä kertoo ennen kaikkea tutkimuksen pitkistä kaarista. Senten kymmenen vuotta eivät niinkään kerro tutkimusyksikön synnystä ja vakiintumisesta kuin tutkimusryhmän synnystä, rahoituksen logiikasta, tutkimustyöstä itsestään, julkaisemisesta ja jatko-opiskelusta. Tämän tutkimusryhmän tutkimustyön ensimmäinen suuri aalto on taittumassa ja toinen on pikku hiljaa nousemassa. Tekesin rahoittama ja vuonna 2006 alkanut kolmivuotinen Self-Renewal Capacity of Clusters projekti ja syyskuussa 2007 alkava Suomen Akatemian (ja ESF) rahoittama seitsemän maan yhteinen Constructing Regional Advantage luovat hyvän perustan toisella aallolle ja muutamia muitakin langanpäitä on jo alettu solmimaan yhteen. Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä mihin aalto meidät kuljettaa ja mihin me sen ohjaamme. Markku Sotarauta, Professori Yksikön johtaja 3

5 Senten toiminta-ajatus ja tavoitteet Toiminta-ajatus Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö on alueiden ja erityisesti kaupunkiseutujen kehittämistä palveleva tutkimusyksikkö. Sen perustehtävä on lisätä ymmärrystä kaupunkiseutujen kehittämisprosessien dynamiikasta kilpailukyvyn, suunnittelun ja johtamisen näkökulmista. Luonteeltaan Sente on kaupunkiseutujen kehittämisen tuotekehitysyksikkö. Sen päämääränä on luoda uusia lähestymistapoja ja näkökulmia kehittämistoiminnan tueksi. Sente tukee strategista kehittämistä tuottamalla uutta tietoa, soveltamalla muualla tehtyä tutkimusta yhteistyöalueillaan sekä toimimalla alueellisessa kehittämisessä ideoijana, sparraajana ja tarvittaessa kriittisenä vastavoimana. Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikön toiminta kohdistuu tutkimukseen. Se osallistuu koulutukseen ja konsultointiin yhteistyössä strategisten ja tapauskohtaisten kumppaneiden kanssa. Senten tutkijat osallistuvat tarvittaessa strategiatyöhön asiantuntijoina. Senten tutkimustoiminta kohdistuu yleisellä tasolla seuraaviin teemoihin: Alue- ja kehittämispolitiikat Kaupunkipolitiikka Elinkeinopolitiikka Innovaatiopolitiikka Erityisellä tasolla tutkimus kohdentuu seuraavasti: Innovatiivinen alueellinen kehittäminen - Osaamiseen ja innovatiivisuuteen perustuvien kehittämiskonseptien analyysi ja kehittäminen - Innovaatioympäristöjen tutkimus Kaupunkiseutujen kilpailukyky ja elinkeinopolitiikka verkostoyhteiskunnassa - Osaamiseen ja innovatiivisuuteen perustuvan kehittämisen tulevaisuuden sisältöjen tunnistaminen Suunnittelu ja johtaminen verkostoyhteiskunnassa - Kehittäjäverkostojen analyysi ja niiden strategisen toiminnan kehittäminen Yritysverkostot ja talouden klusterit - Taloudellisen toiminnan globaali ja paikallinen dynamiikka. Yleiset tavoitteet Luoda kaupunkiseutujen strategiseen kehittämiseen erikoistunut kansainvälinen huippututkimusyksikkö. Vahvistaa kaupunkiseutujen strategisen kehittämisen teoreettista pohjaa ja luoda käytännön sovellusten luominen. Erityiset tavoitteet Tukea alueiden ja kaupunkiseutujen kehitystä tutkimus- ja kehittämispalveluilla. Tuottaa sekä teoreettisesta että käytännön toiminnan näkökulmasta käyttökelpoisia ja mielekkäitä tutkimustuloksia. Luoda sellainen luova ja dynaaminen tapa toimia, joka tukee yksikön tutkijoiden henkilökohtaista sitoutumista sekä Senten toimintoihin että kunkin omaan tulevaisuuteen. 4

6 Senten toiminnan lähtökohta Kehittyneet taloudet ovat siirtymässä teollisesta yhteiskunnasta jälkiteolliseen yhteiskuntaan, jota kutsutaan esimerkiksi tieto- tai verkostoyhteiskunnaksi. Eräs keskeinen verkostoyhteiskuntaa määrittävä piirre on tiedon muodostuminen tärkeimmäksi tuotannontekijäksi. Yhä yleisemmin kilpailukykyisyyden uskotaan riippuvan kyvystä tuottaa, prosessoida ja soveltaa tehokkaasti informaatiota ja tietoa. Näin kilpailukyvyn kehittämisen avainteemoiksi ovat nousseet osaaminen, oppiminen ja innovatiivisuus. Samalla hallinnollisia ja toiminnallisia rajoja ylittävän verkostomaisen yhteistyön merkitys on kasvanut. Globalisoituvalle taloudelle on ominaista kansainvälisten, kansallisten ja paikallisten toimintojen limittyminen uudella tavalla. Aiemmin rajat alueiden, instituutioiden, sektoreiden ja organisaatioiden välillä määrittivät toimijoiden paikan ja aseman. Nyt alueiden ja organisaatioiden aseman määrittää yhä useammin niiden osaaminen ja kyky jatkuvasti kehittää omia toimintoja. Samalla kilpailu kaupunkiseutujen välillä yrityksistä, työpaikoista ja osaavista ihmisistä kiristyy. Lisäksi elinkeinopolitiikassa painopiste on siirtymässä erilaisista interventioista ja subventioista kilpailukyvyn kehittämiseen. Myös kilpailukyvyn käsite laajenee perinteisestä yritysten kilpailukykyä korostavasta näkökulmasta kokonaisvaltaista näkemystä korostavaan suuntaan. Kilpailukyvyn jatkuva kehittäminen edellyttää tietoa kilpailukyvyn elementeistä, kehittämisen institutionaalisesta kapasiteetista, taloudellisista klustereista, asuin- ja elinympäristön laadusta kilpailukyvyn tekijänä, johtajuudesta kaupunkiseudun kehittämisessä jne. Jatkuvan oppimisen ja osaamisen korostuminen nostaa esille tutkimuksen ja kehittämistoiminnan tiiviin yhteistyön tarpeen. Tutkimuksen ja käytännön vuorovaikutus voi tukea alueen kehittämistä mm... tuottamalla uutta tietoa kaupunkiseudun kehittämisen ja kehityksen kannalta keskeisistä ilmiöistä, lisäämällä ymmärrystä alueella tapahtuvista organisationaalisista muutoksista tavoitteena oppimisen edistäminen, tukemalla kehittämiskonseptien jatkuvaa kehittämistä tunnistamalla niiden pullonkaulat ja tarjoamalla ratkaisuehdotuksia niiden poistamiseksi, tukemalla strategista suunnittelua analysoimalla sekä strategioiden sisältöjä, prosessien laatua että toimintaympäristön muutosta, tukemalla uuden tiedon käyttäjien linkittymistä tiedon tuottajiin, tunnistamalla yhtäältä verkostosuhteiden syntymisen esteet ja toisaalta verkostomaisen toiminnan mahdollisuudet, lisäämällä ymmärrystä organisaatioiden välisen kommunikaation, vuorovaikutteisen oppimisen ja kaupunkiseudun kehittymisen välisistä suhteista, osoittamalla sektoreittaisten strategioiden väliset suhteet kaupunkiseudun kokonaisvaltaisen kehittämisen näkökulmasta, tuottamalla näkemyksiä kaupunkiseudun mahdollisista tulevaisuuksista. Tutkimus Uusin tieto Uudet kysymykset ja tutkimuskohteet Uusin tieto Uudet ajattelu- ja toimintatavat Koulutus ja konsultointi Kehittäminen Uudet ajattelu- ja toimintatavat Senten toiminnan taustalla oleva näkemys tutkimuksen ja käytännön jatkuvasta vuorovaikutuksesta. 5

7 Sente-filosofia ja keskeiset käsitteet toiminnan taustalla Vanhassa itämaisessa lautapelissä nimeltä GO sente tarkoittaa yliotetta pelin kulussa. Jos pelaajalla on sente, hän voi pakottaa vastustajan vastaamaan omiin siirtoihinsa. Sente ei kuitenkaan ole staattinen ilmiö, vaan pelaajalla voi olla sente jossain osassa lautaa, mutta arvioituaan tilanteen vastustaja voi jättää sen huomiotta ja pelata laudan toiseen osaan ja pyrkiä näin saamaan sente haltuunsa. Sente ei siis ole pysyvä tila, vaan jatkuva pyrkimys saada peli haltuun. Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikössä sente tarkoittaa jatkuvaa pyrkimystä olla oman alan kehityksen kärjessä, pyrkimystä luoda jotain uutta. Senten tutkimustoiminnan kohteen muodostavat erilaiset hajautuneet järjestelmät, jaetun vallan sävyttämät alueiden ja kaupunkien kehittämiseen suunnatut pelit. Hajautunut järjestelmä Vanhan keskitetysti koordinoidun ja hierarkkisen järjestelmän tilalle on syntymässä uudenlainen moninainen ja limittyvä neuvottelu- ja kommunikaatiojärjestelmä. Uuden järjestelmän tehtävänä ei niinkään ole suoraan vaikuttaa kehityksen kulkuun, vaan luoda toimintaedellytyksiä taloudelliselle toiminnalle. Kehityksen suunta näyttäisi olevan kohti verkostoituneita, moninaisia, dynaamisia ja limittyviä neuvottelusysteemejä, joissa suunnittelu ja ohjaus eivät kohdistu vain ylhäältä alas vaan eri toimijoiden jatkuvana vuoropuheluna. Moniulotteisessa järjestelmässä ei ole yhtä hallitsevaa keskusta, vaan se rakentuu useiden toimijoiden keskinäiselle vuorovaikutukselle. Hajautuneissa järjestelmissä sente tarkoittaa jatkuvaa pyrkimystä ylittää sisäänpäin kääntyneet yksikkökohtaiset intressit ja löytää kolmansia ratkaisuja ja näin edistää sekä yhteisiä että erillisiä tavoitteita. Hajautuneissa järjestelmissä sente ei siis kohdistu toista pelaajaa vastaan vaan kokonaisuuden tarpeisiin ja uusien ratkaisujen löytämiseen. Sillä johtajalla, joka hallitsee verkostoissa käytävien pelien hienoudet ja niiden monet kommunikatiiviset prosessit, on holistinen ja käytännönläheinen ote valtaan eli kapasiteettiin johtaa verkostoja ja hallita muutosta. Hajautuneissa järjestelmissä senten saaminen haltuun edellyttää uudenlaista näkökulmaa ja uudenlaisia lähestymistapoja alueellisessa johtamisessa. Yleisenä lähtökohtana tällöin on, että senten saaminen haltun edellyttää enemmän verkostojen ja muutosprosessien johtamista ja vähemmän hallinnointia. Alueellinen johtaminen Edellä olevan pohjalta alueellinen johtaminen voidaan nähdä useiden organisaatioiden ja intressiryhmien välisenä vuoropuheluna, jossa etsitään jatkuvasti yhteisymmärrystä ja sopimusta tulevaisuuteen suuntautuvista toimenpiteistä. Se on jatkuva kommunikatiivinen prosessi, jolloin johtamisen voidaan määritellä olevan eri yhteiskuntaelämän alojen erilaisten intressiryhmien (potentiaalisesti ristiriitaisten) päämäärien, strategioiden ja keinojen yhteensovittamista ja toimintojen koordinoimista alueen kehityksen edistämiseksi sekä verkostojen ja muutoksen johtamiseksi. Alueellisessa johtamisessa sente tarkoittaa jatkuvaa pyrkimystä hallita muutosta ja johtaa verkostoja siten, ettei muutos pääse hallitsemaan meitä ja ettei verkosto ala elää omaa elämäänsä. 6

8 Senten tutkimusryhmä Markku Sotarauta, HT, professori, dosentti (TTY) Juha Kostiainen, dosentti, HT, DI, FM (johtaja YIT-rakennus Oy) Leena Helenius, HM, tutkija Kati-Jasmin Kosonen, YTM, tutkija Nina Mustikkamäki, HM, tutkija Mika Raunio, HL, erikoistutkija ( ) Toni Saarivirta, FT, erikoistutkija Anna Vilhula, HM, tutkija ( , ) Kimmo Viljamaa, HM, tutkija ( ) Minna Virtanen, tutkimussihteeri Henna Koski, hall.yo, harjoittelija ( ) tutkimusapulainen ( ) Hanna Peevo, hall.yo, tutkimusapulainen ( ) Riina Pulkkinen, hall.yo, tutkimusapulainen ( ) Kirsi Sutinen, hall.yo, ( ) Tutkimusprojekti (jatko-opinnot) oman työn ohessa Jari Kolehmainen, HM, projektipäällikkö, (Laurea-ammattikorkeakoulu) Arja Wilen, KM, prosessitutkija, (Kymenlaakson ammattikorkeakoulu) Riikka Ahmaniemi, YTM, tutkija, (Jyväskylän ammattikorkeakoulu) Piotr Kryjom, MA (P.Sc) (The Polish Agency for Enterprises Development, Puola) Tässä toimintakertomuksessa esitellään pääosin päätoimisesti Sentessä toimivien tutkijoiden toimintaa.. 7

9 Henkilökuntaesittely MARKKU SOTARAUTA, HT, professori, dosentti (TTY) ASIANTUNTEMUS: Pehmeä strategia - strateginen ajattelu, strateginen johtaminen ja strateginen suunnittelu, verkostojen johtaminen ja ydinkompetenssiajattelu. Paikallinen ja alueellinen kehittäminen, elinkeinopolitiikka, kaupunkipolitiikka, aluepolitiikka. HARRASTUKSET: Squash, rullaluistelu ja lukeminen. LEENA HELENIUS, HM, tutkija ASIANTUNTEMUS: Mielikuvien muodostuminen, mielikuvat kaupungeista, mielikuvat tulevaisuuden kaupungeista, kaupunkien harjoittamat imago- ja markkinointikampanjat. HARRASTUKSET: Kääpiökoirat, keskieurooppalaiset linnat, sarjakuvat, tanka-runot, kirjallisuus. KATI-JASMIN KOSONEN, YTM, tutkija ASIANTUNTEMUS: Paikallinen ja alueellinen kehittäminen, kaupunkipolitiikka ja osaamiskeskustoiminta, innovaatioympäristöjen kehitys ja paikalliset innovaatiojärjestelmät sekä korkeakoulujen alueellinen vaikutus HARRASTUKSET: Ulkoilu ja luonnossa liikkuminen (patikointi, pyöräily, uinti, laitesukellus); piirustus ja huovutus; 1900-luvun taide, teatteri, elokuvat ja konsertit. NINA MUSTIKKAMÄKI, HM, tutkija ASIANTUNTEMUS: Sosiaaliset verkostot, sosiaalinen pääoma, tieto ja tiedon välittyminen sosiaalisissa verkostoissa sekä yksilöiden rooli aluekehittämisessä. HARRASTUKSET: Urheilu (suunnistus, kuntosali), luonnossa liikkuminen, avantouinti. 8

10 MIKA RAUNIO, HL, erikoistutkija ( ) ASIANTUNTEMUS: Paikallinen ja alueellinen kehittäminen, elinkeinopolitiikka, kaupunkiseutujen vetovoimaisuus ja markkinointi sekä inhimillisten voimavarojen merkitys kaupunkiseutujen kehitykselle. HARRASTUKSET: Liikunta (ju-jutsu, kuntosali, jne.), lukeminen ja musiikin kuuntelu. TONI SAARIVIRTA, FT, erikoistutkija ( ) ASIANTUNTEMUS: Koulutuksen talous, alueellinen kehittäminen, koulutus- ja innovaatiopolitiikka, muuttoliike HARRASTUKSET: Murtomaahiihto, uiminen, pyöräily, puutarhanhoito, englantilaisten oluiden maistelu Englannissa KIMMO VILJAMAA, HM, tutkija ( ) ASIANTUNTEMUS: Paikallinen ja alueellinen kehittäminen, elinkeinopolitiikka, kehittämistyön arviointi. Tietämyksen luominen ja hallinta aluekehittämisessä ja alueellisessa innovaatiopolitiikassa. HARRASTUKSET: Musiikin kuuntelu, lukeminen, urheilu (lenkkeily, kuntosali, pallopelit), tietokoneet. MINNA VIRTANEN, tutkimussihteeri TEHTÄVÄT: HARRASTUKSET: Yksikön hallinto ja julkaisutoiminta Urheilu (uinti, kuntosali, kävely), palveluskoiraharrastus, vaellus, luonnossa liikkuminen 9

11 HENNA KOSKI, hall.yo, harjoittelija ( ) tutkimusapulainen ( ) ASIANTUNTEMUS: Kunnallinen demokratia ja asukasosallistuminen sekä hallinnon ja johtamisen kysymykset HARRASTUKSET: Koiran kanssa lenkkeily, elokuvat, lukeminen ja musiikki HANNA PEEVO, hall.yo, tutkimusapulainen ( ) ASIANTUNTEMUS: Kaupunkiseudun kehittäminen, alueelliset innovaatiojärjestelmät ja kehittäjäverkostot HARRASTUKSET: Salsa, lukeminen ja lenkkeily RIINA PULKKINEN, hall.yo, tutkimusapulainen ( ) ASIANTUNTEMUS: Alueellisen kehittämisen johtaminen, alueiden strateginen kehittäminen, kehittäjäverkostot HARRASTUKSET: Salibandyn valmentaminen ja pelaaminen, lenkkeily. KIRSI SUTINEN, hall.yo, tutkimusapulainen ( ) ASIANTUNTEMUS: Paikallinen ja alueellinen kehittäminen, identiteettipolitiikka HARRASTUKSET: Kuorolaulu, lukeminen (erityisesti paikallis- ja henkilöhistoria), lenkkeily ja sulkapallo

12 Talous Sente - Toimintakertomus 2006 Senten käynnissä olleiden projektin nettomenot olivat vuonna 2006 yhteensä euroa euro v v v v v v v v v Senten nettomenot KAKS Suomen Akatemia TEKES Suomen Akatemia / ESF1 Muut % 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 Rahoituksen jakautuminen rahoittajittain 2006 htv v v v v v v v v v Henkilötyövuodet Euroopan tiederahasto (European Science Foundation) 11

13 kpl v v v v v v v v v Vuoden aikana käynnissä olleet projektit Uudet alkaneet projektit Alkaneiden ja vuoden aikana käynnissä olleiden projektien määrä Kuvassa viisi on esitetty Sentessä vuosittain käynnissä olleiden projektien määrä sekä uusien alkaneiden projektien määrä. Sekä projektien kokonaismäärän että uusien alkaneiden projektien määrän laskussa näkyy yhden hallinnollisen tavoitteen saavuttaminen eli projektien koon ja pituuden kasvaminen. 12

14 Senten yhteistyökumppanit - rahoittajat Paikalliset toimijat Alueelliset toimijat Kansalliset toimijat Kv. toimijat - Espoon kaupunki - etampere-ohjelma - Etelä-Pirkanmaan seutukunta - Forssan kaupunki - Helsingin kaupunki - Hämeenlinnan kaupunki - Imatran kaupunki - Jyväskylän kaupunki - Järvenpään kaupunki - Kajaanin kaupunki - Karhukuntien yhteistyötoimikunta - Kuopion kaupunki - Kurun kunta - Lohjan yrityspalvelukeskus - Nokian kaupunki - Oulun kaupunki - Peräseinäjoen kunta - Porin kaupunki - Riihimäen kaupunki - Ruoveden kunta - Seinäjoen kaupunki - Seinänaapurit - Tampereen kaupungin tukisäätiö - Tampereen kaupunki - Tampereen seudun osaamiskeskusohjelma - Toijalan kaupunki - Turun seudun kehittämiskeskus - Turun kaupunki - Ulvilan kaupunki - Valkeakosken kaupunki - Valkeakosken seudun kehitysyhtiö - Vammalan kaupunki - Virtain kaupunki - Ylistaron kunta - Etelä-Pohjanmaan liitto - Etelä-Pohjanmaan TE-keskus - Kainuun liitto - Kainuun TE-keskus - Pirkanmaan liitto - Pirkanmaan TEkeskus - Seinäjoen ammattikorkeakoulu - Suomen akatemia - Tekes - Kunnallisalan kehittämissäätiö - Maa- ja metsätalousministeriö - Sisäasianministeriö - Opetusministeriö - Puolustusministeriö - Ympäristöministeriö - Suomen kuntaliitto - Tampereen yliopisto - Tekniikan akateemisten liitto - Synocus Oy - Yritykset jotka eivät halua nimeään julkisuuteen - Euroopan sosiaalirahasto - Pohjoismaiden ministerineuvosto - Euroopan unioni (5. puiteohjelma) - European Science Foundation 13

15 Projektit 2006 YLIOPISTOT JA OSAAMISKESKUSOHJELMAT ALUEKEHITTÄMISESSÄ [YO-ALKE] Projektin tutkijat: Anna Vilhula, Kati-Jasmin Kosonen ja Markku Sotarauta Rahoittajat: Opetusministeriö ja Sisäasiainministeriö Aika: Tutkimustehtävä: Yksi keskeisimmistä osaamiseen nojaavista aluekehittämisen välineistä on osaamiskeskusohjelma, jonka puitteissa luodaan edellytyksiä tutkimuksen ja yritystoiminnan kohtaamiselle. Jotta yliopistojen, osaamiskeskusohjelman ja alueen elinkeinoelämän osaamisresurssit olisi mahdollista kohdistaa mahdollisimman tehokkaasti tulevaisuuteen, tulisi yliopistojen ja osaamiskeskusohjelmissa esitettyjen linjausten olla toisiaan ja alueen elinkeinoelämää tukevia luvun lopulta alkaen on osaamispohjaisessa aluekehittämisessä yleistynyt myös professuurien perustaminen erilaisin lahjoitusvaroin tukemaan alueiden, yritysten ja teknologian kehitystä. Selvityksen ensimmäinen osa kohdistuu Joensuun, Jyväskylän, Kuopion, Turun ja Vaasan yliopistoihin ja niitä ympäröivään kaupunkiseutuun. Tehtävänä on tuottaa tietoa siitä, miten hyvin yliopistojen ja Suomen Akatemian niille myöntämien huippututkimusyksiköiden sekä osaamiskeskusohjelmien linjaukset tukevat toisiaan ja alueen elinkeinorakenteen kehittymistä. Selvityksen toisessa osassa kartoitetaan suomalaisten yliopistojen lahjoitusprofessuurien määrä, rahoitus ja alueellinen jakauma. Päätavoitteet: Selvittää kohdeyliopistojen strategioiden ja ko. kaupunkiseutujen osaamiskeskusohjelmien linjausten erot ja yhtäläisyydet sekä strategioiden suhteet alueen elinkeinorakenteeseen. Tuottaa suosituksia edellä mainittujen alueiden tutkimusperustaisen osaamisen kehittämiselle. YRITYSTEN INNOVAATIOKYVYN KEHITTÄJIEN OMA INNOVAATIOKYKY: KEHITTÄJIEN KOMPETENSSIEN KARTTA JA OPPIVAN TALOUDEN INNOVAATIOPOLITIIKKA [INNOKOM] Projektin tutkijat: Markku Sotarauta, Kati-Jasmin Kosonen ja Kimmo Viljamaa Rahoittaja: Kunnallisalan kehittämissäätiö Aika: Tutkimustehtävä: Projektin tehtävänä on a) tuottaa tietoa siitä, millaisia kykyjä aluekehityksen suunnittelijat ja toteuttajat tarvitsevat paikallisella tasolla, aluetasolla ja kansallisella tasolla sekä b) luoda oppimisen tueksi aluekehittäjän kompetenssien kartta. Tutkimuksen lähtökohtana on näkemys siitä, että Suomessa on syytä kiinnittää aiempaa enemmän huomiota aluekehittämis- ja innovaatiojärjestelmien tutkimuksen ja kehittämisen lisäksi yksilöiden kompetenssien kehittämiseen. Tutkimuksen tavoitteena on: Saada tietoa siitä, mitä kykyjä ja taitoja tarvitaan luotaessa jonkin valitun alan yrityksille ja osaajille mahdollisimman laadukas paikallinen toimintaympäristö Saada tietoa siitä, mitä puutteita on aluekehitystä edistävien toimijoiden kyvyissä ja taidoissa yksilötasolla Tunnistaa aluekehittämisessä tarvittavien kompetenssien uudistamisen tarpeet, keinot ja toimintamallit 14

16 Tarjota eri aluetasoilla alueehitystä suunnitteleville ja toteuttaville toimijoille nykyistä analyyttisempää tietoa siitä, millaisia kykyjä innovaatiotoiminnan edistämisessä tarvitaan koulutus- ja oppimisprosessien kehittämiseksi Tunnistaa miten innovaatiokyvyn kehittäjien on mahdollista kompensoida omassa osaamisessaan olevia aukkoja kansallisten ja kansainvälisten verkostojen avulla YRITYSTEN, YHTEISÖJEN JA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISEVOLUUTIO [COFI] Projektin tutkijat: Nina Mustikkamäki, Mika Raunio ja Markku Sotarauta Rahoittajat: Suomen akatemia, SoCa -ohjelma (Tekes rahoittaa Teknillistä korkeakoulua) Yhteistyökumppanit: Teknillinen korkeakoulu (HUT) BIT tutkimuslaitos; Massachusetts Institute of Technology (MIT), Industrial Performance Center (IPC); New Jersey Institute of Technology ja Rudgers University, USA. Aika: Tutkimustehtävä: Cofi -projektin tehtävänä on tutkia a) miten kaupunkiseudut, organisaatiot ja yksilöt vaikuttavat toistensa kehitykseen ajassa, sekä b) luoda uusia käsitteellisiä viitekehyksiä ja metodologiaa tietämystalouden tutkimusta varten luovan ja sosiaalisen pääoman näkökulmista. Tehtävän toteutuksessa keskeisessä asemassa ovat empiiriset analyysit valituilla kaupunkiseuduilla ja valituissa verkostoissa. Cofi -projektin tavoitteet ovat: a) tunnistaa verkostojen, organisaatioiden, yksilöiden ja kaupunkiseutujen yhteisevoluution dynamiikka; b) selvittää miten yhteisevoluution avulla on mahdollista mallintaa menneen ja tulevaisuuden sekä vakauden ja muutoksen välistä suhdetta uusista; c) tutkia ovatko toimijat yhteisevolutionaarisessa prosessissa strategisia vai adaptiivisia päätöksentekijöitä, ja pitäisikö toimijat itse asiassa nähdä informaation prosessoinnin ja dynaamisten kyvykkyyksien varaan rakentuneina kollektiivisina virtausrakenteina staattisuutta korostavien lähestymistapojen sijaan. Tällöin olennaista on myös kysyä, miten toimijat hyödyntävät muiden virtausrakenteiden kompetensseja ja resursseja kehittäessään omia kyvykkyyksiään; d) kehittää yhteisevoluution näkökulmasta sellaisia lähestymistapoja ja käytännön työkaluja, jotka tukevat johtajuutta ja dynaamisten kyvykkyyksien kehittämistä sekä yrityksissä että aluekehittämisessä. Kotisivut: TEKNOLOGIA, LAHJAKKUUS JA SUVAITSEVAISUUS EUROOPPALAISISSA KAUPUNGEISSA: TAPAUS SUOMI [TTT[ Tutkijat: Mika Raunio ja Markku Sotarauta Rahoitus: Euroopan tiederahasto (ESF) ja Suomen Akatemia, European Collaborative Research Project in the Social Sciences Yhteistyökumppanit: University of Lund, Sweden (co-ordinator); University of Oslo, Norway/University of Toronto, Canada; STEP group, Oslo, Norway; University of Cardiff, Wales; University of Bonn, Germany; University of Bonn, Germany; University of Utrecth, The Netherlands; Copenhagen Business School, Denmark Aika: Tutkimustehtävä: Huomattava etu kaupunkiseuduille on kyvykkyys houkutella, tuottaa ja sitouttaa niitä työntekijöitä, joilla on johtava asema tietointensiivisessä tuotannossa ja innovaatiossa - he ovat lähde taloudelliselle menestykselle, elintärkeille ideoille, knowhowlle, luovuudelle ja mielikuvitukselle. Koska arvon luominen monilla talouden sektoreilla perustuu lisääntyvässä määrin aineettomiin voimavaroihin, aikaisemmat sijoittumista ohjanneet reunaehdot - esim. luonnollisten satamien saavutettavuus tai raaka-aineiden lähesisyys ja halpa energia - eivät enää omaa samaa vetovoima tekijä kuin aikaisemmin. Sen sijaan tärkeiksi ovat nousseet ne paikan 15

17 ominaisuudet, jotka tekevät kaupungeista vetovoimaisia paljon kysyttyjen ja potentiaalisesti mobiilien lahjakkuuksien silmissä. Tutkimuksen tavoitteet ovat: 1. Arvioida paikan laatua, laajasti määritellen, seitsemän Euroopan maan tärkeimmässä kaupungissa. 2. Vertailla paikan laatua Euroopan kaupungeissa. 3. Vertailla paikan laatua Euroopan kaupungeissa USA:n ja Kanadan kaupunkeihin. 4. Vertailla lahjakkuuksien (suhteellista) osuutta sekä työllisyyttä teknologia-intensiivisillä toimialoilla Europpaassa sekä Euroopan ja Pohjois-Amerikan välillä. 5. Arvioida paikan laadun vaikutusta lahjakkuuksien ja teknologia-intensiivisten työpaikkojen osuuteen Eurooppalaisissa kaupungeissa. 6. Vertailla paikan laadun vaikutusta lahjakkuuksien ja teknologia-intensiivisten toimialojen työpaikkojen osuuksiin Euroopassa ja Euroopan ja Pohjois-Amerikan välillä. CITY REGIONS AS INTELLIGENT TERRITORIES: INCLUSION, COMPETITIVENESS AND LEARNING [CRITICAL] Tutkijat: Mika Kautonen, Jari Kolehmainen ja Markku Sotarauta Rahoittajat: Euroopan Komissio, tutkimuksen viides puiteohjelma Yhteistyökumppanit: Centre for Urban & Regional Studies (CURDS), University of Newcastle, Iso- Britannia; Employment Reseach Centre (ERC), Trinity College Dublin, Irlanti; Europäische Raumplanung (ERP), University of Dortmund, Saksa. Aika: Tutkimustehtävä: Tutkimustehtävänä on tarkastella osaamis- ja oppimisyhteiskunnan ja talouden (knowledge or learning economy/society) käsitteitä kaupunkiseutujen kontekstissa. Pyrkimyksenä on arvioida sitä, kuinka tietoa ja oppimista voidaan hyödyntää kaupunkien kokonaisvaltaisessa strategisessa kehittämisessä. Nämä yleiset tavoitteet tarkentuvat viideksi osatavoitteeksi, jotka ovat: Osaamis- ja oppimisyhteiskuntaan ja talouteen liittyvien teorioiden empiirinen testaaminen tarkastelemalla erilaisia tiedon ja oppimisen muotoja valituissa kohdekaupungeissa, kaupunkien avainroolien tunnistaminen alueidensa ja maidensa tietotalouden kehittämisessä sekä kaupunkiseutujen erilaisten verkostojen hyödyntämien tietoresurssien tunnistaminen, case-kaupunkien kollektiivisiin oppimisprosesseihin liittyvien instituutioiden tarkastelu, sekä erityisesti korkean asteen koulutusinstituutioiden roolin ja uusien, yhteisön oppimista ja kehittymistä edistävien koulutusinstituutiomuotojen tarkastelu, olemassa olevien oppimista ja tietoa kehittävien strategioiden arviointi sekä mahdollisten hyvien käytäntöjen ja kokemusten tunnistaminen niiden levittämiseksi laajempaan tietoisuuteen, Kotisivut: tieto- ja oppimisprosesseihin sekä institutionaaliseen sitoutuneisuuteen liittyvien indikaattorien kehittäminen paikallisten ja alueellisten viranomaisten toimenpidestrategioiden kehittämisen helpottamiseksi. Tutkimusprojektin ytimen muodostavat kaupunkiseututasoiset case-tutkimukset. Case-kaupunkeja ovat Newcastle, Dublin, Dortmund ja Tampere. 16

18 KLUSTERIEN ITSE-UUDISTUMISEN KAPASITEETTI: RESILIENSSIN JA INNOVAATIOPOLITIIKAN KOLMITASOANA- LYYSI [SERE] Tutkijat: Markku Sotarauta, Kati-Jasmin Kosonen ja Toni Saarivirta Rahoittajat: Tekes, Helsingin kaupunki, Oulun kaupunki ja Hämeenlinnan kaupunki Yhteistyökumppanit: MIT / Industrial Performance Center and Columbia University / Department of Urban Studies Aika: Tutkimustehtävä: Sere-projektin tehtävänä on a) tunnistaa itse-uudistumisen kapasiteetin avainprosessit ja b) analysoida itse-uudistumisen kapasiteetin avainprosessien kytköksiä toisiinsa ja valittujen miniklustereiden ja niihin kuuluvien yritysten innovatiivisuuteen. Tutkimustehtävän taustalla on kaksi yleistä tutkimuskysymystä: a) miten kaupunkien kehittämisessä on mahdollista stimuloida innovatiivisuutta ja b) millainen on strategisen intention ja emergentin kehityskulun välinen suhde kaupunkiseudun kehittämisen kontekstissa. Tavoitteet: Tunnistaa miniklusterien uudistumista vauhdittavat tekijät ja siten tukea kaupunkiseutujen kehittämistä Tunnistaa miten itse-uudistumisen kapasiteettia voi tietoisesti vahvistaa ja miten emergenttejä kehityskulkuja on mahdollista suunnata Väitöskirjatutkimukset HR-ORIENTATION IN LED-POLICY AS A TOOL TO SUCCESSFUL URBAN DEVELOPMENT Aika: 1999 Tekijä: Mika Raunio Rahoittajat: Toteutetaan asuin- ja elinympäristön laadun merkitys kaupunkiseutujen kilpailukyvylle ja Should I Stay or should I go projektien yhteydessä. Tehtävä: Tehtävänä on selvittää, miten elinkeinopolitiikalla, kaupunkiympäristön suunnittelulla ja tietoisella imagon rakentamisella voidaan vaikuttaa kaupungin kehityksen kannalta tärkeän asukassegmentin olemassa oloon kaupungissa INNOVAATIOJÄRJESTELMÄT EI-YLIOPISTOKAUPUNKIEN KILPAILUKYVYN YLLÄPITÄJINÄ JA KEHITTÄJINÄ Aika: 2000 Tekijä: Kati-Jasmin Kosonen Rahoittajat: Kunnallisalan kehittämissäätiö Tehtävä: Tutkimustehtävänä on tutkia, miten ei-yliopistokaupungit tukevat ja ylläpitävät alueen yritysten ja yleisemmin seudun kilpailukykyä edistäviä innovaatioverkostoja sekä edelleen minkälaisia keinoja ei-yliopistokaupungeilla on päästä kilpailukykyisyyttä edistäviin laajempiin innovaatioverkostoihin. NÄKYMÄTÖN KAUPUNKI ELI MIELIKUVIA TULEVAISUUDEN KAUPUNGEISTA Aika: 2000 Tekijä: Leena Helenius Rahoittajat: Tampereen yliopisto (2000), Tampereen kaupungin tukisäätiö (2001), Suomen Akatemia ( ), Tampereen yliopisto (2004) 17

19 Tehtävä: Tavoitteena on selvittää millaisia mielikuvia tulevaisuuden kaupungeista on, miten mielikuvat tulevaisuuden kaupungeista muodostuvat ja kartoittaa sekä positiivisia että negatiivisia mielikuvia tulevaisuuden kaupungeista. PAIKALLISEN INNOVAATIOYMPÄRISTÖN ULOTTUVUUDET Aika: 2001 Tekijä: Jari Kolehmainen Rahoittajat: Toteutuu useiden Senten projektin kautta Tehtävä: Tehtävänä on kehittää paikallisen innovaatioympäristön käsitettä tarkastelemalla sen eri ulottuvuuksia ja niiden välisiä suhteita YKSILÖIDEN VÄLITTÄJÄROOLIT SOSIAALISISSA VERKOSTOISSA Aika: 2004 Tekijä: Nina Mustikkamäki Rahoittajat: Kunnallisalan kehittämissäätiö ja Suomen Akatemia Tehtävä: Tutkimustehtävänä on tarkastella tiedon välittymistä sosiaalisissa verkostoissa sekä etsiä millaisia välittäjärooleja yksilöillä on tiedon etsinnän, välittämisen ja leviämisen prosesseissa. DEVELOPMENT OF INNOVATION SYSTEMS AS A CONDITION FOR IMPROVEMENT OF REGIONAL COMPETITIVE- NESS IN CASE OF SELECTED REGIONS IN POLAND AND FINLAND Aika: 2005 Tekijä: Piotr Kryjom Tehtävä: Tutkimustehtävänä on vertailla Suomessa ja Puolassa sovellettuja lähestymistapoja ja menetelmiä innovaatiostrategioiden luomisessa sekä analysoida niiden toteutusta ja toteutukseen vaikuttavia tekijöitä Julkaisut Sente sarjan julkaisuja 1 / 1999 Markku Sotarauta & Reija Linnamaa & Kimmo Viljamaa Kumppanit peilinä: Elinkeinopoliittisen seutuyhteistyön profiilit Tampereen, Turun ja Imatran seuduilla sekä Ouluseudulla ja Seinänaapureissa 2 / 1999 Markku Sotarauta & Reija Linnamaa (toim.) Etelä-Pohjanmaan strategioita ja kehittämismallia etsimässä: Pehmeä strategia maakuntasuunnittelussa 3 / 1999 Markku Sotarauta & Reija Linnamaa & Kimmo Viljamaa Karhukunnat peilissä: Seutuyhteistyön lähtökohdat, esteet ja mahdollisuudet Porin seudulla 4 / 1999 Markku Sotarauta & Timo Lakso & Sami Kurki Alueellisen osaamisympäristön vahvistaminen: Etelä-Pohjanmaan korkeakouluverkoston toimintamalli 5 / 2000 Sami Kurki & Reija Linnamaa & Markku Sotarauta (toim.) 14 näkökulmaa alueelliseen kehittämiseen: Seinäjoen I aluekehitysseminaarin julkaisu 18

20 6 / 2000 Mika Raunio Lakeus kutsuu kuuleeko kukaan? Seinäjoen kehittäjäorganisaatioiden yhteistyösuhteet 7 / 2000 Reija Linnamaa & Markku Sotarauta Verkostojen utopia ja arki: Tutkimus Etelä-Pohjanmaan kehittäjäverkostosta 8 / 2000 Kimmo Viljamaa Suuria odotuksia, pieniä askelia: Pohjois-Pirkanmaan strategisen ohjelmatyön arviointi 9 / 2000 Mika Raunio & Reija Linnamaa Asuin- ja elinympäristön laatu ja kaupunkiseutujen kilpailukyky: Osaajien preferenssit ja tyytyväisyys Helsingin, Tampereen, Turun, Jyväskylän, Porin ja Seinäjoen seuduilla 10 / 2001 Matti Mäki & Timo Lakso Hanketoiminnan neljä todellisuutta: ESR-rahoitetut hankkeet rahoittajien, toteuttajien ja osallistujien silmin 11 / 2001 Mika Raunio Osaajat valintojen kentällä: Helsingin, Tampereen, Turun, Jyväskylän, Porin ja Seinäjoen seutujen vetovoimaisuus virtaavassa maailmassa 12 / 2001 Jari Kolehmainen Yritykset ja alueet tietointesiivisessä globaalitaloudessa: Kilpailukyky kohtalonyhteytenä 13 / 2002 Jyri Kokkonen Ranskan aluekehityshallinnon uudistuminen - Kaupunkipolitiikan ja hallinnon kehittämisen 30 vuotta 14 / 2002 Markku Sotarauta & Mika Kautonen & Tomi Lähteenmäki Tulevaisuustiedosta kilpailuetua: Teknologian ennakointikonseptointi Pirkanmaalla [Pitenna] 15 / 2002 Mika Raunio Suomi globaalitalouden osaajien valintojen kentällä: Ulkomaalaisten huippuosaajien mielikuvat ja todellisuudet suomalaisessa työ- ja kaupunkiympäristössä 16 / 2003 Markku Sotarauta & Reija Linnamaa & Nina Suvinen Tulkitseva kehittäminen ja luovat kaupungit: Verkostot ja johtajuus Tampereen kehittämisessä. Julkaistu yhteistyössä Tekniikan akateemisten liiton kanssa 17 / 2005 Kimmo Viljamaa Hiiden alue peilissä: Seutuyhteistyön profiilit Hiiden alueella 18 / 2005 Jouni Juutilainen & Pasi Sorvisto & Jussi Nukari Innovaatiojärjestelmää uudistamassa: Case Jyväskylä - Human Technology City 19 / 2005 Kimmo Kainulainen Kulttuuriala kauunkien menestystekijänä: Visioita ja näköaloja Jyväskylästä, Oulusta, Porista, Tampereelta ja Turusta 20 / 2006 Virpi Katajala Seudulliset elinkeinoyhtiöt aluekehittämisen verkostossa 21 / 2006 Anna Vilhula & Kati-Jasmin Kosonen & Markku Sotarauta Yliopistot ja osaamiskeskusohjelmat aluekehittämisessä 19