Toimintakertomus 2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimintakertomus 2006"

Transkriptio

1 Sente Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö Toimintakertomus 2006 Tampereen yliopisto Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö

2 SISÄLTÖ ESIPUHE 2 SENTEN TOIMINTA-AJATUS JA TAVOITTEET 4 SENTE-FILOSOFIA JA KESKEISET KÄSITTEET TOIMINNAN TAUSTALLA 6 Senten tutkimusryhmä 7 Henkilökuntaesittely 8 TALOUS 11 SENTEN YHTEISTYÖKUMPPANIT - RAHOITTAJAT PROJEKTIT Väitöskirjatutkimukset 17 JULKAISUT 18 Sente sarjan julkaisuja 18 Senten työraportteja-sarjan julkaisuja 20 Tutkijoiden julkaisut TUTKIJOIDEN MUU TIETEELLINEN TOIMINTA JA ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT TUTKIJAKOULUTUS JA VIERAILUT ULKOMAISISSA YLIOPISTOISSA JA TUTKIMUSLAITOKSISSA MUUTA

3 Esipuhe Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö perustettiin vuonna 1998 yhden suuren projektin varassa. Nopeassa tahdissa käynnistimme sen rinnalle useita pienempiä tutkimus- ja kehittämisprojekteja. Alusta alkaen tavoitteena oli päästä sellaiseen tilanteeseen, jossa toiminnan rungon muodostaisi muutama monivuotinen ja kansainvälinen tutkimusprojekti. On hienoa todeta, että saavutimme tämän tavoitteen suhteellisen nopeasti luvun alkupuolelta lähtien Senten toiminnan rungon ovat muodostaneet laajat monivuotiset projektit. Sellaiset projektit kuin Local Innovation Systems (rahoitus: Tekes), Intelligent City-Regions (EU), Creative Capital and Social Capital Directing the Processes of Interactive Strategic Adaptation (Suomen Akatemia), Technology, Talent and Tolerance in European Cities: Case Finland (Suomen Akatemia / European Science Foundation) ja The Invisible Dynamics of the Urban Development Processes (Suomen Akatemia) ovat muodostaneet Senten tutkimustoiminnan ytimen. Näiden rinnalla on toki ollut käynnissä useitakin pienempiä projekteja, jotka itsessään ovat tuoneet merkittävää lisäarvoa sekä Senten tutkimusryhmälle että toivottavasti myös yhteistyökumppaneille. Edellä mainituista projekteista on syntynyt lukuisia julkaisuja ja opinnäytteitä ja vaikka osa näistä projekteista on jo päättynyt, niiden tuotoksia on lupa odottaa vielä jatkossakin. Pitkällä aikavälillä mainittujen projektien suurin merkitys lienee kuitenkin siinä, että niiden muodostamalle perustalle on syntynyt kestäviä yhteistyö- ja ystävyyssuhteita. Uskoisin, että niitämme näiden projektien perustalle kasvanutta ja edelleen kasvavaa satoa vielä pitkään. Yhteistyö muun muassa MIT:n, Newcastlen yliopiston ja Lundin yliopiston tutkimusryhmien kanssa on sujunut niin hyvin, että tulevaa on lupa odottaa suurella mielenkiinnolla. Laajat kansainväliset monivuotiset tutkimusprojektit ovat tuoneet uusien ystävien ja tutkimusaihioiden lisäksi mukanaan myös haasteita ja päänvaivaa. Tällaisten projektien suunnittelu, käynnistäminen ja päättäminen vie aina oman aikansa. Tämä heijastuu täysin ulkopuolisella rahoituksella toimivassa tutkimusyksikössä ajoittaisina likviditeettiongelmina ja vaikeuksina rakentaa yksittäisille tutkijoille heidän omia tutkimusintressejään tukevia mielekkäitä projektijatkumoja. Näin syntyviä aukkoja olemme pyrkineet tukkimaan pienillä soveltavilla ja jopa konsultoivilla projekteilla silläkin uhalla, että kollegamme yliopistomaailmassa saavat työkaluja Senten toiminnan lokeroimisessa kategoriaan rahoittajan ehdoilla toimivat konsultit. Onneksi tiedämme itse mistä tässä kaikessa on kysymys, ja onneksi tiivis kytkös käytännön kehittämistyöhön on niin palkitseva myös tutkimuksen ja koulutuksen kannalta, että toimintaa usealla kentällä samanaikaisesti kannattaa jatkaa. Yllä lyhyesti kuvattu tilanne näkyy hauskalla tavalla tässä toimintakertomuksessa. Monet mittarit ja niistä tehdyt kuvaajat voisivat kertoa myös 90-luvun IT-tornadossa lentoon lähteneen ja myöhemmin pää edellä betonille pudonneen strutsin lennosta. Senten lähes 10-vuotiselle historialle on ollut tyypillistä toimintojen nopea laajentuminen, tasaantuminen ja viime vuosina tasainen toiminnan volyymin lasku 2

4 (mutta ei kuitenkaan tuotosten määrän väheneminen). Tämä kertoo ennen kaikkea tutkimuksen pitkistä kaarista. Senten kymmenen vuotta eivät niinkään kerro tutkimusyksikön synnystä ja vakiintumisesta kuin tutkimusryhmän synnystä, rahoituksen logiikasta, tutkimustyöstä itsestään, julkaisemisesta ja jatko-opiskelusta. Tämän tutkimusryhmän tutkimustyön ensimmäinen suuri aalto on taittumassa ja toinen on pikku hiljaa nousemassa. Tekesin rahoittama ja vuonna 2006 alkanut kolmivuotinen Self-Renewal Capacity of Clusters projekti ja syyskuussa 2007 alkava Suomen Akatemian (ja ESF) rahoittama seitsemän maan yhteinen Constructing Regional Advantage luovat hyvän perustan toisella aallolle ja muutamia muitakin langanpäitä on jo alettu solmimaan yhteen. Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä mihin aalto meidät kuljettaa ja mihin me sen ohjaamme. Markku Sotarauta, Professori Yksikön johtaja 3

5 Senten toiminta-ajatus ja tavoitteet Toiminta-ajatus Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö on alueiden ja erityisesti kaupunkiseutujen kehittämistä palveleva tutkimusyksikkö. Sen perustehtävä on lisätä ymmärrystä kaupunkiseutujen kehittämisprosessien dynamiikasta kilpailukyvyn, suunnittelun ja johtamisen näkökulmista. Luonteeltaan Sente on kaupunkiseutujen kehittämisen tuotekehitysyksikkö. Sen päämääränä on luoda uusia lähestymistapoja ja näkökulmia kehittämistoiminnan tueksi. Sente tukee strategista kehittämistä tuottamalla uutta tietoa, soveltamalla muualla tehtyä tutkimusta yhteistyöalueillaan sekä toimimalla alueellisessa kehittämisessä ideoijana, sparraajana ja tarvittaessa kriittisenä vastavoimana. Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikön toiminta kohdistuu tutkimukseen. Se osallistuu koulutukseen ja konsultointiin yhteistyössä strategisten ja tapauskohtaisten kumppaneiden kanssa. Senten tutkijat osallistuvat tarvittaessa strategiatyöhön asiantuntijoina. Senten tutkimustoiminta kohdistuu yleisellä tasolla seuraaviin teemoihin: Alue- ja kehittämispolitiikat Kaupunkipolitiikka Elinkeinopolitiikka Innovaatiopolitiikka Erityisellä tasolla tutkimus kohdentuu seuraavasti: Innovatiivinen alueellinen kehittäminen - Osaamiseen ja innovatiivisuuteen perustuvien kehittämiskonseptien analyysi ja kehittäminen - Innovaatioympäristöjen tutkimus Kaupunkiseutujen kilpailukyky ja elinkeinopolitiikka verkostoyhteiskunnassa - Osaamiseen ja innovatiivisuuteen perustuvan kehittämisen tulevaisuuden sisältöjen tunnistaminen Suunnittelu ja johtaminen verkostoyhteiskunnassa - Kehittäjäverkostojen analyysi ja niiden strategisen toiminnan kehittäminen Yritysverkostot ja talouden klusterit - Taloudellisen toiminnan globaali ja paikallinen dynamiikka. Yleiset tavoitteet Luoda kaupunkiseutujen strategiseen kehittämiseen erikoistunut kansainvälinen huippututkimusyksikkö. Vahvistaa kaupunkiseutujen strategisen kehittämisen teoreettista pohjaa ja luoda käytännön sovellusten luominen. Erityiset tavoitteet Tukea alueiden ja kaupunkiseutujen kehitystä tutkimus- ja kehittämispalveluilla. Tuottaa sekä teoreettisesta että käytännön toiminnan näkökulmasta käyttökelpoisia ja mielekkäitä tutkimustuloksia. Luoda sellainen luova ja dynaaminen tapa toimia, joka tukee yksikön tutkijoiden henkilökohtaista sitoutumista sekä Senten toimintoihin että kunkin omaan tulevaisuuteen. 4

6 Senten toiminnan lähtökohta Kehittyneet taloudet ovat siirtymässä teollisesta yhteiskunnasta jälkiteolliseen yhteiskuntaan, jota kutsutaan esimerkiksi tieto- tai verkostoyhteiskunnaksi. Eräs keskeinen verkostoyhteiskuntaa määrittävä piirre on tiedon muodostuminen tärkeimmäksi tuotannontekijäksi. Yhä yleisemmin kilpailukykyisyyden uskotaan riippuvan kyvystä tuottaa, prosessoida ja soveltaa tehokkaasti informaatiota ja tietoa. Näin kilpailukyvyn kehittämisen avainteemoiksi ovat nousseet osaaminen, oppiminen ja innovatiivisuus. Samalla hallinnollisia ja toiminnallisia rajoja ylittävän verkostomaisen yhteistyön merkitys on kasvanut. Globalisoituvalle taloudelle on ominaista kansainvälisten, kansallisten ja paikallisten toimintojen limittyminen uudella tavalla. Aiemmin rajat alueiden, instituutioiden, sektoreiden ja organisaatioiden välillä määrittivät toimijoiden paikan ja aseman. Nyt alueiden ja organisaatioiden aseman määrittää yhä useammin niiden osaaminen ja kyky jatkuvasti kehittää omia toimintoja. Samalla kilpailu kaupunkiseutujen välillä yrityksistä, työpaikoista ja osaavista ihmisistä kiristyy. Lisäksi elinkeinopolitiikassa painopiste on siirtymässä erilaisista interventioista ja subventioista kilpailukyvyn kehittämiseen. Myös kilpailukyvyn käsite laajenee perinteisestä yritysten kilpailukykyä korostavasta näkökulmasta kokonaisvaltaista näkemystä korostavaan suuntaan. Kilpailukyvyn jatkuva kehittäminen edellyttää tietoa kilpailukyvyn elementeistä, kehittämisen institutionaalisesta kapasiteetista, taloudellisista klustereista, asuin- ja elinympäristön laadusta kilpailukyvyn tekijänä, johtajuudesta kaupunkiseudun kehittämisessä jne. Jatkuvan oppimisen ja osaamisen korostuminen nostaa esille tutkimuksen ja kehittämistoiminnan tiiviin yhteistyön tarpeen. Tutkimuksen ja käytännön vuorovaikutus voi tukea alueen kehittämistä mm... tuottamalla uutta tietoa kaupunkiseudun kehittämisen ja kehityksen kannalta keskeisistä ilmiöistä, lisäämällä ymmärrystä alueella tapahtuvista organisationaalisista muutoksista tavoitteena oppimisen edistäminen, tukemalla kehittämiskonseptien jatkuvaa kehittämistä tunnistamalla niiden pullonkaulat ja tarjoamalla ratkaisuehdotuksia niiden poistamiseksi, tukemalla strategista suunnittelua analysoimalla sekä strategioiden sisältöjä, prosessien laatua että toimintaympäristön muutosta, tukemalla uuden tiedon käyttäjien linkittymistä tiedon tuottajiin, tunnistamalla yhtäältä verkostosuhteiden syntymisen esteet ja toisaalta verkostomaisen toiminnan mahdollisuudet, lisäämällä ymmärrystä organisaatioiden välisen kommunikaation, vuorovaikutteisen oppimisen ja kaupunkiseudun kehittymisen välisistä suhteista, osoittamalla sektoreittaisten strategioiden väliset suhteet kaupunkiseudun kokonaisvaltaisen kehittämisen näkökulmasta, tuottamalla näkemyksiä kaupunkiseudun mahdollisista tulevaisuuksista. Tutkimus Uusin tieto Uudet kysymykset ja tutkimuskohteet Uusin tieto Uudet ajattelu- ja toimintatavat Koulutus ja konsultointi Kehittäminen Uudet ajattelu- ja toimintatavat Senten toiminnan taustalla oleva näkemys tutkimuksen ja käytännön jatkuvasta vuorovaikutuksesta. 5

7 Sente-filosofia ja keskeiset käsitteet toiminnan taustalla Vanhassa itämaisessa lautapelissä nimeltä GO sente tarkoittaa yliotetta pelin kulussa. Jos pelaajalla on sente, hän voi pakottaa vastustajan vastaamaan omiin siirtoihinsa. Sente ei kuitenkaan ole staattinen ilmiö, vaan pelaajalla voi olla sente jossain osassa lautaa, mutta arvioituaan tilanteen vastustaja voi jättää sen huomiotta ja pelata laudan toiseen osaan ja pyrkiä näin saamaan sente haltuunsa. Sente ei siis ole pysyvä tila, vaan jatkuva pyrkimys saada peli haltuun. Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikössä sente tarkoittaa jatkuvaa pyrkimystä olla oman alan kehityksen kärjessä, pyrkimystä luoda jotain uutta. Senten tutkimustoiminnan kohteen muodostavat erilaiset hajautuneet järjestelmät, jaetun vallan sävyttämät alueiden ja kaupunkien kehittämiseen suunnatut pelit. Hajautunut järjestelmä Vanhan keskitetysti koordinoidun ja hierarkkisen järjestelmän tilalle on syntymässä uudenlainen moninainen ja limittyvä neuvottelu- ja kommunikaatiojärjestelmä. Uuden järjestelmän tehtävänä ei niinkään ole suoraan vaikuttaa kehityksen kulkuun, vaan luoda toimintaedellytyksiä taloudelliselle toiminnalle. Kehityksen suunta näyttäisi olevan kohti verkostoituneita, moninaisia, dynaamisia ja limittyviä neuvottelusysteemejä, joissa suunnittelu ja ohjaus eivät kohdistu vain ylhäältä alas vaan eri toimijoiden jatkuvana vuoropuheluna. Moniulotteisessa järjestelmässä ei ole yhtä hallitsevaa keskusta, vaan se rakentuu useiden toimijoiden keskinäiselle vuorovaikutukselle. Hajautuneissa järjestelmissä sente tarkoittaa jatkuvaa pyrkimystä ylittää sisäänpäin kääntyneet yksikkökohtaiset intressit ja löytää kolmansia ratkaisuja ja näin edistää sekä yhteisiä että erillisiä tavoitteita. Hajautuneissa järjestelmissä sente ei siis kohdistu toista pelaajaa vastaan vaan kokonaisuuden tarpeisiin ja uusien ratkaisujen löytämiseen. Sillä johtajalla, joka hallitsee verkostoissa käytävien pelien hienoudet ja niiden monet kommunikatiiviset prosessit, on holistinen ja käytännönläheinen ote valtaan eli kapasiteettiin johtaa verkostoja ja hallita muutosta. Hajautuneissa järjestelmissä senten saaminen haltuun edellyttää uudenlaista näkökulmaa ja uudenlaisia lähestymistapoja alueellisessa johtamisessa. Yleisenä lähtökohtana tällöin on, että senten saaminen haltun edellyttää enemmän verkostojen ja muutosprosessien johtamista ja vähemmän hallinnointia. Alueellinen johtaminen Edellä olevan pohjalta alueellinen johtaminen voidaan nähdä useiden organisaatioiden ja intressiryhmien välisenä vuoropuheluna, jossa etsitään jatkuvasti yhteisymmärrystä ja sopimusta tulevaisuuteen suuntautuvista toimenpiteistä. Se on jatkuva kommunikatiivinen prosessi, jolloin johtamisen voidaan määritellä olevan eri yhteiskuntaelämän alojen erilaisten intressiryhmien (potentiaalisesti ristiriitaisten) päämäärien, strategioiden ja keinojen yhteensovittamista ja toimintojen koordinoimista alueen kehityksen edistämiseksi sekä verkostojen ja muutoksen johtamiseksi. Alueellisessa johtamisessa sente tarkoittaa jatkuvaa pyrkimystä hallita muutosta ja johtaa verkostoja siten, ettei muutos pääse hallitsemaan meitä ja ettei verkosto ala elää omaa elämäänsä. 6

8 Senten tutkimusryhmä Markku Sotarauta, HT, professori, dosentti (TTY) Juha Kostiainen, dosentti, HT, DI, FM (johtaja YIT-rakennus Oy) Leena Helenius, HM, tutkija Kati-Jasmin Kosonen, YTM, tutkija Nina Mustikkamäki, HM, tutkija Mika Raunio, HL, erikoistutkija ( ) Toni Saarivirta, FT, erikoistutkija Anna Vilhula, HM, tutkija ( , ) Kimmo Viljamaa, HM, tutkija ( ) Minna Virtanen, tutkimussihteeri Henna Koski, hall.yo, harjoittelija ( ) tutkimusapulainen ( ) Hanna Peevo, hall.yo, tutkimusapulainen ( ) Riina Pulkkinen, hall.yo, tutkimusapulainen ( ) Kirsi Sutinen, hall.yo, ( ) Tutkimusprojekti (jatko-opinnot) oman työn ohessa Jari Kolehmainen, HM, projektipäällikkö, (Laurea-ammattikorkeakoulu) Arja Wilen, KM, prosessitutkija, (Kymenlaakson ammattikorkeakoulu) Riikka Ahmaniemi, YTM, tutkija, (Jyväskylän ammattikorkeakoulu) Piotr Kryjom, MA (P.Sc) (The Polish Agency for Enterprises Development, Puola) Tässä toimintakertomuksessa esitellään pääosin päätoimisesti Sentessä toimivien tutkijoiden toimintaa.. 7

9 Henkilökuntaesittely MARKKU SOTARAUTA, HT, professori, dosentti (TTY) ASIANTUNTEMUS: Pehmeä strategia - strateginen ajattelu, strateginen johtaminen ja strateginen suunnittelu, verkostojen johtaminen ja ydinkompetenssiajattelu. Paikallinen ja alueellinen kehittäminen, elinkeinopolitiikka, kaupunkipolitiikka, aluepolitiikka. HARRASTUKSET: Squash, rullaluistelu ja lukeminen. LEENA HELENIUS, HM, tutkija ASIANTUNTEMUS: Mielikuvien muodostuminen, mielikuvat kaupungeista, mielikuvat tulevaisuuden kaupungeista, kaupunkien harjoittamat imago- ja markkinointikampanjat. HARRASTUKSET: Kääpiökoirat, keskieurooppalaiset linnat, sarjakuvat, tanka-runot, kirjallisuus. KATI-JASMIN KOSONEN, YTM, tutkija ASIANTUNTEMUS: Paikallinen ja alueellinen kehittäminen, kaupunkipolitiikka ja osaamiskeskustoiminta, innovaatioympäristöjen kehitys ja paikalliset innovaatiojärjestelmät sekä korkeakoulujen alueellinen vaikutus HARRASTUKSET: Ulkoilu ja luonnossa liikkuminen (patikointi, pyöräily, uinti, laitesukellus); piirustus ja huovutus; 1900-luvun taide, teatteri, elokuvat ja konsertit. NINA MUSTIKKAMÄKI, HM, tutkija ASIANTUNTEMUS: Sosiaaliset verkostot, sosiaalinen pääoma, tieto ja tiedon välittyminen sosiaalisissa verkostoissa sekä yksilöiden rooli aluekehittämisessä. HARRASTUKSET: Urheilu (suunnistus, kuntosali), luonnossa liikkuminen, avantouinti. 8

10 MIKA RAUNIO, HL, erikoistutkija ( ) ASIANTUNTEMUS: Paikallinen ja alueellinen kehittäminen, elinkeinopolitiikka, kaupunkiseutujen vetovoimaisuus ja markkinointi sekä inhimillisten voimavarojen merkitys kaupunkiseutujen kehitykselle. HARRASTUKSET: Liikunta (ju-jutsu, kuntosali, jne.), lukeminen ja musiikin kuuntelu. TONI SAARIVIRTA, FT, erikoistutkija ( ) ASIANTUNTEMUS: Koulutuksen talous, alueellinen kehittäminen, koulutus- ja innovaatiopolitiikka, muuttoliike HARRASTUKSET: Murtomaahiihto, uiminen, pyöräily, puutarhanhoito, englantilaisten oluiden maistelu Englannissa KIMMO VILJAMAA, HM, tutkija ( ) ASIANTUNTEMUS: Paikallinen ja alueellinen kehittäminen, elinkeinopolitiikka, kehittämistyön arviointi. Tietämyksen luominen ja hallinta aluekehittämisessä ja alueellisessa innovaatiopolitiikassa. HARRASTUKSET: Musiikin kuuntelu, lukeminen, urheilu (lenkkeily, kuntosali, pallopelit), tietokoneet. MINNA VIRTANEN, tutkimussihteeri TEHTÄVÄT: HARRASTUKSET: Yksikön hallinto ja julkaisutoiminta Urheilu (uinti, kuntosali, kävely), palveluskoiraharrastus, vaellus, luonnossa liikkuminen 9

11 HENNA KOSKI, hall.yo, harjoittelija ( ) tutkimusapulainen ( ) ASIANTUNTEMUS: Kunnallinen demokratia ja asukasosallistuminen sekä hallinnon ja johtamisen kysymykset HARRASTUKSET: Koiran kanssa lenkkeily, elokuvat, lukeminen ja musiikki HANNA PEEVO, hall.yo, tutkimusapulainen ( ) ASIANTUNTEMUS: Kaupunkiseudun kehittäminen, alueelliset innovaatiojärjestelmät ja kehittäjäverkostot HARRASTUKSET: Salsa, lukeminen ja lenkkeily RIINA PULKKINEN, hall.yo, tutkimusapulainen ( ) ASIANTUNTEMUS: Alueellisen kehittämisen johtaminen, alueiden strateginen kehittäminen, kehittäjäverkostot HARRASTUKSET: Salibandyn valmentaminen ja pelaaminen, lenkkeily. KIRSI SUTINEN, hall.yo, tutkimusapulainen ( ) ASIANTUNTEMUS: Paikallinen ja alueellinen kehittäminen, identiteettipolitiikka HARRASTUKSET: Kuorolaulu, lukeminen (erityisesti paikallis- ja henkilöhistoria), lenkkeily ja sulkapallo

12 Talous Sente - Toimintakertomus 2006 Senten käynnissä olleiden projektin nettomenot olivat vuonna 2006 yhteensä euroa euro v v v v v v v v v Senten nettomenot KAKS Suomen Akatemia TEKES Suomen Akatemia / ESF1 Muut % 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 Rahoituksen jakautuminen rahoittajittain 2006 htv v v v v v v v v v Henkilötyövuodet Euroopan tiederahasto (European Science Foundation) 11

13 kpl v v v v v v v v v Vuoden aikana käynnissä olleet projektit Uudet alkaneet projektit Alkaneiden ja vuoden aikana käynnissä olleiden projektien määrä Kuvassa viisi on esitetty Sentessä vuosittain käynnissä olleiden projektien määrä sekä uusien alkaneiden projektien määrä. Sekä projektien kokonaismäärän että uusien alkaneiden projektien määrän laskussa näkyy yhden hallinnollisen tavoitteen saavuttaminen eli projektien koon ja pituuden kasvaminen. 12

14 Senten yhteistyökumppanit - rahoittajat Paikalliset toimijat Alueelliset toimijat Kansalliset toimijat Kv. toimijat - Espoon kaupunki - etampere-ohjelma - Etelä-Pirkanmaan seutukunta - Forssan kaupunki - Helsingin kaupunki - Hämeenlinnan kaupunki - Imatran kaupunki - Jyväskylän kaupunki - Järvenpään kaupunki - Kajaanin kaupunki - Karhukuntien yhteistyötoimikunta - Kuopion kaupunki - Kurun kunta - Lohjan yrityspalvelukeskus - Nokian kaupunki - Oulun kaupunki - Peräseinäjoen kunta - Porin kaupunki - Riihimäen kaupunki - Ruoveden kunta - Seinäjoen kaupunki - Seinänaapurit - Tampereen kaupungin tukisäätiö - Tampereen kaupunki - Tampereen seudun osaamiskeskusohjelma - Toijalan kaupunki - Turun seudun kehittämiskeskus - Turun kaupunki - Ulvilan kaupunki - Valkeakosken kaupunki - Valkeakosken seudun kehitysyhtiö - Vammalan kaupunki - Virtain kaupunki - Ylistaron kunta - Etelä-Pohjanmaan liitto - Etelä-Pohjanmaan TE-keskus - Kainuun liitto - Kainuun TE-keskus - Pirkanmaan liitto - Pirkanmaan TEkeskus - Seinäjoen ammattikorkeakoulu - Suomen akatemia - Tekes - Kunnallisalan kehittämissäätiö - Maa- ja metsätalousministeriö - Sisäasianministeriö - Opetusministeriö - Puolustusministeriö - Ympäristöministeriö - Suomen kuntaliitto - Tampereen yliopisto - Tekniikan akateemisten liitto - Synocus Oy - Yritykset jotka eivät halua nimeään julkisuuteen - Euroopan sosiaalirahasto - Pohjoismaiden ministerineuvosto - Euroopan unioni (5. puiteohjelma) - European Science Foundation 13

15 Projektit 2006 YLIOPISTOT JA OSAAMISKESKUSOHJELMAT ALUEKEHITTÄMISESSÄ [YO-ALKE] Projektin tutkijat: Anna Vilhula, Kati-Jasmin Kosonen ja Markku Sotarauta Rahoittajat: Opetusministeriö ja Sisäasiainministeriö Aika: Tutkimustehtävä: Yksi keskeisimmistä osaamiseen nojaavista aluekehittämisen välineistä on osaamiskeskusohjelma, jonka puitteissa luodaan edellytyksiä tutkimuksen ja yritystoiminnan kohtaamiselle. Jotta yliopistojen, osaamiskeskusohjelman ja alueen elinkeinoelämän osaamisresurssit olisi mahdollista kohdistaa mahdollisimman tehokkaasti tulevaisuuteen, tulisi yliopistojen ja osaamiskeskusohjelmissa esitettyjen linjausten olla toisiaan ja alueen elinkeinoelämää tukevia luvun lopulta alkaen on osaamispohjaisessa aluekehittämisessä yleistynyt myös professuurien perustaminen erilaisin lahjoitusvaroin tukemaan alueiden, yritysten ja teknologian kehitystä. Selvityksen ensimmäinen osa kohdistuu Joensuun, Jyväskylän, Kuopion, Turun ja Vaasan yliopistoihin ja niitä ympäröivään kaupunkiseutuun. Tehtävänä on tuottaa tietoa siitä, miten hyvin yliopistojen ja Suomen Akatemian niille myöntämien huippututkimusyksiköiden sekä osaamiskeskusohjelmien linjaukset tukevat toisiaan ja alueen elinkeinorakenteen kehittymistä. Selvityksen toisessa osassa kartoitetaan suomalaisten yliopistojen lahjoitusprofessuurien määrä, rahoitus ja alueellinen jakauma. Päätavoitteet: Selvittää kohdeyliopistojen strategioiden ja ko. kaupunkiseutujen osaamiskeskusohjelmien linjausten erot ja yhtäläisyydet sekä strategioiden suhteet alueen elinkeinorakenteeseen. Tuottaa suosituksia edellä mainittujen alueiden tutkimusperustaisen osaamisen kehittämiselle. YRITYSTEN INNOVAATIOKYVYN KEHITTÄJIEN OMA INNOVAATIOKYKY: KEHITTÄJIEN KOMPETENSSIEN KARTTA JA OPPIVAN TALOUDEN INNOVAATIOPOLITIIKKA [INNOKOM] Projektin tutkijat: Markku Sotarauta, Kati-Jasmin Kosonen ja Kimmo Viljamaa Rahoittaja: Kunnallisalan kehittämissäätiö Aika: Tutkimustehtävä: Projektin tehtävänä on a) tuottaa tietoa siitä, millaisia kykyjä aluekehityksen suunnittelijat ja toteuttajat tarvitsevat paikallisella tasolla, aluetasolla ja kansallisella tasolla sekä b) luoda oppimisen tueksi aluekehittäjän kompetenssien kartta. Tutkimuksen lähtökohtana on näkemys siitä, että Suomessa on syytä kiinnittää aiempaa enemmän huomiota aluekehittämis- ja innovaatiojärjestelmien tutkimuksen ja kehittämisen lisäksi yksilöiden kompetenssien kehittämiseen. Tutkimuksen tavoitteena on: Saada tietoa siitä, mitä kykyjä ja taitoja tarvitaan luotaessa jonkin valitun alan yrityksille ja osaajille mahdollisimman laadukas paikallinen toimintaympäristö Saada tietoa siitä, mitä puutteita on aluekehitystä edistävien toimijoiden kyvyissä ja taidoissa yksilötasolla Tunnistaa aluekehittämisessä tarvittavien kompetenssien uudistamisen tarpeet, keinot ja toimintamallit 14

16 Tarjota eri aluetasoilla alueehitystä suunnitteleville ja toteuttaville toimijoille nykyistä analyyttisempää tietoa siitä, millaisia kykyjä innovaatiotoiminnan edistämisessä tarvitaan koulutus- ja oppimisprosessien kehittämiseksi Tunnistaa miten innovaatiokyvyn kehittäjien on mahdollista kompensoida omassa osaamisessaan olevia aukkoja kansallisten ja kansainvälisten verkostojen avulla YRITYSTEN, YHTEISÖJEN JA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISEVOLUUTIO [COFI] Projektin tutkijat: Nina Mustikkamäki, Mika Raunio ja Markku Sotarauta Rahoittajat: Suomen akatemia, SoCa -ohjelma (Tekes rahoittaa Teknillistä korkeakoulua) Yhteistyökumppanit: Teknillinen korkeakoulu (HUT) BIT tutkimuslaitos; Massachusetts Institute of Technology (MIT), Industrial Performance Center (IPC); New Jersey Institute of Technology ja Rudgers University, USA. Aika: Tutkimustehtävä: Cofi -projektin tehtävänä on tutkia a) miten kaupunkiseudut, organisaatiot ja yksilöt vaikuttavat toistensa kehitykseen ajassa, sekä b) luoda uusia käsitteellisiä viitekehyksiä ja metodologiaa tietämystalouden tutkimusta varten luovan ja sosiaalisen pääoman näkökulmista. Tehtävän toteutuksessa keskeisessä asemassa ovat empiiriset analyysit valituilla kaupunkiseuduilla ja valituissa verkostoissa. Cofi -projektin tavoitteet ovat: a) tunnistaa verkostojen, organisaatioiden, yksilöiden ja kaupunkiseutujen yhteisevoluution dynamiikka; b) selvittää miten yhteisevoluution avulla on mahdollista mallintaa menneen ja tulevaisuuden sekä vakauden ja muutoksen välistä suhdetta uusista; c) tutkia ovatko toimijat yhteisevolutionaarisessa prosessissa strategisia vai adaptiivisia päätöksentekijöitä, ja pitäisikö toimijat itse asiassa nähdä informaation prosessoinnin ja dynaamisten kyvykkyyksien varaan rakentuneina kollektiivisina virtausrakenteina staattisuutta korostavien lähestymistapojen sijaan. Tällöin olennaista on myös kysyä, miten toimijat hyödyntävät muiden virtausrakenteiden kompetensseja ja resursseja kehittäessään omia kyvykkyyksiään; d) kehittää yhteisevoluution näkökulmasta sellaisia lähestymistapoja ja käytännön työkaluja, jotka tukevat johtajuutta ja dynaamisten kyvykkyyksien kehittämistä sekä yrityksissä että aluekehittämisessä. Kotisivut: TEKNOLOGIA, LAHJAKKUUS JA SUVAITSEVAISUUS EUROOPPALAISISSA KAUPUNGEISSA: TAPAUS SUOMI [TTT[ Tutkijat: Mika Raunio ja Markku Sotarauta Rahoitus: Euroopan tiederahasto (ESF) ja Suomen Akatemia, European Collaborative Research Project in the Social Sciences Yhteistyökumppanit: University of Lund, Sweden (co-ordinator); University of Oslo, Norway/University of Toronto, Canada; STEP group, Oslo, Norway; University of Cardiff, Wales; University of Bonn, Germany; University of Bonn, Germany; University of Utrecth, The Netherlands; Copenhagen Business School, Denmark Aika: Tutkimustehtävä: Huomattava etu kaupunkiseuduille on kyvykkyys houkutella, tuottaa ja sitouttaa niitä työntekijöitä, joilla on johtava asema tietointensiivisessä tuotannossa ja innovaatiossa - he ovat lähde taloudelliselle menestykselle, elintärkeille ideoille, knowhowlle, luovuudelle ja mielikuvitukselle. Koska arvon luominen monilla talouden sektoreilla perustuu lisääntyvässä määrin aineettomiin voimavaroihin, aikaisemmat sijoittumista ohjanneet reunaehdot - esim. luonnollisten satamien saavutettavuus tai raaka-aineiden lähesisyys ja halpa energia - eivät enää omaa samaa vetovoima tekijä kuin aikaisemmin. Sen sijaan tärkeiksi ovat nousseet ne paikan 15

17 ominaisuudet, jotka tekevät kaupungeista vetovoimaisia paljon kysyttyjen ja potentiaalisesti mobiilien lahjakkuuksien silmissä. Tutkimuksen tavoitteet ovat: 1. Arvioida paikan laatua, laajasti määritellen, seitsemän Euroopan maan tärkeimmässä kaupungissa. 2. Vertailla paikan laatua Euroopan kaupungeissa. 3. Vertailla paikan laatua Euroopan kaupungeissa USA:n ja Kanadan kaupunkeihin. 4. Vertailla lahjakkuuksien (suhteellista) osuutta sekä työllisyyttä teknologia-intensiivisillä toimialoilla Europpaassa sekä Euroopan ja Pohjois-Amerikan välillä. 5. Arvioida paikan laadun vaikutusta lahjakkuuksien ja teknologia-intensiivisten työpaikkojen osuuteen Eurooppalaisissa kaupungeissa. 6. Vertailla paikan laadun vaikutusta lahjakkuuksien ja teknologia-intensiivisten toimialojen työpaikkojen osuuksiin Euroopassa ja Euroopan ja Pohjois-Amerikan välillä. CITY REGIONS AS INTELLIGENT TERRITORIES: INCLUSION, COMPETITIVENESS AND LEARNING [CRITICAL] Tutkijat: Mika Kautonen, Jari Kolehmainen ja Markku Sotarauta Rahoittajat: Euroopan Komissio, tutkimuksen viides puiteohjelma Yhteistyökumppanit: Centre for Urban & Regional Studies (CURDS), University of Newcastle, Iso- Britannia; Employment Reseach Centre (ERC), Trinity College Dublin, Irlanti; Europäische Raumplanung (ERP), University of Dortmund, Saksa. Aika: Tutkimustehtävä: Tutkimustehtävänä on tarkastella osaamis- ja oppimisyhteiskunnan ja talouden (knowledge or learning economy/society) käsitteitä kaupunkiseutujen kontekstissa. Pyrkimyksenä on arvioida sitä, kuinka tietoa ja oppimista voidaan hyödyntää kaupunkien kokonaisvaltaisessa strategisessa kehittämisessä. Nämä yleiset tavoitteet tarkentuvat viideksi osatavoitteeksi, jotka ovat: Osaamis- ja oppimisyhteiskuntaan ja talouteen liittyvien teorioiden empiirinen testaaminen tarkastelemalla erilaisia tiedon ja oppimisen muotoja valituissa kohdekaupungeissa, kaupunkien avainroolien tunnistaminen alueidensa ja maidensa tietotalouden kehittämisessä sekä kaupunkiseutujen erilaisten verkostojen hyödyntämien tietoresurssien tunnistaminen, case-kaupunkien kollektiivisiin oppimisprosesseihin liittyvien instituutioiden tarkastelu, sekä erityisesti korkean asteen koulutusinstituutioiden roolin ja uusien, yhteisön oppimista ja kehittymistä edistävien koulutusinstituutiomuotojen tarkastelu, olemassa olevien oppimista ja tietoa kehittävien strategioiden arviointi sekä mahdollisten hyvien käytäntöjen ja kokemusten tunnistaminen niiden levittämiseksi laajempaan tietoisuuteen, Kotisivut: tieto- ja oppimisprosesseihin sekä institutionaaliseen sitoutuneisuuteen liittyvien indikaattorien kehittäminen paikallisten ja alueellisten viranomaisten toimenpidestrategioiden kehittämisen helpottamiseksi. Tutkimusprojektin ytimen muodostavat kaupunkiseututasoiset case-tutkimukset. Case-kaupunkeja ovat Newcastle, Dublin, Dortmund ja Tampere. 16

18 KLUSTERIEN ITSE-UUDISTUMISEN KAPASITEETTI: RESILIENSSIN JA INNOVAATIOPOLITIIKAN KOLMITASOANA- LYYSI [SERE] Tutkijat: Markku Sotarauta, Kati-Jasmin Kosonen ja Toni Saarivirta Rahoittajat: Tekes, Helsingin kaupunki, Oulun kaupunki ja Hämeenlinnan kaupunki Yhteistyökumppanit: MIT / Industrial Performance Center and Columbia University / Department of Urban Studies Aika: Tutkimustehtävä: Sere-projektin tehtävänä on a) tunnistaa itse-uudistumisen kapasiteetin avainprosessit ja b) analysoida itse-uudistumisen kapasiteetin avainprosessien kytköksiä toisiinsa ja valittujen miniklustereiden ja niihin kuuluvien yritysten innovatiivisuuteen. Tutkimustehtävän taustalla on kaksi yleistä tutkimuskysymystä: a) miten kaupunkien kehittämisessä on mahdollista stimuloida innovatiivisuutta ja b) millainen on strategisen intention ja emergentin kehityskulun välinen suhde kaupunkiseudun kehittämisen kontekstissa. Tavoitteet: Tunnistaa miniklusterien uudistumista vauhdittavat tekijät ja siten tukea kaupunkiseutujen kehittämistä Tunnistaa miten itse-uudistumisen kapasiteettia voi tietoisesti vahvistaa ja miten emergenttejä kehityskulkuja on mahdollista suunnata Väitöskirjatutkimukset HR-ORIENTATION IN LED-POLICY AS A TOOL TO SUCCESSFUL URBAN DEVELOPMENT Aika: 1999 Tekijä: Mika Raunio Rahoittajat: Toteutetaan asuin- ja elinympäristön laadun merkitys kaupunkiseutujen kilpailukyvylle ja Should I Stay or should I go projektien yhteydessä. Tehtävä: Tehtävänä on selvittää, miten elinkeinopolitiikalla, kaupunkiympäristön suunnittelulla ja tietoisella imagon rakentamisella voidaan vaikuttaa kaupungin kehityksen kannalta tärkeän asukassegmentin olemassa oloon kaupungissa INNOVAATIOJÄRJESTELMÄT EI-YLIOPISTOKAUPUNKIEN KILPAILUKYVYN YLLÄPITÄJINÄ JA KEHITTÄJINÄ Aika: 2000 Tekijä: Kati-Jasmin Kosonen Rahoittajat: Kunnallisalan kehittämissäätiö Tehtävä: Tutkimustehtävänä on tutkia, miten ei-yliopistokaupungit tukevat ja ylläpitävät alueen yritysten ja yleisemmin seudun kilpailukykyä edistäviä innovaatioverkostoja sekä edelleen minkälaisia keinoja ei-yliopistokaupungeilla on päästä kilpailukykyisyyttä edistäviin laajempiin innovaatioverkostoihin. NÄKYMÄTÖN KAUPUNKI ELI MIELIKUVIA TULEVAISUUDEN KAUPUNGEISTA Aika: 2000 Tekijä: Leena Helenius Rahoittajat: Tampereen yliopisto (2000), Tampereen kaupungin tukisäätiö (2001), Suomen Akatemia ( ), Tampereen yliopisto (2004) 17

Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö Toimintakertomus 2004 Tampereen yliopisto Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö Kansi: Nina Mustikkamäki Taitto: Minna Virtanen Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö

Lisätiedot

Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö. Toimintakertomus 2007

Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö. Toimintakertomus 2007 Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö Toimintakertomus 2007 Senten toiminta-ajatus ja tavoitteet 3 Senten toiminnan lähtökohta 4 Sente-filosofia ja keskeiset käsitteet toiminnan taustalla 5 Senten tutkimusryhmä

Lisätiedot

Tampereen yliopisto Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö. Toimintakertomus 1998-1999

Tampereen yliopisto Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö. Toimintakertomus 1998-1999 Tampereen yliopisto Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö Toimintakertomus 1998- Sisältö Kaksikosta yksiköksi: Johtamisesta kehittämiseen 5 Senten toiminta-ajatus ja tavoitteet 6 Senten toiminnan lähtökohta

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

ALUEELLISEN KEHITTÄMISEN TUTKIMUSYKSIKKÖ TOIMINTAKERTOMUS 2003 Tampereen yliopisto Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö Toimintakertomus 2003 [ Sente on osa Aluetieteen ja ympäristöpoliitiikan laitosta

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Kuntien uudistuminen. Markku Sotarauta

Kuntien uudistuminen. Markku Sotarauta Kuntien uudistuminen Markku Sotarauta Osaavatko kunnat uudistua? Kunta innovaatioympäristönä Kuntaorganisaation innovaatioympäristö Markku Sotarauta University of Tampere Research Unit for Urban and Regional

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille. Vaasa 22.5.2014

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille. Vaasa 22.5.2014 Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Vaasa 22.5.2014 Miksi vahvempia kaupunkiseutuja? Kauniisti muotoillut kaupungit: toiminnallisilla kaupunkiseuduilla toimiva ja sujuva arki asukkaille

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Älykäs johtaminen muuttuvassa toimintaympäristössä: pk yrityksen johtamisen kehittäminen

Älykäs johtaminen muuttuvassa toimintaympäristössä: pk yrityksen johtamisen kehittäminen Älykäs muuttuvassa toimintaympäristössä: pk yrityksen johtamisen kehittäminen Pohjois-Savon liitto 11.3.2015 Pentti Sydänmaanlakka - Johtamisen suurimmat haasteet - Älykäs vai älytön organisaatio? - Älykäs

Lisätiedot

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja 1.2.2013 Kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen KELPO(1) Talousarvio

Lisätiedot

ALUEELLISEN KEHITTÄMISEN TUTKIMUSYKSIKKÖ TOIMINTAKERTOMUS 2002 Tampereen yliopisto Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö Toimintakertomus 2002 [ Sente on osa Aluetieteen ja ympäristöpoliitiikan laitosta

Lisätiedot

Jatkuva uudistuminen luovuuden ja innovatiivisuuden näkökulmista

Jatkuva uudistuminen luovuuden ja innovatiivisuuden näkökulmista Jatkuva uudistuminen luovuuden ja innovatiivisuuden näkökulmista FT Pentti Sydänmaanlakka 30.8.2011, Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana Alustuksen teemat: Tulevaisuuden johtamisen

Lisätiedot

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies Projektin tausta ja tarve Oppivan yhteiskunnan toimintaympäristöille on tyypillistä muuttuvuus ja kompleksisuus aktiivinen toiminta

Lisätiedot

Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö. Toimintakertomus 2008

Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö. Toimintakertomus 2008 Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö Toimintakertomus 2008 Senten toiminta-ajatus ja tavoitteet 3 Senten toiminnan lähtökohta 4 Sente-filosofia ja keskeiset käsitteet toiminnan taustalla 5 Senten tutkimusryhmä

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

ALUEELLISEN KEHITTÄMISEN TUTKIMUSYKSIKKÖ TOIMINTAKERTOMUS 2000

ALUEELLISEN KEHITTÄMISEN TUTKIMUSYKSIKKÖ TOIMINTAKERTOMUS 2000 ALUEELLISEN KEHITTÄMISEN TUTKIMUSYKSIKKÖ TOIMINTAKERTOMUS 2000 Tampereen yliopisto Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö Toimintakertomus 2000 Kansi ja taitto: Nina Mustikkamäki Alueellisen kehittämisen

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtaminen: Jatkuvan uudistumisen haaste

Tulevaisuuden johtaminen: Jatkuvan uudistumisen haaste Tulevaisuuden johtaminen: Jatkuvan uudistumisen haaste - Toimintaympäristön yhä nopeampi muutos: verkostotalouden viitekehykseen siirtyminen - Hajautunut tieto, osaaminen ja älykkyys - Johtamisen innovaatio:

Lisätiedot

Uusiutumisen eväitä etsimässä

Uusiutumisen eväitä etsimässä Uusiutumisen eväitä etsimässä Kasvusopimusehdotusten parhaat palat Markku Sotarauta Muutos on sattumaa ja sählinkiä mutta sattumalle voi luoda tarttumapintoja ja sählinkiä suunnata Huomioita HUOMIO 1 -

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Kaupunkiseudut globaalissa innovaatiokilpailussa. Martti Launonen & Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Finlandia-talo 14.12.2012

Kaupunkiseudut globaalissa innovaatiokilpailussa. Martti Launonen & Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Finlandia-talo 14.12.2012 Kaupunkiseudut globaalissa innovaatiokilpailussa Martti Launonen & Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Finlandia-talo 14.12.2012 20 vuoden kokemus innovaatiokeskittymien kehittämisessä 1. Vierailut ja keskustelut

Lisätiedot

Tietojohtaminen ja tekemisen haasteet. Esitys Kirjastonjohtajien neuvottelupäivillä 2.10.2009 Pirjo Kainu

Tietojohtaminen ja tekemisen haasteet. Esitys Kirjastonjohtajien neuvottelupäivillä 2.10.2009 Pirjo Kainu Tietojohtaminen ja tekemisen haasteet Esitys Kirjastonjohtajien neuvottelupäivillä 2.10.2009 Pirjo Kainu Tietoasiantuntijat ry On tiedon tuottajien, tiedon välittäjien ja uuden tiedon luojien yhdistys.

Lisätiedot

Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa

Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa Cleantech gaalan iltapäiväseminaari 20.11.2013 Helena Mälkki & Petri Peltonen Aalto-yliopisto,

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja tuottavuus

Työhyvinvointi ja tuottavuus Työhyvinvointi ja tuottavuus DI HTT Marko Kesti marko.kesti@mcompetence.com EVP HRM-Performance, Mcompetence Oy Researcher, Lapin Yliopisto Tietokirjailija, Suomen tietokirjailijat ry Henkilöstö on yrityksen

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

CREATIVE INDUSTRIES FINLAND. Silja Suntola Luova Suomi, projek>johtaja Aalto yliopisto

CREATIVE INDUSTRIES FINLAND. Silja Suntola Luova Suomi, projek>johtaja Aalto yliopisto CREATIVE INDUSTRIES FINLAND Silja Suntola Luova Suomi, projek>johtaja Aalto yliopisto Luovien alojen valtakunnallinen kehigäjä 1. Tietoa luovista aloista ja taloudesta 2. Yhteiskunnallisen keskustelun

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013 SEEK/jp SEINÄJOKI PERÄSEINÄJOKI Seinäjoki + Peräseinäjoki + Nurmo ja Ylistaro 31.12.2004 1.1.2005 1.1.2009 Asukkaita 32.000 35.939 57.000 Työpaikkoja 19.206

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Oulun alueen näkökulmia Osaamiskeskusohjelmaan

Oulun alueen näkökulmia Osaamiskeskusohjelmaan Oulun alueen näkökulmia Osaamiskeskusohjelmaan BusinessOulu, johtaja Juha Ala-Mursula OSKE vaikuttajapäivä Oulussa 2.11.2011 BUSINESSOULU 2011, WWW.BUSINESSOULU.COM Oulu - the Capital of Northern Scandinavia

Lisätiedot

Innovaatio ja osaaminen -verkosto

Innovaatio ja osaaminen -verkosto Innovaatio ja osaaminen -verkosto 4.5.2009 Yleistä verkostosta Innovaatio ja osaaminen verkoston toiminta on käynnistynyt vuoden 2005 alussa osana alue-keskusohjelmaa. Verkoston tavoitteena on systemaattisen

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Innovatiivisuuden ja luovuuden johtaminen: Miten rakentaa innovatiivisia tiimejä ja organisaatioita?

Innovatiivisuuden ja luovuuden johtaminen: Miten rakentaa innovatiivisia tiimejä ja organisaatioita? Innovatiivisuuden ja luovuuden johtaminen: Miten rakentaa innovatiivisia tiimejä ja organisaatioita? - Verkostotalouden ja nettisukupolven vaikutukset johtamiseen - Tehokkuuden, uudistumisen ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

- ai miten niin? Twitter: @CyberFinland Web: www.cyberfinland.fi

- ai miten niin? Twitter: @CyberFinland Web: www.cyberfinland.fi - ai miten niin? Kyberturvallisuus - miksi ihmeessä? Kyberrikollisuus Kyberrikollisuudessa vuotuisesti liikkuvan rahan määrä on ylittänyt huumausainerikollisuudessa vuotuisesti liikkuvan rahan määrän.

Lisätiedot

INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020. Aiehaku. Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013

INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020. Aiehaku. Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013 INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020 Aiehaku Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatuksena on synnyttää osaamislähtöistä

Lisätiedot

TUTKIMUSPALVELUHENKILÖSTÖN AMMATILLINEN KEHITTÄMINEN JA KEHITTYMINEN

TUTKIMUSPALVELUHENKILÖSTÖN AMMATILLINEN KEHITTÄMINEN JA KEHITTYMINEN 21.8.2013 TUTKIMUSPALVELUHENKILÖSTÖN AMMATILLINEN KEHITTÄMINEN JA KEHITTYMINEN Jaana Backman, tutkimuspalvelujohtaja Tutkimuspalveluhenkilöstön ammatillinen kehittäminen ja kehittyminen Esimerkki urapolusta

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Verkostojen voima saako rahalle vastinetta?

Verkostojen voima saako rahalle vastinetta? Verkostojen voima saako rahalle vastinetta? Kv-kevätpäivät Sessio B1, 13.5.2014 Kirsti Virtanen, Turun ammattikorkeakoulu Mervi Rantanen, Aalto-yliopisto Sisältö 1. Verkostoyhteistyön johtaminen - case

Lisätiedot

Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä. Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä. Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Julkiset palvelut Ovat palveluita, jotka ovat luonteeltaan

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Tutkimuksen huippulaatu menestystekijänä

Tutkimuksen huippulaatu menestystekijänä Tutkimuksen huippulaatu menestystekijänä Rehtori Aino Sallinen Elinkeinoelämän keskusliiton EK-päivä Mistä eväät uuteen nousuun Jyväskylä 31.3.2009 Perusteesit Globaalitalouden kehitys johtaa tiedon intressin

Lisätiedot

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Riku Rikkola Kehittämispäällikkö EU toiminnot ja partneriverkostot Finnish Cleantech Cluster Sisältö Finnish Cleantech Cluster BSR Stars lippulaivaohjelma

Lisätiedot

Maailman parhaat käytännöt alueellisten innovaatiokeskittymien arviointiin, suunnitteluun ja johtamiseen

Maailman parhaat käytännöt alueellisten innovaatiokeskittymien arviointiin, suunnitteluun ja johtamiseen Maailman parhaat käytännöt alueellisten innovaatiokeskittymien arviointiin, suunnitteluun ja johtamiseen Martti Launonen Hubconcepts Oy 19. Syyskuu, 2011 Tausta innovaatiokeskittymämallin kehitykselle

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

ALUEELLISEN KEHITTÄMISEN TUTKIMUSYKSIKKÖ TOIMINTAKERTOMUS 2001

ALUEELLISEN KEHITTÄMISEN TUTKIMUSYKSIKKÖ TOIMINTAKERTOMUS 2001 ALUEELLISEN KEHITTÄMISEN TUTKIMUSYKSIKKÖ TOIMINTAKERTOMUS 2001 Tampereen yliopisto Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö Toimintakertomus 2001 [ Sente on osa Aluetieteen ja ympäristöpoliitiikan laitosta

Lisätiedot

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät Työn tuottavuudesta tukea kasvuun Mika Maliranta (ETLA) Yrittäminen ja työelämä -seminaari, Helsinki, 21.8.2008 Esityksen rakenne Tuottavuuden mennyt kehitys Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka Tuottavuuden

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa Jäsentelyä MAL osana kaupunkipolitiikkaa Sopimusperusteinen kaupunkipolitiikka

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Työelämäyhteistyön menestystekijät

Työelämäyhteistyön menestystekijät Työelämäyhteistyön menestystekijät Menestyksen tekijöitä & esimerkkejä onnistumisista Sinikka Maskonen 9.11.2010 Jyväskylä Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy National Centre for Professional Development

Lisätiedot

Oppiminen aluekehittämisen moottorina

Oppiminen aluekehittämisen moottorina Oppiminen aluekehittämisen moottorina Länsi-Uusimaa uuteen nousuun seminaari 9.3.2010 Suuri osa siitä, mitä opimme koulussa ja yliopistossa ei liity talouselämän edellyttämään osaamiseen Adam Smith Kansojen

Lisätiedot

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN LEAD13 3.9. 2013 Helsinki ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN Prof. Aino Kianto Lappeenrannan teknillinen yliopisto aino.kianto@lut.fi Sisältö Organisaation uudistumiskyky Uudistumiskyvyn avaintekijät

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Työelämäyhteistyö MARIHE-maisteriohjelmassa. Jussi Kivistö & Laura Viitanen Higher Education Group (HEG) Johtamiskorkeakoulu, TaY

Työelämäyhteistyö MARIHE-maisteriohjelmassa. Jussi Kivistö & Laura Viitanen Higher Education Group (HEG) Johtamiskorkeakoulu, TaY Työelämäyhteistyö MARIHE-maisteriohjelmassa Jussi Kivistö & Laura Viitanen Higher Education Group (HEG) Johtamiskorkeakoulu, TaY Master in Research and Innovation in Higher Education (MARIHE) Erasmus Mundus

Lisätiedot

Kansainvälistyvä Keski-Suomi

Kansainvälistyvä Keski-Suomi Kansainvälistyvä Keski-Suomi 18.4.2008 Ritva Nirkkonen toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Osuus, % Keski-Suomen teollisuuden

Lisätiedot

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy k Agenda Kansallinen kilpailukyky: Tietoalojen kasvu ja kilpailukyky Liiketoiminnan odotukset tietohallinnolle:

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille verkostoseminaari Helsinki Congress Paasikivi 29.11.2011 Vesa Auvinen Luovuus- ja tulevaisuusjohtaja, Dazzle Oy

Lisätiedot

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010 Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille LiikuTe Neuvottelukunta 02 03 2010 Vuoden 2010 lähtöruutu 1. Edetään vuosien 2007 2009 kokemusten pohjalta 2. Tapahtumia toukokuussa

Lisätiedot

OIA on yhteistyösopimus, jonka sisältönä ovat

OIA on yhteistyösopimus, jonka sisältönä ovat OIA on yhteistyösopimus, jonka sisältönä ovat Innovaatiotoimintaa tukevien yhteistyörakenteiden kehittäminen Innovaatiokeskusten vahvistaminen ja kansainvälistäminen Oulun kaupungin roolin vahvistaminen

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma. Dinno 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma. Dinno 2012-2014 Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma Dinno 2012-2014 Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Yksi kuudesta Tekesin Työelämäinnovaatiotaktivointihankkeessa rahoitetusta julkisen tutkimuksen ohjelmasta

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN VASTUULLINEN UUDISTAJA TYÖELÄMÄN UUSI SUUNTA >> W W W. OPTEAM. COM

TYÖELÄMÄN VASTUULLINEN UUDISTAJA TYÖELÄMÄN UUSI SUUNTA >> W W W. OPTEAM. COM TYÖELÄMÄN VASTUULLINEN UUDISTAJA Opteam pähkinänkuoressa» Vastuullisesti toimiva, työelämää uudistava henkilöstöpalvelualan yritys» Henkilöstöpalveluyritysten Liiton (EK), Suomen Franchising-yhdistyksen

Lisätiedot

Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa

Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö, Helsinki Esitelmä tiedepolitiikka -työryhmässä Hankkeen tutkimusjohtaja:

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen edeltäjä Taloudellinen Tutkimuskeskus perustettiin 1.8.1946. ETLA on voittoa tavoittelematon

Lisätiedot

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Kajaanin yliopistokeskus 10 vuotta juhlaseminaari Korkeakouluneuvos Ari Saarinen Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat ja liiketoimintaympäristö

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Aineeton pääoma avain menestykseen

Aineeton pääoma avain menestykseen TEKES projekti: Aineeton pääoma kansainvälisessä vertailussa, jatkoa INNODRIVE EU 7. puiteohjelma projektille Hannu Piekkola Aineeton pääoma avain menestykseen 10.11.2011 Tekes Seminaari AINEETON PÄÄOMA

Lisätiedot

ICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla

ICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla ICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla Pirkanmaan ICT-alan strateginen muutos käynnissä Aloite alan kehittämistä suuntaavalle strategialle tuli Tampereen kauppakamarin ICT-valiokunnalta talvella 2008-2009 Hermia

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus rahoittajina: TEKES, EK ja Teknologiateollisuus Erkki Ormala, Sampo Tukiainen ja Jukka Mattila http://urn.fi/urn:isbn:978-952-60-5881-8

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

Sirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014. http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec- OECD%20Entrepreneurial%20Universities%20Framework.pdf

Sirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014. http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec- OECD%20Entrepreneurial%20Universities%20Framework.pdf EU, OECD 2012: A Guiding Framework for Entrepreneurial Universities alustava käännös ja sovellus Metropolia ammattikorkeakoulun tarpeisiin Sirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014 http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec-

Lisätiedot

Suomi innovaatioympäristönä maailman paras?

Suomi innovaatioympäristönä maailman paras? Suomi innovaatioympäristönä maailman paras? Pekka Ylä-Anttila 20.1.2011 Maailman paras? Evaluation of the Finnish National Innovation System (syksy 2009) Suomessa on edelleen hyvä ja toimiva innovaatiojärjestelmä,

Lisätiedot

Round table 27.3.2014 Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Christopher Palmberg

Round table 27.3.2014 Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Christopher Palmberg Round table 27.3.2014 Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Christopher Palmberg Innovaatiotutkimus eli innovaatioympäristöä palveleva tutkimus Tutkimuksen kohteena on innovaatioiden

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet. Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen

Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet. Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen 7.3.2013 Jyväskylän kaupungin kansainvälisten yhteyksien linjaukset Jyväskylän kaupunkistrategia Jyväskylä kilpailukykyinen kaupunki,

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma. Dinno-tutkimus 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma. Dinno-tutkimus 2012-2014 Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma Dinno-tutkimus 2012-2014 Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Yksi kuudesta Tekesin Työelämäinnovaatiot aktivointihankkeessa rahoitetusta julkisen tutkimuksen

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

Yrittäjyyden edistäminen Satakunnan ammattikorkeakoulussa

Yrittäjyyden edistäminen Satakunnan ammattikorkeakoulussa Yrittäjyyden edistäminen Satakunnan ammattikorkeakoulussa Yrittäjyysfoorumi 11.-12.5.2009 Ari-Pekka Kainu Satakunnan ammattikorkeakoulun yrityskiihdyttämö YRITTÄJÄPOLVENVAIHDOS Yritystoiminnan jatkaminen

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

ALUEIDEN GRAVITAATIO SEMINAARI

ALUEIDEN GRAVITAATIO SEMINAARI ALUEIDEN GRAVITAATIO SEMINAARI Maaseutu innovaatioympäristönä Antti Saartenoja 30.1.2008 Ruralia-instituutti Ruralia Institute Ruralia-institutet Maaseutu innovaatioympäristönä Mikä on innovaatio Innovaatioiden

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot